1. No category

Asiatekstin
rakentaminen
Kappalejako
 Kappalejako rytmittää tekstin  kun siirryt uuteen
asiaan/näkökulmaan, vaihda kappaletta.
 Vältä liian pitkiä kappaleita  n. puoli sivua on
kappaleen maksimipituus
 Vältä myös liian lyhyitä kappaleita.  yksi virke EI
ole kappale.
Lauseet ja virkkeet
 Lauseessa pitää aina olla predikaatti eli
persoonamuotoinen verbi!
 Hän katseli eläimiä. Esimerkiksi kanoja, vuohia ja lehmiä. 
Lihavoitu kokonaisuus EI ole lause!
 Vältä liian pitkiä virkkeitä  konseptilla n. 3 riviä on
enimmäispituus.
 Jos tulee pitempi, jaa kahdeksi erilliseksi virkkeeksi.
 Olin ajatellut, että voisin aikuisena haluta ekonomiksi, mutta
totesin, että vaikka ekonomi voisi saada hyvää palkkaa, työ
olisi usein aika raskasta ja työpäivät pitkiä, ja sitä en halunnut.
 Olin ajatellut, että voisin aikuisena haluta ekonomiksi. Totesin
kuitenkin, että vaikka ekonomi voisi saada hyvää palkkaa, työ
sisälsi elementtejä, joista en pitänyt. Työ olisi usein raskasta ja
työpäivät pitkiä, ja sitä en työltäni halua.
Kappaleiden tehtävät
 Kappale voi
Esittää keskeisen tiedon tai pääväitteen
Määritellä käsitteen
Esitellä tai kuvata asian ja sen taustan
Esittää perustelun, selityksen, täsmennyksen, päätelmän
tai esimerkin
 Herättää kiinnostuksen
 Tarjota ratkaisun
 Esitellä ja torjua vastapuolen näkemyksen




 Hyvä kirjoittaja miettii, miksi hän kunkin kappaleen
kirjoittaa. Jokaisella kappaleella pitää tekstissä olla
tehtävä.
Kappaleen sisältö
 Kappaleesta pitää löytyä ydinvirke
 Ydinvirke kertoo, mikä on kappaleen
pääteesi/sanoma.
 Muodoltaan yleensä väite/toteamus.
 Yleensä kappaleen alussa.
 Muut virkkeet ovat tukivirkkeitä
 Perustelevat ja selittävät ydinvirkettä
Ydinvirke ja tukivirkkeet
 Kasvissyönti vaikuttaa ihmisen terveyteen edullisesti.
Kasvikset sisältävät paljon vitamiineja ja hivenaineita, joita
ihminen tarvitsee. Myös painonhallinta on helpompaa, jos
syö kasvisruokaa. Ei myöskään sovi unohtaa eläinten
oikeuksia – kukapa meistä haluaisi eläinten kärsivän
vuoksemme. On väärin, että meidän ruokamme takia
eläimiä kuolee joukoittain.
 Kasvissyönti vaikuttaa ihmisen terveyteen edullisesti.
Kasvikset sisältävät paljon vitamiineja ja hivenaineita, joita
ihminen tarvitsee. Myös painonhallinta on helpompaa, jos
syö kasvisruokaa.
 Ei myöskään sovi unohtaa eläinten oikeuksia – kukapa
meistä haluaisi eläinten kärsivän vuoksemme. On väärin,
että meidän ruokamme takia eläimiä kuolee joukoittain.
Siksi olisi tärkeää, että entistä useampi jättäisi eläimet pois
lautaseltaan.
Ydinvirke ja tukivirkkeet
 Jalkapallon harrastamisessa on monia hyviä puolia.
Pelatessa kunto kehittyy kuin huomaamatta. Lisäksi
pelaajat ovat yleensä hyvännäköisiä, koska ovat
lihaksikkaita. Joukkueista saa myös paljon kavereita,
joiden kanssa voi viettää aikaa yhdessä.
 Jalkapallon harrastamisessa on monia hyviä puolia.
Pelatessa kunto kehittyy kuin huomaamatta, ja siksi
esimerkiksi koulussa jaksaa paremmin. Ei sovi myöskään
unohtaa sitä, että jalkapallo kehittää lihaksia – eli tekee
pelaajasta paremman näköisiä.
Jalkapallon etuihin kuuluu myös se, että joukkueesta
saa yleensä paljon kavereita. Saman lajin harrastajat
ovat yleensä samanhenkisiä, joten jopa elinikäisten
ystävyyksien solmiminen on tavallista.
Suunnitteleminen
ydinvirketasolle asti
Ihmisten ulkonäkö
•On tylsää, että kaikki ovat
samannäköisiä, kun
käyttävät samanlaisia
vaatteita.
Rahanmeno
Ympäristövaikutukset
•Muotivaatteiden
ostamiseen menee paljon
rahaa.
•Massamuodin tuottaminen
kuormittaa ympäristöä.
Muodin vaikutus
itsetuntoon
•Jos ei ole rahaa
muotivaatteisiin, itsetunto
voi huonontua.
Lapsityövoima
Massamuoti
on
turhuutta
•Massamuotia tuotetaan
usein lapsityövoimalla.
Prosessiaineen suunnittelu
 Jos ideointi on kesken, jatka se loppuun.
 Esseessä pitäisi olla aloituksen lisäksi 5-7 käsittelykappaletta.
 Suunnittelu:
 Mieti, mitä haluat esseelläsi sanoa eli mikä on pääteesisi/sanomasi.
 Katso ideoitasi: Mitkä kohdat sopivat näkökulmaasi? Mitkä pitää
karsia pois?
 Yhdistele samaa tarkoittavia kohtia.
 Piirrä tarvittaessa uusi suunnitelma.
 Vie suunnitelma ydinvirketasolle asti.  Jokaisesta asiasta pitää
tehdä suunnitelmaan ydinvirke.
 Mieti jäsentelyä: Mihin järjestykseen laitat kappaleet.
 Numeroi kappaleet suunnitelmaan.
Otsikointi
 Otsikon tehtävät
 Kiinnittää lukijan huomio
 Paljastaa tekstin aihe ja näkökulma
 Antaa vihjeitä tekstin tyylistä
 Lyhyt otsikko!
 Aktiivinen otsikko on parempi kuin passiivinen 
verbi tekee otsikon aktiiviseksi
 Euroopan metsien hyvinvointi
 Miten Euroopan metsät voivat?
 Usein otsikko kannattaa miettiä viimeisenä (huom!
Työotsikko tekstille heti!)
Aloittaminen
 Aloitus kertoo jotain koko tekstistä, sen aiheesta ja tavasta
käsitellä asioita.
 Aloitustapoja:
 Suoraan asiaan: pääteeman esittely, pääkäsitteen määrittely
 Tapausesimerkki
 Aiheeseen liittyvä tilanne/tapaus/yksityiskohta tai lähikuva
 Taustatietojen esittely: historia, aiheen määrittely
 Sitaatti tai sanonta
 Retorinen kysymys, herättelevä kysymys
 Kärjistetty väite
 Vastakohta-asettelu: ennen-nyt, naiset-miehet,
nuoret-vanhat jne.
Vältettävät aloitukset
 Aloitus liian kaukaa: ”Jo muinaiset roomalaiset…”
 Liian yleispätevä aloitus: ”Jo ammoisista
ajoista…”, ”Lehdissä on paljon kirjoitettu…”,
”Yleisesti puhutaan…”
 Suoraan otsikkoon viittaaminen, esim. otsikon
kysymykseen vastaaminen, esim. otsikko: ”Mihin
tarvitsemme Facebookia?”, ei voi aloittaa:
”Vaikkapa yhteydenpitoon kavereiden kanssa.”
 Aloituksen voi miettiä viimeiseksi!!!
Lopettaminen
 Erilaisia lopettamistapoja:
 Tiivistelmä: kootaan yhteen esitetty + esitetään joku uusi
näkökulma tms.
 Seurausten pohdinta
 Toimenpide-ehdotus
 Vertailu johonkin muuhun asiaan tai aihepiiriin, esim. viittaus
tulevaisuuteen
 Sitaatti
 Retorinen kysymys
 Kärkevä väite
 Paluu alun esimerkkiin tms.
Hyvä lopetus jää pitkäksi aikaa lukijan mieleen.
 Voit myös lopettaa samalla keinolla kuin aloitit (esim. sitaatti ja
sitaatti, kysymys ja kysymys)
Millainen otsikko on hyvä?



Aihe: Pitäisikö presidentin valtaoikeuksia karsia?

Kansakunnan kasvot

Presidentti – turha instituutio

Turha, turhempi, presidentti?
Aihe: Miten internet muuttaa ajatteluamme?

Toisenlaisen aivotoiminnan tuleminen

Hyvä paha internet

Liiku viisaasti verkossa
Aihe: Väestö muuttaa asutuskeskuksiin. Arvioi muuttoliikkeen vaikutuksia yhteiskuntaan.

Stadilainen vai juntti?

Suuret asutuskeskukset suosiossa

Ihmisten ilmoille

Ongelmien ja haasteiden summa

Kaikki tiet johtavat Helsinkiin

Erilaisuus ei aina ole vahvuus

Tyhjä maaseutu, hyvinvoiva valtio?
Keksi kahteen aiheeseen
kolme vaihtoehtoista
otsikkoa
 Mikä minusta tulee isona?
 Nuorena olemisen ihanuus ja kurjuus
 Internetin keskustelupalstat
 Mikä olisi sopiva ikä perustaa perhe ja hankkia
lapsia? Vai houkutteleeko elämä ilman lapsia?
Pohdi asiaa eri näkökulmista.
 Millaisia sukupuolirooleja amerikkalaiset tv-sarjat
välittävät?
Aloitus ja lopetus
 Valitkaa ryhmässä yksi taululla olevista otsikoista.
 Kirjoittakaa otsikon aiheesta
 kaksi erilaista aloitusta (esim. esimerkki ja käsitteen
määrittely)
 kaksi erilaista lopetusta (esim. seurausten pohdinta ja
esimerkki).