20.3.2015 Tissit kuntoon! Tissit ovat kunnossa, kun: • Utarerakenne: lypsy sujuvaa ja nopeaa • Ei vuoda maitoa • Maitomäärä riittävä • Utarekudos on terve – sähkönjohtokyky – Solut – bakteerit Ell Kirsi Vartia Jalostuskurssi Vuokatti 2015 Solut utareessa • Maidon solupitoisuus on utaretulehdustilanteen tärkein mittari • Terveen lehmän maidon solupitoisuus on noin 50 000 solua/ml • Utareneljännes on sairas, jos soluluku on yli 200 000 solua/ml • 100 000 – 200 000 solua/ml välillä tilanne on epävarma Ota näyte puhtaasti! • • • • • • Hanskat käteen Pyyhi utare Vetimen pään desinfiointi Muutama suihke sivuun 1‐2 cm maitoa putkeen Jääkaappisäilytys/ säilöntäaine Tulkitse bakteeritulos oikein: • Bakteerimäärä +: – S.aureus, Str Agalactiae, M. bovis reagoi – Muut bakteerit: solutaso, lehmän muut oireet? • Bakteerimäärä ++/+++ tai bakteeria yli 90% – Vahva löydös todellinen tulehduksen aiheuttaja • Näyte ei tulkittavissa jos löytyy yli kolme bakteerilajia Tutkijat sanovat: soluluku nousee jos • Lypsyllä ilmahörinää • Likaiset umpilehmät • Lypsäjä puuhaa muutakin lypsyaikana Chassagne et al, 2005 1 20.3.2015 Mastiitti maksaa! – Hoito% Ay: 30,8 – Hoito% Ho: 37,5 – – – – Lääkintäkulut vain jäävuoren huippu Antibioottimaito: 1,2 % tilan kokonaismaitomäärästä Solumaito: 1% tilan kokonaismaitomäärästä Utaretulehduspoistot: 20 % kaikista poistoista – – – – Lisääntynyt työ (henkinen stressi?) Tuotoksen alenema (noin 5%) E‐luokasta putoaminen ( ‐ 2,5 cnt/litra) Meijeriteollisuuden kustannukset • Ennenaikaiset poistot! Utaretulehdusriski riippuu • utaretulehdusbakteerien tarjonnasta vetimen pään tuntumassa • Navetan olosuhteet • Vetimen likaisuus • kuivikemateriaali • Tartuntapaine ! Poistokustannus • Suurin kustannus ensimmäisen tuotoskauden lehmien poistosta: – Ay: 1560 euroa – Ho: 1750 euroa • 92% tapauksissa on hoito ja eläimen pitäminen kannattavampaa kuin korvaaminen uudella eläimellä. Utaretulehdusriski riippuu – lehmän kyvystä estää bakteerien pääsy utarekudokseen • Vetimen pää – lypsytekniikasta – lehmän kyvystä estää bakteerien kiinnittyminen ja lisääntyminen utarekudoksessa • puolustusmekanismit Bakteeri pääsee vedinkanavasta utareeseen: Vedinaukko • virheellinen lypsy, höriminen, paineiskut • vedinkanavat vaurioituneet • vedinten iho huonossa kunnossa (kylmä ilma, aurinko, liian ärsyttävät vedinkastoaineet tai parren desinfektioaineet) • vedinsairaudet – syylät, rokot, vedinpolkemat… • Vedinkanava auki lypsyn jälkeen 2 20.3.2015 Utaretulehduksen aiheuttajabakteerit Tartuntapainetta nostaa: • Kroonisten erittäjien lypsyssä pitäminen – S.aureus, Str agalagtiae • Ostoeläimet: uusia bakteerikantoja • Pyogenespaine: paiseet, kohtuvaluttelijat • Stafylokokkipaine: hiertymät, haavat, vedinvauriot • Tarttuvat siirtyvät lehmästä toiseen • Tartunta tapahtuu usein lypsyn välityksellä Ympäristöperäiset • S. aureus • Str. uberis • Str. dysgalactiae • Str. dysgalactiae • Str. agalactiae • C. bovis ei varsinaisesti patogeeninen • Ympäristöperäiset elelevät ympäristössä • Ympäristöperäiset siirtyvät ympäristöstä utareeseen • Tartunta esim. parren sonnasta, kuivikkeista, likaisista jaloista • Koliformit kuten E. coli • Enterokokit • KNS Epidemiologinen ero: • Tarttuvien pääasiallinen tyyssija on lehmä ja nimenomaan sen utare Tartunnalliset • Jotkut KNS? • Muut (A. pyogenes, Klebsiella, Bacillus, hiivat jne) Ympäristötekijät • Bakteereiden määrä ja kyky elää ympäristössä – Kosteus, lämpötila – Soluttavien neljännesten määrä navetassa • Erityisolosuhteet eri bakteereille: – Sahanpuru, olki – Lits läts ‐ulkotarha/laidun – Vesi (klebsiella) – Paiseet, hiertymät • Poikimakarsinat, makuuparret, käytävät! Terve utare seuraavalle tuotoskaudelle • Vaikuttaa: – Utareterveys ennen umpeutusta/hiehona – Umpihoito tai ”tulppa” – Tartuntapaine umpikaudella – Vastustuskyky Ennen poikimista • Vahatulppa häviää vetimen päästä • Osalla eläimistä ei kehity omaa vahatulppaa • Liian aikainen maitoon tulo altistaa utaretulehduksille ja heikentää ternimaidon laatua 3 20.3.2015 Utare kuntoon umpeenlaitettaessa • Tilakohtainen umpihoitojen suunnittelu – Mitä bakteereita esiintyy (tarttuvat / ympäristöperäiset/ antibioottiherkkyys)? • Umpihoito esim. lypsykaudella hoidetuille ja loppulypsykaudella solutteleville • Aina bakteerimääritys! ORBESEALIN KÄYTTÖ UMPEENPANOON Ummessa olevia lehmiä tulee käsitellä puhtain käsin ja välinein. Ulosteet ja virtsa eivät saa liata utareiden hoitoon käytettäviä tarvikkeita. Vedinten puhdistuksessa ja desinfioinnissa tulee käyttää kertakäyttökäsineitä. Orbeseal® säilytetään huoneenlämmössä, koska käyttö vaikeutuu kylmässä. Yksittäisiä ruiskuja ei pidä lämmittää veteen upottamalla, mutta Orbeseal-säilytysastian voi asettaa kokonaisuudessaan lämmintä vettä sisältävään astiaan. KUN OLET TEHNYT MUUT UMPEENPANOTOIMET, LAITA ORBESEAL NÄIN: 1 2 4 Pyyhi vedinten kärki huolellisesti esimerkiksi alkoholipohjaisella puhdistusliinalla. Poista lika. Toista tarvittaessa, kunnes likaa ei ole enää havaittavissa. 4 2 6 Pidä vedin kiinni juuresta kahdella sormella. Työnnä ruiskun kärki vedinkanavaan. Tyhjennä ruiskun sisältö hitaasti. Käytä yksi ruiskullinen neljännestä kohden. Älä hiero. Orbesealin tulee jäädä vedinkanavaan. • Tiedettävä bakteerin herkkyys • Hoitaa olemassa olevaa tulehdusta • Ongelmat: varoajat, resistenssin kehittyminen – ”Tulpat” • Orbeseal, Noroseal • Osattava laittaa oikein • Suojaa uusilta ympäristöperäisiltä tartunnoilta ennen poikimista Valtaosa tulehduksista poikimisen aikoihin 1 2 • Poikimisen lähestyessä utare täyttyy maidolla, ei vielä lypsetä – Saattaa vuotaa – Erinomainen kasvualusta bakteereille 4 Laita Orbeseal ensin itseäsi lähinnä oleviin vetimiin. ORBESEALIN POISTAMINEN 7 1 Merkitse lehmä heti käsittelyn jälkeen, Käsittele nännit vedinkastolla. 3 Desinfioi ensin sinusta etäämmällä olevat vetimet. Näin vältät jo desinfioitujen vedinten likaantumisen. 5 3 OrbeSeal-ruiskussa voi olla ilmaa. Poista ilma näin: irrota ruiskun korkki ja ravista ruiskua kuten kuumemittaria muutaman kerran mäntä alaspäin. Paina sitten männällä varovasti ilma ulos. – Antibioottituubit 3 1 Jolleivät vetimet ole puhtaat ja kuivat, pese ja kuivaa ne huolellisesti ennen desinfiointia. Umpihoidon vaihtoehdot 2 1. Tartu vetimen juureen, kohtaan, jossa se kiinnittyy utareeseen. Lypsä vedinkanava tyhjäksi juuresta kärkeen päin. Älä tartu vetimen keskiosaan, koska tällöin tyhjenee vain vetimen alaosa. 2. Lypsä kukin käsitelty vedin voimakkaasti 10–12 kertaa. Toista neljänä päivänä. Näin varmistuu, että tulppa ja kaikki jäänteet poistuvat. Älä poista Orbesealia lypsykoneella. Orbesealin varoaika on 0 vrk. Jos lehmä pannaan umpeen myös antibiootilla, noudatetaan antibioottituubin varoaikaa. Lisätietoja saat eläinlääkäriltäsi tai Zoetiksen edustajalta. Lehmien vastustuskyvyn parantaminen – Ei stressiä (pääsenkö syömään, pääsenkö makuulle, sattuuko, pelottaako) • Lehmä inhoaa muutosta – Riittävä Se, E‐vitamiini – Tasapainoinen ruokinta ja riittävä juomavesi • Kuntoluokka umpeenmennessä – Ei piilevää poikimahalvausta Tutkijat sanovat: Kliininen mastiitti vähenee jos: • Umpieläinten parret puhdistetaan ja kuivitetaan päivittäin • desinfiointi ajoittain • Käytetään parsipatjoja • Pidetään käytävät puhtaina Green at al 2007 4 20.3.2015 Kliininen mastiitti vähenee jos: • Poikimapaikka on hygieeninen • Eläimet laiduntavat myös öisin • Sairaskarsina on eri kuin poikimakarsina Barkema et al , 1999 Pysy tilanteen tasalla! Tutukijat sanovat: kliinistä mastiittia vähentää: • Kärpästorjunta • Valikoitu umpeenpanohoito • Ummessaolijat erillään lypsävistä • Irrottimien käyttö lypsyssä • Hiekkaparret • vedinkasto Green et al. 2007 Kiitos! • Lehmäkohtaiset solut kuukausittain • Poikineiden utareen seuranta lettupannulla • Maitonäytteiden tutkiminen soluttavilta • Hoito/umpeutus/poisto • Umpeenpanohoidot suunnitelmallisesti 5
© Copyright 2024