Lataa PDF

No 13
13.10.2015
röntgenhoitaja outi savijärvi
Insinööri
ja remonttireiska
pistätkö parastasi?
hyvinvointi s. 32
mielekästä tekemistä
mummoille
vanhustyö s. 14
rakas potilas
hoitaja omaisena s. 24
#EIKÄY
Tietopaketit
työhön ja arkeen
Psykoterapeuttinen hoitosuhde
Marko Lindberg, Olavi Louheranta, Kati Mustonen, Olli Salo, Jaakko Stenius
Teos on käytännönläheinen, kattava kuvaus psykodynaamisen hoitosuhteen perusteista. Siinä tarkastellaan, miten
psyykkisiä ongelmia ja niiden hoitamista voi ymmärtää yksilötasolla, psykodynaamisesta viitekehyksestä käsin. Psykoanalyyttisen ja -dynaamisen lähestymistavan keskeisiä käsitteitä ja toiminnan perusteita on tiivistetty selkeään muotoon.
Terapeuttinen työskentely alkaa yhteisen kielen tavoittelemisella ja sen sisäisten merkityksien etsimisellä.
Lapsi uusissa oloissa
Tietoa sijaishuollosta ja
adoptiosta
Jari Sinkkonen, Kaisa Tervonen-Arnkil (toim.)
Teoksessa asiantuntijat valottavat
monipuolisesti adoptioon ja sijoitukseen liittyviä käytännön kysymyksiä.
Miten lapsi selviää ja kehittyy uusissa oloissa, minkälaisia erityistarpeita
lapsella on, mitä uusiin oloihin joutuneelta lapselta voi edellyttää sekä
miten hänet tulisi kohdata sosiaalija terveydenhuollossa.
Pulassa lapsen kanssa
Terve suu
Unentaidot
Jari Sinkkonen, Laura Korhonen
Helena Heikka, Anne Hiiri, Sisko Honkala,
Helinä Keskinen, Kaarina Sirviö (toim.)
Susan Pihl, Anna-Mari Aronen
Kirjaan on koottu yleisimpiä lasten
ja nuorten henkiseen hyvinvointiin
liittyviä arjen tilanteita ja asioita,
jotka aiheuttavat lasten vanhemmissa huolta ja kysymyksiä. Kirja on
suunnattu oppaaksi lasten ja nuorten vanhemmille ja isovanhemmille
sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
sekä päivähoidon ja koulun ammattilaisille.
Terve suu on käytännönläheinen
opas suun terveydenhoitoon. Uudistetussa 2. painoksessa painottuvat
ruokailutottumusten ja omahoidon
merkitys suun terveyden ylläpitämisessä sekä yleissairauksien ja lääkitysten yhteys suun terveyteen. Suun
omahoidon tueksi on käytännöllisiä
ohjeita.
Löydä uni ilman lääkkeitä
Unentaidot sopii unettomuudesta
kärsiville ja kaikille huonosti nukkuville itsehoitoon ja käytettäväksi
terapian yhteydessä. Kirjan harjoituksilla voi muuttaa rutiineja ja
rytmittää unta ja valvetta, lisäksi
niillä on positiivinen vaikutus ahdistukseen ja masennukseen.
Ilmestyy viikolla 43
Verkkokauppa
www.duodecim.fi
terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti
No 13
13.10.2015
tehysisältö
5 Pääkirjoitus
6 Itse asiassa: Kauko K. Mäkinen
9 Puheenjohtajalta
10 Ajankohtaista
13 Pakko estää sopimisen
14 kansi Ovet auki maailmaan
20 kansi Ammatissa:
Pintaa syvemmälle
23 Kolumni
24 kansi Rakas potilas
29 Terveys
30 Sairaus: Kivulias ihottuma
32 kansi Hyvinvointi:
Pistätkö parastasi?
36 Hoitaja, huolehdi jaloistasi
39 Kirjat
40 Hetkiä maailmalta
45 Yksin kotona
46 Side lapseen säilyy
tehyläinen
52 Työnkuva
54 Me kaikki
56 Homma hoidossa
57 Ensiapu
59 Tarkastaja
KANNEN KUVA: JARI LIFLÄNDER
60 Tieni tähän
14
puutarhassa
Snällintuvan
asukkaat iloitsevat
uusista puuhista.
liikunnan iloa
54 74
kuntosalilla
Salil eka, salil vika.
Salitreeni sopii
vanhuksille.
vapaa-ajalla
Fysioterapeutti
saa uusia ajatuksia
tanssista.
62 Keskustelua
64 Tehy-uutiset
66 Jäsentapahtumat
73 Krypto
74 Ihana arki
Yritän pitää suuni
viimeiseen asti kiinni, sillä luotan
kollegoiden ammattitaitoon.
Sydänsairaan Eemeli-pojan äiti Sini Syrjäläinen sivulla 24.
TEHY t 13–2015
3
VALMISTUVA OPISKELIJA,
LÄHDE LEVILLE!
Koulutusta ja virkistystä Levillä 27.–29.11.
Tarjolla tiukkaa asiaa – vapaa-aikaa unohtamatta
Mukaan ovat tervetulleita syyslukukauden
aikana valmistuvat Tehyn opiskelijajäsenet.
Koulutus järjestetään hotelli Levitunturissa.
Paikkoja on varattu 50 kpl, majoitus kahden
hengen huoneissa. Tehy vastaa matka-,
majoitus- ja ruokailukuluista.
Alustava ohjelma:
Perjantai 27.11.
7.47
Juna IC 265 Helsingistä
saapuu Rovaniemelle
8.30
Yhteiskuljetus Rovaniemen
rautatieasemalta lähtee Leville
11.00 Lounas
11.45 Tullaan tutuiksi
13.00 Tuhti paketti eväitä työelämään
16.00 Tauko
16.30 Tehy – Sinun järjestösi
17.30 Päivä päätös
20.30 Illallinen
4
Lauantai 28.11.
Aamiainen
9.00
Kansainvälinen ammattiyhdistysliike
10.30 Luottamusmiehen apu ja tuki
työelämässä
12.00 Lounas
13.00 Ammattiosaston toiminta
14.00 Mitä tämän jälkeen?
Miten mukaan toimintaan?
16.30 Päätössanat ja kahvi
Vapaata aikaa
Sunnuntai 29.11.
Vapaata aikaa
Huoneiden luovutus
11.50 Yhteiskuljetus lähtee
Rovaniemen asemalle
14.20 Juna lähtee kohti Oulua ja sieltä
vaihtojuna kohti Helsinkiä
Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 25.10. mennessä www.tehy.fi/opiskelijat >
Menoa ja meininkiä > Valmistuvat Levillä 27.–29.11.
TEHY t 13–2015
[email protected]
pääkirjoitus
Älä töni sun kaveria
syksy pamahti raikuen käyntiin,
Päätoimittaja
päivi jokimäki
kun Suomen hallitus lähti rivakkaan
tuottavuusloikkaan. Startissa se survaisi
kenkänsä alle muutenkin alipalkatut sosiaali- ja terveydenhoidon ammattilaiset.
Piiskan käyttö vuorotyötä tekeviin naisiin loukkasi oikeustajua. Syyskuussa
nähtiinkin 300 000 hengen
mielenilmaus, ja julkisessa
keskustelussa tehyläisten
näkökanta sai tukea.
Kätilöt käänsivät pään,
myhäiltiin sitten. Teatteriltahan se tuntui, mutta toki
sokerilta haavassa. Kätilö
oli symboli, jonka päättäjä
ymmärsi – monella on vaimo
synnyttänyt.
edennyt. Seuraavaksi korotettiin miesvaltaisten alojen palkkoja vastaavalla
summalla. Nähtiin tärkeänä pitää yllä
ikuista palkkaeroa. ”Tasa-arvo” ja ”samapalkkaisuus” ovatkin alkaneet kuulostaa tahmealta 70-luvulta,
kun aiemmin ne kelpasivat edes poliitikkojen
juhlapuheisiin.
Kätilö
oli symboli,
jonka
päättäjä
ymmärsi.
Monella
on vaimo
synnyttänyt.
tehy teki vuonna 2007 rajua kiriä saadakseen naisvaltaisen alan palkat lähemmäs saman vaativuustason miesalojen
palkkoja. Jopa kymmenet tuhannet tehyläiset olivat valmiit jättämään työnsä, jos
annettuja lupauksia ei lunasteta.
Silloin saavutettiin hyvä korotus,
mutta tasa-arvo ei silti loppupeleissä
kannattaa pysyä
hereillä, vaikka illat jo pimenevät. Pakkojen sanelua
on edelleen luvassa tätä
kirjoittaessani. Pakkolaeilla
pyritään rajoittamaan sopimusoikeuksia, mikä on
aiheuttanut jo kansainvälistäkin huolta. Sen tien
päässä ei häämötä ainakaan
mitään parannuksia työoloihin. Niihin,
joiden alla monet jo nyt väsyvät.
Ei ole kuitenkaan syytä synkkyyteen
eikä paniikkiin. Tehyläisillä on hillitön
painoarvo ja joukkovoima. Asiallisia ja
osaavia ammattilaisia kyllä kuullaan
tässä maassa. Pää kylmänä ja sydän
lämpimänä!
Omalääkärit ja terveyskasvattajat
Parempaa kansanterveyttä ja
syvempää terveysvalistusta on luvassa,
kertoi Tehy-lehti 19/1985.
Lääkärien ja terveydenhoitajien työ
tapahtuu väestövastuuperiaatteella
koko maassa vuoteen 1990 mennessä.
TEHY t 13–2015
30
VUOTTA SITTEN
Terveyskasvatusta
tehostetaan siten,
että terveyskeskuksissa tähän työhön keskittyy kokopäivätoimisesti terveyskasvatuksen yhteyshenkilö. Virat lisääntyvät vuosittain
4 300:lla.”
5
itse asiassa
Ksylitolin isä
Suomalaiset ihastuivat tutkija Kauko K. Mäkisen löytöön.
teksti Riitta Hankonen kuva Pasi Leino
1 Miten sinusta tuli tutkija?
Olin jo lapsena kiinnostunut luonnontieteistä. Oppikoulun neljännellä
luokalla alkoi kemia. Päätin, että ryhdyn
opiskelemaan sitä jossain muodossa,
vaikken vielä osannut haaveilla tutkijan
työstä. Tämä vaihtoehto aukeni minulle
vasta lukiossa.
Tutkijana olen pysynyt. Kieltäydyin
yritysten työtarjouksista, koska halusin
säilyttää akateemisen vapauteni. Se on
tarkoittanut myös niukempaa toimeentuloa, enkä ole rikastunut ksylitolillakaan.
Olen jäänyt eläkkeelle sekä Suomesta
että Yhdysvalloista, mutta jatkanut siitä
huolimatta työuraani. Tutkimustyön lopetin hiljakkoin, mutta kirjoitan edelleen
tiedekatsauksia.
2 Miten ksylitoli löytyi?
Ksylitoli on ollut luonnossa
miljardeja vuosia. Saksalaiset kemistit eristivät sen 1890, mutta löydöllä
oli tuolloin vain tieteellinen merkitys.
Toisen maailmansodan jälkeen sitä
käytettiin diabeetikoille suunnattujen
tuotteiden makeuttajana, mutta muuta
käyttöä sille ei ollut. 1960-luvun lopussa
aloimme tutkia Turun yliopistossa sokerialkoholien vaikutusta suun terveyteen.
Huomasimme, että ksylitoli vähentää
plakkia.
6
Aloitimme lupaavien tulosten vuoksi
laajan tutkimussarjan. Havaitsimme kariologi Arje Scheininin kanssa yllättäen,
että ksylitoli korjaa karieksen aiheuttamia hammasvaurioita. Näin hyvää tulosta emme osanneet odottaa. Tajusimme
heti, että havainto on mullistava.
3 Miten ksylitoli päätyi purukumiin?
Teollisuus kiinnostui uudesta makeutusaineesta. Parin vuoden kuluttua markkinoilla oli monia ksylitolilla
makeutettuja tuotteita: yskänlääkkeitä,
hammastahnaa, suuvettä, pastilleja, suklaata ja purukumia. Ksylitoli imee herkästi kosteutta ympäristöstä, joten kaikki
tuotteet eivät kestäneet kaupan hyllyllä.
Suhtauduimme hammaslääketieteen
laitoksella hiukan nihkeästi siihen, että ksylitoli liitettiin makeisiin. Hoitava
aine oli kuitenkin siten helppo myydä
ihmisille.
Purukumi osoittautui hyväksi tuotteeksi, koska se oli nuorten suosikki ja
lisäsi syljen eritystä. Oma sylki on paras
suuvesi. Purukumi on hyvä tuote myös
siksi, että siinä ksylitolin laksatiiviset vaikutukset eivät tule niin helposti esiin.
4 Mihin kaikkeen ksylitolia
voi käyttää?
Ksylitolia hyödynnetään maailmalla
monipuolisesti. Kosmetiikkateollisuus
käyttää sitä glyserolin korvikkeena, ja sillä voidaan myös hoitaa atooppista ihoa.
Saksassa ksylitolia käytetään infuusioliuoksessa. Ksylitoli ei tarvitse glukoosin
tapaan elimistön insuliinia.
Ksylitolilla voitaisiin parantaa myös
kotieläinten hyvinvointia. Se parantaa
eläinten aineenvaihduntaa, jolloin esimerkiksi lehmien utareet ovat terveempiä ja porsaat kasvavat isommiksi. Kustannusten takia ksylitolia ei kuitenkaan
hyödynnetä maataloudessa.
Ksylitolin käyttöä vanhusten suun
terveydenhoidossa voisi lisätä. Vaikka purennassa olisi häiriöitä, pastillien
imeskely onnistuu.
5 Mitä ksylitolituotteita käytät?
Tajusimme heti,
että havainto on
mullistava.
Minulla on aina ksylitolia mukana.
Käytän sitä 10–20 grammaa päivässä.
Syön mieluummin lapsille tarkoitettuja
ksylitolipastilleja, kun en oikein hyväksy
purukumia. Siitä jää turhaa jätettäkin.
TEHY t 13–2015
Kauko K. Mäkinen
► 78-vuotias emeritusprofessori ja
biokemisti Turun yliopistosta.
► Työskennellyt tutkijana Suomessa ja Yhdysvalloissa.
► Keräilee vanhoja mittauslaitteita
ja -välineitä sekä hiiren- ja
rotanloukkuja.
ihmeaine. Ksylitolimolekyylissa
vaalea vetyatomi ja punainen
happiatomi kiertävät sisällä
kulkevaa hiilirunkoa, esittelee
Kauko K. Mäkinen.
TEHY t 13–2015
► Kirjoittanut työstään muistelmat
Sen täytyi tapahtua – Mitä
jokaisen suomalaisen tulisi
tietää ksylitolista.
7
Uusi innovaatio
Yksilöllisempää
inkontinenssihoitoa
TENA Identifin avulla
TENA Identifi on sähköinen arviointijärjestelmä inkontinenssihoidon tueksi. Sen avulla
saadaan kerättyä yksilöidysti tietoa hoidettavan henkilön virtsaamisajoista ja virtsamääristä. Järjestelmä koostuu arvioinnin aikana
käytettävistä älyvaipoista sekä lukijasta, joka
kerää ja lähettää virtsaamistiedot älyvaipasta
järjestelmän verkkoportaaliin. Näistä tiedoista
koostettu raportti auttaa henkilökuntaa laatimaan yksilöllisen hoitosuunnitelman, joka
huomioi hoidettavan yksilöllisiä tarpeita sekä
tukee ja ylläpitää pidätyskykyä.
tovälejä ja WC-käyntien ajankohtia. Hoidettavan henkilön kannalta tämä merkitsee
parempaa elämänlaatua: sopiva ja oikeaan
aikaan vaihdettu suoja voi antaa esimerkiksi
häiriintymättömämmän yöunen tai vähentää
mahdollisia reunavuotoja. Esimerkiksi Tanskassa on havaittu, että reunavuotojen määrä
on vähentynyt 66 % TENA Identifi -arviointien
jälkeen.*
Lisätietoja:
Oy SCA Hygiene Products Ab, Incontinence Care,
P. (09) 506 881, www.TENA.fi.
Järjestelmä on käytössä mm. Kanadassa
sekä Pohjoismaissa, missä sillä on saatu hyviä tuloksia. Raportin pohjalta inkontinenssihoitoa voidaan lähestyä kokonaisvaltaisemmin ja mm. valita imukyvyltään sopivimmat
inkontinenssisuojat sekä arvioida suojien vaih-
* Tulokset perustuvat 106 TENA Identifi -arvioon, jotka on tehty Tanskan Odensessa touko-syyskuussa 2014.
ILMOITUS
Pidätyskyvyn arviointi on erittäin tärkeää yksilöllisten hoitotarpeiden tunnistamiseksi ja ymmärtämiseksi, mutta objektiivista tietoa on ollut vaikea saada. Tältä
pohjalta on syntynyt innovatiivinen TENA Identifi, jolla saadaan kerättyä yksilöllistä tietoa hoidettavan virtsaamisesta 72 tunnin ajalta.
puheenjohtajalta
Suomi huolestutti
talous, uusliberalismi, nuorisotyöt-
Tehyn I varapuheenjohtaja
marjut mclean
tömyys, EU, pakolaisuus, tasa-arvo, ayliikkeen historia ja tulevaisuus, ilmastonmuutos, ääriliikkeet...
Nämä ajankohtaiset aiheet puhuttivat Pariisissa pidetyssä EAY:n eli eurooppalaisen ay-liikkeen kongressissa
syys-lokakuun vaihteessa. Kongressi oli
järjestön kolmastoista. Meitä 60 miljoonaa eurooppalaista palkansaajaa edusti
kongressissa 600 naista
ja miestä 39:stä Euroopan
maasta. Minä kuuluin Epsun
eli eurooppalaisen julkisen
sektorin järjestöjen 16-henkiseen delegaatioon.
Kongressiin osallistui delegaatiot kaikista suomalaisista palkansaajakeskusjärjestöistä. Keskusjärjestöjen puheenjohtajat joutuivat
kuitenkin jättämään tapahtuman väliin
Suomen hallituksen palkanalennussuunnitelmien ja pakkolakien vuoksi.
Avajaisissa puhuivat Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz ja
komission puheenjohtaja Jean-Claude
Juncker. Myös Ranskan presidentti
François Hollande toi tervehdyksensä
kongressiin.
Maailman
parasta
mallia
pyritään
rikkomaan.
suomi mainittiin kongressissa
useita kertoja. Maamme hallituksen
KESKUSTOIMISTO
Helsinki, Itä-Pasila
Avoinna
ma–pe klo 8.30–16.00
Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy
Asemamiehenkatu 4,
00520 Helsinki
Puh. (09) 5422 7000
Sähköpostit:
[email protected]
www.tehy.fi
TEHY t 13–2015
toimet nähtiin hyökkäyksenä ay-liikettä ja samalla kansalaisia kohtaan.
Solidaarisuuden osoitukset tuntuivat
hyvältä, mutta yhdessä kreikkalaisessa
kommentissa kuulin ehkä aavistuksen
vahingoniloa.
Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on monien mittareiden mukaan
maailman paras paikka
elää. Ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan.
Yhteiskunnassa pyritään
ylläpitämään tasapainoa sosiaalisella vuoropuhelulla,
sopimisella ja kompromisseilla. Tämä malli on tuottanut suomalaisille lyhyessä
ajassa korkean elintason,
erinomaiset terveyspalvelut, sosiaaliturvaa, tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän ja samalla rauhaa.
pohjoismaista mallia arvoste-
taan ja siihen pyritään muuallakin. Euroopan maissa huolestutaan, kun maailman parasta mallia pyritään rikkomaan.
Tärkein kongressimatkalla oppimani
asia oli, että työsuhteen ehtojen heikentämisellä ei ole saatu missään mitään
hyvää aikaiseksi.
Minä en halua antaa periksi. En muuta
Ruotsiin – ainakaan vielä.
Sitkeää syksyä tehyläiset!
PALVELUT
Edunvalvonta
(09) 5422 7100 ma–ti ja to 9–15
Jäsenyysasiat
(09) 5422 7200 ma–ti ja to 9–15
Jäsentietomuutokset
[email protected]
www.tehy.fi > Jäsensivut
ALUETOIMISTOT
Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani,
Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu,
Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere
ja Turku
www.tehy.fi > Yhteystiedot
Työttömyyskassa
(09) 5422 7300 ma–ti ja to 9–15
9
ajankohtaista
KOONNUT VESA TURUNEN, [email protected]
Hynttyyt yhteen
tietotekniikassa
valtaosa pääkaupunkiseudun
ulkopuolisista sairaanhoitopiireistä ja useat suuret kaupungit
suunnittelevat uutta sosiaali- ja
terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuutta. UNA:ksi nimetyssä
hankkeessa määritellään yhteiset
vaatimukset, joita voidaan hyödyntää tulevilla sote-alueilla. Varsinaisia hankintoja ei tehdä. rh
turun yliopistollinen keskus-
sairaala välttyy Lounais-Suomen
aluehallintoviraston asettamalta
80 000 euron uhkasakolta. Sairaanhoitopiiri on toteuttanut muutostyöt, jotka parantavat Naistenklinikan ja synnytysosaston sisäilmaa.
Aluehallintovirasto on velvoittanut sairaanhoitopiiriä korjaamaan
myös oli U-sairaalan ensimmäisen
kerroksen äitiyspoliklinikan sekä
K-kerroksen pukuhuone- ja pesutilat. Äitiyspoliklinikka muuttaa
peruskorjattuihin väistötiloihin.
Pesu- ja pukuhuonetilat on poistettu kokonaan käytöstä. rh
Joka neljäs jäi
ilman koulutusta
lähes neljännes kuntien
sosiaali- ja terveydenhuollon sekä
varhaiskasvatuksen henkilöstöstä
jäi viime vuonna vaille työnantajan
tarjoamaa täydennyskoulutusta.
Koulutuspäiviä oli keskimäärin
3,4 koulutettua kohden. Ammattiryhmistä eniten täydennyskoulutusta saivat lääkärit, hammaslääkärit
ja muu korkeakoulutettu sosiaali- ja
terveydenhuoltohenkilöstö. vt
ANNIKA RAUHALA
Tyksin sisäilma
parani
työaika. Kotihoidon
tehyläiset voivat aloittaa
tulevaisuudessa työnsä jo
kotoa lähtiessään.
Työaikaa jo matkalla
eu-tuomioistuimen mukaan työmatkat
voidaan laskea työajaksi, jos työntekijällä
ei ole kiinteää tai vakituista työpistettä,
jossa aloittaa tai päättää työvuoro.
Päätös on hyvä uutinen useille kuntien
kotihoidossa työskenteleville tehyläisille.
Asiasta on neuvoteltu kuntatyönantajien
kanssa.
–EU-tuomioistuimen ratkaisu
perustuu työajan ja lepoajan käsitteisiin.
Aika on aina jompaakumpaa, sanoo
Tehyn edunvalvonta-asiantuntija Maija
Wilskman.
Asian vei tuomioistuimeen Espanjan
suurimman ammatillisen keskusjärjestön
jäsenliitto. Espanjalaisen työnantajan
mielestä työaikaa olivat vain asiakkaan
luona suoritettavat työt. Tuomioistuin
kuitenkin totesi, että työntekijöiden on
matkustettava asiakkaiden luo voidakseen
työskennellä. Tuomioistuin ei määritellyt
matka-aikaa lepoajaksi, vaikka työntekijät
saivat valita reittinsä eikä heidän tarvinnut vastata matkan aikana puhelimeen. rh
eutuomioistuin
1
Tuomioistuin
tulkitsee EUlainsäädäntöä
ja varmistaa,
että sitä sovelletaan samalla
tavalla kaikissa
EU-maissa.
Tuomioistuin
antaa esimerkiksi
ennakkoratkaisuja.
2
Myös yksityishenkilö voi nostaa
kanteen.
3
Tuomioistuin on
perustettu 1952 ja
sijaitsee Luxemburgissa.
päätös suomeksi netissä: bit.ly/matkaaika
10
TEHY t 13–2015
ajankohtaista
Kaverit puuttuvat,
terveys kärsii
suuri osa nuorista on vailla yhtään
ystävää, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama kouluterveyskysely. Pojista joka kymmenes ajattelee
peruskoulun viimeisillä luokilla, lukiossa
ja ammatillisissa oppilaitoksissa, ettei
hänellä ole läheisiä ystäviä.
Ilman ystävää olevat nuoret kokevat
terveydentilansa muita huonommaksi, ja
heillä esiintyy enemmän ahdistuneisuusoireita. Ystävien puute on yhteydessä kiu-
Mediatähystys
saamiseen, koulussa viihtymättömyyteen
ja koulu-uupumukseen.
THL suosittaa, että tulevina vuosina
luodaan yhteisöllisiä koulu- ja oppilaitosympäristöjä, joissa opetellaan tunne- ja
vuorovaikutustaitoja tietoisesti. vt
Taas pöljäillään!
► ”Yhdysvalloissa hyvinvointiyhteiskuntaa vasta
rakennetaan. Sosialistiksi
julistautuva presidenttiehdokas on kaikkien hämmästykseksi nousussa. Suomessa
taas sosialistisia rakenteita
puretaan, koska niistä on
tullut este talouden rakennemuutokselle.”
toimittaja ja tutkija taneli
heikka, hs.fi 25.9.
nenäpäivä
► ”Sunnuntailisiä ei makseta
uskonnollisista syistä. Niitä
maksetaan sosiaalisesta haitasta. Sunnuntaina ihmisillä
on aikaa toisilleen. Se, joka
menee sairaalaan hoitamaan
potilaita, ei ole perheensä
eikä ystäviensä luona.”
Lahjoita
Tehyn tiimille 10 euroa.
Tekstaa NP 102771
numeroon 16499.
WWW.TEHY.FI/NENAPAIVA
akatemiatutkija timo anttila,
suomen kuvalehti 39/2015
osallistun Nenäpäivä-keräykseen
► ”Rokotuksia osaa arvostaa,
kun on ollut hoitamassa
potilaita, joiden taudit
voidaan nyt ehkäistä. Itse
olin 1950-luvulla opiskelijana
valvomassa hengityskoneessa
olevia poliopotilaita Auroran
sairaalassa.”
näyttääkseni, että pieni ihminen voi
vaikuttaa.
Isäni oli ay-aktiivi. Opin kodin perintönä, että heikoimpien puolella pitää
olla. Kaikille täytyy antaa samanlaiset
mahdollisuudet elämään. Jos kaikilla
olisi mahdollisuus ihmisarvoiseen työhön ja riittävään palkkaan, ei käytettäisi lapsityövoimaakaan.
1980-luvulla keräsin vaatteita Namibiaan ja työskentelin fysioterapeuttina Libanonissa palestiinalaisleireissä.
Olen ollut mukana kummiringissä ja
ay-opintomatkalla Mosambikissa. Olen
käynyt myös SASKin järjestämän Kunnon työn lähettiläs -koulutuksen.
Viime vuonna ammattiosastomme teki Nenäpäivään liittyvän tanssivideon. Sitä oli hauska tehdä! Hyvän
tekeminen voi olla myös hauskaa. Siitä
Nenäpäivässä on kysymys.” vt
arkkiatri risto pelkonen,
sunnuntaisuomalainen 27.9.
► ”Kun soitan työpaikasta,
minulle saatetaan nauraa ja
sanoa, että en mä tuollaista
ota hommiin. Tai kun
sanosanon nimeni, ne sano
vat ei kiitos ja sulkevat
puhelimen. Vaikka minulla
olisi 10 vuotta työkokemusta,
en ehtisi kertoa sitä.”
lvi-asentaja nima eftekharshenas,
sosiaalivakuutus 3/2015
tee hyvää. Nenäpäivänä 6. marraskuuta
kerätään rahaa kehitysmaiden lasten hyväksi.
TEHY t 13–2015
PASI LEINO
TURKULAINEN PÄÄLUOTTAMUSMIES LENNU YLÄNEVA
11
ajankohtaista
Joka minuutti
kuolee 11 lasta
maailmassa kuolee joka päivä
noin 16000 lasta, mikä tarkoittaa
11 kuolemaa joka minuutti. Suurinta
lapsikuolleisuus on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Lapsikuolleisuus on vähentynyt
merkittävästi 25 vuoden aikana. Alle
viisivuotiaiden lasten kuolleisuus
on laskenut vuodesta 1990 peräti
53 prosenttia. WHO:n vuonna 2000
asettamiin tavoitteisiin on kuitenkin
matkaa. Tavoitteena oli vähentää
lapsikuolleisuutta kahdella kolmanneksella vuoteen 2015 mennessä.
Nykytahdilla tavoite saavutetaan
kymmenen vuoden kuluttua. rh
uutispalvelu duodecim
Tupakkalait
tepsivät
tupakoinnin aloittavien nuor-
ten määrä väheni yli kolmanneksella
niissä Yhdysvaltain osavaltioissa,
joissa tupakointi kiellettiin työpaikoilla. Tieto perustuu vuosina
1997–2007 kerättyyn kyselyaineistoon, jossa oli mukana noin 4 000
henkilöä. He olivat tutkimuksen
alkaessa 12–17-vuotiaita.
Suomessa työpaikat ovat olleet
savuttomia vuodesta 1995 ja ravintolat asteittain vuodesta 2007. vt
Terveelliselle
polulle
askarruttaako diabetesriski,
päihteidenkäyttö tai perheen ruokailutottumukset? Apua tarjoaa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
tuottama Omahoitopolut.fi-palvelu,
jossa on neljä asiantuntijatietoon
perustuvaa testiä. vt
www.omahoitopolut.fi
Hyviä syitä juoda
alkoholi kuuluu tiiviisti suomalaiseen arkeen ja juhlaan. Vain joka
kymmenes kertoo olevansa raitis.
Asenteet alkoholia kohtaan ovat
TNS-gallupin tutkimuksen mukaan
kuitenkin tiukat. Kohtuuden rajana suomalaiset pitävät korkeintaan
neljää alkoholiannosta kerralla muutaman viikon välein. Pari kertaa vuodessa voi ottaa hiukan enemmän.
–Ihanteen ja todellisen alkoholinkäytön välillä vaikuttaa olevan
melkoinen juopa, toteaa projektikoordinaattori Tiia Ruokosalo
A-klinikkasäätiöstä.
Toiset juovat iloon, toiset suruun
ja yksinäisyyteen. Syyt voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia.
Päihdelinkin Minun hyvä syyni
-kampanja herättelee miettimään
omia syitään juoda. Kampanjasivustolle on kerätty alkoholinkäyttöön liittyvää tietoa. vt
kysely
70 %
www.minunhyväsyyni.fi
#minunhyväsyyni
suomalaisista
kannattaa perustuloa.
kela
x koulutus
Lääkehoidosta
maksuttomassa lääkeinformaatio-
Sähkötupakasta ja
nuuskasta
auttaako sähkösavuke eroon
nikotiinista? Duodecim ja Suomen
ASH järjestävät terveydenhuollon
ammattilaisille ilmaisen infoaamun.
folkhälsan, helsinki 9.11.
www.suomenash.fi/fin/ajankohtaista
12
minun hyvä syyni. Päihdelinkin
nettisivustolla voi tehdä oman etiketin.
verkoston tilaisuudessa keskustellaan
ristiriitaisesta lääketiedosta.
fimea, helsinki 20.10. www.fimea.fi/ajankohtaista
Mielenterveydestä
mikä on johtamisen merkitys moder-
nissa, näyttöön perustuvassa mielenterveystyössä? Aihetta käsitellään Turun
yliopiston seminaarissa. Vapaa pääsy.
turun yliopiston hoitotieteen
laitos 27.10. bit.ly/yhteispeliä
TEHY t 13–2015
ajankohtaista
Pakko estää
sopimisen
Hallituksen suunnittelemat pakkolait
toimisivat työnantajan hyväksi.
teksti Riitta Hankonen kuva Annika Rauhala
1 Sopimusyhteiskunnassa työnantajaliitot ja palkansaajaliitot voivat
sopia keskenään työnteon ehdoista
työehtosopimuksilla.
Hallitus yrittää parantaa vientiyritysten kilpailukykyä esimerkiksi laskemalla
yksikkötyökustannuksia. Nimensä mukaisesti ne tarkoittavat jonkin yksikön
– tavaran tai palvelun – valmistamisesta
tai tuottamisesta työnantajalle koituvia
kustannuksia. Mitä enemmän tehdään, sitä pienemmät ovat kustannukset. Tämän
vuoksi hallitus haluaa esimerkiksi pidentää työaikaa.
Toteutuessaan pakkolait estäisivät
liittoja sopimasta laissa määriteltyä tasoa
paremmin.
2 ILOn kahdeksan ihmisoikeussopimusta muodostavat työelämän
perusnormit.
mainittu myös Euroopan sosiaalisessa
peruskirjassa.
Neuvotteluoikeus liittyy kiinteästi
perustuslaissa turvattuun yhdistymisvapauteen. Yhdistymisvapauteen kuuluvat
ammatillinen yhdistymisvapaus sekä oikeus työehtosopimusneuvotteluihin.
4 Pakkolait toimisivat työnantajan
eduksi.
Työehtoja säädellään Suomessa sekä
lainsäädännöllä että työehtosopimuksilla. Työehtosopimukset ovat perinteisesti
taanneet työntekijälle lakitasoa paremmat työehdot. Pakottavat lait puolestaan
suojelevat työntekijää, jota on pidetty työsuhteen heikompana osapuolena.
Pakkolait toimisivat käytännössä
työnantajan eduksi, koska ne estäisivät
paremmin sopimisen.
5 Neuvottelu- ja sopimusoikeuden
asema on Pohjoismaissa vahva.
Suomi on kansainvälisesti sitoutunut
turvaamaan oikeuden työehtosopimusneuvotteluihin. Pohjolan ammatillinen
yhteisjärjestö PAY jäsenjärjestöineen ei
hyväksy Suomen hallituksen kaavailuja
heikentää työntekijöiden oikeuksia rajoittamalla sopimusvapautta ja vapaata
neuvotteluoikeutta.
lähteet: työ- ja elinkeinoministeriö,
www.tyomarkkinaavain.fi, www.ihmisoikeudet.net, elinkeinoelämän keskusliitto, tehyn lakimies mirja kinnunen.
Neuvottelut työmarkkinajärjestöjen
kesken jatkuivat lehden mennessä
painoon. Neuvotteluissa pyritään
löytämään keinot, jotka täyttäisivät
hallituksen tavoitteet.
Kansainvälinen työjärjestö ILO on antanut
julistuksen työelämän perusperiaatteista
ja -oikeuksista. Julistus perustuu keskeisiin yleissopimuksiin, jotka Suomi on ratifioinut. Yksi tärkeimmistä on järjestäytymisoikeutta ja työehtosopimusneuvotteluja
koskeva yleissopimus. Oikeus työehtosopimusneuvotteluista kuuluu myös Euroopan
ihmisoikeussopimuksen turvaaman yhdistymisvapauden piiriin.
3 Työntekijöillä on oikeus järjestäytyä
ja sopia.
Oikeus neuvotella työehtosopimuksia
liittyy keskeisesti oikeuteen järjestäytyä.
Myös tämä oikeus on taattu yhdessä ILOn
yleissopimuksessa. Järjestäytymisvapaus
ja kollektiivinen neuvotteluoikeus on
TEHY t 13–2015
pakko vuonna 2007.
Tehyn joukkoirtisanoutumisuhan alla silloinen hallitus sääti lain,
jolla se olisi voinut
pakottaa koulutetun
hoitohenkilöstön työhön.
13
avajaiskulkue. Riikka
Pulkkinen ja Maiju Härkönen
kantavat olympialippua
Käpyrinteen palvelutalon
kesäkisojen avajaisissa.
14
TEHY t 13–2015
vanhustyö
Ovet auki
maailmaan
Tehy-lehti etsi hyviä ideoita vanhustyöhön.
Ykkösasiaksi nousi mielekäs tekeminen.
teksti Terhi Mäkinen kuvat Liisa Takala ja Harri Virta
TEHY t 13–2015
15
1
Keihästä, kuulaa ja
mäkihyppyä
käpyrinteen palvelutalossa Helsingin Käpylässä mitellään
joka kesä olympialaisissa. Heitetään keihästä, työnnetään kuulaa
ja kävellään maratonia. Yksiköiden välillä pidetään jalkapalloottelu. Talon historia liittyy tiiviisti olympialaisiin, sillä Käpyrinne valmistui olympiavuonna 1952. Ennen kuin vanhukset muuttivat taloon, siellä majoittui olympialaisten toimitsijoita.
Liikunta on arjessa muutenkin mukana. Käpyrinteessä on
oma fysioterapeutti, joka ohjaa ryhmiä ja auttaa löytämään
asukkaiden vahvuudet. Joka keskiviikko vapaaehtoiset vievät
vanhuksia kävelylle. Jo loppuneen teknologiaprojektin perua
on pelikonsoli, joka innostaa jäljittelemään rallia, mäkihyppyä,
hiihtoa tai vaikka keilaamista.
Liikunta on tutkitusti edullinen ja toimiva keino parantaa
ikäihmisten mieltä ja kuntoa. On arvioitu, että jos koko iäkkään
väestön toimintakyky vastaisi parhaiten koulutettujen tasoa,
hoito- ja hoivakulut vähenisivät puoleen.
Kaikkia suomalaisia vanhuksia kannustaa liikkumaan
Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelma. Ikäinstituutti on
mentoroinut kuntia ja tuottanut hyvää materiaalia virikkeeksi
muillekin. Esimerkiksi Valkeakoskella on koulutettu ulkoiluystäviä. Taloyhtiöissä pyörii jumpparyhmiä ja kuntosalille kuljetaan yhteisellä Sampo-bussilla.
WWW.VOIMAAVANHUUTEEN.FI
AIVOLIITON OHJEET LIIKUNTANEUVONTAAN WWW.AIVOLIITTO.FI/AIVOVOIMAA
Seniorikylä Suomeen
hollannin Hogeweyk on kuin mikä tahansa
viihtyisä pikkukylä: puisto ja puutarha, suihkulähde,
kampaamo, teatteri, kahvila ja marketti. Kaikki asukkaat
vain ovat vaikeasti muistisairaita. He liikkuvat alueella
vapaasti, hoitohenkilökunnan avustamina tai yksin.
Vanhukset asuvat kodinomaisesti, ja suurimmalla osalla
on oma pieni asunto. Harva tietää asuvansa laitoksessa.
Koteja on seitsemää eri tyyppiä kulttuurikodista kristilliseen. Omaiset täyttävät alkukyselyn, jonka perusteella vanhus pääsee elämäntyyliään lähinnä olevaan kotiin.
Henkilöstön lisäksi kylässä on apuna paljon vapaaehtoisia.
Suomalainen vanhus seilaa tyypillisesti pari viimeistä elinvuottaan hoitopaikasta toiseen, mutta Hogeweykissa saa olla kuolemaan asti. Seniorikyliä on rakenteilla
Suomeenkin. Ensimmäisenä taitaa valmistua Virkkulan
kylä Outokummussa. Lahteen valmistuu vuodenvaihteessa
palvelukortteli, jossa on hoivakoti ja päiväkoti.
WWW.VIRKKULANKYLA.FI
WWW.HOIVATILAT.FI
16
2
vanhustyö
Päiväkahvit puutarhassa
perunan nostajaiset, joiden jälkeen popsittiin porukalla uusia perunoita ja silliä.
Vanhuksen elämän ensimmäinen smoothie palvelukodin pihalta kerätyistä marjoista.
Sademäärien tarkkailua sademittareista.
Aikaisempina kesinä Snällintuvan piha Noormarkussa oli vähällä käytöllä, mutta viime kesä oli eri maata.
Vanhukset joivat kahvitkin joka päivä ulkona.
Snällintupaan muokattiin virikepuutarha Lions Clubin lahjoittamilla varoilla. Pihalla kasvaa mansikkaa, perunaa, salaattia, kesäkurpitsaa, sipulia ja tietysti kukkia.
Suunnittelussa ja välineiden hankkimisessa auttoi Porin
kaupungin puutarhuri. Perennoja toivat omaisetkin.
Lahjoituksia saatiin myös paikalliselta puutarhalta ja istutuslaatikkoja ja heinäseipäitä yksityisiltä ihmisiltä.
–‹Ihmiset auttavat mielellään, kun vain tietävät, miten. En koe noloksi pyytää apua, vaikka olemme kunnallinen palvelutalo. Toiveet kannattaa sanoa ääneen, vinkkaa vanhuspalveluiden esimies Nina Leppälammi.
Hiljan hän kysäisi tutulta rehtorilta, olisiko jollakin
koululla tarpeettomia puolapuita Snällintuvan kuminauhajumppaajia varten. Sellaiset löytyivät pian.
Palvelukodin virikekalenteri on sopivan täynnä.
Kylässä käy muun muassa musisoijia ja lapsia seurakunnan kerhoista. Työntekijät ovat tuoneet visiitille omia lemmikkejään. Asukaspalaverissa toivottiin
muun muassa puutöitä ja käsitöitä. Niiden ohjaaja on
mietinnässä.
Kun asukkailla on mielekästä tekemistä, he nukkuvat
eikä mieli täyty kivusta, särystä ja yksinäisyydestä. Se
vähentää hoitajienkin työtä.
–‹Vastavuoroisuus on hauskaa. Me voimme opettaa
vanhusta ottamaan selfien, ja
hän innostuu näyttämään, miten
mehupilleistä syntyy himmeli.
Ihmisten vilpitön ilo tuo itsellekin hyvän mielen ja auttaa jaksamaan arjen puurtamista.
Viime jouluksi hoitajat kutoivat Snällintuvan 24 asukkaalle
villasukat. Asukkaat eivät ole
tottuneet saamaan hoitajilta
lahjaa, ja paketti oli monelle iso
juttu. Nina miettii jo, miten vanhukset saisi innostumaan ulkoilusta talvellakin.
–‹Seurakunnan kerholaisia tai koululaisia voisi pyytää
pihaan asukkaiden kaveriksi tekemään lumiukkoja.
Opetamme
vanhusta
ottamaan selfien.
Hän näyttää,
miten mehupilleistä syntyy
himmeli.
MYÖS KONGINKANKAALLA MUISTIKOTI KÖMIN HELMESSÄ ON MUOKATTU
AISTEJA RUOKKIVA PUUTARHA. SAIRAANHOITAJA, PUUTARHURI
MINNA LÅNGIN BLOGI AIHEESTA RAPARPERIRETKI.BLOGSPOT.FI.
TEHY t 13–2015
lukuhetki.
Lahja Ahola
syventyy
lehteen
Snällintuvan
pihamaalla.
Kimppakämppä
opiskelijoiden kanssa
hollantilainen keksintö tiettävästi tämäkin:
palvelutalossa asuu opiskelijoita, jotka maksavat
tavallista pienempää vuokraa ja sitoutuvat viettämään
sovitun ajan vanhusten kanssa.
Ideaa kokeillaan Suomessa. Helsingin Diakonissalaitoksen Sanervakotiin muutti syksyllä lähihoitajaopiskelijoita asumaan muistisairaiden ja mielenterveyskuntoutujien
kanssa. Lisää kokeiluja on alkamassa. Asiaa puuhaavat kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto, Helsingin Diakoniaopisto,
Helsinki Missio ja Nuorisoasiainkeskus.
TEHY t 13–2015
3
onkohan kirpeitä?
Raili Peltola, Aune
Grönfors ja Mirja
Haapajärvi nauttivat
puutarhan antimista.
Taidetta ja nokkapokkaa
kuusi Ylä-Savon kuntaa löi hynttyyt yhteen kulttuurin saralla:
Vieremä, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Iisalmi ja Sonkajärvi
saivat opetus- ja kulttuuriministeriöltä 50 000 euron hankerahan ja panivat likoon omaakin rahaa palkatakseen aluetaiteilijan, joka tuo taidetuokiot ikäihmisten ulottuville.
Taiteilija Leena Mulari kertoo, että tuokioissa on muun
muassa maalattu tyynyliinoja ja tehty paperia ja kynttilöitä. Jos kädet eivät enää toimi, keskitytään vaikkapa musiikin
kuunteluun.
–Kulttuurin suotuisista vaikutuksista on hyllymetreittäin
tutkimusta. Ihmisen on tärkeä kokea, että hän on muutakin
kuin sairautensa. Moni yllättyy siitä, että osaa ja haluaa näyttää
valmiin työn lapsilleen. Tämän ikäpolven ihmiset ovat monesti
vaatimattomia ja kiitollisia pienistäkin asioista.
Yhdessä tekeminen parantaa ryhmädynamiikkaa. Vanhuksillakin voi olla nokkapokkaa, ja uudet puuhat saattavat näyttää
näyttää kaverista uuden puolen.
–Ketään ei pakoteta mukaan. Jotkut pitävät taiteilua ensin
hupatuksena. Joillekin pitää muistuttaa, ettei tästä anneta
17
vanhustyö
maali! Elbe
Nissinen
potkaisee.
Abdikadir
Mohamed
neuvoo
tekniikassa.
kouluarvosanaa. Ihmisiä pitää kuunnella herkällä korvalla. Tutustuminen
ja kuulumisten vaihto ovat tärkeä osa
taidehetkeä.
Ihanne olisi, että taidetuokio juurtuisi
palvelutalon arkeen. Jos ammattivetäjään ei ole varaa, vastuuta voisivat ottaa
vapaaehtoiset.
–Jo ääneen lukemisella voi ilahduttaa
vanhuksia. Hoitohenkilöstö on suhtautunut lämpimästi taidetuokioiden tuomaan
vaihteluun, mutta heillä ei tahdo perustyöltä riittää aika pajojen ohjaamiseen.
Palvelutaloissa ja päivätoiminnassa
mukana olevat on melko helppo tavoittaa. Kotona asuvia maaseutukylien vanhuksia taiteilija on tavoitellut yhteistyössä Marttojen, metsästysseurojen
ja kyläyhdistysten kanssa. Kimppakyytejä on sovittu ja kyläkunnissa pidettäviin taidetuokioihin ovat tervetulleita
nuoremmatkin.
Leena Mulari tekee seudullaan pioneerityötä, mutta hyvinvointitaiteesta puhutaan muuallakin. Esimerkiksi
Suomen Kulttuurirahasto antoi erilaisiin
hankkeisiin tänä vuonna 600 000 euroa.
WWW.FACEBOOK.COM/ALUETAITEILIJA
Stoppi syrjäytymiselle
82-vuotias Väinö oli jäänyt
kiertopalkinto. Airi
Saari sai jalkapallo-ottelun
voittopokaalin.
yhteiset
vitsit. Lääkäri
Hemohes alias
Aarne Rosvall
(vas.) ja Riikka
Pulkkinen (oik.)
kannustavat
Raimo Sihvoa.
18
leskeksi. Päivät tuntuivat pitkiltä ja
tyhjyyttä lääkitsi juopottelu. Hän eristäytyi
kotiinsa ja raha-asiat menivät sotkuun,
kunnes Turun Löytävän työn ammattilaiset
tulivat kylään. Kotihoidon käynnit
lisääntyivät ja edunvalvonta käynnistyi.
Väinö pääsi päihdepalvelujen ja vertaistoiminnan piiriin. Tukihenkilötoiminta
aloitettiin.
Löytävä työ alkoi Turussa huhtikuussa
2014. Tarkoitus on auttaa syrjäytymisvaarassa olevia tai jo syrjäytyneitä ikäihmisiä.
Huolensa voi kertoa ihminen itse, hänen läheisensä tai joku palveluverkostosta.
Ensimmäisen vuoden aikana tavoitettiin
156 ikäihmistä, joiden luokse on tehty 400
kotikäyntiä. Hankkeella on kaksi matalan
kynnyksen toimipistettä, joissa on käynyt
kahvilla ja ryhmissä 1 310 henkeä.
WWW.FINGERROOS.NET/LOYTAVA
TEHY t 13–2015
4
Muistoista runo, runosta laulu
kansainvälistä tunnustusta saanut musisointi-idea syn-
tyi vahingossa, kertoo toimintaterapeutti Maaret Meriläinen.
Maaret veti Oulun Seudun Muistiyhdistyksessä muistisairaiden musiikkiryhmää. Ryhmäläiset olivat entisiä musiikin harrastajia, osa ammattilaisia. Oli selvää, ettei pelkkä yhteislaulu
ollut heille tarpeeksi haastavaa.
Ryhmä päätti tehdä yhdessä laulun. Ensin päätettiin aihe, josta juteltiin ja jaettiin muistoja. Muistoista syntyi runo, joka sävellettiin. Laulua harjoiteltiin ja se nauhoitettiin.
Levynjulkistamisjuhlatkin olivat niin hauskat, että päätettiin
tehdä toinen laulu. Lauluista on tehty Youtubeen musiikkivideoita, joissa on hyödynnetty osallistujien omia, vanhoja
valokuvia.
–‚Huomasin, että laulujen tekemisessä toistuu sama kaava ja
päätimme kirjoittaa siitä käsikirjan hyödyksi muillekin. Ei kannata säikähtää – ohjaajan ei tarvitse osata säveltää. Lopputulos
voi olla pelkkä runo tai säveltämisen voi ulkoistaa kysymällä
5
avuksi jotakuta. Voi myös käyttää vanhoja tuttuja sävelmiä. Pääasia on, että ryhmä luo jotakin uutta ja näkyvää.
Musiikin tekeminen tuo iloa ja aktivoi ryhmäläisiä, mutta
tarkoitus on myös nostaa muistisairaiden taidot näkyviin.
Maaret ja fysioterapeutti Minna Kangas esittelivät mallin
kansainvälisessä Alzheimer-konferenssissa ja käsikirja on käännetty englanniksi. Musiikin hyödyistä on paljon tutkimustietoa.
Rytmittely taputtamalla tai vaikkapa tamburiinilla voi ylläpitää
muistisairaan vuorovaikutustaitoja. Rytmitellessä on kuunneltava itseään ja vieruskaveriaan.
–‚Laitoin kerran afrikkalaisen musiikin soimaan ja pyysin
ryhmää tekemään vapaasti rytmiä. Alun ujostelun jälkeen tömisteltiin jaloilla, tanssittiin ja pyörittiin hymy huulilla. Se oli
aivan mahtavaa.
KÄSIKIRJA LAULUN TEKOON OSOITTEESSA WWW.INNOKYLA.FI, ETSI
SANOILLA ”MUISTOISTA MUSIIKIKSI”. RYHMÄN MUSIIKKI VIDEOT
MUISTATKO? JA ÄITI LÖYTYVÄT YOUTUBESTA, TEKIJÄNÄ OSMYTV.
Vanhakin nyt liikkuu
helsinkiläisen Kustaankartanon palvelukeskuksessa vanhustenhoito on
ottanut kymmenessä vuodessa jättiloikan.
Vanhuksista enää kaksi prosenttia on vuodepotilaita. He ovat käytännössä saattohoidossa. Pidätyskyvyttömiäkin vanhuksia viedään vessaan huomattavasti aiempaa enemmän. Psykoosilääkkeiden käyttö on vähentynyt 22 prosenttia, rauhoittavien ja unilääkkeiden 38 prosenttia ja säännöllisen unilääkityksen määrä 8 prosenttia. Kaatumisten määrä on lähes puolittunut. Myös mieliala on kohentunut.
Muutos parempaan onnistui aktiivisuuteen kannustavan hoitomallin ansiosta.
Jokaiselle vanhukselle laaditaan fysioterapeutin avulla suunnitelma toimintakyvyn ylläpitoon. Asukkaan ääntä kuunnellaan: kysytään elämän vaiheista ja
mieltymyksistä.
Turvalattia rohkaisee asukkaita liikkumaan. Se hälyttää, kun vanhus lähtee
liikkeelle ja hoitaja voi tulla avuksi.
–‚Teknologian merkitystä hehkutetaan ehkä liikaakin. Tärkein on asenne. Ensin
vanhusten vuoteesta houkuttelu aiheutti muutosvastarintaa. Vähitellen hoitajat
huomasivat, että vanhusten toimintakyky parani, sanoo Kustaankartanon johtaja
Leena Pohjola.
‚Vuode on vanhukselle vaarallinen paikka. Maatessa tasapaino heikkenee ja kaatumisriski kasvaa. Syntyy makuuhaavoja ja kipeitä koukistumia.
–‚Aluksi keskityimme fyysiseen aktivointiin, mutta viime
aikoina olemme miettineet enemmän sosiaalista puolta.
Miten arki olisi sellaista, että sitä haluaa elää ja osallistua?
Haluamme avata ovet, emme olla suljettu laitos.
Kustaankartano on Suomen toiseksi suurin palvelutalo. Siellä on 438 asukasta. Suurin on Koukkuniemi
Tampereella.
Vuode on
vaarallinen
paikka.
HARRIET FINNE-SOVERI, LEENA POHJOLA JA MUUT: PYSYVÄSTI AKTIVOIVAAN ARKEEN.
INNOKUSTI-HANKE 2007–2010 JA MITEN SITTEN KÄVI. RAPORTTI 30/2014, THL.
TEHY t 13–2015
Työsarkaa
fysioterapeuteille
terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat uskovat,
että Suomella on edellytykset
vanhustenhoidon mallimaaksi.
Menestymme hyvin muuhun
Eurooppaan nähden monella
osa-alueella, mutta toimintakyvyn
ylläpidossa meillä on paljon petrattavaa.
Hoitoa eri maissa voi verrata
RAI-järjestelmän avulla. Helsingin
palvelukeskuksissa tehty RAIvertailu osoitti fysioterapeutin
tärkeyden. Vertailussa menestyivät
ne yksiköt, joissa kävi fysioterapeutti. Hoitajat uskalsivat rohkaista
hänen tukemanaan niitäkin vanhuksia, joille vuoteesta nouseminen oli
tuntunut mahdottomalta.
RAUHA HEIKKILÄ JA MATTI MÄKELÄ:
ONNISTUMINEN – RAI-VERTAILU KEHITTÄMINEN
15 VUOTTA SUOMESSA. RAPORTTI 9/2015, THL.
19
ammatissa
TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: RÖNTGENHOITAJA
Pintaa
syvemmälle
Jokaisessa röntgenhoitajassa
asuu pikkuinen remonttireiska,
sanoo Outi Savijärvi.
teksti Virve Järvinen kuvat Jari Lifländer
työtahti kiihtyy.
Kiire on lisääntynyt koko ajan,
sanoo kuusi vuotta
röntgenhoitajana
työskennellyt Outi
Savijärvi.
20
TEHY t 13–2015
ammatissa
R
öntgenhoitaja Outi Savijärven tyypillisin työtehtävä on keuhkojen
röntgenkuvaus, mutta tyypillisintä
potilasta hän ei osaa nimetä.
Potilaiden kirjo on laaja, sillä Outi
työskentelee päivystysröntgenissä
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Sen päivystysyksikkö Acuta palvelee
koko Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä,
kaikkiaan noin miljoonaa suomalaista.
Yksikössä hoidetaan päivittäin keskimäärin 270–350 potilasta. Tietokonetomografiakuvauksia tehdään päivässä
useita kymmeniä ja tavallisia röntgenkuvauksia yli sata. CT-kuvausten ja natiiviröntgentutkimusten lisäksi Outi avustaa
ultraäänitutkimuksissa.
Magneettikuvauksiin ja angiografiatutkimuksiin Outi ei osallistu. Isossa
yksikössä kuvausrepertuaari on laaja
ja jokainen kuvantamismuoto vaatii
erikoistumista.
–…Röntgenhoitajan tarvitsema tieto uusiutuu koko ajan. Tekniikka ja tutkimusmenetelmät kehittyvät, joten ala edellyttää jatkuvaa opiskelua. Jatkuva muutos
tekee alasta mielenkiintoisen, kertoo
Acutan röntgenin toisena vastuuhoitajana työskentelevä Outi.
Esimerkkinä työssä tapahtuneista
tuoreista muutoksista Outi mainitsee,
että suoradigitaalinen röntgenkuvaus
voidaan tehdä nykyään osastolla. Erittäin
huonokuntoiset potilaat kuvataan liikuteltavalla laitteella.
–…Aiemmin hoitaja juoksi osastoilla kuvalevyjen kanssa. Nyt kuva näkyy kuvauslaitteen monitorilla heti ja siirtyy siitä
napin painalluksella lääkärille.
kuvaushetki on lyhyt. Ensin Outi
tutustuu lääkärin kuvauslähetteeseen ja
valmistelee kuvaushuoneen valmiiksi.
Sen jälkeen hän noutaa potilaan päivystyksen odotustiloista.
–…Röntgenhoitajalta vaaditaan kykyä itsenäiseen päätöksentekoon. Hän päättää,
missä asennossa potilas kuvataan. Potilaan voinnin arviointiin ja kuvausasennosta päättämiseen on vain hetki aikaa.
Diagnoosin kannalta parhaimmat
kuvat saadaan, jos potilas on kuvauksen
aikana pystyssä. Pystyasento voi kuitenkin heikentää potilaan tilaa ja aiheuttaa
kipua.
TEHY t 13–2015
delfiini. Taysin digitaalisissa
osastokuvauslaitteissa on
koristemaalaukset. Laitteet
on nimetty delfiiniksi, autoksi
ja koiraksi. Tämä helpottaa
kommunikointia röntgenhoitajien
ja huoltomiesten välillä.
i
Nakki keuhkoissa
Ruoalla ei saa leikkiä ja ruoan ääreen pitää rauhoittua. Niin sanotaan
lapsille. Mutta valitettavasti se tahtoo toisinaan unohtua aikuisilta.
Muistutus voi tulla kantapään kautta.
Olen kuvannut potilaan, joka oli nielaissut hotdogin kokonaisena.
Hänellä oli hengitysvaikeuksia ja hän epäili, että makkarasämpylän
nakki oli päätynyt keuhkoihin. Todellisuudessa nakinpala oli jumiutunut
henkitorveen.
Kerran kuvasin miehen, joka oli osallistunut hampurilaisten
syöntikilpailuun. Tavoitteena oli syödä mahdollisimman monta
hampurilaista mahdollisimman lyhyessä ajassa. Kilpailu päättyi ikävästi,
sillä yletön ruokamäärä aiheutti miehelle suolirepeämän.”
21
ammatissa
–Työ on fyysisesti rankkaa, sillä melkein kaikki potilaat on autettava kuvauslaitteen petiin.
Kohtaaminen potilaan kanssa on usein
ohi muutamassa minuutissa. Seuraava
potilas odottaa kuvausjonossa.
Varsinkin iäkkäät potilaat haluaisivat
jutella. Osa tahtoisi puhua sairauteen tai
tutkimukseen liittyvästä pelosta. Tutkimus saattaa aiheuttaa hetkellistä kipua,
ja tietokonetomografia voi olla ahtaanpaikankammosta kärsivälle ikävä kokemus.
Juttuhetkeen ei ole valitettavasti aina
aikaa, varsinkaan iltavuorossa tai viikonloppuisin. Iltavuorossa kuvantamisyksikkö ruuhkautuu terveyskeskusten
lähettämistä ja päivän aikana loukkaantuneista potilaista. Viikonloppuna ja
yöllä työllistävät alkoholin aiheuttamat
tapaturmat. Päivystysaikaan röntgenhoitajia on seitsemän, yksi enemmän kuin
päivävuorossa.
Outi on työskennellyt röntgenhoitajana kuusi vuotta. Kiire on pahentunut
koko ajan.
–Kiirettä on yritetty vähentää potilaskuljettajalla, joka tuo osan potilaista luoksemme. Tämä on tuonut röntgenhoitajalle enemmän aikaa kuvaamiseen.
outin mielestä jokaisessa röntgenhoitajassa asuu pikkuinen insinööri ja
remonttireiska. Jos röntgenlaitteesta
repsottaa jokin osa, Outi tarttuu ensin
ruuvimeisseliin ja soittaa vasta sen jälkeen tarvittaessa huoltomiehelle.
–Ala sopii tekniikasta ja fysiikasta
kiinnostuneelle ihmiselle, joka haluaa
työskennellä ihmisten parissa.
Röntgentutkimus tehdään mahdollisimman pienellä säteilyannoksella – sellaisella, joka tuottaa kuitenkin diagnostisen kuvan. Röntgenputken virtaa ja
jännitettä säätelemällä voidaan vaikuttaa
säteilyn läpitunkevuuteen ja kuvan laatuun. Mitä isokokoisempi ja lihaksikkaampi potilas on, sitä enemmän tarvitaan säteilyenergiaa.
Kuvien pitäisi onnistua ensimmäisellä
yrityksellä varsinkin silloin, jos kuvattavana on lapsi tai kuvauskohteen läheisyydessä on säteilylle herkkiä elimiä. Röntgenhoitajan vastuulla on päättää, onko
kuva laadullisesti sellainen, että se auttaa
lääkäriä diagnosoinnissa.
22
i
Pehmeitä ja
kovia säteitä
► Röntgenkuvaus perustuu
röntgensäteiden kykyyn
läpäistä kudoksia. Kuvattavan kohteen läpäissyt
säteily muodostaa kuvan
kuvailmaisimelle.
► Tiheät kudokset, kuten
luu, läpäisevät säteitä
vähiten ja ilmapitoiset
keuhkot eniten. Luu
näkyy kuvassa vaaleana
ja keuhkot tummana.
► Säteet jaetaan ns. pehmeisiin ja koviin. Kovat
säteet ovat läpäisykyvyltään tehokkaampia.
Röntgenhoitajan
ammatti
edellyttää
jatkuvaa
opiskelua.
röntgensäteiltä pitää suojautua,
koska ne voivat aiheuttaa soluvaurioita. Solu osaa korjata vaurion itse, mutta
mahdolliset DNA-vauriot voivat aiheuttaa
häiriön solun korjautumisessa ja saada
aikaan syövän esiasteen.
Potilaiden suojavarusteissa ja kuvaustilan seinissä käytetään lyijyä, koska sitä
säteet eivät juurikaan läpäise. Kuvaustilat on jaettu kahtia: kuvausalueeksi ja
säätötila-alueeksi, johon röntgenhoitaja
poistuu kuvauksen ajaksi.
Osastokuvauksissa ei ole lyijyseinäisiä tiloja. Niissä hoitajan ainoa
suoja on lyijyesiliina. Röntgenhoitajan
ammattitaitoa on asettautua sellaiseen
kohtaan, johon säteitä tulee mahdollisimman vähän. Säderasitusta voidaan
pienentää myös rajaamalla kuvausalue
tarkkaan.
Kynnys osastokuvaukseen on korkea.
Niitä tehdään lähinnä Taysin teho-osastoilla, päivittäin muutamia kymmeniä.
Osastokuvauksiin liittyvän mahdollisen säderasituksen vuoksi osastokuvausvuoroja kierrätetään. Raskaana olevat
työntekijät eivät osallistu röntgenkuvauksiin lainkaan.
–Röntgenhoitajan ammatissa omaa
raskautta on vaikea pitää pitkään
salaisuutena!
outi katsoo röntgenkuvasta, että se
on teknisesti onnistunut. Sitä tarkemmin hän ei ehdi kuviin perehtyä. Potilaan
henkeä uhkaavat löydökset erottuvat
usein nopeasti, mutta potilaalle röntgenhoitaja ei saa niistä mainita. ”Lääkäri
kertoo vastaukset” on lause, jota röntgenhoitaja toistelee usein.
–Maailmalla on maita, joissa röntgenhoitajat saavat tehdä diagnooseja. Tämä
vaatii kuitenkin toisenlaisen koulutuksen kuin Suomessa.
Isot, kuvissa näkyvät kasvaimet kantajineen jäävät välillä kaihertamaan mieltä, samoin onnettomuuteen joutuneet
lapset.
–Kuvantaminen on olennainen osa
diagnostiikkaa ja hoitoketjua. Röntgenhoitaja ei useinkaan tiedä, miten ketju
kuvantamisen jälkeen jatkuu. Tämän tietäminen saattaisi tuoda työhön lisämotivaatiota ja auttaa ymmärtämään paremmin hoitoketjua. t
TEHY t 13–2015
kolumni
Rahasta ja rakkaudesta
puhutaanpa rahasta. Rehelli-
Kolumnistimme
laura kosonen
on kätilö, toimittaja
ja filosofian maisteri.
sesti ja tosiasioita. Se on vaikeaa, sillä
taloustohtoritkaan eivät ole yhtä mieltä
taudista tai hoitokeinoista: leikataanko
vai elvytetäänkö, millä summalla potilas
on heräteltävissä henkiin? Ketä uskoa,
kun vaihtoehtoisia totuuksia tunkee joka
tuutista?
Jospa lähtisi liikkeelle maalaisjärjestä
ja oikeustajusta.
Minulla on kaksi ammattia ja ammattiidentiteettiä. Arvostan molempia ja teen töitä molemmilla
aloilla. Mielestäni kätilön työ
on monella tavalla vastuullisempaa ja kuormittavampaa
kuin toimittajan työ. Oikeustajuni sanoo, että olisi oikein,
jos saisin siitä parempaa palkkaa kuin toimittajana. Palkka
on kuitenkin tonnin pienempi
kuin toimittajan hommissa ja
vaikuttaa siltä, että kuilu vain kasvaa.
Moni hoitajakollega kysyy, miksi vaihdoin sisäsiistit valkokaulustyöt vapaaehtoisesti rukkashommiin, joissa usein
tuoksahtaa muukin kuin kausituoksu.
Joskus mietin sitä itsekin, erityisesti
juostessani osaston käytävällä perjantain ja lauantain välisenä yönä kello
neljä.
Hoitajan
palkassa
on siivu
pyhää
henkeä.
ihmisten motiivit työntekoon ovat
erilaiset: yksi haluaa rahaa, toinen mainetta, kolmas merkityksellisyyttä. Joskus
harvoin ne saattavat tulla samassa paketissa, mutta hoitoalalla eivät. Hoitajan
palkassa on siivu pyhää henkeä, jota
kutsumukseksi kutsutaan. Se maksetaan
rahapalkan päälle kaunopuheissa.
Hoitoalalla näen paljon kyllästymistä,
väsymistä ja kyynistymistä. Paljon enemmän kuin millään muulla alalla näen
sitoutumista, tunnollisuutta ja vastuunkantoa. Kolmatta vuosikymmentä alalla
osaamistaan kartuttaneen kollegani
TEHY t 13–2015
huokaus on tänä syksynä ollut tavallista
syvempi: ”Kuinka tyhmänä ne minua pitävät”, hän kysyy.
Vain todellisuudesta täysin irralleen
ajautunut SSS-mies voi tulla puhumaan
kollegalleni yhteisiin talkoisiin osallistumisesta. Hän ja tuhannet kaltaisensa
ovat osallistuneet talkoisiin parin tonnin
kuukausipalkallaan jo vuosikymmenet.
Ja kun tämä ihminen jaksaa vielä jakaa
minulle hiljaista tietoaan – arvokkainta
pääomaa – perjantain ja lauantain välisenä yönä kello neljä,
on hän mielestäni ansainnut muutaman ylimääräisen
lomapäivänsä.
Mitä jos konkarit väsytetään loppuun? Hoitamisesta
tulee bulkkiammatti, jossa piipahdetaan pari vuotta paremman puutteessa. Silloin potilas
on pulassa.
yliopistoaikaiset tuttavani alkavat
olla alansa vankkoja asiantuntijoita, samoin hoitoalalla olevat ikäiseni kollegat.
Molemmat ryhmät ovat korkeakoulutettuja huippuammattilaisia. Toisilla on
ehkä projektinvetovastuu tai budjettivastuu, toisilla on joka päivä lakisääteinen
vastuu hengestä ja terveydestä. Vain toisille vastuusta maksetaan.
Teen kätilönä lyhennettyä, 30-tuntista työviikkoa, koska omat lapset ovat
vielä pieniä. Peruspalkkani ennen veroja
on 1ˆˆ 868 euroa. Kun kerron tämän muilla
aloilla työskenteleville tuttavilleni, heiltä
loksahtaa leuka auki. Vielä en ole tavannut ihmistä, joka ajattelee, että hoitoalalla
on löysää rahaa ja aikaa leikattavaksi asti.
Oma todellisuus ei avaudu toisille vaikenemalla. Eikä kutsumuksellisinkaan
hoitaja elä juhlapuheilla. Siksi juuri nyt
hoitajan on tärkeää muistaa tämä: Puhu
hiljaa rakkaudesta. Mutta rahasta huuda
hemmetin kovalla äänellä.
23
hoitaja omaisena
lähellä. Saila
Vesterbacka kulki
perheensä kanssa isoäidin
rinnalla viimeiseen asti.
Kollegoiden apu ei unohdu.
naapurit. Leni Palenius
auttaa päivittäin
Alzheimeria sairastavaa
äitiään Mirja Elsistä. Isä
kuoli vajaa vuosi sitten.
Rakas potilas
Kun hoitajasta tulee omainen, ammatti antaa tukea.
Joskus tieto lisää tuskaa.
teksti Minna Ruotsalainen kuvat Annika Rauhala
24
TEHY t 13–2015
suurella sydämellä.
Sini Syrjäläinen haluaa
tietää poikansa hoidosta
mahdollisimman tarkasti.
Eemeli on sairaudestaan
huolimatta energinen isoveli.
”Ihanat hoitajat tsemppasivat minuakin”
Saila Vesterbacka
60-vuotias röntgenhoitaja
Työskentelee Kätilöopiston
sairaalassa Helsingissä.
H
usin syöpäklinikka oli tuttu röntgenhoitaja Saila Vesterbackalle
neljän vuosikymmenen takaa. Hän
TEHY t 13–2015
oli tehnyt klinikalla ensimmäisen harjoittelunsa, mutta nyt hän palasi sinne äitinsä
kanssa, omaisena.
Kun sokkiuutinen äidin pahasti
levinneestä rauhassyövästä, adenokarsinoomasta, tavoitti Sailan, hän alkoi
selvitellä asioita tottuneesti: kysellä
lähetteen perään ja rauhoitella äitiään.
Lääkärin selostaessa sairautta juurta jaksain hän kertoi olevansa itsekin
alalla.
25
hoitaja omaisena
Välillä teki pahaa nähdä tilanteen vakavuus äitiään paremmin.
Kun mitään ei ollut tehtävissä, äiti
muutti Sailan perheen luokse. Se oli
luonteva ratkaisu, sillä hän oli koko perheelle äärimmäisen rakas ja Saila hänen
ainoa lapsensa.
–Äitini halusi luoksemme ehkä
siksi, että hän tiesi minun pystyvän
hoitamaan.
Aviomies huolehti anopistaan pari
viikkoa, ennen kuin Saila jäi virkavapaalle työstään. Perhe sai myös apua
Helsingin kaupungin kotisairaalasta. Saila ei ollut aiemmin tiennytkään, että kotiin on mahdollista saada
saattohoitoa.
–Kun hetkellinen epätoivo iski, ihanan reippaat hoitajat tsemppasivat
minuakin.
Saila ihailee, miten luonnollisesti ja
kunnioittavasti hoitajat suhtautuivat
kuolevaan ihmiseen. Hoitajat puhuttelivat äitiä kovin nätisti. He osasivat
kohdata omaiset herkimmillään ja huolehtivat koko perheen jaksamisesta.
Hoitajat tulivat auttamaan myös yöllä,
jotta omaiset saivat nukkua.
omaisen rooli ei sulkenut pois
hoitajuutta. Saila arvioi kotisairaalan hoitajien työtä koko ajan, ainakin
alitajuisesti.
–Olisin varmaan heti sanonut, jos
olisin huomannut jotakin huomautettavaa. Ammattini antoi itsevarmuutta
ja rohkeutta, vaikka röntgenhoitajana
hoitosuhteet ovatkin usein lyhyitä
ja varsinaista kliinistä hoitotyötä on
vähemmän.
Päivittäiset vessaan auttamiset,
pesut ja lääkkeiden anto onnistuivat
ammattimaisesti. Tunnetilat vaihtelivat suuresti, koska autettavana oli oma
äiti. Ehkä kuolemankin osasi nähdä paremmin osana elämää, Saila pohtii.
Sairaus eteni nopeasti muutamassa
viikossa. Äiti menehtyi alkuvuodesta,
mutta hän ehti kiittää vielä tytärtään
viimeisestä kodista.
–Pyrin olemaan koko ajan rauhallinen ja suhtautumaan kaikkeen asiallisesti. Se auttoi äitiänikin. Ilman hoitajataustaani se olisi tuskin onnistunut yhtä
hyvin.
26
”Menetin luottamustani
hyvään hoitoon”
Leni Palenius
53-vuotias mielenterveyshoitaja
Työskentelee toiminnanjohtajana
A-Kilta ry:ssä Helsingissä.
L
eni Palenius poistui isänsä sairaala-
vuoteen ääreltä usein itkien. Toisinaan isältä otettiin öisin kutsukello
pois. Oli päiviä, jolloin häntä ei nostettu
lainkaan sängystä. Kielenkäyttö oli usein
tylyä.
–Olin liian varovainen, koska en halunnut vaikuttaa rasittavalta omaiselta.
Tiedän, miten haastavia omaiset osaavat
olla. Kun lopulta oli pakko puuttua, aloin
pelätä. Hoitajalla on paljon valtaa hoitotilanteessa, Leni sanoo vakavana.
Isä makasi kuntoutusosastolla lähes
täysin toisten armoilla, vain oikea käsi
liikkui kunnolla. Mutta ymmärrys, tunteet ja huumori olivat entisellään.
Ensin Leni ei suostunut kuulemaan
ja näkemään ongelmia. Mielenterveyshoitajana hän selitti huomaamiaan laiminlyöntejä resurssipulalla, kiireellä,
huonoilla päivillä ja henkilöstön vaihtuvuudella. Olihan hän aina puolustanut
kollegoitaan.
Kerran Leni sattui samaan huoneeseen, kun rollaattorilla kulkeva iäkäs potilas joutui hoitajan tunteenpurkauksen
kohteeksi. Hoitaja tiuski ja repi potilasta
vaatteista.
Leni ilmoitti asiasta osastonhoitajalle,
ja hoitaja lakkasi tervehtimästä.
Isälle alkoi sattua yhä enemmän outoja asioita. Omaisen hämmennys, hätä
ja turvaton olo kasvoivat. Hyvin alkanut
puheterapiakin lopetettiin omaisille ilmoittamatta. Isän vointia täytyi
käydä kysymässä joka kerta erikseen
kansliasta.
–Hoitajana ymmärrän, että priorisointeja täytyy tehdä. Tiedän, että isämme oli
monisairas ja varmasti aikaa vievä potilas. Työmme kohde on silti mielestäni
edelleen ihminen, ei kone.
kiireellä tai väsymyksellä ei
voi Lenin mielestä selittää tylyyttä ja välinpitämättömyyttä. Eikä isän osastolla
näyttänyt edes olevan kova tahti.
Matkan varrelle osui myös hoitajia,
jotka jaksoivat olla läsnä, auttaa ja välittää. Parhaiten isä koki myös tulleensa
kuulluksi ja kohdatuksi terveyskeskuksen päivystyksessä.
Leni on miettinyt, väsyykö hoitohenkilökunta herkemmin yksiin ja samoihin,
paikoillaan makaaviin potilaisiin. Hän arvelee, että moni joutuu työskentelemään
hoitoalalla nykyään huonon omantunnon
kanssa. Työtään ei pysty tekemään niin
hyvin kuin haluaisi.
Isä kuoli sairaalassa yöllä. Kiire oli
niin kova, ettei omaisille ehditty soittaa,
kun kunto alkoi huonontua.
leni työskentelee päihdekun-
toutujien parissa. Kokemukset omaisena ovat herkistäneet häntä kuuntelemaan asiakkaita entistä tarkemmin
– kanssaihmisinä, jotka tarvitsevat apua
elämässään.
Oma äiti pärjää vielä keskivaikean
Alzheimerin kanssa kotihoidossa, mutta
tulevaisuus huolestuttaa.
–Ammattini takia osasin olla aktiivinen. Häpeän, että omalla alallani voi
tapahtua tällaista. Menetin luottamustani siihen, että sairaalassa potilaat ovat
turvassa ja saavat hoitoa.
TEHY t 13–2015
”Ensisijaisesti
olen aina äiti”
Sini Syrjäläinen
31-vuotias keravalainen
lähihoitaja ja sairaanhoitaja, opiskelee kätilöksi
Työskentelee Helsingin kaupungin
Lännen kotisairaalassa.
S
einää koristaa anatomian juliste
ja pöydällä sykkii pienoismalli
sydämestä.
Sairaanhoitajaäiti Sini Syrjäläinen
tutkii niitä reippaan esikoululaisensa,
sydänsairaan Eemelin kanssa. Hoitajana
hän tietää sairauksista enemmän kuin
muut äidit. Se lisää tuskaa. Toisaalta
luottamus lääketieteeseen ja hoitohenkilökuntaan on tavanomaista vankempi.
–Ensisijaisesti olen aina äiti. Hoitajana näen herkemmin riskejä joka paikassa
– mahdolliset pöpöt ovenkahvoissakin,
Sini pohtii.
Eemelillä diagnosoitiin heti syntymän jälkeen harvinainen rakennevika
TAC, ykköstyypin truncus arteriosus ja
b-tyypin IAA. Eemelin sydämestä lähti
vain yksi valtasuoni, ja kammioiden väliseinä puuttui kokonaan. IAA tarkoitti,
että myös aortankaaressa oli katkos kaulavaltimon ja vasemman solisvaltimon
välissä.
Ensimmäinen leikkaus, totaalikorjaus, tehtiin viikon ikäisenä. Jossakin
vaiheessa kouluiässä on odotettavissa
avosydänleikkaus.
TEHY t 13–2015
Etsimme uusia osaajia
eri puolille Suomea
Autamme joka päivä ympäri maailmaa tuhansia
ihmisiä pääsemään liikkeelle ja pysymään liikkeessä.
Tavoitteemme on edistää ihmisen vapautta, itsenäisyyttä
ja elämänhallintaa mahdollistamalla yksilön liikkuminen.
Respectassa ja Ottobockissa olet osa maailmanlaajuista
organisaatiota, jolle ensisijaisen tärkeää on laatu ja
asiakastyytyväisyys. Koska edustamme alan kärkeä ja
kehitämme alan tekniikkaa, tarjoamme työntekijöillemme
parhaat edellytykset auttaa muita – joko maailmalla taikka
Suomessa. Kun haluat keskittyä elämässäsi ja urallasi
hyvän tekemiseen, Respecta on sinulle oikea työpaikka.
Lue lisää www.respecta.fi/tyopaikat
27
hoitaja omaisena
Sini muistaa suhtautuneensa huonoihin uutisiin melko tyynesti, ilman
hysteeristä itkua. Siihen täytyi vaikuttaa
oma ammatti.
Jo ennen syntymää oli tiedossa, että
esikoisella voi olla sydänsairaus, mutta
tarkasta diagnoosista ei ollut varmuutta.
Kun lapsi oli syntynyt hengissä ja leikkaus oli mahdollinen, täytyi vain katsoa
eteenpäin. Ammattilaisena Sini osasi
pelätä enemmän leikkauksen jälkeisiä
komplikaatioita.
–Miehelleni pelkkä sairaalaympäristö
oli ahdistava. Minulle taas kotoisa ja turvallinen. En osannut pelätä, sillä tiesin
lapsemme olevan huippuammattilaisten
käsissä.
Vaihtuvia
tarjouksia
koko syksyn
Oriolashop.fissä
Verkkokauppa terveydenhuollon
ammattilaisille ja opiskelijoille.
Tuotevalikoima koostuu mm. kosmetiikkatuotteista,
ravintolisistä, elintarvikkeista ja lemmikkituotteista.
Oletko jo hyödyntänyt
lokakuun etusi?
TARJOUKSET
VOIMASSA
31.10. 2015
saakka
Rekisteröidy heti
Aqualan L, Aqualan Duo ja Aqualan Plus
400 g pumppupullot
-10 %
Gefilus Mustikka 60 purutablettia
-10 %
Rekisteröidy terveydenhuollon ammattilaisena ja tilaa
tuotteita edullisesti Oriolashop.fistä!
Maksutapoina ovat verkkopankkimaksu, luottokortit ja lasku.
Lisätietoja toimitusehdoista ja maksutavoista löytyy verkkokaupastamme.
Asiakaspalvelu: [email protected]
puh. 020 33 4242 ke–pe klo 10–14, www.oriolashop.fi
28
sini ei yleensä kerro hoitohenkilö-
kunnalle ammatistaan, sillä hän ei halua
tuntea itseään päällepäsmäriksi. Ammatti on tosin selvinnyt usein
esitiedoista tai pienistä
lipsautuksista. Sini kun ei
useinkaan tyydy labratuloksia kuunnellessaan ”kaikki
kunnossa” -toteamukseen.
Henkilökunta on tullut
kontrollikäynneillä niin
tutuksi, että joskus kuuluu
myös kollegiaalinen ”näin
meidän kesken” -lause. Kuopuksen pitkästä synnytyksestä jäi mieleen kätilön
lohduttava ”kyllähän sinä tiedät”.
Sinille kerrotaan asioista enemmän ja
tarkemmin kuin muille vanhemmille. Tasapainottelu äitinä ja hoitajana on välillä
vaikeaa. Erityisen tarkka hän on hygieniasta. Sydänlapselle pienikin bakteeri tai
virus voi olla iso.
–Yritän pitää suuni viimeiseen asti
kiinni, sillä luotan kollegoiden ammattitaitoon ja haluan antaa heille työrauhan.
En näe silti mitään pahaa, jos joudun
huomauttamaan jostakin asiallisesti.
Osaan oikeasti arvioida työtä enkä ole
vain turhasta valittava nipottajaäiti.
Sini ei murehdi tulevaa, vaan elää päivän kerrallaan. Futistreeneihin kiirehtivä
Eemeli pärjää tällä hetkellä ilman päivittäisiä lääkkeitä. Sydäntäkään ei tarvitse
ultrata nykyään kuukausittain.
Vaikka ei sairaalassa ikävää ole, sillä
sairaalaklovnit onnistuvat naurattamaan
joka kerta.
Yritän
pitää suuni
viimeiseen
asti kiinni.
TEHY t 13–2015
terveys
KOONNUT RIITTA HANKONEN, [email protected]
Kaikki voittavat
liikunta maksaa itsensä takaisin – myös työnantajalle. Liikuntaan kannattaa panostaa, sillä mielenterveyden sekä tuki- ja
liikuntaelinten sairaudet johtavat usein työkyvyttömyyteen ja
sairauspäiviin.
UKK-instituutti selvitti liikunnan hyötyjä naisille vaihdevuosien aikana. Tutkimuksen mukaan liikunta
ehkäisee lihasvoiman vähenemistä sekä kestävyyskunnon ja elämänlaadun heikentymistä.
Näillä kaikilla on vaikutusta työurien pituuteen.
Jokainen torjuttu työkyvyttömyyseläke tuottaa
kuntatyönantajalle 60 000 euron säästön.
Tutkimukseen osallistui 151 keski-ikäistä,
vähän liikkuvaa naista. Heillä oli useita vaihdevuosioireita. Tehostetun liikunnan ryhmäläiset
liikkuivat vähintään 50 minuuttia neljä kertaa viikossa. Myönteiset vaikutukset lihasmassassa, kestävyyskunnossa ja elämänlaadussa näkyivät puolessa vuodessa.
Yhteiskunnalle muodostuvia kustannuksia arvioitiin vertailemalla terveyspalveluiden käyttöä, lääkitystä ja
sairauspoissaoloja.
Seksistä ei tarvitse pidättäytyä sydänkohtauksen jälkeen. Yhdysvaltalaistutkimus
osoittaa, ettei seksi laukaise sydänoireita.
Uutispalvelu Duodecim
Taito rentoutua
Ihan suolesta
liiallinen stressi oirehtii päänsärkynä, univaikeuksina, ahdistuksena
ja vatsavaivoina. Stressin ainoa hoitokeino on rauhoittuminen ja rentoutuminen. Stressin luomuhoito -kirja kuvaa stressin syntymekanismit, opettaa tunnistamaan stressin lähteet
ja neuvoo,
miten stressiä
voi hillitä keskittymisharjoituksilla ja
joogalla.
suolisto on oma kiehtova maailmansa. Sen kunnolla ja bakteerikannalla on paljon merkitystä ihmisen
hyvinvoinnille. Jokainen stressivatsasta kärsivä tuntee aivojen ja suoliston välisen yhteyden.
Saksalainen lääkäri kertoo
kirjassaan suoliston toiminnasta
humoristisesti ja likaisia yksityiskohtia
väistelemät
väistelemättä. Toiminnallisista vatsa- ja
suolistovaivoista
vastaukkärsivä saa vastauk
sia kysymyksiinsä.
mia jokiniva:
sstressin luomuhoito. gummerus
2015.
giulia enders: suoliston
salaisuus. otava 2015.
TEHY t 13–2015
renkaat alle
turvallisesti
1
Varaa aikaa.
Kiireessä sattuu
vahinkoja.
Lämmittele lihakset.
2
Siirrä renkaat
kärryillä. Kanna
rengas lähellä
vartaloa tai vieritä
lyhyt matka.
3
Koukista polvia
ja vältä selän
kiertoa. Työskentele
polvillasi,
kyykyssä tai
toispolviseisonnassa.
www.selkakanava.fi/valtaselkakipua-nosta-oikein
29
iSTOCK
HELENA SYRJÄ
Myönteiset
vaikutukset
näkyivät
puolessa
vuodessa.
sairaus
Kivulias
ihottuma
Jokainen vesirokon potenut voi sairastua vyöruusuun.
Nyt tautiin on saatavilla rokote.
teksti Riitta Hankonen kuva iStock
Näppy
Vesirakkula
Samentunut vesirakkula
Rupi
Hermo
jälkikipu. Näpyt muuttavat
ulkonäköä taudin eri vaiheissa.
Aktiivinen vesirokkovirus
Nukkuva vesirokkovirus
30
Hermo
P
unoittavalle iholle nousee kirkkaita
rakkuloita, jotka ovat läpimitaltaan
muutaman millimetrin. Ennen rakkuloiden ilmaantumista iho on ollut kosketusarka ja potilas on tuntenut vihlovaa
ja polttavaa kipua.
TEHY t 13–2015
Rakkulat lisääntyvät. Niiden määrä
vaihtelee muutamasta jopa satoihin. Ihottuma on toispuoleinen eikä ylitä vartalon
keskiviivaa. Rakkulat sameutuvat, rupeutuvat ja parantuvat viidestä kymmeneen
päivän kuluessa.
Vyöruusuun sairastuu elämänsä aikana joka neljäs. Tautiin voi sairastua
jokainen, joka on sairastanut vesirokon.
Heitä on noin 95 prosenttia väestöstä.
Sukupuolten välillä ei ole eroa, mutta
vanhemmiten taudin vaara kasvaa. Yli
80-vuotiaista joka toinen voi sairastua.
Syyksi on epäilty immuunijärjestelmän
heikentymistä iän myötä. Suomessa vyöruusu aiheuttaa lähes yhdeksäntuhatta
lääkärikäyntiä ja tuhat sairaalahoitoa
vuosittain.
Vyöruusun voi laukaista myös immunosuppressiivinen lääkitys tai sairaus.
vyöruusun saa aikaan vesirokosta
elimistöön jäänyt Varicella zoster -virus.
Virus jää piileväksi hermojuurten tumakkeisiin, josta se siirtyy tuntohermoa
pitkin ihoon tai limakalvolle.
Myös vesirokkorokotuksen saaneilla
on todettu satunnaisesti vyöruusua. Rokotteessa on elävää, heikennettyä virusta,
joten periaatteessa se voi jäädä piileväksi
hermojuurten tumakkeisiin.
Vyöruusu ilmaantuu tavallisesti yhden, harvoin kahden tai kolmen vierekkäisen hermon alueelle. Yleisimmin se
on vartalolla ja kasvoissa.
Kasvohermojen alueella vyöruusu
saattaa infektoida silmän ja aiheuttaa
rakkuloita suun ja nielun limakalvoon.
Joskus tautiin voi liittyä myös neurologisia komplikaatioita. Tauti voi uusiutua
vuosienkin kuluttua. Uudestaan vyöruusuun sairastuu pari prosenttia potilaista.
Yleensä tauti tulee samaan kohtaan kuin
ensimmäiselläkin kerralla.
Vyöruusua vastaan on voinut saada
Suomessa rokotteen viime keväästä
lähtien. Rokote on tarkoitettu 50 vuotta täyttäneille, ja se annetaan yhtenä
pistoksena.
Rokote vähentää tautiriskiä merkittävästi. Vesirokkovirusta ei saa poistettua elimistöstä, mutta aikuisena otettu
vyöruusurokote helpottaa viruksen
hallintaa.
TEHY t 13–2015
i
Vyöruusurokote
► Rokote vyöruusua vastaan
tuli käyttöön Suomessa tänä
vuonna. Sitä on myyty noin
700 kappaletta.
► Maailmalla vyöruusurokotetta on toimitettu yli
28 miljoonaa annosta.
Rokotushaittoina on
raportoitu muun muassa
pistoskohdan kipua ja
päänsärkyä.
► Rokotetta on käytetty
Yhdysvalloissa vuodesta
2006 ja Kanadassa 2009
lähtien. Ruotsissa rokote tuli
käyttöön vuonna 2013
ja Tanskassa 2014.
► Iso-Britannia liitti vyöruusurokotteen rokotusohjelmaansa vuonna 2013.
Suomessa rokote ei
kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan.
Hermosärky
kestää
pahimmillaan
vuosia.
Suomessa on tutkittu paljon vyöruusurokotetta laajoissa, kansainvälisissä rokotetutkimuksissa. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että yksi annos
rokotetta antaa riittävän suojan tautia
vastaan. Rokotteen teho on parempi alle
60-vuotiailla kuin tätä vanhemmilla ihmisillä. Parhaillaan Suomessa tutkitaan
myös toista vyöruusurokotetta.
Suomessa vyöruusurokotteen lisääminen kansalliseen rokotusohjelmaan
kytkeytyy lasten vesirokkorokotuksiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on yrittänyt saada sitä kansalliseen rokotusohjelmaan jo vuosia.
lievän vyöruusun voi hoitaa koto-
na. Särkyyn otetaan kipulääkettä ja ihoa
hoidetaan pesuilla, kylvyillä ja antiseptisellä voiteella.
Lääkärissä on syytä käydä, jotta voi
saada riittävän kipulääkityksen ja viruslääkkeitä. Nopeasti aloitettu viruslääkitys nopeuttaa iho-oireiden paranemista
ja vähentää kipua.
Antiviraalilääkitys auttaa parhaiten,
jos se aloitetaan kolmen vuorokauden kuluessa oireiden alkamisesta.
Hoito asikloviirilla, valasikloviirilla tai
famsikloviirilla on tarpeen erityisesti, kun potilas on iäkäs tai oireet
ovat voimakkaita. Kaikki kolme viruslääkettä ovat turvallisia ja hyvin
siedettyjä.
Viruslääkitys on tarpeen myös immuunivajepotilailla ja silloin, kun vyöruusu on kasvoissa.
Ihottuman lisäksi vyöruusuun voi
liittyä postherpeettistä neuralgiaa, joka
tarkoittaa voimakasta ja pitkäkestoista hermosärkyä. Pahimmillaan kipu voi
kestää vuosia. Vyöruusurokote vähentää
merkittävästi myös postherpeettiseen
neuralgiaan sairastumista.
Voimakas hermokipu uuvuttaa potilaan. Hermoperäistä kipua on vaikea hoitaa, eikä perinteisistä kipulääkkeistä ole
juuri apua. Kipuun annetaan esimerkiksi
pregabaliinia, gabapentiiniä, tramadolia
tai oksikodonia.
vyöruusupotilaan rakkuloissa
on eläviä vesirokkoviruksia. Ne voivat
tartuttaa vesirokon ihmiseen, joka ei ole
sairastanut tautia tai saanut sitä vastaan
rokotusta. Virus leviää kosketustartuntana, pintojen välityksellä ja ilman kautta pitkiäkin matkoja.
Rakkulat kannattaa peittää apteekista
saatavalla hydrokolloidisiteellä. Se estää
virusten leviämistä tehokkaammin kuin
pelkkä harsoside tai laastari.
Vesirokkoa sairastamattomien
terveydenhuollon työntekijöiden on
syytä ottaa vesirokkorokote. Siitä ei ole
haittaa, vaikka olisi rokon jo sairastanutkin. t
LÄÄKÄRI, HERPESVIRUSTUTKIJA HANNAMARI
VÄLIMAA, HUS. TERVEYSKIRJASTO,
DUODECIM, ROKOTETUTKIMUSKESKUS.
31
hyvinvointi
Pistätkö
parastasi?
Kun kollega tekee työnsä huonosti, hänet
leimataan laiskaksi. Selitys on usein väärä.
teksti Merja Perttula kuvat Karoliina Pertamo
K
ukaan ei jaksa tehdä töitä joka päivä täysillä. Yksityiselämän mullistukset verottavat voimia: avioero
saattaa olla vireillä, perheessä sairastetaan paljon, on surua ja vastoinkäymisiä.
Terveys voi reistailla. Huono työilmapiiri,
kehno johtaminen ja työn huono organisointi vievät puhtia.
Ajoittaista alisuoriutumista on helppo ymmärtää. Mutta entä jos ihminen
laiminlyö tehtäviä jatkuvasti tai tekee ne
huolimattomasti?
–Kysymys on usein opitusta selviytymiskeinosta. Sen avulla voi säädellä
suhdetta ympäristöönsä ja suojella minäänsä, selittää väitöstyössään alisuoriutumista tutkinut Jyväskylän normaalikoulun lehtori, kasvatustieteen tohtori
Marita Kontoniemi.
Hänen mukaansa jokaisessa koululuokassa viidennes oppilaista on alisuoriutujia. Pojissa heitä on enemmän kuin
tytöissä. Piirteet alkavat ilmetä jo esikouluiässä. Toimintatapa voi jatkua myös
opiskeluaikana ja työelämässä.
–Alisuoriutujat herättävät toisissa hyvin ristiriitaisia tunteita. Samalla kun he
eivät paneudu osaan tehtävistä lainkaan,
he voivat olla mielekkäiksi kokemissaan
asioissa erityisen ahkeria.
jokainen alisuoriutuja on oma
ainutlaatuinen yksilönsä. Alisuoriutu-
32
mista on hyvin erilaista ja sen syyt vaihtelevat suuresti.
Ihminen voi kokea, etteivät työn odotukset vastaa omia kykyjä. Kun työ tuntuu pelkältä rutiinilta, motivaatio katoaa
eikä viitsi panna parastaan.
Toisaalta alisuoriutuja voi ajatella, että
häneltä vaaditaan liikaa. Hän reagoi ylimitoitettuihin odotuksiin tekemällä minimin. Kun epäonnistuminen pelottaa,
töiden aloittaminen saattaa jäädä viime
tippaan.
Taustalla voi olla pelkoa siitä, että jos
menestyn, minulta odotetaan jatkossa
yhtä hyviä suorituksia. Kapinahenkikin
on mahdollista: teen työt sinnepäin, niin
muut näkevät, että tehtävä on mahdoton.
Joskus kysymys on siitä, ettei arvosta
tiettyjä tehtäviä. Hoitaja voi tehdä hoitotoimenpiteet huolella ja omistautua potilaalleen, mutta raportit ja kirjaamiset
hän hoitaa muiden mielestä hutaisten.
Arvot vaikuttavat muutenkin. Miksi
kilpailla ja tavoitella taloudellista hyötyä,
kun mielekkään elämän ainekset löytyvät
muualta kuin työstä? Riittää, kun tekee
välttämättömän.
Tampereen Terveystalon psykologi Piritta Anias on huomannut, että etenkin
kiltit ihmiset ajautuvat ylisuorittamisen
kautta uupumukseen, mistä seuraa vähitellen alisuoriutumista.
–Sopeutuminen ja korkea suoritustaso ovat tyypillisiä lahjakkaille ihmisille. Vaikka sisimmässä velloo paha olo,
suorittaja ei kuuntele itseään. Hän vaatii
itseltään aina vain lisää, kunnes väsyy.
alisuoriutumisen juuret vievät
lapsuuteen. Suuren elämänmuutoksen
kokeneet, lahjakkaat ja ainoat lapset
ovat alttiita taipumuksen kehittymiselle.
Selitys voi löytyä myös ylihuolehtivista
vanhemmista. Otollinen ilmapiiri syntyy, kun kasvattajien odotukset ja lapsen
temperamentti ja luonteenpiirteet eivät
kohtaa.
–Vanhemmat saattavat vaatia lapselta
hyvää koulumenestystä, jotta tämä pääsisi heidän arvostamaansa ammattiin,
Kontoniemi kuvaa.
Lapsi reagoi odotuksiin yleensä kahdella tavalla: hän voi lyödä kaiken ranttaliksi tai yrittää tehdä kuten vanhemmat
toivovat. Sisimmissään hän kuitenkin
tuntee, etteivät odotukset ole hänen
omiaan.
TEHY t 13–2015
pelkkää puurtamista.
Alisuoriutuminen voi johtua
joko liian korkeista tai matalista
vaatimuksista.
TEHY t 13–2015
33
hyvinvointi
Alisuoriutujaa
auttavat
onnistumisen
kokemukset.
–Hän yrittää yrittämistään, mutta ei pärjää. Jatkuvasti saatu negatiivinen
palaute vie motivaation
kokonaan.
Alisuoriutuminen ei
silti ole lopullinen tuomio. Kun nuori
myöhemmin löytää oman alansa, hän voi
menestyä erinomaisesti.
Myös työelämässä voi elää muiden
odotusten mukaan. Tällöin on vaarana,
että alkuvuosina kiinnostavalta tuntu-
ä
Apuv
neesta työstä katoaa
mielekkyys. Vaikka
kollegoilla ei olisi huomautettavaa, henkilö
itse ajattelee, että taas
tuli mentyä alta riman.
Huono omatunto kalvaa ja itsetunto
heikkenee.
loa
u
t
lle!
i
e
u
v
s
r
s
e
T
me
5
1
ihmisen itsensä lisäksi alisuoriutu0
misesta kärsivät kollegat. Muita kuormitline 2
tavasta työntekijästä puhutaan herkästi
TEHDÄÄN YHDESSÄ ESTEETÖN SUOMI
5.-7.11.2015 TAMPERE
Kokeile, vertaile, kerää tietoa
Esillä monipuolisesti esteettömyys, asuminen,
apuvälineet, kuntoutus, hoivatyön ergonomia.
www.apuvaline.info
34
Hyödynnä
koulutuspäivänä!
pahaa selän takana. Alisuoriutuja voi saada huomautuksia ja varoituksia tai jopa
menettää työpaikan.
Selän takana kyräily ei auta, vaan parasta on ottaa asia puheeksi. Kun ilmapiiri on rakentava, esimies ja koko tiimi
voivat puida yhdessä ongelmia aiheuttaneita tilanteita.
–Jos tämä tuntuu vaikealta, asiaa voi
käsitellä luottamuksellisesti työterveyshuollossa, esimerkiksi työterveyspsykologin avulla, Piritta Anias sanoo.
Koulutus on hyvä tapa säilyttää motivaatiota. Esimies ei aina tiedä, millaista
koulutusta työntekijä haluaisi. Siksi kannattaa olla aktiivinen ja tuoda toiveitaan
esiin.
Jos alisuoriutuminen ei häiritse
ihmistä itseään, tilanteella on vaikea tehdä mitään. Joskus ratkaisu voi
löytyä siitä, että esimies ja työkaverit
tarkistavat omia ajattelumallejaan ja
pohtivat, voisiko työn hoitaa toisella tavalla. Voisiko alisuoriutujaksi mielletyn
henkilön tapa olla yhtä hyvä? Aiheuttavatko vanhentuneet toimintatavat
alisuoriutumista?
–Alisuoriutujaa auttaa, jos hän voi
vaikuttaa työtapoihin edes vähän, Marita
Kontoniemi sanoo.
Parhaiten alisuoriutujaa auttavat onnistumisen ja pätemisen kokemukset.
Kun jokainen saa hyödyntää vahvuuksiaan, syntyy tulosta ja motivaatio säilyy.
Tämä edellyttää, että esimies tuntee alaisensa ja löytää oikean työntekijän oikeaan
paikkaan. t
APUVÄLINE
2015
Mukana myös Liikuntamaa,
täynnä vammaisurheilun lajeja!
Ammattilaiset veloituksetta rekisteröitymällä ennakkoon netissä
TEHY t 13–2015
i
Näin kasvatat motivaatiota
alisuoriutuja
► Etsi itsellesi tukija. Kollega tai ystävä voi
muistutella sinua töistä, jotka pitää tehdä.
”Oletko muistanut? ”Miten on tämän laita? ”
Välillä tarvitset ehkä rauhoittelua. ”Et ole pitänyt
yhtään taukoa. Mene nyt hetkeksi lepäämään.”
► Kertaheitolla ei tapahdu ihmeitä. Muuta
käyttäytymistäsi pienin askelin. ”Tänään teen
tuon, vaikka se tuntuu vastenmieliseltä.” ”Koko
ensi viikon teen tunnollisesti nämä kirjaamiset.”
► Jos kaipaat lisää haasteita, ota asia puheeksi
esimiehesi kanssa. Olisiko lisäkoulutus tai
työkierto mahdollinen?
► Tee sitä, mikä kiinnostaa ja tuottaa iloa. Saat
onnistumisen kokemuksia. Rutiinitkaan eivät
tunnu niin tylsiltä.
► Hae apua ammattilaiselta, joka selvittää
kanssasi, mistä alisuoriutuminen johtuu sinun
tapauksessasi.
esimies ja työkaverit
► Ottakaa ongelmat puheeksi, mutta rakentavassa
hengessä.
Meiltä
hoitotarvikkeet ja
-tekstiilit
yritys- ja yksityiskäyttöön
► Alisuoriutujan kanssa voi tehdä sopimuksia,
asettaa tavoitteita ja tarkentaa rajoja. Tavoitteisiin pääsyä kannattaa tarkistaa aika ajoin.
► Tarvitseeko alisuoriutuja joksikin aikaa opastajan
tai tukijan?
► Tarvitseeko kollega tai koko tiimi lisäkoulutusta?
► Olisiko alisuoriutuja syytä ohjata työterveyshuollon puoleen?
kasvattaja
► Ole kärsivällinen. Suuttuminen, uhkailu ja
rangaistukset eivät toimi.
► Etene pienin askelin. ”Nyt olet lukenut hyvin
näihin kokeisiin. Vaikka heti ei tule hyvää numeroa, olet kuitenkin tehnyt töitä. Lue seuraavalla
kerralla kokeisiin jo paria päivää aikaisemmin.”
► Pidä hyvä kontakti lapseen. Lapsen pitää tuntea,
että hän selviytyy ja häntä rakastetaan omana
itsenään.
► Havainnoi, millaisia kykyjä lapsella on. Anna
hänelle mahdollisuuksia kehittyä niissä ja kulkea
omaa tietään.
NIITTAAJANTIE 9, 26820 RAUMA
puh. 02 8387 2480
[email protected]
www.sairaalatukku.com
► Jos lapsi on hyvin ahdistunut ja jännittää suoriutumistaan, rauhoittele ja opeta rentoutumista.
TEHY t 13–2015
35
työterveys
Hoitaja,
huolehdi
jaloistasi
Raspaamisesta on pelkkää haittaa,
sanoo erikoistutkija Minna Stolt.
teksti Merja Perttula kuva iStock
1 Jalkavaivat ovat hoitoalalla yleisiä.
Känsiä ja kovettumia. Hikoilua,
turvotusta ja lihaskouristuksia. Jalkapohjien iho kuivuu ja kantapäät halkeilevat. Jalkojen vaivat ovat tuttuja
hoitotyöntekijöille.
Kivuista yleisimmät ja voimakkaimmat ovat polven alueella. Särkyjä esiintyy myös reidessä, lonkassa ja
nilkassa. Jalkakipu on aina hälytysmerkki, jonka syy pitää selvittää.
2 Niska-hartiaseutua hoidetaan,
jalat unohtuvat.
Hoitotyöntekijät ovat työssään
jalkojen päällä keskimäärin viidestä
kahdeksaan tuntia. Jalkavaivoista ja
kivuista huolimatta moni ei tee asialle mitään. Omahoito on puutteellista.
Niska-hartiaseudun vaivoihin haetaan
apua, mutta jalkakipuihin ei kiinnitetä
tarpeeksi huomiota.
36
3 Kivuista ei pidä kärsiä.
Omahoito ja hyvät työkengät ehkäisevät jalkavaivoja. Vaivoja pystytään
hoitamaan, eikä kivuista
tarvitse kärsiä. Esimerkiksi polvikipu voi aiheutua kulumista, ylipainosta tai nilkan
asentomuutoksista. Nilkan alueen
vakautta voidaan parantaa tukipohjallisilla sekä jalkapohjan ja -terän
voimisteluharjoituksilla.
4 Rasvaamista, ei raspaamista.
Jalkojen perushoito on yksinkertaista. Jalkojen päivittäinen rasvaaminen
perusvoiteella torjuu kuivumista, känsiä
ja halkeamia. Raspaamisesta on pelkkää
haittaa, sillä se kiihdyttää kovettumien
kasvua. Turvotuksesta ja suonikohjuista
kärsivien kannattaa käyttää lääkinnällisiä
tukisukkia.
TEHY t 13–2015
MINNA STOLTIN VALTAKUNNALLINEN TUTKIMUS HOITOTYÖN TEKIJÖIDEN
JALKOJEN TERVEYDESTÄ.
2/3
1/3
hoitajista kertoi,
että jaloissa on kipuja.
hoitajista oli hakenut
jalkavaivoihinsa apua.
5 Kaikki terveyskengät eivät ole
terveellisiä.
Monet hoitotyöntekijät
käyttävät matalia korkkipohjaisia sandaaleja, joihin jalat on helppo sujauttaa. Ne eivät ole parhaat
mahdolliset.
Hyvässä työkengässä
on nauha- tai tarrakiinnitys ja lenkki kantapään
takana. Ellei takaremmiä
ole, jalkaa joutuu jännittämään, jotta kenkä pysyisi
paikallaan. Kengässä pitää
olla myös
hyvä iskunvaimennus.
Jos työnantaja maksaa kengät,
vaihtoehtoja
pitäisi olla
enemmän
kuin pari
mallia. Laajasta valikoimasta
löytyy helpommin jokaiselle sopiva malli. Valintaan vaikuttaa jalkaterän mittojen lisäksi kenkien käyttötarkoitus.
Kävely vääränlaisilla kengillä voi
aiheuttaa alaraajakipuja. Kävelystä ai-
heutuvat iskut heijastuvat koko kehoon
ja kuormittavat niveliä.
6 Jalat kaipaavat liikuntaa.
Jalat rasittuvat jatkuvasta seisomisesta, kovilla lattioilla kävelemisestä ja staattisista työasennoista. Jalkoja
kannattaa voimistella ainakin kahvi- ja
ruokatauoilla.
Nouse varpaille, kyykisty, koukistele
nilkkoja ja kävele välillä rivakasti. Tee jalkajumppaa myös kotona. Jalkojen nesteja verenkierto vilkastuu ja lihakset saavat
töitä, kun kävelet luonnossa vaihtelevissa
maastoissa.
Hyvässä
työkengässä
on nauhat tai
tarrakiinnitys
ja lenkki
kantapään
takana.
7 Työterveyshuoltoon
tarvitaan lisää jalkaseurantaa.
Jokainen on vastuussa
jaloistaan, mutta myös
työterveyshuollon kannattaisi kiinnittää huomiota
jalkoihin. Työterveyshuollon olisi hyvä arvioida
hoitotyöntekijöiden jalat
kolmen vuoden välein. Jos
vaivoja ilmenee, henkilölle tulisi opettaa omahoitoa tai ohjata ammattilaisen vastaanotolle.
ASIANTUNTIJANA JALKATERAPEUTTI
TERVEYSTIETEIDEN TOHTORI, MINNA STOLT
TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSELTA.
37
Pysy ajan
tasalla
Tilaa ensi vuoden Tehy-kalenteri
nettiosoitteesta
www.tehy.fi/kalenteri.
Tarkista samalla
jäsentietosi.
voit tilata myös
sähköpostilla:
[email protected]
Ilmoita viestissä jäsennumerosi tai
syntymäaikasi sekä yhteystiedot.
Puhelimella:
(09) 5422 7754
arkisin38klo 9–14.
TEHY t 13–2015
kirjat
KOONNUT ULLA OJALA, [email protected]
Koukussa rahapeleihin
Tekijöiden
terveiset
Rahapelit ovat ongelma noin kolmelle prosentille suomalaisista.
Lähes viidenneksellä on lähipiirissään vähintään yksi
ongelmapelaaja.
Rahapeliriippuvuus-kirjan päätoimittaja Hannu Alho huomauttaa,
ettei ongelmaa välttämättä huomata terveydenhuollossa. Hän kehottaa
ottamaan asian puheeksi erityisesti päihde- ja mielialahäiriöiden hoidon yhteydessä. Tärkeintä on kokonaisvaltainen hoito.
lääketieteen voittokulku
on taittanut terän monilta sairauksilta. Toisin on psyykkisten pulmien kanssa. Mielenterveyshoito ei ole edistynyt.
Päinvastoin.
hannu alho ym.: rahapeliriippuvuus. duodecim 2015.
aku kopakkala: masennus. suuri
serotoniinihuijaus. basam books 2015.
kaikkein ilmeisintä voitta-
Solusta yksilöksi
Kehitysbiologia-teoksen ensimmäinen painos
sai vuonna 2003 Vuoden tiedekirja -palkinnon.
Kirja on nyt päivitetty, sillä tieteenala on kehittynyt
läkähdyttävän vauhdikkaasti. Mistä tahansa solusta
osataan tehdä nykyään alkion kantasolua muistuttava
solu. Mutaatio voidaan kohdentaa haluttuun aikaan,
paikkaan ja geeniin.
Kehitysbiologian perusteet -osio on tiivis katsaus
alkion ja sikiön kehityksen mekanismeihin. Elinten
kehitystä käsittelevä osio keskittyy ihmisen sikiöön.
Hiiren ja ihmisen
geenit ovat
95-prosenttisesti
samanlaisia.
mista [Aki] Hintsa on on saanut
todistaa urheilija-asiakkaidensa menestyessä, mutta hänen
filosofiansa on auttanut lukemattomia muita ihmisiä paljon
F1-mestaruutta tärkeämpiin
voittoihin: voimaan tänään
paremmin kuin eilen.
oskari saari: aki hintsa. voittamisen
anatomia. wsoy 2015.
hannu sariola ym.: kehitysbiologia.
solusta yksilöksi. duodecim 2015.
Tourette, tuttu juttu?
Oletko tekemisissä lasten kanssa, joilla on
Touretten oireyhtymä? Rufus, spesiaali lapsi
tarjoaa tietoa kahdesta eri näkökulmasta. Kirjan
alkuosassa Boris, bostoninterrieri, kertoo
Rufuksesta lapsille sopivalla tavalla. Aikuisille
suunnatussa osiossa Rufuksen äiti kertoo
arjestaan aistiyliherkän, äänekkään ja
pelokkaan lapsen kanssa, joka voi tehdä
äkkinäisiä liikkeitä milloin vain. Hän myös
kertoo, kuinka Tourette-lasta voi auttaa.
pia inberg
marianne kulmala: rufus, spesiaali lapsi. aivoliitto
ry 2015.
TEHY t 13–2015
39
henkilö
Hetkiä
maailmalta
Åke Hyden kiersi avustustehtävissä 18 vuotta.
Tänä vuonna hänet palkittiin Florence
Nightingale -mitalilla.
teksti Vesa Turunen kuvat Mikko Lehtimäki
Ase ohimolla
työskentelimme Afganistanissa keskellä sotatoimialuetta. Potilaita tuli suoraan Kabulin kaduilta, ja monet vetivät viimeiset hengenvetonsa sairaalaan astuessaan. Otin vastaan potilaita päivystyksessä
ja valmistelin heitä leikkausta varten. Käytössämme oli neljä toimenpidesalia.
Vuonna 1992 työskentelimme toukokuusta heinäkuuhun niin intensiivisesti,
etten muista siltä ajalta yksityiskohtia. En
edes sitä, miten selvisimme, kun yhden
potilaan läheinen osoitti aseella ja vaati,
että hänen läheisensä menee ohi leikkausjonosta. Tapaus ei ollut mitenkään
kiireellinen.
Jotta omaiset pysyisivät rauhallisina,
heidät kannattaa pitää työllistettyinä.
Jos ei muuta keksi, voi tyrkätä tippapullon käteen pideltäväksi.
Jos tänne Vaasan keskussairaalaan
tulisi yhtäkkiä sata haavoittunutta potilasta, tilanne olisi mahdoton. Suomessa on niin paljon hoitovälineitä ja
kirjaamista. Kriisiolosuhteissa pärjää uskomattoman pitkälle tippapullolla ja virtsakatetrilla.
40
TEHY t 13–2015
takaisin suomessa.
Vuodesta 2006 lähtien
Åke Hyden on työskennellyt sairaanhoitajana
Vaasan keskussairaalan
teho-osastolla. Hänen
intohimonsa on puiden
pilkkominen. Klapeja on
varastossa jo viideksi
vuodeksi.
sairaala-arkea. Armeijan padat
muuttuivat pyykinpesuastioiksi.
kenia
TEHY t 13–2015
1988–89
41
henkilö
Avustustyötekijä ei ole vain yhdessä
ammatissa. Koko ajan pitää olla luova ja
kekseliäs. Kun kenttäsairaalassa Afganistanin vuoristossa loppui kerran veri,
pyysin paikallista imaamia kuuluttamaan
rukoustornista, että tarvitsemme verenluovuttajia. Niin saimme verta.
Jouduimme turvautumaan myös salakuljettajiin, jotta saimme laboratorio- ja
röntgentarvikkeita vuorille. Kuusikymmentä dollaria maksanut hevoskuljetus
kesti monta viikkoa.
Kun sidetarpeet eivät riittäneet, pesimme ja kuivatimme niitä yöllä kamiinan ympärillä. Yövuorolaiset alkoivat rullata niitä aamuneljältä seuraavaa päivää
varten.
Kriisin keskellä ei ole sijaa toivottomuudelle. Sota voi jatkua vuosia eikä yksi
ihminen mahda paljoa. Mutta toki paikan
päällä voi auttaa useampia kuin täältä
Suomesta käsin.
Pet Shop Boys
toverillisuus avustustyöntekijöiden välillä on ainutlaatuista. Kabulissa
meitä kansainvälisen Punaisen ristin
työntekijöitä asui samassa talossa neljästä viiteen. Kokoonnuimme työvuoron jälkeen, joimme kahvia ja likööriä
ja kuuntelimme Pet Shop Boysia. Aina
torstai-iltaisin pidettiin juhlat kello 17–19
eli ulkonaliikkumiskieltoon asti.
Ennen nukkumaanmenoa otimme
nukkumista helpottavan vaaleansinisen
tabletin. Näin jaksoimme taas työskennellä seuraavan päivän. Nukuimme niin
sikeästi, ettemme heränneet, vaikka viereistä seinää tulitettiin.
Kabulin aikaisista työtovereistani tuli hyviä ystäviä. Olen käynyt vierailulla
Australiassa asti. Olemme sopineet, että
kun sota Afganistanissa on ohi, tapaamme
Kabulissa. Maa on uskomattoman kaunis;
auringonlaskun sävyjä ei voi sanoin kuvailla. Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa
aurinkoa -romaani tuo mieleeni ne katunäkymät, joihin minäkin rakastuin.
Rahat muovikassissa
irakissa hoidimme paljon miinojen
uhreja. Monet pojat olivat astuneet miinaan paimentaessaan vuohia vuorilla.
Opin tunnistamaan miinat räjähdysäänestä. Yksi italialainen miina oli niin
tehokas, että siihen astuttuaan ei yleensä
selvinnyt hengissä.
Kun Punainen Risti aloittaa kriisialueella, avustustyöntekijät palkkaavat
vierailuaika. Vuodeosastolla Kabulissa.
afganistan
42
1989–93
irak
paikallisia sairaalaan apulaisiksi. Etusijalla ovat invalidit ja lesket. Paikalliset
viranomaiset saattavat kieltää palkkaamasta sikäläisiä hoitajia tai lääkäreitä, sillä heitä tarvitaan paikallisissa
sairaaloissa.
Apulaiset työskentelevät esimerkiksi
siivoojina. Jos osaa edes hiukan englantia, saa koulutuksen terveydenhuollon
perusteisiin. Tavoitteena on, että kustakin perheestä palkataan vain yksi työntekijä, jotta palkasta hyötyisi mahdollisimman moni.
Olen pitänyt kunnia-asiana, että palkat maksetaan aina ajallaan. Vain yhden
kerran en tässä onnistunut. Kerran Irakissa jouduin kuljettamaan suuren summan rahaa muovikassissa rajan yli. Kun
asiaa ajattelee näin jälkeenpäin, siinä ei
ollut mitään järkeä.
Mietin monesti, mitä paikallisille
avustajillemme kuuluu. Onneksi nykyään on netti. Jokin aika sitten sain
yhteyden muutamaan irakilaiseen
avustajaamme.
Talibaniparta
kriisityötä on vaikea ymmärtää, jos
ei ole siitä kokemusta. Kun tekemistä on
paljon, sitä vain tekee ja kaikkeen tottuu.
ainokainen. Kabulilaisen miestenosaston
ensimmäinen naishoitaja.
sylissä. Åke ja pikkupotilas.
1995–98
1999–2000
afganistan
TEHY t 13–2015
Toki sota, köyhyys ja kurjuus aina koskettavat. Avustustyöntekijä joutuu kamaliin
paikkoihin, mutta aina voi ajatella, että
minulla on sentään paluulippu.
Irakissa keksimme pettämättömän
konstin, joka auttoi jaksamaan. Kokoonnuimme teetauon aikana yhteen ja aloimme kuvitella, että olemme jossain muualla – vaikkapa nauttimassa virvokkeita
Amsterdamin lentokentällä.
Olen pukeutunut avustuskohteissa
aina länsimaisesti. Afganistanissakaan
en kasvattanut pitkää, öljylampun lasikuvun mittaista talibanipartaa. Sain
talibaneilta piiskasta, mutta varsinaista
turvattomuutta en kokenut silloinkaan.
Kotona oli palkattu vartija ja vahtikoira.
Kambodžassa oli myös hanhi, joka varoitti tulijasta kovalla äänellä.
Avustuskohteet ovat olleet lämpimissä
maissa, joten helteestä olen saanut nauttia. Ja oi niitä ananaksia ja papaijoita! Ne
maistuvat tropiikissa niin paljon mehukkaammilta kuin Suomessa.
Kynä käteen
kun tulin kambodžaan, maata
jälleenrakennettiin. Asemapaikkani
Battambang oli sadan kilometrin päässä Thaimaan rajasta. Sairaalaan tuotiin
kouluikäisiä lapsia viidakosta. Joka neljännellä oli synnynnäinen kampurajalka. Monella oli myös suu- ja kitahalkio.
Italiasta saapui ryhmä alan ammattilaisia
tekemään leikkauksia.
Kampurajalkaiset tarvitsivat apuvälineitä. Keksin, että on turha tilata kalliita
laitteita ulkomailta, sillä bambusta pystyy
tekemään keveitä ja kestäviä keppejä ja
tukia. Samalla työllistimme paikallisia
yrittäjiä.
Kun meiltä loppui vesi, pinosimme
sementtirenkaista säiliöitä ja johdimme
niihin sadevettä katoilta. Puhtaasta vedestä ei ollut enää pulaa.
Perustin myös koulun. Sille oli suuri tarve, sillä viidakon kylissä kasvaneet lapset eivät olleet pitäneet kynää
kädessään. Rakensimme kauniin koulurakennuksen, jonka ylläpitäminen
ei maksanut mitään. Saimme avustuksia sairaalassa vierailleilta ihmisiltä. Käytimme rahat koululaukkuihin,
penaaleihin ja muihin tarvikkeisiin.
Japanilainen järjestö lahjoitti satoja
oppikirjoja.
On vaikea uskoa, että Kambodžassa
meni peräti viisi vuotta. Mutta mitään
en kadu, sillä kriisialueilla näkee ja oppii
valtavasti. Avustustyö on ollut elämäni
parasta aikaa. t
i
Florence
Nightingale
-mitali
► Kansainvälinen Punainen Risti
on jakanut mitalia vuodesta
1912 lähtien. Mitali on nimetty
sairaanhoitajien esikuvana
pidetyn Florence Nightingalen
mukaan.
► Tunnustus on korkein hoitotyöstä myönnettävä kansainvälinen huomionosoitus.
► Mitaleita jaetaan joka toinen
vuosi enintään 50. Sen on
saanut 1€444 sairaanhoitajaa,
joista 23 on suomalaisia.
Ensimmäinen suomalainen oli
Sofia Mannerheim.
► Vuoden 1991 sääntöuudistuksen
jälkeen myös miehet ovat voineet saada mitalin. Åke Hyden
on ensimmäinen tunnustuksen
saanut suomalaismies.
Åken matkat
706
lentoa.
1 306 535
lentokilometriä.
Matka vastaa
32,6
vuodeosasto. Sairaala Kambodžassa.
kambodža
2001–04
TEHY t 13–2015
pikkupotilas. Kampurajalkainen poika.
sierra leone
2005–06
kierrosta maapallon
ympäri
79
päivässä.
43
Fysioterapeuttien
ajankohtaisillat
Tule verkostoitumaan oman alueesi fysioterapeuttien kanssa.
Illoissa käsitellään ajankohtaisia ammatillisia asioita sekä edunvalvontaa.
Olet tervetullut iltaan, oletpa yrittäjä tai töissä julkisella tai yksityisellä sektorilla.
Tilaisuudet ovat avoimia kaikille fysioterapeuttitutkinnon suorittaneille
ja alaa opiskeleville.
Helsinki
14.10.
Oulu
19.10. klo16.15
HotelliRadissonBlu
Kokkola
19.10.
klo16.30
SokosHotelKaarle
Kajaani
20.10.
klo17.00
SokosHotelValjus
Seinäjoki
20.10.
klo16.30
SokosHotelLakeus
Vaasa
20.10.
klo17.30
HotelRoyalVaasa
Turku
22.10.
klo16.30
PanimoravintolaKoulu
Kouvola
26.10.
klo17.00
SokosHotelVaakuna
Lahti
2.11.
klo17.00
ScandicLahti
Tampere
5.11.
klo16.30
ScandicTampereStation
Mikkeli
5.11.
klo17.00
SokosHotelVaakuna
Kuopio
5.11.
klo16.30
HotelliCumulus
Pori
5.11. klo17.00
PorinSuomalainenKlubi
Savonlinna
9.11.
klo17.00
paikka varmistumatta
Jyväskylä
10.11.
klo16.30
SokosHotelAlexandra
Iisalmi
10.11.
klo17.00
paikka varmistumatta
Joensuu
17.11.
klo17.00
paikka varmistumatta
Rovaniemi
17.11.
klo17.30
Rovaniemenaluetoimisto
Lappeenranta 19.11.
klo17.00
Lappeenrannanaluetoimisto
44
klo16.00
Tehynkoulutustilat,Asemamiehenkatu4
Lisätiedot ja ilmoittautuminen
www.tehy.fi/fysioterapeuttienillat
TEHY t 13–2015
lemmikit
Yksin kotona
Miten toimia, kun potilaan lemmikki uhkaa jäädä heitteille?
teksti ja kuva Sari Tammikari
1 Ensihoito tekee ilmoituksen.
Jääkö kissa yksin? Ensihoidon pitää
varmistaa, että lemmikille jää riittävästi
vettä ja ruokaa lyhyttä yksinoloa varten,
kun potilas haetaan kotoa. Huoneistoon
jäävästä lemmikistä pitää tehdä ilmoitus
eläinsuojeluviranomaiselle.
Eläinsuojeluviranomaisia ovat muun
muassa poliisi, kuntien eläinlääkärit ja
valvontaeläinlääkärit. Viranomaiset tarvitsevat tiedon siitä, mihin potilas on viety. Näin lemmikin omistaja on helpompi
tavoittaa, jotta häntä voidaan kuulla eläimen hoitoon liittyvissä asioissa.
2 Eläinsuojelu huolehtii
tarvittaessa.
Jos akuutisti sairastunut potilas tulee
sairaalaan muualta kuin kotoa, hoitohenkilökunnan pitää kysyä lemmikeistä.
Jos potilaalla ei ole ketään,
joka voisi huolehtia eläimestä,
ota yhteyttä eläinsuojeluviranomaiseen.
Viranomaiset kuulevat potilasta ja
sopivat hänen kanssaan, miten hoito
järjestetään tai kuka noutaa eläimen
asunnosta. Jos noudosta ei ole sovittu omistajan kanssa, sen voi tehdä vain
eläinsuojeluviranomainen.
3
Eläinsuojeluyhdistykset tuntevat
hoitopaikat.
Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton paikallisilta neuvojilta saa tietoa
eläinhoitoloista ja ihmisistä, jotka ovat
valmiita auttamaan kriisitilanteissa. PoTEHY t 13–2015
tilas voi tehdä eläimen hoidosta
hoitosopimuksen. Kuluista vastaa eläimen omistaja.
4 hoitajaa vailla. Lemmikki on usein
yksinäisen ainoa ystävä. Moni on
suunnitellut etukäteen, miten lemmikistä
huolehditaan kriisin sattuessa. Joskus
tarvitaan hoitohenkilökunnan apua.
Kun omistajalta ei voi
kysyä.
Jos potilasta ei voida heti kuulla, eläinsuojeluviranomainen
voi päättää eläimen hoidosta
väliaikaisesti. Lemmikki voidaan sijoittaa lyhyeksi ajaksi
eläinhoitolaan.
Lopullinen päätös lemmikin
kohtalosta pyritään tekemään
kolmesta viiteen vuorokauden
kuluessa. Omistajalla on tänä
aikana mahdollisuus järjestää
hoito lemmikilleen. Jos omistaja
ei halua järjestää hoitoa, eläin
voidaan kunnosta riippuen joko
myydä tai lopettaa.
5 Jos lemmikkiä on hoidettu
huonosti.
Jos käy ilmi, että lemmikkiä on
kohdeltu kaltoin, eläinsuojeluviranomainen antaa omistajalle huomautuksen. Uusintatarkastuksella
varmistutaan, että laiminlyönnit on
korjattu. Jos laiminlyönnit ovat vakavia, eläintä ei välttämättä palauteta
omistajalle. Omistaja voi joutua myös
rikosoikeudelliseen vastuuseen.
ASIANTUNTIJANA KESKI-UUDENMAAN
YMPÄRISTÖ KESKUKSEN VALVONTAELÄINLÄÄKÄRI LEENA LUUKKANEN
45
46
TEHY t 13–2015
surutyö
Side lapseen
säilyy
Monella lapsensa menettäneellä on
yliluonnollisia kokemuksia. Osaa ne pelottavat.
teksti Terhi Mäkinen kuvitus Pia Holm
S
euraavana aamuna tunsin käsivarsillani hentoa
lämmintä ilmaa, pehmeämpää kuin puhallus. Ilma hyväili ihoa, leikitteli käsivarsillani.
Ymmärsin heti, että hän oli siinä.
Jopa lähes puolella läheisensä menettäneistä on jonkinlaisia yliluonnollisia
kokemuksia.
Tampereen yliopistossa asiaan on
perehdytty terveystieteiden yksikössä.
Tutkijat pyysivät kokemuksia lapsensa menettäneiltä vanhemmilta. Vastaajat
saivat määritellä itse, millaisia tapahtumia he pitivät
yliluonnollisina.
Tutkijat saivat kertomuksia, joissa vanhempi tunsi,
että lapsi on sylissä tai lähellä. Perheen
koira saattoi käyttäytyä kummallisesti,
haukkua kuin huoneessa olisi joku.
Kertomuksia pyydettiin myös sisarensa tai puolisonsa menettäneiltä. Heidän
kokemuksissaan toistui usein sovinto.
Jos välit olivat olleet riitaisat, asiat saatettiin puhua halki todentuntuisessa unessa. Kuollut puoliso saattoi myös neuvoa
käytännön asioissa, vaikkapa laskujen
maksamisessa.
Useimmille yliluonnolliset kokemukset toivat lohtua. Ne olivat merkki siitä,
että kuolleella on kaikki hyvin. Vanhemmat oikein toivoivat unia lapsestaan.
Ilmiöt auttoivat vanhempia selviämään
vaikeista päivistä.
Toisaalta vanhemmat pitivät kokemuksia outoina, vaikeasti selitettävinä ja
hämmentävinä. Joskus kokemukset pelottivat, ahdistivat ja lisäsivät ikävää. Jos
vauva oli valvottanut kaiket yöt, vanhempi saattoi kuulla hänen itkunsa edelleen.
Joku oli päätynyt ahdistavien kokemusten vuoksi muuttamaankin.
Vanhemmat pyrkivät selittämään outoa kokemuksia
sanomalla, että ne liittyivät
väsymykseen tai vilkkaaseen mielikuvitukseen. He
olivat huolissaan, että muut
pitävät heitä hulluina. Osa
sanoi, etteivät he yleensä usko tällaiseen.
Monelle vastaajalle tutkijat olivat ensimmäisiä, joille kokemuksista
kerrottiin.
Yliluonnolliset
kokemukset
tuovat lohtua.
TEHY t 13–2015
sisälle lensi kaunis perhonen, se
kierteli minun ympärillä, sitten koiran
ympärillä. Tuli seuraavanakin päivänä ja
teki samat kuviot. Ystäväni sanoi, että lapseni sielu kävi moikkaamassa.
Miten hoitajan tulisi suhtautua
omaiseen, joka kertoo yliluonnollisesta
kokemuksesta?
–€Kokemuksia ei auta ainakaan vähätellä tai tyrmätä. Olennaista on kuunnella ja olla läsnä. Tärkeää olisi, etteivät kokemukset jäisi hallitsemaan arkielämää
liiaksi, sanoo dosentti, terveystieteiden
tohtori Anna Liisa Aho.
Aho on tutkinut surua jo reilut 15 vuotta, mutta viime vuosina aiheesta on saatu
uutta tutkimustietoa.
Ennen muistoihin uppoamista pidettiin herkästi pitkittyneenä, patologisena
suruna. Nykyään ajatellaan, että läheisen
kuoleman jälkeen ei alakaan välttämättä irtautumisprosessi. Kiintymyssuhde
vain muotoutuu uudenlaiseksi. Rakasta
ihmistä muistellaan, käydään hautausmaalla ja hänelle kuuluneita tavaroita
säästetään. Yliluonnolliset kokemukset
ovat yksi tapa säilyttää sidettä.
Aho on tullut surun kanssa tutuksi
niin tutkijana kuin vanhempanakin. Hänen lapsensa kuoli vain 12 tunnin ikäisenä. Jo odotusaikana oli selvää, ettei vauva
elä kauan. Myös Ahon isä ja veli kuolivat
nuorina. Äiti kuoli viitisen vuotta sitten.
Aho koordinoi monia netin surupalstoja ja toimii Käpy lapsikuolemaperheet
ry:n ja Suomalaisen kuolemantutkimuksen seuran hallituksessa. Hän kouluttaa
muun muassa hoitajia, poliiseja, pappeja
ja kriisityöntekijöitä kohtaamaan läheisensä menettäneitä.
47
surutyö
kun lapsi sairastaa pitkään, sairaalasta tulee vanhemmille kuin toinen koti ja henkilökunnasta tärkeä
tuki ja turva. Yhteys saattaa katketa saman tien, kun
lapsi kuolee.
–Jos omahoitaja soittaa myöhemmin kotiin ja kysyy kuulumisia, sillä on iso merkitys, Anna Liisa Aho
sanoo.
–Toisaalta on totta, että asiakkuus päättyy kuoleman jälkeen ja on siirryttävä hoitamaan seuraavia
potilaita. Mutta löytyisikö yhteiskunnastamme vähän
inhimillisyyttä? Ainakin omaiset pitäisi ohjata vertaistuen pariin.
Aho pitää hyvänä joillakin osastoilla olevaa käytäntöä, että omahoitaja soittaa omaisille 15–30 minuutin puhelun työvuoronsa aluksi, virkein voimin. Aho
kehottaa kysymään, saako vanhempien yhteystiedot
antaa vertaistukea tarjoavaan Käpy ry:hyn. Jos omaiset antavat luvan, yhdistyksestä soitetaan parin päivän
kuluttua ja autetaan tarpeen mukaan.
Vertaistuesta on usein hyötyä käytännön asioissakin, kuten hautajaisten järjestämisessä.
–Jos lapsi kuolee sairauteen, vanhemmat saattavat
olla yhden yön sairaalan ensiavussa. Jos lapsi kuolee
Turvaa
henkesi
Kaupan päälle kampanjaetu - 30 %
Elämässä riittää muuttujia, joita ei aina voi itse kontrolloida.
Voit kuitenkin huolehtia perheestäsi ja itsestäsi
kunnollisella vakuutusturvalla.
Turvaa henkesi – ota itsellesi henkivakuutus niin saat koko
perheellesi sairauskulu-, tapaturma- ja matkavakuutukset
-30 % alennuksella ensimmäisen vuoden vakuutusmaksuista.
ä
“Siipnari ”
oli ttujaa
muu
Tule käymään, soita tai jätä yhteydenottopyyntö netissä.
Etua ei saa verkkokaupasta. Vain ammattiliiton jäsenille. Voimassa 1.9.–31.12.2015.
Henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.
laista elokuvaa.
Turva tukee suoma
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva
191x125_TurvaTeema3_Tehy_28092015.indd 1
48
01019 5110
www.turva.fi
3.9.2015 16:27:25
TEHY t 13–2015
Mikä selittää
yliluonnollisen?
tapaturmaisesti, vanhemmat lähetetään tavallisesti jo
parin tunnin kuluttua kotiin, vaikkei heillä olisi edes
aavistusta, miten sinne pääsee.
anna liisa aho on miettinyt paljon, miten lohdut-
taa surevaa kuoleman jälkeen. Oikeita sanoja ei ole –
tärkeintä on kuuntelu.
Aho on huomannut, että lohdutuksen hetkellä suomalaisilla on paha tapa löytää aina vähän hurjempi
tapaus. Kohtukuoleman kokeneelle kerrotaan, miten
naapurin lapsi hukkui tsunamissa. Kun joku kertoo
avioerostaan, aina löytyy tutun tuttu, jonka ex-puoliso
on joutunut vankilaankin.
–Kuolema on tabu, siitä ei ylipäänsä juuri puhuta.
Siitä pitäisi puhua samoin kuin elämästä. Moni turha
riita sukulaisten kesken estettäisiin, jos ihmiset tekisivät esimerkiksi hautajaistestamentin. Meidän on vaikea
myöntää, että kuolema on osa elämänkaarta. Edes saattohoidossa ei välttämättä puhuta kuolemasta. t
yliluonnollinen ilmiö on tosi kokijalleen, mutta mieli on hel-
posti harhautettavissa. Yliluonnollinen tapahtuu – ihmisen pään sisällä.
Psykologian professori Richard Wiseman kertoo kirjassaan
Yliluonnollinen ilmiö, että ihmiset alkavat usein uskoa yliluonnolliseen
sen jälkeen, kun he kokevat jotain selittämätöntä.
Omituisia kokemuksia on paljon ihmisillä, jotka tunnistavat helposti hahmoja esimerkiksi musteläiskistä. Kyvyt tunnistaa hahmoja ja ilmiöiden välisiä yhteyksiä ovat ihmisille tärkeitä. Esimerkiksi
erämaassa on eloonjäämisen kannalta parempi kuvitella, että kahina
pensaassa on peto kuin tuuli. Yliluonnollisia ilmiöitä koettaessa kyvyt
vain käyvät välillä ylikierroksilla.
Innostumme, kun ystävä soittaa ja olimme juuri ajatelleet häntä.
Samalla unohdamme kaikki ne kerrat, jolloin ajattelimme häntä ja
soittaja olikin puhelinmyyjä. Vastaavasti moni kokee, että nivelkipujen ja sään välillä on yhteys. Mieleen ovat jääneet vain ne hetket, kun
niveliä on sattunut kolottamaan huonon sään aikaan. Tutkimustieto ei
tue ajatusta, että kipujen ja sään välillä olisi yhteys.
ANNA LIISA AHON VÄITÖSKIRJA: ISÄN SURU LAPSEN KUOLEMAN JÄLKEEN
– TUKI-INTERVENTIO JA SEN ARVIOINTI. TAMPEREEN YLIOPISTO 2010.
KÄPY RY:LLÄ ON TUKIPUHELIN LAPSENSA MENETTÄNEILLE.
JÄRJESTÖ KERÄÄ PARHAILLAAN MATERIAALIPANKKIA
LAPSIKUOLEMAPERHEIDEN TUKEMISESTA, KAPY.FI.
AS UM
IN EN
• RU OK
A • PE
RH
E • TE
RV EY
S • PU
UT AR HA
• KÄ SI
TY ÖT
• LU ON
TO
9• 2 0 1 5
SYYS
• EL ÄM
KUU
7,90 €
(sis.alv)
Syksyn
s
ylissä
PUSER
PUIKOIS OT
SA
LUOMU
TARHA
N
RUNSA
S
SATO
V U O LE
POR K K
ANASTA
PASTAA
!
MIEL
VARJOIS EN
TA
ILOON
ÄÄ M AA
LL
A
ILMOITUS
Terttu Remeksen
elämänasenteesta
moni nuorempikin
voisi ottaa mallia.
”Muistot säilyvät,
tämä päivä on
tässä.”
Ei vain vanhojen muistelua
”Päivitä päänuppia”, kannustaa 85-vuotias Terttu Remes, jolle mielen hyvinvointi syntyy
avoimuudesta, rohkeudesta ja ystävien kanssa jaetuista hyvistä keskusteluista.
Y
hdellä pöydällä komeilee iPad, toisella
on radio ja kännykkä, ja televisiokin
on hyvällä paikalla viihtyisässä asunnossa palvelutalossa Espoon Matinkylässä.
Terttu Remestä ei tekniikka pelota, vaan
hän haltioituu maailmasta, jonka se avaa. Hän
seuraa uutisia, dokumentteja sekä taide- ja
tiedeohjelmia kaikista kanavista.
– Nyt on menossa aivan uskomaton ajanjakso. On mielenkiintoista, mitä maailmalla
tapahtuu, Higgsin hiukkasineen ja Saturnuksen renkaineen.
85-vuotias Remes osaa arvostaa mielen
hyvinvointia oman työuransakin kautta. Hän
tuli pääkaupunkiseudulle 1940-luvulla, opiskeli sairaanhoitajaksi ja erikoistui psykiatriaan ja
hallintoon. Työuransa jälkeenkin Remes on pitänyt kunnia-asianaan ylläpitää joustavaa mieltään ja kehittää itseään ennakkoluulottomasti.
Tuorein esimerkki Remeksen aktiivisuudesta on osallistuminen Seniori Hyvinvointitreenit -pilottiin, jossa kokeiltiin erilaisia
mielen hyvinvointia vahvistavia harjoituksia: muun muassa musiikkia, mindfullnessia ja aivojumppaa. Uutta oli sekin, että pilotti perustui yhteiskehittämiseen, jossa mukana
oli itse osallistujien lisäksi palvelutalon henkilökuntaa ja vapaaehtoisia sekä kolmen järjestön mielenterveyden kehittämishankkeet.
Tärkeintä on kuitenkin toisten seura ja puhuminen.
– Jos on päivänkin puhumatta, sanat hukkuvat. Enkä kaipaa joutavaa höpöttelyä, vaan
kunnon keskustelua vanhenemisesta ja ihmisenä olemisesta.
Remes on hyvä esimerkki rohkeudesta ottaa
vastaan uutta. Tekniikka tuo maailman lähelle,
mutta ei hän oikeaakaan elämää pelkää. Hän
kertoo hersyviä tarinoita taksireissuista ystävän kanssa tiedekeskus Heurekaan tai Helsinkiin suunnatuista bussi- ja metroretkistä.
Jalka ei enää nouse kovin vilkkaasti, joten
nyt rollaattori vie vieressä olevaan kauppakeskus Isoon Omenaan, jossa näkyy Suomen
monikulttuurisuus.
– Otetaan kahvit, katsellaan ihmisiä ja
yritetään arvuutella, mistä päin maailmaa
kukin on.
Kansainvälisyys näkyy myös verikokeita
hakevassa kotisairaanhoidossa, joiden hoitajista yksi on Ghanasta, toinen Keniasta.
– Oikein mukavia, suomea taitavia miehiä.
Eilenkin kun otettiin kokeita, sain pika-apua
myös padin käytössä.
Terttu Remeksen uteliaasta asenteesta
moni nuorempikin voisi ottaa mallia.
– Tähän ikään mennessä päähän ehtii kertyä kaikenlaista, joten tärkeää on myös asioista ja ennakkoluuloista pois oppiminen ja päänupin päivittäminen. En minäkään aina tajua,
mistä lastenlapset puhuvat, mutta yritän
ymmärtää ja kysyä ”tyhmiä kysymyksiä”.
VOIMAVARAT
KÄYTTÖÖN
• Eloisa ikä on Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma
vuosille 2012–2017. Se kokoaa
yhteen sosiaali- ja terveysalan
järjestöjen hankkeita, jotka
tuottavat ikääntyneille ihmisille
yhteisöllistä toimintaa, vahvistavat heidän hyvinvointiaan ja auttavat arjen ongelmissa ajoissa ja
ennakoivasti. Kaikille Eloisa ikä
-ohjelman osahankkeille yhteistä
on, että ne tavalla tai toisella
vahvistavat iäkkäiden mielenterveyttä. www.eloisaikä.fi
• Ohjelmaa koordinoiva järjestö
on Vanhustyön keskusliitto.
www.vtkl.fi
• Seniori Hyvinvointitreenit -toimintamalli on palvelumuotoiltu
ikäihmisten kanssa yhteiskehittämisen menetelmin.
www.mielenterveysseura.fi/
mirakle
jäsenten sivut
tehyläinen
Maaret
Siikaluoma
32-vuotias sodankyläläinen
sairaanhoitaja, joka potee
ammatillista ikäkriisiä.
na? at rise
s
i
ma nteeni oli.v
o
t
n
ua
tu
ole
aut
sa,
lkee
nen t sairaalaiskea irrottntymän jäolivat ,
i
a
l
l
n
at
va
sy
va
Mi
itaj a paljo
i oli sta oli tettiin
t
i
a ho
i
pan
52
54
56
57
59
60
Työnkuva
Me kaikki
Homma hoidossa
Ensiapu
Tarkastaja
tieni tähän
TEHY t 13–2015
jut
LIISA TAKALA
Hoitajat olivat
kanssani hätää
kärsimässä.
s
l
utt
i la
em
roo
sioi
anh itajan psellen llut, m ietää a
v
o
s
o
i
t
o
i
la
Kun aiset. H iselle hätää e oitaja .
ä
H
t
an
.
i
n
l
m
i
ä
l
ä
tir
äss vat va
kim . Mitä
s
m
e
i
s
a
K
a
kär
t sa .
ipp
erit i hätää tunteev u l l a 2 4
k
o
s
i
a
n
ssa
sen i n a s
kan a omai ta o m a i s
is
tt
mu h o i ta j
tu
Alussa jouduin kamppailemaan
asemastani. Lääkintävahtimestari
ei ole pelkkä sänkyjä siirtelevä
apupoika.
62
64
66
73
74
Keskustelua
Tehy-uutiset
Jäsentapahtumat
Krypto
Ihana arki
Jukka Pylkkänen sivulla 60.
51
työnkuva
24.9. klo 13.05
lohjan terveyskeskuksen laboratorio
Laboratoriohoitaja Jaana Anttila ottaa
nielunäytettä Iiris Seppäseltä. Viereisessä
työpisteessä työskentelee lähihoitaja Laura
Vainio.
kuvaaja annika rauhala
52
TEHY t 13–2015
TEHY t 13–2015
53
me kaikki
SARJA ESITTELEE HOITOALAN PORUKOITA.
Lihastohtorit
Lempäälän kunto-ohjaajat treenauttavat vanhuksia.
teksti Virve Järvinen kuvat Jari Lifländer
i
Kuntoohjaajat
► Lempäälän kunnan
vanhuspalvelu tarjoaa
kotona asuville palvelusuunnitelma-asiakkailleen
ohjattua kuntosaliharjoittelua kahdessa eri
toimipisteessä.
► Harjoittelu on osa iäkkään
kuntoutussuunnitelmaa
ja tukee hänen itsenäistä
selviytymistään ja vähentää
laitoshoidon tarvetta.
► Kunto-ohjaajat laativat
ohjattaville henkilökohtaiset kunto-ohjelmat,
joiden toteutumista
seurataan harjoituskortilla.
► Salilla tapahtuva harjoittelu on pääasiassa laite- ja
tasapainoharjoittelua.
► Ohjaajat huolehtivat, että
suoritustekniikka ja vastus
ovat oikeat ja harjoittelu on
turvallista.
► Kunto-ohjaajat antavat
kirjalliset ohjeet ja neuvovat tarvittaessa kotihoidon
työntekijöitä kotijumpan
ohjauksessa.
54
1
1 sirpa: ”Laitospaikat eivät millään riitä kaikille vanhuksille
ja siksi kotona asumista on tuettava eri tavoin. Ja tästä tavasta
asiakkaat pitävät.
Kuntoharjoittelun vaikutukset näkyvät nopeasti – sitä nopeammin, mitä huonommassa kunnossa lihakset ovat. Säännöllisesti treenaavalla lihasvoima voi kaksinkertaistua lähtötasosta
muutamassa kuukaudessa.”
2 sirkka: ”En ole vielä törmännyt vanhukseen, joka ei voisi
harjoitella salilla. Ellei jokin laite luonnistu, kokeillaan toista.
Saatan muistisairaan laitteelle ja näytän kädellä, mihin hänen
tulee istua ja mihin laittaa raajansa. Liikuntarajoitteisen kanssa kuljemme yhdessä laitteelta toiselle. Huonokuntoiselta alkulämmittely onnistuu vaikka selkänojallisella pyörällä.
Olen rakentanut salille muun muassa erilaisia käännöksiä
ja takaperin kävelyä sisältävän tasapainoradan. Tasapaino harjaantuu sitä horjuttamalla.”
3 sari: ”Osa asiakkaistamme ei ole koskaan nähnyt kunto-
salilaitteita ja saattaa aristella niitä, mutta ryhmä vetää kummasti mukaansa. Höystämme yksilöohjausta hyväntuulisella
huumorilla. Ennakkoluulot karsiutuvat nopeasti, kun asiakas
huomaa treenin vaikutukset: sen, kuinka hän pääsee omin voimin rappuset ylös tai itsenäisesti ulos.”
4 jaana:”Valta-osa asiakkaistamme on 80–90-vuotiaita, van-
hin treenaajamme on 98-vuotias. Harjoittelussa pitää korostaa
turvallisuutta. Siksi on hyvä, että olemme tiiminä huolehtimassa siitä.
Jokainen harjoittelukerta sisältää jumpan, venyttelyn ja
muistiharjoituksia. Suunnittelemme ja vedämme ne yhdessä.
Asiakkaiden kuntoutussuunnitelmiin saamme apua fysioterapeutilta, jota tapaamme viikoittain.”
Tiedätkö
kiinnostavan
työ- tai opiskeluporukan?
Kerro se meille:
[email protected]
TEHY t 13–2015
3
2
4
kokeneet kunto-ohjaajat. Vanhukset ovat treenanneet Lempäälän Himminkodon kuntosalilla jo 14 vuotta. Alkuaikoina ei tunnustettu saliharjoittelun merkitystä iäkkään kuntoutuksessa. 1 sirpa nieminen on ollut mukana alusta asti. Koulutukseltaan perushoitaja, pätevöitynyt erityisryhmien liikunnan ohjaukseen Eerikkilän urheiluopistossa. 2 sirkka huuska työskentelee yksin Toimelan salilla
Sääksjärvellä, jonka hän on rakentanut toimivaksi sisustusta myöten. Kuntohoitaja. 3 sari laakkonen nauttii työssään erilaisten
ihmisten tapaamisesta ja työn näkyvistä tuloksista. Liikuntapainotteinen lähihoitaja. 4 jaana koskinen tykkää tiimityöstä samanhenkisten työtovereiden kanssa. Eerikkilän urheiluopistossa pätevöitynyt perushoitaja.
TEHY t 13–2015
55
homma hoidossa
AMMATTIOSASTOT KERTOVAT PAIKALLISESTA EDUNVALVONNASTA.
Työpaikat säilyvät
Lopetettavan Kaivannon sairaalan henkilökunta saa uudet työpaikat.
teksti Riitta Hankonen kuva Ari Korkala
mikä oli ongelma?
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri päätti lopettaa Kangasalla sijaitsevan Kaivannon
psykiatrisen sairaalan, joka on perustettu 1963. Toimintaa on ajettu pikkuhiljaa
alas, ja lopullisesti sairaala sulkee ovensa
lokakuun lopussa. Viimeinen niitti sairaalalle oli uusi päivystysasetus, jonka
mukaan sairaalassa olisi pitänyt olla aina
lääkäri paikalla.
Lopettamisen vuoksi noin 80 hoitohenkilöstöön kuuluvaa työntekijää oli
uuden työpaikan tarpeessa.
mitä tehy teki?
Sairaanhoitopiiri käynnisti koko sairaanhoitopiiriä koskevat yhteistoimintaneuvottelut, joihin myös Tehy osallistui. Ne
päättyivät elokuun lopussa. Neuvotteluissa pyrittiin löytämään Kaivannon henkilökunnalle uudet työpaikat sairaanhoitopiiristä. Työntekijät esittivät toiveitaan
tulevasta työpaikasta. Sairaanhoitopiirin
sairaalat ovat eri puolilla Pirkanmaata,
joten työmatkat saattavat muodostua
pitkiksi.
kuinka asia ratkesi?
Lähes puolet vakituisesta henkilökunnasta pääsee ensisijaisesti toivomaansa
paikkaan. Neljäsosalla toteutuu toinen
tai kolmas vaihtoehto. Loppujen toiveita
ei pystytty toteuttamaan, mutta kaikille
on työpaikka.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitohenkilöstön määrä kuitenkin vähenee
lähes viidelläkymmenellä, sillä monet
määräaikaiset työsuhteet päättyvät.
Työnantaja on ottanut vastuuta myös
määräaikaisista, tehnyt yhteistyötä ympäristökuntien kanssa ja välittänyt määräaikaisille tietoa vapaista työpaikoista.
Pääluottamusmies Atte Tahvola on
melko tyytyväinen neuvottelujen kulkuun. Määräaikaisten työsuhteiden
päättyminen harmittaa, koska monet
pätkätyöläisistä ovat nuoria ja uransa
alkuvaiheessa.
–„Työnantaja on aidosti pyrkinyt löytämään työntekijöille toiveiden mukaisia
työpaikkoja. Ja on siinä melko hyvin onnistunutkin.
esimerkkejä paikallisesta edunvalvonnasta voi
lähettää osoitteeseen [email protected]
i
Ammattiosasto 366
► Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
tehyläisiä.
► Jäsenmäärä noin 3350.
1
4
3
2
► Puheenjohtaja Johanna Huhtala.
► Pääluottamusmies Atte Tahvola.
► Varaluottamusmies Tuukka
Ahopelto.
1 raila tounas, ammattiosaston hallituksen jäsen,
töissä Kaivannossa 2 atte tahvola, pääluottamusmies
3 johanna huhtala, ammattiosaston puheenjohtaja
4 tuukka ahopelto, varaluottamusmies
56
TEHY t 13–2015
ensiapu
KOONNUT RIITTA HANKONEN, [email protected]
Apua umpikujassa
Vaikuttaako työkaveri itsetuhoiselta?
Näytä, että välität.
teksti Terhi Mäkinen
perusmukavan työkaverin käytös muuttuu: mieliala
vaihtelee, hän myöhästelee ja mainitsee, ettei saa nukutuksi. Reipas työihminen ei meinaa saada mitään aikaiseksi.
Sosiaalinen elämä näyttää kaventuneen. Muutokset
kielivät, ettei kaikki ole kunnossa. Onko hän masentunut?
Voiko hänellä olla peräti itsetuhoisia ajatuksia?
Suomen Mielenterveysseura rohkaisee ehkäisemään
itsemurhia työpaikoilla. Näytä, että välität. Arastakin
asiasta voi ja pitää kysyä: Miten jaksat? Onko sinulla ollut
ajatuksia itsesi vahingoittamisesta? Kysyminen ja asiasta
puhuminen voi olla työkaverille helpotus.
Itsemurha on Suomessa niin suuri tabu, että itsemurhan yrittämisestä puhutaan harvoin. Esimerkiksi Skotlannissa oli kampanja, jossa taksin kyljissä luki: Valitse elämä.
Tukholman lääni on laittanut nollatoleranssin itsemurhille. Tavoitteena on siis ehkäistä kaikki itsemurhat.
Leimaamisesta pitäisi päästä eroon, mutta sosiaali- ja
terveysalalla työskentelevillä on tutkimusten mukaan jopa
kovemmat asenteet itsemurhaa yrittäneitä kohtaan kuin
muulla väestöllä.
EU:n laajuisen tutkimuksen mukaan lääkäreillä,
maanviljelijöillä ja taiteilijoilla on kohonnut itsemurhariski. Riskiä lisää lääkeaineiden tuntemus sekä pääsy tappovälineisiin, kuten lääkkeisiin, aseisiin ja torjunta-aineisiin.
Erityisen korkea riski on anestesialääkäreillä.
Luonteenpiirteistä vaativuus, joustamattomuus ja
kilpailuhenkisyys saattavat ajaa umpikujaan. Itsemurhaajatusten taustalla voi olla työperäisiä syitä kuten stressi
tai kiusaaminen.
Läheskään kaikilla ei ole työpaikkaa tai työterveyshuoltoa tukena. Kolmannes itsemurhan tehneistä oli kuitenkin
hoitokontaktissa vielä kuolemaansa edeltävän viikon
aikana. Siinä olisi paikka päästä väliin – kysyä ja tuoda
valoa umpikujaan. tm t
TEHY t 13–2015
Neljä keinoa
ehkäistä itsemurhia
työpaikalla
1 Hyvä työympäristö.
Hyvällä työpaikalla työn
kuormittavuudesta voi puhua
ääneen. Stressille altistavat
esimerkiksi vuorotyö, uhkaavat
tilanteet ja emotionaalinen stressi
kuten kuoleman ja sairauksien
näkeminen.
2 Mielenterveyspalvelujen
vahvistaminen.
Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan
sairaanhoitopiireissä osa
työterveyshoitajista on
käynyt samoilla kursseilla
depressiohoitajien kanssa.
He antavat masentuneille
keskusteluapua. Muutama oikeaaikainen käynti voi tuoda avun
itsemurhaa harkitsevalle.
3 Esimiehen ja avainhenkilöiden
koulutus.
Sairaalat, poliisi ja
teollisuuslaitokset ovat
toteuttaneet itsemurhien ehkäisyn
koulutusohjelmia. Tulokset ovat
hyviä. Työpaikalla pitää olla
toimintamalli kiusaamisen ja
häirinnän varalta. Työntekijän
itsemurhayrityksen, itsemurhan ja
kuoleman varalta kannattaa olla
kriisi- ja toimintasuunnitelma.
4 Tappavat välineet piiloon.
Pääseekö työpaikalla korkeisiin
paikkoihin tai käsiksi lääkkeisiin?
Riskitekijät pitää minimoida
mahdollisuuksia mukaan.
ITSETUHOISEN KÄYTTÄYTYMISEN ENNALTAEHKÄISY JA HALLINTA – TYÖKALUPAKKI TYÖPAIKOILLE. JULKAISU NETISSÄ: BIT.LY/ITSEMURHAT
57
Hyvä kysymys
Tehyläiset voivat lähettää
Hyvä kysymys -palstalle
edunvalvontaan ja ammatilliseen
toimintaan liittyviä kysymyksiä.
Kysymykset sähköpostilla
osoitteeseen
[email protected]
Pekka Mykkänen
edunvalvonta-asiantuntija
► Voiko esimies määrätä
työkiertoon vastoin tahtoa?
Työkierron pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen. Sillä haetaan positiivisia
vaikutuksia työssä jaksamiseen ja
työyhteisön toimivuuteen.
Työnantajalla saattaa kuitenkin
olla oikeus määrätä työntekijä työkiertoon. Jotkin kunnat ovat tehneet
asiasta ohjeistuksen. Luottamusmies
osaa sanoa, toimiiko työnantaja sen
mukaisesti.
Kuntasektorilla työnantaja voi
siirtää työntekijän tilapäisesti eri
tehtäviin ja työpaikkaan kuin työsopimuksessa on sovittu. Siirto voi kestää
enintään kahdeksan viikkoa. Jos työsopimuksessa ei ole sovittu työnteon
paikasta, työnantaja voi vaihtaa paikkaa pysyvästi.
Jos et halua työkiertoon, ilmoita
esimiehellesi, ettet suostu vapaaehtoisesti, muttet myöskään kieltäydy
työnantajan määräyksestä. Kieltäytyminen työnteosta on aina huono asia.
Pekka Mykkänen
edunvalvonta-asiantuntija
► Työkaverini panettelee esimiestä
selän takana ilman syytä. Miten
siihen voi puuttua?
Henkilökohtaisten ominaisuuksien tai
työsuorituksen jatkuva ja perusteeton
arvostelu on epäasiallista kohtelua.
Se on hyvän tavan vastaista käyttäyty-
58
Kaija Ojanperä
työympäristöasiantuntija
mistä, joka häiritsee työntekoa. Häirintä
saattaa vaarantaa häirinnän kohteeksi
joutuneen terveyden, olipa hän työntekijä tai esimies.
Työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijöitä välttämään muihin työntekijöihin, myös esimieheen, kohdistuvaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua.
Kiusatun pitäisi ilmaista selkeästi,
että hän kokee käyttäytymisen kiusalliseksi tai loukkaavaksi. Jos häirintä
tästä huolimatta jatkuu, hänen on syytä
kertoa asiasta omalle esimiehelleen.
Työnantajalla on velvollisuus puuttua
epäasialliseen kohteluun, kun on saanut
tiedon asiasta.
Selän takana puhumiseen voi olla vaikea puuttua. Työpaikalla tarvitaan yhteisesti sovittuja pelisääntöjä siitä, millainen käytös on hyväksyttävää ja millainen
ei. Jokaisen on sitouduttava sääntöihin.
Myös siitä on hyvä sopia, miten toimitaan, jos joku rikkoo sääntöjä.
Kaija Ojanperä
työympäristöasiantuntija
► Miten työterveyshoitajan pitää
päivittää lääkeosaamistaan?
Lääkehoidon periaatteet ovat samat
kaikilla terveyden- ja sosiaalihuollon
työpaikoilla. Kokonaisvastuun lääkehoidosta kantavat laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt. Jokainen
lääkehoidon toteuttaja vastaa omasta
toiminnastaan. Esimiehet ohjaavat
lääkehoidon toteuttamista lääkehoito-
Anna Kukka
työympäristöasiantuntija
suunnitelman mukaisesti sekä päättävät työnjaosta.
Myös työterveyshuollon pitää tehdä lääkehoitosuunnitelma, jossa määritellään lääkehoidon työnjako sekä
ohjeet perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta. Taitojen ylläpitäminen on erityisen tärkeää, kun
lääkehoidon toteuttaminen ei kuulu
päivittäiseen työhön säännöllisesti.
Työnantaja vastaa täydennyskoulutuksen järjestämisestä, mutta
henkilöstöllä on velvollisuus ylläpitää
taitojaan ja osallistua täydennys- ja
lisäkoulutukseen.
Työterveyshoitajien työhön kuuluu
usein rokottaminen. Osaamista on
päivitettävä, sillä käyttöön tulee jatkuvasti uusia rokotteita. Rokottajan
pitää tuntea rokotteiden käyttöaiheet, annostelu ja antotavat, varotoimet ja vasta-aiheet sekä mahdolliset
haittavaikutukset ja niiden hoito.
Lisäksi rokottajan tulee hallita keskeiset rokotusturvallisuusasiat.
Tartuntatautiasetuksen mukaan
rokotteen saa antaa pistoksena vain
lääkäri tai lääkärin valvonnassa terveydenhoitaja, kätilö tai sairaanhoitaja. Valvonta ei tarkoita kuitenkaan
sitä, että lääkärin tarvitsee olla läsnä
rokotushetkellä. Hän on vastuussa
siitä, että rokottaja on koulutettu ja
ammattitaitoinen ja käytössä ovat
oikeat välineet, myös mahdollisten
komplikaatioiden varalta.
Anna Kukka
työympäristöasiantuntija
TEHY t 13–2015
tarkastaja
KATSAUS TYÖPAIKKOJEN ARKEEN.
Joukkovoimaa!
Ei käy, sanoivat tehyläiset hallituksen esittämille leikkauksille.
teksti Terhi Mäkinen kuvat Annika Rauhala
1
torilla tavattiin. Helsingissä pidettyyn
palkansaajien mielenilmaukseen kokoontui
syyskuun 18. päivänä 30000 henkeä.
3
tehy näkyy. Punainen väri erottui. Uudenmaan tehyläisten
lisäksi paikalle tuli mielenosoittajia ympäri Suomen: Keravalta,
Kuopiosta, Lappeenrannasta, Porista, Tampereelta, Turusta,
Tuusulasta...
TEHY t 13–2015
2
some
somessa
kuhisi. Hashtagillä ”Ei käy” varussositettu rintanappi innosti jakamaan kuvia sosi
aalisessa mediassa. Tehyläisten ottamia kuvia
on koottu osoitteeseen www.tehy.fi/eikay.
4
epävakaista. Pelottaako hallitusta sade, tuuli ja ukkonen?
kysyi oppositiopuolue Sdp:n Antti Rinne torilla. Niitä voidaan
saada lisääkin. Mielenosoittajat suojautuivat sateelta parhaansa
mukaan.
59
tieni tähän
TEHYLÄINEN KERTOO ELÄMÄNSÄ KÄÄNNEKOHDAT.
Pidin hoitoalaa
sopivan mystisenä
Jukka Pylkkänen vaihtoi leipomon sairaalamaailmaan.
teksti Minna Ruotsalainen kuvat Paula Myöhänen ja Jukka Pylkkäsen kotialbumi
L
apsuuteni 1950-luvun Mikkelissä
oli niukkaa ja köyhää aikaa. Isäni
oli autonkuljettaja. Hän oli työn
vuoksi paljon poissa, joten kuusilapsisen
perheen arki jäi äidin vastuulle. Lapsuudestani on jäänyt mieleen, että pidimme
kaikki huolta toisistamme.
Päädyin sattumalta ammattikoulun
leipomolinjalle. Ajattelin, että leipurina
pysyisin ainakin leivässä kiinni. Hoitoala
tuntui jo niihin aikoihin jännittävältä
ja sopivan mystiseltä. Ehdin työskennellä leipurina pari vuotta ennen
armeijaa.
Kello viiden aamuherätyksiin ehti tottua. Asuin vielä kotona ja äiti kävi aina
herättämässä. Muistaakseni minulla ei
edes ollut omaa herätyskelloa.
Nykyään harrastan leipomista tarpeen
mukaan. Olen tehnyt sisaruksille ja tutuille hääkakkuja. Korvapuustit syntyvät
käden käänteessä. Vaimo näkee myös
haittapuolen: pakkasesta saa liian helposti pullaa.
armeijassa olin lääkintämiehenä
Lappeenrannassa. Kokemus lisäsi kiinnostustani hoitoalaan. Armeijan jälkeen
hain vippariksi, epäpäteväksi sijaiseksi,
vanhainkotiin.
Ensimmäinen työpäivä on jäänyt hyvin mieleen. Kaikille vanhuksille oli jaettu edellisenä päivänä ulostuslääkkeet. En
voinut ottaa takapakkia, vaikka kuinka
yökötti. Tomera hoitaja vaan totesi, että
älä höpötä, tähän tottuu.
60
Tein vanhainkodissa perushoitoa:
syötin, pesin ja juttelin. Eräs vanha rouva
halusi aina lausua runoja kiitokseksi.
Hain samana vuonna opiskelemaan
Mikkelissä alkaneeseen koulutukseen,
josta valmistui lääkintävahtimestarisairaankuljettajaksi. Yli puolet vuoden mittaisesta koulutuksesta oli työtä
sairaalassa.
Alkuaikoina naispuoliset potilaat soittivat kutsukelloa, mutta kun tulin huoneeseen, he saattoivat vain pyytää avaamaan
ikkunan. Myöhemmin he sitten uskoutuivat naispuoliselle hoitajalle, etteivät kehdanneet pyytää mieheltä alusastiaa.
häviämässä oleva lääkintävahtimestarin nimike johtaa harhaan, sillä
työhön kuuluu melkein kaikki paitsi lääkehoito. Alussa jouduin kamppailemaan
Jukka
Pylkkänen
61-vuotias lääkintävahtimestari Mikkelistä.
jos en olisi
hoitoalalla, minusta
olisi tullut ehkä puutarhuri
tai pappi.
asemani eteen: eihän lääkintävahtimestari ole pelkkä sänkyjä siirtelevä apupoika.
Aiemmin potilasta vastaanottaessa
kirjattiin vain tulosyy mahdollisimman
lyhyesti ja mitattiin korkeintaan lämpö.
Kun aloitin työt vuonna 1975 päivystyksessä, öisin oli lääkärien lisäksi vain
kolme henkilöä: sairaanhoitaja, lääkintävahtimestari ja sairaala-apulainen.
Joskus lääkintävahtimestari joutui avustamaan leikkaussaliin.
olen viihtynyt Mikkelin keskussairaalassa koko nelikymmenvuotisen työurani. Töissä olen ollut lähinnä päivystyksessä. Mieleeni ovat jääneet erityisesti
hätäsynnytykset.
Työ on muistuttanut, miten pienestä
elämä on kiinni. Sitten kun -asenteella ei
kannata elää. Nuorikin ihminen voi saada aivoinfarktin tai joutua tapaturman
uhriksi, mikä muuttaa kaiken. Töitäni
olen tehnyt alusta asti sillä asenteella, että me autamme oli ihminen kuinka ruhjoutunut tahansa.
Joskus kiitosta on saanut pienestäkin.
Eräs rouva muistaa yhä vuosien jälkeen
kiittää kahvikupillisesta, jonka sai pitkän
odottelun päätteeksi. Kerran olen saanut
kotiini kukkakimpun rikoksen vuoksi
leskeksi jääneeltä, vaikka en tehnyt muuta kuin kuuntelin häntä.
Jään ensi vuoden aikana eläkkeelle. Aika kuluu varmasti pihatöissä ja
matkustellessa Espanjan aurinkorannikolla. t
TEHY t 13–2015
vuonna 1974
siirtoja. Jukka
Pylkkästä odottavat ensi
vuonna eläkepäivät. Paloa
hoitotyöhön vahvistivat
kokemukset lääkintämiehenä
Vekaranjärvellä.
TEHY t 13–2015
61
keskustelua
@
Hoitaja saa itkeä
tehy-lehdessä 11/2015 eräs
kirjoittaja tiedusteli, saako sairaanhoitaja itkeä työssä. Voisin vastata,
että saa.
Mieleeni on jäänyt lähtemättömästi
eräs työvuoro nuorena sairaanhoitajana.
Osastolla oli hoidettavana sairaalamme lääkärin iäkäs äiti.
Huomattuani potilaan voinnin huononevan soitin hänen
pojalleen, kuten oli aiemmin
illalla sovittu.
Hänen saavuttuaan menimme yhdessä sairaan äidin
vuoteen ääreen. Hetken siinä
oltuamme lääkäri tarttui minua kädestä
ja samalla hetkellä hänen äitinsä nukkui
pois. Sillä hetkellä huomasin, että itku
Osallistu
keskusteluun
tuli ihan luonnostaan meille
kummallekin – myös minulle
työvuorossa olevalle sairaanhoitajalle. Lääkäripoika kiitti minua äidin
hoidosta ja samalla siitä, että elin hänen
kanssaan tämän surullisen hetken. Itsekin koin, että olin tällä tavalla
ottanut osaa hänen suruunsa.
Hetken kuluttua olin koonnut itseni ja lausuin siinä vielä
seistessämme pienen muistolauseen: ”Päämme nyt painuu,
sydän on hiljaa. Me nöyrrymme
edessä noutajan. Hän on niittänyt kalleinta viljaa.”
Tässä yksi esimerkki siitä, että sairaanhoitaja saa itkeä.
Itku tuli
ihan
luonnostaan.
osastonhoitaja vuosimallia -61
PA LA UT E
@T EH Y.F I
Lukijakilpailu
kerro meille 23.10. mennessä,
mistä jutusta pidit eniten. Kilpailuun voi osallistua netissä www.
tehy.fi/tehy-lehti/palaute/lukijakilpailu, postikortilla Tehy-lehti,
PL 40, 00060 Tehy tai lähettämällä
tekstiviestin numeroon 0400 345
557. Vastanneiden kesken arvomme
Tehy-tuotteita.
lehden 12/2015 kilpailussa
tehy-tuotteita voitti marita
loppi kempeleestä.
Palautetta numerosta 12
u Olipa virkistävää
lukea Ihana arki
-sarjan Häpeilemättä
mehtäläinen-juttua!
Jo kuvan katselu sai
hymyilemään. Oikea
päivän piristysruiske
kaiken kiireen ja
harmin keskellä. Juttu
sai ajattelemaan myös
omia juuriaan.
ihana arki
TEHYLÄINEN HEITTÄÄ VAPAALLE.
erottamattomat.
Satu Virkalahti viettää
vapaa-aikansa metsässä
irlanninsetteri Sagan kanssa.
Häpeilemättä mehtäläinen
Satu Virkalahti puhelee puilleen ja pärisyttää
teksti Erja Taura-Jokinen kuva Maria
E
metsästä innostuttuaan Satu
38
osti rajanaapurista myyntiin tulleen
hehtaarin metsäpalstan.
– Päätös ei ollut helppo. Hinta nousi
korkeaksi, koska puusto oli enimmäkseen uudistuskypsää. Jouduin ottamaan
Metsä on paras
mahdollinen
kuntokoulu.
moottorisahaa.
Grönroos
onpelottavan ison pankkilainan, mutta
neksi olen selvinnyt siitä.
paKauppaan sisältyi omaa torppaa
tuli kelrempikuntoinen rakennus. Siitä
po kesämökki.
isänsä lapsuustorpasta.
Satu myi puut yhdentoista hehtaaPaluu Keuruun mummolan maisemiin
oli
rin satavuotiaasta kuusikosta, joka
metsä
muutti mielen. Kahden hehtaarin
oli
jo alkanut lahota. Edellinen omistaja
kuin
tuntui
että
kutsuvasti,
humisi niin
sanonut, ettei olisi pystynyt katsomaan
olisi tullut kotiin. Satu lunasti itselleen
avohakkuita.
myös veljensä osuuden.
Pyy– Kyllä se minullekin vaikeaa oli.
Siitä lähtien Salon sairaalan kirurginiitä
telin puilta anteeksi ennen kuin
sella osastolla sairaanhoitajana työskenalettiin kaataa.
televä Satu on lähtenyt 270 kilometrin
omin
Satu tahtoo hoitaa omaisuuttaan
on
päähän aina, kun työvuorolistoihin
käsin. Tiedot ja taidot hän on oppinut
auennut muutaman päivän vapaa.
i tätä saa myydä! Ajatus iski sala,
mankirkkaana Satu Virkalahdelle
vaikka hän oli jo päättänyt veljensä
kanssa, että luopuu perinnöksi tulleesta
.
tuttavilta ja metsänhoitoyhdistykseltä
mutHakkuut Satu jättää ammattilaisille,
ta raivuutyöt hän tekee itse.
– En tarvitse kuntosalin jäsenkorttia, sillä metsä on paras mahdollinen
kuntokoulu.
ihaninta metsässä on Satun mie-
lestä hiljaisuus ja rauha.
– Puiden siimeksessä tunnen olevani
turvassa. Mieleni tyyntyy ja rauhoittuu.
karYövyn mielelläni teltassa. En pelkää
huja, susia tai käärmeitä.
Metsäpalsta on vankistanut suku
juuria.
– Kun muutun aikanani maaksi, poikani perivät metsän ja alkavat toivottavasti
miettiä, miksi äiti ryhtyi nelikymppisenä
metsänomistajaksi. t
-blogia
satu pitää metsähullun päiväkirja
osoitteessa metsahullu.blogspot.com.
TEHY t 12–2015
74
u Olen kuuroutunut,
mutta pärjään työssäni
laboratoriohoitajana
hienosti. Mukavaa, että
pärjääjistä kerrotaan
62
lehdessä, kuten jutussa Kuurous kasvattaa
sisua.
u Voisiko Tehy-lehteä
viedä hieman enemmän ammatilliseen
suuntaan eli poispäin
naistenlehtityylistä,
jossa joka artikkelissa
kerrotaan naisesta,
joka vastoinkäymisistä
huolimatta jaksaa
tehdä pikkupalkalla
töitä. Ymmärrän, että
suurin osa lukijoista
on naisia, mutta
kaipaisin enemmän
artikkeleita, joista voisi
oppia ammatillisesti
esimerkiksi potilaan
hoidosta, eri taudeista,
potilastapauksista ja
lääkkeistä.
Hyvä kun Tehy-lehti
otti tulevaisuusteeman
u
esiin jutussa Vuonna
2030. Alan muutos
tulisi huomioida myös
koulutuksessa ja
työelämässä. Ehkäpä
tämä artikkeli saa
hoitoalan pohtimaan,
mitä muutoksia
tarvitaan.
u Pidin eniten jutusta
Byrokratian ytimessä.
Ihailen valtavasti niitä,
jotka ovat lähteneet
tavoittelemaan erilaisia työkokemuksia
ulkomaille. Saan itse
inspiraatiota näistä
tarinoista, sillä itsellänikin on haaveena
jonakin päivänä työskennellä ulkomailla
työterveyshuollossa.
ikäihmisesta. Hänellä
on aivan mahtava
asenne!
u On hyvä, että
raskaudenaikaisesta
ja -jälkeisestä masennuksesta puhutaan ja
ongelma tunnistetaan
ajoissa, kuten jutussa
Mieli raskaana. Näin
vältytään mahdollisilta
surullisilta seuraamuksilta, joista on saanut
lukea turhankin usein
lehdistä.
Tehy-lehti somessa
facebook.com/Tehy.lehti
@tehylehti
@Tehylehti
u Rööperin rapmummo oli kerrankin
positiivinen lehtijuttu
TEHY t 13–2015
viime lehden kolme luetuinta
1. Masennus: Mieli raskaana
2. Viittomakieliset: Kuurous kasvattaa sisua
3. Itse asiassa: Rööperin rap-mummo
ILO
KUULUU
KAUAS
PERHEEN* PARAS
Vastuullinen sairaanhoitaja
työkulttuuri on muuttunut paljon siitä
ajasta, kun valmistuin. Byrokratia on purkautunut ja lääkärin kanssa tehtävä työ on lisännyt
sairaanhoitajan vastuuta. Myös sairaanhoitajan työn arvostus on muuttunut. Huonoon
suuntaan.
Teen nykyisin töitä perushoitajien ja lähihoitajien kanssa. Työnkuva ja tehtäväjaot ovat selkeät perushoitajien kanssa, mutta lähihoitajien
kanssa ei. Minulta vaaditaan potilaan perushoitoa sairaanhoitajan työn lisäksi. Ensin suihkuttelen potilaan, että lähihoitaja on tyytyväinen,
ja sitten yritän ehtiä tekemään oman työni,
eli hoitamaan lääkehoidon, lääkärinmääräykset, potilassiirrot, lääketilaukset, tutkimusten
tilaukset ja niin edelleen. Osa työhön suunnattavasta energiasta menee siihen, kun yritän
vakuuttaa lähihoitajatyötovereille, että minua,
sairaanhoitajaakin, tarvitaan työpaikalla.
Asennekasvatusta tulisi lisätä lähihoitajakoulutukseen.
SYYSLOMA
119 €/VRK
*
KAHDELLE AIKUISELLE JA
KAHDELLE LAPSELLE (Alle 15-v.)
Hinta/vuorokausi perhehuoneessa sisältäen
aamiaiset, aamu-uinnit kuntoilualtaalla ja
päivittäisen sisäänpääsyn Elämyskylpylään
ja Lastenmaailmaan. Hinta voimassa 29.9-9.12.,
kun toinen aikuisista on Tehyn jäsen.
ENEMMÄN JÄSENETUA 1.1.2016 LÄHTIEN
Tehyn alennus 50 % koskee myös samassa
taloudessa asuvia 6-14-vuotiaita lapsia.
Levintie 1590, Levi
016 646 301
[email protected]
www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut
kollegiaalisuutta kaipaava
TEHY t 13–2015
63
tehy-uutiset
KOONNUT VESA TURUNEN, [email protected]
PIA HIETAMIES
helsinkiläiselle Jaana Takalalle jäi hyvä fiilis syyskuisesta mielenilmauksesta. Hän uskoo, että palkansaajien joukkovoimalla oli vaikutusta.
Takala on Tehyn Helsingin kaupungin ammattiosaston puheenjohtaja. Osasto on Suomen suurin: jäseniä on 4 080. Hallituksen esityksen jälkeen uusia jäseniä on liittynyt tavallista
enemmän, noin 150.
Kun hallitus päätti, ettei sunnuntai- ja ylityökorvauksia sittenkään heikennetä, moni tehyläinen huokasi helpotuksesta.
–Kuntapuolella toivomme tietysti, että myös lomien nipistämisestä luovutaan. Luulen, että joudumme nielemään
kuitenkin joitain heikennyksiä. Pahoista vaihtoehdoista pitää
valita se vähiten pahin, sellainen, joka olisi tasapuolinen ja
oikeudenmukainen.
Hallituksen tapa toimia on herättänyt tehyläisissä raivoa. Pakkolain säätäminen on tuttua jo vuodelta 2007.
–Olen miettinyt, miten nopeasti ay-liikkeen saavutukset esimerkiksi työaikojen suhteen voisi tuhota. Yksilö on
yksin aika voimaton isoja koneistoja vastaan. Sopimusoikeuden pitää säilyä. tm
ANNIKA RAUHALA
Yhdessä vahvempia
myrskyvaroitus.
Palkansaajien yhteinen
mielenilmaus keräsi 18.
syyskuuta ison joukon
Rautatientorille.
kuuluisat kätilöt.
Raakel Shapcott ja Nina
Heinikoski saivat Tehyltä
Ei käy -kakut Jorvin
synnytysosastolle. Se oli
kiitos hienosta esiintymisestä A-studiossa.
Hae nyt!
Vuorotteluvapaan ehtoihin on
tulossa tiukennuksia. Vapaata voi
hakea nykyisin ehdoin vuoden
loppuun asti.
kampanja
Mikä
fiilis?
www.tehy.fi/tyottomyyskassa
Ensihoitajat vailla lepoa
työtuomioistuin asettui työnantajan kannalle ensihoidon
työaikoja koskevassa kiistassa. Tuomioistuimen mukaan työaikalain määräyksistä voidaan poiketa myös alle 24 tunnin työvuoroissa, koska ensihoito on aina ”aika ajoin tehtävää työtä”.
Tehy vastustaa poikkeuslupien myöntämistä alle 24 tunnin
työvuoroihin, jottei lepo työvuorojen välillä jää puutteelliseksi
ja aktiivityön osuus kasva liian suureksi.
Työnantaja tarvitsee poikkeusluvan, jos se haluaa poiketa
säännöllisen työajan pituutta koskevista määräyksistä. Luvan
myöntää aluehallintovirasto. Tehy on ohjeistanut luottamusmiehiä kuvaamaan ensihoidon luonnetta, kun he antavat lausuntoa poikkeuslupaa varten.
Tehyn työtuomioistuimeen viemät tapaukset koskivat EteläSavon, Pohjois-Savon ja Lapin sairaanhoitopiirejä. rh
64
Nainen, palkanmaksu
päättyy 30.10.
Vaikuta tulevaisuuden
työelämään.
mikafiilis.fi
sttk jäsenliittoinen viettää Naisten palkkapäivää per-
jantaina 30. lokakuuta. Kampanjapäivä ajoittuu vuosittain
loka-marraskuun vaihteeseen, jolloin vuosipalkaksi muutettu naisten palkka on keskimäärin maksettu.
Tänä vuonna naisten keskimääräinen palkka on Tilastokeskuksen mukaan 83,4 prosenttia miesten palkoista.
Miesten keskipalkka on 3 634 ja naisten 3 031 euroa. Luvut
ovat säännöllisen työajan palkkoja vuoden toisella neljänneksellä. vt
#naistenpalkkapäivä
TEHY t 13–2015
poimintoja
Paikallisen edunvalvonnan
päivät Seinäjoella 17.–18.11., Sokos
Hotel Lakeus.
u
Alan tekijät
Luottamusmiesten neuvottelupäivät (Suun terveydenhoito,
Hammas-tes ja Plus Terveys)
Tehyn keskustoimistossa Helsingissä 18.–19.11.
Terveys
u
Puheenaiheet
Terveydenhoitajien opintopäivät
Lahdessa Fellmanniassa 24.–25.11.
u
Hallitus leikkaa SASKin
rahoitusta
suomen hallitus leikkaa Suomen ammattiliit-
tojen solidaarisuuskeskus SASKin rahoitusta.
Leikkauksesta aiheutuva yli 2,6 miljoonan euron
säästötarve koskee kaikkea toimintaa. SASKin
hallitus on päättänyt aloittaa koko henkilöstöä
koskevat yhteistoimintaneuvottelut. vt
Uutiset
Tulossa
tehylehti.fi
Uusi Tehyverkkolehti
aukeaa!
Tyka-korotuksia ensi
vuodelle
työterveyslaitos ja neuvottelujärjestö
TSN ovat päässeet sopimukseen työllisyys- ja
kasvusopimuksen (tyka) mukaisista korotuksista. Taulukkopalkkoja korotetaan ensi vuoden
alussa 18,67 euroa tai 0,5 prosenttia. Myös luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 0,5 prosentilla.
Myös yksityisellä sosiaalipalvelualalla on sovittu tyka-korotuksista. Vuoden alusta kuukausija taulukkopalkkoja korotetaan 17,33 euroa. Yli
3 687,23 euron kuukausi- ja taulukkopalkoissa
korotus on 0,47 prosenttia. Luottamusmiesten ja
työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan
myös 0,47 prosentilla.
Palkansaajien ja työnantajien keskusjärjestöt sopivat vuonna 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksesta, jonka piirissä on noin 90 prosenttia
palkansaajista. rh
TEHY t 13–2015
Työelämä
Blogit
Hyvät kysymykset –
ja ratkaisut
Ilmiöt
65
jäsentapahtumat
TIIA MÄENPÄÄ
kalajoen hiekat.
Naisporukka ammattiosasto
707:n Visalan alajaostosta
osallistui Nice Run -juoksutapahtumaan Kalajoella.
Iltaa jatkettiin mökissä
Hiekkasärkillä.
ammattiosastot
Helsinki
Uudenmaan yksityisten lääkäriasemien ja sairaaloiden ao 119
►Sääntömääräinen syyskokous ke
18.11. klo 17 Tehyn aluetoimistolla,
Asemamiehenkatu 4, Pasila. Kokoukseen osallistujilla on mahdollisuus päästä Q-teatteriin katsomaan Jälkeenjääneet-esitys 5 euron
omavastuuhintaan. Tarkemmat
tiedot nettisivuillamme, ao119.tehy.
fi. Ilmoitathan osallistumisesi ruokaainerajoituksineen 22.10. mennessä
osoitteeseen [email protected].
Uudenmaan yksityisen
suun terveydenhuollon ao 122
►Sääntömääräinen syyskokous la
14.11. klo 13 Tehyn aluetoimistolla Pasilassa, Asemamiehenkatu 4,
2. krs. Esillä sääntömääräiset asiat
sekä ammattiosaston sääntömuutos.
Sitovat ilmoittautumiset ruoka-ainerajoituksineen viimeistään 10.11. ao:n
sähköpostiin, [email protected].
Uudenmaan yksityisen
sosiaalialan ao 126
►Varsinainen kokous sekä pikkujoulut
to 19.11. klo 17.30 Sokos Hotel Torni,
Yrjönkatu 26, Helsinki. Kokouksessa
käsitellään sääntömääräiset asiat.
Kokouksen jälkeen ruokailemme sekä
@
Lähetä
ilmoitus.
/
WW W.TE HY.FI
TE HY-L EH TI/ OT
ST
AM MATT IO SA
vietämme iltaa yhdessä. Ilmoittautuminen tarjoilun vuoksi 2.11. mennessä
[email protected]. Ilmoita
myös mahdollinen erityisruokavalio
Diakonissalaitoksen, Diacorin
ja Hoivan ao 128
►Sääntömääräinen syyskokous pe
13.11. klo 17 ravintola Merimakasiinissa, Hietalahdenranta 14. Kokouksen
esityslistalla sääntömääräiset asiat,
puheenjohtajan valinta, tarvittaessa
hallituksen täydentäminen ja mahdolliset sääntömuutokset. Syyskokous
on kaikille jäsenille avoin. Kokouksen
jälkeen on maksullinen ruokailu ja
stand up -esitys Pyhä Kolminaisuus
Aleksanterin teatterissa klo 21. Esityksen omavastuuosuus on 15 e, joka
maksetaan ao:n tilille FI 138000 1901
239427. Laita maksun viestikenttään
Syyskokous ja nimesi. Sitovat ilmoittautumiset 4.11. mennessä, ao128@
tehy.net. Mainitse erikoisruokavaliosi
tarvittaessa.
Uudenmaan yksityisen
terveyspalvelualan ao 130
►Syyskokous la 21.11. klo 16.30–17.15
Tehyn aluetoimiston tiloissa Pasilassa, Asemamiehenkatu 4, 2. krs. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset
asiat, hyväksytään ammattiosaston
sääntömuutokset ja täydennetään
hallitusta yhdellä varajäsenellä.
Kokouksen jälkeen on mahdollista jatkaa yhteiseen illanviettoon. Olemme
varanneet 40 paikkaa ravintola Virgin
Oilin Show & Dinner -iltaan. Liput jaetaan kokouksen yhteydessä, ja sieltä
on yhteiskuljetus ravintolaan. Ilmoittautuminen illanviettoon on sitova,
ilman pätevää syytä tapahtuneesta
peruutuksesta veloitetaan esityksen
hinta 69 e. Ilmoittautuminen 4.11.
mennessä ao:n sähköpostiin: ao130@
tehy.net. Lisätietoja esityksestä ja
menu löytyvät osoitteesta: www.
parhaatpikkujoulut.fi > Show & Dinner
> Katso esite.
Lohjan sairaalan ao 132
►Sääntömääräinen syyskokous ma
2.11. klo 18 ravintola Ismet, Sauvonrinne 15, Perttilä. Esityslistalla uudet
ammattiosastojen säännöt, vuoden
2016 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot 25.10. mennessä, ao132@
tehy.net.
Tuusulan ao 137
►Sääntömääräinen syyskokous ja
pikkujoulu pe 6.11. klo 18 Kokoushotelli Gustavelundissa, Kirkkotie 36,
Tuusula. Esillä sääntömääräiset asiat
ja sääntömuutokset. Tule mukaan
saunomaan ja nauttimaan hyvästä
ruoasta. Erikoisruokavaliot ja sitovat
ilmoittautumiset 1.11. mennessä:
[email protected] tai ammattiosaston
Facebook-ryhmässä.
Kellokoski-Ohkolan ao 139
►Sääntömääräinen syyskokous 4.11.
klo 18–20 lounaskahvila Tyyni, Sibeliuksenkatu 14, Järvenpää. Esillä
sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos hallitusten toimintakausien
pidentämisestä kolmeen vuoteen,
ei henkilövalintoja. Ammattiosasto
tarjoaa osallistujille ruokailun, johon
sitovat ilmoittautumiset nettisivujen
kautta, ao139.tehy.fi > Tapahtumat.
Muistathan ilmoittaa erityisruokavaliosi ilmoittautumisen yhteydessä.
Kellokoski-Ohkolan ao 139
Hyvinkään sairaalan ao 140
►Jäsenilta 3.11. hotelli Rantasipi
Sveitsissä, Härkävehmaankatu 4,
Hyvinkää. Aloitamme klo 16 buffetpäivällisellä ravintolassa. Varsinainen
jäsenilta alkaa klo 16.30 kokoustilassa, jossa Päivi Lohi-Aalto TJS-opintokeskuksesta puhuu aiheesta ”Reilu
peli työyhteisössä”. Tarjolla kahvia
koulutuksen ajan. Ilmoittautuminen
ammattiosastojen omilla jäsensivuilla
viimeistään 19.10. mennessä.
Espoon-Kauniaisten ao 143
►Sääntömääräinen syyskokous ti
24.11. klo 18 hotelli Kuninkaantiellä,
Lakelankatu 1, Espoo. Lämminruoka- sekä viinitarjoilu klo 17.30 alkaen.
Kokouksessa esillä sääntömääräisten asioiden lisäksi ammattiosaston
sääntömuutoksia. Ilmoittautuminen
16.11. mennessä, [email protected].
►Perinteinen pikkujouluristeily
27.–29.11. Tukholmaan. Hinta 50 e
sisältää risteilyn M/S Gabriellalla
B4L-hytissä, buffetruokailun ja Food
Garden -aamiaisen meno- ja paluumatkalla. Sitovat ilmoittautumiset
30.10. mennessä, ketola.kerstin@
luukku.com. Voit ilmoittaa hytillisen
kerralla. Mukaan mahtuu 60 ensin
ilmoittautunutta. Tarkemmat ohjeet
ao:n kotisivuilta, ao143.tehy.fi.
Vantaan kaupungin ao 144
►Sääntömääräinen syyskokous 23.11.
klo 18 ravintola Aadassa, Korsontie
2, Vantaa. Kokouksessa käsitellään
TEHY t 13–2015
sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos. Kokouksen jälkeen tarjottavan iltapalan vuoksi ilmoittautuminen
on sitova. Sitovat ilmoittautumiset
15.11. mennessä ao144.tehy.fi/jasensivut.
Vihti-Karkkilan ao 147
►Sääntömääräinen syyskokous 4.11.
klo 18 Heinojan Kestitupa, Heinojantie
79 (Vihdin ja Karkkilan rajalla Vanjärvellä). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, sääntömuutokset
sekä täydennetään ammattiosaston
hallitusta kahdella varajäsenellä
ja valitaan varapääluottamusmies.
Tarjoilun järjestämiseksi toivomme
sinun ilmoittavan tulostasi ja mahdollisista allergioistasi ammattiosaston
kotisivujen kautta 22.10. mennessä.
Ammattiosaston kotisivut löytyvät
osoitteesta ao147.tehy.fi. Lisätietoja saat tarvittaessa sähköpostitse
[email protected].
Järvenpään ao 148
►Sääntömääräinen syyskokous
ti 17.11. klo 18 Lentävä Lapanen
-neulekahvilassa, Mannilantie 30,
Järvenpää. Hallitus kokoontuu klo 17,
varsinainen kokous alkaa klo 18 neulekahvilan järjestämällä ohjelmalla.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos.
Paikalla myös järjestöasiantuntija Arja
Tunturi Helsingin aluetoimistosta.
Tarjolla pientä iltapalaa. Tule mukaan
vaikuttamaan tulevaan toimintaan
ja antamaan palautetta menneestä.
Ilmoittautuminen ao:n nettisivuilla,
tehyn148ao.tehy.fi > Tapahtumat >
Ilmoittautuminen.
HYKS:n Helsingin alueen ao 152
►Sääntömääräinen syyskokous ke
18.11. klo 16.30 ravintola Mestaritallissa, Merikannontie 2 (Toivo Kuulan
puisto), Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat kuten vuoden 2016 toiminta- ja
talousarvio ja sääntömuutos. Samalla
kuulet viimeisimmät ajankohtaiset
asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu.
Sitovat ilmoittautumiset ruokarajoituksineen 8.11. mennessä ao:n
kotisivujen kautta: ao152.tehy.fi >
Jäsenhuone. Kirjaudu sisään omilla
Tehy-tunnuksillasi.
Uudenmaan yksityisten
vanhuspalveluyksiköiden ao 154
►Edunvalvontailta 19.11. klo 18 ravintola Perhoon, Mechelininkatu 7, Helsinki. Sitovat lmoittautumiset 27.10.
mennessä sähköpostitse, ao154@
tehy.net. Ilmoitathan myös, mikäli
sinulla on jokin erityisruokavalio.
Fa vid Västra Nylands sjukhus 901
►Stadgeenligt höstmöte onsdagen
den 25.11 kl 18 på GH Klubben. Stadge
ändringar. Information om det nyaste!
Servering! Bindande anmälningar:
TEHY t 13–2015
ao901.tehy.fi senast 17.11. Vid oanmäld frånvaro debiterar vi medlemmen matens pris.
Länsi-Uudenmaan sairaalan ao 901
►Sääntömääräinen syyskokous ke
25.11. klo 18 ravintola GH Klubbenissa. Sääntöjen muutos. Informaatiota
uusimmista asioista! Tarjoilu. Sitovat
ilmoittautumiset 17.11. mennessä:
ao901.tehy.fi. Peruttamattomasta
poisjäännistä perimme jäseneltä
ruuan hinnan.
Fa för Raseborgs stad 905
►Stadgeenligt höstmöte ti 10.11 kl. 18
på restaurang GH Klubben, Bryggerigatan 9, Ekenäs. Teaterföreställning.
Anmälning om deltagande senast 2.11
via sms 0400 230 905 eller e-post
[email protected]. Meddela ev.allergier.
►Sääntömääräinen syyskokous ti
10.11. klo 18 ravintola GH Klubben, Panimokatu 9, Tammisaari. Teatteriesitys. Ilmoittautuminen 2.11. mennessä
tekstiviestillä 0400 230 905 tai sähköpostitse [email protected]. Ilmoita mahdolliset allergiat.
Joensuu
Kiteen ao 609
►Syyskokous pe 27.11. klo 18 Tohmajärven Kotipirtillä, Talluksentie
26. Hallitus kokoontuu klo 16.30.
Sääntömääräiset asiat, muistamiset
ja jouluinen ruoka. Ilmoittautumiset
ja ruoka-allergiat pe 16.11. mennessä
Riitalle: [email protected].
Liperin ao 613
►Syyskokous pe 6.11. klo 17.30 Teatteriravintolan Tornikabinetissa Joensuussa. Esillä sääntömääräiset asiat
ja sääntömuutos. Kokouksen jälkeen
ruokailu ja klo 19.45 Kerubissa stand
up -koomikkoshow (lippuja varattu
30 kpl). Kyydit kimppakyydeillä. Ilmoitathan erikoisruokavaliosi. Sitovat
ilmoittautumiset ke 28.10. mennessä
jäsensihteerille veera.eskelinen@
liperi.fi.
Jyväskylä
Vaalijalan ja Pieksämäen
yksityisten ao 505
►Sääntömääräinen syyskokous ti 3.11.
klo 18 Pöyhölän pappilassa. Esillä
sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutos. Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset
25.10. mennessä sähköpostitse:
[email protected]. Muistathan
mainita myös mahdolliset ruoka-aineallergiat ilmoittautumisen yhteydessä.
Jyväskylän kaupungin ao 509
►Sääntömääräinen syyskokous 26.11.
klo 18 Scandic Jyväskylässä, Vapaudenkatu 73. Kokouksessä käsitellään
sääntömääräiset asiat sekä toimitetaan luottamusmiesten täyden-
nysvaalit (valitaan fysioterapeuttien
varaluottamusmies, Pelan varaluottamusmies ja perus- ja lähihoitajien
varsinainen ja varaluottamusmies).
Osallistujien kesken arvotaan 10 kpl
lippuja Jyväskylän kaupunginteatterin
Jekyll ja Hyde -musikaaliin. Ruokailun
järjestämiseksi ilmoittauduthan 9.11.
mennessä [email protected] > Tulevat
tapahtumat.
Jämsän seudun ao 514
►Syyskokous 3.11. klo 18 Ruotsulan
Hovissa, Turkinkyläntie 74, Jämsä.
Hallitus kokooontuu jo klo 17. Esillä
sääntömuutosta koskevat asiat. Tarjolla iltapalaa ja pientä ohjelmaa. Ilmoittautumiset 31.10. mennessä: sari.
[email protected].
Saarijärven-Karstulan
seudun ao 517
►Syyskokous to 12.11. klo 18 Wanhassa Pappilassa, Paavontie 1, Saarijärvi. Esillä sääntömääräiset asiat.
Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 4.11. mennessä Virpi Humpille
sähköpostilla virpi.humppi@saarikka.
fi. Ilmoita myös erityisruokavalio.
Kajaani
Kainuun yksityisalojen ao 756
►Syyskokous 7.11. klo 16.30 Valjusravintolat, Kauppakatu 20, Kajaani.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos.
Kokouksen jälkeen ruokailu ja klo 19
teatteriesitys Niin kuin taivaassa Kajaanin kaupunginteatterissa. Ilmoittautumiset ruokailuun ja teatteriin
22.10. mennessä [email protected].
Ilmoita erityisruokavaliosi.
Kouvola
Lahden ao 313
►Syyskokous to 12.11. klo 17.30 ravintola Taivaanrannassa. Kokouksessa
sääntömääräisinä asioina vuoden
2016 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Lisäksi esityslistalla on ammattiosaston sääntömuutos. Ilmoittautumiset ruokatarjoilun vuoksi pe 6.11.
mennessä, [email protected] tai tekstiviestillä numeroon 0400 247 313.
Ilmoitathan samalla mahdolliset
ruoka-allergiat. Jos ilmoittautunut
jäsen jää tulematta ilman perusteltua
syytä, häneltä peritään ruokailukustannukset 20 e.
Kotkan ja Pyhtään ao 406
►Sääntömääräinen vuosikokous 12.11.
klo 18.30 ravintola Meriniemessä, Meriniementie, Kotka. Asialistalla ovat
sääntömääräiset asiat, toimintasuunnitelma ja talousarvio, sääntömuutos, muistamiset ja ajankohtaisten
asioiden tiedottaminen. Aloitamme illan kokouksella, jonka jälkeen
ruokailu. Ilmoitathan ruoka-allergiat
ilmoittautumisen yhteydessä. Sitovat
ilmoittautumiset 3.11. mennessä ammattiosaston sähköpostiin ao406@
tehy.net.
Haminan seudun ao 408
►Sääntömääräinen syyskokous pe
13.11. klo 18 Haminan varuskuntakerholla, Kadettikoulunkatu 3, Hamina.
Esillä sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutos. Kokouksen jälkeen ruokailu. Ilmoittautumiset
30.10. mennessä ao:n nettisivujen
kautta, ao408.tehy.fi.
Kuopio
Kuopion ao 551
►Sääntömääräinen syyskokous ja
pikkujoulu to 26.11. klo 17.30 Hotelli
Scandic Kuopio, Satamakatu 1, Kuopio. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat kuten toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen
vuodelle 2016, ammattiosaston sääntömuutos sekä muut sääntömääräiset
asiat. Sitovat ilmoittautumiset 10.11.
mennessä tekstiviestillä pj Heikki
Korpille numeroon 0400 247 551 tai
ammattiosaston kotisivujen kautta
tehykuopionao551.tehy.fi > Ajankohtaista. Ilmoita nimesi, työpaikkasi ja
mahdollinen ruoka-aineallergiasi.
Peruuttamattomasta poisjäännistä
perimme jouluruokailun todelliset
kustannukset 34 e.
Päijät-Hämeen
keskussairaalan ao 316
►Sääntömääräinen syyskokous ti
17.11. klo 16 PHKS:n kokoustila Kaisussa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ennen kokousta on
ruokatarjoilu.
Pohjois-Savon yksityisalojen ao 570
►Sääntömääräinen syyskokous ja
pikkujouluruokailu 19.11. klo 17.30 Isä
Camillossa. Kokouksessa käsitellään
sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos. Sitovat ilmoittautumiset
ruokarajoitteineen 2.11. mennessä
[email protected]. Ei jälki-ilmoittautumisia. Peruuttamattomasta poisjäännistä perimme ruokailun hinnan.
Kouvolan kaupungin ao 404
►Syyskokous to 12.11. klo 18 ravintola
Koskelassa, Koskelankuja 1, Kuusankoski. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä hyväksytään
ammattiosaston uudet mallisäännöt.
Ruokailun takia ilmoittautumiset
ma 3.11. mennessä: katja.palin@
kouvola.fi. Kun ilmoittautumisesi on
vastaanotettu, saat kuittausviestin.
Lappeenranta
Lappeenrannan kaupungin
ja ympäristökuntien ao 454
►Syyskokous ke 28.10. klo 18 Lappeenrannan upseerikerholla, Upseerintie 2. Esillä sääntömääräiset asiat
ja ammattiosaston nimen muutos.
Ilmoittautumiset 19.10. mennessä,
[email protected]. Kerro
ilmoittautuessasi ruokarajoitteet.
67
jäsentapahtumat
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin
ao 500
►Syyskokous 26.11. klo 18 Lounasravintola Rami, Sammonkatu 12. Esillä
mm. sääntömuutos. Pääluottamusmies kertoo ajankohtaisista asioista.
Ruokailun järjestämiseksi sitovat
ilmoittautumiset 19.11. mennessä ao:n
kotisivujen kautta, ao500.tehy.fi.
Oulu
Kuusamon ao 702
►Sääntömääräinen syyskokous pe
13.11. klo 18 Rukan Salongissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset
ja ajankohtaiset asiat sekä sääntömuutos. Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 2.11. mennessä jäsensivujen kautta ao702.fi/tapahtumat.
Tarkemmat tiedot yhteiskuljetuksesta
tulevat jäsensivuille ja ilmoittautuneille ilmoitetaan sähköpostilla.
ilmoittautumiset mahdollisine allergioineen pe 13.11. mennessä numeroon
0400 145 705.
Oulun seudun yksityisen
terveyspalvelualan ao 710
►Sääntömääräinen syyskokous pe
13.11. klo 17.30 hotelli Lasaretissa.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. ammattiosastomme uudet säännöt. Kokouksen
jälkeen nautimme hyvästä ruuasta
sekä toistemme seurasta. Ilmoittaudu täyttämällä lomake ammattiosaston kotisivujen jäsenhuoneessa.
Tarjoilun vuoksi ilmoittautuminen
on sitova.
Rantalakeuden ao 703
►Sääntömääräinen syyskokous 13.11.
klo 18 Lapland Hotel Oulu (entinen
Holiday Inn), Kirkkokatu 3 B. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset
asiat ja tarjolla on pikkujoulubuffet.
Sitovat ilmoittautumiset 6.11. mennessä nettisivujen kautta, ao703.
tehy.fi.
Oulun seudun yksityisalojen ao 712
►Sääntömääräinen syyskokous ke
11.11. klo 18 Hotel Laplandissa, Kirkkokatu 3, Oulu. Kokouksessa käsitellään
sääntömääräiset asiat ja toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle
2016. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varajäsenet. Lisäksi kokouksessa käsitellään sääntömuutos.
Kaikki ao:n jäsenet ovat tervetulleita
kokoukseen. Ruokailu vain ilmoittautuneille. Sitovat ilmoittautumiset
pe 30.10. mennessä: ao 712.tehy.fi >
Jäsenhuone.
Oulaisten ao 705
►Sääntömääräinen syyskokous to
19.11. klo 18 Matikaisen Lomaparatiisissa, Paratiisintie 231. Käsitellään
sääntömuutosasia sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle
2016. Yhteislähtö kimppakyydein
Oulaisten Sun-hotellin edestä klo
17.45. Jouluruokailun vuoksi sitovat
Raahen alueen ao 717
►Sääntömääräinen syyskokous pe
27.11. klo 18 ammattiosasto 200:n
majalla Fantissa. Kokouksessa käsitellään myös sääntömuutosasiaa.
Kokouksen jälkeen ruokailu. Saunomismahdollisuus, pyyhkeet mukaan!
Sitovat ilmoittautumiset ao:n kotisivujen kautta: ao717.tehy.fi.
68
PIRKKO KELEMEN
sokkoretkellä. Yksityisen terveyspalvelualan ammattiosasto teki
historiansa ensimmäisen sokkoretken.
Osallistujat tiesivät etukäteen vain
lähtöajan ja -paikan. Tampereelta
lähtenyt pikkubussi vei retkeläiset
ensin lasipajaan Ylöjärvelle, jossa
jokainen sai puhaltaa maljakon. Retki
huipentui suklaan maisteluun Suojärven
Suklaatilalla.
Kalajoen ao 721
►Sääntömääräinen syyskokous to
12.11. klo 18.30 Cafe MinRoséssa. Esillä sääntömääräiset asiat, mallisääntömuutos ja luottamusmiesten jatko.
Ohjelmassa ruokailu ja arvonta. Sitovat ilmoittautumiset ja mahdolliset
ruoka-aineallergiat 5.11. mennessä:
[email protected]. Lisätietoja osoitteessa ao721.tehy.fi.
Kallion ao 724
►Sääntömääräinen syyskokous pe
13.11. klo 18 ravintola Lounatuuli,
Ylivieska. Esillä mm. sääntömuutos &
toiminta ja taloussuunnitelmat tulevalle vuodelle. Sitovat ilmoittautumiset ao724.tehy.fi.
NordLabin ao 729
►Sääntömääräinen syyskokous la
31.10. klo 12 hotelli Pohjanrannassa Keminmaalla. Esityslistalla ao:n
sääntöjen muutos sekä sääntömääräiset asiat, mm. vuoden 2016
toimintasuunnitelman ja talousarvion
läpikäynti. Kokouksen esityslista,
toimintasuunnitelma ja talousarvio
julkaistaan viikkoa ennen kokousta
ao:n nettisivuilla, ao729.tehy.fi/jasensivut. Syyskokous on kaikille jäsenille
avoin. Kokouksen jälkeen tutustumme NordLab Kemin laboratorioon,
jonka jälkeen palaamme Pohjanrantaan viettämään iltaa ja yöpymään.
Sunnuntaina käymme Haaparannan
Ikeassa. Omavastuu ei-majoittuvilta
10 e ja majoittuvilta 20 e. Pelkkään
syyskokoukseen osallistuminen maksuton. Ilmoittautumiset ruokailun,
kuljetuksen ja majoituksen vuoksi
16.10. mennessä ao:n nettisivuilla.
Bussikuljetukset Kokkola, Oulaskangas, Oulu, Kemi, Kajaani ja Rovaniemi. Lisätiedot ao:n nettisivuilta.
Pori
Porin seudun ao 252
►Sääntömääräinen syyskokous to
26.11. klo 18 Viikkarin Valkaman Ailavsalissa, Juhana Herttuan katu 17, Pori.
Sääntömääräisten kokousasioiden
ja sääntömuutosasioiden päätteeksi
nautitaan buffetpäivällinen. Ilmoittautumiset erityisruokavalioineen
17.11. mennessä ao:n sähköpostiin
[email protected] tai tekstiviestillä numeroon 0400 370 252.
►Jäsenilta ti 27.10. klo 18 ravintola Liisanpuiston auditoriossa. Illan
aiheet: työpaikan pelisäännöt ja
työhyvinvointi (Ulla Roininen, työhyvinvointipäällikkö, Porin kaupunki)
ja ajankohtaista edunvalvonnasta
(pääluottamusmies Riitta Heimo sekä
varapääluottamusmiehet Tanja Jussila ja Anna Koivula). Illan päätteeksi
iltapala. Ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 21.10. mennessä ao:n
sähköpostiin [email protected].
Rauman seudun ao 256
►Sääntömääräinen syyskokous to
29.10. klo 17.30 Villa Tallbossa.
Kokouksessa käsitellään mm. sääntömuutoksia. Tarjolla salaattipöytä
ja jälkiruoka. Ohjelmaa ja arvontaa luvassa. Sitovat ilmoittautumiset 23.10.
mennessä ao:n nettisivujen kautta:
ao256.tehy.fi.
Huittisten seudun ao 257
►Syyskokous pe 6.11. klo 18 Huittisten
Keila- ja Pelihallilla. Kokouksessa
TEHY t 13–2015
esillä sääntömääräiset asiat ja käsitellään sääntömuutos. Kokouksen ja
ruokailun jälkeen keilaradat varattuna
käyttöömme klo 20–21. Ilmoittautumiset ruokavaliorajoituksineen 29.10.
mennessä [email protected].
Rovaniemi
Meri-Lapin erikoissairaanhoidon
ao 800
►Sääntömääräinen syyskokous
pe 6.11. klo 18.30 Hotelli Cumuluksen Lyhty-ravintolassa Kemissä.
Kokouksessa esillä sääntömääräiset
asiat. Kokouksen jälkeen vietämme
pikkujoulua yhdessä. Ruokailu jouluisesta buffet-pöydästä, humoristista
ohjelmaa, Sharp Crone -livebändi.
Ilmainen bussikuljetus Tornio–Kemi–Tornio, useita pysähdyspaikkoja. Paluukyyti klo 1 yöllä. Lisätietoa
kuljetuksesta myöhemmin yhdysjäsenten kautta. Hotelli Cumuluksen
narikkamaksu on 2 e, joka on omakustanteinen. Sitovat ilmoittautumiset ruokailuun sekä bussikuljetukseen
30.10. mennessä ao:n sähköpostiin,
[email protected]. Ilmoitathan samalla mahdolliset erityisruokavaliot.
Keminmaan-Tervolan ao 802
►Musiikilliset pikkujoulut pe 20.11. klo
19 Torandassa Torniossa, Näätsaarentie 241. Sitovat ilmoittautumiset
30.10. mennessä Sarille tekstiviestillä
numeroon 0400 334 802 tai sähköpostilla [email protected].
Peruuttamattomasta poisjäännistä
perimme todelliset kustannukset. Lisäksi jouluraha-arvonta 3 x 85 e. Voit
osallistua, jos edellisestä voitosta on
kulunut kaksi vuotta.
Muonion-Enontekiön ao 808
►Sääntömääräiseen syyskokous
23.10. klo 17 Pekosenkodalla Muoniossa. Kokouksessa käsitellään
sääntömääräisten asioiden lisäksi
yhdistyksen sääntömuutokset. Paikalla Rovaniemen aluetoimistolta Erja
Korteniemi-Poikela. Tarjoilujen vuoksi
ilmoittautuminen 16.10. mennessä
[email protected] tai 040
522 1467.
Lapin keskussairaalan ao 819
►Sääntömääräinen syyskokous 4.12.
klo 18 Chalet Hotel Rovaniemen
kokoustila, Antinmukka 4. Esillä sääntömääräiset asiat, käsitellään sääntömuutos sekä pidetään hallituksen
täydennysvaali eli valitaan hallituksen
varajäsen. Tarjolla ravintola Thulian
Lappibuffet, johon ilmoittautuminen
20.11. mennessä ao:n sähköpostiin
[email protected]. Ruokailun omavastuuosuus 10 e maksetaan ammattiosaston tilille 20.11. mennessä. Tilinumero FI09 1134 3000 6383 13. Maksun
viestikenttään ruokailuun osallistuvan
nimi. Ilmoittautuminen on sitova.
Rovaniemen kaupungin ao 820
TEHY t 13–2015
►Sääntömääräinen syyskokous 4.12.
klo 18 alkaen Pohjanhovissa. Kokouksessa käsitellään sääntömuutos.
Kokouksen jälkeen jouluateria, jonka
omavastuu 15 e. Ilmoittautuminen
15.11. mennessä ao:n kotisivujen
kautta, aotehy820.fi.
Seinäjoki
Suupohjan ao 659
►Sääntömääräinen syyskokous 3.11.
klo 18.30 Ojalan pakarin vintillä
Kauhajoella. Kokouksessa käsitellään
sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutos. Tarjoilun
vuoksi ilmoittautumiset 28.10. mennessä [email protected].
Ähtärin ao 661
►Sääntömääräinen vuosikokous
11.11. klo 18 Punahilkassa, Tapanintie
4, Ähtäri. Kokouksessa käsitellään
sääntömääräisten asioiden lisäksi
ammattiosaston sääntömuutos. Ruokailuun sitova ilmoittautuminen 2.11.
mennessä, [email protected]. Ilmoita
myös mahdolliset erikoisruokavaliot.
Vaasan seudun ao 671
►Syyskokous to 12.11. klo 18 Mama’s
Kitchen, Rauhankatu 17, Vaasa. Esillä
sääntömääräiset asiat sekä ammattiosaston uusien sääntöjen hyväksyminen. Jäsenille ilmainen ruokatarjoilu.
Sitovat ilmoittautumiset 5.11. klo 16
mennessä, [email protected]. Peruuttamattomasta poisjäännistä joudumme perimään ruuan hinnan.
Etelä-Pohjanmaan
yksityisalojen ao 675
►Sääntömääräinen syyskokous la
21.11. klo 16.30 Tehyn aluetoimistolla
Seinäjoella, Puskantie 5. Kokouksen
jälkeen lähtö bussilla kohti Sulvan
Kestikievaria Viikinkipeijaisiin. Paluu
takaisin Seinäjoelle noin klo 23.30.
Ilmoittaudu sähköpostitse osoitteeseen ilmoittautumiset.ao675@gmail.
com. Lisätietoa syyskokouksesta
tilaisuuksineen ja ilmoittautumisesta
jäsenistön sähköpostissa sekä ao:n
netti- ja Facebook-sivuilla.
Pohjanmaan yksityisalojen ao 676
►Sääntömääräinen syyskokous 29.10.
klo 18 Käsityöntalo Loftet, Konsulinnan kahvihuone, Raastuvankatu
28, Vaasa. Kokouksessa käsitellään
sääntömääräiset asiat ja tuodaan
hyväksytettäväksi ammattiosaston
uudet säännöt. Kokouksen jälkeen
ruokaillaan. Sitovat ilmoittautumiset
sekä mahdolliset erityisruokavaliot
22.10. mennessä ammattiosaston
sähköpostiin: [email protected].
Fa för privata sektorn
i Österbotten 676
►Det ordinarie höstmötet hålls den
29.10. vid Hantverkets hus Loftet,
Konsulinnans kafferum, Rådhusgatan 28, Vasa. På mötet behandlas
de stadgenliga ärenden och de nya
reglerna för fackavdelningen tas upp
för godkännande. Efter mötet bjuder
fackavdelningen på middag, bindande
anmälan senast den 22.10. till fackavdelningens e-post: [email protected].
Meddela även eventuella specialdieter i samband med anmälningen.
yhdessä jouluglögit. Irwin-revyy klo 19
ja illallinen klo 20. Jos osallistut iltarientoihin, maksa omavastuu 10 e
ao:n tilille. Tilinumero syysristeilyn
ilmoituksessa. Ilmoittautumiset 12.11.
mennessä: [email protected]. Pelkkään
kokoukseen ei tarvitse ilmoittautua.
Ilmoita myös ruoka-aineallergiat.
Fa i Korsholm 916
►Höstmöte och humorkväll torsdagen 12.11 i Hööksalen kl. 18. Stadgenliga ärenden samt stadgeändring
och påfyllnadsval av förtroendeman.
Servering. Bindande anmälan senast
30.10 på vår hemsida ao916.tehy.fi.
Hämeenkyrön ao 351
►Sääntömääräinen syyskokous ke
28.10. klo 18 Juhlatalo Nuuttilassa.
Esillä sääntömääräisten asioiden
lisäksi hallituksen täydennysvaali ja
ammattiosastojen sääntömuutos.
Ennakkoilmoittautuminen 19.10. mennessä numeroon 0400 247 351.
Fa i Kronoby Kommun 920
►Stadgeenligt årsmöte fred. 13.11 kl.
19 på Maggies grillcafé. Stadgeenliga
ärenden, beslut om stadgeändringar.
Mat bjudes. Anmälan via arbetsplatserna.
Tampere
Riihimäen seudun ao 307
►Sääntömääräinen syyskokous ke
11.11. klo 18 Urheilutalon baarin kabinetissa. Käsitellään vuoden 2016
talous- ja toimintasuunitelmat sekä
ammattiosaston sääntöjen hyväksyminen. Tarjolla iltapalaa ja hohtokeilausta, joka alkaa heti kokouksen
jälkeen. Sitovat ilmoittautumiset
26.–30.10. ao:n nettisivuilla: ao307.
tehy.fi. Hallitus kutsuu kaikki joukolla
mukaan!
►Matka Tallinnaan 12.–13.12. Sitovat
ilmoittautumiset 26.–30.10. ao:n nettisivuilla: ao307.tehy.fi. Nettisivuilla
myös tarkemmat tiedot matkasta ja
omavastuuosuuden maksamisesta.
Nyt kaikki mukaan tekemään viimeiset jouluostokset!
Hämeenlinnan seudun
yksityisalojen ao 322
►Syysristeily 13.–15.11. Tallinnaan.
Lähtö perjantaina klo 16 Wetterin tilausajopysäkiltä Hämeenlinnasta. Laiva lähtee klo 18.30 Helsingistä. Maihinnousu Tallinnassa klo 10. Takaisin
Hämeenlinnassa sunnuntaina noin klo
18. Omavastuu 100 e. Hintaan kuuluu
laivalla 2h A-luokan hytti, yhteiset
glögit ja aamiainen. Tallinnassa 2hh
hotelli Virussa ja aamupala, tutustumiskäynti terveydenhuollon kohteeseen/museoon ja illallinen Tallinnan
vanhassa kaupungissa. Mukana oma
bussi koko reissun ajan. Tallinnassa
myös vapaa-aikaa. Ilmoittautuminen
ja omavastuun maksu (ao:n tilille
FI4131311000126247) 19.10. mennessä, [email protected]. Ilmoita samalla
hytti- ja huonekaveritoive, syntymäaika, puhelinnumero, ruoka-aineallergiat sekä Tallink Club One -kortin
numero. Ilmoittautuminen on sitova,
eikä omavastuuta palauteta.
►Sääntömääräinen syyskokous 27.11.
Hotelli Vaakunassa. Kokous alkaa
klo 17.30. Ennen kokousta nautimme
Ikaalisten ao 352
►Sääntömääräinen syyskokous 31.10.
klo 17 Ikaalisten terveyskeskuksen
kokoushuoneessa. Käymme läpi sääntömääräiset asiat ja uudet ammattiosaston mallisäännöt. Luvassa myös
pientä purtavaa.
Valkeakosken ao 354
►Sääntömääräinen syyskokous pe
13.11. klo 18 Cafe Hannassa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset ja
ajankohtaiset asiat sekä sääntömuutos. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 6.11. mennessä ammattiosaston
sähköpostiin, [email protected].
Pirkkalan ao 363
►Sääntömääräinen syyskokous 19.11.
klo 18 ravintola Myllärit, Åkerlundinkatu 4, Tampere. Kokouksen jälkeen
illallinen. Ruokavaihtoehdoista
lisätietoja lähempänä kokousta sähköpostilla ja Facebook-ryhmässä. Sitovat ilmoittautumiset 6.11. mennessä
ao:n sähköpostiin, [email protected].
Peruuttamattomasta poisjäännistä
joudumme veloittamaan ruokailun
todelliset kustannukset.
Tampereen kaupungin ao 365
►Sääntömääräinen syyskokous ke
18.11. klo 18 Tehyn Tampereen aluetoimistolla, Itsenäisyydenkatu 17 A,
4. krs. Kokouksessa päätetään sääntömuutoksista. Myytävänä Finnkinon
elokuvalippuja hintaan 5 e/kpl, kaksi
lippua/jäsen.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
osakeyhtiöiden ao 377
►Sääntömääräinen syyskokous 11.11.
klo 17.30 FinnMedi 5:n isossa kokoustilassa, Biokatu 12, Tampere. Käsittelemme sääntömääräiset asiat sekä
ammattiosaston sääntömuutoksen.
Valitsemme myös toiminnantarkastajat tilikaudelle 2016. Kokoukseen
ovat tervetulleita kaikki ammattiosastomme tehyläiset. Yhteiskuljetus Jyväskylästä ja Hämeenlinnasta.
Erillistä ilmoittautumista ei tarvita,
mutta ilmoittautuneille on tarjolla
kokouskahvitus ennen kokousta sekä
illallinen kokouksen jälkeen. Ilmoit-
69
jäsentapahtumat
tautuminen ao:n nettisivuilla: ao377.
tehy.fi/tapahtumat.
Turku
Turun yliopistollisen
keskussairaalan ao 200
►Sääntömääräinen syyskokous to
12.11. klo 17 Valtion Virastotalossa,
Itsenäisyydenaukio 2, Turku. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset
asiat, mm. toimintasuunnitelma ja
talousarvio vuodelle 2016 sekä ammattiosaston sääntömuutos. Lisäksi
pääluottamusmiehen puheenvuoro
ja muuta ajankohtaista. Kokouksen
jälkeen tarjolla maukas buffetpöytä ilmoittautuneille. Kokouksen jälkeiseen
ruokailuun sitovat ilmoittautumiset
2.11. mennessä kotisivujemme kautta,
ao200.tehy.fi. Muistathan mainita mahdolliset ruoka-aineallergiat
ilmoittautumisen yhteydessä. Mikäli
tulet vain kokoukseen ilmoittautumista ei tarvita.
Turun kaupungin ao 202
►Sääntömääräinen syyskokous ma
16.11. klo 18.45 kokous- ja juhlatila
Alvariumissa, Puutarhakatu 8 B. Aloitamme ruokailulla klo 16.30. Esillä
sääntömääräiset ja ajankohtaiset asi-
at sekä ammattiosaston sääntömuutokset. Ennen kokousta klo 17.30 Ari
Heleniuksen esitys Henkinen hypotermia – arkisia ohjeita kylmäkiskoisuutta vastaan. ”Pidetään luennolla niin
hauskaa kuin (v)aatteet päällä pystytään pitämään!” Ilmoittautumiset 5.11.
mennessä ao:n kotisivuilta: ao202.
tehy.fi > Jäsenhuone > Ilmoittautumiset. Kirjautumistunnukset samat kuin
Tehyn jäsensivuille kirjautuessa. Kirjautumiseen tarvitset jäsennumerosi.
Salasana on ensimmäisellä kirjautumiskerralla henkilötunnuksesi.
Härkätien ao 210
►Sääntömääräinen syyskokous 9.11.
klo 18 Kylämäen hevostilalla, Hallintie
31, Marttila. Kokouksessa käsitellään
mm. ammattiosaston uudet säännöt.
Tarjolla iltapalaa ja hevoskärryajelua.
Ilmoitathan tulostasi ja erityisruokavaliosi 27.10. mennessä, maikki.
[email protected].
Vakka-Suomen sairaalan ao 223
►Sääntömääräinen syyskokous pe
13.11. klo 18. Paikka ilmoitetaan myöhemmin tulevassa kutsussa. Sitovat
ilmoittautumiset 5.11. mennessä paivi.
[email protected].
Fa för Västra Åboland 909
►Stadgeenligt höstmöte onsdag 11.11
kl 18 i Pargas på restaurang Malmen.
Stadgeenliga ärenden behandlas,
samt stadgeförändring och kompletteringsval till styrelsen. Matservering.
Bindande anmälningar senast 3.11 via
hemsidan, ao909.tehy.fi eller e-post
[email protected].
Fa för Åbolands sjukhus 921
►Extra årsmöte hålls fredagen den
6.11 kl. 18 på Restaurang Kamu,
Skräbbölevägen 2, Pargas. Bustransport från Åbolands sjukhus,
Åbo, startar kl. 17.30. Vi behandlar
lagstadgade ärenden samt fackavdelningens på kommande nya regler. För
serveringens skull, bindande anmälan
till [email protected] före 30.10.
muut ilmoitukset
Suomen Syöpäsairaanhoitajat ry
►Sääntömääräinen syyskokous to
29.10. klo 17.30 hotelli Puijonsarven
kokoustilassa, Minna Canthin Katu 16,
Kuopio. Esillä sääntöjen määräämät
asiat.
kurssitapaamiset
Savonlinna 12/1995 SIS-KIR-sairaanhoitajat, ryhmä SKPK10
►Valmistumisestamme alkaa olla 20
vuotta. Suunnittelemme kurssitapaamista Spahotel Casinossa Savonlinnassa 21.11. Toivoisimme yhteystietojanne ja tietoa kurssikavereistamme mahdollisimman pian. Raili
Laukkanen puh. 050 340 5233 ja Heli
Karttunen (Jaatinen), puh. 040 559
2705. Tapaamisiin!
Kuopion sairaanhoito-oppilaitos
Oj.93
►Valmistumisestamme tulee 40
vuotta täyteen. Kokoonnumme muistelemaan menneitä la 7.11. Kuopiossa
Mikroteknian tiloissa. Odottelen
yhteystietoja sähköpostiini kasalo@
gmail.com. Facebookissa on julkinen
tapahtuma nimellä Kuopion Sairaanhoito-oppilaitos oj 93. Ottanette
yhteyksiä vaikka ette pääsiskään em.
aikana tilaisuuteen. Tapaamista odottaen, Kari.
Suomen Bioanalyytikkoliitto ry / Finlands Bioanalytikerförbund rf
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS
Aika
15.11.2015 klo 10. Ilmoittautuminen alkaa klo 9.
Paikka Pori, Scandic Pori, Itsenäisyydenkatu 41, 28100 Pori
Osallistuminen liittokokoukseen (liiton säännöt 11 §):
• Liittokokousedustajien määrä jakautuu siten, että alueyhdistykset, joiden jäsenmäärä on alle 200, saavat
kaksi (2) edustajaa, alle 600 jäsentä kolme (3) edustajaa ja yli 600 jäsentä neljä (4) edustajaa.
• Jäsenmäärän tarkasteluajankohta on edellisen kalenterivuoden viimeinen päivä.
• Edustajille jaetaan 1 ääni alkavaa 100 jäsentä kohti. Äänet edustajat voivat jakaa haluamallaan tavalla.
• Kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa, mutta ei äänioikeutta. Liiton hallituksen
varsinainen jäsen ei saa toimia minkään jäsenyhdistyksen edustajana liittokokouksessa. Hänellä on kuitenkin
kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
• Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 12 § mainittujen asioiden lisäksi strategiakauden pituus, uusi
strategia ja alueyhdistysten mallisäännöt.
Helsingissä 28.8.2015
Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Finlands Bioanalytikerförbund rf
Liittohallitus
70
TEHY t 13–2015
koulutus
Tule päivittämään osaamistasi Tampereelle!
Tekonivelsairaala Coxa kouluttaa:
Polvi- ja lonkkatekonivelpotilaan hoito ja kuntoutus
15.12.
”Me olemme
erikoistuneet tekonivelleikkauksiin.”
19.1.
Hei sinä tekonivelpotilaiden kanssa työskentelevä sairaanhoitaja tai
fysioterapeutti: Tule koulutukseen. Kerromme ajankohtaista
tietoa tekonivelleikkauksesta, leikkauksen
jälkeisestä hoidosta ja kuntoutumisesta.
16.2.
KATSO koulutuspäivien ohjelma ja
ilmoittaudu: www.coxa.fi/koulutus
Tekonivelsairaala
”Kouluttajina
alan huippuosaajat”
Coxa tähden
Ihmisen terveyden
Biokatu 6 b, PL 652, 33101 Tampere | www.coxa.fi
työpaikatEtelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri
Ihmisen terveyden tähden
Etelä-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiri
Turvallinen kotikäynti
– kenenkään ei tarvitse pelätä töissä
16.11. Helsinki, Kuntatalo
ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄSSÄ
on haettavana 30.10.2015 klo 15.00 mennessä
Tehostetun hoidon toimintayksikössä
Turvallisesti sote-työpaikalla
– kenenkään ei tarvitse pelätä töissä
19.11. Helsinki, Kuntatalo
ASIANTUNTIJAHOITAJAN TOIMI
Etsimme kliinisen hoitotyön asiantuntijaa täydentämään tiimiämme
tehohoitopotilaan hoitoketjussa Etelä-Pohjanmaalla.
Asiantuntijahoitajan työ keskittyy potilaiden välittömään hoitotyöhön,
potilaan ja hänen läheistensä ohjaukseen sekä hoidon laadun kehittämiseen,
konsultointiin, koulutukseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön.
Toimen menestyksekäs hoitaminen edellyttää vahvaa kliinistä osaamista
tehohoitopotilaiden hoidossa sekä näyttöön perustuvan hoitotyön ja
kehittämisen osaamista.
Alkusijoituspaikkana on tehostetun hoidon yksikkö.
Kelpoisuusvaatimuksena toimeen on ylempi tiedekorkeakoulututkinto
terveystieteiden koulutusalalla pääaineena hoitotiede ja terveydenhuollon
ammattihenkilöistä annetun lain 559/94 mukainen laillistus.
Toimen täytössä voidaan noudattaa koeaikaa.
Tiedusteluihin vastaavat va. ylihoitaja Niina Herttuala, puh. 044 415 4505,
[email protected] tai osastonhoitaja Liisa Ala-Hynnilä,
puh. 06 415 4730, [email protected].
Työsuhteen ehdot ja palkkaus määräytyvät KVTES:n ja sairaanhoitopiirin
säännösten mukaisesti.
Hakemus täytetään ja lähetetään sähköisesti. Hakuilmoituslomake on
osoitteessa www.epshp.fi.
Hyväksyttävä todistus terveydentilasta on esitettävä ennen toimen
vastaanottamista.
Koulutuksissa painotetaan ennakoinnin merkitystä,
jotta kenenkään ei tarvitse pelätä töissä.
Ohjelmassa on käytännön harjoitteita sekä erilaisten
tilanteiden simulointia lavastetuissa potilashuoneissa sekä kodinomaisissa tiloissa.
Tutustu tarkemmin www.fcg.fi/ koulutukset
FCG – Hyvän elämän tekijät
FCG Koulutus • p. 010 4090 • www.fcg.fi
Seinäjoki 1.10.2015
No 11
1.9.2015
No 9
24.6.2015
ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
No 12
5
.201
22.9
No 10
tehyläiset mallit
o
18.8.2015
a elina huusk
lastenhoitaj
gals
Vihreä
sarka
uo
työ
aja
toutt ee
Kun kulkalla
rinn
anit
ra in
sydämen asiall
henkilö s. 32
a
potilaita puolustamaan
s. 14
ohitusleikkaus
pomo peloto
me kaikki s. 54
n
näin toimii intuitio
20
ammatissa s.
hyvinvointi s. 28
tä pitääkö mun
ei es innostua?
ous ajaa
nti s. 26
kuur hihoit s. 30hyvinvoi
lä kieliset
ma
viitto
ty
mie
yni
t
i
taido
suus
tietoi
pien
aina
li
5
myyttiä
rokottamisesta
s. 44
en
oloj et
keus lais
poik matti i s. 56aan
port
am
kaikk
me
ÄY
#EIK
.indd
44744
0
203
ssä
töionna
vu
1
TEHY t
t 13–2015
13–2015
Omahoitaja
parsii arkea
ehjäksi
015
14.9.2
kun nepal järisi
ulkomaat s. 46
elävää lääkettä
kasvattamassa
vain hoikka kelpaa
hoitajaksi?
puheenaihe s. 28
44272.indd 1
17.6.2015 11:52:58
:53
12:02
44423.indd 1
7x
siedä painetta
paremmin
24.8.2015 13:56:25
1
Tehy 13
soluterapia s. 14
korjus
koulukodin paula korju
uramalli
44582.indd
12
& uusiovaatteet
Sairaalan
kankaista
syntyy
muotia
kuolema kävi kahdesti
11.8.2015 11:38:11
93 x 135 mm
Tehy-lehti tavoittaa
ammattilaiset
Varaa tila koulutusilmoituksellesi 010 665 2547
[email protected]
71
työpaikat
Olemme sitoutuneet siihen, että jokainen potilas saa
hyvää hoitoa ja palvelua. Haluatko tulla mukaan
lunastamaan lupaustamme?
Tule tekemään työtä elämän tähden:
OSASTONHOITAJA
SAIRAANHOITAJIA
ja
Taysin nuorisopsykiatrian vastuualueelle, erityisen
vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatriseen tutkimus- ja
hoitoyksikköön.
SAIRAANHOITAJIA
Taysin nuorisopsykiatrian vastuualueelle.
Katso tarkat tiedot tehtävistä:
www.pshp.fi/rekrytointi
Tule töihin kauniiseen ja vireään
Keski-Lapin kuntaan
Ristikon 12/2015 ratkaisu
SODANKYLÄN TERVEYSKESKUKSESSA on
haettavana 27.10.2015 klo 15.00 mennessä
E
S
T
O
LABORATORIOHOITAJAN TOIMI
Työ terveyskeskuksen laboratoriossa on haastavaa ja moni­
puolista päivätyötä. Työhön sisältyy näytteenoton lisäksi
tutkimusten analysointia.
Tarkemmat tiedot haettavana olevasta toimesta löytyvät
Sodankylän kunnan sivuilta www.sodankyla.fi
Perusturvalautakunta 21.9.2015
Tehy 13/2015 93x62,5 mm
Tehy-lehti
tavoittaa
ammattilaiset
Varaa tila työpaikkailmoituksellesi 010 665 2553
[email protected]
72
72
M
O
S
H
E
E
S
T
E
R
I
I T
I
S U
A P
L E
MU
I S
T
A
A
V
I
A
L
E
I
N
O
K
A
D
O
T
U
S Ä
L U E
I
T A
S E T
E
E S
V ÄR E
RA
I I
A
S
HA S PO
I N
E V
N I
RA
A T
S T
T A L O
M
A
R
T
T
L A
O
I L
MA
U S
K
T E
V
NA
J
I
V
E
T
A
L
A
V
A
I
V
A
T
L
R I P E
I KAKU T
P
KÄNÄ
E L E V A T
Ä
NÄ T Y
S T E N
Ö
Y
E L O T
Y KK E E T
S U
R I S U
U POKA S
E L A
K
V
T U L I J A
AAKUNA
AKKUNA
UURA S
T
K
B
Ä T
AKN E
T A
L AOS
E N
T U E T
NAKA S T I
vastanneiden kesken arvottiin Tehytuotteita. Voittajat ovat Kaisa Aalto Vantaalta, Lea
Parviainen Porvoosta ja Tanja Karkkola Oulusta.
Onnittelut!
TEHY
t 13–2015
TEHY t
13–2015
krypto
20
14
11
22
12
1
13
21
9
3
14
7
14
3
12
23
8
10
7
12
9
19
12
16
21
22
21
11
22
19
14
12
21
7
16
19
19
11
10
1
10
12
24
19
19
14
19
19
9
3
14
19
14
16
13
9
13
14
14
4
10
9
21
6
1
14
19
19
9
22
9
14
22
19
9
11
19
17
14
7
4
11
21
22
12
19
10
19
14
4
11
14
11
4
9
3
13
11
12
14
1
2
19
1
3
19
19
9
9
9
14
22
12
14
22
12
19
14
12
21
16
11
2
22
14
21
11
12
21
13
12
4
11
16
10
18
11
19
19
7
7
14
22
12
21
6
14
7
7
8
19
22
7
15
17
6
24
9
1
22
6
6
24
6
1
1
10
14
5
2
14
18
4
19
3
6
11
12
6
9
16
6
7
12
12
9
12
7
22
9
9
14
5
11
19
19
5
13
24
21
14
6
14
12
22
12
13
9
11
10
12
15
19
19
14
4
7
3
7
4
12
14
7
18
10
22
6
7
11
7
19
4
19
13
11
7
9
19
11
16
13
12
6
17
14
14
12
6
20
14
14
23
11
14
22
21
14
19
5
19
21
16
22
12
23
22
12
11
14
12
8
19
14
3
14
3
4
17
7
19
11
14
22
12
13
19
12
11
23
19
14
21
19
3
14
13
12
11
6
13
9
20
12
9
19
ratkaise krypto 23.10.2015 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Arvontaan
voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ristikko. Jos osallistut arvontaan postikortilla, kirjoita korttiin krypton avainsana
sekä yhteystietosi mukaan lukien sähköpostiosoitteesi. Postita kortti osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy.
Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan Tehy-lehdessä 14/2015. Krypton on laatinut Ahti Syrjälä.
TEHY t 13–2015
73
ihana arki
TEHYLÄINEN HEITTÄÄ VAPAALLE.
kaikki aistit käyttöön.
Tanssitunnit tarjoavat
fysioterapeutti Katja
Parviaiselle uusia näkökulmia potilastyöhön.
Keho tekee, mitä tarvitsee
Nykytanssin jälkeen on pöllämystynyt olo, kertoo Katja Parviainen.
teksti Tiina Suomalainen kuva Mikko Nikkinen
M
usiikki soi. Katja Parviainen
alkaa liikkua musiikin mukana.
Hän ei ajattele mitään, vaan antaa kehon viedä liikkeisiin, jotka tuntuvat
hyvältä juuri siinä hetkessä.
Improvisaatioharjoitukset ovat tärkeä
osa nykytanssitunteja. Niiden avulla haetaan omaa liikekieltä.
–Kaikki liike on arvokasta. Improvisaatioharjoituksissa oppii lempeyttä ja
sallivuutta itseään kohtaan. Keho tekee,
mitä se tarvitsee.
Katja aloitti nykytanssiharrastuksen viime syksynä lappeenrantalaisessa
tanssikoulu Two Stepissä. Hän kaipasi
elämäänsä musiikkia ja tanssia pitkän
tauon jälkeen.
–Minun juttuni on nimenomaan nykytanssi, jonka liikekieli on luonnollisempaa
kuin esimerkiksi baletissa. Nykyssä korostuu liikkeen jatkuvuus ja virtaavuus. Kömpelöt ja rumatkin liikkeet sallitaan.
74
tanssissa katjaa kiehtoo se, että
saa ilmaista itseään kehollisesti ja käyttää luovuuttaan. Tanssiessa ollaan yhteydessä toisiin.
–Musiikki on tärkeä osa tanssitunteja. Meillä soi tunneilla kaikenlainen
musiikki. Se voi olla rauhallista, nopeaa,
rajuakin.
Tanssikoulun kevätnäytökseen nykytanssiryhmä teki koreografian Tapio
Rautavaaran lauluun Juokse sinä humma. Vaikka esiintymiset jännittävät, ne
ovat hurjan palkitsevia. Esityksissä näkee
työnsä tuloksen.
Kömpelöt
ja rumatkin
liikkeet
sallitaan.
Tanssitunneilla on keskitettävä ajatukset omaan kehoon ja koreografiaan,
ja kaikki muu unohtuu. Katja naurahtaa,
että tanssitunnin jälkeen onkin hieman
pöllämystynyt olo.
katja työskentelee fysioterapeut-
tina lappeenrantalaisessa Fysioterapia
Peukaloisessa monenikäisten asiakkaiden kanssa. Tanssi antaa työhön uusia
näkökulmia ja eväitä. Katja on käynyt
myös tanssi-liiketerapian erikoistumiskoulutuksen. Työssään hän tekee
esimerkiksi kehotietoisuusharjoituksia, joissa kiinnitetään huomiota kehon
aistimuksiin.
–Aivot saavat näin lepohetken. Harjoituksista on apua muun muassa stressinhallinnassa. t
mikä auttaa sinua jaksamaan arjessa?
kerro se meille: [email protected]
TEHY t 13–2015
tehy-lehti 14 ilmestyy 3.11.
seuraavassa numerossa
KIRSI TUURA
Hyvästi jonot
Toimitus
PL 40, 00060 Tehy
[email protected]
Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet:
[email protected]
tehy-lehti 2015
Nro
14
15
16
Aineistot
16.10.
6.11.
27.11.
TEHY t 13–2015
Ilmestymispäivä
3.11.
24.11.
15.12.
Päätoimittaja
Päivi Jokimäki (09) 5422 7190
Toimitussihteeri
Teijo Kuusela (09) 5422 7193
Ulkoasu
Pia Hietamies AD (09) 5422 7195
Toimittajat
Riitta Hankonen (09) 5422 7192
Terhi Mäkinen (09) 5422 7191
Vesa Turunen (09) 5422 7194
Toimituksen assistentti
Marjo Väyrynen (09) 5422 7196
Työpaikkailmoitukset
Alma 360 Asiakasmedia
Puh. 010 665 2553
[email protected]
Ilmoitusmarkkinointi
Tuire Sillanpää
Alma 360 Asiakasmedia
Puh. 010 665 2547
[email protected]
Toimitus ei vastaa tilaamatta
lähetetystä aineistosta.
ISSN 0358-4038 PunaMusta
Aikakauslehtien liiton jäsen
75
...tekee päivästäsi mukavan
Liila
Navysininen
Kirsikka
Valitse vapaasti
kaksi ylätai alaosaa
yhteishintaan
Marine
Malli 20218
Miellyttävä
Stretch, jossa
69 g
Naisten tunika. Vartalomyötäinen malli.
XS - 4XL
49,90 sis. Alv 24%
mukavuus ja design korostuvat.
Valikoimassa yhdistyvät puuvillan
hengittävyys ja strech-ominaisuuden
joustavuus polyesterin kanssa.
Rypistymätön ja hyvä värinkesto.
47% puuvilla/47% polyesteri/
6% EOL-stretch
Malli 20105
Ylhäältä alas nepitetty
naisten paitajakku
XS - 4XL
49,90 sis. Alv 24%
Musta
Turkoosi
Malli 96302
Naisten elastiset
housut.
Säädettävät
kuminauhat
vyötärössä ja
lahkeissa.
Musta, Valkoinen
XXS/34 - 4XL/50
Navysininen
Kirsikka
Valitse
vapaasti
2 kpl
69 g
49,90 sis. Alv 24%
Liila
Vaalean
vihreä
Malli 20301
Unisex-housut, kaksi
sivutaskua ja takatasku.
Joustava vyötärö
nauhakujalla.
Musta, Navy-sininen,
Marine
XS - 4XL
49,90 sis. Alv 24%
Tarjoukset ovat voimassa 15.11. asti.
Tarjoushinnat koodilla TH12
Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme
www.praxiswear.fi
Marine
Praxis-työvaatteet
Emännänkatu 11
21100 Naantali
puh 02-284 2886
Tehy nr. 12 2014
Turkoosi