Jännittävä hetki - Sydän
palkane. Parhaat paikalliset tarjoukset! ➤Lukijalta: Kyläpoliisia kaivataan...........s. 8 ➤Tulossa: Willberg Pälkäneelle...... s. 30 Omenapuun alla keskusteltiin syvästi s. 20 Sydän-Hämeen Lehti Pälkäne & Kangasala | 86. vuosikerta | Numero 4 | Irtonumero 3 € sis. alv. | www.shl.fi Keskiviikko 28.1.2015 Senioritalon suunnitelmat selviämässä s. 10 Tanssiminen pitää olon nuorena. terttu aarrekorpi s. 21 Kangasala-salin esitystekniikkaan ja akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Salin yläpuolella olevan verkon avulla huolto- ja muutostyöt käyvät jouhevasti. Kangasala-talon toimitusjohtaja Timo Kotilainen tietää, että verkko kestää vantterankin kulkijan. Jännittävä hetki Sunnuntaina se tapahtuu: paljon puhuttu Kangasala-talo avaa ovensa kaikelle kansalle. s. 19 Paddingtonin tie kulkee Perusta Lontooseen ja Pälkäneelle s. 31 2 Keskiviikko 28.1.2015 Pääkirjoitus Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl • [email protected] Kalastuslaista vaaliase M etsissä on tavoiteltu maksimaalista tuottoa karsimalla nuoria puita ja säästämällä parhaassa kasvussa olevia yksilöitä. Vuosikymmenten kokemusten jälkeen asiantuntija toisensa jälkeen on valmis myöntämään, että metsien laatu, jopa tuotto on heikentynyt. Perinteiselle mallille alkaa taas löytyä kannattajia: metsä tuottaa paremmin ja maisema pysyy kauniimpana, kun puiden joukosta napsitaan jatkuvasti isoimpia ja arvokkaimpia puita. Kalastuksessa on tähän saakka noudatettu perinteistä mallia. Verkkokalastajat säätävät pyydyksiensä silmäkoot niin, että pienet uivat läpi ja isot jäävät kiinni. Uistelijat valitsevat kuvansa ja apajansa niin, että löytävät isoimmat vonkaleet. Uusi kalastuslaki yrittää tuoda metsissä epäonnistuneeksi todetun mallin vesille. Jos kuhalle säädetään 70 sentin ja hauelle 90 sentin maksimimitat, pyynti keskittyisi keskimittaisiin kaloihin. hkerakin kalastaja saa harvoin yli 70-senttisiä kuhia ja 90-senttisiä haukia. Jatkos- A sa ne pitäisi heittää takaisin veteen. Näin moni kalastaja ehtisi saada rauhoitetut jätit koukkuunsa tai verkkoonsa, kunnes ne lopulta kuolisivat vanhuuttaan rapujen ruuaksi. Ylämitta vaikuttaa lohijoen elämysreissulla kertaalleen käytetyn virkamiehen kuningasidealta. Jos verkossa tai koukussa on alamittainen kala, valistunut kalastaja vapauttaa sen kasvamaan ja toivoo jälleennäkemistä parin vuoden päästä. Mutta moniko verkkokalastaja oikeasti laskisi takaisin veteen jättikuhan tai -hauen, jota ei tahdo vaurioittamatta, jopa tainnuttamatta saada verkosta irti? Tai moniko uistelija kaivaisi kännykän eteen ja heittäisi selfien otettuaan jättikalan takaisin? Uusi kalastuslaki vaikeuttaisi ahkerimpien kalastajien arkea. He joutuisivat pohtimaan, noudattaako järkeä vai pykäliä. Lainkuuliaisimmat saattaisivat jättää koko touhun, mikä olisi harmi, sillä esimerkiksi sisävesien verkkokalastus on 15 vuoden aikana vähentynyt noin puoleen. Ahkerimpia kalastajia ovat eläkevaarit. Demareiden kuningasaja- tuksena oli, että heidät vapautetaan uudesta kalastonhoitomaksusta. Eli vaikeutetaan ahkerimpien kalastajien harrastusta uusilla säädöksillä ja vapautetaan suurin harrastajajoukko veroluonteisesta maksusta. akiuudistus vähentää vesialueen omistajien vaikutusvaltaa ja talkoointoa. Uusi laki lisää byrokratiaa ja joutavaa sääntelyä, vaikka käynnissä piti olla järjettömien pykälien purkutalkoot. Kalastajien kannalta voi olla onni, että keväällä käydään eduskuntavaalit. Ennen niitä Arkadianmäellä riittää ruuhkaa, kun vanhat päättäjät yrittävät siivota pöydät. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä epäili Itäja Länsi-Savo -lehtien haastattelussa, ettei kalastuslakiesitys sellaisenaan etene mietinnöksi asti, vaan asia siirtyy uudelle eduskunnalle. Valiokunta on pitänyt isoimpana ongelmana sitä, että jatkossa viranomaiset voisivat myöntää ammattikalastuslupia vastoin vesialueen omistajan tahtoa. Kalastuslain uudistuksella ei us- L Pälkäneellä 28.1.2015 Elisa Mattila 15-vuotias koululai nen käy Pälkäneen yhteiskoulun yhdeksättä luokkaa harrastaa pianon soittoa, partiota ja lukemista pitää kirjoista ja musiikista Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. Sähköpostiosoitteet: [email protected] [email protected] [email protected] Kotisivu: www.shl.fi Edellisten eduskuntavaalien alla maaseudun väki suututettiin ”paskalailla”. Nyt kalastuslain uudistus saattaa tehdä saman. kalleta vaalien alla nostattaa hajaasutusalueiden jätevesilain kaltaista kapinaa. Jo nyt on kuitenkin tarjottu mainio tilaisuus äänten kalasteluun. Moni hallituspuolueenkin ehdokas on kiirehtänyt ilmoittamaan, ettei kannata kalastuslain uudistusta – eikä varsinkaan asetusta hauen ja kuhan maksimikoosta. Puhelin: 03 539 9800 Tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma–ke klo 9–16 (to–pe sop. mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 [email protected] Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 [email protected] Krista Kaitasuo 044 7557 214 [email protected] Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 [email protected] Keiju Hento olento tanssahteli edessäni kauniisti taustalla soljuvan musiikin tahtiin. Sen vaaleanvihreä läpikuultava mekko liehui sen ympärillä. Ja kun se levitti siipensä, ilmoille tulvahti kesän tuoksu ja päivänkakkaran terälehtiä leijaili hiljalleen kohti maata. Pomo keskeytti keijun tanssin tarttumalla minua olasta. Silloin keiju hypähti säikähdyksestä ja karkasi • Sydän-Hämeen Lehti pöydän alle piiloon. Koko kokoushuone tuijotti minua, enkä voinut käsittää miksi. Edessämme oli juuri tanssinut ihka oikea keiju! Mutta silti jokainen tuijotti minua. Pomo ei hellittänyt otettaan olastani, vaan katsoi minua silmiin ja pudisti hitaasti päätään. Sitten hän talutti minut ulos ja voin vaikka vannoa, ettei kukaan taaskaan huomannut keijua, joka ryntäsi pöydän alta mukaamme. Työterveyslääkäri katseli minua hyvin surullisena ja antoi lähetteen psykiatrille. Psykiatri kuunteli tarkkaavaisena, kun kerroin keijusta. Ja koko ajan, minne vain meninkin, keiju istui olallani. Se supisi korvaani ajatuksiaan ja tuntojaan ja pikkuhiljaa niistä tuli omiani. Minut lähetettiin jonkin- laiseen sairaalaan, mutta kukaan siellä kanssani olevista ei ollut selväjärkinen. Kukaan ei nähnyt keijuakaan ja suosittelin jokaiselle silmälaseja. Olihan keiju hyvin pieni. Joskus keiju oli myös ilkeä. Silloin kun se yhtäkkiä kävi kiinni korvalehteeni, eikä päästänyt irti, minä suutuin sille. Silloin hoitajat laittoivat minut yöksi pehmustettuun huoneeseen. Se oli kamalin yö ikinä. Koko yön keiju hyppeli seinillä ja ilkkui minua. Vaikka huusin sille, se ei suostunut jättämään minua rauhaan. Äiti tuli katsomaan minua joka tiistai. Mutta hän oli aina etäinen ja pelkäsi minua. Ihmettelin miksi, enhän minä ollut vaarallinen, vaan keiju! Eikä kukaan auttanut minua sen häätämisessä. Äiti olikin sitten ainut joka kävi. Ihan kuin olisin sairastanut ruttoa, kaikki vanhat ystäväni unohtivat minut. Soitin kerran Mintulle, mutta hän sanoi, ettei halua puhua. Silloin minä itkin. Ja keiju istui olallani, eikä lähtenyt. Lopulta äitikin lähti, jätti käymättä. Kukaan ei kertonut mihin hän meni, tai miksi, mutta äiti ei enää tullut. Ja yhä vain keiju istui olallani. Se alkoi inhottavaksi, kertoi kuinka kaikki vihasivat minua. Se kertoi minulle, että kaikki muut olivat hylänneet minut, mutta se ei koskaan tekisi niin. Ja keiju jäi. shl Elisa Mattila Kirjoittaja on Pälkäneen yhteiskoulun yhdeksäsluokkalainen, joka tutustui työelämään SydänHämeen Lehdessä. Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 [email protected] ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 €/pmm takasivu.............1,18 €/pmm ennen tekstiä..1,07 €/pmm tekstissä............1,07 €/pmm tekstin jälk........1,07 €/pmm kuolinilm..........1,12 €/pmm värilisä................0,29 €/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Täystilaus 12 kk........85,00 € Täystilaus 6 kk...........45,50 € Täystilaus 3 kk...........24,50 € Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 5 292 kpl (LT 2013) Lukijamäärä: 21 000 (TNS Atlas 12/2010) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 [email protected] Alma Manu Oy, 2015 Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti Avoimet ovet Kangasala-talossa sunnuntaina 1. helmikuuta! 21.2.2015 Tallinnaan... Kangasala-talo avoinna klo 12–15 Kimmo Pyykkö -taidemuseo avoinna klo 12–17 Kaikkiin päivän tapahtumiin vapaa pääsy Susanna Majuri: Kotona vedessä -näyttelyn avajaiset klo 12 (Valokuvakeskus Nykyaika). Trubaduuri Juha Haanperä klo 12–15. Kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat esittelevät kokoustiloja klo 12–15. Opastetut kierrokset klo 12:15, 12:45, 13:15, 13:45 ja 14:15. Kierrokselle mahtuu 25 ensiksi saapunutta. Ei etukäteisvarauksia. Kierrokset lähtevät pääaulasta. Pirkanmaan musiikkiopiston pienet konsertit klo 12:30, 13:30, 14:30. Kangasalan pääkirjasto avoinna klo 12–15. Täti Taikakynä: kuvitettu satutuokio klo 12:15, piirustusleikkituokio klo 13:15, toivomuskuvia ja kasvomaalauksia klo 13:45. Avajaiset lapsille torstaina 5. helmikuuta klo 18 Paikalliset poja pojatt Pikaiset varaukset ei pakkasta pelkää! Helmikkala 0400 636 121 / Hanna irpputori KVARAA PAIKKASI Pakkasta, viimaa, lunta ja jää jäätä ätä – kattoremontti ei katso säät tä. säätä. Sinisusien järjestämältä kirpputorilta joka pidetään la 31.1. klo 10-13 Sahalahden srk-talolla. Pöydän hinta 5 €. Paikkavaraus ja lisätiedot Sadulta p. 040-5049559. • Puffetti ja lapsille ilmaista kasvomaalausta. t Uu Uusi s kkatto si a to jjopa at opa 2 pä op päiväs päivässä ä sä t Pien PPienempi ienem empi pi kkosteusriski oste os teus usri riisk skii pa pakk pakkasella kkas aseellaa t Tu Tuom Tuomme omme me ttullessamme, ulless ulle ssam amme me,, vi viem viemme emme me me menn me nnes e sä es sämm m e – si mm siis isti titt pi piha hatt mennessämme siistit pihat t Ka Kaut Kauttamme u ta ut tamm mmee my myös ös rrahoitus ahoi ah oiitu tuss Vuorovaikutteinen ”Kurkistuksia Tanssivaan Muumilaaksoon” -konsertti kaiken ikäisille. Ennakkoliput Lippupisteestä, varaukset 0600 900 900 (1,98 €/min + mpm/pvm) ja ovelta tuntia ennen konserttia. Kuva: Ari Ijäs © Moomin Characters (TM) Kuohunharjuntie 6, Kangasala Eckerö Linen Finlandialla! Hinta 60 euroa/hlö Soita S oita 03 3398 67 6722 722 www.kangasala-talo.fi Jasperintie 273 · Pirkkala www.laaturemontti.fi Vaihda vaivattomaan e-laskuun! Nyt voit vastaanottaa tilauslaskumme suoraan verkkopankkiisi Tee laskujen maksamisesta helpompaa ja ota käyttöön e-lasku. E-lasku on sähköisessä muodossa oleva lasku, jonka saat omaan verkkopankkiisi. E-lasku helpottaa arkeasi E-laskun käyttäjänä Sinun ei tarvitse näppäillä tili- tai viitenumeroja. E-laskut arkistoituvat verkkopankkiin: ei kadonneita paperilaskuja tai huolta niiden häviämisestä. TuoreiTa eväiTä TyömaTkalle Tämä lehti tarjoaa runsaasti hyviä lukuhetkiä. Lisätietoja saat verkkopankistasi. Säästä luontoa, aikaa ja rahaa. Näin otat e-laskun käyttöösi Tee e-laskutussopimus omassa verkkopankissasi. Tarvitset tilausasiakasnumerosi, jonka löydät laskusta tai lehden osoitekentästä L-kirjaimen jälkeen. Erillistä ilmoitusta lehdelle ei tarvita. Muista peruuttaa samalla mahdollinen suoraveloitussopimus pankkiisi. Sydän-Hämeen Lehti Maailma ja sen mahdollisuudet avautuvat silmien Maailm eteen Sanomalehtiviikolla 2.-6.2. Seikkaile sivulta toiselle, innostu uudesta ja rakenna oma maailmankuvasi. Tutustu verkko- ja näköislehtiin sekä opetusmateriaaleihin uudessa näköi osoitteessa sanomalehtiopetuksessa.fi SANOMALEHTIVIIKKO 20 VUOTTA Opettaja, tilaa keskiviikon 4.2. lehdet luokallesi sunnuntaina 1.2. mennessä. P. 044-3477 402 tai [email protected] Sydän-Hämeen Lehti 4 Keskiviikko 28.1.2015 uutiset • Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi • sähköpostilla: [email protected] • Puhelimitse (03) 539 9800 Asiakasraati: Sosiaalipalveluista saatuja kokemuksia halutaan käyttää kaikkien hyödyksi Unohda nettivalitus ja kerro se raadille pälkäne, kangasala Pälkäneellä ja Kangasalla ollaan perustamassa sosiaalityön asiakasraatia. Raadin avulla toivotaan saatavan kerättyä sosiaalityön palveluista erilaisia kokemuksia, joista olisi mahdollista jalostaa palveluiden kehittämisideoita asiakasnäkökulmasta. Mukaan kaivataan ketä tahansa, jolla on kokemusta esimerkiksi aikuissosiaalityöhön, toimeentulotukeen, lasten- asiakaspalvelutapaamisiin... Pääasia, että löydämme sellaista, mihin voitaisiin oikeasti vaikuttaa. Yksittäisiä henkilökohtaisia asioita ei käsitellä, mutta kaikkien kokemusten kautta asioita voidaan viedä ne Kukkasniemi-Mäkisen yleisellä tasolla eteenpäin. mukaan raadin kokoamisen jälkeen tullaan selvittelemään, mitä asioita raatilaiset haluaisi- Kourallinen riittää, vat kuntansa sosiaalipalveluissa lisää kaivataan Raadin toiminta-ajatusta esi- viime viikolla. Seuraava tapaa- on tarkoitus tarkastella katsoa mukaan lähtijöitä olevan tällä kehittää. – Se voi liittyä aukioloaikoi- teltiin ensimmäisen kerran päl- minen on jo merkitty kalente- raatiin halukkaiden määrää. tietoa puolenkymmentä. Se hin, palveluista tiedottamiseen, käneläisille ja kangasalalaisille riin pidettäväksi 17.2., jolloin Kukkasniemi-Mäkinen arvioi riittäisi toiminnan pyörittäsuojeluun tai kuntouttavaan toimintaan liittyvistä asioista – ja kenties myös ajatusta siitä, mikä palveluissa on huonosti ja miten tilannetta voisi kohentaa. Projektityöntekijä Marian- Lakimuutos: Esiopetus muuttuu velvoittavaksi elokuusta alkaen Esikouluun on ilmoittauduttava helmikuussa pälkäne Pälkäneen kunnan varhaiskasvatus järjestää toimintakaudella 2015–2016 esiopetusta vuonna 2009 syntyneille lapsille tai 11–vuotisen oppivelvollisuuden piirissä oleville vuonna 2010 syntyneille lapsille. Uusi esiopetuksen toimintavuosi alkaa 12. elokuuta. Näihin ryhmiin ilmoittautuminen tapahtuu 9.–28. helmikuuta. Kaikille kunnassa kirjoilla oleville vuonna 2009 syntyneille lähetetään ilmoittautumislomake helmikuun ensimmäisen viikon aikana. vuoden alussa voimaan tulleella siten, että esiopetus muuttuu velvoittavaksi. Lapsen on ensi elokuusta alkaen osallistuttava oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Osallistumisesta huolehtiminen on lapsen huoltajan vastuulla. Valtaosa Pälkäneen esikouluikäisistä on saanut esiopetusta tähänkin asti. – Lain muuttuminen ei Ensi syksynä reilut vaikuta meillä esiopetuksen 70 eskari-ikäistä järjestämiseen. Lapsia on tuPerusopetuslakia on muutettu lossa koko lailla saman verran Jos lapsi tarvitsee myös kunnallista päivähoitoa, sitä haetaan samassa yhteydessä. Esiopetusta järjestetään Pälkäneellä Kostian koululla, HermAnnin päiväkodissa, Viirikukon päiväkodissa, Luopioisten kirkonkylällä sekä mahdollisesti Aitoon uudessa remontoitavassa päiväkodissa. Järjestämispaikkoihin voi tulla muutoksia päivähoitopaikkojen hakutilanteesta johtuen. Nuijan kuntaliitosilta keskiviikkona kello 18 Pälkäneen, Kangasalan ja Kuhmoisten kuntaliitosselvityksen vaiheita esitellään keskiviikkona Nuijantalolla. 28.1. kello 18 alkavassa tilaisuudessa ovat ainakin kunnanjohtaja Janita Koivisto, kunnanhallituksen puheen- johtaja Eero Laesterä, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Petri Urkko ja selvitystä tekevä hallintokoordinaattori Aleksi Saukkoriipi. Lisäksi mukana on johtavia viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. esiopetukseen kuin heitä on nytkin. Paikkamäärät riittävät kyllä, Pälkäneen varhaiskasvatuksen päällikkö Juha Forsman kertoo. Kuluvalla lukukaudella esiopetuksessa olevia lapsia on Pälkäneellä reilut 70, mikä on lähes 100 prosenttia koko ikäluokasta. – Esioppilaiden määrä on jo useamman vuoden ajan ollut 70 ja 80 välillä. Ensi syksynä vuonna 2009 syntyneitä esioppilaita on aika lailla sama määrä kuin nytkin. Tämän jälkeen määrä alkaa tasaisesti Varhaiskasvatuksen päällikön Juha Forsmanin mukaan lakimuutos ei isommin vaikuta esiopetuksen järjestämiseen laskea, Forsman tietää. shl Kristiina Helminen Pälkäneellä. Valkeakosken yhteispäivystyksen maksu nousee kymmenellä eurolla Valkeakosken aluesairaalan ja terveyskeskuksen yhteispäivystyksen asiakasmaksuun tulee korotus. Ilta- ja viikonloppupäivystyksen hinta nousee 22,10 eurosta 32,10 euroon. Pirkanmaan sairaanhoito- piirin hallitus käsitteli tämän vuoden asiakasmaksuja marraskuussa, jolloin hinnoittelussa noudatettiin Akaan ja Valkeakosken kaupunkien sekä Kangasalan kunnan sopimusta. Sen mukaan ilta- ja viikon- loppupäivystyksestä peritään terveyskeskuspäivystysmaksun suuruinen hinta, eikä yhteispäivystyksen normaalisti korkeampaa hintaa. Sittemmin Akaa, Valkeakoski ja Kangasala ovat esittäneet hallituksen marraskuisen päätöksen muuttamista Valkeakosken yhteispäivystyksen osalta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti muuttaa Valkeakosken yhteispäivystyksen päivystyshinnoittelua edellisessä kokouksessaan. • Sydän-Hämeen Lehti Keskiviikko 28.1.2015 5 Ellei helmikuun raatiin tule lisää väkeä, mietitään Kangasalla ja Pälkäneellä muita keinoja asiakkaiden kuulemiseksi. Marianne kukkasniemi-mäkinen Aikuissosiaalityöhön liittyviä kehittämisehdotuksia miettivät asiakasraati kokoontuu seuraavan kerran 17. helmikuuta Kangasalan pääkirjaston ryhmätila Supassa kello 13.30–15.30. miseen kevätkaudella, mutta – Aika vaikeaa on ollut saada reilusti enemmänkin väkeä väkeä. Ellei helmikuun raatiin otettaisiin mieluusti mukaan. tule lisää väkeä, mietitään Kan- gasalla ja Pälkäneellä muita keinoja asiakkaiden kuulemiseksi, Kukkasniemi-Mäkinen pohtii. Hänen mukaansa mitään erityisosaamista ei asiakasraadissa tarvita. Kahvitarjoilu järjestyy ja matkakulujakin pyritään korvaamaan. Noin kerran kuussa pidettävissä kokoontumisissa käydään keskusteluja, joiden pohjalta työntekijät työstävät kehitysideat ehdotuksiksi, ja näiden eteenpäin viemistä päättäjille raadissa yhdessä pohditaan. Sosiaalipalveluissa toiminnan kehittäminen voisi hyödyttää asiakkaiden lisäksi työntekijöitä, sillä jonkin asiakkaiden kokeman ongelmakohdan korjaamisella saattaa olla iso vaikutus työntekijöiden ja asiakkaiden välisen yhteistyön sujuvuuteen. Tampereella, jossa vastaavaa toimintaa on ollut jo parin vuoden ajan, on saatu jo tuloksiakin aikaan. Kukkasniemi-Mäkinen poimii esimerkiksi aktiivipassin, josta asiakasraati on tehnyt kuntalaisaloitteen. Aktiivipassin voisi saada tiettyjen kriteerien täyttyessä ja sillä saada alennuksia esimerkiksi kaupungin joukkoliikenteen matkalipuista ja sisäänpääsystä uimahalleihin ja kuntosaleille. Asiakasnäkökulman saaminen aiempaa paremmin sosiaalipalvelujen kehittämiseen pohjautuu muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksiin, ja esimerkiksi asiakasraatityötä viedään eteenpäin hankerahoituksella. – Jos asiakasraatia ei saada pystyyn, mietimme vaihtoehtoja. Jo mukaan lähteneiden kanssa työskentelyä kuitenkin jatketaan, Kukkasniemi-Mäkinen lupaa. Kuolonkolari: Lomilta palaava varusmies liukasteli vastaantulijan kaistalle Kuhmalahtelainen menehtyi kolarissa Parikymppinen kuhmalahtelaisnuorukainen menehtyi sunnuntai-iltana liikenneonnettomuudessa. Parolannummen panssariprikaatissa palveleva varusmies oli palaamassa puoli yhdeksän aikoihin lomilta varuskuntaan. Pälkäneen ja Hämeenlinnan välillä hän liukasteli vastaantulijoiden kaistalle ja törmäsi kohti Pälkänettä ajaneeseen henkilöautoon. Kilometri ennen Alvettulan risteystä tapahtunut nokkakolari oli raju, ja Pohjassa asustava varusmies menehtyi heti. Vastaan shl Jani Oksanen Yli keskiarvon, mutta kaukana Pirkkalasta Työttömyysluvut jatkoivat nousuaan loppuvuonna Kangasala sijoittui sijalle 29, kun vertailtiin suomalaisten tyytyväisyyttä omaan asuinkuntaansa. Samalla kunta petrasi asemiaan tyytyväisyyslistauksessa, sillä edellisvuoden kyselyssä Kangasalan sijoitus oli 39:s. Tuolloin tyytyväisyysindeksi jäi hieman alle valtakunnallisen keskiarvon, mutta tuoreimmassa selvityksessä Kangasalan lukema 68,0 nousi karvan yli valtakunnallisen keskiarvon 67,4. EPSI Ratingin tutkimus suomalaisten tyytyväisyydestä asuinkuntiinsa mittasi kunnallisiin palveluihin kohdistettuja odotuksia ja niiden täyttymistä. Samalla kysyttiin mielipidettä siitä, miten lähellä täydellistä kuntaa vastaajan oma asuinkunta tällä hetkellä on. Tuloksena jokaiselle kunnalle laskettiin tyyty- Positiivista: Pitkäaikaistyöttömien osuus pienenee pälkäne, kangasala Pälkäneellä ja Kangasalla työttömyysaste kipusi joulukuussa ylöspäin hieman ripeämmin kuin Pirkanmaalla jo koko maassa keskimäärin. Pälkäneen työttömyysaste joulukuun lopussa oli 13,9 prosenttia, ja Kangasalla puolestaan vailla työtä oli 13,5 prosenttia työikäisestä väestöstä. Marraskuussa työttömyysaste oli Pälkäneellä 12,3 prosenttia ja Kangasalla 11,9 prosenttia. Pälkäneen ja Kangasalan lisäksi työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi joulukuussa suhteellisesti paljon Sastamalassa, Parkanossa, Virroilla ja Ylöjärvellä. Koko Pirkanmaal- la nousua työttömyysluvuissa oli marraskuusta joulukuuhun 1,5 prosenttiyksikköä ja koko maassa 1,4 prosenttiyksikköä. Pirkanmaan Ely-keskuksen mukaan kasvu selittyy osin kausiluonteisuudella. Maakunnan työllisyystilanne oli joulukuun lopussa koko maata heikompi. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pirkanmaalla 15,9 prosenttia, kun se koko maassa oli keskimäärin 13,9 prosenttia. Pirkanmaalla oli työttömiä viime joulukuussa saman verran kuin heinäkuussa 1997. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli Pirkanmaalla joulukuun lopussa runsaat kahdek- san prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Pirkanmaan Ely-keskuksen mukaan suunta on ollut samankaltainen jo muutaman kuukauden ajan, vaikka Pirkanmaan pitkäaikaistyöttömien osuus onkin suhteellisesti suuri tulleen auton naiskuljettaja loukkaantui lievästi ja hänet vietiin sairaalaan tarkistettavaksi. Sivulliset auttoivat uhreja ja ohjasivat liikennettä pelastajien saapumiseen saakka. Elvytysyrityksistä huolimatta 20-vuotias varusmies menehtyi turmapaikalle. Poliisi tiedotti onnettomuudesta kuolleen varusmiehen omaisille. Parolan panssariprikaatissa annettiin kriisiapua onnettomuudessa kuolleen varusmiehen palvelustovereille. verrattuna koko maan pitkäaikaistyöttömien määrään. Joulukuun matalin työttömyysaste Pirkanmaalla oli Punkalaitumen 11,4 prosenttia ja korkein Tampereen 18,0 prosenttia. Hiljalleen ylöspäin Joulukuu 2014: Pälkäne 13,9 %, Kangasala 13,5 % Marraskuu -14: Pälkäne 12,3 %, Kangasala 11,9 % Lokakuu -14: Pälkäne 11,7 %, Kangasala 11,5 % Syyskuu -14: Pälkäne 11,7 %, Kangasala 11,5 % väisyysindeksi asteikolla 0–100, ja hyvälle tasolle arvioitiin yli 75:n kivunneet tulokset. Eniten tyytyväisyyttä omaa kuntaa kohtaan koettiin Pirkkalassa, jossa tyytyväisyysindeksi nousi 83,2:een. Kaikista kunnista ei satunnaisotannan jälkeen kertynyt tilastollisesti riittävän suurta otosta, joten lopulliseen listaukseen kelpuutettiin mukaan ne 73 kuntaa, joissa haastateltujen määrä ylitti vaaditun rajan. Vastaajien vähyydestä johtuen Pälkäne ei ole mukana listalla. Kaikkiaan vastauksia kerättiin noin 10 000. EPSI Ratingin mukaan keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousi lähes kaksi indeksiyksikköä edellisvuodesta ja on nyt kohtalaista tyytyväisyyttä kuvaavalla tasolla. Sää Torstaina -0 Sahalahti +0 Kangasala Perjantaina Kuhmalahti +0 Pälkäne -0 -3 Sahalahti -3 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti -2 Luopioinen Pälkäne -2 -0 Sahalahti -0 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti -1 Luopioinen Pälkäne -0 -1 Sahalahti -0 Kangasala -1 Luopioinen Pälkäne -1 Selkeää Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh. 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm) 6 Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti tekijät Kirjoittaja on Pälkäneen yhteis koulun yhdeksäs luokkalainen, joka tutustui työelämään Sydän-Hämeen Lehdessä. Kolumni Luopioisten Yrittäjät: Vohlisaaren–Rajalanniemen hyvin Jäsenmäärä kasvaa Luopioinen Damien "Damien! Herää!" hätäinen kuiskaus repi minut unesta. Silmäni rävähtivät auki ja äidin pelokkaat kasvot häilyivät edessäni. Ponnahdin välittömästi pystyyn ja vilkuilin ympärilleni. Mitä nyt? "Missä Dalilah on?" kysyin äidin repiessä minua ulos talomme takaovesta. "Isä tuo hänet, pidä kiirettä!" äiti kähisi ja pakotti minut kiirehtimään. Sekasorto teki tuloaan, ilma oli raskas pelosta ja pöllyävästä hiekasta. Päivä oli ollut kuiva ja nyt kuiva hiekka tunkeutui jokaiseen ihohuokoseen. Kuulin isän raskaiden askelien juoksevan meitä kiinni, Dalilah inisi unisesti hänen käsivarsillaan. Samassa pahin pelkoni lensi jyristen ylitsemme. "Maahan!" isä karjaisi. Ujeltava vihellys raastoi tärykalvojani heittäytyessäni maahan. Äiti kirkui, veren maku levisi suuhuni, kivet painautuivat poskeani vasten. Valtava paineaalto pyyhkäisi ylitseni ja sitä seurasi järkyttävä räjähdys. Kuumat lieskat nielaisivat hökkelikylän alleen, tuhkasi kotini sekunneissa. Korvissa soi, yritin nousta ylös tähyillen ympärilleni ja koettaen nähdä mitä perheelleni oli käynyt. Näin punahehkuisen sirpaleen ja sitä seuraavat hetket olivat pelkkää tuskaa. Yritin huutaa, mutta hiekkamyrsky tukahdutti ääneni alleen. Punahehkuinen kipu silpoi silmiäni, kuuma veri valui poskiani pitkin sekoittuneena kyyneliin. "Damien, seuraa minua!" kuulin jostain kaukaa, mutta en nähnyt, minun silmäni oli viety. Kauhu ja tuska sekoittivat pääni, halusin nähdä, raajani lamaantuivat täysin. JUOKSE, ainoa järkevä aivosoluni kirkui, mutta en pystynyt toimimaan. Tässä se nyt olisi, ajattelin epätoivoisesti. Minun elämäni. Dalilahin hymy, äidin nauravat silmät, isän järisevä nauru. Serkkujen iloiset kiljahdukset, hiekkatietä rummuttavat jalat, laukkaava sydän, Lalan katse leiritulen loimussa... "Damien, nyt!" ääni rääkyi korvaani ja raahasi tunnotonta ruumistani eteenpäin. Kipu palasi ja aloin itkeä. "Lopeta heti. Meidän täytyy juosta, ymmärrätkö? Minä pidän kädestäsi, sinä et varmaan näe mitään." Päättäväinen ääni ei luovuttanut, vaan kiskoi minut jaloilleen. Olin niin sekaisin, etten edes tunnistanut häntä, mutta käsky kulkeutui aivoihini ja minä juoksin. Kompuroin kiviin ja teräviin oksiin, jalkani sotkeutuivat toisiinsa, mutta minä juoksin. Vankkurit tärisivät ja kolisivat ja minä tärisin kyydissä. En tiennyt missä olimme, tai minne olimme menossa. En edes tiennyt miltä maailma näytti nykyään. Kaikki oli edelleen mustaa, vaikka kipu oli heikentynyt. Ääni, joka oli paljastunut Lalaksi, oli pessyt haavani ja pitänyt minut koossa. Perheeni ei ollut vankkureissa. He eivät välttämättä enää olleet edes elossa. Toisenlainen tuska repi vaihteeksi sisintäni, mutta se oli henkistä kipua. Ja se sattui paljon enemmän. Se raastoi Henriikka Hintikka 16-vuotias Pälkäneen yhteiskoulua käyvä yhdeksäsluokkalainen Luopioisten Yrittäjäyhdistys hyväksyi toimintasuunnitelman alkaneelle toimintakaudelle hyvin positiivisissa merkeissä, koska yrittäjäyhdistyksen jäsenkunta on jatkuvassa kasvussa. Viime vuosi oli ennätyksellinen: yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi kymmenellä yrityksellä ja nyt ollaan ylittämässä 70 yrityksen rajaa. Luopioisten Yrittäjillä on roppakaupalla perinteisiä tehtäviä: se uusii tänä vuonna palveluinfotaulun Luopioisten keskustassa, jakaa stipendejä koululaisille, hankkii torin joulukuusen, järjestää joulukonsertin Luopioisten kirkossa ja valitsee Vuoden Yrittäjän. Suunnitelmissa on myös rantakioskitoiminnan kokeellinen käynnistäminen Luopioisten uimarannalla. Yrittäjät osallistuu elinkeinoelämää koskeviin tilaisuuksiin, työryhmiin, keskusteluihin ja aloitteisiin, joissa tuodaan Kukkian alueen näkökantoja esille. Yrittäjät on mukana Mikkolan Navetan toiminnassa. Luopioisten Yrittäjät profiloituu yhä voimakkaammin Kukkia-järven ympäristön elinkeinoelämän ja asukkaiden etujen edistäjäksi. Yrittäjäyhdistys etsii myös ennakkoluulottomasti uusia toimintamalleja, joilla parannetaan asukkaiden, yritysten ja yhdistysten yhteistyötä, jotta saadaan kohdennettua lisää resursseja alueen kehittämistyöhön. Yrittäjät jatkaa kukkialle. fi-sivuston kehittämistä sekä Kukkian Kierros -matkailukonseptin tuotteistamista. Matkailun kehittämiseksi on myös luvassa uusia hankkeita. Näitä ovat ainakin RantaKukkia, joka keskittyy alueen maisemallisiin arvoihin sekä Kukkia maailmalle -hanke, jossa aluetta tarkastellaan kansainvälisestä näkökulmasta ja luodaan valmiuksia ulkomaalaisia matkailijoita varten. Hankkeille haetaan EU-rahoitusta. Asumisen visioita Yrittäjät jatkaa asumiseen liittyvää Vohlisaaren–Rajalanniemen hyvintointiakselin tulevaisuusvision kehittelyä Luopioisten kirkonkylässä. Aluekokonaisuutta on myös ehdotettu Pälkäneelle suunniteltujen loma-asuntomessujen yhdeksi omaleimaiseksi ja innovatiiviseksi kohdealueeksi. Tavoitteena on, että Pälkäneen kunta ottaisi sen huomioon, koska se täyttää monet valtakunnallisen asuntomessuorganisaation asettamat perusvaatimukset onnistuneille messuille ja näin täydentäisi Sappeen messuteemaa. Yrittäjät seuraa ja on aktiivisesti myötävaikuttamassa moniin muihinkin asumiseen ja rakentamiseen liittyviin hankkeisiin. Tällainen on esimerkiksi Luopioisiin suunniteltu hakevoimala -hanke. harrastaa piirtämistä, lukemista ja kirjoittamista pitää kirjoista, hyvästä musiikista ja talvesta ja kalvoi, kuristi keuhkojani, viilsi sydäntäni, eikä jättänyt minua rauhaan edes unissani. En pystynyt tekemään mitään, ellei Lala komentanut. "Syö", hän sanoi, ja minä söin. "Juo", hän sanoi, ja minä join. "Nuku", hän sanoi, ja minä nukuin. Mutta kipua ei voinut käskeä, se oli ja pysyi. Korvani olivat haljeta metelistä. Ne olivat olleet arat räjähdyksen jälkeen ja lentokentän kaaoksessa olin pulassa. En tiennyt missä olin, Lala oli maininnut sanan Suomi, mutta en tiedä mikä se oli, tai missä se sijaitsi. Minua kiskottiin läpi valtavan ihmistungoksen, olin sekaisin hajuista ja äänistä ja yritin vain pysyä tajuissani. "Menemme uuteen kotiin." Lala sanoi ja minä takerruin hänen sanoihinsa. "Uusi alku, Damien. Täällä on kaikki hyvin, Suomessa on turvallista. Täällä meidän ei tarvitse pelätä. Meidän kotimme tuhoutui, mutta täältä me saamme uuden. Tänne meidät hyväksytään, eikö niin?" Eikö niin? shl Henriikka Hintikka Pirkanmaan vuoden kylässä 2013 Rautajärvellä asuu onnellisia ihmisiä. Vuoden kylää etsitään Pirkanmaan Vuoden kylä –kilpailu 2015 on avattu. Vuoden kylä -kilpailuun voi kuka tahansa ilmoittaa minkä tahansa kylän, jonka kokee palkinnon arvoiseksi. Saapuneiden ehdotusten perusteella Vuoden kylä -työryhmä (edustajat Pirkan kylistä, Maa- ja kotitalousnaisista, 4H:sta, Pirkanmaan Liitosta ja edellisestä vuoden kylästä Rautajärveltä) valitsee finalistit. Voittajakylän kyläyhdistys tai muu kylä/asukastoimintaa toteuttava yhdistys saa palkin- noksi 800 euroa. Voittajakylä ilmoitetaan automaattisesti valtakunnan Vuoden kylä -kilpailuun. Kylä voi olla maalla tai kaupungissa, kunhan siellä on aktiivista, luovaa ja pitkäjänteistä kaikki ikäryhmät huomioon ottavaa toimintaa. Viimeisinä kolmena vuotena valittuja Pirkanmaan vuoden kyliä Lantulaa, Rautajärveä ja Pinsiötä ei voi ehdottaa. Samalla etsitään Maaseudun tiennäyttäjää, eli kylätoiminnassa erityisen ansioitunutta henkilöä, joka on ollut pitkäaikaisella panoksellaan kehittämässä valtakunnallista tai paikallista kylätoimintaa. Vuoden maaseutuhenkilö -sarjassa puolestaan haetaan henkilöä, joka on saavuttanut erinomaisia tuloksia kylätoiminnassa, Leader-toiminnassa tai muussa paikallisessa kehittämistyössä. Ehdotukset 9.3. mennessä: [email protected], puhelin 040 4849360, Heiskankuja 1, 39100 Hämeenkyrö. Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti 7 nvointiakseli sopisi loma-asuntomessukohteeksi Vohlisaaren–Rajalanniemen hyvintointiakseli ja tekemistä riittää Yrittäjäyhdistykset yhteistyössä Yrittäjien ja kunnan välistä vuorovaikutusta halutaan lisätä alkaneella toimikaudella. Pälkäneen yrittäjäyhdistyksen kanssa on ideoitu yhteisiä aamukahvitilaisuuksia, joissa olisi mukana kunnan edustajia. Ensi kesän iso ponnistus on elokuun lopulle ajoittuva, Aitoon Honkalassa pidettävä Pälkäne Tuottaa ja Palvelee -näyttely, jonka järjestelyissä on mukana myös Pälkäneen ja Luopioisten MTK. Näyttelyjärjestelyjä vetää Seppo Kääriäinen. sihteerinä, Kirsi Myllynpää ja Pasi Lahnalahti. Hallitukseen valittiin uusina jäseninä Sami Seise Rautajärveltä ja Jussi Rulja Aitoosta. Yhdistyksen toiminnanjohtajana jatkaa Seppo Kääriäinen. Yhdistyksen hallitus kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina Pytingin idyllisessä ja perinteikkäässä valtuustosalissa Luopioisissa. Seppo kääriäinen Hallitukseen kaksi uutta jäsentä Yrittäjäyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana jatkaa Erkki Toivari ja varapuheenjohtajana Joshua Haili. Hallituksessa jatkavat myös Mirjami Valli rahastonhoitajana, Esko Peltonen kokous- Vohlisaaren–Rajalanniemen hyvintointiakseli on visio asumisesta Luopioisissa. Luopioisten Yrittäjät ehdottaa sitä Pälkäneelle mahdollisesti haettavien lomaasuntomessujen kohteeksi. Sosiaalinen media: Internet tarjoaa uusia markkinointikeinoja Lyhyt some-sanasto Some: Sosiaalinen media. Käyttäjät luovat internetissä toimivaan palveluun sisältöä esimerkiksi älypuhelimella, tietokoneella tai tabletilla. Some lähentää yrittäjää ja asiakasta pälkäne – Some on helppo kanava levittää tarjouksia ja mainoksia. Lisäksi se lähentää yrittäjän ja asiakkaan välistä suhdetta, sanoo Vietti & Vaisto -liikkeen hiljattain Pälkäneellä avannut Jonna Nurmi. Yrityksen käyttäjätili esimerkiksi Facebookissa tai Instagramissa voi lisätä näkyvyyttä Hashtag (#): Tunnetaan myös risuaitana. Hashtagiä käytetään pääasiassa Twitterissä ja Instagramissa. Se on avainsana/tunniste, jonka avulla muut käyttäjät voivat löytää helpommin twiitin/kuvan. # -merkin perään lisätään esimerkiksi Instagramissa sana, joka liittyy kuvaan jotenkin. Jos kuva on otettu itsestä, on hashtag tavallisimmin #me tai #mä. Throwbackthursday (tbt): Jos Instagramissa julkaistava kuva on vanha/nostalginen, sen voi julkaista torstaina hashtagillä #tbt tai #throwbackthursday. Toki vanhoja kuvia voi julkaista muulloinkin, mutta silloin hashtag on useimmiten #tb eli pelkkä throwback (suom. takaisin heitto) ja tuoda uusia asiakkaita. Nurmi käyttää somea aktiivisesti markkinoinnissa. Jotkut yrittäjät epäröivät sosiaalisen median käyttöönottoa esimerkiksi negatiivisien palautteen, tekniikan pelon tai vaikeuden vuoksi. Jonna Nurmi ei ole havainnut haittoja somen käytöstä. – Suosittelen muillekin yrit- Lemmikkitarvikeliikkeen Pälkäneelle avannut Jonna Nurmi käyttää ahkerasti sosiaalista mediaa. täjille! hän sanoo. Selfie: Itsestä otettu kuva. Twiitti: Twitterissä julkaistavat korkeintaan 140 merkkiset viestit/tilapäivitykset. Vlog: Youtube palveluun tehty videoblogi, eli video jossa henkilö kertoo elämästään tai esittää mielipiteitään ajankohtaisiin aiheisiin. Some-gallup Hannu Rantala Jukka Ollikkala Eila Nieminen Tiedätkö mikä on hashtag? Tiedätkö mikä on hashtag? Tiedätkö mikä on hashtag? – Käsittääkseni se on sellainen risuaita, merkitystä en kyllä osaa sanoa. – Ei, en tiedä. Liittyykö se Facebookkiin? – En osaa sanoa. Mitä asioita et ymmärrä somessa? Mitä asioita et ymmärrä somessa? – Twitteriä. – Facebookkia ainakin osaan käyttää. Oletko jossain sosiaalisessa mediassa? Oletko jossain sosiaalisessa mediassa? – Käytän Facebookkia ja Instagramista olen kuullut. – Käytän Facebookkia ja Twitter -tili löytyy, mutta en käytä sitä aktiivisesti. Tiedätkö mikä on throwbackthursday (tbt)? – En tiedä. Mikä on throwbackthursday? – En tiedä. Mitä asioita et ymmärrä somessa? – Sosiaalinen media on minulle täyttä hepreaa. Oletko jossain sosiaalisessa mediassa? Elisa Mattila Henriikka Hintikka – En ole. Tiedätkö mikä on throwbackthursday (tbt)? – En tiedä. Kirjoittajat ovat Pälkäneen yhteiskoulun yhdeksäs luokkalaisia, jotka tutustuivat työelämään Sydän-Hämeen Lehdessä 8 Keskiviikko 28.1.2015 lukijalta • Sydän-Hämeen Lehti sähköposti: [email protected] • osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne • puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kyläpoliisit takaisin! Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin oikoi viikon takaisessa lehdessä, että Hilkka Vuorisen Kuhmalahdella kuvaamat käpylinnut ovat taviokuurnia. VillePekka Heikkilä puolestaan kertoo, että taviokuurnaa on näillä main kutsutt käpylinnuksi. Taviokuurnasta ja käpylinnusta Liittyen havaintoihin Kuh- tutieteellinen yhdistys. malahdella: myös taviokuurLöytyy internetistä hakunaa on kutsuttu käpylinnuksi. sanoin "lintujen kansanomaiTämä selviää luettelosta, jonka set nimet". Ville-Pekka Heikkilä on laatinut Etelä-Karjalan lin- Saa täälläkin aurata Kantokyläntien varressakin joten tiet tulisi aurata useamasuu ihmisiä, joiden täytyy minkin kuin kerran viikkoon. lähteä aamuisin töihin. Auraukseen pettynyt Ja lunta on satanut täälläkin, Varovaisuutta lumien kaivamisessa Haanloukkaan kentän tuntumassa on upeat lumivallit leikkimiseen. Lapset kaivavatkin kasoihin luolia ahkerasti. Välillä paikalla on myös lasten vanhempia valvomassa touhuja, mutta välillä ei. Vanhempien olisi varmaan hyvä muistuttaa alakoululaisia varovaisuudesta luolien kaivamisessa, etenkin kun tulee suojakelejä. Ikäviä esimerkkejä vahingoista on jo liiaksi asti. Huolestunut Netistä Veisivät sitä lunta Yhteiskoulun kentälle tiiviiksi kuutioiksi, joista oppilaat voisivat kuvaamataidon tunneilla taiteilla hienoja lumiveistoksia. Tulipa jälleen mieleen vanhat hyvät ajat jolloin Pälkäneelläkin oli omat poliisit, Valtosen Pekka ja Suomisen Olli. Kun olimme vuonna 2006 viettämässä 70-vuotispäiviäni Raumalla ja ajoimme sitten koko perhe heinäkuisessa kesäyössä kotiin, huomasin välähdyksen jota aluksi luulin salamaksi. Eihän se sitä tietenkään ollut, mutta jollain lailla harmistustani lievensi kun Olli Suominen soitti minulle kotiin ja ilmeisesti naurussa suin kertoi että ”hei, meillä on täällä sun kuvas”. Samanlaisen kodikkuuden tunteen koin äskettäin Pälkänettä suuremmalla paikkakunnalla, Etelä-Ranskassa sijaitsevassa Nimesissä, jossa meillä on ollut lähes kaksi vuosikymmentä pieni lomaasunto. Elokuussa olin ajanut Münchenistä Sveitsin kautta Nimesiin, ja keskellä Sveitsiä pitkässä tunnelissa välähti jälleen. Kameran asettaminen tunneliin osoitti tietysti kekseliäisyyttä sveitsiläisiltä, sitähän ei mikään GPS tunnistaisi. Sveitsin poliisin asiaa koskeva kirje oli ilmeisesti kiertänyt melkoisesti koska vasta nyt, kun tulin pariksi viikoksi tänne etelään minua odotti kutsu Nimesin poliisiin. Tämä vierailu oli mitä miellyttävin, alkaen siitä että poliisiaseman edessä oli oma parkkipaikka jossa runsaasti tilaa – sellainen on aina herkkua tällaisessa Rooman valtakunnan aikaisessa kaupungissa jossa kudut kapeita ja mutkaisia. Kun sitten sisällä näytin kirjettä alkoikin heti tapahtua: vaikka puhun jonkin verran ranskaakin, etsittiin miellyt- tävän naispoliisin lisäksi englannin kielen taitoinen siviilipukuinen naishenkilö paikalle ja niin me sitten kolmistaan ryhdyimme selvittämään sveitsiläisen lähettämiä papereita – tässä auttoi kyllä myös minun saksan kielen taitoni. Hyvin pian alkoi ranskalaisten suusta kuulua huudahduksia: ”Sontils fous, ces Suisses – ovatko ne hulluja, nuo sveitsiläiset”! Itse liikenne tapahtumassa ei ollut sen kummempaa, olin ajanut tunnelissa ylinopeutta ja sitä en tietenkään kiistänyt. Mutta kun sveitsiläiset halusivat henkilötietojeni lisäksi selvityksen lähes kaksikymmentä vuotta sitten kuolleiden vanhempien ja vaimonikin henkilötiedoista, nousi ranskalaistenkin ”tukka pystyyn”. Kun tulimme seikkaperäisin kysymyksiin tuloistani ja omai- suudesta, veti tuo ranskalainen virkailija nurkat suoraksi. Hän veti kaiken ylle vain viivan, ”nehän kysyy vain palkkaa, ei eläkettä” ja omaisuutenne ei kuulu sveitsiläisille, ”ettehän te ole mikään rikollinen”. Kun sitten olimme saaneet Sveitsiin lähetettävät paperit kuntoon, olikin aika aloittaa miellyttävä rupattelu. Sain kuulla niin englannin kielen opiskelun tarinan kuin kazakstanilaisen tyttären adoption. Ja minä kiitin heitä heidän vaivoistaan ja he taas minua siitä että olivat saaneet päivän rutiineihin hiukan vaihtelua. Kyllä meidän pitäisi saada Pälkäneellekin takaisin omat poliisimme! Kai Krohn Salmentaka [email protected] Omaishoitajat tarvitsevat tukea Ikääntynyt mies hoitaa monisairasta vaimoaan tai ikääntynyt vaimo hoitaa muistisairasta miestään, äiti hoitaa kehitysvammaista tai vakavasti sairasta lastaan. Juhlapuheissa heitä muistetaan, mutta muulloin heidät lähes unohdetaan. Minkälainen on omaishoitajan arki? Harva meistä on sen päässyt näkemään. Itse läheltä omaishoitajia seuranneena ja omaishoitajana toimineena tiedän, mitä se voi olla. Jokainen tarina on erilainen. Moni omaishoitaja ei saa omaishoidon rahallista korvausta, omaishoidon tukea, koska kunnissa on hyvin erilaisia käytäntöjä, kenelle ja millä kriteereillä tukea maksetaan. Moni omaishoitajana toimiva on kerran hakenut tukea, mutta kielteisen päätöksen saatuaan ei jaksa taistella oikeuksiensa puolesta ja hakea tukea toista kertaa. Tästä seuraa se, että omaishoitaja ei saa pidettyä oman jaksamisensa kannalta tärkeitä vapaapäiviään, joihin virallisella omaishoitajalla on lakisääteinen oikeus. Väsymys- kierre on valmis, ja laitospaikat täyttyvät. Omaishoidon tuki on pieni rahallinen korvaus vaativasta ja raskaasta, ympärivuorokautisesta työstä. Omaishoitajat vähentävät laitospaikkojen tarvetta ja säästävät yhteiskunnan rahoja. Omaishoidon tuki on pienimmillään alle 400 euroa kuukaudessa ja yksi ympärivuorokautinen laitospaikka maksaa edullisimmillaankin yli 3000 euroa kuukaudessa. Yksi omaishoitaja säästää siis verovaroja vuodessa yli 30 000 euroa, jos vaihtoehtona on laitoshoito. Omaishoitajien tukeminen muutenkin kuin juhlapuheissa kannattaa. On luotava yhtenäiset myöntämiskriteerit omaishoidon tuelle sekä autettava erilaisin palveluin omaishoitajia jaksamaan paremmin tärkeässä työssään. Näin voimme taata myös hoidettaville laadukkaan hoidon. kätensä ja pyysi avustusta. Hänellekin sanoin: ”Jos laulat mulle”. Mummeli häkeltyi täysin. Mutta kun rahaa ei ruvennut ilmaantumaan, hän alkoi hiljaa laulaa: ”Etäällä Pohjanmaalla hylätty järvi on...”. Laulua Inarinjärvestä. Hän lauloi kauan, ehkä kaikki säkeistöt. Kahteen pieneen, ryppyiseen, lämpimään käteensä kukkarostani kaikki kolikot tyhjensin. Aivan äsken Kangasalan kirjaston edessä nuorehko, aloitteleva juoppo esitti oman sovituksensa Mörrimöykkynimisestä lasten laulusta. Ja tienasi runsaat kaks äyriä. Kun laulajalle näin palkan maksan, ei hän jää mitään velkaa. Olemme tasa-arvoisia. Itseään arvostaen hän jälleen matkaansa jatkaa. Tällä tavoin olen vuosikymmenten varrella kymmeniä pyytäjiä laulattanut. Suositan mainiota menettelyä muillekin. Hanna Holma eduskuntavaaliehdokas (kesk.) Kangasala Jos laulat mulle Espoossa kauan sitten nuorehko somalimies ruinas rahaa. Jos laulat mulle, kokeeks tokaisin. Hämmästyin suuresti, kun muualta muuttanut, tumma veikkonen valitsi Suomen kansallislaulun. Ja sitten tietenkin markkansa sai. Hesassa ravintolasta ulos asteli iso mies ja aneli kahta kymppiä. Sanoi olevansa lomalla jostain mielenkuntoutuslaitoksesta. ”Jos laulat mulle, saat kaks kymppiä”, sanoin hänelle. ”No mitä minä laulan. Em minä mittää ossaa”. ”No, ota vaik Mammelaulu”, vastasin. Se rupesikin sujumaan. Kakskymmentä rahaa saatuaan hän jatkoi Mikonkatua edelleen ja hoilasi Maammelaulua mennessään. Jäi levy päälle. Hellyttävin tilanne sattui Tammerforssin asemalla iltamyöhällä parikymmentä vuotta sitten. Kasvoista päätellen 80–90-vuotias, mustiin pukeutunut, hoikka nainen ojensi Mikko Kiio Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti 9 Netistä Polttaako vai eikö polttaa? Kävimme ulkopaikkakuntalaisina katsomassa sählypelejä Luja-Lukko Areenalla Luopioisissa, ja hienon kahvion ja hyvien pelien lisäksi saimme nauttia myös hyväntuulisesta tiedottamisesta. Ohjaus tupakkapaikalle oli hauska, ja meidän porukkaa kyllä kovasti nauratti. Etenkin, kun kukaan ei meistä tupakoi eikä tarvinnut miettiä, missä oikeastaan saa polttaa. Tullaan toistekin Vanhusten ateriat muuttuvat kylmiksi Luja-Lukko Areenalla vieraillutta hymyilytti pihalla ollut ohjeistus siitä, missä saa polttaa ja missä ei. 2020-luvun mökkielämää – ikävä kyllä Tommi Liljedahlin reunamerkintä Sydärissä 21.1.2015 herätti ajatuksia. Hän totesi, että ”Pälkäneen rannat on kuitenkin rakennettu jo varhain mökkejä täyteen”. Pälkäneellä tehtiin keväällä 2013 valtuustoaloite Pälkäneen kunnan palauttamiseksi eturivin vapaa-ajan asuntokunnaksi. Siinä kuvataan nykytilanne: ”Kunnan kehitys on kuitenkin jumiutunut mökkikunnaksi, jonka liki 5000 vapaa-ajan tonttia ovat suurimman osan vuotta lähes hyödyttömiä kunnan asukkaille ja elinkeinoelä- mälle… Pälkäneen nykyisessä rakentamisen ohjauksessa ei ole riittävästi otettu huomioon lomanviettotapojen muutosta kesämökkeilystä ympärivuotiseen vapaa-ajanviettoon.” Vapaa-ajan tontit ovat Pälkäneen keskeisimpiä vahvuuksia, mutta nyt siis kunnan asukkaiden ja elinkeinoelämän kannalta lähes hyödyntämättä. Hirvittää ajatella kuinka paljon tämä on vuosien saatossa raunioittanut kunnan kehitystä. Syy hyödyttömyyteen on selvä: kunnan järjetön raken- nusjärjestys on kahlinnut kaiken kehityksen. Aloitteen mukaan kunnanhallituksen johdolla valmisteltaisiin ”…kannustava ohjeistuksen muutos, jonka seurauksena kuntaan saadaan lisättyä ympärivuotista vapaaajan asumista ja samalla tuetaan myös järkevää haja-asutusta”. Tiedetään hyvin ne nykyiseen rakennusjärjestykseen tarvittavat muutamat muutokset, jotka avaisivat aivan uusia mahdollisuuksia nykyisten vapaa-ajan tonttien ympärivuotiselle ja nykyistä ekologisem- Rakennus järjestyksen muutos avaisi uusia mahdolli suuksia vapaaajan asuntojen ympärivuotiselle käytölle. malle käytölle. Samalla Pälkäne tekisi aimo harppauksen taantuneesta mökkikunnasta kohti dynaamista vapaa-aikakuntaa. Tuosta valtuustoaloitteesta on kulunut pian pari vuotta eikä asiasta ole kuulunut mitään. Pälkäneen nykyisellä kehitysvauhdilla mökkielämä 2020-luvulla on siten entistä karumpaa eikä ympärivuotisesta vapaa-ajan vietosta kannata edes haaveilla – ikävä kyllä. Paavo Virkkunen mökkiläinen Kukkolasta Monta uskoa totuudesta ja totuutta uskosta AsiointiSeppo Lahtiselle 25.1.2015. tusmalli osoittaa, että emme täynnä kaikkea mikä ikinä ih- limeren rantamaisemissa. rauhaa, Olet kertonut kahdessa eri kir- elä nykyaikana vain yhden misen elämään kuuluu”. Ydinkysymys maallistuneesjoituksessasi (SHL 3.12.2014 totuuden elämää. Arjen taiRaamattu on tehnyt pitkän sa ajattelussa on Paavalinkin ja 21.1.2015) suhteestasi kris- toihin kuuluu suvaitsevaisuus matkan. Sen sisältöä ovat muo- osalta se, missä määrin hän pyydän tinuskoon eli omaan totuuteesi tässä asiassa. Kunnioitan mielipiteitäsi. Näkökulmaa vaihtamalla voidaan päätyä myös toisiin ”totuuksiin”, jos ajatukset saavat siihen tilaa. Pyhä kaste on sinulle pyhä asia, jota pitäisi lähestyä kunnioittaen – näin tekstistäsi olen ymmärtänyt. Kasteessa lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi, vanhemmat tekevät tämän päätöksen hänen puolestaan. Käytäntöä tukee nykyelämässä vahva perinne. Jos asiaa tarkastellaan ihmisoikeuskysymyksenä, käytäntöä voidaan pitää vääränä. Varsinainen liittyminen seurakunnan jäseneksi tulisi ajoittua lapsen vartuttua oikeustoimikelpoiseen ikään, jolloin liittyminen tapahtuisi tai olisi tapahtumatta hänen oman tahtonsa mukaisesti. Mikään ei estäisi lapsen ja nuoren osallistumasta kirkon tarjoamaan toimintaan vanhempiensa ohjaamana ennen lopullista päätöstä. Tämä aja- ja erilaisuuden hyväksyminen. Tekstissäsi nostat esiin Uuden testamentin kirjoitusten moninkertaisen luotettavuuden roomalaisten historian kirjoihin verrattuna. Rohkea näkemys. Tässä yhteydessä lainaan FT Pertti Haapalan ajatusta (Mikkolan Navetta 20.4.2013): ”Menneisyys on totta, mutta historia on aina kertomus”. Kirjoitettu historia on usein kirjoittajansa kuva ja näkemys tapahtumista, joita sävyttävät hänen oma asemansa ja tavoitteet: pyrkimys tukea omaa näkökulmaansa. Luotettavuus rapautuu, kun samasta asiasta löytyy useampia tulkintoja. Raamatun syntyä ja sisältöä käsitteli myös uskon ”ammattilainen” Helvi Jousmäki (SHL 5.11.2014). Hän toteaa tekstissään: ”Raamattu on kirjasto, syntynyt tuhannen vuoden aikana tietyssä maailman kolkassa” … ”se on syntynyt ja kiteytynyt ihmisten matkassa, kanneet monet tahot, vahvat kirkon edustajat, kirkolliskokoukset ja muut instituutiot. Mahdollisuudet sisällön muokkaamiseksi kulloistenkin vallanpitäjien tarpeiden mukaisesti ovat olleet mittavat. Sanoman luotettavuus on puhtaasti uskon asia. Lopuksi ajatuksia Paavalista, jonka jalanjäljillä olet aistinut ”Paavalin sandaalien jäljet”. Vähäisen ymmärrykseni mukaan Paavali teki lähetystyötä kristinuskon levittämiseksi Vä- on ollut mahdollisesti rakentamassa Jeesus Nasaretilaisen henkilöstä mystistä Jeesus Kristus-hahmoa, jonka varassa koko usko seisoo tai kaatuu. Vaikuttamistarve on ajanut ja ajaa ihmisiä huimiin suorituksiin niin hyvässä kuin pahassa. Monet uskovaiset odottavat edelleen Messiaan saapumista maan päälle rauhan tekijäksi. Iso urakka odottaa tekijäänsä. Ettei vaan lupaus ole unohtunut? Risto Helminen Oikaisu ja anteeksipyyntö Tarkkaavainen lukija on saattanut huomata, että kirjoitukseeni antiikin ajoista on päässyt lipsahtamaan varsinainen kardinaalimunaus. Haluan oikaista sen, jottei suurempaa vahinkoa pääse tapahtumaan. Kun meidän ajanlaskumme sisältää kuuden vuoden virheen, tuli se nyt näkyviin ikävällä tavalla tässä kirjoitukses- sa. Luotetuimpien tutkimusten mukaan Jeesus siis syntyi siten vuonna 5 eKr. ja kuoli 27 jKr. 33-vuotiaana. Tämän perusteella esittämiini aikamääriin on lisättävä tämä 6 vuotta, jotta ollaan oikeissa vuosissa. Pahoittelen huolimaattomuuttani. Seppo Lahtinen Olin terveydenhoitajalla hoidattamassa haavaani. Kesken vastaanoton oven ulkopuolella joku painoi ovisummeria ja terveydenhoitaja vastasi punaisella merkkivalolla olevansa varattu. Tästä huolimatta sieltä ovesta joku änkesi huoneeseen kyselemään hoitotarvikkeitaan. Eikö ihmisillä ole täällä minkäänlaisia käytöstapoja!? Mitä jos olisin ollut vähissä vaatteissa tai selvittämässä jotakin arkaluonteista asiaa? Kunnioittakaa nyt edes sen verran toisia, että annatte asiointirauhan. Potilas Kiitos Kiitos Pasi Munnelle esimerkillisestä avuliaisuudesta lauantaina 17. tammikuuta. Samalla kiitos luistelukenttien hienosta hoidosta! Elämäntarkkailija Tähän asti Pälkäneen vanhuksille on tarjottu mahdollisuus ostaa kotiin tuotuna viisi kertaa viikossa (arkisin) lämmin ateria. Helmikuun alusta tämä palvelu vaihtuu kylmien annosten toimittamiseen kaksi kertaa viikossa. Valittavia vaihtoehtoja ei ole. Tästä muutoksesta kertovasta, ao. vanhuksille jaetusta tiedotteesta oli unohtunut maininta siitä, paljonko tämä merkittävä huononnus alentaa vanhuksilta tästä perittäviä maksuja. Kaupassahan nuo kylmät valmisateriat maksavat parisen euroa, eli murto-osan sen lämpimän kotiin toimitetun hinnasta. Nähtäväksi jää, ostetaanko näitä jatkossa kaupasta vai kunnalta. Jarmo Pälkäne tuotti viime vuonna 25 000 kotiateriaa ja aterian kokonaiskustannus oli reilusti yli kympin. Summa on älytön, mutta totuudenmukainen, koska koko prosessi kuljetuksineen kustantaa juuri tuon summan. Lakeja ja säädöksiä on pakko noudattaa, ja isoveli valvoo, siitä voitte olla varmoja. Lisänsä vanhusten aterioihin toi sekin seikka, että kolmannes heistä halusi ateriat alun alkaenkin kylmänä. Huomioon tulisi ottaa myös se, että tuotantoa on keskitetty, ja keittiöissä alkavat tulla seinät ja resurssit vastaan. Tähän saakka keittiöremontit on tehty entisten seinien sisään. Pälkäneen ruokatuotanto on tehokasta, siitä voitte olla varmoja. Hämeenlinna tuottaa vuodessa 2 miljoonaa ateriaa, ja pieni Pälkäne vain kymmenesosan tuosta, siis reilut 200 000. Kaikkien aterioiden kokonaiskustannus on kuitenkin sekä Hämeenlinnassa että Pälkäneellä sama reilu 3 e/ ateria. Mutta kouluruoka, ajatelkaas, kouluruoan tuotantokustannus Hämeenlinnassa on 1,20 e, ja Pälkäneellä vieläkin hieman alle 1 euroa. Tuohon ei moni pysty, toivottavasti päättäjät viimein huomaavat ruokatuotannon arvon pälkäneläisille veronmaksajille. Niihin vanhusaterioihin lisään vielä sen, että kyse on lopulta vain poliitikkojen tekemästä päätöksestä. Kysykää omilta valtuutetuiltanne perusteet. Jokaisen valtuutetun tulisi tietää nämä asiat, ja perusteet enemmistöpäätöksiin. Paavo Mustonen Rautajärveltä 10 • Sydän-Hämeen Lehti Keskiviikko 28.1.2015 kyliltä Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin [email protected] tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Senioritalosta tulee vielä uusi kysely Kolumni pälkäne Pälkäneen senioritalohanke on edennyt seuraavaan vaiheeseensa. Kunta järjestää kyselyn, jolla selvitetään kiinnostuneiden määrää nyt, kun hankkeesta on olemassa aiempaa hieman tarkempia suunnitelmia. Senioritaloa on suunniteltu hissillisenä kerrostalona, jonka todennäköinen sijoituspaikka on yhä Onkkaalassa kunnanviraston ja kirjaston välissä. Jos talosta asunnon haluavia ilmoittautuu paljon, paikkaa Kirjoittaja on Aitoon pitkäaikainen vapaaajanasukas ja Helsingin poliisilaitoksen operaatiopäällikkö. saatetaan vielä pohtia uudelleen. Viime tammikuussa pidetyssä alustavassa kyselyssä kiinnostuksensa ilmaisi noin 80 pälkäneläistä. Alustavissa laskelmissa asuntojen neliöhinnaksi on arvioitu korkeimmillaan 3000 euroa. Kunta aikoo viedä talohanketta eteenpäin niin sanotulla Lakea-mallilla, jossa asunnot rakennetaan valtion takaamalla yhtiölainalla eikä asukkaan tarvitse ottaa henkilökohtaista asuntolainaa. Kuningasvärisuora toi yli 31 000 euroa Kangasala Urheiluruutu Vuodet alkavat samalla tavalla. Ihmiset tekevät katteettomia lupauksia rakettien räiskähdellessä. Yhä suositummaksi näyttää tulleen säntääminen kuntosalille. Useassa lehdessä asiasta kirjoitetaan. Välillä joku toimittaja esiintyy itse herännäisenä. Alan yrittäjät hierovat tyytyväisinä käsiään, joihin ei känsiä saa tulla. Kämmenet peitetään kymppejä maksavilla tyylikkäillä salihanskoilla, joita tosin saa Claasuulssonin työkaluosastolta hintaan 1,95 euroa. Kuntoilua ei voi aloittaa ilman henkilökohtaista opastusta, vaikka netti ja siellä luettavissa näkyvät julkaisut neuvovat varsin yksityiskohtaisesti oikeat liikeradat. Jokaiseen laitteeseen liimataan lisäksi kohtalaisen helppotajuiset laput. Ohjeissa punataan lihakset, joissa rasituksen tulisi tuntua treenin jälkeen. Tammikuun 12. päivänä liikuntapaikat ruuhkautuvat tilastollisesti eniten. Puolessa välissä vuoden ensimmäistä kuukautta hätäisimmin ja liian usein peräkkäin lihaksenalkujaan pumpanneet kieriskelevät tuskaisina päättäen pitää viikon paussin. Tauko venähtää monesti koko loppuvuoden mittaiseksi. Maalis- ja huhtikuu näyttäytyvät ehkä talvilajienkin takia saleilla hiljaisena. Sitten herätään tulevaan kesään, jolloin tiedetään esiinnyttävän julkisilla paikoilla vähissä vaatteissa. Miksi ihmiset eivät käy harrastamassa sisäliikuntaa syksyllä, jolloin se tuntuisi kaikin puolin järkevimmältä? Salit rakennetaan yhä useammin siten, että ohi kulkevat syyllisyyttä potevat kansalaiset näkevät kuntoilulaitteissa rimpuilevat malli-ihmiset. Näyteikkunat toimivat urheiluruutuina. Useimmiten jalkakäytävää lähimpiin koneisiin uskaltautuvat kauniit ja vähäpukeiset nuoret naiset tai salskeat uroot. Pukeutuminen on tärkeää. Urheiluliikkeet myyvät mielellään juuri ainoastaan tähän lajiin sopivia pukineita ja jalkineita. Pitkään katsotaan, jos sisään hivuttautuu kaltaiseni parempiakin päiviä nähnyt ikääntynyt ukko vaikkapa vuoden 2004Aitoon Kirkastusjuhla -paidassa sekä sisäpalloiluun tarkoitetuissa shortseissa ja tossuissa. Pahimpina virheinä nähdään käsineiden ja vesipullon puuttuminen. Joka sarjan jälkeen hörpätään putelista nestettä. rimpuilijoista, mutta parin kuukauden päästä ohjaaja käyskenteli tunnin alkaessa jonkin aikaa yksinään ja poistui sitten kahville. Nyt siellä taas taidetaan hakata säkkiä. Vaikka olen vanha ja tyhmä, satun tuntemaan nämä asiat melko hyvin. Valmistuttuani poliisiksi vuonna 1976 minua eivät punttihommat vielä kiinnostaneet. Pituutta kun karttui 188 senttiä ja painoa punnittiin noihin aikoihin reilut 90 kiloa. Arvelin raamieni piisaavan ihmeemmin urakoimatta. Nopeasti koin työssäni, ettei voimista näyttäisi ainakaan haittaa olevan. Aloitin kuntosalilla käynnit kunnolla 1978. Siitä lähtien olen kolunnut erilaisissa olosuhteissa rautojen parissa vähintään kolme kertaa viikossa. 1990 luvun alussa opettelin puolittain vahingossa treenaamisen ennen työpäivän alkua. Tykkään harjoitella yksin ja liikuntaupseerin koulutuksen saanut poikani evästi minut vajaa vuosikymmen sitten tapaan urheilla aamulla tyhjällä mahalla. Kun en pelaa golfia, laskettele tai harrasta mitään muuta rahaa syövää lajia, satsaan säädyllisesti kotikuntoiluun. Näin on ollut lähes neljännesvuosisadan ajan. Vuokraan taloyhtiöstämme lämmittämätöntä kellaritilaa, missä bändimme soittelee. Nyt sieltä löytyvät myös penkki, virallinen tanko ja romua tarpeeksi sekä riittävästi muuta rekvisiittaa. Bisnes on bisnestä. Aina tulee keksiä jotakin uutta. Käyn pelaamassa lentopalloa muiden konttapolvien kanssa torstaisin Pasilan Urheiluhallissa. Permannolta tarkkailemme syöttövuoron vaihtuessa yläviistoon ryhmäliikuntaa – monestakin syystä. uosien saatossa lajit vaihtuvat kuntonyrkkeilystä milloin mihinkin. Pari vuotta sitten ilmestyi seiniin kidutuslaitteita muistuttavia, ilmeisesti joustavasta aineesta valmistettuja kahvallisia remmejä. Ohjaajan tiukkojen käskyjen velvoittamina ihmiset telkkusivat niissä käsistään Aitoon mökillä täysin ja jaloistaan kiinnitettyinä. kylmässä aitassa tämä mahAlussa seinustat täyttyivät dollisuus tuli käyttööni yli- kymmenen vuottasitten. Rahaa arvelen käyttäneeni näihin vempeleisiin arviolta noin kolmen vuoden laadukkaan salikortin hinnan. Lisäksi työpaikkani tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet jumppaamiseen. Niitä en tosin ole kolmeen vuoteen käyttänyt, sillä herään viikolla pääsääntöisesti neljältä treenatakseni noin tunnin. Ajasta puolet käytän vatsa- ja selkälihaksiin oman painoni vastuksella. Pidän itseäni tässäkin suhteessa onnellisena. Harva pystyy kotonaan voimailemaan kuusi kertaa viikossa. Uusien lajien ilmestyessä uutisoivat lehdet ja sosiaalinen media innokkaasti niistä. Neljän vuosikymmenen kokemuksella voin luottamuksellisesti kertoa, etteivät uutuudet taida sittenkään olla ennestään tuntemattomia. Kuntopiiristä kasvoi circuit. Sama idea näkyy ainakin jotenkin tällä hetkellä eniten puhutussaCrossFitissä, missä toki yhdistellään muitakin lajeja kuin salilla jumpattavia. Yksi pojistamme sitä harrastaa. Vietimme taannoin kimpassa lomaa Mallorcalla. Parina päivänä 30-vuotias lapsemme osui yhtä aikaa kuntoilemaan kanssamme. Totesin oman treenini jälkeläiseeni verrattuna salilla oleskeluksi. Minä yritän vanheta hyväkuntoisena ja pysyä ainakin eläkkeelle pääsyyn saakka myös henkisesti jonkunmoisessa vireessä. Aamulla yksin puhkuessa ja pyörällä tai ratikalla töihin ajellessa nimittäin jalostuu moni ajatus. Kangasalalaismies voitti viikko sitten reilut 31 000 euroa Raha-automaattiyhdistyksen nettikasinolta. – Kokeilen toisinaan onneani Jacks or Better -pelissä. Voitin siinä vuosia sitten 5 500 euroa, ja nyt onni potkaisi uudelleen hieman suuremmalla saappaalla, voittaja sanoo. Mies aikoo käyttää yli 31 000 euron suurvoitosta osan lomamatkaan ja säästää osan. Jacks or Better -pelissä saa sitä suuremman voiton, parempi pokerikäsi on. Kangasalalaismiehelle osui kuningasvärisuora eli paras mahdollinen käsi: kymppi, jätkä, rouva, kuningas ja ässä samaa maata. 70 metrin ja 450 tonnin erikoiskuljetus Kangasala Yhteispainoltaan reilun 450 tonnin erikoiskuljetus kuljetti maanantai-iltana kantaverkkoon liitettävän muuntajan Valkeakoskelta Kangasalle Lavianvuoren sähköasemalle. Kuormaa vetänyt 70-metrinen ajoneuvoyhdistelmä vei perille sähköyhtiö Fingrid Oyj:n tilaaman Siemensin suurmuuntajan, jolla muunnetaan valtakunnanverkon sähköä alempijännitteiseksi. Yli 280 tonnin painoisen sähkömuuntajan kuljetukseen tarvittiin vetoauto, lavetti, ja kaksi lisäveto- ja työntöautoa. Reitin alussa Valkeakoskella jyrkässä ylämäessä käytettiin vielä kolmatta työntöautoa. Suurmuuntaja saapui Valkeakoskelle rautateitse Vuosaaren satamasta. Vaativaa vajaan viidentoista kilometrin matkaa valmisteltiin huolellisesti Pirkanmaan ELY-keskuksessa. – Muuntaja lavetteineen punnittiin Vuosaaressa ennen rautatiekuljetusta, minkä jälkeen se siirtokuormattiin maantiekuljetusta varten lavettiautoon täsmälleen samaan kohtaan kuin punnittaessakin. Näin varmistettiin, ettei kuljetusreitin silloille aiheudu väärän painojakauman vuoksi ylimääräistä rasitusta, kun kyseessä on näin painava kuljetus, erikoiskuljetusryhmän lupapäällikkö Tomi Alho kertoo. Silloille ja koko kuljetusreitille tehtiin ennen kuljetusta ja sen jälkeen halkeamakartoitukset, joilla varmistettiin, ettei kuljetuksen mahdollisesti aiheuttamista vaurioista koidu veronmaksajille jälkikäteen lisäkustannuksia. shl Jussi-Pekka Lämsä Muuntajan siirtoon tarvittiin enimmillään neljää autoa. Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti Parhaat paikallispalvelut - valtakunnallisesti! AINA SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN ALAN AMMATTILAISET Hammasteknikot Autoilu Kangasalan ainoa kotimainen katsastusasema KANGASALAN AUTOKATSASTUS OY Puh. 03-3790 008, www.kangasalanautokatsastus.fi. Lentolantie 12, 36220 Kangasala. Määräaikaiskatsastus Jälkitarkastus laaja Jälkitarkastus suppea 40 € 20 € 14 € 57 € MAK + bens. päästömittaus + OBD 69 € MAK + dieselpäästömittaus 69 € MAK + bens. päästömittaus Erikoishammasteknikko RISTO RIKKONEN P. 0400 556 638 Roineenkatu 12, Valkeakoski Määräaikaiskatsastukset henkilö- ja pakettiautoille aikaa varaamatta ma-pe 9-17 Tv- ja digilaiteelektroniikkaa, huoltoa Kirjakaupat Tampereentie 1, p. (03) 377 3447 PALVELEMME: ma-pe 10-17, la 10-14 TV-DIGIHUOLTO - plasmat, lcd:t, tv:t audio- ja digilaitteet antenniasennukset tarvikemyynti käytetyt laitteet www.kangasalankirjakauppa.fi Ellintie 6, Kangasala P. (03) 379 2940 • www.tv-hugg.com Merkillisen hyvät osat- ja huollot! Markus Huttunen Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja KANGASALAN KANGASALAN Kiinteistönvälitystä p. 0400-404 425 (03) 377 1140 KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. 010-239 0880, FAX. 03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com • Taloushallinnon palvelut • avoinna ark. 8-18, la 9-14, p. 03 377 1140 KANGASALAN Kirjanpitotoimistot (03) 379 0333 Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen www.aleksinlkv.net avoinna ark. 8-17, p. 03 379 0333 Rengasasennus ja myynti avoinna ark. 8-17, la 9-14, p. 03 3773 177 Kangasalantie 921, katsastusaseman vieressä s.fi fixu Eläinlääkärit Maanrakennus/ muut konetyöt Kaivinkone- ja traktorityöt Myös valtaojien, peltojen ja teiden reunojen puunkorjuut. Jari Ahola 040 5013240 Perunkirjoitukset PERUNKIRJOITUKSET T • Kauppakirjat • Testamentit ym. ASIOINTIPALVELU PEKKA VALTONEN P. 3753 218, 0400-335 443 Kohtuuhintaista palvelua! Optikot vasti Jousta luona. aan k k ia s a taisin Myös il ppuisin. nlo o k ii v ja nen Ilmaielinh pu onta! neuv Kopinkulman Optiikka Kangasala, Tampereentie 1 P. (03) 358 6911 Silmälääkäri Irene Niemeläinen Optikko Hanna Saikku-Salo ELÄINLÄÄKÄRI VILLE SUUTARI VASTAANOTTO PÄLKÄNEELLÄ, os. Kankaanmaantie 1 A. Puh. 0400-566 937 Myös ilta- ja viikonloppuaikoja. Hinauspalvelut Henkilö- ja pakettiautot Myös raskas kalusto 0400 78 68 00 Hinaus 24h Siiki & Karhu www.hinaus24h.fi Hammasteknikot ERIKOISHAMMASTEKNIKKO MK Ingalsuo Ay p. 044 304 0414 Kuohunharjuntie 31, 36200 Kangasala [email protected], www.mkingalsuo.fi kokoproteesit • pohjaukset • korjaukset Missä sinä, siellä Sydis! ! a st i ll a k i a p a st a Par 12 Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti Mainoksia.fi on lehden ja verkon yhdistelmä. Lehdestä löydät paljon hyviä tuotteita ja palveluja; verkkosivulta mainoksia.fi vielä paljon lisää. Katso verkosta lisätietoja yrityksistä: muun muassa aukioloajat, laajat yhteystiedot, karttalinkki, tapahtumatietoja jne. Kaikki tämä toimii myös mobiilissa: Tässä.fi. Oman seudun tarjoukset löydät osoitteesta palkane.mainoksia.fi Liekki Buffet joka päivä klo 11-15 Luopioisten keskustassa, Ravintola Liekki. FINDUS ALASKANSEITI 1,99 € (2,49 €) LOUNAS NOUTOPÖYDÄSTÄ KEITTOLOUNAS Kostian Kievari Pälkäne Keittiö palvelee Arkisi 11.00-18.00 Kahvila-Ravintola Elotähkä, Rautajärvi JUHLA MOKKA KAHVI, 2 PKT TALVEN PAKKASIIN MAISTUVA KALASOPPA Juhla Mokka kahvi 500 g, 2 pkt K-SUPERMARKET PÄLKÄNE Luopioisten kirkonkylän K-marketista! Maukas keittolounas joka ma-pe klo 10-15 7€ valio olo 4x125g jogurtti Rautajärven Kyläkauppa, Rautajärvi 6,50 € PENTTILÄN TILAN VERKKOKAUPPA Osta lähiruokaa toimitettuna Pirkanmaan alueella www.pottufarmi.fi/tuotteet-verkkokauppa www.pottufarmi.fi/tuotteet-verkkokauppa 1,69 € (2,30 €) SYDIKSEN NETTI 1 KK Saat käyttöösi shl.fi -sivuston kaikki jutut sekä näköislehden! Surffaa www.shl.fi/tilaukset/ 4€ Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti Mainoksia.fi on lehden ja verkon yhdistelmä. Lehdestä löydät paljon hyviä tuotteita ja palveluja; verkkosivulta mainoksia.fi vielä paljon lisää. Katso verkosta lisätietoja yrityksistä: muun muassa aukioloajat, laajat yhteystiedot, karttalinkki, tapahtumatietoja jne. Kaikki tämä toimii myös mobiilissa: Tässä.fi. Oman seudun tarjoukset löydät osoitteesta palkane.mainoksia.fi RATSASTUSTUNTEJA Tule kokeilemaan ratsastusta! 30 € (35 €) Sappeen Ratsutila Puh. 040-7522 050 ROCCO NAUDANKORVAT 10KPL 6 € (7,90 €) RAVINTOANALYYSI 95,00 € (120,00 €) 50,00 € SAPPEE TRAIL RUN 26 KM Saksalaiset naudankorvat nyt tarjoushintaan! Helppo tapa selvittää saatko ruokavaliostasi kaikki tarvittavat ravintoaineet! Haasta itsesi ja juokse Laipanmaassa 2.8.2015. Hinta voimassa tammikuun loppuun! Lemmikkitarvike Vietti & Vaisto (045-6016221) Pälkäne Ruljanssi Oy / Jussi Rulja 040-592 7623 Ruljanssi Oy http://www.sappeetrailrun.fi/Ilmoittautuminen/ Katso Pälkäneen ja Kangasalan parhaat tarjoukset: Palkane.mainoksia.fi Kangasala.mainoksia.fi KUIVAA POLTTOPUUTA Hyvää, kuivaa koivupilkettä kotiin tuotuna! 55 € Pälkäneen alueella, puh. 045-1185211 / Jarmo Salonen KAIKEN MAAILMAN KULJETUKSET LIKAKAIVON TYHJENNYKSET Tuominen vie mennessään ja tuo tullessaan! Likakaivon tyhjennykset ja vaihtolavapalvelut Pälkäneellä sekä Kangasalalla. Kuljetusliike Timo Tuominen Puh. 0400-245 005 AUTOKATSASTUS Katsastus alk. 40 € Yksityinen katsastusasema, tervetuloa! Kangasalan Autokatsastus Os. Lentolantie 12, Kangasala 40 € HAUTAUSPALVELUT MEILTÄ, MM. HONKA-ARKUT Meiltä luotettavasti kaikki hautausalan palvelut Mika Hippeläinen Puh. 0400-737 546 Kangasalan Hautaustoimisto Kujanpää VAIHDELAATIKOT - VARAOSAT KORJAAMO AUTONPESU Ma-Pe 8.00 - 16.30 03 5356 100 tai [email protected] Aapiskukko, Pälkäne Avoinna 24 h Citroën - Peugeot - Renault - Fiat - Audi Seat- Skoda - Volkswagen - Toyota 1110 € Pesu kuin pesu -50% ti-to klo 21-04 31.1. asti, TYÖKALUT JA RAKENNUSTARVIKKEET Laaja valikoima tuotteita varastosta tai tilattuna kotiovellesi! Rautajärven Rakennustarvike www.rrt.fi , 0400-737546 KAIKKI HAUTAUSPALVELUT Meiltä kaikki hautauspalvelut, kun suru on läsnä. Hautaustoimisto Murtoniemi Puh. 03-3773 200 -50 % SUKSIPAKETIT ALK. Suksipaketit sis. sukset,siteet ja monot PÄLKÄNEEN URHEILU JA KALASTUS 03 5342045 109,00 € 14 Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti Mainoksia.fi on lehden ja verkon yhdistelmä. Lehdestä löydät paljon hyviä tuotteita ja palveluja; verkkosivulta mainoksia.fi vielä paljon lisää. Katso verkosta lisätietoja yrityksistä: muun muassa aukioloajat, laajat yhteystiedot, karttalinkki, tapahtumatietoja jne. Kaikki tämä toimii myös mobiilissa: Tässä.fi. Oman seudun tarjoukset löydät osoitteesta palkane.mainoksia.fi HIERONTAA JA SUKSIEN HUOLTOA. Lihakset kuntoon ja sukset luistamaan ja pitämään. Timo Heikkilä puh. 0400-839 232 MINISUN D-VITAMIINIVALMISTE 18 € (23 €) 10,00 € (41,74 €) Moniaalta loppuunmyyty huippusuosikki ukulimaisen edullisesti! Kangasalan Kirjakauppa, Kopinkulma 3,55 € Täysin valkoinen kopiopaperi, toimii tulostimella kuin tulostimella! EHD Finland, Kangasala 010-4201400 www.ehdfinland.net Tehokas hoitovoide kuiville, halkeileville sekä ihoärsytyksistä kärsiville käsille. FAVORA HOITAVA KÄSIVOIDE 75 ML X 2 FAVORA HOITAVA KÄSIVOIDE 7,85 € Nyt Favora hellävarainen ja hoitava käsivoide. Kaksi tuubia yhden hinnalla! Luopioisten Apteekista, keskeltä kirkonkylää 7,95 € (17,90 €) YSTÄVÄNPÄIVÄKAMPANJA! KAKSI KÄSIVOIDETTA YHDEN HINNALLA! 14.2.2015 asti. Sahalahden Apteekki Kuhmalahden Sivuapteekki CLIO KOPIOPAPERI 7,00 € (8,38 €) Kangasalan Apteekki Keskusaukio 2, puh. 010 3222811 Aurinkoa talveesi! NYT TODELLA EDULLISESTI! JOKA TYYPIN SISUSTUSKIRJA AVENE COLD CREAM KÄSIVOIDE S/S BOMBATA 3,00 € (41,40 €) S/S Bombatan, todellisuuspohjaisen väkevän merimiesromaanin, kieli on edelleen iskevää. EUCERIN DERMATOCLEAN 200 ML KASVOPUHDIST Kaupan päälle Dermatoclean waterproof eye make up remover 150ml (arvo 12,05) Pälkäneen Apteekki PARITALO PIKONKANGAS 3H+K Esittely sopimuksesta. Korpitie 10 G, Kangasala Sahalahden Apteekki Kuhmalahden Sivuapteekki Kangasalan Kirjakauppa, Kopinkulma KoditOn: Päivi Kuuttinen, 0503517031 KODIN KAIKKI SÄHKÖTYÖT SÄHKÖTYÖT RAKENNUSALAN TYÖT AMMATTILAISELTA Saaris-Sähkö Oy Puh. 0400-547492 / Takojantie 1 Sähköpalvelu Seise Puh. 040-9100022 / Sami Seise Jari Rämö puh. 045-1315357 MEILTÄ TIETOKONEET JA MUUT ALAN TARVIKK KONESAUMAPELTIKATOT www.rm-micro.fi Pälkäneen Rakennuspelti Pasi Ojanperä, puh. 0400-821720 Lämmittimet talvialessa! Esim.1000W asennettuna 125€ (vanhan tilalle) HDMI -KAAPELI 2M Sähkötyöt kaikkiin kohteisiin Pälkäneellä. 9 € (12 €) Meiltä tietokoneet, sekä -huollot ja -asennukset! Newision Oy Kangasalla, Ellintie 6. www.newision.fi Tervetuloa palvelevaan asiantuntijaliikkeeseen Pälkäneelle! 12,05 kpl € Teemme taloosi kestävän konepeltikaton. Myös piipunpellitykset, 188000 € Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti Mainoksia.fi on lehden ja verkon yhdistelmä. Lehdestä löydät paljon hyviä tuotteita ja palveluja; verkkosivulta mainoksia.fi vielä paljon lisää. Katso verkosta lisätietoja yrityksistä: muun muassa aukioloajat, laajat yhteystiedot, karttalinkki, tapahtumatietoja jne. Kaikki tämä toimii myös mobiilissa: Tässä.fi. Oman seudun tarjoukset löydät osoitteesta palkane.mainoksia.fi RAHIT RINTAKORUT 11 € Verhoomo Ekholm Kuhmalahti 0400170113 Verhoomo Ekholm Kuhmalahti 0400170113 Spirraali, Pälkäne Puh. 040-7388 550 Tuomaskulta, Kangasala Puh. 03-377 3333 BVLGARI KEHYKSET ERÄ MAC JA MOS MOSH FARKKUJA -40% SAAPUNUT PALJON IHANIA MASAI UUTUUKSIA:) Kehykset -50 % ostaessasi norm. hintaiset linssit! Kangasalan Optiikka Synsamista, torin laidalta. -50 % Meiltä kansainväliset huippumerkit, mm. Bvlgari. Kattava mallisto. Kopinkulman Optiikka, Kangasala Puh. 03-358 6911 Meiltä laadukkaat, aidot Ferrari kellot. alk, 109 € Verhoilut Kotiin ja julkisiin tiloihin. TAMMIALE! Kahvilautasen sirpaleista käsinmaalaamalla valmistetut rintakorut FERRARI KELLOT MEILTÄ! Matalat 45€, Korkeat 55€ Tule, tutustu ja ihastu! Evita Style, Kangasala 033771196 Fiina 16 kyliltä Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin [email protected] tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kalastuslain uudistus: Asetuksessa esitetään ylämittaa hauelle ja kuhalle Isoimmat vonkaleet pitää laskea takaisin järveen Kalastajat ovat seuranneet tyrmistyneinä kalastuslain valmistelua. Loppuvuodesta eduskunnalle annettuun lakiesitykseen liittyy asetus, jolla kuhalle ja hauelle määrätään sekä ala- että ylämitat. Mikäli asetus hyväksytään esitetyssä muodossa, yli 70 senttimetrin kuhat ja 90 senttimetrin hauet on jatkossa päästettävä takaisin veteen. Molempien alamitaksi ehdotetaan 45 senttimetriä. Nykyisin hauella ei ole alamittaa. Jos kalastusalue tai osakaskunta ei ole toisin päättänyt, kuhan on oltava Sydän-Hämeen vesillä vähintään 37-senttinen, jotta sen saa ottaa. kannat on saatu kohenemaan, kun alamitta nostettiin 40 senttimetriin. Jatkossa osakaskunnat ja kalastusalueet eivät enää voisi säädellä alamittoja paikallisten olojen mukaan, vaan määräykset tulisivat laista ja ELY-keskuksesta. Uuden lain lähtökohta on, että päätöksenteko perustuu tutkittuun tietoon ja selvityksiin. Kuhan ja siian luontaista lisääntymistä Sydän-Hämeen vesillä on selvitetty istutustaukojen ja kalastuskieltojen avulla. Kuhan lisääntymisParhaillaan Roineen-Malkokoa selvitetään lasveden-Pälkäneveden kaHauki ja kuha kuuluvat tär- lastusalueella on käynnissä keimpiin saaliskaloihin. Pir- siikaistutusten tuloksellisuukanmaan monilla järvillä kuha- den selvitys. Siikaa ei istutettu Kalojen yläraja on uusi idea. Sen avulla pyritään parantamaan kalakantoja ja kalastuselämyksiä. Kuha- ja haukikannat kohentuvat, jos isoimmat kalat päästetään takaisin lisääntymään. Lisäksi kalojen perimä paranee, kun nopeasti kasvavat yksilöt saavat lisääntyä pidempään. Isojen vonkaleiden vapauttaminen takaisi myös entistä useammalle kalastajalle ikimuistoisia kalastuselämyksiä. lainkaan vuosina 2009 ja 2010. Sen vuoksi nyt pyyntikokoiseksi tulevat viisivuotiaat siiat ovat järven omaa tuotantoa, eivätkä istukkaita. – Käynnissä on myös kuhan lisääntymiskoon selvitys. Lisääntymiskoko näyttää vaihtelevan järvittäin, jopa selkäalueittain. Siksi tärkeiden lisääntymisalueiden paikalliset rajoitukset voivat olla paikallaan, Pirkanmaan kalatalouskeskuksen suunnittelija Päivi Pyyvaara sanoo. Nyt ei kuitenkaan olla rauhoittamassa yksittäistä kuhamonttua kalastukselta, vaan asettamassa valtakunnallisia rajoituksia. Pyyvaaran mielestä hauen Asetus tuo ylämitat Ehdotus kalojen sallituista pyyntimitoista (ja pyyntimääristä vuorokaudessa) Kuha 45 – 70 senttimetriä (max. 3 kpl / viehekalastaja) Hauki 45 – 90 senttimetriä (max 3 kpl / viehekalastaja) Lohi yli 60 senttimetriä (1 kpl / vapaa-ajan kalastaja) Rasvaevällinen taimen 60 – 75 senttimetriä (1 kpl / vapaa-ajan kalastaja) Rasvaevätön taimen yli 50 senttimetriä (1 kpl / vapaaajan kalastaja) Rasvaevätön järvilohi 60 – 85 senttimetriä (1 kpl / vapaa-ajan kalastaja) alamitta voi olla tarpeen, jottei kalaa haaskata. Esimerkiksi Sydän-Hämeessä nousi kesällä kohu, kun lukija kuvasi uistelukisan jälkeen roskisten viereen nakeltuja haukia. Yhden kortin malli Verkkokalastus sisävesillä on puolittunut 15 vuoden aikana. Hauen alamitaksi ehdotetaan 45 senttimetriä ja ylämitaksi 90 senttiä. Kuvan kaloista osa olisi rajatapauksia. Kalastuslakia on moitittu suojelulaiksi, koska siinä on keskitytty ennen kaikkea taimenen ja järvilohen lisääntymisen turvaamiseen. Tällainen lähestymistapa koetaan Pirkanmaalla yliampuvaksi, sillä taimenet ja järvilohet eivät juurikaan lisäänny luontaisesti alueen vesissä. Luontaisesti lisääntyneen lohikalan erottaa jatkossa rasvaevästä. Se leikataan pois istutettavilta kaloilta. Sydän-Hämeen istutetaan lohien ja taimenien lisäksi paljon siikaa ja kuhaa. Osakaskunnat saavat rahat istutuksiin vesijättömaiden myynnistä, kalastuslupamaksuista ja vesien kuormittajilta. Esimerkiksi jätevedenpuhdistamot ja järvivettä lumetukseen ottava Sappee maksavat vesien omistajille korvausta. Lupamaksurahoista kertyvä potti menee uusiksi, kun uuden lain myötä siirrytään yhden kortin malliin. Nykyisin kaikki kalastajat maksavat 24 euron hintaisen kalastuksenhoitomaksun. Sen lisäksi verkoille, katiskoille ja rapumerroille hankitaan luvat vesialueen omistajalta. Viehekalastajat puolestaan maksavat 31 euron hintaisen läänikohtaisen viehekalastusmaksun. Uuden lain mukaan kaikkien pitäisi maksaa 39 euron hintainen valtakunnallinen kalastonhoitomaksu. Se antaisi luvan kalastaa yhdellä vavalla koko maassa. Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksujen yhdistämistä perustellaan helppoudella. Verkkokalastajat puolestaan pitävät yhden kortin mallia pakkomyyntinä: heidänkin pitäisi ostaa vieheluvat, vaikkeivät niitä tarvitse. Lain valmistelijat uskovat, että istutuksiin riittäisi entiseen tapaan rahaa, sillä valtakunnallisia lupia myytäisiin paljon, kun lupien ostamisesta tehtäisiin helppoa ja edullista. Yli 65-vuotiaat tosin päätettiin demareiden vaatimuksesta vapauttaa kalastonhoitomaksusta. Kahdeksan verkon enimmäismäärä Uuteen kalastuslakiin on tulossa kahdeksan verkon rajoitus kalastajaa kohti. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kukaan saa laskea millään vesialueella yli 240 metrin pituista verkkoa. Tähän saakka verkkojen määrästä on päättänyt vesialueen omistaja. – Vesi- ja pyyntialueet ovat erilaisia. Siksi vesialueiden omistajat ovat kimmastuneet, kun valtiovalta on säätämässä verkkojen enimmäismäärästä, Päivi Pyyvaara kertoo. Vapaa-ajan kalastuksen lisäksi myös kaupallinen kalastus käy hankalammaksi, kun seuranta- ja ilmoitusvelvollisuudet lisääntyvät. – Niiden työmäärä lisääntyy, jotka haluavat toimia laillisesti. Ei käy kalastuksenvalvojia kateeksi, jos laki ja asetus hyväksytään esitetyssä muodossa, Päivi Pyyvaara sanoo. Hän toivoisi, että lakiuudistuksessa muistettaisiin myös kalastuksen myönteiset vaikutukset. Verkkokalastus vähenee nopeasti. Sisävesillä määrä on puolittunut 15 vuoden aikana. Talvella verkkokalastaja alkaa olla jo uhanalainen laji. – Talviverkoilla käynti tarjoaa kuitenkin erinomaista liikuntaa ja lähiruokaa, RoineenMallasveden-Pälkäneveden kalastusalueen isännöitsijänä toimiva Päivi Pyyvaara muistuttaa. shl Tommi Liljedahl Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti 17 kyliltä Kirkkovaltuusto: Uudet valtuutetut nousivat varapuheenjohtajiksi Juhani Järvinen johtaa valtuustoa kolmatta kautta pälkäne Juhani Järvinen jatkaa kol- Metsätalousinsinööri Pekka Salomäki selvitti Humuspehtoorin kehittämien lannoitteiden vaikutusta puiden kasvuun. Humuspehtoori: Biolannoitteiden käyttöluvat kiven alla Lietetuhkalla luonnollista lisäkasvua metsiin aukeasuo Lietetuhkalannoituksella voidaan parantaa puuston kasvua ilman keinolannoitteita. Mikä parasta, biolietteeseen sekoitettu tuhka palauttaa samoja ravinteita, joita metsistä häviää hakkuissa sekä ennen kaikkea hakkuutähteiden ja kantojen keruussa. Metsätalousinsinööri Pekka Salomäen opinnäytetyönään tekemä tuore tutkimus osoittaa, että sellutehtaan prosessissa syntyvään biolietteeseen sekoitettu tuhka on väkilannoitteiden veroinen tai jopa niitä parempi kasvun lisääjä. Pelkkä tuhkalannoitus tehoaa lähinnä turvemailla, mutta sekoite on käyttökelpoinen myös kivennäismailla, jollaisia sydänhämäläiset metsämaatkin lähes kauttaaltaan ovat. Tutkimus vahvisti, että typpeä lisäämällä lietetuhkalannoitteen vaikutus tehostuu entisestään. Vuosikasvun lisäys oli kivennäismaan kuusikossa yli 4 kuutiometriä hehtaarilla, kun kaupallisen lannoitteen antama lisä jäi 3 kuutiometriin. Jätekuorma kevenee Lietetuhkalannoitteiden vaikutus puuston kasvuun näyttää tutkimuksen mukaan kestävän selvästi pidempään kuin tavanomaisten lannoitteiden. Orgaaninen seos vilkastuttaa maaperän pieneliöstöä, muun muassa sieniä, joiden avulla puut pystyvät ottamaan ravin- teita kasvamiseen. Se parantaa myös ravinteiden sitoutumista, jolloin esimerkiksi rehevöittävän fosforin huuhtoutuminen vesiin vähenee. Mineraalipohjaisten väkilannoitteiden käyttö kuluttaa suruttomasti luonnonvaroja ja energiaa. Tuhka ja bioliete ovat sen sijaan eloperäisiä ylijäämätuotteita, jotka ilman kierrätyskäyttöä jäävät jätteinä rasittamaan ympäristöä. – Tuhkaa syntyy koko ajan enemmän, kun puun poltto lisääntyy. Suuri osa siitä läjitetään odottamaan, koska uusiokäyttöä ei juuri ole. Biolietettä menee kuivattuna polttoon, mutta hyöty jää hankalan kuivauksen takia vähäiseksi, kertoo Salomäki. Reino Mantsinen kertoo, että vuosia kestänyt lupaprosessi on ollut takkuinen. Vääntö on edelleen kesken. Valtio asettaa yhä kovempia sakkomaksuja jätteille, jotka periaatteessa voisi kierrättää. Siksi lietetuhkalannoitteiden valmistus ja käyttö vähentäisi yritysten kuluja. mannen kauden Pälkäneen kirkkovaltuuston puheenjohtajana. Kahdeksatta kautta kirkkovaltuustossa istuvan harhalalaisen luottamus on vahvaa sekä äänestäjien että seurakunnan luottamushenkilöiden keskuudessa: Järvinen oli syksyn seurakuntavaaleissa ääniharava jo kolmatta kertaa. Torstaina ensi kertaa kokoontunut uusi kirkkovaltuusto valitsi hänet yksimielisesti puheenjohtajaksi. Kirkkovaltuuston ja -neuvoston puheenjohtajat sen sijaan ovat ensikertalaisia. Kirkkovaltuuston varapuheenjohtajaksi valittiin Henri Lehtola , joka työskentelee Kangasalan seurakunnassa hallintokappalaisena Kirkkovaltuustoon syksyn vaaleissa noussut luopioislainen on maan parhaita kirkon hallinnon tuntijoita. Hän toimii muun muassa kirkolliskokouksen valiokuntasihteerinä yleisvaliokunnassa. Kirkkoneuvostossa puhetta johtaa virkansa puolesta kirk- Juhani Järvinen tarttui kolmannen kauden ajaksi puheenjohtajan nuijaan. Luvat tiukassa Salomäen tutkimuksessa käytetyt lannoitteet on kehittänyt ja valmistanut pälkäneläinen Humuspehtoori Oy. Ne ovat osa innovatiivisen yrityksen kierrätysajattelua, jossa teollisuuden jätteitä pyritään hyödyntämään ja vähentämään ympäristön kuormitusta. Lannoitteiden kaupallinen käyttö edellyttää Maa- ja metsätalousministeriön ja Eviran hyväksynnän. Humuspehtoorin entinen toimitusjohtaja Reino Mantsinen on vähintäänkin käärmeissään vuosia kestäneen lupaprosessin nihkeydestä. – Tuotteet ovat olleet jo kauan valmiita käyttöön, samoin levityslaitteisto. Ympäristöasioissa hienot tavoitteet kierrätyksestä tuntuvat olevan kuitenkin eri maailmasta kuin hallinnon käytännön toimet. Metsästä lähtöisin olevia ravinteita ei virkamiesten mielestä saa palauttaa takaisin, koska lannoitelain mukaan metsään ei saa viedä orgaanisia jätteitä, harmittelee Mantsinen, joka eläkkeeltäkin osallistuu vielä innokkaasti yrityksen projekteihin. shl Jarmo Salonen koherra Jari Kemppainen. Varapuheenjohtajaksi valittiin seurakuntavaaleissa Pälkäneen toiseksi suurimman äänimäärän kerännyt pohjalahtelainen Kirsi Urkko . Hänen henkilökohtaiseksi varajäseneksi kirkkovaltuusto valitsi Tiina Kokkolan. Kirkkoneuvoston muita jäseniä ovat Vesa Mellavuo (varajäsen Rainer Zeitlin), Arto Vehviläinen (Anna-Maria Fahlgren-Piekkari), Matti Huomo (Matti Aaltonen), Heidi Lindholm-Nuuttila (Katja Huuhtanen), Esko Peltonen (Tero Ahlqvist), Kirsi Saarinen (Kaija Huhtanen) ja Eliisa Lahtinen (Paula Suksia). Luopioisten kappelineuvostoon valittiin Kirsi Saarinen (Sanna Viukari), Tero Ahlqvist (Esko Peltonen), Paula Suksia (Pirkko Syrjänen), Risto Wallenius (Hannu Ryynänen), Leena Vierikka (Eliisa Lahtinen) ja Tomi Riihiranta (Asko Valkama). Luopioisten kappalainen Janne Vesto kuuluu kappelineuvostoon virkansa puolesta. Kappelineuvosto valitsee puheenjohtajan keskuudestaan. Tilintarkastajan osaamista tarvitaan kopiokonejupakassa Pälkäneen seurakunnan tilintarkastajana seurakuntaliitoksesta alkaen toiminut Tuokko Tilintarkastus Oy jatkaa tehtävässä. Kirkkovaltuusto ei halunnut pohtia tilintarkastajan vaihtamista, koska helsinkiläisyritys tuntee seurakunnan perusteellisesti. Lisäksi se on ollut mukana, kun kopiokonehuijauksen uhriksi joutunut seurakunta pyrkii purkamaan petollisia kopiokonesopimuksia sekä neuvottelemaan ja käymään oikeutta korvauksista. – Tässä nimenomaisessa tilanteessa on tärkeää, että tilin- tarkastaja tuntee seurakunnan vallitsevan tilanteen, Rainer Zeitlin sanoi. Talouspäällikkö Kristel Muru-Tanila kehui vastuullisena tilintarkastajana toimivaa Martin Slottea tarkaksi. – Yhteistyö ollut hedelmällistä. Tilintarkastajalta saa tarvittaessa vastauksia kysymyksiin. Lakimuutos edellyttää jatkossa seurakuntien tilintarkastajilta julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkintoa. Myös Slotten varahenkilö Kaj Kiljander on suorittanut JHTT-tutkinnon. 18 kyliltä Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin [email protected] tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kansainvälisesti: Ammattikoululta tehtiin ikimuistoinen kuukauden mittainen rakennusreissu Sambiaan Vähän eri meininki kuin Kangasalla Devil’s Pool ei sentään kirjaimellisesti vienyt mennessään, mutta vertauskuvallisesti Sambia vei. Kuukauden mittainen reissu kuivakäymälöitä rakentamassa oli melkoinen kokemus sekä neljälle oppilaalle että kahdelle opettajalle, jotka viettivät kuukauden Sambian kuumuudessa. Tampereen seudun ammattiopiston eli Tredun Kangasalan ja Oriveden toimipisteissä opinnot eivät painotu geotieteisiin ja maantieteeseen vaan rakennus- ja talotekniikkaan, joten pohjatiedot Sambian-reissulle olivat varsin suurpiirteiset. – Pari kuvaa ja sijainti kartalla, tiivistää Valtteri Immosen, Kimi Tammisen, Eetu Saarisen ja Joel Hapuojan muodostama opiskelijanelikko. Opettaja Perttu Palonen loiventaa, että pojat kävivät läpi toki vielä perehdytyksen paikallisiin oloihin ennen lähtöä. Kuuden hengen iskuryhmän tehtävänä oli Käymäläseura Huussin hankkeen tiimoilta rakentaa Livingstonen liepeille kaksi kuivakäymälää, mikä voi sinänsä kuulostaa pikkuhommalta. Sambialaisissa olosuhteissa se ei kuitenkaan käynyt ihan niin helposti. – Täällä Suomessa on totuttu, että työkaluja on. Siellä oli kuitenkin lähinnä muurauslasta ja lapio, joilla piti pärjätä, Palonen kertoo. Työolosuhteita vaikeutti myös lämpötila, joka kohosi päivä toisensa jälkeen lähelle 40 astetta – tai ylikin. Niinpä töitä pystyi paiskimaan varhaisesta aamusta vain iltapäivän alkuun asti ennen kuin kuumuus kävi liian tukalaksi. – Jopa osa paikallisista moit- Raskas työ ja raskaat huvit – tämän lähempänä ei putouksen reunaa juuri voi huoletta olla: istumapaikkana Devil’s Pool, luonnon muovaama allas Victorian putouksien reunalla. Vesi virtaa yli reunan, jonka takana odottaa sadan metrin pudotus. Zimbabwen ja Sambian rajalla sijaitsevilla Victorian putouksilla on leveyttä yli puolitoista kilometriä ja korkeutta yli sata metriä. Marraskuussa putouksen virtaus oli melkeinpä pienimmillään – vuolaimmin vesi virtaa keväisin. ti, että nyt on vähän liiankin kuuma. Kahtena päivänä kuitenkin satoi ja lämmintä oli vain 19 astetta. Piti vetää ihan pitkähihaista päälle, Palonen hymähtää. Aurinkorasvan suojakerroin 30–50 ei ollut ensimmäisinä päivinä lainkaan liikaa. ”Awesome stuff” Ammattikoululaiset rakensivat paikallisten työmiesten kanssa Ngwenyan kylään kuivakäymälän sekä yhdelle perheelle että vähäosaisille tarkoitetun am- Kuukausi Sambiassa Mikä? Käymäläseura Huussi ry:n kuivasanitaatiohanke, joka rahoitetaan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöhön tarkoitetulla kansalaisjärjestötuella. Suomen ympäristöopisto Sykli ja Tampereen seudun ammattiopisto (Tredu) toimivat hankkeen yhteistyökumppaneina vuosina 2014–15. Missä? Livingstonessa, Sambiassa. Ketkä? Perttu Palonen, Tommi Mäntylä, Kimi Tamminen, Valtteri Immonen, Joel Hapuoja, Eetu Saarinen. Kuusikko piti kokemuksistaan ”Marraskuu Sambiassa” -blogia osoitteessa http://tredusambia2014.blogspot.fi/. Miksi? Tarkoituksena tuoda Livingstonen hankkeeseen mukaan ammattiopiston rakennus- ja talotekniikan opiskelijoita työharjoitteluun ja tarjota opettajille mahdollisuus tiedon vaihtoon paikallisten kanssa. mattikoulun käyttöön. Projekti nosti hetkellisesti ulkomaalaisen rakennusryhmän julkisuuden valokeilaan – urakan tiimoilta heidät noteerattiin niin radiossa kuin valtiollisen tv-kanavan ykkösuutisaiheenakin. Matkan yksi tarkoitus, työtapojen ja mielipiteiden vaihtaminen, tulikin täytettyä helposti. Siinä ohessa vaihdettiin englanniksi ajatuksia muutenkin maailmanmenosta. – Välillä oli ongelmia ymmärryksessä, mutta kyllä ne selvisivät. Paikalliset kyselivät meiltä suomalaisista kouluista ja rakentamisesta, uskonnostakin, Joel Hapuoja muistelee. – Olivat ne työmiehet kovia. Painoivat hommia täysillä koko ajan eikä kukaan valittanut missään vaiheessa, Valtteri Immonen kehaisee. Suomalaisittain tuntui oudolta, että miehet häärivät työmaalla miltei puvuntakeissa ja autot ja kännykät olivat monelle tärkeitä statussymboleita – mutta vesi- ja jätehuollosta ei ollut alueella tietoakaan. – Työmaallakin kaikki tehtiin itse harkoista lähtien. Luovuutta kyllä syntyy, kun ei ole työkaluja, Perttu Palonen sanoo. Työnteon ja radio- sekä tvhaastattelujen antamisen ohessa ammattikoulun iskuryhmä ehti myös tutustua paikallisiin oloihin paitsi Ngwenyassa myös Livingstonessa ja Lusakassa. Vapaina viikonloppuina he kävivät muun muassa safarilla ja grillasivat paikallisten rakennusporukalle puolivarkain, kun Käymäläseura Huussi ry:n Mia O’Neill vieraili koululla, kertoi projektista ja ohimennen kyseli kiinnostusta lähteä matkaan. Perttu Palosella oli tiedossa useitakin oppilaita, jotka olivat jo kyselleet mahdollisuutta vaihto-oppilasaikaan tai työharjoitteluun ulkomailla. Kaikki päättivät lähteä mukaan pienen pohdinnan jälkeen – varapaikalla olleella Saarisella pohdinta tosin jäi hyvinkin lyhyeksi, koskapa hänet hälytettiin valmistelupalaveriin tunnin varoitusajalla. Ken kaipaa Suomeen? Kaikki olivat sitä mieltä, Lähtöportti Sambiaan aukesi että lähteminen kannatti. Joel kanssa suomalaisia ja sambialaisia reseptejä vertaillen. Victorian putouksilla – ja erityisesti Devil’s Pool -nimisellä erillisellä altaalla putouksen reunalla – vierailu oli kaikkien mielestä yksi matkan huikeimpia hetkiä. ”Omalla kylällä” ei kaupan ja ravintolan lisäksi ollut isommin muuta nähtävää, joten hostellilla aika kului pitkälti yhden puuhan parissa. – En ole varmaan koskaan pelannut yhtä paljon biljardia, Kimi Tamminen hymähtää. Hapuoja vakuuttaa, että lähtisi varmasti uudelleen, jos vastaava tilanne tulisi eteen. – Ihan mahtava reissu, Valtteri Immonen tukee. Näin siitäkin huolimatta, että paluumatka kotikonnuille kesti 33 tuntia. – Itse asiassa Sambiassa ei edes tullut missään vaiheessa sellaista tunnetta, että olisi kaivannut takaisin Suomeen, opettaja Palonen tunnustaa. – No kyllä sitä palaamista tavallaan odotti, mutta ensimmäisen tunnin jälkeen alkoi töissä ketuttaa, marraskuun sateiden keskelle palannut Tamminen hymähtää. shl Jani Oksanen Valkoiset maalarin työasut olivat oiva ratkaisu sambialaiselle työmaalle. Opettajia ja oppilaita Tredun, Tampereen seudun ammattiopiston, Kangasalan toimipisteestä lähti viime vuoden lopulla kuukaudeksi Sambiaan rakentamaan kuivakäymälöitä. YK:n mukaan kunnollisten käymälöiden osuus maassa on pienentynyt vuodesta 1991 – vuonna 2006 sellainen puuttui joka kolmannelta sambialaiselta. Termiittien vuoksi rakennusmateriaalina ei käytetty puuta. Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti 19 Seitsemää vaille valmista Kangasala-talo: Avoimiin oviin mennessä ollaan jo viittä vaille valmiit kangasala Työmiehiä ahkeroi ala-aulassa ja museon kolmannessa kerroksessa, jonne aulassa sijaitsevat vitriinit pitäisi siirtää ja täyttää näyttelyesineillä. Museon ensimmäinen kerros on yhä järjestelyn alla, ja sekä kunnanhallituksen että valtuuston kokoustilat ovat vailla täyttä kalustusta. Kalusteiden ja taiteen sijoittaminen aulaan on vielä edessä, ja ikkunoiden lamelliverhousten laitto on pian käsillä. Jos sanonnan mukaan viittä vaille valmis on lähestulkoon valmis, voisi Kangasala-talon sanoa olevan noin seitsemää vaille valmis vajaa viikko ennen avajaisia. Pumppukärryn kyydissä ohi rullaava Kangasala-talon toimitusjohtaja Timo Kotilainen ei kuitenkaan näytä liian huolestuneelta. Tilanne on hyvin tiedossa: esimerkiksi valtuustosalia esitellään avointen ovien päivänä paikallisten poliitikoiden voimin, mutta varsinaiseen käyttöönsä sali pääsee vasta keväämmällä. – Laitamme nyt paikat edustavaan kuntoon ja talon auki, ja sen jälkeen jatketaan vielä vähän asennuksia, Kotilainen tuumaa rauhallisesti. Monen tekijän summa Konserttisali, taidemuseo, taidegalleria, keittiö, varastot, vaatesäilytys ja kokoustilat. Toimitusjohtaja Kotilaisella on riittänyt opiskeltavaa ja järjestelemistä – erityisesti museoasioiden puolesta. – Kuten muissakin esityksissä, yleisö näkee kuitenkin vain valmiin esityksen eikä taustatyötä. Eikä kyseessä ole todellakaan mikään minun show´ni, hän huomauttaa. Yksi muista pääroolin kantajista on kangasalalainen keittiö- mestari Heikki Ahopelto, joka toimii talon ravintolayrittäjänä. Kangasala-talolle on ravintolapuolella luotu konsepti, jossa asiakkaalla on sitä enemmän valinnanvaraa mitä aiemmin hän on tilauksensa kanssa liikkeellä. Tällä halutaan rohkaista ihmisiä puhelimitse tai netissä tehtäviin ennakkotilauksiin ja toisaalta virtaviivaistaa toimintaa tilaisuuksien tarjoiluissa. – Tilauksen voi käydä tekemässä myös ennen esitystä narikasta tulon jälkeen. Haluamme totta kai, että ihmisillä olisi väliajalla sitä kautta paremmin aikaa syödä ja juoda – se on kaikkien etu, Kotilainen muistuttaa. Ahopellon lisäksi Kangasalatalossa tulee ahertamaan lähiaikoina esimerkiksi narikkahenkilöstöä, aulaemäntä ja museon projektipäällikkö – mutta vain harva vakituisina kuukausipalkkalaisina. Esimerkiksi Johanna Kangas toimii määräaikaisena museolehtorina suunnitellen erilaista toimintaa eri kohderyhmille. Tällä hetkellä suunnitelmissa on järjestää eläkeläisille keskustelevaa opastusta päiväaikaan, nuorille fantasiaan tai rap-lyriikkaan keskittyvää työpajatyyppistä tutustumista ja päiviä, jolloin museoon voisi tulla vaikkapa vauvan kanssa. Jokaiselle yritetään kehittää helposti tartuttava tulokulma – myös miehille. – Yritämme saada järjestettyä muutakin kuin perinteistä opastusta, ja myöhemmin otamme yhteisöjä mukaan selvittämällä, mitä he toivoisivat. Museoissa voi tehdä paljon kaikenlaista, ja eiväthän nämä rakennukset ole mitään, ellei niissä ole ihmisiä, Kangas kertoo. Erilaisista jo ideoiduista kierroksista ja vasta tuloillaan olevista ideoista pidetään esimerkiksi opettajille erillinen infotilaisuus lopputalvesta. Avointen ovien päivä Ensi sunnuntaina Kangasala-talo esittäytyy avaamalla ovensa kaikille. Kello 12–15 talossa pidettävien avointen ovien aikana talossa järjestetään draamallisia opastettuja kierroksia, kuullaan Pirkanmaan musiikkiopiston nuorten esityksiä ja pidetään Susanna Majurin näyttelyn avajaisia taidegalleriassa. Kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat esittelevät talon kokoustiloja, ja paikalla esiintyy myös trubaduuri Juha Haanperä ja kolikkosepän opastuksella voi lyödä ”Kangasala 150 vuotta” -juhlakolikon. Kimmo Pyykkö -taidemuseossa voi tutustua kello 12–17 sekä ”Pitkän matkan ateljee” -nimiseen perusnäyttelyyn että ”Jokin meissä – teoksia vuosilta 1971–2014” -näyttelyyn. Seinän takana, eli Kangasalan pääkirjastossa, järjestetään iltapäivällä ohjelmaa lapsille. Paljon nähtävää Kangasala-talo kätkee seiniensä suojaan 290-paikkaisen konserttisalin, Kimmo Pyykkö -taidemuseon, taidegallerian, valtuuston kokoussalin ja kunnanhallituksen kokoustilan. Konserttisali taustatiloineen on kooltaan noin 140 neliömetriä. Saliin havitellaan musiikin lisäksi muun muassa teatteri-, tanssi- ja elokuvaesityksiä. Vaihtuvien näyttelyiden taidegalleria sijaitsee talon ensimmäisessä kerroksessa, ja tilaa voidaan hyödyntää myös kattauksissa ja tarjoiluiden järjestämisessä. Kimmo Pyykkö -taidemuseossa on näyttelytiloja kolmessa kerroksessa kaikkiaan 450 neliömetrin verran. Taidemuseo on talon korkein osa, sillä muilta osiltaan talo on kaksikerroksinen. Museon ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on esillä vuoroin teemanäyttelyitä Kimmo Pyykön tuotannosta yli viidenkymmenen vuoden ajalta ja kutsunäyttelyitä. Kolmanteen kerrokseen on koottu läpileikkaus Pyykön urasta ja elämästä osana suomalaista kulttuurielämää, ja käytössä on myös paljon kosketusnäytöllä tutkittavaa digitalisoitua materiaalia. Taidemuseon toinen kerros on nähty sopivaksi tilaksi myös pienille akustisille konserteille ja muille tapahtumille. Vaihtuvien näyttelyjen galleria on avoinna tiistaista lauantaihin ja taidemuseo tiistaista sunnuntaihin. Kangasala-salin lipunmyynti palvelee tiistaista perjantaihin. shl jani oksanen Johanna Kangas tietää, että joku haluaa museossa hiljentyä, toinen keskustella ja kolmas tehdä itse. Jokaiselle pyritään tarjoamaan jotakin. Kunnanvaltuuston uusi sali kaipaa vielä muun muassa kalusteita. Tilaan pääsee silti tutustumaan avointen ovien päivänä ensi sunnuntaina. Timo Kotilainen ja Heikki Ahopelto keittiön toimintoihin liittyvässä pikapalaverissa kahvikupin äärellä (kuva alla). 20 Keskiviikko 28.1.2015 kyliltä • Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin [email protected] tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Syväkosketus Menestys: Ennen viime sunnuntaita pälkäneläiset eivät tienneet tarvitsevansa Omenapuun alla -tilaisuuksia, mutta nyt tietävät Pälkäne Omenapuun alla -tilaisuuksia suunnitellessaan muusikko, juontaja Aimo Kokkola ei ollut itsekään aivan varma, mitä oli tekemässä. Omenapuun alla -formaattia ei ollut olemassa, ennen kuin hän kehitti sen. Päällisin puolin tilaisuus on show, jossa juontaja ja esiintyjä keskustelevat lavalla yleisön edessä. Juontaja kysyy, esiintyjä kertoo elämästään ja esittää välillä jotain. Juontajakin voi esittää jotain, mutta vähemmän kuin esiintyjä. Yleisö kuuntelee. Ja sitten? Ei muuta. Saattaa kuulostaa amerikkalaiselta tv-showlta mutta on oikeasti kaukana siitä. Viime sunnuntaina Pälkäneen yhteiskoulun auditoriossa koettiin ensimmäinen Omenapuun alla -tilaisuus, jossa esiintyjänä oli 64-vuotias Pälkäneeltä kotoisin oleva näyttelijä Heikki Railevirta. Kaikki auditorion istuimet olivat varattuja, vaikka kukaan ei tullessaan tarkasti tiennyt, mitä olisi odotettavissa. Koko illan ja seuraavan päivän Aimo Kokkolan puhelin soi. Kiitoksia tulvi niin paljon kuin hän ehti ottaa vastaan. Pälkäneläiset eivät aikaisemmin tienneet tarvitsevansa Omenapuun alla -tilaisuuksia, mutta tästä lähtien he tietävät. – Minua jännitti varmasti kaikkein eniten se, miten ihmiset ottavat tällaisen jutun vastaan. Olen valtavan kiitollinen, kun näyttää siltä, yleisö ymmärsi, mitä halusimme sanoa, Aimo Kokkola sanoo. Rohkeus – Kyllä jännitti tulla, Heikki Railevirta myönsi heti tilaisuuden alussa. Useimmiten hänellä ammattinäyttelijänä on valmiit repliikit ja harjoitusta takana, Aimo Kokkolan ja Heikki Railevirran pitkä pohdiskelu ja suunnittelutyö johti lopulta Omenapuun alle. kun hän tulee yleisön eteen. Omenapuun alle astuessaan hän ei voinut olla varma, mitä tapahtuisi. Tilaisuuteen kuului sekä harjoiteltuja että harjoittelemattomia kohtia. Esiintyjän oli uskallettava luottaa juontajaan ja heittäytyä mukaan. Ja sen Railevirta myös teki. Hänen isänsä Oiva Railevirta toimi pitkään Onkkaalassa Voiman kaupan hoitajana, ja koko perhe oli siihen aikaan paikkakunnalla hyvin tunnettu. Yleisön joukossa istui paljon Heikki Railevirran luokka- ja muita koulutovereita, opettajiakin. Heidän edessään Heikki Railevirta lausui muun muassa Lauri Viidan runon Alfhild, oman Karin-äitinsä muistoksi. piti palata lapsuuteen ja koulussa pyristelyyn. Aikanaan Pälkäneen yhteiskoulussa Heikki ei ollut menestyvä oppilas ainakaan kaikissa aineissa. Mutta kompuroinneista ei jäänyt katkeria muistoja, päinvastoin. – Ei minua kiusattu, vaikka olin mitä olin. Mielestäni minulla oli erittäin hyvät opettajat, ja sain aina heiltä apua ja kannustusta, hän kertoi. Erityisesti liikunnanopettajat Mauno ja Helinä Löfroos tukivat liikunnallisen pojan vahvuuksia, mutta myös nuori suomenopettaja Virpi Ala-Harja tajusi hänen lahjakkuutensa. Kun oli esiinnyttävä hienosti ja vaikuttavasti arvokkaan yleisön edessä, siihen paikkaan sopi valita Railevirran Hessu. Sitä Heikki Railevirta ei muistoja kertoillessaan tiennyt, että kuulisi kohta suomenopettajansa äänen. Yhtäkkiä nauhalta kuului puhelimessa tehty Virpi Ala-Harjan haastattelu, jossa hän muisteli 13–14 -vuotiasta Heikki-poikaa. Jos Railevirta siinä kohtaa sai kamppailla liikutusta ja hämmennystä vastaan, se jäi yleisöltä huomaamatta, sillä kuulijat olivat itse samassa tilassa. Juuret Railevirralla ja Kokkolalla oli ollut jo toista kymmentä vuotta juttua siitä, että tehtäisiin jotain yhteistä. Mutta se ei heti saanut muotoaan. – Idea näihin tilaisuuksiin on syntynyt erilaisten keskustelujen, kohtaamisten ja pohdintojen seurauksena. Tiesin suunnilleen, mitä haluaisin sanoa, mutta en ollut varma, miten sen toteuttaisin, Aimo Kokkola kertoo. Lopullinen muoto löytyi juuret-teeman kautta. Omenapuun alla kerrotaan ja jaetaan kokemuksia juurtumisesta, sielunmaisemasta ja siitä, mitä ne merkitsevät, kun elää jossakin muualla. Siis siitä, mitä ihminen kantaa mukanaan, halusi tai ei. – Oltiin kavereitten kanssa pelaamassa venttiä Voiman kaupan lastauslaiturilla. Sinne oli kasattu leipälaatikot, joista tuli nenään tuoreen leivän tuoksu. Muistan sen hetken. Oli syksy, satoi, ja leivän tuoksuun sekoittui kostean mullan ja syksyn tuoksu… siinä oli kaikki, Railevirta kuvaili lapsuusmuistojaan. Läheisestä Päiviön kahvilasta hän sai hakea viikonlo- puksi pullaa ja pikkuleipiä. Pullakranssin kanelintuoksu kuului siihen hetkeen, se oli kuin pyhä, vaikka oli lauantai. Tuoksut ja kuvat nostavat mieleen muuta, herkän äidin ja räiskähtelevän isän, sisarukset, leikkikaverit, unelmat, kaiken sen määrittelemättömän, mistä ihminen kasvoi. Siten kerrottuihin kokemuksiin oli helppo samaistua. Kosketus Puolitoistatuntisen puheshow’n pitää olla viihdyttävä. Halpa viihde perustuu usein siihen, että juontaja yrittää paljastaa haastateltavansa heikoimmat kohdat; Omenapuun alla taas siihen, että haastateltavan kautta yleisö löytää kosketuksen omiin tunteisiinsa. Omenapuun alla -kokonaisuuteen upotetut esitykset, laulut ja runot, kuljettivat juontoa eteenpäin, mutta tärkeintä oli esiintyvän taiteilijan tarina kaikkine rosoineen. Railevirta kertoi avoimesti kritiikin kohtaamisesta, siitä, millaista on, kun painetaan maahan. Ja miten siitä noustaan. Hän oli tamperelaisen teatteriprofessori Eino Salmelaisen viimeisiä oppilaita, ja Salmelaisen kädenjälki on näkynyt hänen urallaan kaiken matkaa. Siinä koulussa piti oppia kohtaamaan itsensä ja heikkoutensa pohjamutia myöten. Mutta siitä on ollut hyötyä. – Olen saanut kulkea kivikkoisen tien läpi. Nyt on hyvä olla, Railevirta tiivisti. Hän oli onnistunut johtamaan yleisönsä saman tien läpi. shl Ulla Siren Omenapuun alla -tilaisuudet Aimo Kokkolan vieraana: 22.2. valmentaja Matti Heikkilä 29.3. näyttelijä Inga Sulin, mukana muusikko Seppo Hovi 26.4. Pälkäneen sotaveteraanit Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti 21 kyliltä Kivaa yhdessä: Kun ikäpisteet kohtasivat, ei halailusta ja tanssista ollut tulla loppua ”Halaaminen on tullut muotiin” Luopioinen Luopioisten ikäpisteellä tytötellään ja pojitellaan. Eliisa Lahtinen ilmoittaa ”tyttösille” ja ”poikasille”, että tuolijumppa alkaa. Antero Aarrekorpi sen sijaan toivoo, että varsin ”tyttövaltaiseen” senioritanssiryhmään saataisiin lisää poikia. – Olisi hienoa, jos pojat innostuisivat tanssista. Mutta kyllä minä toisaalta ymmärrän ujouden, sillä vaaditaan varsin hyvä itsetunto, että uskaltaa näiden tyttöjen kanssa tanssia, Pälkäneen Senioritanssijoihin kuuluva Antero Aarrekorpi nauraa. Senioritanssijoita ei tarvitse kauaa houkutella kehumaan tanssin henkisiä ja fyysisiä hyötyjä. – Muisti pysyy hyvänä, kun joutuu miettimään askelsarjoja, Rauni Salo toteaa. – Vaikka toisaalta askelsarjoja hienompaa on yhdessäolo. Emme ota vakavasti sitä, jos askelsarjat vähän takkuilevat. Usein toisten virheille nauretaan. Sillä tavalla hyvällä tavalla, Salo vakuuttaa. Myös ikäpisteen yhdyshenkilö Eliisa Lahtiselle tanssin terveyttävä voima on tullut tutuksi. – Minulla oli ennen alaselkäkipuja, mutta kun aloitin sambaamisen, katosivat kivut tuhkana tuuleen. on kuitenkin yksi haaste: tavoittaa yksinäiset, syrjemmässä asuvat ikäihmiset. – Ideana olisi kehitellä jonkinlaista kyydityspalvelua, jotta ne kauempanakin saataisiin paikan päälle. siittoineen. Eikä mennyt aikaakaan, kun monikymmenpäinen porukka jo heilutteli värikkäitä huiveja wienervalssin tahdissa. Niin ikään harva kieltäytyi senioritanssijoidenkaan tanssin- kutsusta. Luopioisten Ikäpiste järjestetään parillisina keskiviikkoina kello 10–13 Luopioisten Seuratalolla. Pälkäneen ikäpiste kokoontuu Perhekeskus Pirtillä tiistaisin 9.00–13.00. Jumppa kello 10. shl Krista Kaitasuo Tavoitteena tavoittaa syrjässä asuvat Paljon väkeä Luopioisten ikäpiste aloitti ke- paikalla vään tapaamisensa viime keskiviikkona kutsumalla Pälkäneen ikäpisteen vierailulle Seuratalolle. Tunnelma paikan päällä oli käsin kosketeltavan aito, sydämellinen ja iloinen. Kun tilaisuudessa esiintyneet Pälkäneen senioritanssijat alkoivat halailla toisiaan, seurasivat muut perästä. Pian sali oli täynnä nauravia, halailevia ihmisiä. – Halaaminen on tulossa muotiin. Mutta me aloitimme halailun jo paljon ennen kuin siitä tuli trendikästä, Terttu Aarrekorpi kertoo. Eliisa Lahtinen vakuuttaa, että vapautunut ja hersyvän iloinen tunnelma on tuttua kaikissa ikäpisteen tapaamisissa. – Täällä käy vallan mahdottoman mukavia ihmisiä, Lahtinen sanoo ja lisää, että ikäpisteellä Pälkäneen senioritanssijat esiintyivät Luopioisten Ikäpisteen tämän vuoden ensimmäisessä tapaamisessa. Vähimmillään Luopioisten ikäpisteen keskiviikkoihin on ottanut osaa reilu kymmenkunta ihmistä. Parhaimmillaan luku on paisunut yli 50:een. – Varsinainen jättimenestys oli Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistyksen järjestämä kokoontuminen, jossa kerrottiin tarinoita maidon matkasta meijeriin. Niin ikään tarinat luopioislaisista persoonallisuuksista veti väkeä, Lahtinen kertoo. Jokaisella kerralla tuolijumpataan. Niin myös viime keskiviikkona, kun vanhustyön fysioterapeutti Tiina Knuutinen saapui paikalle musiikkeineen ja rekvi- Tutkimusten mukaan halaaminen nostaa mielihyvähormonit kattoon. Tuolijumppa pisti kropan liikkeelle. Mummon murinat Eläke-elämyksiä MELKO iso osa meistä sydänhämäläisistäkin on eläkeläisiä. Nykyään pysymme hengissä pidempään kuin joskus sata vuotta sitten. Olot ovat parantuneet ja lääketiede kehittynyt. Myös eläketurva on kohtalainen. Useimmat saavat vanhoilla päivilläänkin säilyttää itsemääräämisoikeuden. Tuskin olisi ilo elää syytinkiläisenä toisten armoilla tai vaivaistalossa kunnan elättinä, kuten entisaikoina. Saavutetuista eduista huolimatta eivät kaikki, etenkään miehet, koe eläkkeelle pääsyä pelkäksi iloksi. Jos on liikaa elänyt työnsä ja asemansa kautta, on nyt kuin tyhjän päällä. Var- maan surkeaa, jos on ollut iso pamppu, ja sitten ei mitään. Ei kokouksia, ei haastatteluja TVuutisiin eikä edes paikallislehteen. Tai mistäpä mummo asian tietää, kun ei ole itse ollut edes apulaisjohtajana. Tavallinen suomalainen nainen, joka on liki viisikymmentä vuotta ollut tavallisessa työssä ja siinä sivussa hoitanut kotityöt, kokee yleensä eläkkeelle pääsemisen vapautuksena. Siis vähän niin kuin lehmä, joka lasketaan kesälaitumelle. Saa harrastaa, mitä mieli tekee. Pääsi eroon siitä uudesta pomosta, joka halusi aina vinoilla itseään vanhemmille muijille, jotka nauttivat ikälisistä mutta eivät pysyneet mukana kehityksen vauhdissa. Ja ulkonäköpaineetkin sen kun vain lisääntyivät. Ihan kivaa, kun ei tarvitse enää herätä aikaisin. ( Joskus tosin vieläkin näkee painajaisia siitä, miten myöhästyy töistä) Näillä vuosin ei ole pakko laitella tukkaansa, maalata silmäripsiään tai pukeutua edustavasti. Saa lötkötellä pyjamassa puolille päivin. Ne joilla on yhä olemassa se sama vanha puoliso, saavat kokeilemalla selville, vaatiiko mies pynttäytymistä. Jos ei valituksia tule, voidaan ottaa rennosti. Yleensä yhteiselo sujuu kohtuullisesti, joskin välillä aina kyllästyy samoihin juttuihin. MONI menettää eläkevuosinaan elämäntoverinsa, jonka kanssa ehdittiin jo kultahäitä viettää. Leskeytynyt alkaa tajuta, millaista on niillä, jotka ovat sinkkuja. On ehkä ikävää ja turvatonta. Tai sitten ei. Myös yksineläjän elämä voi olla sisältörikasta: on ystäviä, harrastuksia, matkoja ja seikkailujakin. Ei se olo puolisonkaan kanssa aina pelkkää auvoa ole. Tytöt ovat kuiskailleet joskus, että ikääntynyt mies voi olla hankala marisija. Kertoivat yhdestäkin, joka oli viidenkymmenen villityksessään vaihtanut vaimon nuorempaan. Nyt eläkkeelle jäätyään mustasukkaisesti kyttää puolisoaan. Jos rouva töihin lähtiessään meikkaa, niin on heti kovat kuulustelut, että ketä varten. Usein ihmiset eläkepäivillään alkavat harrastaa sellaista, josta ovat aina haaveilleet. Voivat tehdä hienoja tauluja tai kirjoittaa mestariteoksia. Kansalaisopistokin voi rohkaista ja innostaa alkuun. Monelle ikäihmiselle tuottaa iloa intohimoinen urheiluharrastus tai matkailu vierailla mailla. Sen monet ovat todenneet, että pitää lähteä muiden seuraan. Jos päivästä toiseen puhuu vain itsekseen, niin todellisuustaju välillä katoaa. Masennuskin uhkaa. Lemmikkikoirasta tai kissasta on vähän apua. Nämä murinat ovat aika yksipuolisia sikäli, että mummo on vielä melko toimintakykyinen. Edessä ovat ajat, jolloin voi tarvita monenlaista tukea. Siksi tuntuukin innostavalta tämä uusi idea Pöllökartanosta, Luopioisten vanhan mielisairaalan taloon suunnitteilla olevasta seniortalosta. Tarkoitus on saada aikaan yhteisöllistä asumista, jolloin toisiaan tukien kuljettaisiin kohti elon iltaa. Mymmeli 22 Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti sana PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤ JUMALANPALVELUKSET Su 1.2. Messu klo 10 kirkossa, Kemppainen, Huomo, Kangasniemi. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Kirkkokahvit kirkossa. Su 8.2. Perhemessu klo 11 kirkossa, Kemppainen, Kankaristo, Huomo, Lapsikuoro Ma 2.2. Tehdään yhdessä srk-talolla klo 10-14. Ti 3.2. Perhekerho klo 10, Srktalossa. Valoa ja iloa kynttiläpolulta, keittolounas Ke 4.2. Iltaperhekerho klo 18 Srktalossa. Sadun lumoa ja teatterin taikaa! Iltapalatarjoilu. Ke 28.1. Naisten Ilta klo 18, Kirsi alustaa, Ritva ja Johanna laulavat ja laulattavat, Sirpa jakaa Sanaa, Päivikki tarjoaa herkullista kakkua, lopuksi pannulappuarpajaiset. Sunnuntai 1.2.2015 Pyhän aihe: Ansaitsematon armo klo 10 Messu Kangasalan kirkossa. Repo, Oksanen, Huomo. Yhteisvastuukeräyksen avaus ja uusien luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen. Messun jälkeen kirkkokahvit ja YV-info Pirtillä. klo 16 Eväsmessu Sahalahden srk-talossa. Lepoa ja yhdessäoloa, puhetta uskosta ja kertomuksia elämästä. Lapsille pyhäkoulu. Kolehti: Yhteisvastuukeräykselle Kirkkopalveluiden kautta. IKÄIHMISTEN TALVILEIRIPÄIVÄ PYYSALOSSA MUUT TILAISUUDET KINKERIT Su 1.2. Vuolijoki klo 13, Juhani Hartmanilla, Vuolijoentie 415 Su 8.2. Äimälä-Ruotsila klo 18, Harri Äijäläisellä, Äimäläntie 202 Jumalanpalvelukset Kangasalla YHTEISVASTUUKERÄYS ti 24.2. klo 10-n. 15.30 Ruoka ja kahvit 10 €, kuljetuksen hinta 5-7 €. Tilausajo: Vatialan srk-koti klo 8.40 ja kirkon pysäkki noin klo 9.00. Linja-auto kulkee Kangasalantietä ja matkan varrella olevilta pysäkeiltä pääsee kyytiin. Kuhmalahdelta ja Sahalahdelta tuleville järjestetään erillinen kuljetus. Ilm. 13.2. mennessä Johanna Raitaselle p. 040 309 8043 tai Riikka Rantakalliolle p. 040 309 8042. Kahvila Seurahuone LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤ JUMALANPALVELUKSET: Su 1.2. Perhemessu srk-keskuksessa klo 11, Vesto, Giren, Lemmetyinen, YV-keräyksen avaus. Kirkkokahvit ja YV-info. Su 8.2. Kyläkirkko Aitoon Pysäkillä klo 13, Kemppainen, Huomo, kyläläiset. Pysäkin työryhmän järjestämät kirkkokahvit. MUUT TILAISUUDET: To 29.1. Perhekerho klo 10 Aitoon Pysäkillä. Klo 11 Keskustelua YHTEINEN TOIMINTA Koululaisten kerhot: ke 28.1. Rautajärven kerho klo 18.3019.30 Rautajärven koululla, to 29.1. tyttökerho klo 15 Pälkäneen srk-talossa, to 29.1. askartelukerho klo 17 Aitoon Pysäkillä, pe 30.1. tanssikerho klo 15 Pälkäneen srk-talossa, pe 30.1. perhesähly klo 16.30 Kostian koululla, ti 3.2. kokkikerho klo 14.30 Pälkäneen srk-talossa Raamatun ääressä srk-keskuksessa: Seurakunnan synty ja selkeät sanat, Apt. 2. Vierellä kulkijat klo 13 Haaparinteellä. Ma 2.2. Naisten ja lasten Raamis klo 18.30 Aitoon Pysäkillä. Ti 3.2. Hartaus Kukkiakodossa klo 14, Vesto. Pysäkkikahvio klo 1416. Kevätkaudella kahviraha ohjataan Yhteisvastuukeräykselle. Ke 4.2. Perhekerho klo 10 srk-keskuksessa. VIP-leirit talvilomalla: Ma-ke 23.-25.2. VIP 1 isot eli 4.6. lk., 23€. Ke-to 25.-26.2. VIP 2 pienet eli 1.-3. lk., 18€. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastolle pe 13.2. mennessä 040 712 0560. Rippikoulut: To 29.1. 2-rippikoulun diakoniakäynti klo 15 Harjutuulessa. Kanka- Kastettu: Konsta Joona Jalmari Helenius, Kankahaisista. Kuollut: Mikko Kaarlo Paloranta 57 v., Espoon Tuomiokirkkoseurakunnasta. Kolehdit 25.1. Seurakuntakodin hankkimiseksi Aurinkorannikon KUHMALAHDEN HELLUNTAISEURAKUNTA Rautajärventie 21. Puh. 0400-975277 Su 1.2. klo 11 EHTOOLLISJUHLA Seppo Virtanen, Jari Ahonen, kuoro laulaa. Ti 3.2. klo 19 Herran kohtaamisen ilta. Huom.! Su 8.2. klo 16 Mikkolan Navetassa VIESTIVELJET. www.kuhmalahtihelluntai.omasivu.fi To 5.2. Iltaperhekerho klo 18 srkkeskuksessa, Giren. Iltapalatarjoilu. KINKERIT: Su 22.2. Puutikkalan kinkerit Tuula ja Jouko Koivulahdella klo 14, Ahvenusmaantie 51. Ke 4.3. Luopioisten-NiemikunnanHaltian srk-keskuksessa klo 18. Kinkeriaikoja voi varata kappalaiselta p. 040 7120563. Kinkeriaihe: Seurakunta. risto, Nissilä, Huomo, Kangasniemi, isoset, rippikoululaiset. To 5.2. 3-rippikoulun diakoniakäynti klo 15 Harjutuulessa. Kankaristo, Nissilä, Kangasniemi, isoset, rippikoululaiset. Nuoret: Pe 30.1. Nuortenilta klo 18.30 Pälkäneen srk-talossa. Soitetaan Iskälle. suomalaisen seurakunnan käyttöön 310,21€. Pilistveren ystävyysseurakunnalle 233,45€. 26. 1. Oman seurakunnan lähetystyölle 196,45€. Pysäkkikahviosta syyskaudella 2014 lähetykselle 384 €. Kiitos. 1.2. Yhteisvastuukeräykselle. Kiitos osanotosta syvään suruumme. Mikko Palorannan omaiset HAUTAKIVET JA HAUTAKIVIALAN TYÖT NYT TALVIHINNOIN! HÄMEEN KIVITUOTE OY TOUKO VIRSIHEIMO, P. 0400 633 636, 03 377 0757 Keskustie 5, 36600 Pälkäne [email protected], Riitinmäentie 63, Kangasala Ke 28.1. klo 19 Sana ja rukous Su 1.2. klo 11 Ehtoollisjuhla, Atte Weck, pyhis, asiakokous Lähetystori pe klo 13-17, la klo 10-14, leivonnaisia PERUNKIRJOITUKSET PALKANEENKATUKAPPELI.NETTISIVU.ORG [email protected] Myös avioehtosopimukset, ositukset, perinnönjaot, testamentit. Myös viikonloppuisin ja iltaisin. Edullisesti. Jukka Partanen 0400 470 844 Seurakunnan olohuone ja kahvila avoinna ti-pe klo 10-14 Myllystenpohjantie 2 Ke 28.1. klo 18 Kirkkokuoro Kirkonkylän srk-kodissa. Klo 18.30 Ilosanomailta Suoraman srk-keskuksessa. ”Tällaisena edessäsi” Sirkka Pelander, Leena Mäkiö, Päivi Urvanta & lauluryhmä. To 29.1. klo 12.30-14 Kinkerit Irma ja Kari Kerttulalla Jokirannantie 18, Ruutana. Klo 14 Lähetyspiiri Seurahuoneella. Ti 3.2. klo 10 Kirkonkoto kirkonkylän srk-kodissa. Ke 4.2. klo 12.30 Diakonian kyläkerho Ruutanan srk-kodissa. Klo 17 Naisten ilta Suoraman srk-keskuksen takkahuoneella. Klo 18 Kirkkokuoro Kirkonkylän srk-kodissa. To 5.2. klo 10 Kirkonkoto Vatialan srkkodissa. SAHALAHDELLA To 29.1. klo 19 Sahalahden kirkkokuoron harjoitukset srk-talossa. Myös uudet laulajat ovat tervetulleita! KUHMALAHDELLA Ke 28.1. Kirkonkoto klo 11–14.30 Pentosalissa, vierailijana palveluohjaaja Miia-Maria Vestu. KIRKKOHERRANVIRASTO SULJETTU pe 6.2. sekä ma-ti 9.-10.2. remontin vuoksi. Puhelimitse palvelemme normaalisti. SURURYHMÄ läheisensä menettäneille alkaa. Ryhmä kokoontuu Huutijärven siunauskappelissa ke 11.2./18.2./4.3./18.3. ja 22.4. klo 18. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 6.2. mennessä diakoni Monika Viitalalle p. 040 3098045. Ryhmässä mukana myös pastori Elina Oksanen. KRISTITTYJEN YHTEINEN ISRAEL-ILTA Ma 2.2. klo 18 Kirkonkylän srk-kodissa Eero Nevalainen: ”Joona” LÄHETYSILTA To 5.2. klo 19 Kuohenmaalla Salmisilla. Kastettu: Iisa Aini Alviina Heikkilä, Nooa Emil Johan Hietala, Valtteri Lauri Johannes Järvenpää, Hilla Maria Kekkonen, Kerttu Elina Aleksandra Leppänen (Sahalahti), Isla Taimi Kaarina Rantala, Milla Marjut Schroderus, Henna Hilkka Kristiina Setälä. Vihitty: Jukka Tapio Antero Heikkilä ja Saara-Maria Lyydia Pihlaja. Kuollut: Irja Suoma Henriika Nikkilä 92 v. (Sahalahti), Frans Armas Tikka 88 v., Rauna Lea Kyllikki Tähti 84 v.., Marita Anneli Talasniemi 66 v., Armi Marita Pärssinen-Lylander 55 v. Ajankohtaista verkossa – www.kangasalanseurakunta.fi Rakas puoliso Isä, pappa Erkki Oskari MANNINEN * 18. 7.1928 Pälkäne † 15.12.2014 Harjutuuli Kiittäen, kaivaten Sinikka Jussi ja Kiia Ystävät, tuttavat ja metsästystoverit Sinä lähdit, olet silti lähellämme. Tuhansin sitein meihin liittyen. Liki sydämiämme jäi jäljet rakkaan askelten. Siunaus toimitettu omaisten läsnä ollessa 10.1.2015. Kiitos kaikkia Erkkiä saattaneille. Kiitos Palvelutalo Harjutuulen henkilökunnalle Erkin hyvästä hoidosta. Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti sana 23 Voimaksi viikolle Ansaitsematon rakkaus Perusta Milloin viimeksi katsoit putoavaa lumihiutaletta katulampun valoa vasten? Pimeässä illassa lumihiutaleet heijastavat valon joka suuntaan. Lumisateessa tuntuu yhtäkkiä siltä kuin koko ilma täyttyisi valosta. Vaan entä kun katuvalo sammuu ja tulee sysipimeää? Lumihiutale ei valaise enää mitään eikä ketään. Hiutaleessa itsessään ei ole valonlähdettä. Ei ole lediä eikä liekkiä. Hiutaleen lukemattomat särmät vain taittavat ulkopuolisen valon eri suuntiin. Jokainen hiutale omalla tavallaan, sillä ne ovat kaikki ainutlaatuisia. Jokainen hiutale on omanlaisensa, erilainen kuin maailmankaikkeuden kaikki muut lumihiutaleet. Sellaisia me ihmisetkin Olen kasvanut kirvesmiesten sukuun, mutta rakennustaitoja en valitettavasti ole perinyt. Tietoliikennetekniikan insinöörinä ammattitaitoni kalpenee perinteisten kirvesmiesten työnjälkeä katsellessa sanattomaan ihailuun. Bulgariassa pienen Krushevo-nimisen kylän seurakunnan kirkkotilahanketta hoitaessani olen kuitenkin joutunut miettimään perustan merkitystä. Rakennustyömailla ensimmäinen asia on tehdä talon perusta. Perustan pitää olla riittävän laadukas, jotta rakennuksessa ei pääse esiintymään ongelmia maan routiessa tai vettyessä. Krushevon kirkkotilahankkeessa olen huolehtinut perustasta paperitöiden merkityksessä. Kaikki lupapaperit on saatu viimeisen päälle hoidettua tonttikauppojen lisäksi. Paperitöiden valmistuttua arkkitehtikollegani on suunnitellut sikäläisen kaupungin arkkitehdin kanssa rakennuksen piirustukset perustoineen. Bulgariassa pakkanen ei ole yhtä kova eikä pakkasjakso yhtä pitkä kuin Suomessa. Näin ollen perustan lämpöeristyssyvyyskään ei tarvitse olla niin järeä kuin vaativimmissa olosuhteissa, kuten Suomessa. Olen mielenkiinnolla seurannut piirustuksista käytyä keskustelua ja tehnyt ha- olemme. Ainutkertaisia, kauniita ja herkkiä. Heijastamassa pimeimpäänkin yöhön suuren Jumalan rakkautta. Rakkautta, jota me emme ole ansainneet. Rakkautta, joka ei ole meidän omaamme mutta joka kulkee meidän kauttamme. Monesti rakkaus heijastuu kirkkaimmin juuri niistä särmistä, jotka ovat elämän rosoisuuden ja risukkojen jälkiä. Niihin kohtiin Jumala on saanut jättää oman jälkensä. Tehdä pienen ihmeen ja näyttää suuren voimansa. Nuo särmät Jumala on saanut hioa kuin timantit. Jumalan rakkauden eteen me emme voi tehdä mitään. Kaikki on jo tehty meidän puolestamme. Voimme vain ottaa sen vastaan, sallia meihin kohdistuvan hyvyyden. Ja sen jälkeen avata kätemme toisia ihmisiä kohti. Ojentaa auttava käsi siellä, missä tarvitaan. Avata syli siellä, missä on turvattomuutta. Rakkautta ei pysty säilömään vaikka kuinka laittaisi kädet puuskaan. Se ei säily umpiossa sen enempää kuin lumihiutale huoneenlämmössä. Rakkaus on tarkoitettu jaettavaksi. Niin kuin Jumala antoi itsensä meille, meitä kutsutaan antamaan itsemme Jumalalle ja lähimmäisellemme. Se ei ole sen kummempaa kuin lumihiutaleena oleminen: valo loistaa meistä, jos me emme mene valoa piiloon. Rakkaus keksii aina keinot tavoittaa toisen. Hanna Koli Vs. nuorisopastori Kangasalan seurakunta vainnon, että suomalaisen arkkitehdin suunnittelema pohjaratkaisu pakkassietokyvyltään oli erinomaisella tasolla bulgarialaisen arkkitehdin mielestä. Jumala on myös rakentaja. Jumalan rakentaman täydellisen maailman sai sortumaan ihmisen itsekkyys. Seurauksena oli suorastaan kaoottinen maailma, josta todistaa tämän päivän uutiset milloin Ranskasta, Nigeriasta, Syyriasta tai Ukrainasta. Täydellisen maailman sorruttua tarvittiin uusi perusta. Paitsi, että Jumala loi maailman, Hän loi myös pelastuksen Jeesuksen ris- tinkuolemassa. Jos tavallinen rakentaja katsoo, että rakennuksen perusta ulottuu alle routarajan, on Jumala pitänyt huolen siitä, että pelastuminen ulottuu koko maailmaan ja sieltä aina taivaaseen asti. Tämä kaiken kattava perusta on lopulta meidän turvanamme ja kestää minkä tahansa kriisin. Jumalan laskemalla perustalla saat sinäkin levätä. Seurakuntasi tarjoaa siihen monenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi sunnuntaijumalanpalveluksissa. Voimia viikkoosi! Toni Lindholm Kirjoittaja on Etu-Aasiassa seurakuntatyötä tekevä pälkäneläinen Onnittelut Veksi 60 v. 25.1.2015 Noora 10 v. T. Anna-Liisa Esko ja Pia ONNEA! T: Satu ja Ilkka Pälkäneen Hautaustoimisto Onkkaalantie 63 Erkki Toivari 040-361 4304 Seppo Kouhia 050-512 5554 Arvoisa asiakas, soitathan tulostasi Erkille Luopioisten Hautaustoimisto Keskitie 15 Erkki Toivari 040-361 4304 Seppo Kouhia 050-512 5554 Juhani Järvinen (vasemmalla) valittiin Pälkäneen kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi jo kolmanneksi kaudeksi. Kirsi Urkko toimii kirkkoneuvoston ja Henri Lehtola kirkkovaltuuston varapuheenjohtajana. Seurakunnan uudet luottamushenkilöt aloittivat nelivuotiskautensa Syksyn seurakuntavaaleissa me viikolla. Ensimmäisessä neuvostot. Lisäksi valmisteltiin jeisiin pieniä muutoksia. Valvalitut Pälkäneen kirkkoval- kokouksessa valittiin puheen- vastuuryhmien nimittämistä tuuston päätöksistä ja puheista tuutetut aloittivat työnsi vii- johtajat sekä kirkko- ja kappeli- ja tehtiin niiden toimintaoh- enemmän sivulla 17 ja 25. 24 Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti sana Ekumeniaa: Kristittyjen ykseyden rukousviikko toi Pälkäneellä toimivat seurakunnat saman katon alle Yhteisiä sanoja löytyy Pälkäne Kristittyjen ykseyden rukousviikon vietto on alkanut jo vuonna 1908, Suomeen se ehti 1950-luvulla. Ekumeeninen rukousviikko muistuttaa kristittyjen yhteenkuuluvuudesta ja yhdessä toimimisen ja rukoilemisen tärkeydestä. Pälkäneellä rukousviikko päätettiin sunnuntai-iltana paikkakunnalla toimivien seurakuntien yhteiseen Matkahuoltoiltaan Pälkäneen seurakuntatalossa. Käytännön järjestelynä se on helppoa, sillä varsinaisia seurakuntia on vain kaksi: Pälkäneen seurakunnan lisäksi helluntaiseurakunta. – Muihin seurakuntiin kuuluvilla on kirkot muualla, joten me toteutamme ekumeniaa keskenämme. Niin kauan kuin olen ollut Pälkäneellä kirkkoherrana, olemme pyrkineet järjestämään vuosittain ainakin yhden tapahtuman, jossa kohtaamme, Jari Kemppainen kertoi. Hän totesi, että vaikka luterilainen kirkko on pilkkoutunut moniin kirkkokuntiin, kristityt ovat aina yksi Kristuksessa. – Niille, joille Jumala on isä, seurakunta on aina äiti. Ei ole olemassa äiditöntä kristittyä, Kemppainen muistutti. Illan puhujavieraana oli pastori Martti Kuikka helluntai- seurakunnasta. Martti Kuikka jättää helmikuun lopussa johtopaikkansa helluntaiseurakunnassa, joten siinä roolissaan hän oli jäähyväisvierailulla. – Minä jään Pälkäneelle asumaan ja käyn kokouksissa aivan kuten ennenkin, joten kyllä me edelleen nähdään, hän lupasi. Kuikka vakuutti, että on kiva saada olla yhdessä. – Varmasti on paljon sellaista, mikä yhdistää meitä, hän uskoi. Matkahuoltoillan musiikista vastasi kokoonpano, jossa soittivat ja lauloivat Sirpa-Liisa Suova-Huuhka, Johanna Lemmetyinen, Kaisa AaltoWallin, Marianna Haataja , Anu Potkonen, Sari Vesto, Janne Vesto ja Timo Koskela. – Hengellinen musiikki on luonteeltaan ekumeenista. Se yhdistää kristittyjä ja ylittää kirkkokuntarajoja, oman bändin kanssa jo vuosia esiintynyt kappalainen Janne Vesto pohti. Pastori Martti Kuikka käsitteli puheessaan sitä, miten vaikea ihmisen on kestää ylipääsemättömissä tilanteissa. - Uskoa tarvitaan eniten silloin, kun meillä on vaikeaa. Pitää muistaa, että uskovalla ihmisellä ei ole sattumia, vaikka elämässä joskus siltä tuntuisikin, hän sanoi. Pilistverellä on toivon siivet Pälkäneen seurakunnan Keski-Virossa sijaitseva ystävyysseurakunta Pilistvere on saanut suomenkielisen nimikkolaulun. Kappaleen ensiesitys oli sunnuntai-iltana Ekumeenisen rukousviikon Matkahuolto-illassa Pälkäneen seurakuntatalossa. Laulun tekijä, kappalainen Janne Vesto sanoo, että Pilistvere-laulu syntyi tavallaan jatkoksi Pihtilampi-laululle, joka on seurakuntalaisille jo hyvin tuttu. Sen tavoin Pilistvere-laulu kertoo yhden paikan tunnelmasta, sen herättämistä tunteista ja uskonkokemuksista. – Laulu alkoi syntyä noin vuosi sitten. Olen viisitoista vuotta seurannut Pilistveren kehitystä, ja ajatukset ovat kypsyneet sinä aikana omista kokemuksista ja kaikesta, mitä olen kuullut ja nähnyt siellä, Vesto kertoo. Toistaiseksi laulun sanoja ei ole käännetty viron kielelle, mutta on mahdollista, että niin tapahtuu. Vanha perustus kestää Pilistvere-laulun paikka on leirikeskus, joka on noussut Neuvostoliiton aikana rappeutuneen ja vähitellen kokonaan tuhoutuneen Pilistveren pappilan sijoille sitkeän yrittämisen ja ponnistelun tuloksena. Laulu tekee kunniaa pienelle sota-miehitys- ja Neuvostoajan koettelemuksista selviytyneelle seurakunnalle, jossa toivo, Pilistvere-laulun ensiesitti kokoonpano Sirpa-Liisa Suova-Huuhka, piano, Johanna Lemmetyinen (vasemmalla), Marianna Haataja, Sari Vesto ja Anu Potkonen laulu, Kaisa Aalto-Wallin,harmonikka, Janne Vesto, kitara ja Timo Koskela, rummut. usko ja ilo jaksavat yhä elää. Virossa kaikki kristillisen perinteen ylläpitäminen vaatii ponnisteluja, sillä maa on tällä hetkellä länsimaista maallistunein – vain noin 20 prosenttia kansasta on kristittyjä. Erilaiset uskonnot ja uskontokunnat käyvät kii- vasta lähetystyökamppailua virolaisten sieluista. Pälkäneen seurakunta tukee ystäväänsä 400 eurolla kuukaudessa, mikä riittää juuri kirkkoherran palkkaan. Lisäksi kerätään kolehteja ja tavaralahjoituksia. Tärkein kirkkoa kannatteleva voima on kuitenkin paikallisten ihmisten huikea into ja usko omaan asiaansa. Näyttävä leirikeskus on rakennettu olemattomin varoin melkein tyhjästä. Pilistvere-laulun sanoma yltää kuitenkin huomattavasti laajemmalle kuin yhteen leiri- keskukseen. Sen voisi tulkita käsittelevän koko kirkkoa, jota erilaiset yhteiskunnalliset ja arvojen murrokset ravistelevat. Kertosäkeessä sanotaan vakuuttavasti: Van- katsottavissa You Tubessa, kuten myös matkahuoltoillassa äänitetty Janne Veston kappale Tahdon laulaa, tahdon soittaa Kappaleesta tehty video on shl Ulla Siren ha perustus kestää. Sen varaan rakennetaan. Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti sana 25 Johtokunnat jäävät historiaan: Vastuuryhmä keskittyy toimintaan, ei hallintoon Kirkkovaltuusto evästi vastuuryhmiä Pälkäne Pälkäneen seurakuntaan valitaan johtokuntien sijaan vastuuryhmät. Vastuuryhmiä on tarkoitus nimetä seitsemän: jumalanpalveluksen ja musiikin, diakonian, lähetyksen, nuorten ja varhaiskasvatuksen vastuuryhmät sekä kiinteistö- ja viestintätyöryhmät. Varhaiskasvatuksen vastuuryhmälle kuuluvat alle kouluikäisten asiat ja nuorten vastuuryhmälle kouluikäisten asiat. Tiina Kokkola mietti kirkkovaltuustossa, tarvittaisiinko aikuisille oma vastuuryhmä. Nyt on kaavailtu, että aikuistoiminta kuuluisi jumalanpalvelus- ja musiikkiryhmälle. Kirsi Saarista kirkkovaltuustossa tuurannut Esko Koskenvesa puolestaan ehdotti vanhusten vastuuryhmää. – Uudessa mallissa vanhusten asiat kuuluvat diakonian vastuuryhmälle. Sen työkenttä on laaja, sillä siihen kuuluu koko elämän kaari. Leena Eerolan mielestä vanhusasiat voidaan hyvin pitää diakonian alaisuudessa. Hän piti tärkeimpänä ruohonjuuritason työtä ja kertoi esimerkin omalta kylältään Sappeesta. Siellä kinkeripiiri valitsee diakoniatoimikunnan, joka vierailee oman kylän vanhusten luona. 35 vuotta kylien diakoniatyössä toiminut Eerola kehui, että malli toimii mainiosti Sappeessa ja monella muullakin kylällä. – Siinä syntyy ihan erilainen yhteys, kun tuttu kyläläinen tulee käymään, eikä diakoni kirkolta. Me tunnemme jo ennalta toisemme, lapset, sairaudet ja melkein jopa lääkityksetkin. Sappeen diakoniatoimikunta vierailee kotien lisäksi myös vanhainkodeilla laulamassa merkkipäivää viettäville sappeelaisvanhuksille. Torstaina uuden nelivuotiskauden aloittanut kirkkovaltuusto kävi perusteellisen keskustelun vastuuryhmistä, jotka korvaavat johtokunnat. vin Pälkäneen ja Luopioisten seurakunnissa, ja seurakuntaliitoksen jälkeenkin vielä jotenkuten. Neljä vuotta sitten ryhdyimme miettimään hallinnon keventämistä ja joustavampiin vastuuryhmiin siirtymistä. Silloin sitä ei kuitenkaan vielä uskallettu toteuttaa, kirkkoherra Jari Kemppainen selosti uudistuksen taustoja. Vastuuryhmät suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat vastuualueensa seurakunnallista toimintaa yhdessä viranhaltijan kanssa. Ryhmät valmistelevat tehtäväalueen toimintasuunnitelmaa ja tekevät talousarvioehdotuksen. Vastuuryhmät eivät kuitenkaan ole hallintoa, vaan toimintaa varten. Hallinto kuuluu kirkkoneuvostolle, kappelineuvostolle, kirkkoherralle ja Haussa iso joukko vastuualueen työntekijälle. vastuunkantajia Vastuuryhmät toimivat viran– Johtokunnat toimivat hy- haltijan apuna ja tukena. Kirsi Urkko korosti, että vastuuryhmien tehtävä on auttaa ja tukea seurakunnan työntekijöitä. Johtokunnat pitivät julkista pöytäkirjaa. Vastuuryhmässäkin asiat esittelee viranhaltija, mutta kirjalliset työt hoidetaan kevyemmällä mallilla. Vastuuryhmän valitsema sihteeri laatii muistion, joka tulee julkiseksi kirkkoneuvoston pöytäkirjan yhteydessä. Kirkkovaltuuston varapuheenjohtajaksi valitun Henri Lehtolan ehdotuksesta vastuuryhmien toimintaohjetta tarkennettiin hieman: vastuuryhmä ei tee kirkkoneuvostolle esityksiä, vaan ehdotuksia, koska vastuuryhmällä ei ole esitysja ratkaisuvaltaa. Vastuuryhmät asettaa kirkkoneuvosto ja kappelineuvosto. Ennen valintakokousta toivotaan pitkää listaa aktiivisista seurakuntalaisista. Vastuuryhmiin valitaan kerralla iso joukko seurakunnan toiminnan kannalta tärkeitä aktiiveja. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Juhani Järvinen muisteli, että edellisellä valtuustokaudella johtoryhmien jäseniä ja varajäseniä oli toista sataa. Tiina Kokkola toivoi, että eri puolilta seurakuntaa ja Luopioisten kappelia löytyisi vastuuryhmiin innokkaita ja motivoituneita vastuunkantajia, joista huokuu tekemisen meininki. – Nyt haetaan työntekijöitä, jotka ovat valmiita osallistumaan ja tukemaan seurakunnan työntekijöiden työtä. Tarkoitus on helpottaa, eikä tuoda lisätaakkaa, Kirsi Urkko korosti. Vastuuryhmien jäsenille ei makseta kokouspalkkioita, mutta matkakulut korvataan. Myös kirkkovaltuusto on luopunut kokouspalkkioista. Rahallisen korvauksen sijaan seurakunnan päättäjät saavat Kotimaa-lehden. Vastuuryhmän nimi mietitytti Pälkäneellä johtokunnat ovat jo käytännössä toimineet vastuuryhmien tavoin. Ne ovat keskittyneet enemmän oman alansa toimintaan. Sen sijaan hallinnollisia ja raha-asioita on ollut päätettävänä vähän. Vastuuryhmien toimintaohjeen hyväksynyt kirkkovaltuusto kävi vilkkaan keskustelun ja uuden mallin perusteellisesti läpi nimeä myöten. – Vastuuryhmä tuntuu jotenkin hallinnolliselta ja juridiselta nimeltä: vastuusta joutuu vastuuseen, Matti Huomo maisteli. Hän pohti, olisiko toimintatai työryhmä kuvaavampi nimi. Samaa keskustelua käytiin jo kirkkoneuvostossa asiaa valmisteltaessa. – Joissain seurakunnissa käytetään paja-nimeä, kirkkoherra Jari Kemppainen kertoi. Lopulta päädyttiin siihen, että vastuuryhmä kuvaa oikeastaan osuvasti vastuun ottamista: ryhmien jäsenet kantavat vastuuta tekemisestä ja toiminnasta. Alaryhmiä tarpeen mukaan Nimen lisäksi käytiin pitkä kes- kustelu vastuuryhmien määrästä. Aikuisten ja vanhusten vastuuryhmien lisäksi pohdittiin Pilistveren vastuuryhmää. Idean esitti kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittu Kirsi Urkko. Nyt ystävyysseurakunnan asioita käsitellään lähetyksen vastuuryhmän lisäksi jokseenkin kaikissa ryhmissä paitsi jumalanpalvelus- ja musiikkityöryhmässä. Asko Valkamaa järjestäytymiskokouksessa tuurannut Tero Ahqvist ei innostunut uusista vastuuryhmistä. Hän muistutti, että tarkoituksena oli hallinnon keventäminen. – Ei kannata perustaa vastuuryhmiä ennen kuin varmasti aktiivisia vastuunkantajia. Myös Esko Peltosen mielestä esitetyt seitsemän ryhmää ovat hyvä tiivistelmä. – Lähdetään näillä ja perustetaan alatyöryhmiä tarpeen mukaan. Alatyöryhmä voi keskittyä esimerkiksi aikuisten, vanhusten tai ystävyysseurakunnan asioihin, jos löydetään toimijoita, joilla olisi erityistä paloa näille aloille. Juhani Järvinen korosti, ettei kirkkovaltuusto ole naulaamassa toimintamuotoja, vaan vastuuryhmät elävät tilanteen ja tarpeen mukaan. Hän muistutti, että kirkkoneuvosto voi tarpeen mukaan perustaa lisää työryhmiä, alaryhmiä, jotka voivat olla myös väliaikaisia. Lisäksi vastuuryhmät voivat kutsua asiantuntijoita ja valita yhdyshenkilöitä, joiden kautta syntyy luonteva yhteys esimer- kiksi veteraanien, MLL:n tai muiden toimijoiden suuntaan. Tiekirkkopäivystys on antoisaa puuhaa Vesa Mellavuo muistutti, että kylilläkin aktiivista toimintaa. Hän toivoi, että sekä emäseurakunnan että kappelin puolelta löytyy hyviä ehdokkaita vastuuryhmiin. Esko Koskenvesa huomautti, että esimerkiksi tiekirkkopäivystys toimi kappelin puolella paljon paremmin kuin Pälkäneen päässä. Hän piti nolona, kun Pälkäneen tiekirkko suljettiin päivystäjien puutteen vuoksi. Koskenvesa jakeli ohjeita, miten ystävät voivat hakea toisiaan päivystämään tai miten vapaaehtoisia voidaan haastaa mukaan lehden välityksellä. Vesa Mellavuo ja Tiina Kokkola myönsivät, että Pälkäneellä on tiekirkkopäivystyksessä terästäytymisen paikka. Mellavuo pohti, voitaisiinko palkata oppaiksi nuoria. Matti Aaltonen valitteli, ettei Pälkäneeltä tahtonut löytyä vastuunkantajia, kun tiekirkkopäivystyksessä käännyttiin yhdistyksien puoleen. Koskenvesa ja Aaltonen kehuivat, että tiekirkot ovat antoisia sekä kävijöille että oppaille: kävijöiden kanssa syntyy hedelmällistä herättää keskustelua muun muassa historiasta sekä kirkon ja hautausmaan vaiheista. shl Tommi Liljedahl 26 Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti sana Seurakuntavälkät alkoivat koululla Pälkäne Senni Nissilä päivystää yhteiskoulun pihalla kerran viikossa pitkällä ruokavälitunnilla. Torstaina aloitettiin myös uudenlaiset seurakuntavälkät. Uskonnon luokassa voidaan silloin jutella nuoria mietityttävistä aiheista. Seurakunnan vs. nuorisotyönohjaaja Senni Nissilä aloitti Pälkäneen yhteiskoululla uuden toimintamuodon, seurakuntavälkän. Torstaina ensimmäistä kertaa järjestetyn seurakuntavälkän puheenaiheeksi nousi rippikoulu. – Kahdeksasluokkalaisia poikia kiinnosti etenkin ripari ja sen ennakkoviikonloppu, Senni Nissilä kertoo. Seurakuntavälkän malli ja aiheet muotoutuvat sen mu- kaan, paljonko ja millaista väkeä se kerää. – Voin esimerkiksi esitellä seurakuntaa ja sen toimintamuotoja, jos nuorilla itsellään ei ole mielessä erityisiä kysymyksiä tai keskustelun aiheita. Seurakuntavälkkiä pyritään pitämään joka torstai. Alkavalla viikolla sitä ei kuitenkaan järjestetä. Pääosin paikalla on nuorisotyönohjaaja. Tarkoituksena on, että joillain kerroilla seurakun- tavälkkää pitää esimerkiksi seurakuntapastori Juha Kankaristo. Seurakuntaa ja sen työntekijöitä tehdään tutuksi myös koulupäivystyksissä. – Koulupäivystys on yleensä kerran viikossa pitkällä ruokavälitunnilla. Hengailemme silloin koulun pihalla ja kyselemme nuorten kuulumisia. Seurakuntavälkkä sen sijaan pidetään sisällä. Toimintamuoto on käytössä lukuisilla kouluilla eri puolilla maata. Yhteisvastuukeräyksestä hyvää päivää Pälkäne Yhteisvastuukeräys käynnistyy Pälkäneen seurakunnassa avausmessun ja kirkkokahvien merkeissä sunnuntaina 1. helmikuuta kello 10 Pälkäneen kirkossa ja kello 11 perhekirkkona Luopioisten seurakuntakeskuksessa. Yhteisvastuukeräykseen voi osallistua lahjoittamalla rahaa keräykseen, ryhtymällä itse lista- tai lipaskeräjääjäksi, lah- joittamalla arpapalkintoja tai talkooapua sekä osallistumalla eri tapahtumiin. Keräyslistoja ja lippaita sekä lisätietoja Yhteisvastuutapahtumista saa molemmilta diakoniatyöntekijöiltä. Laskiaistiistaina 17. helmikuuta on perinteisesti tarjolla hernesoppaa molemmissa seurakuntakeskuksissa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Luopioisten Lions Club, Mll ja kappeliseurakunta järjestävät sunnuntaina 22. helmikuuta ulkoilutapahtuman ja nappulahiihdot, jonka tuotto lahjoitetaan Yhteisvastuun hyväksi. Apua Haitiin Yhteisvastuu 2015 tukee Suomessa yksinäisiä, sairaita ja taloudellisessa ahdingossa olevia tai muista syistä elämässään vaikeaan tilanteeseen joutuneita ihmisiä Suurella Sydä- mellä -vapaaehtoistoiminnan kautta ja auttaa lapsia kouluun Haitissa. Suurella Sydämellä on Kirkkopalveluiden koordinoima vapaaehtoistoiminnan verkosto, jonka kautta on helppo pyytää ja tarjota apua. Yhteisvastuuvaroin Suurella Sydämellä -verkoston toimintaa laajennetaan koko maahan. Keräysvaroin tehostetaan myös uusien vapaaehtoisten rekrytointia ja Katukappelilla lauletaan Fanny Crosbyn virsiä Pälkäne Pälkäneen Katukappelilla lauletaan sunnuntaina 8.2. kello 16 alkaen Fanny Crosbyn virsiä. Kansainvälisesti tunnetun virsirunoilijan ja säveltäjän kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Crosby syntyi vuonna 1820 lähellä New Yorkia, mutta sukujuuriltaan hän oli englantilainen. Hän sairastui kuuden viikon ikäisenä silmätulehdukseen ja menetti näkönsä väärän hoidon vuoksi. Crosbya hoitanut mummo kulki lapsen kanssa paljon luonnossa ja kuvaili näkemäänsä tarkasti Fannylle. Niityn kukat ja linnut tulivat tutuksi, samoin kauniit auringon nousut ja laskut. Mummo luki Fannylle paljon raamattua. Tytön muisti oli poikkeuksellinen, ja hän oppi kokonaisia lukuja ulkoa. Vaikka Fanny oli sokea, hän ei kuitenkaan pitänyt itseään vammaisena. Hän piti soke- utumista Jumalan tarkoituksena: ”En ehkä olisi halunnut laulaa virsiä Jumalan ylistykseksi, jos olisin ajatellut mielessäni maallisia houkutuksia. Ja kun menen taivaaseen, ensimmäinen asia, jonka saan nähdä, ovat Vapahtajani kasvot”. 15-vuotiaana hän aloitti opinnot New Yorkiin perustetussa sokeain koulussa. Fanny oppi soittamaan pianoa, urkuja, harppua ja kitaraa. Hänestä tuli myös hyvä sopraanolaulaja. 23-vuotiaana Fanny siirtyi historian, englanninkielen ja retoriikan opettajaksi samaan kouluun, missä oli opiskellut. Tänä aikana hän sai tunnustusta runoilijana ja tapasi paljon merkkihenkilöitä. Fannysta tuli ensimmäinen nainen, joka sai puheenvuoron kongressissa. Puhe käsitteli vähäosaisten ja sairaiden asemaa. Fanny kirjoitti näytelmiä, oopperoita, kantaatteja, poliittisia sekä isänmaallisia kan- nanottoja ja noin tuhat runoa. Vuonna 1849 New Yorkissa oli koleraepidemia, jossa kuoli paljon ihmisiä. Sen jälkeen koetellun kansan keskuudessa syntyi hengellinen herätys. Fanny halusi auttaa sairaita ja uupui kohdatessaan kärsimyksiä ympärillään. Hän koki voimakkaan herätyksen metodistikirkossa. 14 vuotta uskoontulonsa jälkeen hän kirjoitti ensimmäisen hengellisen laulunsa. Seuraavien 51 vuoden aikana niitä syntyi yli 9000 kappaletta. Hän halusi käyttää evankeliointiin sanoituksista ja sävellyksistä yksinkertaisia lauluja. Samanaikaisesti hän saattoi työstää mielessään jopa kymmeniä runoja. Runoja syntyi niin paljon, että kustantajat kieltäytyivät ottamasta vastaan niitä. Niinpä Fanny käytti peitenimeä ja sai ne siten painoon. Pelkästään pyhäkoululaulujen nuotteja myytiin kolme miljoonaa kappaletta. Suomessa on laulettu sadan vuoden ajan Fanny Crosbyn lauluja. Niissä korostuu herätys, Jumalan kutsu, Jeesuksen ainutlaatuisuus, taivaskaipuu, uskovien yhteys, hätä sielujen pelastuksesta, siunaus ja Jumalan hyvyys. Esillä on myös inhimillinen ahdistus, kärsimys ja sairaus. Fa n n y C r o s b y k u o l i 12.2.1915, liki 95-vuotiaana. Hautakiveen on kirjoitettu hänen tunnetuimman Siunattu varmuus -laulunsa sanat. Fanny Crosby sokeutui lapsena. koulutusta. Seurakunnissa on tarjolla paljon erilaisia mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä. Jokainen on joskus elämässään tilanteessa, jossa tarvitsee toisten apua ja tukea, mutta kaikilla on myös vuorollaan mahdollisuus auttaa; tarvitsemme toisiamme. Keräyksen ulkomaisena esimerkkikohteena vuonna 2015 on Haiti, jossa Yhteisvastuu auttaa lapsia kouluun. Muun muassa Yhteisvastuun tuella Haitiin rakennetaan tulevina vuosina uusia kouluja, jotka on suunniteltu kestämään maanjäristyksiä ja hirmumyrskyjä. Koulujen rakentamisen ohella Haitissa kehitetään koulujen hallintoa ja opetuksen laatua sekä luodaan koulun, yhteisön, oppilaiden ja heidän perheidensä välisiä yhteistyöverkostoja. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti 27 tulossa ja menossa Onnetar suosi eläkeläisiä Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys ry. Pikkuloma Lehmirannassa. Ti 24.2.2015 - To 26.2.2015 Lehmiranta. Tutustutaan Eläkeliiton lomakeskukseen parin päivän ajan. Matkan hinta 162€ sisältää matkat, majoituksen 2h/huone puolih. Myös kylpyläosasto on vapaasti käytettävissä, monipuoliset ulkoilumaastot. Ke. boccia turnaus illalla tanssit. Maksettava 31.1. mennessä tilille FI44 4503 0010 1136 31 EL:n Sydänhämeen yhdistys ry. Tied. ja ilm. Eino Anttila 050 5911561 [email protected] tai Markku Saarela 040 9139661 [email protected] Linja-auto kuljetus. Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys ry. Matka Naantaliin mm Kultarantaan. To 25.6.2015 . Saatiin lisäpaikkoja! Toinen linja-auto lähdössä! Tutustuminen oppaan johdolla kaupunkiin ja Kultarantaan. Ruokailu Rymättylässä. Matkalla muitakin nähtävyyksiä. Varaa nopeasti..paikat täyttyvät! Tiedustelut ja ilmoittautumiset Erkki Kolu 050 521 1605 Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys ry. – Tämäpä sattui. Meillä on ollutkin puhetta, että yhdistyksen pitäisi hankkia sellainen helposti liikuteltava tietotekniikkalaite käyttöönsä, hymähti pälkäneläinen Eino Anttila. Anttila oli juuri saanut kuulla Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistystä lykästäneen arvonnassa, joka järjestettiin kaikkien Me nyt -palveluun viime vuoden loppuun mennessä rekisteröityneiden yhdistysten kesken. Arvonnan palkintona oli Lenovon tablet-tietokone, jonka Anttila kävi yhdistyksen edustajana pokkaamassa Sydän-Hämeen Lehden toi- mituksesta. Eläkeläisyhdistys on ollut mukana Me nyt -palvelussa pian pari kuukautta. Yhdistysten käyttöön suunniteltu sivusto painottuu erityisesti tulevista tapahtumista tiedottamiseen, mutta myös jo olleista tapahtumista raportointiin. Lisäksi palvelu tarjoaa samalla mahdollisuuden omien kotisivujen tekemiseen. – Johtokunta kokoontui hiljattain, ja kaikki olivat uuteen toimintamalliin erittäin tyytyväisiä. Palvelu on helppokäyttöinen ja näkyvyys sekä luettavuus lehdessä erittäin hyviä, Anttila sanoo. Palvelun on kehittänyt valkeakoskelainen Sami Inkinen, joka on lyönyt projektin tiimoilta hynttyyt yhteen SydänHämeen Lehden kanssa. Me nyt -palvelun ansiosta yhdistysten toiminta näkyy paperilehdessä ja verkkosivuillakin aiempaa isommin. Tämän toivotaan tuovan entistä enemmän väkeä mukaan yhdistysten tapahtumiin ja jokapäiväiseen toimintaan. Automatiikkaan pohjaavan ”tuotantoputken” myötä minimoidaan myös esimerkiksi inhimilliset virheet lehden yhdistystiedotteissa. Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistyksen palkinto tabletti ojennettiin Eino Anttilalle. Ruskamatka Rukalle. Pe 4.9.2015 - Ke 9.9.2015 Ruka. Lähde nauttimaan ruskan loistosta:matka hotelli Rukahoviin: päärakennus. Puolihoito. Menomatkalla ruokailu. Retki mm. Pentikin myymälään. Eritasoisia ja eripituisia vaelluspolkuja.. Vapaa pääsy hotellin tanssi-iltoihin. Ilmoittautumiset Erkki Kolu 050 521 1605 kukkialle.fi. EDUSKUNTAVAALIPANEELI. La 31.1.2015 13:00 Rautahovi, Rautajärvi. Maalla asuvat onnellisimmat ihmiset - onko se mahdollista vielä vuonna 2020? Paneelissa eduskuntavaaliehdokkaat: - Pauli Kiuru (kok) - Mikko Alatalo (kesk) - Mikko Aaltonen (vas) - Pekka Salmi (sd) - Olli-Poika Parvianen (vihr) - Terhi Kiemunki (PS). Paneelin vetää Matti Mörttinen. Yhteistyössä Rautajärven kyläyhdistys ry ja Mikkolan Navetta ry Pälkäneen seniorit ry. To 26.3.2015 19:00 Hevosten keinu TTT.. Käsikirjoitus ja ohjaus Sirkku Peltola. Komedia on jatko Kotalan perheen edesottamuksista kertovalle trilogialle Suomen Hevonen, Yksiöön en Äitee ota, Lämminveriset. Ilm. viim. 26.2. Paulalle 0400 631898. Kaikille avoin. Lisätietoja tästä ja kaikista muista tapahtumista: palkane.senioriyhdistys.fi Pälkäneen seniorit ry. Ke 22.4.2015 19:00 Sibelius-kohtalonyhteydet Hämeenlinnan teatteri . Esitys kertoo suuren luovan hengen vaikutuksesta oman aikansa historiaan ja meihin, tuleviin sukupolviin. Käsikirjoitus Antti Vihinen. Ohjaus Sakari Kirjavainen. Sibelius Ilkka Heiskanen. Ilm. viim. 22.3. Paulalle 0400 631898. Kaikille avoin. Haluatko yhdistyksesi kartalle? Pälkäneen seniorit ry. Ke 6.5.2015 Valtakunnallinen seniorikävely. Osallistumme valtakunnalliseen seniorikävelyyn Pälkäneellä. Lisätietoja myöhemmin. Pälkäneen seniorit ry. To 7.5.2015 Serlachius-museot Mänttä. Gustaf-museossa draamaopetus Yhtiölle töihin ja Paperiperkele-näyttely, Gösta-museossa opastettu näyttelykierros.Lähtö Pälkäneeltä klo 8, paluu n. klo 16. Ilm. viim. 1.5. Paulalle 0400 631898. Kaikille avoin. Pälkäneen seniorit ry. To 21.5.2015 Muistikerhon kevätretki. Bussi lähtee torilta klo 9 Iittalan Lasimäkeen. Tutustumme oppaan johdolla lasin puhaltamiseen ja tehdasmuseoon. Kiertelemme omaehtoisesti alueen monissa liikkeissä. Lounas Metsäkansan Ilolassa. Vierailemme lopuksi oppaan johdolla Metsäkansan kirkossa. Kokopäiväretki. Vain kerholaisille Pälkäneeltä klo 8, paluu n. klo 16. Ilm. viim. 1.5. Paulalle 0400 631898. Kaikille avoin. Pälkäneen seniorit ry. Ke 27.5.2015 Luontokävelyretki Evon retkeilyalue. Kokopäiväretki. Evo sijaitsee Hämeenlinnan kaupungissa ja Padasjoen kunnassa LammiPadasjoki tien varrella. Lisätietoja myöhemmin. Ilm. viim. 22.5. Riitalle 050 5944450. Pälkäneen seniorit ry. Ke 17.6.2015 Avioliittosimulaattori ja ristelylounas. Avioliittosimulaattori klo 14 Pyynikin kesäteatterissa ja risteilylounas m/s Silver Skylla klo 12:30. Näytelmä on hurjaa komediaa aiheesta saako maajussi pitää morsiamensa. Ohjaus Tommi Auvinen, dramatisointi Tommi Auvinen ja Seija Holma. Ilm. viim. 17.5. Paulalle 0400 631898. Kaikille avoin. AINEISTOT NETIN KAUTTA OSOITTEESSA: MENYT.FI (tapahtumien ja uutisten julkaisut myös nettipalvelussa sekä omat nettisivut). Tee yhdistyksesi näkyväksi: klikkaa itsesi Me Nyt -palveluun ja sitä kautta Sydän-Hämeen Lehden sivuille – tai tule kuulemaan aiheesta lisää Sydän-Hämeen Lehden toimitukseen KESKIVIIKKONA 11.2. KELLO 18. Paikalla Me Nyt -sivuston isä Sami Inkinen sekä Sydän-Hämeen Lehden toimituksen Jani Oksanen ja Tommi Liljedahl. • Ilmoittaudu ennakkoon viimeistään maanantaina 9.2. osoitteeseen [email protected] 28 • Sydän-Hämeen Lehti Keskiviikko 28.1.2015 tulossa ja menossa Järjestöt • SPR Pälkäneen osasto. Verenluovutustilaisuus Pälkäneen srk-talolla pe 20.2. klo 14-18. Henkilötodistus mukaan. • Kangasalan Naisvoimistelijat. Gymnaestrada-harj. su 1.2. Kh:n koululla, klo 13.30 Elämän jälki, klo 15 Satakielet. Jumppa- asioissa soita Marjatalle 040 8221057. • Pälkäneen maa- ja kotitalousnaiset. Naisvoimaapäivää vietämme pe 30.1. klo 18 Iharin Myllytorpalla. Askarrellaan metsäaiheisia kortteja Tuula Päivisen opastuksella. • MLL Pälkäne. Touhutunti alle kouluikäisille vanhemman kanssa ke klo 17-18 Kostian koulun salissa. Ei ennakkoilm. Maksuton. Perhekahvila ma klo 9-12 Pirtissä. Koko perheen talvilomaretki Ti-Ti Nallen Taloon ja Ikaalisten kylpylään pe 27.2. lähtö klo 9 torilta, paluu n. klo 18.30. Ilm. 040 580 2398. • Kukkian Koukku ry:n kok. Vohlisaaressa kunnan saunalla la 31.1. klo 17, jatkuen saunaillalla. • Kangasalan Seudun Hengitysyhdistys. Pärnyn matkalle 16.-22.4. vielä muutama paikka vapaana. Tiedustelut ja ilm. Ritvalle 0400-835565. • Sahalahden Silmu. Kevätkokoontuminen ke 18.2. klo 14.30 Kontulassa. • MLL Sahalahti järjestää tanssikoulun tytöille. Ryhmät perjantaisin 6.2. alkaen klo 15 ja 16. Lisätiedot www.mll.fi/sahalahti. • Pälkäneen Luja-Lukko, suunnistus. Suunnistusjaoston kaikille harrastajille avoin tapaaminen järjestetään to 5.2. klo 18 Op:n kerhohuoneella. Kahvitarjoilu klo 17.45 alkaen. Uuden seura-asun sovitus klo 19 alkaen. Toinen sovitus su 8.2. klo 16-17 Onkkaalan urheilukentän kahviossa. Lisätietoja seura-asusta suunnistusjaoston verkkosivulta. • Pälkäneen Sos.dem.yhd. Kuukausikokoont. su 15.2. klo 18 kokoustiloissa, Onkkaalantie 63. • Pälkäneen seniorit ry. Evita-musikaali tänään 28.1. klo 19 TTT:ssa. Bussiaikataulu: Luopioinen, torin pysäkki 17, Aitoo, keskusta 17.10, Kankahaisten kautta Pälkäneen torille, josta 17.30 Taustin kautta Tampereelle. Teatterilla 18.30. Olavi Virta 7.2. klo 15 Kangasalatalossa. Bussiaikataulu: Luopioinen, torin pysäkki 13.20, Mieliäntien th 13.35, tallit, Kankaanmaantie 1 13.45, Kankahaisten kautta Pälkäneen torille, josta 14.00. Tausti 14.05, Uusi Mälkilän th 14.10, Kangasala-talo 14.30. • Syrjänharjun maatalousnaiset kokoontuvat Pälkäneen torilla ma 2.2. klo 13 kävelyn merkeissä. Avoin kaikille. Tied. 0400897 652 / Minna. • Harjulan Halla ry. ja Havisevan koulun vanhemmat ry. 14.2. klo 11-14. Koko perheen perinteinen liikuntatapahtuma Havisevan koululla. Luistelua, kisoja, leikkejä, koululuokkien tempauskojuja sekä kahvio. • Aitoon Taekwon-Do ry. Tule kuntokurssille 8.2. alkaen, klo 16-17.30 Luopioisten liikuntahallilla! Lisätietoja www. facebook.com/aitoontkd tai 0465701933. • Pälkäneen seniorit ry. Muistikerho. Jatkamme taas to 29.1. klo 14 OP:n kerhotilassa. • Luopioisten Diabeteskerho Luopioisten Ikäpisteellä 4.2. klo 10-13. Miten ehkäisen kansansairauksia ja miten elän niiden kanssa. • Kangasalan Sitoutumattomat Eläkeläiset ry. Päivätanssit Sahalahden Kontulassa ma 2.2. klo 12–15.45, soittaa Eki Jantunen. • Kangasalan Nuorisoseura ry. Rivitanssin alkeet torstaisin klo 18. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. • Eläkeliiton Kangasalan yhdistys. Käsityökerho 4.2. klo 10 Linttiksellä. Torstaikerho 5.2. klo 11 valtuustosalissa, omaa ohjelmaa. • Luopioisten Martat ry. Runopiiri kokoontuu mikkolan Navetalla ti 3.2. klo 17. Illan runoilija Risto Rasa, tutustutaan hänen tuotantoonsa.Varataan aikaa myös tulevien tapahtumien suunnitteluun. • Kaukkalan Ratsastajat. Hoitohevosilta to 29.1. klo 18-20. Aiheena kengitys. • Pohjois-Pälkäneen maaja kotitalousseura. La 31.1. klo13-14 kahvakuulajumppa Hyp-areenalla. Kaikki mukaan, aloitamme alkeista. Jumpan jälkeen tarjoilua. • Laitikkalan maa-ja kotitalousseura. Vielä paikkoja jäljellä Kansallisoopperan Ovelaan Kettuun, näytös ke 18.3. Tiedustelut ja sit. ilm. 6.2. mennessä Annika p. 0443399904/heikkila@ juustola.fi Kaikille avoin retki! • Punaisen Ristin Kuhmalahden osasto. Tampereen Työväen teatteriin retki to 19.3. klo 19 näytös ”Evita”. Lippuvaraukset mielellään 19.2. mennessä p. 0400 951878 / Arja. 28 Kuka? Mitä? Missä? Milloin? Sähköposti [email protected] • puhelin (03) 539 9800. Kokouksia KOHOTA KUNTOA KUOHUSSA – tehokas liikuntaohjelma alkaa jälleen 28.1. Ohjelma motivoi monipuoliseen liikkumiseen. Vesijumpparyhmissä on vielä tilaa. Tule kun sinulle sopii. Aikuisten ja muutamissa lasten uimakouluissa on vielä tilaa. Lisätiedot www-sivuilta Luopioisten Sahtiseura ry Vuosikokous lauantaina 14.2.2015 klo 18.00 Kahvila EloTähkässä. Kahvitarjoilu. Huveja Kokouksia Pälkäneen metsästysseura ry. Kantolan Metsästäjät ry:n Pe 30.1. esiintyy SEPI KUMPULAINEN vuosikokous 6.2.-15 klo 18 majalla. Käsitellään vuosikokousasiat. Johtokunta vuosikokous Rautajärven paloasemalla perjantaina 6.2.2015 klo 18. Kirkkojärventie 4, Kangasala, p. (03) 364 0501 www.kangasalanuimahalli.fi Avoinna: ma, ti, to, pe 6-21, ke 13-21, la ja su 10-18. Sisäänpääsy 75 min. ennen sulkemista "Armotonta menoa" Showtime n. klo 23 Puh. 040-7268044 Lautakunnat Av: ma-to klo 9-18, pe-la 9-21, su suljettu Pälkäneen kunta, vapaa-aikatoimi. SAPPEEN 10-TIISTAI kuljetukset Onkkaalasta 3.2. ja 10.2. Bussin aikataulu ja reitti: Onkkaalan tori klo 16.15-Kankahaisten kautta, matkalta pääsee mukaan, Aitoon Siwan pysäkki klo 16.30. Lähtö klo 20.00 Sappeesta, paluu takaisin samaa reittiä. Kuljetuksen hinta 3 euroa suunta. Pälkäneen kunta, kirjasto: Pääkirjasto Arkissa torstaina 5.2. klo 17-19 luetaan päiväkirjoja. Tule lukemaan tai kuuntelemaan valittuja päiväkirjatekstejä, uusia tai vanhoja! Kaivetaan esiin omia kirjoituksia toistenkin iloksi. Lukupaikalla voi halutessaan myös vain pistäytyä. Järj. Päiväkirjaryhmä + kirjasto. Onkkaalan Ikäpisteen avoinna ti 3.2. klo 9 – 13. Jumppa tuttuun tapaan klo 10, minkä jälkeen jutustelua kahvikupposen ääressä, mukavassa seurassa. Tervetuloa! Luopioisten Ikäpiste avoinna ke 4.2. klo 10 alkaen. Aiheena ”Miten ehkäistä kansansairauksia ja miten elää niiden kanssa?”. Lisäksi jumppatuokio sekä seurustelua kahvikupposen ääressä. Tervetuloa! Tervetuloa! QR code generated on http://qrcode.littleidiot.be Kukka- ja lahjapuolelta: Keittiöltä: Juusto-pekoniburger I A T S R O T A TILAAiJna 5.2. klo 9-16 torsta LEHTI ✔ TILAA Päivän käteistarjous: paperilehti 3 kk määräaikainen 20 € (norm. 41 € ). 10,00 Pitopalvelustamme voit tilata tarjottavat juhliisi, saunailtoihin, muistotilaisuuksiin tai muuten vaan. Saat tuotteita noudettuna, toimitettuna tai tarjoiltuna. Kysy tarjousta! Kivoja sisustus- ja lahjaideoita. Leikkokukat, kukka-asetelmat, surusidonnat ym. Avoinna joka päivä 9-17 Tulossa: La 7.2. U-CUT Duo La 21.2. The Peoples Tervetuloa! ✔ Säästä pankin palvelumaksuissa. MAKSA TILAUSLASKUSI käteisellä. OSOITTEENMUUTOS tai ✔ TEE JAKELUNKESKEYTYS. • A-oikeudet ...ja ainoa! • Lounas • Kahvila • Sisustus • A-oikeudet Keskitie 14, LUOPIOINEN p. 03-5365400 • www.ravintolaliekki.fi Aukioloajat.: Ma-To 8.30-18 Pe 8.30-23 La 8.30-23 • Su 10-18 Tapahtumailtoina -02:n TILAUSTASI. ✔ MUUTA Esim. paperilehdestä näköislehdeksi, määrä- aikaisesta tilauksesta jatkuvaksi, voit myös muuttaa laskutusosoitetta ja täydentää asiakastietojasi. Elokuvia LUKEMAAN Näköis- ja Verkkolehteä. ✔ OPI Opastusta ”kädestä pitäen”. Pälkäneen kulttuuritoimi www.filmipyora.fi – 040 551 8424 PÄLKÄNE, Yhteiskoulun auditorio, Koulutie 13 Tarjolla kaikille kävijöille tulevan ystävänpäivän hengessä KAHVIA JA SUKLAATA Onkkaalantie 58, 36600 Pälkäne, shl.fi Tilaajapalvelua puhelimitse arkisin klo 9-15 puh. 03 5399 800 (valitse nro 1) ma 2.2. klo 18.30 ti 3.2. klo 16.30 ti 3.2. klo 18.30 ke 4.2. klo 18.30 ke 4.2. klo 16.30 Liput 8 € Liput 8 € Liput 8 € Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti 29 tulossa ja menossa Tarinaa yhteisöelämästä Arkissa Vilppulalaisen Väinölän yhteisön yhteisnäy ttely Aseeton Suomi on esillä Pälkäneen pääkirjastossa tammikuun loppuun saakka. Näyttelyn päättää perjantaina 30.1. kello 13.00 yleisöluento ja kuvaesitys aiheesta "Henkinen kasvu ja yhteisöelämä". Vä i n ö l ä n te o s o f i n e n asuinyhteisö on toiminut jo vuodesta 1978 ja tällä hetkellä perheeseen kuuluu 30 henkilöä. Ihmisyyden tunnustajat, johon asukkaat kuuluvat, on rekisteröimätön yhteenliittymä, joka toteuttaa Pekka Ervastin (1875-1934) teosofisia ihanteita käytännön elämässä ja tehdä niitä tunnetuiksi. – Tukilapsia ei koskaan osoiteta suoraan jollekin perheelle. Ensin keskustellaan yhdessä ja mietitään kaikkien asianosaisten kanssa, sopisivatko tämä perhe ja nämä lapset toisilleen, muistuttaa sosiaalityöntekijä, tukiperhekouluttaja Tarja Kuoppa. Taiteilijat Satulia, Merja ja Juha Saarilehto ovat rauhan asialla. Lauantain vaalipaneelin kokoonpano muuttui Rautajärven lauantaisen vaalipaneelin kokoonpano muuttui. Tampereen apulaispormestari Mikko Aaltosen sijaan vasemmistoliittoa edustaa Minna Maria Solanterä Valkeakoskelta. Paneelin muut osanottajat ovat Mikko Alatalo (kesk), Pauli Kiuru (kok), Pekka Salmi (sd), OlliPoika Parviainen (vihr) ja Terhi Kiemunki (ps). Rautajärven kyläyhdis- tyksen ja Mikkolan Navetta ry:n yhteinen eduskuntavaalipaneeli järjestetään Rautahovissa 31.1. kello 13 alkaen. Kaupunkilaisehdokkaat haastetaan pohtimaan erityisesti maaseudun ja sivukylien asioita. Paneelia vetää toimittaja Matti Mörttinen. Puheenvuorot pyritään pitämään tiiviinä, sillä esimerkiksi eduskunnan kyselytunnilla vastausaikaa on vain minuutti. Tukihenkilöt: Kangasala ja Pälkäne ryhtyvät kouluttamaan vapaaehtoisia lapsiperheiden avuksi Aikuinen, uskallatko olla tavallinen ja turvallinen? Olisiko sinulla tarjota tukea tarvitsevalle lapselle turvallinen viikonloppukoti, varamummola tai aikuinen harrastuskaveri? Mahtuisiko sinun tai perheesi elämään vähän lisää touhua ja tekemistä? Pälkäneen ja Kangasalan kuntien yhteinen tukiperheja tukihenkilökoulutus alkaa maaliskuussa Kangasalla. Ensi lauantaina 31. tammikuuta kello 13–15 Kangasalan kirjaston Harjula-salissa järjestetään kaikille avoin informaatiotilaisuus, jossa kerrotaan tarkemmin koulutuksen sisällöstä ja tukihenkilöksi ryhtymisestä. Tilaisuuteen osallistuminen ei sitouta osallistumaan koulutukseen eikä koulutuksen käyminen sitouta toimimaan tukihenkilönä tai -perheenä. Auttaja paikkaa risaisia tukiverkkoja Mikko Alatalo ottaa osaa vaalipaneeliin Rautajärvellä. Suomalaislapset kaipaavat jatkuvasti enemmän tukiperheitä. Kangasalan ja Pälkäneen kuntien yhteisen viime syksynä hyväksytyn lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaan tukea pyritään anta- maan entistä aikaisemmassa vaiheessa, eikä tuen saaminen edellytä enää lastensuojelun asiakkuutta. Varhainen tuki esimerkiksi äkillisen kriisin sattuessa voi pelastaa perheen pitkästä ongelmakierteestä, mutta kuntien sosiaalitoimen omat resurssit eivät koskaan voi riittää kaikkiin tarpeisiin. Lisäksi tarvitaan vapaaehtoisia auttajia. – Nykyään elämä on rikkonaisempaa kuin ennen. Kaikki tuen tarvitsijat eivät ole kriisiperheitä. On paljon yksinhuoltajia tai sellaisia perheitä, joiden ympäriltä puuttuvat kaikki tukiverkot. Siksi auttajiakin tarvitaan monenlaisia, sanoo sosiaalityöntekijä Tarja Kuoppa, joka toimii yhtenä tukihenkilökurssin kouluttajana. Tukilapset viettävät tavallisimmin tukiperheessä yhden viikonlopun kuukaudessa, mutta muitakin vaihtoehtoja on. – Kaikkien tukihenkilöiden ei tarvitse olla perusperheitä, Kuoppa muistuttaa. Sellaiset eläkeläispariskunnat, jotka kaipaavat lisää puuhaa ja vaihtelua, voisivat toimia ikään kuin varamummoloina. Lapsen harrastuskaveriksi, joka vie esimerkiksi kerran viikossa pelaamaan tai uimahalliin, sopii opiskelijakin. – Etsimme tavallisia, turvallisia aikuisia, joiden ammatti voi olla mikä tahansa. Tärkein edellytys on se, että oman elämän asiat ovat niin hyvin järjestyksessä, että aikaa ja voimia riittää vieraalle lapselle, Kuoppa määrittelee. Hän korostaa, että tukiperhetoiminta on vastavuoroista: iloa ja mielihyvää saa kumpikin osapuoli. – Ajattelen niin, että tukihenkilö on ennen kaikkea rinnalla kulkija, joka on läsnä toisen elämässä, hän sanoo. Tunteita, lakeja ja käytännön neuvoja Tukiperhekoulutus koostuu neljästä kurssikerrasta harjoituksista ja kotitehtävistä. Lisäksi kouluttajat haastattelevat jokaisen osallistujan. Kysymys ei ole ”työhönottohaastattelusta”, jossa hyväksytään tai reputetaan kokelas. Haastattelu auttaa tukihenkilöksi ryhtyvää itseään hahmottamaan, mitä vahvuuksia ja mahdollisia ongelmia hänellä olisi uudessa tehtävässä. Koulutuksessa käsitellään muun muassa erilaista ihmisen kohtaamista, vuorovaikutus- ja kuuntelemistaitoja sekä sitä, miten pelisäännöt tukiperheen ja lapsen oman perheen välillä sovitaan. Lisäksi käydään läpi tukihenkilön ja -perheen oikeudet ja velvollisuudet ja puhutaan luottamuksesta ja vaitiolosta. Joskus tukiperhevanhemmuus aiheuttaa yllättäviä tilanteita. Vanhemmat eivät saa ilmaista, että heidän hoidossaan olevat lapset ovat tukilapsia. Sen sijaan lapset itse saattavat yhtäkkiä esittäytyä aivan avoimesti tukilapsiksi - vaikka kaupassa. Mitä siinä tilanteessa pitäisi sanoa kenellekin? – Koulutuksessa keskustellaan ja annetaan neuvoja myös tällaisten odottamattomien asioiden varalle, joita on vaikea ennakoida, Tarja Kuoppa kertoo. Koulutuksesta kiinnostuneet voivat ensi lauantain informaatiotilaisuudessa esittää myös omia toiveita kurssin sisällöstä. shl Ulla Siren 30 Keskiviikko 28.1.2015 tulossa ja menossa • Sydän-Hämeen Lehti Kuka? Mitä? Missä? Milloin? Sähköposti [email protected] • puhelin (03) 539 9800. Pepe Willberg: Huipussa kuullaan lauantaina Vuoden albumin lisäksi myös vanhoja klassikoita Vuoden ylistetyin artisti avaa Sappeen keikkatalven Sappee Kun musiikkialan väkeä palkitaan helmikuun lopussa, Pepe Willberg on ehdolla neljässä kategoriassa. Artisti löytyy Vuoden miessolistiehdokkaiden listalta ja viime keväänä ilmestynyt Pepe & Saimaa -levy on ehdolla Vuoden albumiksi, Vuoden rock-albumiksi ja Kriitikon valinnaksi. Pepe & Saimaa oli jokseenkin jokaisen musiikkilehden ja musiikkitoimittajan valinta Vuoden 2014 parhaaksi albumiksi. Jopa ulkomaalaiset musiikkialan ihmiset ovat hehkuttaneet levyä. Kohta 50 vuotta äänittäneen artistin on hieman vaikea suhtautua suitsutukseen. – Levyni eivät mielestäni ole koskaan olleet huonoja. Aiemmin vastaanotto on ollut tasaisempaa. Ehkä saavuttamani kokemus ja 68 vuoden ikä lisäävät nuoren polven kiinnostusta, Willberg pohtii. Takavuosikymmenien suurnimiä on tarjoiltu nykykuulijoille Johnny Cash -konseptilla. Suomessakin Vesa-Matti Loiri on tulkinnut riisuttuja versioita vanhoista hiteistä. Mutta Willberg hurmasi uudet kuulijapolvet aivan päinvastaisella mallilla: esittämällä jättibändin kanssa tuoretta musiikkia. Ajaton levy johdattaa kuulijat ajalle, jolloin levyjä tehtiin rakkaudesta musiikkiin, eikä rahaan. ”Näin muhkeasti sekä oivalluksen että sielukkuuden taajuuksilla soivaa klassista popeleganssia kuulee todella harvoin missään ja Suomessa ei oikeastaan koskaan”, taiteellisen täysosuman Emma-ehdokkuutta perustellaan. Pepe Willbergin ylistetyn Saimaa-levyn kappaleita kuultiin kesällä Kirkastusjuhlilla. Lauantaina mies avaa Sappeen Huipun keikkatalven. mansa lukkoon. Kirkastusjuhlien hämäläisyys palkittiin, ja mestariteoksen tehnyt mestari saatiin heti tuoreeltaan Aitoon Honkalan lavalle. Monen sukupolven kuulijat pääsivät kokemaan, miten luontevasti uuden levyn kappaleet sopivat ikivihreiden virtaan. Myös viime kesän Ruisrockin ohjelmaan raivattiin Pepe Willbergille tilaa. – Olihan se tällaiselle melkein 70-vuotiaalle ja Turussa syntyneelle artistille hieno kokemus. Mutta pidän silti enemmän konserttisaleista ja pienemmistä sisätiloista, joissa pääsee lähemmäs Yleisö kaukana yleisöä. Isoilla festareilla ei synisoilla lavoilla ny samalla tavalla kontaktia, kun Pepe & Saimaa ilmestyi touko- yleisö on eristetty aidalla 15–20 kuussa, kun viime kesän suuret metrin päähän. festarit olivat jo lyöneet ohjelRuissalon valtavalla lavalla sen sijaan oli tiivistä, sillä yhtyeeseen kuului neljä kitaristia, kolme lyömäsoittajaa, basisti, kaksi kosketinsoittajaa, seitsemän puhaltajaa, kymmenen jousisoittajaa ja lähes neljänkymmenen hengen sekakuoro. Viime syksynä Willberg esiintyi lähes parinkymmenen hengen orkesterin kanssa suurimmissa konserttisaleissa. Talven keikkatauko päättyy lauantaina 31.1., kun hän nousee Sappeen Huipun lavalle huippumuusikoiden kanssa. – Tammikuu on aina keikkarintamalla hiljaista. Jengillä ei ole joulun jäljiltä fyrkkaa eikä voimia lähteä keikoille. Nyt voi taas aloittaa bileet tipattoman tammikuun jälkeen, Willberg sanoo. Kevään ja kesän aikana hän esiintyy monenkokoisilla areenoilla. Mukana on kaikkea sinfoniaorkesterikonserteista ja kesäfestareista olohuonekeikkoihin. – Kyllä Pepe & Saimaankin kappaleet toimivat vaikka duona. Ne ovat kuitenkin pohjimmiltaan laulun ympärille rakennettua äänimaailmaa. Jos laulu menee kohtuullisen hyvin, niin kappale kuulostaa oikealta, Willberg sanoo. Tanssipaikoissa Willberg ei välttämättä esitä aina kaikkia Saimaa-kappaleita, koska ne eivät ole varsinaista tanssimusiikkia. Sappeen kaltaisessa klubimiljöössä kuullaan musiikkia laajasti: Pepe & Saimaan sekä vanhojen Willberg-klassikoiden lisäksi myös joitain yllätyksiä. – Minulla on tapana poimia mukaan helmiä 1960-luvulta, Eräjärvellä soi kamarirock Eräjärven lounaskahvilassa soi lauantai-iltana kello 21 alkaen akustinen rock. Jyväskyläläisen Nine Stringsin ohjelmistossa on niin tuttuja kuin tuntemattomiakin kappaleita. Laulajan, sellistin ja basistin muodostama kolmik- ko kutoo melodioista kauniita harmonioita ja ujuttautuu jalan alle kuplivalla rytmimusiikillaan. Sunnuntaina samassa paikassa juhlistetaan Olavi Virtaa, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. 1.2. kello 15 alkavassa kahvilakonsertissa kuullaan myös Tapio R autavaaran kappaleita. Sekä lauantai-illan keikalle että sunnuntain kahvikonserttiin on vapaa pääsy. Nine Stringsissa soittavat Elias Kahila (sello), Aino Junna (laulu) ja Hanna Turunen (basso). vähän yleisön mukaan. Bändille annetaan tilaa keikalla keen odotukset Willbergin seuraavaa levyä kohtaan ovat taivaissa. Mies itse ei vielä osaa sanoa, mitä on tulossa. – Hyviä ehdotuksia otetaan vastaan. Vielä ei ole käyty perusteellista keskustelua siitä, mitä lähdettäisiin viemään eteenpäin. Saimaa-levyn kappaleista suuri osa oli Tehosekoittimesta tutun Matti Mikkolan käsialaa. – Yhteistyöstä Mikkolan kanssa ei ole vielä keskusteltu. Miehellä tuntuu riittävän töitä monella suunnalla. Olen myös pohtinut, että esittelisinkö omia sävellyksiä. Niitä on kertynyt vuosien aikana jonkin verran. Pepe Willberg saapuu Sappeeseen vajaan kymmenen hengen bändin kanssa. – Orkesteri räätälöidään aina esiintymispaikan mukaan. Bändissä soittaa kavereita, joiden kanssa tätä työtä on tehty jo vuosikymmenien ajan. Sen ansiosta homma toimii saumattomasti. Vanhoissakin kappaleissa soittajilla on tilaa esitellä taitojaan, ja siksi biisit kuulostavat jopa paremmilta kuin levyllä. Willberg näkeekin itsensä vahPepe Willberg lauantaina 31.1. klo vasti bändin jäsenenä. – Ilman oikeaa bändihenkeä 22 Sappeen Huipussa kaikki hauskuus loppusi äkkiä. shl Tommi Liljedahl Ylistetyn Saimaa-levyn jäl- Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti tulossa ja menossa Kuka? Mitä? Missä? Milloin? Sähköposti [email protected] • puhelin (03) 539 9800. ”Onko toi mekko minulle iso vai pieni?” Pälkäne ”Onko toi mekko minulle iso vai pieni?” kysyi eräs Pälkäneen perhekerholainen, kun äitinsä pakkasi lapsen vanhaa kastemekkoa mukaan perhekerhon kastemekkonäyttelyyn. Kastemekko kun on pitkä, mutta hihat ja yläosa kuitenkin ihan vauvan kokoa. Iso kastemekko kertoo Jumalan suuresta rakkaudesta ja siitä, että kasteessa saatava lahja, Jumalan lapseus ja osallisuus Jeesuksen sovitustyöstä, kestää ja kantaa koko elämän ajan. Pälkäneen perhekerhossa muisteltiin kastejuhlia, ihasteltiin kerholaisten kastemekkoja ja kuultiin tarinoita pukujen historiasta. Vaikka kastemekot ovat pitkiä ja valkoisia, vaaleanpunaisin tai –sinisin nauhoin koristeltuja, silti kaikki näyttelyn puvut olivat erilaisia niin materiaaliltaan kuin malliltaankin. Pukujen joukossa oli useita äitien itsensä omille lapsilleen ompelemia ja joitakin jo pidemmän historian suvussa kulkeneita kastemekkoja. Toisiin mekkoihin oli perinteisen tavan mukaan kirjottu puvussa kastettujen lasten nimet, joissakin mekoissa oli kastettu jo niin monta lasta, että kaikki nimet tuskin helmoihin mahtuisivatkaan. Kastemekko ei kuulu pakollisiin hankintoihin, kun uusi vauva perheeseen syntyy. Jos omaa pukua ei ole, seurakunnasta saa lainata kastemekkoa juhlaan. Seurakunnalla on kaksi lainattavissa olevaa mekkoa; Pälkäneellä Tuija Norokorven ompelema kastemekko ja Luopioisissa Aitoon kotitalousoppilaitoksen vuoden 1962 rippikoululaisten lahjoittama mekko. Päivi giren Vares – Sheriffi -elokuvassa lainvalvoja Jussi Vares penkoo Turun alamaailmaa. Kuva: Solar Films. Vares ja Paddington komppaavat Mustakalliota Pälkäne Nopeasti yleisön valloittanut Johanna Vuoksenmaan komedia Viikossa aikuiseksi nähdään myös Pälkäneellä. Kiertue-elokuvateatteri Filmipyörä pyöräyttää Minttu Mustakallion, Iina Kuustosen, Taneli Mäkelän ja Essi Hellénin tähdittämän elokuvan yhteiskoulun teatterissa maanantaina ja keskiviikkona 2. ja 4. helmikuuta. Vuoksenmaan ohjaamassa ja käsikirjoittamassa elokuvassa joukko toisilleen tuntemattomia miehiä ja naisia haluaa viettää tavallisesta poikkeavan kesälomaviikon houkuttelevan oloisella aikuisten leirillä Turun saaristossa. Kun esittelyvideolla harjat hulmuten laukkaavat hevoset paljastuvatkin vain vapaan mielen symboleiksi ja leirin vetäjä karkaa koiransa synnytykseen, joutuvat leiriläiset etsimään kasvun aineksia itsestään ja toisistaan. Toiminnallista kotimaista valkokankaalle tuo Antti Rei- Pälkäneellä tiistai-iltana 3. helmikuuta. Kriitikoiden kehuma ja yleisön pitämä Paddington puolestaan nähdään yhteiskoululla keskiviikkona. Suomeksi puhuttu, animaatiota hyödyntävä elokuva kertoo nuoresta karhusta, joka päätyy Perusta Lontooseen ystävällisen Brownin perheen hoteisiin. Kohteliaalle ja avuliaalle, mutta uteliaalle ja kömpelölle karhulle sattuu ja tapahtuu suurkaupungissa kaikenlaista… nin esittämä Jussi Vares Hannu Salosen ohjaamassa elokuvassa Vares – Sheriffi. Kirjoista ja elokuvista tuttu lainvalvoja Vares penkoo tällä kertaa Turun alamaailmaa ja jäljittää sen näkymätöntä hallitsijaa, ”Sheriffiä”. Uusimmassa Vareksessa nähdään Reinin lisäksi muun muassa Jukka Puotila, JukkaPekka Palo, Jasper Pääkkönen, Karoliina Blackburn ja Viikossa Aikuiseksi -leffassakin näyttelevä Eppu Salminen. Vares laittaa lällärit lakoon Iltaperhekerhot jatkuvat Pälkäneellä Pälkäneen perhekerhossa muisteltiin kastejuhlia. Saksittua Laskettelussa ja luistelussa tapahtuu eniten vahinkoja, kun talvilajien vahinkotilastoja verrataan keskenään. Luistellessa syntyneet vahingot ovat enimmäkseen murtumia ja aivotärähdyksiä. Lasketellessa ja lautaillessa sattuneista vahingoista yleisimpiä ovat erilaiset kolahdukset, murtumat ja sijoiltaan menot. Vakuutusyhtiö If Trafi ja Liikennevakuutuskeskus ovat käynnistäneet tutkimuksen, jossa selvitetään maastoliikenneonnettomuuksien määrää ja seurauksia. Ennakkotulosten perusteella näyttää siltä, että omatoimisessa vapaa-ajan kelkkailussa loukkaannutaan useammin kuin ohjatuilla safareilla. Trafi Työmatkat ovat aiemmin antaneet ihmisille mahdollisuuden kuunnella musiikkia, ihastella maisemia ja tietenkin keskittyä turvalliseen ajamiseen. Nykyään on kuitenkin yhä yleisempää, että matkan tekoa häiritsevät kiireellisiksi koetut työasiat. Kaksi viidestä vastaa jopa pysähtyvänsä kesken matkan tekemään töitä kuskin penkiltä, paljastaa Reguksen tekemä tutkimus, johon osallistui 22 000 vastaajaa ympäri maailman. Sen lisäksi, että ajoturvallisuus häiriintyy älypuhelinten, tablettien ja muiden laitteiden vuoksi, työntekijöiden kokema stressi ja turhautuminen lisääntyvät. Regus Kerhokausi on taas alkanut Pälkäneen seurakunnassa. Perhekerhot Pälkäneellä, Aitoossa ja Luopioisissa kokoavat viikoittain lähes sata kotihoidossa olevaa lasta ja heitä hoitavaa aikuista yhteiseen toimintaan. Perhekerhot ovat eri-ikäisten kohtaamispaikka, kerholaisten ikähaitari kun on muutamasta viikosta yli 80-vuotiaaseen. Toiminta kuitenkin on en- sisijaisesti lasten ehdoilla tapahtuvaa. Seurakunta järjestää tänä keväänä jälleen muutaman iltaperhekerhon, että heidänkin, joilla työ tai koulu estää aamupäivien kerhoihin osallistumisen olisi mahdollisuus päästä perhekerhoilemaan. Helmikuun ensimmäisellä viikolla iltaperhekerhot kokoontuvat Pälkäneen seurakuntatalolla keskiviikkona kello 18 ja Luopioisten seurakuntakeskuksella torstaina samaan aikaan. Helmikuun kerhossa teemana on ”Sadun lumoa ja teatterin taikaa”, luvassa on siis ainakin nukketeatteria ja siihen liittyvää askartelua. Rakenteeltaan iltaperhekerho on samanlainen kuin aamupäivien kerhotkin; aluksi kokoonnutaan sytyttämään kynttilää ja laulamaan yhdes- sä alttarin äärelle, alkuhetken jälkeen on aikaa askartelulle, leikille ja kuulumisien vaihtamiselle. Iltakerho päättyy seurakunnan tarjoamaan iltapalaan. Myös maaliskuussa on luvassa iltaperhekerho. ”Suurella Sydämellä” otsikoidussa kerhossa pohditaan ystävyyttä ja auttamista Pälkäneen seurakuntatalolla keskiviikkona 18.3. Survo Ristikko 338 Ristikko on täytettävä luvuilla 1–12 siten, että niiden vaakaja pystyrivisummat täsmäävät reunoilla annettuihin lukuihin ja jokainen luvuista esiintyy ristikossa vain kerran.Ristikon voi ratkaista kynällä ja paperilla, mutta ehkä helpoiten se onnistuu ns. vaihtomenetelmällä antamalla verkkosivulla www. survo.fi/swap/ristikot.html tehtävän tunnuksen #34329488. Ristikon 337 ratkaisu #343-29488 Vaikeusaste 15 A B C D 1 A B C D 1 4 8 12 15 39 12 2 6 9 13 16 44 24 3 2 5 11 14 32 4 1 3 7 10 21 13 25 43 55 42 2 4 3 7 13 18 23 24 © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot © S.Mustonen www.survo.fi/ristikot Survo-ristikko on luopioislaisen Seppo Mustosen kehittämä matemaattinen peli. Lisätietoa, pikapelejä ja ratkaisu esimerkkejä osoitteessa www.survo.fi. 32 Keskiviikko 28.1.2015 urheilu tulossa ja menossa • Sydän-Hämeen Lehti Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkossa www.shl.fi Sami Heikkilä on Vuoden sotilasurheilija ammunta Yksinäinen Nuorehko on istuutunut joutsenen selkään ja miettii, lähteäkö seuraamaan maaltamuuttajia vai jäädäkö omaan luontaiseen kasvuympäristöön kehittämään luonnonläheistä elämäntapaa. Muuttomatkalla vaanivat monet uhat ja ongelmat kuten mustat petolinnut. Auringon kirkkauskin on kätkeytynyt mustien lasien taakse. Toisaalta villinä vellova merivesi ja tuuli voivat kuljettaa kauas menestykseen. Kotipiirissä luonnon kukkaloisto tarjoaa rikasta vuorovaikutusta perhosena kuvatulle eläjälle. Värikylläisen, kukkivan ympäristön olisi houkuteltava uusia ihmisiä paikkakunnalle. Joutsenen vieressä on kuvattuna muna. Se on uuden elämän ja aktiivisuuden symboli. Onnistuvatko metsän mesikukat tehtävässään houkutella alueelle uuta asutusta vai pelkkiä perhosia ja muuttolintuja? Kylätaiteilijat tulkitsivat kylän tunteita Vehkajärvi Touhulan yössä 2014 yhteisesti akryyliväreillä luotu kylätaideteos on esitelty Nuorisoseuralle. Tulos on hämmentävän sielukas väri-ilottelu. Kyläläiset ovat onnistuneet löytämään sisäiset taiteilijansa. Maalauksessa pohditaan ilmiselvästi kylän tulevaisuutta. Kylätaide on parhaimmillaan silloin, kun luodaan yhteisesti teos, jonka lähtökohta on omassa ajassa. Nyt toteutettu teos edustaa ekologista nykyaikaa myös sikäli, että se on toteutettu Touhulan lavasteista jääneelle ylijäämävanerille. Sen pinnassa ovat selvästi nähtävissä puutyöstön karkeus, joka tekee teoksesta hyvin alkuvoimaisen. Kylätaidetoimikunnan ”Va- Liuta muitakin ansioituneita Pääesikunnan keskuspaviljongissa järjestetyssä tilaisuudessa palkittiin myös sekä parhaita sotilasurheilijoita että sotilasurheilua ja varusmiesten liikuntaa edistäneitä tahoja. Tunnustuspalkinnon pokkasi Heikki Lähdekorpi, joka saavutti viime vuonna palvelusaikanaan yhteensä viisi EM- ja MM-mitalia liikkuvan maalin lajeissa. Vuoden sotilasvalmentaja on yliluutnantti Keijo Matilainen, joka toimii Urheilukoulussa. Hän sai palkinnon ansioistaan amerikkalaisen jalkapalloilun ja salibandyn parissa. Parhaaksi varusmiesurheilijaksi valittiin Miika Kirmula, joka voitti suunnistuksen nuorten maailmanmestaruuden. shl Kristiina Helminen Sami Heikkilä pokkasi Vuoden sotilasurheilija -palkinnon Pääesikunnassa torstaina. Kuva: Lassi Palo – Palkinto on hieno arvostuksen osoitus. Parempaa muistoa en olisi voinut Puolustusvoimista saada. Se oli hieno paikka työskennellä, Heikkilä totesi torstaina. Alkukausi penkin alle Realistisesti kuvattu sika kertoo maalla vaaditusta sikakovasta työstä sekä riskistä pudota virikeköyhään sikolättielämään. pauttakaamme sisäinen taitei- källe. lijamme toimimaan” -missio Kylätaiteilijat ovat päättäonnistui vehkajärkiseen tapaan neet jäädä Vehkajärvelle kehitoivallisesti. Kantakoon se pit- tämään omaa kylätaidettaan. Voimisteluliitto palkitsi Tiitolan saarikylät Marjatta Tiitola on ollut jo 25 vuoden ajan järjestetyllä harrasteleirillä joka vuosi liikuttamassa lapsia ja nuoria. Kangasalan Kymppi-64:n Sami Heikkilä, 21, valittiin torstaina Vuoden sotilasurheiljaksi. Kangasalalainen vastaanotti palkintonsa vuoden 2014 parhaiden sotilasurheilijoiden julkistamistilaisuudessa Pääesikunnassa Helsingissä. Liikkuvan maalin erikoismies ja reservin kersantti palveli sopimussotilaana Urheilukoulussa Lahdessa syyskuun loppuun asti. Valintaperusteluissa mainittiin ilma-aseiden EM-kilpailuissa saavutettu sekajuoksujen joukkuekulta ja normaalijuoksujen joukkuepronssi sekä normaalijuoksujen MM-joukkuehopea. Granadan MM-kisoista tuomisina oli myös yksi neljäs sija ja kaksi viidettä sijaa joukkuekilpailuissa. Suomea edusti kaikissa näissä kisoissa sama kolmikko: Sami Heikkilä, Tomi-Pekka Heikkilä ja Krister Holmberg. nyt pystyä paljon parempiin tuloksiin, Heikkilä ruotii. Nuori mies on kuitenkin ehtinyt jo miettiä, miten tuloksia saadaan taas paremmiksi ja paikka kesän EM-joukkueeseen varmistettua. – Aion tehdä aseeseen säätömuutoksia ja tilasin uuden ampujantakin pieneksi jääneen vanhan tilalle, Heikkilä kertoo. Talven EM-kisat käydään 10 metrin liikkuvan maalin kilpailuna. Kesän EM-kilpailuissa taas ammutaan 50 metrin liikkuvan maalin kilpailu, joka ammutaan pienoiskiväärillä. Kangasalalainen aloitti syksyllä opinnot Mikkelin ammattikorkeakoulussa metsätalousinsinööriksi. – Koulua on nyt takana ensimmäinen puolikas ja hyvin menee. Metsäalaa on ollut tosi mielenkiintoista opiskella, Heikkilä naurahtaa. Kangasalan Naisvoimistelijoiden pitkäaikainen puheenjohtaja ja nykyinen kunniapuheenjohtajana Marjatta Tiitola on palkittu ”Vuoden 2014 hämäläinen voimisteluteko” -palkinnolla. Tunnustuksen myönsi Suomen Voimisteluliiton Sydän-Suomen alue. Tiitolaa kiitetään pitkäaikaisesta, sitoutuneesta, asiantuntevasta ja innostuneesta työstä lasten ja nuorten harrasteleirin parissa. Sami Heikkilä palasi äskettäin Tshekin Pilsenissä järjestetyistä kansainvälisistä GPkilpailuista. Miehen tavoitteet alkavat pikkuhiljaa siirtyä kohti kesällä Sloveniassa järjestettäviä EM-kisoja. – Helmikuun SM-kisat ovat nyt tärkeässä roolissa, sillä näyttökisat maaliskuun EMkisoja varten ovat menneet suoraan sanottuna penkin alle. Voikin olla, että minua ei nähdä talven EM-joukkueessa lainkaan. Sairastin juuri kaksien näyttökisojen aikana influenssan, mutta niissä olisi silti pitä- LP Kangasala ja HPK iskevät jälleen yhteen lentopallo LP Kangasala ja HPK kohtaavat keskiviikkona naisten Mestaruusliigassa jo kuudennen kerran tällä kaudella, kun lasketaan yhteen sekä liiga- että cup-ottelut. Viidesti HPK on poistunut kentältä voittajana, mutta hyvään vireeseen alkuvuodesta vertynyt LP Kangasala aikoo kotikentällään Pitkäjärvellä panna tosissaan kapuloita hämeenlinnalaisten rattaisiin. Ottelu pelataan LP on kerännyt kolme voittoa neljästä tänä vuonna pelaamastaan ottelusta, ja yhtenä taustatekijänä tälle voi nähdä vuodenvaihteessa saapuneen hakkurin Chantale Riddlen, joka on tuonut lisävaihtoehtoja hyökkäykseen. Muuten joukkue on luottanut tuttuihin aseisiinsa eli vah- vaan puolustuspeliin ja koko joukkueen yhteistyöhön. Yhteistyötä tarvitaan, sillä vierailija HPK pitää tällä hetkellään käsissään turvallisesti runkosarjan kakkospaikkaa. 17 ottelusta joukkue on hävinnyt ainoastaan kolme. Viimeisin voitto on viime sunnuntailta, kun hämeenlinnalaiset kaatoivat sarjakolmosen OrPon viisieräisessä taistelussa. Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti 33 urheilu T Tule kannustamaan kotijoukkuetta! Pitkäjärven koululla, Vatialantie 4A, 36240 Kangasala KESKIVIIKKONA 28.1. klo 18.30 www.lpkangasala.net www.lpkangasala.net Lentopallon mestaruusliigan ottelu LP Kangasala–HPK (Hämeenlinna) LAUANTAINA 31.1. klo 17.00 LP Kangasala–Pieksämäki Volley Liput: aikuiset 12€, lisenssipel., opisk., eläk. ja varusm. 10€. Puffetti, arpajaiset. Roolinvaihto: Pirkkalassa kokeneiden isäntien hermo piti paremmin kuin vierailla, perjantaina pälkäneläiset isännän roolissa Nuoruus näkyi Luja-Lukon tappiossa lentopallo Ville Romu. SB Luja: F2-joukkue kohtasi yhden Ilveksen ja kaksi ylöjärveläistä Avausmaali kääntyikin haitaksi salibandy Sb Lujan F2-joukkueen Kisamaailman pelit ponkaistiin käyntiin tammikuun puolivälissä Luja-Lukko Areenalla omalla vastuuturnauksella. Turnaukseen Salibandyliitto oli asettanut vastustajiksi kotijoukkueelle Ilveksen Tampereelta ja kaksi joukkuetta Ylöjärveltä Ypa Sinisen ja Valkoisen. Turnauksen avausotteluna Luja kohtasi Ilveksen. Hieman jo kauden aikana tutuksi tulleen kaavan mukaan vastustaja sai tehtyä ottelun avausmaalin. Melko nopeasti lujalaiset tasoittivat pelin ja ensimmäinen puoliaika päättyi kotijoukkueen johtaessa 4–2. Maaleja iskivät Äijälän Kalle, Taipaleen Joona ja Romun Ville kahdesti. Toinen puoliaika jatkui yhtä tehokkaasti ja Helmisen Otso ja Järven Helmi lisäsivät tilanteen jo 6–2-johdoksi. Ilves yritti tulla mukaan kaventamalla kahdella maalilla, mutta Ville Romu täydensi hattutemppunsa upealla vapaalyönnillä, jonka jälkeen tulostaululla loistivat hienot 7–4-lukemat, jotka jäivät lopputulokseksi. Laukaukset kirjattiin kotijoukkueelle 44–22, joten hallinnan perusteella voitto meni oikealle joukkueelle. Maalissa Heikkosen Valtterille merkattiin 17 torjuntaa. Ylöjärveläiset liian kovia Valtteri Heikkonen sekä hyökkäsi että torjui edellisessä turnauksessa. Koko Lujan F2-joukkueella oli puolustuspelissä vielä hieman hiomista. Ylöjärven joukkueista ensiksi vastaan asettui Ypa Sininen. Poikkeuksellisesti Lujan juniorit tekivät avausmaalin, joka merkattiin maalivahdin tontilta hyökkääjäksi siirtyneelle Valtteri Heikkoselle. Ypa ei antanut periksi, vaan siirtyi pian 1–2-johtoon, jonka Härkälän Janne vielä tasoitti. Peli jatkui tasaisena, mutta maalit iski vierasjoukkue mennen 2–4-johtoon. Heikkosen Valtteri sai kavennettua tilanteeksi 3–4, mutta kovasta painostuksesta huolimatta tasoitusta ei saatu. Aivan lopuksi vastustaja iski vielä kahdesti, joten Lujan joukkueen oli pakko niellä tappion karvasta makua. Heikko viimeistely ja vastustajan taitava maalivahti ratkaisivat ottelun vastustajalle. Päätösotteluun vastustajaksi tuli Ypa Valkoinen, joka päivän aikaisemmissa otteluissa oli osoittanut upeita otteita. Ja todellakin: vastaan tuli koko tähänastisen kauden juoksuvoimaisin joukkue. Nopeassa tahdissa tulostaululla loistivat 0–6-lukemat Ypalle, vaikka Luja sai 0–4-tilanteessa viidennen pelaajan kentälle. Toisella puoliajalla pelitilanteet hieman tasoittuivat, mutta huolimatta yhden pelaajan ylivoimasta Ypa vei lukemin 4–9 pisteet Ylöjärvelle. Vastustajan maalit iskettiin aivan maalin edestä, joten puolustuspelaamista on Lujan harjoiteltava ennen seuraavaa turnausta. Turnauksia riittääkin joukkueella alkuvuodesta, sillä heti kotiturnauksen jälkeen pelataan Valkeakoskella, Hämeenlinnassa ja Forssassa peräkkäisinä viikonloppuina. Hyvään vauhtiin viime aikoina päässyt Pirkkalan Viri otti kolmannen peräkkäisen voittonsa lentopallon kolmossarjassa. Pälkäneläisittäin oli harmillista, että Viri otti voittonsa LujaLukon kustannuksella. Pälkäneläisjoukkue taipui erin 3–2 (19–25, 25–20, 25–21, 21–25, 15–10) tiukan taiston jälkeen, mutta raapi viiteen erään venyneestä kamppailusta itselleen yhden arvokkaan lisäpisteen. Näin Luja-Lukko jatkaa lohkonsa kärjessä – kolme pistettä Lempäälän Kisaa edellä, joskin yhden ottelun enemmän pelanneena. Pälkäneläiset ovat jääneet tyystin vaille pisteitä vain kerran tällä kaudella. Luja-Lukon valmentaja Marko Pajunen arveli voiton kääntyneen Pirkkalalle kokemuksen myötä. – Mikään osa-alue ei meillä erityisesti ontunut, mutta meidän pelaajien turhautuminen oli varmaankin se viimeinen niitti sinetöimään tappion, hän summasi pelin jälkeen. Pirkkalan tavoin kolmeen peräkkäiseen voittoon tähtää varmasti myös Luja-Lukon seuraava vastus eli Vilppulan Tähti. Joukkue on kellistänyt edellisissä peleissään Aitolahden ja Ylöjärven tiukkojen vääntöjen jälkeen. Tuoreimmat voitot on kuitenkin otettu Tähden kotiluolassa, joten pälkäneläisleirissä ollaan oman kotiedun johdosta luottavaisia – varsinkin, kun Luja-Lukko haki Tähdestä vierasvoiton marraskuussa. Aiempiin vuosiin verrattuna poikkeuksellisen nuori LujaLukon joukkue on Vilppulaa vastaan vuorostaan kokeneempi osapuoli. Oman ikäluokkansa huippupelaajia vilisevä Vilppula on kuitenkin osoittanut osaavansa pelata myös vieraissa, joten löysäilyyn ei Luja-Lukolla ole varaa, mikäli tärkeät kolme pistettä halutaan pitää Pälkäneellä. Luja-Lukko taipui, muttei taittunut Pirkkalassa. Perjantaina kotisalissa pälkäneläiset yrittävät katkaista Tähden lennon. 34 Keskiviikko 28.1.2015 urheilu Lähetä kuulumisia kisakentiltä! Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi • sähköpostiin [email protected] • puhelimeen (03) 539 9800 Sappee saa viimeisetkin rinteet auki laskettelu Sappee saa viikonloppuna viimeisetkin rinteet ja suorituspaikat auki, kun Kallenrinne, Krossirata ja Ministreet avataan. Hiihtokeskuksen rinnepo- rukka on hyödyntänyt talven pakkaspäivät tehokkaasti lumen teossa. Talven aikana tarvittavat lumimassat ovat koossa, kun vielä parina pakkaspäivänä tehdään vahvennuslumetuksia. Lumisade kohensi latutilannetta hiihto Pälkäneen latutilanne koheni viikonlopun ja alkuviikon lumisateiden ansiosta. Onkkaalassa pääsee sekä Syrjänhar- jun että Aivujärven laduille. Myös Aitoon ja Luopioisten ladut ovat kunnossa. Sappeessa päästiin tamppaamaan hyvään kuntoon 2,5 ja 4,5 kilometrin luisteluhiihtoväylät. Ricoh-turnaus: Luja-Lukon korisjunnut kansainvälisessä junnuturnauksessa kolmen joukkueen voimin Minipojat pelasivat mitaleille koripallo Pälkäneen Luja-Lukko osallistui viikonloppuna kolmella joukkueella kansainväliseen Ricoh-junnukoripalloturnaukseen. Vantaan turnaus on maan suurimpia. Tällä kertaa mukana oli 284 joukkuetta ja reilut Ricoh-turnaus Lautailijat kisaavat Urjanrinteessä lumilautailu yhdeksältä ja kisa Urjanrinteessä kello 9.30. Kisoissa on Sappeessa lasketaan lauantai- sarjat alle ja yli 18-vuotiaille na OjaRace -lumilautakilpai- naisille ja miehille sekä ikälu. Rataan tutustuminen alkaa miesten ja -naisten sarjoja. Kalastus Pälkäneen Pilkkijöiden 2. pilkkisarjakisan tulokset 25.1.: 1) Leskinen Raimo 13 710 grammaa, 2) Luoma Antti 13 240 g., 3) Rämö Jari 12 270g, 4) Leskinen Riikka 11 130 g., 5) Hiitiö Keijo 10 080 g 6) Riikonen Raimo 9 780 g., 7) Mäkinen Seppo 9 110 g., 8) Riihiranta Tauno 7 840 g., 9) Kokkola Jari 7 440 g., 10) Visala Asko 7 370 g., 11) Kauttu Harri 5 670 g., 12) Siurola Matti 1 910 g. Pikaluistelu Pälkäneen talvinen luistelun viikkokisakausi on alkanut. Urheilukentällä kisataan torstaisin ja sunnuntaisin kello 18. Matkat tytöt ja pojat 5 vuotta 2 x etusuora, muut 1 kierros / kaksi kierrosta. Torstai 15.1. Tytöt 7 v. 1) Joanna Tukiainen 1.05,1 / 2.05,0. 2) Laura Heinonen 1.19,9 / 1.14,8 (1 kierros), 3) Taimi Raivio 1.24,8 / 1.20,1 (1 kierros). Pojat 9 v. 1) Juho Kilpinen 50,2 / 1.37,5. Tytöt 11v. 1) Silja Tukiainen 57,5 / 1.49,7. Pojat 11v. 1) Toivo Saarinen 48,3 / 1.27,1. Pojat 13v. 1) Tommi Tiitola 43,0 / 1.15,2, 2) Oskari Makkonen 50,5. Sunnuntai 18.1. Pojat 5v. 1) Atte Lehtelä 22,4 / 21,3. Tytöt 7v. 1) Alisa Lehtelä 1.15,1 / 2.09,3, 2) Kerttu • Sydän-Hämeen Lehti Huhtala 1.48,2 / 2.39,5, 3) Elsa Niemi 1.55,8 / 3.03,0. Tytöt 9v. 1) Enni Niemi 1.29,3 / 2.12,4. Pojat 13v. 1) Severi Huhtala 52,55 / 1.26,7, 2) Eetu Vahlberg 54,4 / 1.28,3. Torstai 22.1. Tytöt 7v. 1) Laura Heinonen 1.20,0 / 2.19,5, 2) Joanna Tukiainen 1.29,1 / 2.46,5. Tytöt 11v. 1) Silja Tukiainen 1.06,3 / 1.54,2. Sunnuntai 25.1. Pojat 5v. 1. Elmeri Huhtala 36,3 / 37,5. Tytöt 7v. 1) Laura Heinonen 1.10,5 / 2.09,3. 2) Kerttu Huhtala 1.33,5 / 2.47,1, 3) Elsa Niemi 1.46,6 / 3.35,6. Tytöt 9v. 1) Enni Niemi 1.14,0 / 2.27,5. Pojat 13v. 1) Oskari Makkonen 54,9 / 1.46,5. Pojat 15v. 1) Oskari Sievola 50,1 / 1.25,0, 2) Santeri Piiroinen 1.08,4 / 1.23,1, 3) Visa Suonmaa 1.08,4 / 1.28,7. Pälkäneen Luja-Lukon koripallojunnujen ottelut haastajasarjassa 23.–25.1. Minipojat. Alkulohko: Luja-Lukko – HoNsU 40–17 Luja-Lukko – LePy/V 39–32 Puolivälierä: Luja-Lukko – Honka 34–27 Välierä: PäLuLu – LrNMKY 33–32 Loppuottelu: Luja-Lukko – PaVisa 28–55 Loppusijoitukset: 1) Pakilan Visa, 2) Pälkäneen Luja-Lukko, 3) LrNMKY, 4) LePy/Oranssi, 5) LePy/ Valkoinen, 6) Honka/ Mänty, 7) LePy/Sininen, 8) Sykki Green, 9) MaSu, 10) PuHu, 11) HoNsU, 12) JKS. C-pojat. Alkulohko: Luja-Lukko – Namika Lahti 49–46 Luja-Lukko – KTP 43–55 Sijoitusottelut (9–11): Luja-Lukko – MaSu 84–32 Luja-Lukko – Honka 37–31 Loppusijoitukset: 1) PuHu, 2) Namika Lahti Lila, 3) Namika Lahti, 4) LePy, 5) KTP, 6) SäyRi, 7) HNMKY, 8) WB, 9) Pälkäneen LujaLukko, 10) Honka, 11) MaSu. C-tytöt. Alkulohko: Luja-Lukko – PuHu 28–15 Luja-Lukko – KNMKY 23-30 Puolivälierä: PäLuLu – Pyrintö 27–37 Sijoitusottelu (5–8): Luja-Lukko – SäyRi 29–31 Sijoitusottelu (7–8): Luja-Lukko – Catz 20–19 Loppusijoitukset: 1) KlaNMKY, 2) Pyrintö/Red, 3) WB/Yellow, 4) Pyrintö/ White, 5) SäyRi, 6) TikS, 7) Pälkäneen Luja-Lukko, 8) Catz, 9) LePy, 10) PuHu, 11) HNMKY, 12) Pakilan Visa. 3000 pelaajaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Luja-Lukon koripallojunnut pelasivat minipoikien, C-tyttöjen ja C-poikien haastajasarjassa. Parhaiten pärjäsivät minipojat, jotka käänsivät tiukat pelit voitoiksi ja etenivät loppuotteluun saakka. Finaalissa Pakilan Visa oli kuitenkin parempi, joten kotiin palattiin hopeamitalit kaulassa ja monta arvokasta kokemusta rikkaam- Tsemppipuhuttelun jälkeen huonon syötön ja pallo meni hurjasti puolustaneet pälkä- sivurajasta yli. Pälkäneelle jäi pana. neläiset alkoivat horjuttaa kuusi sekuntia aikaa ratkai Honkaa. Kori korilta Luja- sukorin tekemiseen. Sivuraja Finaalipaikka irtosi Lukko kiri lähemmäs ja lopulta pelattiin Oskari Ketolalle, joka jatkoajan jälkeen ohi. Pälkäneen taistelu palkit- varsinaisen peliajan lopussa 11–12-vuotiaiden minipoikien tiin 34–27 voitolla ja ottelun heitti molemmat vapaaheitot turnaustaival alkoi perjantaina tsempparina Oskari Ketola. ohi. Nyt hän paikkasi epäonSunnuntaina välierässä läh- nensa ja upotti ratkaisukorin iltaottelulla HoNSua vastaan. Pienen alkuhämmennyksen dettiin hakemaan revanssia vain pari sekuntia ennen täytjälkeen Pälkäneen pojat näyt- Lappeenrannan NMKY:stä, tä aikaa. Lukemin 33–32 päättivät jyväskyläläisille kaapin joka oli elokuussa Tampereen tyneen välierän tsempparina paikan. Ottelu oli pian puitu, turnauksen välierässä 22 pistet- palkittiin Aleksi Räväsmäki. Finaalivastus oli isokokoija Luja-Lukko vei voiton lu- tä parempi. Lappeenranta johti kemin 40–17. Pälkäneläisten muutamalla pisteellä loppuhet- nen Pakilan Visa. Välierän tsempparina palkittiin Severi kille saakka, mutta Luja-Lukko rasitus näkyi vielä pälkäneläisHuhtala. pääsi tasoihin ja yrittämään poikien otteissa, ja hetkessä Lauantain toisessa alkuloh- voittoakin vapaaheittoviivalta. helsinkiläiset johtivat ottelua kopelissä vastaan tuli yksi LepVaparit eivät uponneet, joten yli kymmenellä pisteellä. Lujapävaaran Pyrinnön kolmesta finaalipaikka ratkaistiin jatko- Lukko ei saanut palloa koriin joukkueesta. Hyvää joukkue- ajalla. Pälkäneläisten puolus- oikein mistään, ja vastustaja peliä pelanneet espoolaiset tusinto käänsi ottelun kulun. upotti vaikeistakin paikoista. kiusasivat Luja-Lukkoa loppu- Kahdeksan sekuntia ennen Puoliajalla Pakila johti jo 32–8. minuuteille saakka, mutta Päl- loppua Lauri Siiro ajoi kahToiselle puoliajalle Lujakäne vei voiton 39–32. Tsemp- den pisteen tappioasemassa Lukko lähti taistelemaan ja peli korille. Siiroa rikottiin, ja hän tasoittuikin selvästi. Ero oli kuiparina palkittiin Topi Rönni. Lauantai-illan puolivälieräs- loukkasi itseään niin, että jou- tenkin jo liian suuri, joten voisä kohdattiin Honka/Mänty. tui vaihtoon. Justus Lehtola tosta Pälkäne ei enää pystynyt Ottelu alkoi pälkäneläisten 7–2 tuli vaihtopenkiltä heittämään kamppailemaan. Lopulta Pakinykäisyllä, mutta Espoo tasoit- vapareita. Hän sai toisen sisään, la voitti finaalin 55–28. Ottelun ti puoliaikatilanteeksi 13–13. mutta vastustaja johti vielä pis- tsempparin palkinnon sai Niko Pajula. Toinen jakso alkoi Hongan teellä. Lappeenrantalaiset antoivat seitsemän pisteen putkella. Pyrintö pudotti tytöt mitalipeleistä Pälkäneen 11–12-vuotiaat koripallopojat käänsivät tiukat pelit edukseen ja etenivät loppuotteluun saakka Vantaan kansainvälisessä turnauksessa. Kuva: Mikko Pajula. Luja-Lukon 13–14-vuotiaat C-tytöt kohtasivat perjantain myöhäisottelussa isäntäjoukkue Pussi-Hukat. Vantaalaiset olivat hävinneet alkulohkon ensimmäisen ottelun Klaukkalan NMKY:lle, joten pälkäneläiset etenisivät voitolla ylempään jatkosarjaan. Fyysisempi Luja-Lukko hallitsi levy- ja irtopalloja ja loi vastustajaa enemmän korintekotilanteita. Lopputulos Pälkäneelle 28–15. Lauantaina Luja-Lukko ja Klaukkalan NMKY pelasivat Keskiviikko 28.1.2015 • Sydän-Hämeen Lehti 35 ilmoituksia PÄIVYSTYSTEN AUKIOLOAJAT PÄIVYSTYS KANGASALAN PÄÄTERVEYSASEMALLA PÄIVYSTYS VALKEAKOSKEN ALUEHAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN SAIRAALAN YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ AJANVARAUS Herttualantie 28, 36200 Kangasala, p. (03) 5655 4025 Arkisin ma-to klo 08-21 Perjantaisin ja arkipyhien aattoina klo 08-16 Salonkatu 24, 37600 Valkeakoski, p. (03) 311 67260 ma–pe 8–11 p. (03) 5655 4023 vkl ja juhlapyhinä klo 8–12 p. (03) 5657 0115 Yhteispäivystys Acuta, Teiskontie 35, Tampere Arkisin ma-to klo 21-08 Perjantaisinklo 16-maanantaihin klo 08 Arkipyhinä aattoillasta klo 16 seuraavaan arkiaamuun klo 8 Sekalaisia Kangasalan kunta tiedottaa Kiitokset vuodesta 2014! Tarjoan edelleen kielitunteja, opinto-ohjausta ja testauspalveluja eri kielten lukijoille. Tied. puh. 0400-216384 / Aakkula Ostetaan Luja-Lukon minipojat juhlivat hopea mitaleita Ricoh-turnauksessa. Kuva: Mikko Pajula. Ostetaan VISAKOIVUA Kallioinen Oy VALTUUSTO kokoontuu Kiinteistö Oy Säästökeskuksessa sijaitsevassa kokoushuoneistossa, os. Keskusaukio 2 D, Kangasala, maanantaina 9. päivänä helmikuuta 2015 kello 18.00. Kokouskutsu ja esityslista ovat nähtävänä 30.1.2015 alkaen Kangasalan kunnan ilmoitustaululla ja kunnan verkkosivuilla osoitteessa www.kangasala.. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on yleisesti nähtävänä Kangasalan kunnanvirastossa, os. Kunnantie 1, perjantaina 13. päivänä helmikuuta 2015. 28.1.2015 Raimo Kouhia, valtuuston puheenjohtaja www.kallioinen.fi p. 040-5010751, 0400-343102 Kunnat Vuokralle tarjotaan Vuokralle tarjotaan alkulohkon voitosta. Kokonaan vanhemmasta 14-vuotiaiden ikäluokasta koottu Klaukkala osoittautui vahvaksi joukkueeksi. Pälkäneen tytöt antoivat iltapäiväpaineissa kelpo vastuksen, mutta joutuivat taipumaan luvuin 30–23. Illan puolivälierässä vastaan asettui tuttu Pyrintö. Ennen ottelua kävi selväksi, että tamperelaiset lähtivät tosissaan Pirkanmaan derbyyn: vaihtopenkillä istui kovien pelaajien lisäksi neljä valmentajaa. Ottelu oli Luja-Lukolta turnauksen paras. Raskas iltapäivän peli Klaukkalaa vastaan näkyi kuitenkin ottelun jälkimmäisellä puoliskolla. Laajemman materiaalinsa turvin Pyrintö käänsi niukan puoliaikatappionsa kymmenen pisteen voitoksi 37–27. Sunnuntaiaamun sijoitusottelussa vastassa oli Säynätsalon Riento. Isokokoinen Säynätsalo tyytyi melko seisovaan paikkapuolustukseen. Pälkäneläiset loivat runsaasti hyviä heittopaikkoja, mutta viimeistelyssä oli hirvittävä kiire ja näin heittoprosentti jäi heikoksi. Ottelun erikoisuus nähtiin, kun parikymmentä sekuntia yhden ylimääräisen pelaajan voimin pelannut Säynätsalo onnistui korinteossa. Tilannetta selviteltäessä valmentaja Tomi Ingman pääsi esittelemään tunteikasta englannin kielen taitoaan kansainvälisille tuomareille. Pälkäneläisten tyrmistykseksi kori jäi voimaan ja vastustaja selvisi teknisellä virheellä. Ylivoimalla tehty kori osoittautui ratkaisevaksi. Pälkäne sinnitteli kaksi pistettä vastustajaa perässä. Tasoituskori syntyi pelaajien harmiksi puoli sekuntia summerin soiton jälkeen. Lopputulos Riennolle 31–29. Turnauksen päätösottelussa Luja-Lukko ja Lappeenrannan Catz pelasivat seitsemännestä sijasta. Molempien joukkueiden suurimmat menohalut olivat jo jääneet edellisiin otteluihin. Pälkäne oli kahden väsyneen joukkueen kohtaamisessa muutaman pisteen perässä, kunnes pari minuuttia ennen loppua kiri johtoon. Se onnistuttiin pitämään, joten päätöspelin voitto irtosi lukemin 20–19. Pälkäneen tyttöjen peli-ilme oli koko turnauksen ajan loistava. Aloitusviisikkoon kuuluva minityttöikäinen Hanna Hirvonen onnistui hienosti pari vuotta vanhempia vastustajia vastaan. Tasaisissa otteluissa joukkue osoitti sisäistäneensä pelitavan. Yhdenkään pelaajan kunto ei kuitenkaan vielä kestänyt aktiivista puolustuspeliä ja jatkuvaan liikkeeseen pyrkivää hyökkäystä koko rankan turnauksen ajan. Yhden pelin lepsuilu kostautui Pälkäneen C-pojat aloittivat Ricoh-turnauksen Namika Lahti Lilaa vastaan. Perjantain iltapelin aluksi Luja-Lukko haki vielä virettä ja tiiviyttä puolustuspeliin. Namika vei avausjakson 24–28. Tauon jälkeen pälkäneläiset heräsivät Iiro Moision johdolla. Hän otti vastuuta sekä hyökkäys- että puolustuspäässä. Loppuun asti tasainen peli ratkesi vasta viimeisillä sekunneilla Pälkäneen hyväksi. Voitto irtosi lu- vuin 49–46. Lauantain aamupeli KTP:tä vastaan alkoi pälkäneläisittäin tahmeasti ja Kotka karkasi heti alkuun kymmenen pisteen johtoon. KTP:n aggressiivinen puolustus sai Luja-Lukon hämilleen. Joukkue ei pystynyt hyödyntämään pituusylivoimaansa, kun pari kotkalaista riippui korin alla Pälkäneen isojen poikien käsissä. Eetu Rautasen huikea tasonnosto hyökkäyspäässä poiki seitsemän pisteen putken ja toi Luja-Lukon mukaan peliin. Kotkan rinnalle kirineet pälkäneläiset hukkasivat kuitenkin palloa. Syötöt karkailivat pitkin seiniä, ja KTP vei voiton 55–43 Lahti kukisti KTP:n selvin lukemin ja pudotti pälkäneläiset alkulohkon kolmoseksi. Se tarkoitti, että Luja-Lukko jäi pelaamaan sijoista 9–11. Ensimmäisessä sijoitusottelussa Masua vastaan Luja-Lukko puolusti huolimattomasti. Hyökkäys kuitenkin toimi ja puoliajalla malmilaiset olivat jääneet yli 20 pisteen päähän. Toisella jaksolla asenne parani ja ero sarjan jumbojoukkueeseen venähti 52 pisteeseen. Sunnuntain päätöspeli Tapiolan Honkaa vastaan lähti tasaisesti käytiin. Pälkäneellä oli jälleen puolustuspulmia. Siitä huolimatta joukkue johti tauolla 21–15. Puoliajalla käyty asennekeskustelu auttoi, ja Luja-Lukko kasvatti heti eroa kuudella pisteellä. Pienestä nukahdusvaiheesta huolimatta espoolaiset pysyivät selän takana ja voitto irtosi lukemin 31–37. Turnauksen saldoksi jäi kolme voittoa ja yksi häviö ja loppusijoitukseksi yhdeksäs tila. RIVITALOHUONEISTO 3 h, k + sauna 80 m2 Mallasvedentie 1, Pälkäne P. 0400 631692 TOIMITILOJA Pälkäneeltä useita, eri käyttötarkoituksiin, 10-800 m2. Euronikte, Tehdastie Puh. 0400-514 937 KAKSIO Pälkäneen keskustasta ja PIENI OMAKOTITALO. Puh. 040-715 4120 Myydään VESIKOURUT PALOTIKKAAT LUMIESTEET ym. peltityöt. Kysy ja soita 0500-661 807 otpelli. KUNTALAISTILAISUUS KUNTARAKENNESELVITYKSESTÄ Pälkäneen kunta on mukana kuntarakenneselvityksessä Kangasalan ja Kuhmoisten kuntien kanssa. Selvitys on edennyt suunnitellusti ja on valmistumassa maaliskuun lopulla. Selvityksessä selvitetään ensisijaisesti kuntaliitoksen vaikutuksia kuntien nykyiseen tilanteeseen verrattuna, mutta myös uusia yhteistyön mahdollisuuksia kolmen kunnan välillä. Kuntalaisilla on mahdollisuus tulla kuulemaan selvityksen etenemisestä tähän asti 28.1.2015 klo 18.00 alkaen Nuijantalolle Pälkäneen Onkkaalaan. Tilaisuudessa esiintyvät kunnanjohtaja Janita Koivisto, kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Petri Urkko ja selvitystä tekevä hallintokoordinaattori Aleksi Saukkoriipi. Lisäksi paikalla on muita kunnan johtavia viranhaltijoita ja kunnanvaltuuston jäseniä. Esitysten jälkeen kuntalaisilla on mahdollisuus kysymyksiin ja vapaaseen keskusteluun myös muista aiheista kuin kuntarakenneselvityksestä. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa! TUTKITUSTI MIELUISIN MAINOSPAIKKA Tutkitusti mieluisin mainospaikka Mistä kuluttaja mieluiten lukee, katsoo tai kuuntelee mainoksia? Painetut sanomalehdet 43 % TODELLISTA KIERRÄTYSTÄ! KOTIMAISET UUSIONASTARENKAAT Televisio 12 % 175/65-14 248,- 195/65-15 258,205/55-16 328,- 205/60-16 348,225/45-17 428,- 195/70-15 C 298,- Painetut kaupunkilehdet (ilmaislehdet) 10 % YLI 50 KOKOVAIHTOEHTOA! Painetut aikakauslehdet 6 % Myös Bridgestone, Nokian, Goodyear, Pirelli ym... Myös kitkat! RENGASMYYNTI ASKOSAARI OY Sanomalehtien verkkopalvelut 4 % Keskuojank. 11 SARANKULMA, p. 255 6677 www.askosaari.fi NÄYTÄ ESIMERKKIÄ NÄYTÄ ESIMERKKIÄ ja anna lapsellesi lukemista arvostava ilmapiiri. ja anna lapsellesi lukemista arvostava ilmapiiri. Radio 2 % Google 1 % Facebook 1 % Painetut sanomalehtimainokset miellyttävät suomalaisia ylivoimaisesti eniten. Youtube, Twitter, LinkedIn 0 % 0 20 40 50 % Lähde: IRO Research, Tuhat suomalaista, syyskuu 2014/Sanomalehtien Liitto Mainosta siellä, missä viestillesi on tilausta. Tässä lehdessä. SLL_125x180mm_AINEISTO.indd 1 29/10/14 14:58 36 Aina edullinen! , 2 4,3,- 7,17cm (9,90) Talven Tolu TEEMAN MATALIA VALKOISIA LAUTASIA! Säästä 7% j pa 3 jo 8,- 21-23cm ERÄ! KYLPYHUONEVAAHTO 600ml 74% Säästä 9,(13,90) (1,66/L) (3,95) (12,50-12,90) 150g Puuvilla/elastan 11% Säästä 70 kpl Säästä 28% Säästä 37% 5,- 10,- Säästä % jopa 74 SUKKIA LETTU- 7:lle letulle. 23,5cm PANNU Mattaemaloitu valurauta 32% Säästä 4,- 37% 10,(15,90) (2,48/kg) (2 48/kg) (5 (5,90) 90) (9,9022,90) 33% 1,- (1,50) PYYKINPESUAINE 1,61kg (1,95) PUSSILAKANASETTEJÄ TYYNYLIINOJA (7,95) (13,90) 48% Erilaisia Erilaisia Säästä 5,- 1,- Säästä 2,- 1,5L Säästä 2 KPL (á 4,95) Naisten erilaisia INKA- tai TUPSUPIPO • FLEECETAKKEJA • PUUVILLA NEULETAKKEJA • HOUSUJA • COLLEGEHUPPAREITA 29% ((á 4,25) Lasten Naisten 7,- Säästä 2 kerää KONETISKITABLETTI TERMOSKAADIN p PITKIKSIÄ 750 Sun Lemon Teräs , 5 äivät 1,- 7-veljestä. Yksiväriset 1,- 26cm 10,- Naisten NEULELANGAT • Sydän-Hämeen Lehti Keskiviikko 28.1.2015 (4,95-7,90) 9 7 90) 95- 32% 8,- Säästä (11,90) Kuosit vaihtelevat myymälöittäin 9% jopa 4 3,- Säästä Lasten TOPPASORMIKKAAT tai -RUKKASET Mallit voivat vaihdella myymälöittäin. (4,95-5,90) Tarjoukset voimassa 1.2.2015 saakka tai niin kauan kuin tuotteita riittää tarjousaikana. Ei jälleenmyyjille. Onkkaalantie 69, PÄLKÄNE Avoinna ark. 10–18, la 9–14 Alasenkuja 1, SUORAMA Avoinna ark. 9–20, la 9–18, su 12–17 Ja paljon muita TARJOUKSIA! Valmistamme sohvat ja sängyt 20 vuoden ammattitaidolla. S Y N N E J H päivää! TY LEVOLLE Osta suoraan valmistajalta! Vain 7 A 10-19 L 30.1. klo E P 0-19 . klo 1 9 TO 29.1 -1 0 1 lo k KE 28.1. U 1.2. klo 10-16 S 31.1. klo -70% Alk. Sinuhe-kankaalla. KOTIMAISET VAHVAT OBELIXVUODESOHVAT -65% OT! KI KO KAIK Väri: sin. Petauspatja myydään erikseen. Alicante-kankaalla. 59 (258,-) alennus -80% LUX-RUNKOSÄNKYPAKETTI Koko: 120x200cm Koko: 160x200cm (498,-) 88 100 ää! oisKaksitus! s u jo ! rast Mallit ja va ea Kor k oja! n ä selk alennus 399 VUOKATTI-JOUSTINPATJA Koko: 160x200cm alennus iv Vain 7 pä a! (942,-) KOTIMAINEN SENATOR 3-istuttava 399,- (990,-) 1-istuttava 299,- (598,-) Upealla antiikkiverhoilulla. h il ll kaikki 10-19 TI 3.2. klo 9 -1 0 1 lo 2.2. k -50% ivää ä p 7 n i a V MIA-KULMASOHVA 299 339 Saatavana muita kokoja. Väri: sin. Petauspatja myydään erikseen. as tai nahk alennus LENTOLAN RETAIL ALUE Kangasalantie VIA, MASOH , IA, KUL V H O O S E U LEJA , VUOD HVIA, T O IA KYJÄ, V IS N H L Ä O U S ENKKIS IA, MOD J V , H Ä O J Y IS INSÄNK A YM. DIVAAN PATJOJ , JOUST PETAUS ÄNKYJÄ , S Ä O J K Y N K RU ORISÄN MOOTT n keaa Muh luun! olei ng Valitse ka A 12-16 M Mäkirinteentie 4 entie U P P O LVain 7 päivää! 12 Lahd retail Lentolanangasala) (K alueella AINA EDULLINEN Tykkää meistä Facebookissa! www.loytotex.fi (990,-) -60% Saatavana useilla nahkaväreillä ja sisustuskankailla. oerät 3-ist. 299 (695,-) alennus -75% Väri: sin. Petauspatja myydään erikseen. LUX-JENKKISÄNKY Koko: 160x200cm 199 Moottorisänky! Vartaloa myötäilevällä jousituksella! (598,-) alennus -65% Lentolan retail-alueella Mäkirinteentie 4, 36220 Kangasala 2-ist. 249,- (622,-) KOTIMAINEN CLASSIC-KALUSTO Alk. Sara-kankaalla. Saatavana myös useilla nahkaväreillä. 249 (998,-) Saaga Plus -moottorisänky. 90x200cm. Väri: sin. Petauspatja myydään erikseen. Samassa talossa mm. Tokmanni ja Jysk ma-pe 10–19, la 10–16, su 12-16 / puh: 020 7698 281 www.suomensankytukku.fi
© Copyright 2024