Lypsykarjan rakennearvostelu (ICAR)
LINEAARINEN RAKENNEARVOSTELU 28.1.2015 Rakennearvostelua tehtäessä eläintä tarkastellaan sekä oikealta että vasemmalta puolelta. Jos toinen puoli on vioittunut tapaturman tai sairauden takia, rakennearvostelu tehdään terveen puolen mukaan. Jos puolet eroavat toisistaan, pyritään löytämään lehmälle oikea pistearvo. Lineaarista asteikkoa 1 - 9 käytetään kaikissa muissa ominaisuuksissa paitsi takakorkeudessa. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Runko ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Takakorkeus Ta (stature) Takakorkeutta arvostellaan mittaamalla etäisyys selkärangasta maahan lonkkakyhmyjen kohdalta (ei välttämättä takaosan korkein kohta). Mittaamiseen käytetään metallista rullamittaa. Takakorkeus ilmaistaan senttimetreinä. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Rungon syvyys Rs (body depth) Kapea Keskimääräinen Syvä Rungon syvyyttä arvostellaan vertaamalla selän ja mahanpohjan etäisyyttä toisiinsa sivulta katsoen (lehmän oikealta puolelta, jos mahdollista). Syvyyttä katsotaan viimeisen kylkiluun alkamiskohdasta, pystysuoraan, riippumatta eläimen korkeudesta. Tavoitteena on riittävästi kapasiteettia runkoon takaamaan riittävän syöntikyvyn. Erittäin syvä runko saa pistearvon 9, kun taas erittäin kapea runko saa pistearvon 1. (Keskikokoiselle lehmälle voidaan antaa pistearvo 3, kun rungon syvyys on yhtä suuri kuin mahanpohjan etäisyys lattiasta, ja kun mahanpohja on lähes kintereen tasolla, voidaan antaa pistearvo 9.) 1 = erittäin kapea, kevyt runko 5 = keskimääräisen runko 9 = erittäin syvä runko 1 Rinnan leveys Rl (chest width) Kapea keskimääräinen Leveä Rinnan leveyttä arvostellaan katsomalla takaviistosta etujalkojen välistä etäisyyttä rintakehän alapuolelta sekä rintakehän ja lapojen leveyttä. Tavoitteena on riittävän leveä rintakehä, jonka sisään sisäelimet mahtuvat hyvin. Lehmälle, jolla on erittäin leveä etuosa, ts. etujalat ovat kaukana toisistaan, lavat leveällä ja iso rintakehä, annetaan pistearvo 9. Lehmä, jolla on litteä rintakehä, heikot lavat sekä etujalat ovat lähellä toisiaan, saa pistearvon 1. 1 = erittäin kapea, etujalat lähellä toisiaan 3 = kapea, etujalat melko lähellä toisiaan 5 = keskimääräinen rinnan leveys 7 = leveä, etujalat melko kaukana toisistaan 9 = erittäin leveä, etujalat kaukana toisistaan ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Lypsytyyppisyys Lt (angularity) ”kulmikkuus” Ahdas, ei-lypsytyypp. Keskimääräinen Avoin, lypsytyyppinen ”Kylkiluiden kulma ja avonaisuus” (The angle and spring of the ribs) Lypsytyyppisyyttä arvostellaan katsomalla kylkikuiden kulmaa sekä niiden avonaisuutta. Tavoitteena on riittävän lypsytyyppinen eläin, jolla on avara rintakehä. Kulmaa arvostellaan katsomalla lehmän sivulta kylkiluiden suuntaa. Avonaisuudella tarkoitetaan tilaa kylkiluiden välissä ja niiden kaarevuutta. Jos kylkiluut osoittavat utareeseen, ne ovat pitkät ja kaarevat, niiden väli on erittäin avonainen, lehmä on erittäin lypsytyyppinen ja saa pistearvon 9. Jos kylkiluut ovat vinosti osoittavat lähes utareen etuosaan sekä ne ovat keskimääräisen kaarevat ja väli on keskimääräinen, annetaan pistearvo 5. Jos kylkiluita on vaikea nähdä, ne osoittavat alaspäin ja niiden väli on erittäin ahdas, lehmä on tyypiltään pyöreä eikä yhtään lypsytyyppinen, ja sille annetaan pistearvo 1. Lehmän lihavuus tai laihuus ei vaikuta annettavaan pistearvoon. Lehmän ollessa normaalia lihavampi tai laihempi lypsytyyppisyyttä arvostellaan ensisijaisesti kylkiluiden kulman perusteella. 1 = kylkiluut alaspäin, väli erittäin ahdas 3 = kylkiluut lähes alaspäin, väli ahdas 5 = kylkiluut vinosti utareen etuosan suuntaan, kaarevat, väli keskimääräinen 7 = kylkiluut utareen suuntaan, kaarevat, väli avoin 9 = kylkiluut selvästi utareen suuntaan, erittäin kaarevat, väli erittäin avoin 2 Selkälinja Sl (top line) Notko Tasainen Köyry Selkälinja sisältää sään, selän ja lanneselän. Selkälinja arvostellaan katsomalla selän muotoa sään ja lonkkakyhmyjen välillä. Tavoitteena on suoraselkäinen eläin, joka liikkuu hyvin. Tasainen, suora selkä saa pistearvon 7. Voimakkaasti ylöspäin kaarella oleva selkä (köyryselkä) saa pistearvon 9. Heikko, erittäin voimakkaasti notkolla oleva heikko selkä saa pistearvon 1. (”S-muotoinen” selkä saa arvon 6.) 1 = erittäin voimakkaasti notkolla 3 = selvästi notkolla 6 = hieman notkolla 7 = tasainen, suora 8 = vähän köyryssä 9 = voimakkaasti köyryssä ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Lantion leveys Ll (Rump width) Kapea Keskimääräinen Leveä Lantion leveyttä arvostellaan tarkastelemalla istuinluiden etäisyyttä toisistaan, istuinluiden uloimmasta kohdasta takaa päin. Tavoitteena on poikimisten kannalta riittävän leveä lantio. Erittäin leveästä lantiosta (leveä istuinluiden väli) annetaan pistearvo 9, kun taas erittäin kapea lantio saa pistearvon 1. Luokkaväli on 2 cm. 1 = erittäin kapea lantio, 10-11 cm tai alle 3 = kapea lantio, noin 14-15 cm 5 = keskimääräinen lantio, 18-19 cm 7 = leveä lantio, 22-23 cm 9 = erittäin leveä lantio, yli 26 cm 3 Lantion kulma Lk (rump angle) Nouseva Tasan Keskimääräinen Laskeva Lantion kulmaa arvostellaan vertaamalla istuinluiden ja lonkkakyhmyjen yläosien sijoittumista toisiinsa nähden, sivulta katsottuna. Tavoitteena on vähän laskeva lantio, joka on poikimisten kannalta paras. Jos istuinluut ovat selvästi korkeammalla kuin lonkkakyhmyt, lehmä saa pistearvon 1. Jos istuinluut ja lonkkakyhmyt ovat samalla tasolla, pistearvo on 3. Pistearvo 5 kuvaa lantiota, jossa istuinluut ovat noin 4 cm alempana kuin lonkkakyhmyt. Jos istuinluut ovat huomattavasti alempana kuin lonkkakyhmyt, pistearvoksi annetaan 9. Luokkaväli on 2 cm. 1 = voimakkaasti nouseva lantio, istuinluut noin 4 cm tai enemmän korkeammalla kuin lonkkakyhmyt (≥ 3,0 cm) 2 = vähän nouseva lantio, istuinluut noin 2 cm korkeammalla kuin lonkkakyhmyt (1,0-3,0 cm) 3 = tasainen lantio, istuinluut ja lonkkakyhmyt samalla tasolla (± 1,0 cm) 5 = laskeva lantio, istuinluut noin 4 cm alempana kuin lonkkakyhmyt (3,0 - 4,9 cm) 7 = selvästi laskeva lantio, istuinluut noin 8 cm alempana kuin lonkkakyhmyt (7,0 – 8,9 cm) 9 = voimakkaasti laskeva lantio, istuinluut noin 12 cm tai enemmän alempana kuin lonkkakyhmyt (≥ 11 cm) ------------------------------------------------------------------------------------------------------------Runkohuomiot Jokaiselle lehmälle voi antaa kaksi huomiota rungosta. Niitä voi antaa yhden tai kahden painolla sen mukaan, kuinka suuri poikkeavuus on. Huomioita käytetään silloin, kun eläimen rungossa on jotain selvästi poikkeavaa (”häiritsevää”). Jos listalta ei löydy sopivaa huomoita, voi käyttää termiä muu runkohuomio. Huomioita ei ole tarkoitus antaa joka lehmälle. negatiiviset huomiot - takakorkea - kuroutunut - irtolavat - painunut lanneselkä - esiin työntyvät olkanivelet - korkea häntaruoto - sisään painunut häntäruoto - katonmuotoinen lantio - laskeva häntäruoto - esiintyöntyvä ristiluu - epätasainen selkä - leveät lonkat - muu runkohuomio - hajavarpainen edestä positiiviset huomiot - tasapainoinen runko - ryhdikäs 4 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Jalat ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Kinner Ki (rear legs set) 1 Suora 5 9 Keskimääräinen Kiverä Kinnertä arvostellaan tarkastelemalla reisiluun ja sääriluun välistä kulmaa, aina sivulta katsoen. Tavoitteena on normaaliasentoinen kinner, kinnerkulma 150°-155° (optimaalinen kulma). Suurempi kulma tarkoittaa, että kinner on suora, ja pienempi kulma, että kinner on kiverä. Pistearvo 9 kuvaa erittäin kiverää kinnertä, kun taas pistearvo 1 kuvaa erittäin suoraa kinnertä. 1 = erittäin suora kinner 3 = suora kinner 5 = kinner noin 150-155° kulmassa 7 = kiverä kinner 9 = erittäin kiverä kinner ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Takajalkojen asento takaa Tt (Rear legs rear wiew) Ulospäin käänt. Keskimääräinen Suora Sisäänpäin Takajalkojen asentoa takaa arvostellaan katsomalla takajalkojen suuntaa takaapäin. Tavoitteena ovat suorassa olevat jalat, jolloin eläimen liikkeet ovat joustavat ja sulavat. Sorkista erittäin ulospäin kääntyneistä takajaloista annetaan pistearvo 1. Kun jalat ovat täysin suorassa, mikä on jalkojen optimaalinen asento, annetaan pistearvo 8. Jos varpaat ovat kääntyneet sisäänpäin ja takajalat ovat ulospäin kaarella, ”länkisääriet”, eläin saa pistearvon 9. ’ 1 = sorkat erittäin voimakkaasti ulospäin, pihtikintut 3 = sorkat selvästi ulospäin 5 = sorkat jonkin verran ulospäin 7 = takajalat lähes suorassa 8 = takajalat suorassa 9 = sorkat sisäänpäin, takajalat ulospäin kaarella, länkisääret 5 Kinnerlaatu Kl (Hock quality) Täyttyneet Keskimääräiset Kuivat Kinnerlaadussa arvostellaan kintereen täyttyneisyyttä eli sitä, kuinka paljon kintereeseen on kerääntynyt nestettä. Tavoitteena on mahdollisimman nesteettömät ja kuivat kintereet, jolloin jalat toimivat parhaiten ja ovat mahdollisimman kestävät. Kintereen täyttyneisyyttä tarkastellaan kinnernivelen etupuolelta sekä kintereen takaosasta kantaluun edestä. Jalkoja katsotaan sekä sivulta että takaa. Kinnerlaadussa arvostellaan ainoastaan jalan pehmytkudosta, ei luuston laatua. Täydellisen puhdas ja ”kuiva” kinner, jossa ei ole ollenkaan nestettä, saa pistearvon 9. Jos kintereessä on vähänkin nestettä, pistearvo on alle 9. Jos kintereen etuosassa on nestettä, pistearvo on korkeintaan viisi. Kinner, joka on selvästi täyttynyt, saa pistearvon 1. 1 = runsaasti täyttyneet kintereet 3 = täyttyneet kintereet 5 = keskimäärin täyttyneet kintereet 7 = kuivat kintereet 9 = täysin nesteettömät, erittäin kuivat kintereet ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Luuston laatu Ll (Bone structure) Pyöreä, paksu Keskimääräinen Ohut, Litteä Luston laatua arvostellaan takajaloista. Luun rakenteen paksuutta ja leveyttä arvostellaan katsomalla takajalkoja sekä takaa että sivulta, erityisesti katsotaan kintereen alapuolella olevan sääriluun rakennetta. Tavoitteena ovat ohuet, litteät luut, jolloin jalat toimivat hyvin ja ovat kestävät. Erittäin ohuet ja litteät luut saavat pistearvon 9, kun taas erittäin paksut ja leveät luut saavat pistearvon 1. 1 = erittäin pyöreät, paksut luut 3 = pyöreät, paksut luut 5 = keskimääräisen paksut luut 7 = ohuet, litteät luut 9 = erittäin ohuet, litteät luut 6 Sorkkakulma Sk (Foot angle) matala keskimääräinen jyrkkä Sorkkakulmassa arvostellaan sorkan vahvuutta katsomalla sorkan etuosan kulmaa maahan nähden karvarajan suuntaa apuna käyttäen. Tavoitteena on riittävästi sorkka-ainesta, jotta sorkan takaosassa on riittävästi kulutuspintaa, vaikka jalan asento muuttuisi. Sorkka, jossa karvaraja on lähes vaakasuorassa ja etukulma on jyrkkä, saa pistearvon 9. Kun karvaraja ja sorkan etukulma ovat noin 45 kulmassa (karvaraja osoittaa etupolveen), annetaan pistearvo 5. Jos karvaraja menee suoraan maahan ja sorkan etuosan kulma on matala, pistearvoksi tulee 1. 1 = karvaraja maahan, pieni etuosan kulma 3 = karvaraja jyrkästi maahan päin 5 = karvaraja ja sorkan etuosa noin 45 kulmassa 7 = karvaraja melko suorassa 9 = karvaraja lähes vaakasuorassa, etuosan pysty ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Vuohinen vu (pastern) 1 Vento vain Suomessa arvostelussa! 5 Normaali 9 Pysty Vuohista arvostellaan tarkastelemalla takajalkojen vuohisluun kulmaa sivulta katsoen. Arvostellaan kulmaa, jonka muodostaa keskelle vuohista ”piirretty” viiva maahan nähden. Tavoitteena on normaaliasentoinen vuohinen 45 kulmassa, jolloin lehmän liikkuminen on mahdollisimman helppoa. Erittäin pystyasentoisesta vuohisesta annetaan pistearvo 9. Kun sorkkakyntyset ovat lähes maassa, vuohinen on erittäin vento, ja annetaan pistearvo 1. 1 = erittäin vento vuohinen, sorkkakyntyset lähes maassa 3 = vento vuohinen 5 = 45 asteen kulma, normaali vuohinen 7 = pysty vuohinen 9 = erittäin pysty vuohinen 7 Jalkahuomiot Jokaiselle lehmällä voi antaa kaksi huomiota jaloista. Huomioita voidaan antaa yhden tai kahden painolla. Huomioita käytetään silloin, kun eläimen jaloissa on jotain selvästi poikkeavaa (”häiritsevää”). Jos listalta ei löydy sopivaa huomiota, voi käyttää kohtaa ”muu jalkahuomio”. Huomioita ei ole tarkoitus antaa joka lehmälle. Vennot ja pystyt vuohiset pitää lisätä erikseen huomioihin, jotta tulevat mukaan mallikaslaskentaan. o vuohisesta pistearvo 3: yhden painolla huomautus vennot vuohiset o vuohisesta pistearvo 1 tai 2: kahden painolla huomautus vennot vuohiset o vuohisesta pistearvo 8: yhden painolla huomautus pystyt vuohiset o vuohisesta pistearvo 9: kahden painolla huomautus pystyt vuohiset negatiiviset huomiot - vennot vuohiset (3 => 1x; 1-2 => 2x) - pystyt vuohiset ( 8 =>1x; 9 =>2x) - kierresorkka - liian pitkät sorkat - hajasorkkainen - jalat rungon alla - takajalat liian takana - jäykkä, kankea - vahingoittunut - spastinen sareesi - muu jalkahuomio positiiviset huomiot - hyväasentoiset jalat - hyvin toimivat jalat Utare Etukiinnitys Ek (Fore udder attachment) Irrallaan oleva Keskimääräinen Vahva, leveä Etukiinnityksessä arvostellaan utareen etuosan kiinnittymistä edestä ja sivulta vatsanahkaan. Tavoitteena on vahva ja mahdollisimman kestävä kiinnittyminen edestä. Täydellisen tasainen utareen etukiinnittyminen, jolloin utare on kiinnittynyt myös koko leveydeltään vatsanahkaan, saa pistearvon 9. Erittäin irrallaan oleva kiinnittymisestä edestä annetaan pistearvo 1. Keskimääräistä paremmissa kiinnittymisissä (pistearvo yli 5) utareen kiinnittymisen leveys (kiinnittyminen sivulta) vaikuttaa 1 pistettä. 1 = erittäin selvästi irrallaan oleva, erittäin kapea 3 = utareen etuosa irrallaan, kapea 5 = etu-utare 90 kulmassa, leveähkö 7 = selvästi eteenpäin oleva, yli 90, leveä 9 = lähes vaakasuora, erittäin leveä kiinnittyminen, laakautare 8 Takakiinnityksen leveys Tl (Rear udder width) Kapea Keskimääräinen Leveä Takakiinnityksen leveyttä arvostellaan katsomalla takautareen leveyttä siitä kohdasta, jossa takautare kiinnittyy reiden sisäpintaan. Tavoitteena on mahdollisimman leveästi kiinnittynyt, kestävä takautare. Erittäin kapeasta takakiinnityksestä saa pistearvon 1, kun taas erittäin leveästä takakiinnityksestä annetaan pistearvo 9. Senttimetriarvot ovat ohjeelliset lähinnä uusia neuvojia varten. 1 = erittäin kapea (ohjeellinen 7 cm tai alle) 3 = kapea (ohjeellinen 10-11 cm) 5 = keskimääräinen (ohjeellinen 14-15 cm) 7 = leveä (ohjeellinen18-19 cm) 9 = koko utareen levyinen (ohjeellinen 22 cm tai yli) ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Takakiinnityksen korkeus Tk (Rear udder height) Pitkä Keskimääräinen Lyhyt Takakiinnityksen korkeutta arvostellaan vertaamalla utarekudoksen alkamiskohdan sijoittumista kintereiden ja peräluiden väliseen etäisyyteen. Tavoitteena on mahdollisimman korkealle kiinnittynyt utare, joka säilyy ylhäällä ja hyvin kiinnittyneenä koko lypsykauden. Kun utarekudoksen alkamiskohta on istuinluiden ja kintereiden etäisyyden puolivälissä, annetaan pistearvo 5. Jos utarekudoksen alkamiskohta on erittäin ylhäällä ja takakiinnitys on erittäin lyhyt, annetaan pistearvo 9, ja jos se on erittäin alhaalla ja takakiinnitys on erittäin pitkä, annetaan pistearvo 1. 1 = utarekudoksen alkukohta erittäin selvästi puolivälin alapuolella, erittäin pitkä 3 = utarekudoksen alkukohta selvästi puolivälin alapuolella 5 = utarekudoksen alkukohta istuinluiden ja kintereiden puolivälissä 7 = utarekudoksen alkukohta selvästi puolivälin yläpuolella 9 = utarekudoksen alkukohta erittäin ylhäälle kiinnittynyt, erittäin lyhyt takakiinnitys 9 Keskiside Ks (Central ligament) Heikko Keskimääräinen Vahva g Keskisiteen laatua arvioitaessa tavoitteena on voimakas, syvä keskiside, joka pitää utareen riittävän ylhäällä siten, että utareen saa hyvin lypsettyä. Kun takavetimien välissä on erittäin syvä vako, noin 7 cm, keskiside on erittäin vahva ja siitä annetaan pistearvo 9. Tasaisesta utareen pohjasta annetaan pistearvo 2. Jos utareen pohja on alaspäin pyöreä ja keskiside pettänyt, annetaan pistearvo 1. 1 = alaspäin pullottava utare, ei keskisidettä 2 = utareen pohja tasainen 3 = 1 cm vako takavetimien välissä 5 = 3 cm ” 7 = 5 cm ” 9 = 7 cm ” ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Utareen muoto Mu (Udder depth) Utareen muotoa arvostellaan vertaamalla utareen pohjan alimman kohdan sijoittumista kintereeseen nähden. Eturaskaissa utareissa muoto katsotaan etuneljännesten mukaan. Tavoitteena on mahdollisimman korkealle sijoittunut utare, joka on helppo lypsää eikä vahingoitu helposti. Muoto pitää katsoa kintereen tasolta, ei yläviistosta. Kun utareen pohja on noin 18 cm tai enemmän kintereen yläpuolella, annetaan pistearvo 9. Jos utareen pohja on kintereen tasolla, annetaan pistearvo 3. Jos utareen pohja on noin 6 cm kintereen alapuolella, annetaan pistearvo 1. Luokkaväli on 3 cm, myös kintereen alapuolella. 1 = utareen pohja noin 6 cm tai enemmän kintereen alapuolella (≥ 4,5 cm) 3 = utareen pohja kintereen tasolla (± 1,5 cm) 5 = utareen pohja noin 6 cm kintereen yläpuolella (4,5 cm – 7,5 cm) 7 = utareen pohja noin 12 cm kintereen yläpuolella (10,5 – 13,5 cm) 9 = utareen pohja noin 18 cm tai enemmän kintereen yläpuolella (≥ 16,5 cm) 10 Tasapaino Tp (Udder balance) Takapainoinen Tasapainoinen Etupainoinen Tasapainoa arvosteltaessa verrataan etu- ja takaneljännesten tasapainoisuutta toisiinsa nähden sivulta katsoen. Tavoitteena on tasapainoinen, tasaisesti tyhjenevä utare. Takaneljännesten matalinta kohtaa verrataan siihen kohtaan etuneljänneksissä, jossa vetimet sijaitsevat. Luokkaväli on 1,5 cm. 1 = takaneljännekset noin 6 cm tai enemmän alempana kuin etuneljännekset 3 = takaneljännekset noin 3 cm alempana kuin etuneljännekset 5 = takaneljännekset ja etuneljännekset samalla tasolla ( ± 0,75 cm) 7 = etuneljännekset noin 3 cm alempana kuin takaneljännekset 9 = etuneljännekset noin 6 cm tai enemmän alempana kuin takaneljännekset ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Vedinten pituus Epi (Teat length) 30 mm 50 mm 70 mm Vedinten pituutta arvosteltaessa arvioidaan etuvetimen pituus vetimen juuresta vetimen päähän keskeltä vedintä. Tavoitteena ovat normaalipituiset vetimet (noin 50 mm), joissa lypsykone pysyy hyvin kiinni. Laajentuneet maitokammiot eivät kuulu vedinten pituuteen. 1 = 30 mm 2 = 35 mm 3 = 40 mm 4 = 45 mm 5 = 50 mm 6 = 55 mm 7 = 60 mm 8 = 65 mm 9 = 70 mm 11 Vedinten paksuus Epa (teat thickness) 15 mm 23 mm 31 mm Vedinten paksuutta arvostellaan katsomalla etuvedinten leveyttä vedinten keskeltä (halkaisija, ei ympärysmitta). Tavoitteena ovat normaalipaksuiset vetimet (noin 24 - 26 mm), jotka saadaan hyvin lypsykoneella lypsettyä. Luokkaväli on 2 mm. 1 = 14 mm 2 = 17 mm 3 = 19 mm 4 = 21 mm 5 = 23 mm 6 = 25 mm 7 = 27 mm 8 = 29 mm 9 = 31 mm ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Etuvedinten sijainti Es (fore teat placement) ulkkoreu koreunalla Ulkolaidalla Keskellä Sisäreunalla Keskellä Sisälaidalla Etuvedinten sijaintia arvostellaan katsomalla vedinten sijaintia neljänneksissä takaapäin. Tavoitteena on lähes neljännesten sisäreunalla sijaitsevat vetimet, jotka lypsykone pystyy hyvin lypsämään. Etuvetimet, jotka sijaitsevat neljännesten sisäreunalla saavat pistearvon 9. Keskellä neljänneksiä sijaitsevat vetimet saavat pistearvon 5. Etuvetimet, jotka sijaitsevat neljännesten ulkoreunalla saavat pistearvon 1. ‘ 1 = etuneljännesten ulkoreunalla 3 = selvästi etuneljännesten keskikohdan ulkopuolella 5 = etuneljännesten keskellä 7 = selvästi etuneljännesten keskikohdan sisäpuolella 9 = etuneljännesten sisäreunalla 12 Takavedinten sijainti Ts (rear teat placement) 1 Ulkoreunalla 4 5 Keskellä 9 Sisäreunalla Takavedinten sijaintia arvostellaan katsomalla vedinten sijaintia neljänneksissä takaapäin. Tavoitteena ovat neljännesten keskellä sijaitsevat vetimet, joihin lypsykone on helppo kiinnittää. Takavetimet, jotka sijaitsevat aivan neljännesten sisäreunalla ja ovat kiinni toisissaan, saavat pistearvon 9. Jos takavetimet sijaitsevat keskellä neljänneksiä, annetaan pistearvo 4. Kaukana toisistaan neljännesten ulkoreunalla sijaitsevat takavetimet saavat pistearvon 1. (Takavetimet voivat olla ristissä, mutta jos ne eivät sijaitse kiinni toisissaan, pistearvo on vähemmän kuin 9.) 1 = lähes takaneljännesten ulkoreunalla 3 = vähän takaneljännesten keskikohdan ulkopuolella 4 = takaneljännesten keskellä 6 = jonkin verran takaneljännesten keskikohdan sisäpuolella 9 = takaneljännesten sisäreunalla, kiinni toisissaan ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Utarehuomiot Jokaiselle lehmällä voi antaa kaksi huomiota utareesta. Huomioita voi antaa yhden ja kahden painolla. Huomioita käytetään silloin, kun eläimen utareessa on jotain selvästi poikkeavaa. Jos listassa ei ole huomiolle sopivaa termiä, voi käyttää termiä ”muu utarehuomio”. Huomioita ei ole tarkoitus antaa joka lehmälle. negatiiviset - pieni etu-utare - pieni takautare - pussiutare - pallomainen etu-utare - pallomainen takautare - epäsymmetrinen utare - lihasutare - lohkoutare - takavetimet ristissä - vetimien asento poikkeava - etu- ja takavetimet lähekkäin - eripituiset etu- ja takavetimet - laajentuneet maitokammiot - vetimien muoto poikkeava - takavetimet kaukana takana - lisävetimiä - muu utarehuomio positiiviset - hyvä utarekudos - keskisiteessä poikimisen jälkeistä turvotusta - hyvänmallinen utare 13 Kuntoluokka Kl (Body condition score) Katsotaan peräluiden, lonkkaluun ja lonkkakyhmyjen muodostamaa kolmiota sivulta päin. Jos kolmio on terävä muodostaen selvän V:n, pistearvo on 1-4. Tällöin myös peräluut erottuvat selvinä ja terävinä ja okahaarakkeet ovat selvästi laskettavissa. Jos kolmio on pyöreä, siihen on kerääntynyt rasvaa, ja se muodostaa U:n, annetaan pistearvo 6-9. Myös peräluiden ja hännän tyven ympärille on kerääntynyt ylimääräistä rasvaa sekä okahaarakkeita on vaikea erottaa.Jos kolmiosta on vaikea päätellä, onko se V vai U, annetaan pisterarvo 5. Tällöin peräluiden ympärille ei ole kerääntynyt ylimääräistä rasvaa ja yksittäiset okahaarakkeet eivät enää erotu selvästi. 1 = erittäin selvä V, okahaarakkeet erittäin terävät, kuihtunut 2 = erittäin selvä V, okahaarakkeet terävät, laiha 3 = selvä V, okahaarakkeet melko terävät 4 = V, yksittäiset okahaarakkeet erottuvat selvästi 5 = ei V eikä U, yksittäiset okahaarakkeet eivät erotu selvästi 6 = U, yksittäiset okahaarakkeet eivät erotu 7 = matalahko U, rasvaa kerääntynyt okahaarakkeiden ympärille 8 = melko matala U, paljon rasvaa okahaarakkeiden ympärillä 9 = erittäin matala, selvästi rasvoittunut, lihava _________________________________________________________________ Lisävetimet 1 = lisävedin/lisävetimiä takana 2 = ei ole lisävetimiä 3 = välivedin/välivetimiä 4 = lehtivedin (yhteenkasvaneet vetimet) 5 = selvästi haitallinen lisävedin/lisävetimiä 6 = lisävetimet poistettu Utareen epätasainen tyhjeneminen Karjanomistajalta kysytään, tyhjeneekö utare tasaisesti eli loppuuko maidontulo kaikista neljänneksistä yhtä aikaa vai epätasaisesti eli tyhjeneekö yksi tai useampi neljännes ennen muita. 1 = epätasainen tyhjeneminen 2 = tasainen tyhjeneminen Takamaavara Takamaavara mitataan myyntiin laitettavilta lehmiltä. Maavara mitataan takavetimen päästä maahan (alempana olevan takavetimen päästä) ja se ilmaistaan senttimetreinä. 14 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Käyttö-ominaisuudet ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Käyttöominaisuuksilla (luonne, lypsettävyys, vuoto ja poikimaveikeudet) tarkoitetaan ominaisuuksia, joillä on merkitystä normaalissa eläinten hoitotyössä. Käyttöominaisuudet kysytään ainakin niiltä nuorsonnien ensikkotyttäriltä, joiden käyttöominaisuuksia seminologit eivät ole vielä kyselleet, sekä sonninemiltä. Lypsettävyyttä ja luonnetta arvioitaessa karjanomistajalta kysytään, millainen eläin on verrattuna karjan muihin samanikäisiin eläimiin. Jos karjaomistaja vastaa, että ihan hyvä, on selvitettävä, tarkoittaako tämä normaalia vai normaalia parempaa eläintä karjassa. Lypsettävyys Lypsettävyydellä kuvataan eläimen maidonvirtauksen nopeutta. Lypsettävyyttä arvosteltaessa karjanomistajaa pyydetään vertaamaan eläintä muihin karjan samanikäisiin eläimiin. 1 = tiukka 2 = tiukahko 3 = normaali 4 = nopea 5 = hyvin nopea Vuoto Vuoto kuvaa maidonvuototaipumusta lypsyjen välillä (”onko parsi märkä”). Vuotava lehmä altistuu helpommin utaretu-lehdukselle, koska väljä vedinkanava päästää bakteerit helposti utareeseen. Eläin, joka alkaa vuotaa vasta lypsykoneen käynnistyttyä tai lypsyajan siirtymisen vuoksi, ei ole tässä tapauksessa vuotava. 1 = vuotaa 2 = ei vuoda Luonne Luonteella on merkitystä eläinten päivittäisen käsittelyn sujuvuuden, työturavallisuuden ja eläinten hyvinvoinnin kannalta. Tässä kysyttävä luonne tarkoittaa pääasiallisesti eläimen luonnetta lypsettäessä. Eläimen luonnetta arvosteltaessa pyydetään karjanomistajaa vertaamaan eläintä muihin karjan samanikäisiin eläimiin. 1 = huono 2 = huonohko 3 = normaali 4 = hyvä 5 = erittäin hyvä Poikimavaikeudet Poikimavaikeutta arvosteltaessa, kysytään karjanomistajalla syntyikö vasikka normaalisti vai pitikö poikimista avustaa. Poikimavaikeuksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikimista joudutaan avustamaan. 0 = ei tiedossa (poikimisesta tietävää henkilöä ei ole paikalla eikä siemennyskortissa ole muistiinpanoja) 1 = ilman apua (lehmä poiki ilman apua) 2 = poikimista avustettiin (yksi tai kaksi henkilöä on kevyesti avustanut poikimisessa) 3 = voimakas vetoapu (kahden tai useamman henkilön voimakas vetoapu) 4 = muu synnytysapu (keisarinleikkaus, vasikan paloittelu tai muu eläinlääkärin tekemä toimenpide ) 15 ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ Luokitus -----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------Luokituspisteet kuvaavat lehmät ulkomuotoa arvosteluhetkellä. Arvostelu on fenotyyppiin eli ulkomuotoon perustuvaa ja siinä ei huomioida sukulaisilta tulevia tietoja eli perimää Luokituspisteiden laskennan pohjana on yksittäisten ominaisuuksien arvostelu eli eläimen lineaarinen rakennearvostelu. Lineaarisesta arvostelusta saatuja pisteitä korjataan poikimakerran, poikimaiän, poikimisesta kuluneen ajan ja lypsystä kuluneen ajan suhteen niissä ominaisuuksissa, joissa niillä on merkitystä (taulukko). Poikimakerta: kaikki arvostelut korjataan siten, kun eläin olisi arvosteltu ensimmäisen poikimisen jälkeen. Poikimaikä, ensikot: ensikoiden arvostelut korjataan siten, että ensikko olisi poikinut 26 kk:n ikäisenä. Poikimisesta kulunut aika: korjataan siten kuin eläin olisi arvosteltu 4 kk poikimisen jälkeen. Lypsystä kulunut aika: korjataan siten kuin eläin olisi arvosteltu 7 tuntia lypsyn jälkeen. Eli luokituspisteiden laskentaa varten rakennearvostelut korjataan siten kuin jokainen eläin olisi arvosteltu ensikkona 4 kk poikimisen jälkeen seitsemän tuntia lypsyn jälkeen. Luokituspisteiden laskennassa käytettävät optimit ja painokertoimet poikkeavat jonkin verran indeksilaskennan painokertoimista, koska luokituspisteillä ja jalostusarvoilla kuvataan eri asioita. Luokituspisteiden laskennassa pyritään noudattamaan indeksilaskennan linjauksia. Indeksilaskennan painokertoimissa on otettu huomioon ominaisuuden yhteys kestävyyteen, populaation nykyinen tila ja se, mihin suuntaan populaatiota halutaan kehittää. Luokituspisteillä kuvataan lehmän ulkonäköä arvosteluhetkellä. Tarkoituksena on, että toimiva ja parhaan näköinen lehmä saa korkeimmat pisteet. Jalostusarvoilla kuvataan sitä, millaista rakennetta lehmä periyttää jälkeläiselleen. Luokituspisteiden laskenta Lehmälle tehdään normaalisti lineaarinen rakennearvostelu. Rakennearvostelussa olevat huomiot on tarkoitettu erityisesti luokituspisteiden laskennassa käytettäviksi korjaustekijöiksi, lisäksi niistä saadaan sellaista tietoa lehmän ulkonäöstä, mikä ei näy lineaarisessa arvostelussa. Huomiot vaikuttavat luokituspisteisiin negatiivisesti tai positiivisesti. Luokituspisteitä katsottaessa eläintä verrataan optimaaliseen lehmään. Eläimelle lasketaan osapisteet rungosta, utareesta ja jaloista. Kokonaispistemäärä saadaan painottamalla näitä osapistemääriä tietyissä suhteissa. Maksimipistemäärä Runko 99 Jalat 99 Utare 99 Kokonaispisteet 99 Painotus kokonaispistemäärässä 30 % 30 % 40 % Luokituspisteiden luokat 90 85 – 89 80 – 84 75 – 79 70 - 74 60 - 69 E exellent/erinomainen VG very good/erittäin hyvä G+ good plus/hyvä plus G good/hyvä F fair/kohtalainen P poor/vaatimaton 16 NAV:n jalostusarvolaskennassa ja luokituspisteiden laskennassa käytettävät painokertoimet ja optimit. Optimit on määritetty ainoastaan ensikoille. Punaiset rodut Trait Takakorkeus Rungon syvyys Rinnan leveys Lypsytyyppisyys Selkälinja Lantion leveys Lantion kulma Runkohuomiot Kinner Takajalkojen asento takaa Kinnerlaatu Luuston laatu Sorkkakulma Jalkahuomiot Etukiinnitys Takakiinnityksen leveys Takakiinnityksen korkeus Keskiside Utareen muoto Utareen tasapaino Vedinten pituus Vedinten paksuus Etuvetimien sijainti Takavetimien sijainti Utarehuomiot Holstein NAVOptimi 142 6 5,5 5,5 7 6 5 NAVPaino 10 15 20 10 10 15 20 Luokitus- Luokitus- NAV- NAV- Luokitus- Luokitusoptimi paino Optimi Paino Optimi paino 140-145 5 148 3 148-150 3 6 15 6 15 6 16 5,5 15 5 15 5 14 5,5 10 6 20 6,0-6,5 20 6,5-7 15 7 12 6,5-7 10 6 15 5,5 15 5,5 12 5 15 5 20 5 13 10 12 4,5-5 21 5 10 4,5 5 22 5 15 8 9 7,5 7 25 25 15 20 8 9 7,5 7 21 16 16 16 8 9 8 6,5 30 18 17 25 8 9 8 6,5 9 9 9 9 9 5 5,5 6 8 5 20 5 8 12 20 10 5 5 7 8 9 9 9 9 8-9 5 5,5 6 7-8 5 14 5 10 12 14 9 4 4 10 8 10 9 9 9 8 9 5 5,5 5 8 5 17 0 10 10 24 10 5 5 7 12 9 9 9 8 8-9 5 5,5 5 7-8 5 24 16 12 16 10 15 3 8 10 16 10 5 5 10 10 8 30 30 40 17 NAV:n jalostusarvolaskennassa ja luokituspisteiden laskennassa käytettävät painokertoimet ja optimit. Optimit on määritetty ainoastaan ensikoille. Suomenkarjat Trait Takakorkeus Rungon syvyys Rinnan leveys Lypsytyyppisyys Selkälinja Lantion leveys Lantion kulma Runkohuomiot Kinner Takajalkojen asento takaa Kinnerlaatu Luuston laatu Sorkkakulma Jalkahuomiot Etukiinnitys Takakiinnityksen leveys Takakiinnityksen korkeus Keskiside Utareen muoto Utareen tasapaino Vedinten pituus Vedinten paksuus Etuvetimien sijainti Takavetimien sijainti Utarehuomiot NAVOptimi 136 6 5 5,5 7 4,5 5 NAVPaino 10 15 15 15 15 20 10 Luokitus- Luokitusoptimi paino 132-138 3 5,5-6 16 5,5-5 14 5 18 6,5-7 12 6 12 5 13 12 5 22 5 25 8 9 7,5 7 25 20 15 15 8 9 7,5 5-7 9 9 9 9 9 5 5,5 5 5 5 14 5 9 9 12 9 4 4 30 4 9 8-9 8-9 8-9 8-9 5 5,5 5 7-8 5 22 16 14 16 10 14 8 10 10 15 8 4 4 12 7 8 30 30 40 18
© Copyright 2024