Nato ja Suomi
Päivölän Kansanopisto
Kansalaistiedon kurssi
9.8.2013
Neuvotteleva virkamies Karoliina Honkanen
Puolustuspoliittinen osasto
Esityksen sisältö
• Ajankohtaista Natosta
• Suomen Nato-yhteistyö
PLM Intranet, esimerkit
• Keskustelu mahdollisesta Natojäsenyydestä
”NATO is the primary instrument for safeguarding
our security and our values. That was its purpose
when it was created. It remains its purpose
today. And it will remain its purpose in 2020 and
beyond.” NATO SecGen Anders Fogh Rasmussen, 23 March 2012, Brussels
NATO - PERUSTIEDOT
•
Vuonna 1949 perustettu YK:n
peruskirjaan nojaava puolustusliitto
•
28 jäsenmaata (12 perustajajäsentä)
•
Transatlanttinen suhde
•
Konsensuspäätöksenteko
STRATEGINEN KONSEPTI 2010:
NATON YDINTEHTÄVÄT
• Yhteinen puolustus
• Kriisinhallinta
• Yhteistyövarainen turvallisuus
NATO Secretary General Anders Fogh Rasmussen
KSEN VELVOITE
EU, NATO
ARTIKLA
5
”Sopimusosapuolten mukaan aseellinen hyökkäys
yhtä tai useampaa sopimusosapuolta kohtaan tullaan
käsittämään hyökkäykseksi kaikkia kohtaan ja
tällaisen hyökkäyksen tapahtuessa ne sitoutuvat
Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan itsenäiseen
tai yhteiseen itsepuolustukseen oikeuttavan 51.
artiklan mukaisesti avustamaan hyökkäyksen
kohteeksi joutunutta sopimusosapuolta tai
sopimusosapuolia, ryhtymällä yksin ja
yhteistoiminnassa muiden sopimusosapuolten kanssa
tarpeellisiksi katsomiinsa toimiin, myös aseellisiin,
Pohjois-Atlantin alueen turvallisuuden
palauttamiseksi ja säilyttämiseksi.”
Pohjois-Atlantin sopimus (Washingtonin sopimus) 4.4.1949
Yhteinen puolustus tänään
”NATO will deter and defend against any
threat of aggression, and against
emerging security challenges where
they threaten the fundamental security
of individual Allies or the Alliance as a
whole.” (STRATEGINEN KONSEPTI 2010)
NATON OPERAATIOT
Afganistan
ISAF 2003Vahvuus 100.000
(suomalaisia ~145)
Kosovo
KFOR 1999vahvuus 5.500
(suomalaisia ~20)
Afganistan
NTM-A
2009Afganistan
Mission
Resolute Support
2015-
Välimeri
Active Endeavour
2001-
Libya
Unified Protector
(3/2011-10/2011)
Afrikan sarvi
Ocean Shield
2009-
Irak
NTM-I
(2004-2011)
Naton kumppanuudet
• Rauhankumppanuus (PfP)
• Euroatlanttinen kumppanuusneuvosto (EAPC)
• Välimeri-dialogi (MD)
• Istanbulin yhteistyöaloite (ICI)
• Nato-Venäjä -neuvosto (NRC)
• Nato-Ukraina -komissio (NUC)
• Nato-Georgia -komissio (NGC)
• Globaalit kumppanuudet
• Nato-EU
• Nato-YK
• Nato-AU
NATON KUMPPANUUSUUDISTUS
•
Kumppaneiden merkitys Natolle on kasvanut. Nato
hyväksyi uuden kumppanuuspolitiikan 4/2011:
 Globaalien kumppanuuksien kehittäminen
 Joustavat yhteistyömuodot
 Operaatioihin osallistuvien kumppaneiden aseman
parantaminen
•
Aiemmin vain PfP-maiden käytössä olleet
kumppanuustyökalut nyt avoinna kaikille
kumppaneille
•
Kumppanuusuudistus sisältää monia Suomen
ajamista tavoitteista
•
Kumppaneiden aseman parantumisesta huolimatta
jäsenyyden ja kumppanuuden peruserot ovat
säilyneet (=turvatakuu ja päätöksenteko vain
jäsenille)
Naton kehitystrendejä

Yhteinen puolustus säilyy tärkeimpänä tehtävänä, yhä
enemmän huomiota uusiin uhkiin

Afganistanin jälkeen ja nykyisessä taloustilanteessa
korkea kynnys pitkäkestoisiin operaatioihin

Kumppanuuksien merkitys lisääntyy, painopiste siirtyy
yhä kauemmas Euroopasta

Koulutus- ja harjoitustoiminnan merkitys korostuu

Suorituskyvyt turvattava tekemällä enemmän yhdessä
(Smart Defence)

Haasteina tasapuolinen taakanjako ja solidaarisuus
Suomen
PLM Intranet, esimerkit
Nato-yhteistyö
Suomen ja Naton välinen yhteistyö
•
Suomi on osallistunut aktiivisesti Naton
kumppanuusyhteistyöhön aina sen käynnistymisestä lähtien:
• 1994-: Kahdenvälisesti toteutettava
rauhankumppanuusohjelma (PfP)
• 1997-: Monenkeskinen Euroatlanttinen
kumppanuusneuvosto (Euro-Atlantic Partnership Council,
EAPC) (sitä ennen North Atlantic Cooperation Council,
NACC)
•
Mahdollisuus kokoontua ”joustavissa formaateissa” Suomelle
tärkeää
•
Yhteistyö on ollut laaja-alaista toimintaa valtionhallinnossa,
johon on osallistunut useita ministeriöitä.
YHTEISTYÖN TÄRKEIMMÄT OSA-ALUEET
• Sotilaallisen yhteensopivuuden ja yhteistoimintakyvyn
kehittäminen
• Nato-johtoiset kriisinhallintaoperaatiot
• Harjoitukset ja koulutusyhteistyö
• Yhteistyö Naton virastojen ja osaamiskeskusten kanssa
• Hankeyhteistyö
• Edustautuminen Naton rakenteissa
KUMPPANUUSYHTEISTYÖN KESKEISIÄ
TYÖKALUJA
PARP (Planning and Review Process)
Osana PARP-prosessia Suomi valitsee
kumppanuustavoitteita
OCC (Operational Capabilities Concept)
Joukkojen laadullinen arviointi ja evaluointi
NRF (NATO Response Force)
Naton nopean toiminnan NRF-joukkojen toimintaan
osallistuminen on keskeinen uusi työkalu (2012-)
Miten Suomi valitsee yhteistyömuodot ja yhteistyön
laajuuden?
Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon
lisäarvoa puolustusvoimien suorituskykyjen ja
yhteistoimintakyvyn kehittämiselle.
Selonteko 2012 Nato-yhteistyöstä
TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLIITTINEN SELONTEKO (2012):
”Suomelle kumppanuusyhteistyö Naton kanssa on
tärkeää, ja Suomi osallistuu laaja-alaiseen
kumppanuuspolitiikan kehittämiseen aktiivisesti.”
”Suomi käyttää jatkossakin Naton tarjoamia työkaluja
kattavasti puolustusvoimien suorituskykyjen
kehittämiseen.”
”Kriisinhallinta ja suorituskyky-yhteistyö ovat Suomen
Nato-kumppanuuden ytimessä. Suomi osallistuu
jatkossakin harkintansa mukaan Nato-johtoisiin
kriisinhallintaoperaatioihin.”
Suomen Nato-yhteistyön haasteita ja
mahdollisuuksia
•
Miten Naton kumppanuustoiminnan painopisteen siirtyminen
Euro-Atlanttisen alueen ulkopuolelle vaikuttaa?
•
Naton operaatiot tulevat lähivuosina todennäköisesti
vähentymään – vaikutukset yhteistoimintakyvylle ja Suomen ja
Naton väliselle yhteydenpidolle?

Suorituskyky-yhteistyö ja myös operaatio-osallistuminen
säilyvät Suomelle tärkeinä yhteistyömuotoina. Lisäksi jatkossa
keskeistä mm:
 Koulutus- ja harjoitustoiminta
 Uusiin uhkiin liittyvä ml. kyberalan yhteistyö
 Smart Defence

Suomelle on tärkeää, että Nato on jatkossakin valmis
räätälöimään kumppanuustoimintaa kunkin kumppanimaan
yksilölliset intressit ja osaamisen taso huomioiden.
Keskustelu
Suomen
PLM Intranet, esimerkit
mahdollisesta
Nato-jäsenyydestä
Suomen Nato-kanta
HALLITUSOHJELMA (2011):
”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja harjoittaa
yhteistyötä Naton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta
hakea Nato-jäsenyyttä.”
”Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Natojäsenyyden hakemista.”
TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLIITTINEN SELONTEKO (2012):
”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka harjoittaa
yhteistyötä Pohjois-Atlantin liiton kanssa sekä ylläpitää
mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Suomi ei nykyisen
hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden
hakemista.”
”Puolustusvoimien kehittämisessä otetaan huomioon,
ettei mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle muodostu
käytännön esteitä.”
”Pitäisikö Suomen mielestänne
pyrkiä Naton jäseneksi?”
EI
KYLLÄ
18%
71%
EI OSAA
SANOA
10%
Lähde: MTS, marraskuu 2012
MITÄ NATO-JÄSENYYS TARKOITTAISI?
•
Liittokunnan turvatakuut -> ennaltaehkäisy!
•
Huolehdittava edelleen itse – mutta ei yksin - kansallisesta
puolustuksesta
•
Osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin ~ n. nykytasolla
•
Osuus liittokunnan yhteistä budjeteista n. 20 MEUR vuodessa
•
Jos Naton sotilaalliseen komentorakenteeseen noin 75-100 upseeria >
lisäkustannus n. 15-20 MEUR vuodessa
•
Ei lyhyen aikavälin säästökeino. Antaisi liikkumavaraa, mahdollistaisi
nykyistä syvemmän kansainvälisen puolustusyhteistyön
•
Ei velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, tukikohtia tai
joukkoja
•
Suomen sotilaallisen maanpuolustuksen toteutusperiaatteet –
alueellinen puolustus ja yleinen asevelvollisuus – eivät olisi riippuvaisia
Suomen Nato-jäsenyydestä
•
Sotilaallinen huoltovarmuus paranisi
LISÄTIETOA
PLM (www.defmin.fi)
UM (www.formin.fi)
Suomen erityisedustusto Natossa
(ww.finlandnato.org)
NATO (www.nato.int)
Suomen Atlantti-Seura (www.atlanttiseura.fi)