1. No category

VA I H T o E H T o E U : L L E
nro 1/ 20 1 5
VAIHToEHTo EU:LLE TIEDoTUSKESKUS rY
VÄLITTÄÄ KrIITTISTÄ TIEToA EU-PoLITIIKAn
VAIKUTUKSISTA JA TArJoAA KAnSALAISILLE
HYVÄn ToIMInTAFoorUMIn.
komissio Uhkaa ranGaistUksilla:
joutuuko suomi
Brysselin talousvalvontaan?
> 5 5 MIL JA r D I n TA K AU S P o M M I > E U V S. LU oM U VIL J E L IJÄT K r E IK A SSA > U U T TA AInE ISToA I SÄ n TÄ MA A S o PI MUKS E STA >
2|
» w w w.v e u. f i
Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5
mikä
veu?
Kuva: Lars-Erik Håkansson
YT!
N
Y
T
LII
ToIMISTo
Va i h t o e h t o e U : l l e t i e D o t U s k e s k U s r y
j ä r j e s T ö s i h T e e r i Sippo Kähmi
Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskus ry välittää kriittistä
tietoa EU-politiikan vaikutuksista ja tarjoaa kansalaisille
hyvän toimintafoorumin. Koska EU-ratkaisut ovat
puhtaasti poliittisia, viimeisen sanan on oltava
meillä itsellämme. Haluamme päätösvallan säilyvän
kansalaisilla. Tavoitteemme on liittovaltiokehityksen
pysäyttäminen – ja Suomi irti EU:sta.
V e U @ C o. i n e t. F i
Haluatko mukaan aktiiviseen
toimintaan?
VEU järjestää EU-kriittisiä tilaisuuksia eri paikkakunnilla.
Näihin kaikkiin tarvitaan tekijöitä. Ilmoittaudu
toimistoon puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse, niin
saat tietoa tapahtumista joissa voit olla mukana.
Liity jäseneksi!
VEU:n jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun
yhdistyksen pankkitilille. Jäsenmaksut ovat yhdistykselle tärkeä tulonlähde ja sen maksettuasi saat kotiin
kannettuna Vaihtoehto-lehden. Ilmoita maksaessasi
yhteystietosi, jotta posti tulee perille oikeaan osoitteeseen. Kerro nimi, osoitteesi sekä muut mahdolliset
yhteystiedot sähköpostilla (V e U @ C o. i n e t. F i ) tai
maksun yhteydessä viestikenttään.
09-6823422
HALLITUS
p u h e e n j o h Ta j a
Arjo Suonperä
[email protected]
Va r a p u h e e n j o h Ta j a
Jyrki Yrttiaho
[email protected]
jäseneT:
Thomas Wallgren
Veijo Kare
Pekka Lundgren
Aleksander Holthoer
Antti Holopainen
Riitta Suokas
Mauri Nygård
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
Va r a j ä s e n e T :
Lauri Alhojärvi
Dimitri Laine
Stig Lång
Matti Aalto
Jori Porspakka
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
Pa n k k i y h t e y s :
DanskeBank FI33 8000 1500 9266 63
jäsenmaksUt:
Henkilöjäsen: 17€ / vuosi
Työtön / opiskelija: 8,50€ / vuosi
Perhejäsenmaksu: 34€ / vuosi
vaiHtoeHto eu:lle -LEHTI
i s s n 1235-7189 pä äT o i m i T Ta j a Arjo Suonperä j u l k a i s i j a Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry
p o s T i o s o i T e Mäkelänkatu 15, 00550 Helsinki p u h e l i n : (09) 682 3422 s ä h k ö p o s T i [email protected].
fi pa n k k i Y h T e Y s Danskebank FI33 8000 1500 9266 63 Ta i T T o Ninni Kairisalo pa i n o Botnia Print
pa i n o s m ä ä r ä 10 000
Lisätietoja löydät internet-sivuilta osoitteessa
W W W.V e U. F i
www.veu.fi
Kannen kuvitus: Ninni Kairisalo, valokuva: Wikimedia Commons.
www.faCeBook.Com/vaiHtoeHtoeulle
» w w w.v e u. f i
Va i h t o e h t o E U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5
|3
Pääkirjoitus
Pystyykö Suomi
muuttamaan
EU-politiikkaansa?
Teksti Arjo Suonperä Varatuomari, VEU:n puheenjohtaja
U
Perussuomalaisten ja Kokoomuksen hallitus joutuu ottamaan nopeasti
kantaa EU-politiikan moneen
ajankohtaiseen kysymykseen.
EU:n edeltäjän sanottiin
mahtipontisesti perustetun huolehtimaan rauhan säilymisestä Euroopassa. Mutta Eurooppa
on paljon muutakin kuin vain Saksa, Ranska ja
Englanti. Koko EU:n perustamisajatus muuttuu falskiksi, jos EU:n jäsenmaat päättävät itse
aloittaa Euroopassa suursodan, vaikka vastustaja Venäjä ei olekaan EU:n jäsenmaa. Ukrainakaan ei ole EU:n jäsen, joten EU:lla ei ole syytä
sen vuoksi sodan aloittamiseen eikä jäsenmaittensa verorahojen kylvämiseen Ukrainan
sisällissodan toisen osapuolen tukemiseen.
Täyttä päättä EU kuitenkin käy kauppasotaa, tosin kosmeettisesti rajoitettuna, Venäjää
vastaan ja tukee Ukrainan sisällissodassa rahallisesti ja tosiasiassa myös sotilaallisesti, ainakin
välillisesti, sitä osapuolta, joka suureen ääneen
syyttää Venäjää hyökkäyksestä ja sotilasoperaatioista Ukrainaan. Etulinjan EU-maat varustautuvat sodan aloittamiseen Euroopassa. Vaikuttaa kovasti siltä, että tällaisen EU-politiikan
jatkuessa on kesän tullessa ajan kysymys, milloin
EU katsoo joutuneensa sotaan Venäjää vastaan,
tietenkin syyttäen Venäjää sen aloittamisesta.
usi Keskustan,
on Suomen jatkuvat
EU-jäsenyyden suorat ja välilliset kustannukset.
Suomen valtiovarainministeriön epäselvät arviolaskelmat esittävät valtion menoihin neljälle
vuodelle 6 miljardin sopeutustarvetta, jonka
Toinen suuri kysymys
uusi hallituskoalitio aikoo toteuttaa yhteiskunnan palveluja leikkaamalla. Samalla ajanjaksolla
Suomen EU:n pelkät bruttojäsenmaksut ovat
vuodessa yli 2 miljardia euroa, jos ne säilyvät
viime vuoden jo toteutuneissa määrissä eli
ylittävät tuon maagisen 6 miljardin rajan. Päälle
tulevat jäsenyydestä johtuvat muut suorat ja
välilliset kulut, joita kukaan ei ole uskaltanut
paljastaa. Niiden suuruudeksi voidaan arvioida
vähintään 0,5–1 miljardia miljardia vuodessa eli
2–4 miljardia neljässä vuodessa.
kilpailuun
perustuvan raa’an kapitalismin tuoma kasaantuva työttömyys eli Suomen työpaikkojen kato
ei lopu, ellei Suomi ryhdy suojelemaan omia
työpaikkojaan ulkomaiselta kilpailulta ja maa-
EU-jäsenyyden vapaaseen
han tuotavalta halpatyövoimalta sekä ryhdy itse
perustamaan uusia työpaikkoja suuressa mittakaavassa. Massatyöttömyys tuhoaa myös valtion
ja kuntien tulopohjan, joka perustuu työn verottamiseen. Samoin se pyrkii yhdessä ulkoisen
halpatyövoiman kanssa tuhoamaan suomalaisen
työehtosopimusjärjestelmän ja ammattiyhdistysliikkeen. Tässä kolmannessa suuressa
kysymyksessä EU ei tunne sääliä, jäsenmaan on
itse huolehdittava puolustuksestaan.
Vapaan kilpailun suomalaisille työpaikoille
tuhoisaa vaikutusta EU aikoo kiihdyttää pyrkimällä sopimaan USA:n kanssa vapaakaupan
laajentamisesta TTIP- ja TiSA -sopimuksilla
koskemaan myös USA:ta. Euroopan sd-johtoinen ay-liike vastustaa tällaista vapaakaupan
laajentamista, mutta suomalainen SAK on
kattojärjestönsä kannasta välittämättä hyväuskoisesti luottamassa vapaaseen kilpailuun
perustuvaan markkinatalouteen, kuten Suomen
EU-jäsenyydestä päätettäessä. Siitäkin huolimatta, että kaikki tietävät, miten vapaa kilpailu
ja markkinatalous ovat tuhonneet USA:n
ammattiyhdistysliikkeen.
Viime vaaleissa Keskusta ja Perussuomalaiset kalastelivat EU-kriittisten äänestäjien kannatusta ja saivat osin sen ansiosta vaalivoiton.
Nyt olisi mielikuvapolitiikan sijaan aika antaa
katetta EU-kriittisille lupauksille ja tehdä Suomen EU-politiikkaan vaikuttavia muutoksia:
Euroopan rauhan säilyttämiseksi EU:n sotatoimien estäminen, Suomen EU-kulujen voimakas
leikkaaminen ja suomalaisten työpaikkojen
säilyttäminen ja lisääminen ynnä lisäksi EU:n
liittovaltiokehityksen estäminen. <
4|
» w w w.v e u. f i
Va i h t o e h t o E U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5
Joutuuko Suomi
EU-komission
valvontaan?
Teksti SIPP O KÄHMI Toimittaja , VEU :n jär jestösihteeri spk@pispal a .ne t
K
Heinäkuussa ratkaistaan, päätetäänkö Suomen
budjetista jatkossa Brysselissä.
EUkriitikoiden esittämä kauhuskenaario näyttää olevan käymässä
toteen. Hallitusneuvotteluiden
alla Suomi sai Euroopan komissiolta ukaasin: jos talous ei
käänny nousuun, joko leikkaatte, tai itkette
ja leikkaatte.
Varoitus on osa komission toukokuun puolivälissä julkistamia maakohtaisia talouspoliittisia
suosituksia tälle ja ensi vuodelle. Niissä Suomen
osalta harkitaan liiallista alijäämää koskevan
rangaistusmenettelyn aloittamista. Se tarkoittaisi maamme joutumista komission tehostettuun
talousohjaukseen: budjetti hyväksytettäisiin
ensin Brysselissä, vasta sitten Suomessa.
Tähän velvoittaa joulukuussa 2012 eduskunnan hyväksymä ”vakaus- ja kasvusopimus”
– tuttavallisemmin Euroopan talouskurisopimus. Sen mukaan EU-maiden vuosittainen
budjettialijäämä ei saisi ylittää kolmea prosenttia eikä julkisen talouden velka saisi ylittää 60
prosenttia bkt:sta. Näille rajoille ei ole olemassa
taloustieteellisiä perusteita, ja useat Euroopan
suuret maat itse asiassa rikkovat niitä jatkuvasti.
Molemmat rajat ovat nyt täpärästi ylittyneet
myös Suomessa: Valtion julkisen talouden
velkasuhde on tänä vuonna 62,6 % ja arvioiesällä jälleen yksi
€
den mukaan ensi vuonna se nousee 64,8 %:iin.
Budjettialijäämä on nyt -3,3 %, ensi vuonna sen
arvioidaan olevan -3,2 %.
Komissio on antanut Suomelle heinäkuuhun
aikaa määritellä, miten se aikoo sopeuttaa budjettiaan raameihin sopivaksi. Komissio ei vielä
esitä suoria leikkauskohteita, mutta viesti on
selvä. Keskustan Juha Sipilä on ehtinyt pyöritellä julkisuudessa hurjaa 10 miljardin sopeutustarvetta, eivätkä muut hallituspuolueet tule kaukana perässä. Varoituksen ajankohta on herättänyt
kysymyksen siitä, oliko komission huomautus
tilaustyö komissaari Jyrki Kataiselta.
Tästä me varoitimme
Juuri tällaisesta kiristystilanteesta varoitti
vuonna 2012 monien tutkijoiden ja järjestöjen muassa myös VEU:n delegaatio, joka kävi
tuolloin luovuttamassa oman vetoomuksensa
eduskunnalle budjettivaltaa kaventavan sopimuksen hylkäämiseksi.
Sopimus kuitenkin hyväksyttiin sixpackin
hallituspuolueiden ja keskustan voimin. Vastustamaan jäivät ainoastaan Perussuomalaiset, yksi
keskustalainen toisinajattelija ja eduskunnan
Vasenryhmä.
Sixpackin hallituspuolueet oikealta vasemmalle vähättelivät tuolloin sopimuksen merkitystä. Vasemmistoliiton Annika Lapintien mukaan sopimus ei tuonut ”mitään uutta” Suomen
taloudenpitoon.
– Nämä ovat niitä samoja säännöksiä, jotka
ovat olleet ennenkin hyvän taloudenpidon ja
Emu-vaatimusten mukaisia, Lapintie kertoi
Kansan Uutisille.
Samoilla linjoilla oli tuolloin kokoomuksen
Arto Satonen.
– En näe että tässä on mitään mahdoton-
ta ongelmaa budjettivallan näkökulmasta,
tämähän koskee ainoastaan sellaisia tilanteita,
joissa valtio joutuu alijäämäkriteerin kanssa vaikeuksiin. Jos et sä joudu vaikeuksiin,
kukaan ei tule ohjaamaan sun budjettia, selitti
Satonen.
Takki kääntyy
Paradoksaalista on, että nyt kovan talouskurin
vaatimukseen yhtyvä Perussuomalaiset oli ainoa
puolue, joka vuonna 2012 asettui koko ryhmänsä vahvuudella vastustamaan kurisopimusta.
– Suomi voi olla, isänmaa, sellaisessa talouspoliittisessa tilanteessa tulevaisuudessa, että
tämän sopimuksen edellyttämä talouspolitiikka pahentaa ja jyrkentää lamaa, varoitti Soini
tuolloin.
Hallitukseen menon jälkeen ääni kellossa
kuulostaa olevan toinen. Nyt Soinin mielestä
onkin ”itsestään selvää”, että komission taantumaa pahentavia sääntöjä pitää noudattaa.
– Huvittaa hieman se, että sanotaan, että
kauheeta kun on vaikeita päätöksiä. Mitäs siinä
on vaikeata kun tehdään oikeita päätöksiä,
puheenjohtaja totesi Ylelle toukokuussa.
Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkalan
(ps) eduskunnassa esittämä arvio talouskurisopimuksesta joulukuulta 2012 käykin hyvin
myös tähän päivään:
– Minua vain ihmetyttää, minkä takia me
todella näin toimimme, en ole kuullut hyviä
perusteluita sille. Ainoa perustelu on nähdäkseni se, että tämä hallitus ei todennäköisesti tule
pysymään koossa, ja tällä sopimuksella haetaan
selkänojaa siihen tilanteeseen, jos talous yhä laskee: silloin saadaan tulla tänne julistamaan, että
emme me leikkaisi, mutta kun tämä sopimus
sanoo näin. <
» w w w.v e u. f i
Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5
vaPPuPuHe
TeksTi mauri nyGÅrd Ve un halliTuksen jä sen, iTsenäisYYspuolueen Vpj w w w.toisinajat telija .fi [email protected] t.fi
Hyvät Ihmiset, tiedättekö, että hyvinvointivaltio oli
äärimmäinen poikkeus ihmislajin historiassa?
se sallittiin vain kommunismin pelossa?
Kai tajusitte 90-luvun alussa, että nyt sitten seuraa pääoman maailmankausi?
Kai tajusitte, että iso raha halusi vallan pois kansalta ja
kansallisvaltioilta?
Kai tajuatte, että vaikka haluttaisiin, niin kansanvalta ei
voi toimia isoissa yksiköissä kuten EU:ssa?
Varmaankin tajuat, että EU on keino saada valta pois
kansallisvaltioilta ja kansalta.
Kai myönnät, että itsenäistä Suomea ei enää ole. Itsenäisyys on humpuukia, kuten niin moni muukin asia.
Kai tiedät, että kaikki eduskuntapuolueet kannattavat
EU-jäsenyyttä ja euroa.
Kai tajuat, että näitä puolueita äänestämällä kannatat
kansainvälisen ison rahan valtaa.
Kai tiedät, että 90-luvun lama ja nykyinen
lama ovat EU:sta johtuvia. Molemmilla
kerroilla rahan arvo oli noussut pilviin
euron tai siihen pyrkimisen vuoksi.
Nyt euron arvoa on laskettu, mikä
piristää taloutta hallituksen
politiikan sitä haitatessa.
Kai tiedät, että valtiontatiedättekö, että
louden vaikeudet johtuvat paljolti siitä, että on vähennetty
rikkaitten verotusta. Samalla on leikattu valtionavut kunnille lähes puoleen, ja kunnat ovat vaikeuksissa.
Tajuatko siis, että sairaanhoito-ongelmat ym. ovat tahallaan aiheutettuja? Kaikilla keinoilla edistetään yksityistämistä.
EU:n vuoksi valtion piti luopua rahan luomisesta ja
itseltään lainaamisesta. Sitten on velkaannuttu lainaamalla
yksityisiltä pankeilta, joita valtio toisaalta tukee. – Mieletöntä, eikö niin?
Tajuatko, että valtionyhtiöiden lähes lahjoittelu ulkomaille on älytöntä? Esimerkkeinä Kemira Agro, Talvivaara ja
Rautaruukki.
Tiedätkö, että koko vapaakauppa on bluffia? Täydelliselle
vapaakaupalle ei ole mitään tieteellistä tai käytännön perustetta kansallisvaltion tai pienen ihmisen kannalta. Kaupankäyntiä kyllä tarvitaan.
Kai nyt tajuat, että todellinen oppositio on eduskuntaan
pyrkivissä puolueissa, ja että EU-jäsenyyden vastustaminen
on parasta kuntapolitiikkaa.
Tarvitsemme siis lisää veroja rikkaille ja eroon EU:sta,
Natostakin. <
|5
6|
» w w w.v e u. f i
Va i h t o e h t o E U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5
Mikä EU:ssa
Teksti Ari Ojapelto Tie tokir jailija [email protected]
Suomalaiset veronmaksajat saattavat tulevaisuudessa
joutua maksamaan yli 55 miljardin – kahden
budjetin – verran takauksia.
T
jälkeen
Saksa oli rauniona ja hirveissä
veloissa. Saksan velat olivat tuolloin
suuruudeltaan 29,7 miljardia silloista Saksan markkaa ja vastasivat 21
prosenttia kansantuotteesta.
Tuolloin Kreikka, Irlanti ja muut velkojamaat päättivät armahtaa Saksan mitätöimällä
noin puolet maan julkisesta ja yksityisestä
velasta. Lisäksi Saksalle myönnettiin oikeus
pidättäytyä tilapäisesti maksamasta velanhoitokuluja, jos maan kauppatase painuisi alijäämäiseksi. Maksuvalmiuden varalta sovittiin sovittelumekanismi joka takasi, että lainoittajamaat
ostaisivat Saksalta enemmän tuotteita kuin
myyvät sinne.
Entä nyt EU:ssa – yli kymmenen vuoden
rahaunionin jälkeen? Nyt kun Aho, Viinanen,
Lipponen, Niinistö ja kumppanit ajoivat Suomen väkisin EU:n rahaunioniin ns. ”vapauden”
ideologian innoittamina.
Heidän ja vallassa olleiden uusliberalististen
talousprofessorien ammattitaito, osaaminen
ja mielikuvitus ei riittänyt ennakoimaan, mitä
kaikkea pankit keksivät innovoida vapautetuilla pääomamarkkinoilla. He alkoivat ”taikoa
tyhjästä rahaa” (osittaisvarantojärjestelmä).
Seurauksena oli jättimäinen virtuaalirahan
Ponzi-huijaus, josta poliitikot olivat vieläkin
täysin ”pihalla”.
Nyt pankkien taseissa on lähes 700 biljoonan johdannaispapereiden kupla, jonka alas
kirjaaminen markkina-arvoonsa on poliittisille
päättäjille mahdoton tehtävä.
oisen maailmansodan
Kun tätä virtuaalivelkaa verrataan
reaalimaailmaan, jossa koko maailman bruttokansantuote (BKT) on vähän yli 70 biljoonaa
euroa, tilanne on eurouskovaisille kiusallinen.
Varsinkin, kun he eivät ole ymmärtäneet asettaa
minkäänlaista sääntelyä pankkisektorille.
Pankkien pelastamiseksi perustetun EU:n
kriisinratkaisuneuvoston (ERRD) 55 miljardia euroa on vain 1/10 000 osa tarvittavasta
rahamäärästä. Pankkien velkapapereiden alaskirjaukseen tarvitaan ehkä 500-600 biljoonaa
(Islannin pankkien realisoinnissa johdannaispapereiden arvosta hävisi 94 prosenttia).
Pankkien pelastamiseen eivät riitä minkään
valtion eikä veronmaksajien rahat. Pankit ja
nämä ”riskienhallinnan ammattilaiset” ovat
väkisin tyrkyttäneet virtuaalisten velkapapereiden avulla rahaa eli velkaa kaikille – jopa täysin
luottokelvottomille.
Sodanjälkeisen Saksan velat ovat naurettavia verrattuna EU-maiden nykyisiin velkoihin.
Euromaiden kokonaisvelka (valtioiden, kotitalouksien, yritysten ja rahoitusalan) on rahaliiton
aikana kasvanut lähes kaksinkertaiseksi. Nyt se
on jo keskimäärin 470 prosenttia euromaiden
kokonaistuotannosta (BKT).
Mediat ovat paheksuneet konkurssikypsän
Kreikan velkatilannetta. Sen kokonaisvelka on
kuitenkin ”vain” 300 prosenttia BKT:sta. Kolmen AAA:n Suomenkin velkasuhde on jo 400
prosenttia ja samalla tasolla Portugalin kanssa.
Pahin tilanne on Irlannissa, jonka velkaisuusaste on yli 1 000 prosenttia. Heti perässä
tulee Alankomaat (n. 750%), Japani (yli 600%),
Britannia (n. 550%), Belgia (n. 500%), Ranska
(n. 500%), Espanja (n. 450%), USA (n. 350%).
Sodanjälkeisen Saksan nousua helpotettiin sen viennin edistämisellä. Nyt Saksan
on annettu rohmuta Suomen ohella (finanssikriisiin asti) eteläisten kriisimaiden markkinaosuuksia EU:n nollasummamarkkinoilla ja pahentaa niiden ennestäänkin surkeata tilannetta.
EU ja IMF vaativat kriisimailta säästöjä,
supistuksia ja rakennemuutoksia eli aivan päinvastaisia ”avustuspaketteja” kuin voittajavaltiot
aikoinaan Saksalta.
EU ei ole laittanut pankkeja edesvastuuseen
aiheuttamastaan finanssikriisistä ja siihen johtaneesta keinotteluista. EU ei ole laittanut pankeille kunnollisia velvoitteita ja sääntelyä kuten
olisi pitänyt, jottei finanssikriisi taas uusiutuisi.
EU:n komission tuoreiden laskelmien mukaan finanssikriisin aiheuttama yhteenlaskettu
kustannus EU-kansalaisille on ollut 6 000-12
000 miljardia euroa ja se on kaikki pois kansalaisten ostovoimasta.
EU on toiminut aivan päinvastoin. Perustetun EU:n kriisinratkaisuneuvoston (ERRD)
uusilla ”työkaluilla” (bail-in) kriisiviranomainen
oikeutetaan muuttamaan pankin velkoja pankin omiksi pääomiksi sen jälkeen kun todetaan,
muut pelastustoimet eivät enää auta. Todellinen
silmänkääntötemppu, jonka avulla pankinjohtajat takuuvarmasti jatkavat uhkapeliään ja
”innovointiaan”.
Toinenkin yhtä järjetön helpotus on suotu
veronmaksajien kustannuksella pankeille, jotka
» w w w.v e u. f i
Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5
|7
on vikana?
Ei ihme, että rahoitusjärjestelmä vaikuttaa epävakaalta
Liikkeessä olevan
likviditeetin laji
Bruttomäärä
vuonna 2009,
mrd USD
Osuus
maailman
bkt:sta, %
Johdannaismarkkinoiden luoma
likviditeetti (”virtuaaliraha”)
633 251
1 093
Arvopaperimuotoiset luotot,
kuten joukkovelkakirjalainat
88 644
153
Perinteiset pankkiluotot, kuten
asunto- ja yrityslainat
20 278
33
”Oikea” perusraha, kuten käteinen
ja käyttötilit
5 794
10
Maailman nimellinen bkt
57 937
100
Lähteet: BIS, IMF, Independent Strategy, Taloussanomat
Maailman taloudessa eri muodoissaan liikkeessä olevan likviditeetin eli rahan
ja rahaa vastaavien tai korvaavien sitoumusten määrä vuoden 2009 lopussa
miljardeina Yhdysvaltain dollareina.
Euroalueen 12 alkuperäisjäsenen BKTn kehitys 1961–2013
% bkt:sta
10 vuoden keskiarvo
Lähde: Omat laskelmat AMECO-tietokannan pohjalta (kohta RVGDP)
8
6
4
2
0
-2
-4
12
20
09
20
06
03
20
20
00
97
20
19
94
91
19
19
88
85
19
19
82
79
19
19
76
19
73
70
19
19
67
64
19
19
19
61
-6
8|
» w w w.v e u. f i
Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5
Kriisin aiheuttanut velkakupla on paisunut entistäkin suuremmaksi
Vanhojen euromaiden (Euro-11), Britannian, Yhdysvaltain, Kanadan, Japanin ja Australian
kokonaisvelan määrä suhteessa vuotuisen kansantuotteen määrään vuosina 1/1990–6-2012.
Mukana julkisen talouden, rahoitusalan, yksityisten yritysten ja kotitalouksien velat.
Irlanti
Alankomaat
Japani
Britannia
Belgia
Ranska
Espanja
Suomi
Irlannin
velkaisuusaste
yli 1 000%
Portugali
Italia
Itävalta
USA
Australia
Saksa
Kreikka
Kanada
Velka/bkt. %
800
700
600
500
400
300
200
90
92
94
96
98
00
02
04
06
08
10
100
Lähteet: Deutsche Bank, Haver Analytics
ovat ”liian isoja kaatumaan”. Vuoden 2016 alussa voimaan astuva finanssivakauden valvoja FSB
(Financial Stability Board) on julkaissut rahoitusjärjestelmien vakauteen ja pankkien pelastamiseen tähtäävät toimintalinjat. Niistä Suomen
poliittiset päättäjät ovat olleet aivan hiirenhiljaa.
Isojen investointipankkien (SiFi) alkaessa
kaatua, pankit uudelleen pääomitetaan vakuuttamattomista velkaeristä eli talletuksista.
Mikäli länsimainen pankki menee nurin tai
uhkaa mennä nurin Euroopan unionissa tai
Yhdysvalloissa, uuden säännöstön perusteella
tallettaja voidaan ”tulkita” pankkiin sijoittaneeksi henkilöksi, joka on ”sijoittajavastuussa” omalla
sijoituksellaan eli talletuksellaan.
Talletus muunnetaan pankin pääomaksi, jolloin siitä tulee konkurssipesän omaisuutta, millä
maksaa ensisijaisille velkojille. FSB:n mukaan
pankki on toisen pankin ensisijainen velkoja
ennen valtiota ja paikallishallintoja, eritoten
johdannaisten kanssa. Näin suojellaan rahoitusjärjestelmää taas tallettajien kustannuksella.
nyt olisi korkea aika hypätä uppoavasta
laivasta. Tosin se on jo myöhäistä, koska Suo-
mea rasittavat jo EU:n osalta yli 50 miljardin
takaukset ja Suomen Pankin osalta noin 70 miljardin euron saatavat Euroopan keskuspankille
(EKP). Niiden lisäksi vielä muita EU-maiden
julkisia takauksia ja kotimaiset takaukset.
huonosti käy, suomalaiset veronmaksajat joutuvat mahdollisesti maksamaan
yli kahden budjetin (55 mrd) verran takauksia.
Sinä aikana ei makseta sitten yhdenkään virkamiehen palkkaa, ei terveydenhoitoa ja koululaisetkin laitetaan pakkolomille.
Koko maailma on jo hiusrajaansa myöten veloissa ja siten syönyt etukäteen tulevan
ostovoimansa. Ostovoima on kuitenkin kaiken
taloudellisen kasvun, yrittäjyyden ja edes (teoreettisten) uusien työpaikkojen ylivoimaisesti
tärkein edellytys. Teoreettista se on siksi, että
maailmanlaajuinen tuottavuus kasvaa nopeammin kuin markkinat.
jos tai kun
jos nyt HyPätään EU-junasta, voidaan vielä
välttyä suunnitelluilta eurobondeilta eli valtion
velkojen yhteistakuilta sekä pankkien velkojen
yhteistakuilta, joille ei ole mitään kattoa.
EU ja euro ovat siis täysin ideologinen
tuulentupa, jossa vahvimpien valtioiden ehdoilla maksatetaan heikompien maiden viulut ja
väkisin ylläpidetään täysin mätää pankkijärjestelmää.
Kaiken kukkuraksi kasvottomat pääomamarkkinat pitävät poliitikkoja pilkkanaan ja
juoksuttavat heitä kuin pässiä narusta – ja
nauravat veroparatiiseissa poliitikkojen uskolle
vapauden ideologiasta.
Onko EU:ssa jotain hyvää? Kirjassani Ahneuden aika (2006) kirjoitin, että teoriassa EU
voisi olla hyvä hanke. Se on maailman ylivoimaisesti suurin yhtenäinen markkina-alue.
Jos siellä pystyttäisiin rakentamaan pääomalle riittävän tehokkaat sääntelyjärjestelmät,
EU:lla olisi muskeleita painostaa muut maat
samoihin sääntöihin uhkaamalla niitä protektionismilla.
Valitettavasti EU:ssa on kuitenkin toimittu
täysin päinvastoin. Se on lisännyt vain pankkien
uhkapelimahdollisuuksia. Kansalaisten osaksi
on jäänyt istua valtamedian manipuloimana
sivuraiteella ja odottaa lisää säästöjä, supistuksia
ja seuraavaa pankkien lopullista kriisiä. <
» w w w.v e u. f i
Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5
|9
raPortti kreikasta:
eu luomuviljelyn
uHkana
Iso agrobisnes kiittää, kun EU-lainsäädäntö pitää
maatiaislajikkeiden viljelijät kurissa.
TeksTi Henry Björklid kreik a ssa a su Va luomu Viljelijä
1990
kreikkalaiset puutarhaharrastajat ja -asiantuntijat huolestuivat Kreikan eri hyötykasvien
kohtalosta. He perustivat Peliti-järjestön,
joka kerää, säilöö ja jakaa maatiaissiemeniä
sekä taimia kansalle ilmaiseksi. Järjestö aloitti
toimintansa 2003 ja se kasvoi nopeasti merkittäväksi tekijäksi.
Pelitin toiminta on jatkuvasti laajentunut siitä
lähtien kun ymmärrettiin, minkälaisen vaaran
suuryritysten lobbarit muodostavat Brysselissä
yhdessä itse EU:n kanssa, joka haluaa ”tehdä kaiken turvalliseksi ja yhdenmukaiseksi”. Kuulostaa
hyvälle, mutta se ei missään nimessä toimi.
Ranskassa on vielä suurempi organisaatio
nimeltään Kokopelli. Tämä hyväntekeväisyysjär-
VUoriston
-luvulla
pengerviljelmät
jestö jakaa maatiaissiemeniä maailmanlaajuisesti ja myös myy niitä.
Vuonna 2008 kaupallinen siemenyhtiö haastoi Kokopelli-järjestön oikeuteen, koska tämä
sai ”kauppaa vääristävää etua myydessään siemeniä, joita ei oltu sertifioitu”! Oikeus langetti
Kokopellille 35 000 euron sakot.
sertiFikaatit lUomUViljelijän kiUsana
Siemenalan suuret toimijat, ”Big Agro”, ovat
kehittäneet niin sanottuja hybridisiemeniä
risteyttämällä useampia lajeja. Patentoimalla
tai muulla tavalla suojaamalla nämä yritykset pidättävät itsellään oikeuden myydä näitä
siemeniä omilla nimikkeillään. Heillä on varaa
maksaa kustakin lajista satojen eurojen ser-
tifiointimaksut. Vastaavasti järjestöillä ei ole
tällaisia rahoja ja yleinen mielipide on, etteivät
he ostaisi sertifikaatteja vaikka rahaa olisikin.
Kokopellillä on yli 200 erilaista tomaattilajia
ja Pelitillä on yli sata, joten puhutaan todella
suurista summista jo pelkästään tomaattien
osalta.
Rahalla on paljon parempaakin käyttöä.
Tänä keväänä Peliti sai valmiiksi talon, johon
tulee valtakunnallinen siemenpankki. Järjestö
on kerännyt jäsenistön keskuudesta rahaa tätä
tarkoitusta varten, mutta yleisesti ottaen hyvin
harvalla on rahaa yli aivan välttämättömien
tarpeiden. Ja kuitenkin maaseudulla tilanne on
helpompi kuin Kreikan suurkaupungeissa Thessalonikissa ja Ateenassa, joissa asuu yli puolet
koko Kreikan 11 miljoonasta kansalaisesta.
10|
» w w w.v e u. f i
Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5
k i e r r ät y s m at e r i a a l e i s ta
ruokaa ympäri vuoden.
rakennettu walipini tarjoaa
Koska kreikkalainen Peliti-järjestö ei voi
myydä siemeniä, on sen alaosastoissa ajateltu;
”Jos emme kerran voi myydä, lahjoitamme
siemeniä ja taimia kansalle.” Esimerkiksi Komotinin kaupungissa luoteis-Kreikassa on lahjoitettu kansalle siemeniä ja taimia koko Pelitin
olemassaolon ajan. Viimeisimmät kolme vuotta
on kansalle lahjoitettu 16 000 tainta joka vuosi
ja valtavia määriä siemeniä.
Järjestön toimintaan kuuluu myös opetus
kouluissa ja neuvonta erilaisissa tapahtumissa,
työpajojen järjestämistä – kaikkea mikä liittyy
hyötykasvien kasvattamiseen, luonnonmukaiseen viljelyyn ilman myrkkyjä tai teknisiä
lannotteita, yrttien käytöstä ja ruuan säilönnästä aina saippuan tekoon.
i
maatiaiskasvit ovat aikojen kuluessa luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksessa muovautuneita ja kehittyneitä koriste- tai hyötykasveja.
Maatiaiskasvien paikalliset kannat
saattavat olla hyvinkin erityispiirteisiä. Maatiaiskasvien arvo on erityisesti niiden geneettisessä potentiaalissa,
luonnon monimuotoisuudessa sekä
kulttuurihistoriassa.
ko U l U l a i s e t
jakamassa taimia 2015.
maatiaislajikkeet Vs. kaUPalliset
hyBriDit
Siemenalan kaupalliset toimijat kieltävät viljelijöitä ottamasta siemeniä talteen, vaan näiden
tulee joka vuosi ostaa uudet siemenet. Talteenotto olisi muutenkin vaikeaa, koska hybriditomaattien siemenet eivät ole stabiileja – niistä voi
syntyä kaikkia niitä eri lajikkeita, joista ne on
alunperin risteytetty.
Maatiaissiemenet ovat sitävastoin syntyneet
siten, että esimerkiksi viljelijä vuoristossa on
ottanut aina parhaiden tomaattien siemeniä talteen. Jossakin saaristossa toinen viljelijä on tehnyt samoin. Pikku hiljaa, vuosisatojen saatossa
on saatu aikaan lajikkeet, jotka kasvavat parhaiten juuri siinä ilmastossa, jossa niitä on kasvatettu ja luonnollisella valikoinnilla on saatu aina
vain parempia taimia, jotka kestävät kuivuutta,
maistuvat paremmilta, ja niin edelleen.
Kaupallisten hybridisiemenissä on sitävastoin painotettu kuljetuskestävyyttä, väriä ja
säilyvyyttä. Ja nyt kaikkien tulisi viljellä näitä
yhdenmukaisia lajikkeita olivat kasvuolosuhtet
mitkä hyvänsä. Myöskään mitään ”maanviljelijän siemenvalikoitumista” ei tapahdu, koska
hänen tulee vuosi vuoden perään ostaa uudet,
homogeeniset siemenet.
Ja tämä ei koske ainoastaan EU:ta. Turkki
tuottaa paljon tuotteita EU:n markkinoille. EU
hyväksyy esimerkiksi ainoastaan kahta kirsikkalajia, jonka johdosta viljelijät Turkissa ovat
joutuneet kaatamaan vanhat kirsikkapuut ja
ostamaan ulkomailta – yllätys, yllätys – sertifioituja taimia.
Kun ottaa huomioon, että jokaista Brysselin
parlamentaarikkoa kohden on 30 lobbaria, niin
ymmärtää minkälainen karuselli on kyseessä. Ja
yli puolet parlamentaarikoista ovat myötämielisiä ”kyllä markkinat hoitaa”-ajatukselle. Lopputulos on aika selvä.
Yhdistyksillä ei ole varoja tai keinoja tuoda
esiin tulevia vääristymiä, paitsi juuri jakamalla
keskuspuistossa tai muulla sellaisella paikalla
kansalle ilmaiseksi tuotteitaan. Tämän on jopa
media huomioinut – ainakin jossain määrin.
Kreikkalaiset huomauttavatkin hieman ironisesti, että ”heitä edustaa jo kaksi parlamenttia,
toinen Brysselissä ja toinen kumileimasimena
Ateenassa – ja heidän pitää vielä muodostaa
näiden lisäksi katuparlamentti, jotta saisivat
äänensä kuuluviin!”
käDestä käteen – syDämestä syDämeen
Pelitillä on myös toinen verkosto; ”Kädestä
käteen – Sydämestä sydämeen”-organisaatio,
joka harrastaa vaihdantataloutta. Jos teet puutarhatöitä, sinulle tarjotaan nukkumapaikka
ja ruokaa – tai kielenopetusta, joogaa tai mitä
kukin osaa.
Peliti myy myös kirjoja ja heidän vuosikirjassaan on yli 50 sivua osoitteita, järjestetty paikkakunnittain, mitä kullakin on vaidossa tarjota.
Komotinin keskustassa, eräässä Pelitin
suosimassa kerhohuone-ravintolassa voi myös
ilmaiseksi oppia kreikkalaisia kansantansseja ja
melkein joka ilta on keskusaukion tuntumassa
jotain ilmaiskonsertteja tai esiintymisiä.
Keväällä 2014 tutustuin ranskalaiseen nuoreen mieheen, joka toi Ranskasta pyöräillen(!)
siemeniä tänne Kreikkaan. Kyse on siementen
» w w w.v e u. f i
Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5
vaihdosta, eräänlaisista testeistä, jossa kumpikin
järjestö tekee määrättyjä koeistutuksia toisen
siemenillä.
Matkan etapit olivat suunnitelleet Kokopelli
ja Peliti yhdessä vastaavan italialaisen toimijan
kanssa. Eli hän pyöräili päivän, teki erilaisia
hommia eri puutarhoissa muutaman päivän –
hieman säiden mukaan ja jatkoi taas matkaansa.
Hänen määränpäänsä oli Istanbul, johon hän
meni opiskelemaan. Tällaisessa toiminassa kaikki voittavat ja toimija ei oikeastaan tarvitse käyttää rahaa lainkaan – tai kenenkään muunkaan.
Peliti laajentaa toimintaansa
Kun olimme eräällä tavallisella peruskoululla ja
teimme siellä vapaaehtoistoimintaa tuli puheeksi tietokoneet. Koululla kerrottiin, että uusin
koululla oleva tietokone on kahdeksan vuotta
vanha! Suomessahan tietokone katsotaan ”ikälopuksi”, kun se on yli neljä–viisi vuotta vanha
ja näitä romutetaan lähemmäs miljoona konetta
vuositasolla.
Aloimme suunnitteleemaan käytettyjen tietokoneiden tuomista Suomesta. Aivan lyhyesti:
Kreikan opetusministeriöllä on ohjelma, joka
on käytössä noin sadassa koulussa. Ministeriöllä
on kaikki valmiudet mitä tulee ohjelmiin, eli
käyttävät avoimen koodin ohjelmia yhdistettynä
peruskoulun opetusohjelmien kanssa.
Emme ole vielä löytäneet Suomesta toimijaa, joka koordinoisi tällaista mahdollista
EU-projektia ja hoitaisi tietokoneiden testauskoulutuksen jne. Tämä koulutushan voitaisiin
tehdä työvoimakoulutuksena, koska se veisi niin
sanotusti ”varmaan ammattiin”, yhdistettynä jo
nyt olemassa olevin koulutusmahdollisuuksiin.
Kreikkalaiset itse eivät halua järjestää asiasta
EU-projektia, koska he pitävät tällaisia projekteja liian monimutkaisina ja byrokraattisina.
He ehdottavat toisenlaista ratkaisumallia:
Paluukuormana voidaan Suomeen tuoda puhtaita maataloustuotteita, jotka sitten jalostetaan
tai pullotetaan Suomessa. Tällainen kaupallinen
toiminta peittäisi rahtikustannukset suurelta
osin.
Molempien maiden kansalaiset voittaisivat
tällaisessa yhteistyössä, siis myös suomalaiset,
koska tuotteet tulisivat suoraan tuottajalta
Suomeen. <
(vas.) osallistuu
taimipottien tekemiseen
h e n ry B j Ö r k l i D
|11
kuinka vaihdantatalous toimii
eräänä Päivänä eräs taksikuski kurvasi portin eteen. Olin juuri kylvämässä
siemeniä ja hän tuli portista iloisesti kättään heiluttaen. Toisessa kädessä hänellä
oli muovikassi, jota hän minulle tarjosi. Katsoin kassiin ja siellä oli noin tiu munia.
Kiitin tietysti kovasti ja tarjosin hänelle erilaisia taimia ilmaiseksi, mutta hän sanoi tulevansa myöhemmin, koska hän ei ole vielä ehtinyt laittamaan puutarhaansa kuntoon. Jäin ihmettelemään, josko hänellä on jossakin kanoja – tiesin missä
hän asuu, mutta en ollut koskaan nähnyt kanoja hänen pihassaan.
Noin viikkoa myöhemmin jouduimme käymään sairaalassa ja matkalla takaisin
hän pysähtyi kaupan luokse ja kysyi: ”Onko OK, jos hän ottaa vielä yhden matkustajan.” Sanoimme, että tottakai on OK, jolloin hän talutti erään noin 80-vuotiaan
papparaisen autoon. Ajoimme pari korttelia ja pysähdyimme taas. Kuski auttoi
papparaisen autosta ja talosta ilmestyi mummo, joka myös liikkui suhteellisen
huonosti, aidasta tukea ottaen.
Mummolla oli kuitenkin kori matkassa ja korissa oli munia. Nyt tiesin mistä munat olivat kotoisin!
näHtävästi ystävällinen taksikuskimme aina hoiti vanhusten kauppamatkan
ja sai maksuksi munia. Tämä on tietenkin pakon sanelemaa, koska eläkkeitä on jo
nyt leikattu 40% Troikan vaatimuksesta ja EUn mukaan pitäisi vielä leikata 20% lisää.
Jo nyt täällä on tiukkaa, koska 300–400 euron eläkkeellä on vaikea pärjätä –
jopa Kreikassa, koska energia ja lämpö maksaa täällä yhtä paljon kuin Suomessa,
joissakin tapauksissa enemmän. Täällä vuoren juurellakin on 4–5 kuukautta kosteaa ja kylmää, saati sitten vuoristossa.
Eikä se taksikuskillekaan halpaa ole – polttoaine maksaa hivenen enemmän
kuin Suomessa ja hän ajaa tosi halvalla ja antaa aina kuitin. Poliisit nimittäin ratsaavat takseja joissa on matkustajia ja sakko on kuulemma suuri, jos ei mittari ole
päällä tai näyttää ”nollalukemaa”.
No, mitä sanoisi suomalainen virkamies tällaisesta ”munanvaihto-luontaistaloudesta”, jossa ei munia ensin kuskata jonnekin leimattavaksi ja sitten takaisin
lähimpään myymälään rasioihin pakattuna – ja varsinkin kun näistä ei makseta
veroja?
Ajellaan vaan taksilla pari korttelia edestakaisin ja ollaan niinkuin ei mitään olisi
tapahtunut. Sehän on mitä törkein talousrikos!
Onneksi tämä on Kreikka ja ihmiset tekevät niin kuin järki
sanoo, eikä niin kuin virkamies katsoo olevan lain ja järjestyksen mukaista. Vaikka olisikin.
Henry Björklid
12|
» w w w.v e u. f i
Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5
moU-suomennos
ilmestynyt kirjana
jätimme 6.10.2014 Suojelupoliisille tutkinta-
Pä ät Ö s Va lta Suomen kulloisestakin ydinaseellisuudesta tai ydinaseettomuudesta
siirtyi 4.9.2014 Natolle tällä allekirjoituksella.
isäntämaasopimus
ydinsulkusopimuksen
valossa
vaikka suomen ja naton välisellä isäntämaasopimuksella on monia hämmästyttävän laajoja ulottuvuuksia, yksi on kuitenkin
ylitse muiden: Naton taktisten ydinaseiden
sijoittaminen pitkin Venäjän 1300 kilometriä
pitkää luoteisrajaa, alueella joka yhdistää
sotilaallisesti jännittyneet Itämeren ja Pohjoisen Jäämeren alueet.
Erityisen mutkikkaaksi muodostuu kysymys ydinsulkusopimuksen rikkomisesta.
Sopimuksen perusteella Suomella ei ole
oikeutta vastaanottaa eikä millään Naton
ydinasevaltiolla eli Yhdysvalloilla, Iso-Britannialla ja Ranskalla ole oikeutta luovuttaa
ydinaseita Suomen omaan hallintaan. Isäntämaasopimuksessa ongelma on ratkaistu
alistamalla koko Suomen armeija Naton
komentoon sille ajalle minkä Nato operoi
Suomessa. Ratkaisu toimii vain osittain, sillä
isäntämaasopimuksen perusteella Suomen
armeija on kansallisessa valvonnassa silloin
kun Nato ei operoi Suomessa.
Yhtä monimutkaiseksi muodostuu
myös sen määrittäminen mitkä esineet
ovat ydinaseisiin kuuluvia ja mitkä eivät.
Tähän mennessä julkisuudessa esillä olleita
järjestelmiä ovat mm. Hornet-hävittäjistä,
AGM-158JASSM-ohjuksista ja niihin
yhteensopivista USA:n ydinkärjistä muodostuva kokonaisuus. Alkuperäisessä
kokoonpanossaan Hornetit eivät olleet
osa ydinasejärjestelmää, mutta sitä ne ovat
kiistattomasti sen jälkeen kun ne on muutettu
yhteensopiviksi JASSM-ohjuksien kanssa ja
allekirjoitettu sopimus joka sallii ydinkärkien
sijoittamisen Suomen alueelle. Sama koskee
maasta maahan ammuttavia ATACMS-M57-ohjuksia joilla voi ampua sekä konventionaalisia että ydinräjähteitä. Koska molempien
järjestelmien kantama yltää Suomen alueelta
satoja kilometrejä naapurimaidemme alueelle,
kysymys ei ole pelkästään Suomen tai USA:n
omasta asiasta.
Vaihtoehtoja tämän ristiriidan suhteen on
kaksi.
1.
Suomi ilmoittaa virallisesti ohjuksien kantomatkan sisällä oleville
naapureilleen ja Kansainväliselle
atomienergiajärjestölle isäntämaasopimuksen myötä syntyneestä uudesta asemastaan, ja aloittaa neuvottelut mahdollisten
ydinaseiden valvonnasta asianomaisten kanssa,
huomioiden sen että ydinaseiden sijoittaminen
ei ole enää Suomen kansallisessa valvonnassa.
2.
Suomi laiminlyö ilmoitukset ja hyväksyy merialueilleen, ilmatilaansa
ja maa-alueilleen Naton etuvartioksi työnnetyn tukikohdan statuksen.
Tasavallan presidentin ja asianomaisten ministerien puheista päätellen Suomi on jättäytymässä jälkimmäisen vaihtoehdon varaan. <
pyynnön isäntämaasopimuksen eli MOUn (Memorandum of Understanding) laatimisesta. Suomessa
eduskunta sivuutettiin asiassa kylmästi, ja sopimus
allekirjoitettiinkin sopivasti ennen eduskunnan
syysistuntokauden alkamista. Myös Ruotsissa laadittiin vastaava sopimus, mutta siellä valtiopäivät
tulevat vielä käsittelemään asiaa. Ruotsin MOU ei
siis ole voimassa, Suomen on.
Tutkintapyyntöä jättäessämme kerroimme, että
toimitamme mahdollisesti myöhemmin lisäaineistoa pyyntömme tueksi ja perusteeksi ja samalla
tutkijoiden työn helpottamiseksi. Lisäaineistoa on
äskettäin painosta tullut Mauri Nygårdin toimittama kirja Näin Suomea viedään (VS-Kustannus
2015), jonka yhden kappaleen saatesanojen kera
luovutimme Suojelupoliisin käyttöön Oulussa
6.5.2015.
Kirjan alkuosa käsittelee Naton kanssa tehtyä
MOU-sopimusta lähemmäs sata sivua. Sopimusta
arvioi muiden muassa entinen ulkoministerimme,
professori Keijo Korhonen. Lisäksi asiasta kirjoittavat Mauri Nygård ja Riikka Söyring. Sopimuksen
epävirallinen suomennos – virallista ei ole olemassa – sisältyy myös näihin sivuihin.
Pyysimme Suojelupoliisia kiinnittämään erityisesti huomiota siihen, miten sopimus antaa Natolle mahdollisuuden tulkita sopimusta siten, että se
voi halutessaan tulla maahan myös pelkän oman
ilmoituksensa, deklaraation, perusteella.
Näyttää toteennäytetyltä, että eräät ministerit
ja muutkin, jotka ovat vedonneet turvallisuus- ja
puolustuspoliittisiin selontekoihin väittäen, että
isäntämaasopimus olisi ollut niissä eduskunnan
hyväksyttävänä jo vuodesta 2001 lähtien, ovat puhuneet muunneltua totuutta tai vastoin parempaa
tietoaan. Kirjan toimittaja ei löytänyt vuosien 2001
ja 2012 selonteoista edes yhtä sellaista mainintaa
isäntämaatuesta, minkä voisi tulkita eduskunnan
hyväksynnäksi nyt solmitulle sopimukselle.
Huolta oikeusjärjestelmämme tasosta lisää katsaus päätökseen, jonka oikeuskansleri oli tehnyt
MOU-sopimuksesta tehdyistä kanteluista. Oikeuskansleri oli jättänyt ottamatta huomioon Perustuslakimme 94 §:n kohdan, jonka mukaan eduskunnan tulee käsitellä sopimukset, jotka ovat
merkitykseltään huomattavia. Kirjassa on sivuilla
40-45 esitetty yksitoista (11)
syytä, jotka tekevät MOU-sopimuksesta merkitykseltään
huomattavan. Sopimus olisi
pitänyt käsitellä eduskunnan
perustuslakivaliokunnassa jo
yhdestäkin syystä.
Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskuksen hallituksen jäsenet
matti aalto ja
mauri nyGÅrd
» w w w.v e u. f i
Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5
|13
natosta ei
ole suomelle
turvaa
TeksTi veijo k are Ve u:n halliTuksen jä sen veijo.k are@sysma .fi
H
ölmöyttä oli mennä mukaan EU.n pakotepolitiikkaan.
Väärää turvallisuudentunnetta
on luottaa Naton apuun.
Naton ja Suomen välisessä
isäntämaasopimuksessa, jonka
sotilashenkilö allekirjoitti Suomen puolesta,
sana sopimus on Suomessa käsitetty joko tahallaan tai vahingossa (tyhmyyttään) väärin. Naton
kielenkäytössä sana tarkoittaa sitovaa, valtiota
velvoittavaa sopimusta. Suomalaiset poliitikot
väittivät, että sana viittaa tuleviin neuvotteluihin
ja näin ei sopimuksen allekirjoittaminen tarvinnut eduskunnan hyväksyntää.
Koskapa sopimus on kansainvälisesti tulkittuna sitova, teki Suomen hallitus rikoksen
perustuslakia vastaan antaessaan kenraalille
valtuudet sen allekirjoittaa. Tämän vuoksi Suomeen tarvitaan perustuslakituomioistuin, että
tällaiset väärät, perustuslain vastaiset sopimukset voitaisiin mahdollisesti etukäteen estää.
Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho (vr) selvitti
Nato-sopimuksen velvoitteita ja Naton toimintaa Suomessa. Hänen mukaansa Suomeen on
jo tuotu ohjuksia, joilla on mahdollista kuljettaa
ydinaseita. Satamat ja lentokentät on jo rakennettu Nato-sopiviksi. Varastoja Natoa varten on
jo luotu, armeija on mukautettu samoin Natomalliin. Turun saaristossa on sukellusvenetelakoita. Isäntämaasopimuksen kohta 3.4 sanoo
selkeästi, että Suomi on sitoutunut isäntämaana
kaikin voimin, siis kaikin voimin, tukemaan Naton toimintaa; siis myös hyökkäysalustana. Yhteiset sotaharjoitukset ja Naton toiminta muun
muassa Baltiassa antaisivat aihetta olettaa, että
Yrttiahon tulkinnat Natosta olisivat oikeita.
Poliittisen historian tutkija Keijo Korhonen
tyrmää täysin naiivina käsitykset, että mahdollisen kriisin osuessa Suomen kohdalle Nato
tai USA tulisivat auttamaan Suomea muutoin
kuin myötätunnolla – tai ehkäpä saataisiin
taas talvisodan malliin sardiineja Portugalista.
Riskeeraisiko Nato maailmanrauhan Venäjää,
ydinasevaltaa, kurittamalla Suomen takia? Ei
varmasti riskeeraa, ei edes Viron, Latvian, Liettuan, Puolankaan takia, kyllä sitä oltaisiin taas
yksin ...sardiinit taskussa.
Nyt on vanhan suomalaisen ulkopolitiikan
kissa nostettava pöydälle, pyyhittävä kissalla
koko pöytä puhtaaksi, puhdistettava ja puleerattava kissa, esiteltävä vanha, suomalainen,
ulkopolitiikan kissa uutena, aitona, kiiltävänä
suunnannäyttäjänä ja pantava ulkopolitiikan
kissa töihin eli rottajahtiin. Väärät ja Suomelle
epäkelvot ratkaisut on torjuttava, ne ovat niitä
rottia: EU, Nato, TTIP, TiSA, Monsanto, ja
niin edelleen.
Paasikivi, Kekkonen ja heidän linjansa on
otettava uuteen tarkasteluun. Kyllä historiasta
voi jotain oppiakin, vaikkapa sen, että on hyvä
pitää viholliset kaukana, ystävät lähellä. Suomen on edelleen itse hoidettava, itsenäisenä,
ulkopolitiikkansa. Ryssävihan (tai ryssänpelon)
päällystämä politiikkaporkkana ei meitä nyt
auta, se oli vaalitemppu. Tuttu jo 1960-luvulta,
mutta taas käyttöön otettu.
EU:n ja Naton jäsenenä emme kykene
harjoittamaan itsenäistä, omaa ja järkevää ulkopolitiikkaa, ja sen vuoksi olemme aina ilman
omaa syytämme vaarassa ajautua suurvaltojen
konflikteihin osallisiksi. Sellainen ei ole hyvää
suomalaista ulkopolitiikkaa. <
Lähteinä on käytetty Keijo Korhosen kirjoitusta,
kansanedustaja Yrttiahon selontekoa
Natosta ja Itsenäisyyspuolueen suomennusta
isäntämaasopimuksesta.
PuHeenaiHeita
eurooPassa
» w w w.v e u. f i
Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5
TeksTiT siPP o k äHmi ToimiT Taja , Ve u:n jär jesTösihTeeri sPk@PisPal a .ne t
#LuxLeaks-skandaali:
Ampukaa viestintuojat!
mädännäisyys eu-Politiikan sydämessä paljastui
viime vuoden lopulla, kun #LuxLeaks-tietovuoto toi päivänvaloon eurooppalaisten suuryhtiöiden massiivisen
veronkierron Luxemburgin veroparatiisien kautta. Tätä
”verotuksen optimointia” oli markkinoimassa yrityksille etunenässä Luxemburgin silloinen valtionpäämies ja
Euroopan komission nykyinen puheenjohtaja, JeanClaude Juncker.
Unioni on luvannut ottaa asian vakavasti, ja Euroopan parlamenttiin perustettiin helmikuussa asiaa tutkiva komitea. Nyt työryhmä on kuitenkin törmännyt
seinään: tietoja pimitetään eikä asia edisty. Komission
viivyttely asiassa herättää ihmetystä europarlamentaarikoissa yli puoluerajojen.
– Olemme nyt käyttäneet kolme kuukautta vailla minkäänlaista tulosta veronmaksajille. Emme ole edes saaneet mitään aiheeseen liittyviä dokumentteja, ihmettelee GUE/NGL-ryhmän Fabio De Masi.
Oikeustoimiin on kyllä ryhdytty, muttei veronkiertäjiä,
vaan järjestelmän paljastaneita journalisteja ja luxemburgilaista Antoine Deltouria vastaan. Parlamentin
verokomitea ei ole pystynyt haastattelemaan Deltouria,
jota odottaa kotimaassaan jopa viiden vuoden vankilatuomio ja yli 1 250 000 euron sakot.
– Eurooppalaiset veronmaksajat menettävät noin biljoona euroa vuodessa veronkierron takia, samalla kun
vaaditaan leikkauksia eläkkeisiin, palkkoihin ja julkisiin
menoihin. On sietämätöntä, että nämä rikokset paljastaneet ihmiset joutuvat oikeuteen, mutta syylliset kuten
Juncker nauttivat edelleen hyväpalkkaisista töistä, linjaa
De Masi. <
”Murhaajat, varkaat ja
hurskastelijat!”
Ay-liike LinnakeEurooppaa vastaan
seitsemän sadan afrikkalaisen pakolaisen hukkuminen Välimerellä huhtikuussa on nostattanut voimakkaita
protesteja Välimeren maissa. Italiassa, Kreikassa ja Kyproksella ammattijärjestöt USB, PAME ja PEO ovat osoittaneet mieltään EU:n pakolaispolitiikkaa vastaan unionin
edustustojen edessä.
Kreikassa ay-aktiivit kiipesivät EU:n rakennuksen katolle tikkaiden avulla ja ripustivat sinne banderollin, jossa julistettiin: ”Murhaajia, varkaita ja hurskastelijoita ovat
Euroopan imperialistit!” Sloganilla kiinnitettiin huomiota EU:n kaksinaamaisuuteen erityisesti Libyan sodassa.
Unioni oli innolla mukana sotatoimissa, mutta sodan
aiheuttaman humanitaarisen katastrofin seurauksien
hoitamiseen kuitenkaan ei EU:ssa haluta osallistua.
Italiassa mielenosoitukseen osallistuivat monet Välimeren yli tulleet siirtotyöläiset, jotka surivat kohtalontovereitaan. Italian parlamentin alahuoneen puhemies
Laura Boldrini kieltäytyi tapaamasta mielenosoittajia
tai kuulemasta heidän vaatimuksiaan.
Unionin puolelta on luvattu
ryhtyä toimiin ongelman korjaamiseksi. Jatkossa henkensä puolesta pakenevien pakolaisten laivat aiotaan upottaa jo
Libyassa. <
Kuva: Shutterstock
14|
» w w w.v e u. f i
kentällä taPaHtuu ...
Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 1 / 2 0 1 5
|15
y k s i n ä i n e n m i e l e n o s o i t ta j a
keskeytti EKP:n puheenjohtaja Mario Draghin lehdistötilaisuuden 15.
huhtikuuta. ”Alas EKP:n diktatuuri!”
huusi nainen turvamiesten retuuttaessa häntä pois rakennuksesta.
mahtipontisen päämajan
avajaiset Frankfurtissa saivat vastaansa
Blockupy-liikkeen rajun protestin 18.
maaliskuuta.
ekP:n UUDen
e U -j ä s e n y y t tä
ja euroa vastaan
osoitettiin Helsingissä mieltä 11.
huhtikuuta.
” t tiP on troijan
Kansainväliseen vapaakauppasopimusten vastaiseen
toimintapäivään osallistuttiin myös Suomessa
18. huhtikuuta. VEU
oli yksi mielenosoituksen koollekutsujista.
heVonen!”
uuden järjestösihteerin. Jatkossa lehden toimittamisesta
ja toimiston juoksevista asioista vastaa
sipoolainen toimittaja Sippo Kähmi.
V e U s a i to U ko k U U s s a
SoSIAALISESSA
MEDIASSA
ww
w www.veu.fi
V e U o l i e s i l l ä eduskuntavaalien yhteydessä
muun muassa vaalitenteissä Padasjoella,
Sysmässä, Hartolassa ja
Heinolassa.
Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry
@VEUtiedotus
Vaihtoehto EU:lle
v
u
s
t
u
k
s
u
ko
o
k
i
s
o
u
s
ko u t i l l ä ,
o
k
i
os
Pir
: n v u n k y l ä n et
y
r
kais
at i
kus
0 0 m äntöjen mu
skes
:
u
8
1
t
n sä
ed o
l lo
l e t i . 2 0 1 5 k e sa käsitellää ille avoin.
l
:
lee
u
jäsen
to e n a 1 7.6 okoukses
taa, tu lle.
l
e
l
H
a
l
i
v
e
i
k
i
n
o
o
ka
.K
t
isto
a ää
va i H s k i v i i k k 2210 Espoo ikokous on
ksess isesti toim
u
o
k
e
o
s
l
0
l
k
k
4,
Vuo
kirja
ttää
nkuja
tä ä n
asiat.
at käy n kokousta
een
v
o
k
P i d e Keskipäivä osikokous
i
ittees et.fi.
aa
ne
o
k
s
t
n
o
e
o
vu
j
e
,
a
co.in
jeits
iikko
iiden
sä, kir stilla veu@
aan n aan kaksi v
s
k
e
u
n
n
m
. me
köpo
öjen
isest
e t 3.6 inki tai säh
Säänt osallistum
s
i
m
taa
Hels
utu
ilmoit
i t ta 15, 00550
o
m
il
katu
kelän
ä
M
,
VEU
!
a
o
l
u
t
e
v
r
te
LL
– HA
ITUS
–
w w w.veu.fi
Va ihToehTo e u :lle T i eD oT u sk esk us rY – Ve u Mäkelänkatu 15, 00550 Helsinki Puhelin: (09) 682 3422 Sähköposti: [email protected]