Nato ja Suomi Päivölän Kansanopisto Kansalaistiedon kurssi 9.8.2013 Neuvotteleva virkamies Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö • Ajankohtaista Natosta • Suomen Nato-yhteistyö PLM Intranet, esimerkit • Keskustelu mahdollisesta Natojäsenyydestä ”NATO is the primary instrument for safeguarding our security and our values. That was its purpose when it was created. It remains its purpose today. And it will remain its purpose in 2020 and beyond.” NATO SecGen Anders Fogh Rasmussen, 23 March 2012, Brussels NATO - PERUSTIEDOT • Vuonna 1949 perustettu YK:n peruskirjaan nojaava puolustusliitto • 28 jäsenmaata (12 perustajajäsentä) • Transatlanttinen suhde • Konsensuspäätöksenteko STRATEGINEN KONSEPTI 2010: NATON YDINTEHTÄVÄT • Yhteinen puolustus • Kriisinhallinta • Yhteistyövarainen turvallisuus NATO Secretary General Anders Fogh Rasmussen KSEN VELVOITE EU, NATO ARTIKLA 5 ”Sopimusosapuolten mukaan aseellinen hyökkäys yhtä tai useampaa sopimusosapuolta kohtaan tullaan käsittämään hyökkäykseksi kaikkia kohtaan ja tällaisen hyökkäyksen tapahtuessa ne sitoutuvat Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan itsenäiseen tai yhteiseen itsepuolustukseen oikeuttavan 51. artiklan mukaisesti avustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimusosapuolta tai sopimusosapuolia, ryhtymällä yksin ja yhteistoiminnassa muiden sopimusosapuolten kanssa tarpeellisiksi katsomiinsa toimiin, myös aseellisiin, Pohjois-Atlantin alueen turvallisuuden palauttamiseksi ja säilyttämiseksi.” Pohjois-Atlantin sopimus (Washingtonin sopimus) 4.4.1949 Yhteinen puolustus tänään ”NATO will deter and defend against any threat of aggression, and against emerging security challenges where they threaten the fundamental security of individual Allies or the Alliance as a whole.” (STRATEGINEN KONSEPTI 2010) NATON OPERAATIOT Afganistan ISAF 2003Vahvuus 100.000 (suomalaisia ~145) Kosovo KFOR 1999vahvuus 5.500 (suomalaisia ~20) Afganistan NTM-A 2009Afganistan Mission Resolute Support 2015- Välimeri Active Endeavour 2001- Libya Unified Protector (3/2011-10/2011) Afrikan sarvi Ocean Shield 2009- Irak NTM-I (2004-2011) Naton kumppanuudet • Rauhankumppanuus (PfP) • Euroatlanttinen kumppanuusneuvosto (EAPC) • Välimeri-dialogi (MD) • Istanbulin yhteistyöaloite (ICI) • Nato-Venäjä -neuvosto (NRC) • Nato-Ukraina -komissio (NUC) • Nato-Georgia -komissio (NGC) • Globaalit kumppanuudet • Nato-EU • Nato-YK • Nato-AU NATON KUMPPANUUSUUDISTUS • Kumppaneiden merkitys Natolle on kasvanut. Nato hyväksyi uuden kumppanuuspolitiikan 4/2011: Globaalien kumppanuuksien kehittäminen Joustavat yhteistyömuodot Operaatioihin osallistuvien kumppaneiden aseman parantaminen • Aiemmin vain PfP-maiden käytössä olleet kumppanuustyökalut nyt avoinna kaikille kumppaneille • Kumppanuusuudistus sisältää monia Suomen ajamista tavoitteista • Kumppaneiden aseman parantumisesta huolimatta jäsenyyden ja kumppanuuden peruserot ovat säilyneet (=turvatakuu ja päätöksenteko vain jäsenille) Naton kehitystrendejä Yhteinen puolustus säilyy tärkeimpänä tehtävänä, yhä enemmän huomiota uusiin uhkiin Afganistanin jälkeen ja nykyisessä taloustilanteessa korkea kynnys pitkäkestoisiin operaatioihin Kumppanuuksien merkitys lisääntyy, painopiste siirtyy yhä kauemmas Euroopasta Koulutus- ja harjoitustoiminnan merkitys korostuu Suorituskyvyt turvattava tekemällä enemmän yhdessä (Smart Defence) Haasteina tasapuolinen taakanjako ja solidaarisuus Suomen PLM Intranet, esimerkit Nato-yhteistyö Suomen ja Naton välinen yhteistyö • Suomi on osallistunut aktiivisesti Naton kumppanuusyhteistyöhön aina sen käynnistymisestä lähtien: • 1994-: Kahdenvälisesti toteutettava rauhankumppanuusohjelma (PfP) • 1997-: Monenkeskinen Euroatlanttinen kumppanuusneuvosto (Euro-Atlantic Partnership Council, EAPC) (sitä ennen North Atlantic Cooperation Council, NACC) • Mahdollisuus kokoontua ”joustavissa formaateissa” Suomelle tärkeää • Yhteistyö on ollut laaja-alaista toimintaa valtionhallinnossa, johon on osallistunut useita ministeriöitä. YHTEISTYÖN TÄRKEIMMÄT OSA-ALUEET • Sotilaallisen yhteensopivuuden ja yhteistoimintakyvyn kehittäminen • Nato-johtoiset kriisinhallintaoperaatiot • Harjoitukset ja koulutusyhteistyö • Yhteistyö Naton virastojen ja osaamiskeskusten kanssa • Hankeyhteistyö • Edustautuminen Naton rakenteissa KUMPPANUUSYHTEISTYÖN KESKEISIÄ TYÖKALUJA PARP (Planning and Review Process) Osana PARP-prosessia Suomi valitsee kumppanuustavoitteita OCC (Operational Capabilities Concept) Joukkojen laadullinen arviointi ja evaluointi NRF (NATO Response Force) Naton nopean toiminnan NRF-joukkojen toimintaan osallistuminen on keskeinen uusi työkalu (2012-) Miten Suomi valitsee yhteistyömuodot ja yhteistyön laajuuden? Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon lisäarvoa puolustusvoimien suorituskykyjen ja yhteistoimintakyvyn kehittämiselle. Selonteko 2012 Nato-yhteistyöstä TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLIITTINEN SELONTEKO (2012): ”Suomelle kumppanuusyhteistyö Naton kanssa on tärkeää, ja Suomi osallistuu laaja-alaiseen kumppanuuspolitiikan kehittämiseen aktiivisesti.” ”Suomi käyttää jatkossakin Naton tarjoamia työkaluja kattavasti puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämiseen.” ”Kriisinhallinta ja suorituskyky-yhteistyö ovat Suomen Nato-kumppanuuden ytimessä. Suomi osallistuu jatkossakin harkintansa mukaan Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin.” Suomen Nato-yhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia • Miten Naton kumppanuustoiminnan painopisteen siirtyminen Euro-Atlanttisen alueen ulkopuolelle vaikuttaa? • Naton operaatiot tulevat lähivuosina todennäköisesti vähentymään – vaikutukset yhteistoimintakyvylle ja Suomen ja Naton väliselle yhteydenpidolle? Suorituskyky-yhteistyö ja myös operaatio-osallistuminen säilyvät Suomelle tärkeinä yhteistyömuotoina. Lisäksi jatkossa keskeistä mm: Koulutus- ja harjoitustoiminta Uusiin uhkiin liittyvä ml. kyberalan yhteistyö Smart Defence Suomelle on tärkeää, että Nato on jatkossakin valmis räätälöimään kumppanuustoimintaa kunkin kumppanimaan yksilölliset intressit ja osaamisen taso huomioiden. Keskustelu Suomen PLM Intranet, esimerkit mahdollisesta Nato-jäsenyydestä Suomen Nato-kanta HALLITUSOHJELMA (2011): ”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.” ”Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Natojäsenyyden hakemista.” TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLIITTINEN SELONTEKO (2012): ”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka harjoittaa yhteistyötä Pohjois-Atlantin liiton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Suomi ei nykyisen hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista.” ”Puolustusvoimien kehittämisessä otetaan huomioon, ettei mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle muodostu käytännön esteitä.” ”Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi?” EI KYLLÄ 18% 71% EI OSAA SANOA 10% Lähde: MTS, marraskuu 2012 MITÄ NATO-JÄSENYYS TARKOITTAISI? • Liittokunnan turvatakuut -> ennaltaehkäisy! • Huolehdittava edelleen itse – mutta ei yksin - kansallisesta puolustuksesta • Osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin ~ n. nykytasolla • Osuus liittokunnan yhteistä budjeteista n. 20 MEUR vuodessa • Jos Naton sotilaalliseen komentorakenteeseen noin 75-100 upseeria > lisäkustannus n. 15-20 MEUR vuodessa • Ei lyhyen aikavälin säästökeino. Antaisi liikkumavaraa, mahdollistaisi nykyistä syvemmän kansainvälisen puolustusyhteistyön • Ei velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, tukikohtia tai joukkoja • Suomen sotilaallisen maanpuolustuksen toteutusperiaatteet – alueellinen puolustus ja yleinen asevelvollisuus – eivät olisi riippuvaisia Suomen Nato-jäsenyydestä • Sotilaallinen huoltovarmuus paranisi LISÄTIETOA PLM (www.defmin.fi) UM (www.formin.fi) Suomen erityisedustusto Natossa (ww.finlandnato.org) NATO (www.nato.int) Suomen Atlantti-Seura (www.atlanttiseura.fi)
© Copyright 2024