Lataa PDF
No 13 13.10.2015 röntgenhoitaja outi savijärvi Insinööri ja remonttireiska pistätkö parastasi? hyvinvointi s. 32 mielekästä tekemistä mummoille vanhustyö s. 14 rakas potilas hoitaja omaisena s. 24 #EIKÄY Tietopaketit työhön ja arkeen Psykoterapeuttinen hoitosuhde Marko Lindberg, Olavi Louheranta, Kati Mustonen, Olli Salo, Jaakko Stenius Teos on käytännönläheinen, kattava kuvaus psykodynaamisen hoitosuhteen perusteista. Siinä tarkastellaan, miten psyykkisiä ongelmia ja niiden hoitamista voi ymmärtää yksilötasolla, psykodynaamisesta viitekehyksestä käsin. Psykoanalyyttisen ja -dynaamisen lähestymistavan keskeisiä käsitteitä ja toiminnan perusteita on tiivistetty selkeään muotoon. Terapeuttinen työskentely alkaa yhteisen kielen tavoittelemisella ja sen sisäisten merkityksien etsimisellä. Lapsi uusissa oloissa Tietoa sijaishuollosta ja adoptiosta Jari Sinkkonen, Kaisa Tervonen-Arnkil (toim.) Teoksessa asiantuntijat valottavat monipuolisesti adoptioon ja sijoitukseen liittyviä käytännön kysymyksiä. Miten lapsi selviää ja kehittyy uusissa oloissa, minkälaisia erityistarpeita lapsella on, mitä uusiin oloihin joutuneelta lapselta voi edellyttää sekä miten hänet tulisi kohdata sosiaalija terveydenhuollossa. Pulassa lapsen kanssa Terve suu Unentaidot Jari Sinkkonen, Laura Korhonen Helena Heikka, Anne Hiiri, Sisko Honkala, Helinä Keskinen, Kaarina Sirviö (toim.) Susan Pihl, Anna-Mari Aronen Kirjaan on koottu yleisimpiä lasten ja nuorten henkiseen hyvinvointiin liittyviä arjen tilanteita ja asioita, jotka aiheuttavat lasten vanhemmissa huolta ja kysymyksiä. Kirja on suunnattu oppaaksi lasten ja nuorten vanhemmille ja isovanhemmille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä päivähoidon ja koulun ammattilaisille. Terve suu on käytännönläheinen opas suun terveydenhoitoon. Uudistetussa 2. painoksessa painottuvat ruokailutottumusten ja omahoidon merkitys suun terveyden ylläpitämisessä sekä yleissairauksien ja lääkitysten yhteys suun terveyteen. Suun omahoidon tueksi on käytännöllisiä ohjeita. Löydä uni ilman lääkkeitä Unentaidot sopii unettomuudesta kärsiville ja kaikille huonosti nukkuville itsehoitoon ja käytettäväksi terapian yhteydessä. Kirjan harjoituksilla voi muuttaa rutiineja ja rytmittää unta ja valvetta, lisäksi niillä on positiivinen vaikutus ahdistukseen ja masennukseen. Ilmestyy viikolla 43 Verkkokauppa www.duodecim.fi terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti No 13 13.10.2015 tehysisältö 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Kauko K. Mäkinen 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Pakko estää sopimisen 14 kansi Ovet auki maailmaan 20 kansi Ammatissa: Pintaa syvemmälle 23 Kolumni 24 kansi Rakas potilas 29 Terveys 30 Sairaus: Kivulias ihottuma 32 kansi Hyvinvointi: Pistätkö parastasi? 36 Hoitaja, huolehdi jaloistasi 39 Kirjat 40 Hetkiä maailmalta 45 Yksin kotona 46 Side lapseen säilyy tehyläinen 52 Työnkuva 54 Me kaikki 56 Homma hoidossa 57 Ensiapu 59 Tarkastaja KANNEN KUVA: JARI LIFLÄNDER 60 Tieni tähän 14 puutarhassa Snällintuvan asukkaat iloitsevat uusista puuhista. liikunnan iloa 54 74 kuntosalilla Salil eka, salil vika. Salitreeni sopii vanhuksille. vapaa-ajalla Fysioterapeutti saa uusia ajatuksia tanssista. 62 Keskustelua 64 Tehy-uutiset 66 Jäsentapahtumat 73 Krypto 74 Ihana arki Yritän pitää suuni viimeiseen asti kiinni, sillä luotan kollegoiden ammattitaitoon. Sydänsairaan Eemeli-pojan äiti Sini Syrjäläinen sivulla 24. TEHY t 13–2015 3 VALMISTUVA OPISKELIJA, LÄHDE LEVILLE! Koulutusta ja virkistystä Levillä 27.–29.11. Tarjolla tiukkaa asiaa – vapaa-aikaa unohtamatta Mukaan ovat tervetulleita syyslukukauden aikana valmistuvat Tehyn opiskelijajäsenet. Koulutus järjestetään hotelli Levitunturissa. Paikkoja on varattu 50 kpl, majoitus kahden hengen huoneissa. Tehy vastaa matka-, majoitus- ja ruokailukuluista. Alustava ohjelma: Perjantai 27.11. 7.47 Juna IC 265 Helsingistä saapuu Rovaniemelle 8.30 Yhteiskuljetus Rovaniemen rautatieasemalta lähtee Leville 11.00 Lounas 11.45 Tullaan tutuiksi 13.00 Tuhti paketti eväitä työelämään 16.00 Tauko 16.30 Tehy – Sinun järjestösi 17.30 Päivä päätös 20.30 Illallinen 4 Lauantai 28.11. Aamiainen 9.00 Kansainvälinen ammattiyhdistysliike 10.30 Luottamusmiehen apu ja tuki työelämässä 12.00 Lounas 13.00 Ammattiosaston toiminta 14.00 Mitä tämän jälkeen? Miten mukaan toimintaan? 16.30 Päätössanat ja kahvi Vapaata aikaa Sunnuntai 29.11. Vapaata aikaa Huoneiden luovutus 11.50 Yhteiskuljetus lähtee Rovaniemen asemalle 14.20 Juna lähtee kohti Oulua ja sieltä vaihtojuna kohti Helsinkiä Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 25.10. mennessä www.tehy.fi/opiskelijat > Menoa ja meininkiä > Valmistuvat Levillä 27.–29.11. TEHY t 13–2015 [email protected] pääkirjoitus Älä töni sun kaveria syksy pamahti raikuen käyntiin, Päätoimittaja päivi jokimäki kun Suomen hallitus lähti rivakkaan tuottavuusloikkaan. Startissa se survaisi kenkänsä alle muutenkin alipalkatut sosiaali- ja terveydenhoidon ammattilaiset. Piiskan käyttö vuorotyötä tekeviin naisiin loukkasi oikeustajua. Syyskuussa nähtiinkin 300 000 hengen mielenilmaus, ja julkisessa keskustelussa tehyläisten näkökanta sai tukea. Kätilöt käänsivät pään, myhäiltiin sitten. Teatteriltahan se tuntui, mutta toki sokerilta haavassa. Kätilö oli symboli, jonka päättäjä ymmärsi – monella on vaimo synnyttänyt. edennyt. Seuraavaksi korotettiin miesvaltaisten alojen palkkoja vastaavalla summalla. Nähtiin tärkeänä pitää yllä ikuista palkkaeroa. ”Tasa-arvo” ja ”samapalkkaisuus” ovatkin alkaneet kuulostaa tahmealta 70-luvulta, kun aiemmin ne kelpasivat edes poliitikkojen juhlapuheisiin. Kätilö oli symboli, jonka päättäjä ymmärsi. Monella on vaimo synnyttänyt. tehy teki vuonna 2007 rajua kiriä saadakseen naisvaltaisen alan palkat lähemmäs saman vaativuustason miesalojen palkkoja. Jopa kymmenet tuhannet tehyläiset olivat valmiit jättämään työnsä, jos annettuja lupauksia ei lunasteta. Silloin saavutettiin hyvä korotus, mutta tasa-arvo ei silti loppupeleissä kannattaa pysyä hereillä, vaikka illat jo pimenevät. Pakkojen sanelua on edelleen luvassa tätä kirjoittaessani. Pakkolaeilla pyritään rajoittamaan sopimusoikeuksia, mikä on aiheuttanut jo kansainvälistäkin huolta. Sen tien päässä ei häämötä ainakaan mitään parannuksia työoloihin. Niihin, joiden alla monet jo nyt väsyvät. Ei ole kuitenkaan syytä synkkyyteen eikä paniikkiin. Tehyläisillä on hillitön painoarvo ja joukkovoima. Asiallisia ja osaavia ammattilaisia kyllä kuullaan tässä maassa. Pää kylmänä ja sydän lämpimänä! Omalääkärit ja terveyskasvattajat Parempaa kansanterveyttä ja syvempää terveysvalistusta on luvassa, kertoi Tehy-lehti 19/1985. Lääkärien ja terveydenhoitajien työ tapahtuu väestövastuuperiaatteella koko maassa vuoteen 1990 mennessä. TEHY t 13–2015 30 VUOTTA SITTEN Terveyskasvatusta tehostetaan siten, että terveyskeskuksissa tähän työhön keskittyy kokopäivätoimisesti terveyskasvatuksen yhteyshenkilö. Virat lisääntyvät vuosittain 4 300:lla.” 5 itse asiassa Ksylitolin isä Suomalaiset ihastuivat tutkija Kauko K. Mäkisen löytöön. teksti Riitta Hankonen kuva Pasi Leino 1 Miten sinusta tuli tutkija? Olin jo lapsena kiinnostunut luonnontieteistä. Oppikoulun neljännellä luokalla alkoi kemia. Päätin, että ryhdyn opiskelemaan sitä jossain muodossa, vaikken vielä osannut haaveilla tutkijan työstä. Tämä vaihtoehto aukeni minulle vasta lukiossa. Tutkijana olen pysynyt. Kieltäydyin yritysten työtarjouksista, koska halusin säilyttää akateemisen vapauteni. Se on tarkoittanut myös niukempaa toimeentuloa, enkä ole rikastunut ksylitolillakaan. Olen jäänyt eläkkeelle sekä Suomesta että Yhdysvalloista, mutta jatkanut siitä huolimatta työuraani. Tutkimustyön lopetin hiljakkoin, mutta kirjoitan edelleen tiedekatsauksia. 2 Miten ksylitoli löytyi? Ksylitoli on ollut luonnossa miljardeja vuosia. Saksalaiset kemistit eristivät sen 1890, mutta löydöllä oli tuolloin vain tieteellinen merkitys. Toisen maailmansodan jälkeen sitä käytettiin diabeetikoille suunnattujen tuotteiden makeuttajana, mutta muuta käyttöä sille ei ollut. 1960-luvun lopussa aloimme tutkia Turun yliopistossa sokerialkoholien vaikutusta suun terveyteen. Huomasimme, että ksylitoli vähentää plakkia. 6 Aloitimme lupaavien tulosten vuoksi laajan tutkimussarjan. Havaitsimme kariologi Arje Scheininin kanssa yllättäen, että ksylitoli korjaa karieksen aiheuttamia hammasvaurioita. Näin hyvää tulosta emme osanneet odottaa. Tajusimme heti, että havainto on mullistava. 3 Miten ksylitoli päätyi purukumiin? Teollisuus kiinnostui uudesta makeutusaineesta. Parin vuoden kuluttua markkinoilla oli monia ksylitolilla makeutettuja tuotteita: yskänlääkkeitä, hammastahnaa, suuvettä, pastilleja, suklaata ja purukumia. Ksylitoli imee herkästi kosteutta ympäristöstä, joten kaikki tuotteet eivät kestäneet kaupan hyllyllä. Suhtauduimme hammaslääketieteen laitoksella hiukan nihkeästi siihen, että ksylitoli liitettiin makeisiin. Hoitava aine oli kuitenkin siten helppo myydä ihmisille. Purukumi osoittautui hyväksi tuotteeksi, koska se oli nuorten suosikki ja lisäsi syljen eritystä. Oma sylki on paras suuvesi. Purukumi on hyvä tuote myös siksi, että siinä ksylitolin laksatiiviset vaikutukset eivät tule niin helposti esiin. 4 Mihin kaikkeen ksylitolia voi käyttää? Ksylitolia hyödynnetään maailmalla monipuolisesti. Kosmetiikkateollisuus käyttää sitä glyserolin korvikkeena, ja sillä voidaan myös hoitaa atooppista ihoa. Saksassa ksylitolia käytetään infuusioliuoksessa. Ksylitoli ei tarvitse glukoosin tapaan elimistön insuliinia. Ksylitolilla voitaisiin parantaa myös kotieläinten hyvinvointia. Se parantaa eläinten aineenvaihduntaa, jolloin esimerkiksi lehmien utareet ovat terveempiä ja porsaat kasvavat isommiksi. Kustannusten takia ksylitolia ei kuitenkaan hyödynnetä maataloudessa. Ksylitolin käyttöä vanhusten suun terveydenhoidossa voisi lisätä. Vaikka purennassa olisi häiriöitä, pastillien imeskely onnistuu. 5 Mitä ksylitolituotteita käytät? Tajusimme heti, että havainto on mullistava. Minulla on aina ksylitolia mukana. Käytän sitä 10–20 grammaa päivässä. Syön mieluummin lapsille tarkoitettuja ksylitolipastilleja, kun en oikein hyväksy purukumia. Siitä jää turhaa jätettäkin. TEHY t 13–2015 Kauko K. Mäkinen ► 78-vuotias emeritusprofessori ja biokemisti Turun yliopistosta. ► Työskennellyt tutkijana Suomessa ja Yhdysvalloissa. ► Keräilee vanhoja mittauslaitteita ja -välineitä sekä hiiren- ja rotanloukkuja. ihmeaine. Ksylitolimolekyylissa vaalea vetyatomi ja punainen happiatomi kiertävät sisällä kulkevaa hiilirunkoa, esittelee Kauko K. Mäkinen. TEHY t 13–2015 ► Kirjoittanut työstään muistelmat Sen täytyi tapahtua – Mitä jokaisen suomalaisen tulisi tietää ksylitolista. 7 Uusi innovaatio Yksilöllisempää inkontinenssihoitoa TENA Identifin avulla TENA Identifi on sähköinen arviointijärjestelmä inkontinenssihoidon tueksi. Sen avulla saadaan kerättyä yksilöidysti tietoa hoidettavan henkilön virtsaamisajoista ja virtsamääristä. Järjestelmä koostuu arvioinnin aikana käytettävistä älyvaipoista sekä lukijasta, joka kerää ja lähettää virtsaamistiedot älyvaipasta järjestelmän verkkoportaaliin. Näistä tiedoista koostettu raportti auttaa henkilökuntaa laatimaan yksilöllisen hoitosuunnitelman, joka huomioi hoidettavan yksilöllisiä tarpeita sekä tukee ja ylläpitää pidätyskykyä. tovälejä ja WC-käyntien ajankohtia. Hoidettavan henkilön kannalta tämä merkitsee parempaa elämänlaatua: sopiva ja oikeaan aikaan vaihdettu suoja voi antaa esimerkiksi häiriintymättömämmän yöunen tai vähentää mahdollisia reunavuotoja. Esimerkiksi Tanskassa on havaittu, että reunavuotojen määrä on vähentynyt 66 % TENA Identifi -arviointien jälkeen.* Lisätietoja: Oy SCA Hygiene Products Ab, Incontinence Care, P. (09) 506 881, www.TENA.fi. Järjestelmä on käytössä mm. Kanadassa sekä Pohjoismaissa, missä sillä on saatu hyviä tuloksia. Raportin pohjalta inkontinenssihoitoa voidaan lähestyä kokonaisvaltaisemmin ja mm. valita imukyvyltään sopivimmat inkontinenssisuojat sekä arvioida suojien vaih- * Tulokset perustuvat 106 TENA Identifi -arvioon, jotka on tehty Tanskan Odensessa touko-syyskuussa 2014. ILMOITUS Pidätyskyvyn arviointi on erittäin tärkeää yksilöllisten hoitotarpeiden tunnistamiseksi ja ymmärtämiseksi, mutta objektiivista tietoa on ollut vaikea saada. Tältä pohjalta on syntynyt innovatiivinen TENA Identifi, jolla saadaan kerättyä yksilöllistä tietoa hoidettavan virtsaamisesta 72 tunnin ajalta. puheenjohtajalta Suomi huolestutti talous, uusliberalismi, nuorisotyöt- Tehyn I varapuheenjohtaja marjut mclean tömyys, EU, pakolaisuus, tasa-arvo, ayliikkeen historia ja tulevaisuus, ilmastonmuutos, ääriliikkeet... Nämä ajankohtaiset aiheet puhuttivat Pariisissa pidetyssä EAY:n eli eurooppalaisen ay-liikkeen kongressissa syys-lokakuun vaihteessa. Kongressi oli järjestön kolmastoista. Meitä 60 miljoonaa eurooppalaista palkansaajaa edusti kongressissa 600 naista ja miestä 39:stä Euroopan maasta. Minä kuuluin Epsun eli eurooppalaisen julkisen sektorin järjestöjen 16-henkiseen delegaatioon. Kongressiin osallistui delegaatiot kaikista suomalaisista palkansaajakeskusjärjestöistä. Keskusjärjestöjen puheenjohtajat joutuivat kuitenkin jättämään tapahtuman väliin Suomen hallituksen palkanalennussuunnitelmien ja pakkolakien vuoksi. Avajaisissa puhuivat Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz ja komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker. Myös Ranskan presidentti François Hollande toi tervehdyksensä kongressiin. Maailman parasta mallia pyritään rikkomaan. suomi mainittiin kongressissa useita kertoja. Maamme hallituksen KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma–pe klo 8.30–16.00 Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Puh. (09) 5422 7000 Sähköpostit: [email protected] www.tehy.fi TEHY t 13–2015 toimet nähtiin hyökkäyksenä ay-liikettä ja samalla kansalaisia kohtaan. Solidaarisuuden osoitukset tuntuivat hyvältä, mutta yhdessä kreikkalaisessa kommentissa kuulin ehkä aavistuksen vahingoniloa. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on monien mittareiden mukaan maailman paras paikka elää. Ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan. Yhteiskunnassa pyritään ylläpitämään tasapainoa sosiaalisella vuoropuhelulla, sopimisella ja kompromisseilla. Tämä malli on tuottanut suomalaisille lyhyessä ajassa korkean elintason, erinomaiset terveyspalvelut, sosiaaliturvaa, tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän ja samalla rauhaa. pohjoismaista mallia arvoste- taan ja siihen pyritään muuallakin. Euroopan maissa huolestutaan, kun maailman parasta mallia pyritään rikkomaan. Tärkein kongressimatkalla oppimani asia oli, että työsuhteen ehtojen heikentämisellä ei ole saatu missään mitään hyvää aikaiseksi. Minä en halua antaa periksi. En muuta Ruotsiin – ainakaan vielä. Sitkeää syksyä tehyläiset! PALVELUT Edunvalvonta (09) 5422 7100 ma–ti ja to 9–15 Jäsenyysasiat (09) 5422 7200 ma–ti ja to 9–15 Jäsentietomuutokset [email protected] www.tehy.fi > Jäsensivut ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere ja Turku www.tehy.fi > Yhteystiedot Työttömyyskassa (09) 5422 7300 ma–ti ja to 9–15 9 ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, [email protected] Hynttyyt yhteen tietotekniikassa valtaosa pääkaupunkiseudun ulkopuolisista sairaanhoitopiireistä ja useat suuret kaupungit suunnittelevat uutta sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuutta. UNA:ksi nimetyssä hankkeessa määritellään yhteiset vaatimukset, joita voidaan hyödyntää tulevilla sote-alueilla. Varsinaisia hankintoja ei tehdä. rh turun yliopistollinen keskus- sairaala välttyy Lounais-Suomen aluehallintoviraston asettamalta 80 000 euron uhkasakolta. Sairaanhoitopiiri on toteuttanut muutostyöt, jotka parantavat Naistenklinikan ja synnytysosaston sisäilmaa. Aluehallintovirasto on velvoittanut sairaanhoitopiiriä korjaamaan myös oli U-sairaalan ensimmäisen kerroksen äitiyspoliklinikan sekä K-kerroksen pukuhuone- ja pesutilat. Äitiyspoliklinikka muuttaa peruskorjattuihin väistötiloihin. Pesu- ja pukuhuonetilat on poistettu kokonaan käytöstä. rh Joka neljäs jäi ilman koulutusta lähes neljännes kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöstä jäi viime vuonna vaille työnantajan tarjoamaa täydennyskoulutusta. Koulutuspäiviä oli keskimäärin 3,4 koulutettua kohden. Ammattiryhmistä eniten täydennyskoulutusta saivat lääkärit, hammaslääkärit ja muu korkeakoulutettu sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstö. vt ANNIKA RAUHALA Tyksin sisäilma parani työaika. Kotihoidon tehyläiset voivat aloittaa tulevaisuudessa työnsä jo kotoa lähtiessään. Työaikaa jo matkalla eu-tuomioistuimen mukaan työmatkat voidaan laskea työajaksi, jos työntekijällä ei ole kiinteää tai vakituista työpistettä, jossa aloittaa tai päättää työvuoro. Päätös on hyvä uutinen useille kuntien kotihoidossa työskenteleville tehyläisille. Asiasta on neuvoteltu kuntatyönantajien kanssa. –EU-tuomioistuimen ratkaisu perustuu työajan ja lepoajan käsitteisiin. Aika on aina jompaakumpaa, sanoo Tehyn edunvalvonta-asiantuntija Maija Wilskman. Asian vei tuomioistuimeen Espanjan suurimman ammatillisen keskusjärjestön jäsenliitto. Espanjalaisen työnantajan mielestä työaikaa olivat vain asiakkaan luona suoritettavat työt. Tuomioistuin kuitenkin totesi, että työntekijöiden on matkustettava asiakkaiden luo voidakseen työskennellä. Tuomioistuin ei määritellyt matka-aikaa lepoajaksi, vaikka työntekijät saivat valita reittinsä eikä heidän tarvinnut vastata matkan aikana puhelimeen. rh eutuomioistuin 1 Tuomioistuin tulkitsee EUlainsäädäntöä ja varmistaa, että sitä sovelletaan samalla tavalla kaikissa EU-maissa. Tuomioistuin antaa esimerkiksi ennakkoratkaisuja. 2 Myös yksityishenkilö voi nostaa kanteen. 3 Tuomioistuin on perustettu 1952 ja sijaitsee Luxemburgissa. päätös suomeksi netissä: bit.ly/matkaaika 10 TEHY t 13–2015 ajankohtaista Kaverit puuttuvat, terveys kärsii suuri osa nuorista on vailla yhtään ystävää, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama kouluterveyskysely. Pojista joka kymmenes ajattelee peruskoulun viimeisillä luokilla, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa, ettei hänellä ole läheisiä ystäviä. Ilman ystävää olevat nuoret kokevat terveydentilansa muita huonommaksi, ja heillä esiintyy enemmän ahdistuneisuusoireita. Ystävien puute on yhteydessä kiu- Mediatähystys saamiseen, koulussa viihtymättömyyteen ja koulu-uupumukseen. THL suosittaa, että tulevina vuosina luodaan yhteisöllisiä koulu- ja oppilaitosympäristöjä, joissa opetellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja tietoisesti. vt Taas pöljäillään! ► ”Yhdysvalloissa hyvinvointiyhteiskuntaa vasta rakennetaan. Sosialistiksi julistautuva presidenttiehdokas on kaikkien hämmästykseksi nousussa. Suomessa taas sosialistisia rakenteita puretaan, koska niistä on tullut este talouden rakennemuutokselle.” toimittaja ja tutkija taneli heikka, hs.fi 25.9. nenäpäivä ► ”Sunnuntailisiä ei makseta uskonnollisista syistä. Niitä maksetaan sosiaalisesta haitasta. Sunnuntaina ihmisillä on aikaa toisilleen. Se, joka menee sairaalaan hoitamaan potilaita, ei ole perheensä eikä ystäviensä luona.” Lahjoita Tehyn tiimille 10 euroa. Tekstaa NP 102771 numeroon 16499. WWW.TEHY.FI/NENAPAIVA akatemiatutkija timo anttila, suomen kuvalehti 39/2015 osallistun Nenäpäivä-keräykseen ► ”Rokotuksia osaa arvostaa, kun on ollut hoitamassa potilaita, joiden taudit voidaan nyt ehkäistä. Itse olin 1950-luvulla opiskelijana valvomassa hengityskoneessa olevia poliopotilaita Auroran sairaalassa.” näyttääkseni, että pieni ihminen voi vaikuttaa. Isäni oli ay-aktiivi. Opin kodin perintönä, että heikoimpien puolella pitää olla. Kaikille täytyy antaa samanlaiset mahdollisuudet elämään. Jos kaikilla olisi mahdollisuus ihmisarvoiseen työhön ja riittävään palkkaan, ei käytettäisi lapsityövoimaakaan. 1980-luvulla keräsin vaatteita Namibiaan ja työskentelin fysioterapeuttina Libanonissa palestiinalaisleireissä. Olen ollut mukana kummiringissä ja ay-opintomatkalla Mosambikissa. Olen käynyt myös SASKin järjestämän Kunnon työn lähettiläs -koulutuksen. Viime vuonna ammattiosastomme teki Nenäpäivään liittyvän tanssivideon. Sitä oli hauska tehdä! Hyvän tekeminen voi olla myös hauskaa. Siitä Nenäpäivässä on kysymys.” vt arkkiatri risto pelkonen, sunnuntaisuomalainen 27.9. ► ”Kun soitan työpaikasta, minulle saatetaan nauraa ja sanoa, että en mä tuollaista ota hommiin. Tai kun sanosanon nimeni, ne sano vat ei kiitos ja sulkevat puhelimen. Vaikka minulla olisi 10 vuotta työkokemusta, en ehtisi kertoa sitä.” lvi-asentaja nima eftekharshenas, sosiaalivakuutus 3/2015 tee hyvää. Nenäpäivänä 6. marraskuuta kerätään rahaa kehitysmaiden lasten hyväksi. TEHY t 13–2015 PASI LEINO TURKULAINEN PÄÄLUOTTAMUSMIES LENNU YLÄNEVA 11 ajankohtaista Joka minuutti kuolee 11 lasta maailmassa kuolee joka päivä noin 16000 lasta, mikä tarkoittaa 11 kuolemaa joka minuutti. Suurinta lapsikuolleisuus on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Lapsikuolleisuus on vähentynyt merkittävästi 25 vuoden aikana. Alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuus on laskenut vuodesta 1990 peräti 53 prosenttia. WHO:n vuonna 2000 asettamiin tavoitteisiin on kuitenkin matkaa. Tavoitteena oli vähentää lapsikuolleisuutta kahdella kolmanneksella vuoteen 2015 mennessä. Nykytahdilla tavoite saavutetaan kymmenen vuoden kuluttua. rh uutispalvelu duodecim Tupakkalait tepsivät tupakoinnin aloittavien nuor- ten määrä väheni yli kolmanneksella niissä Yhdysvaltain osavaltioissa, joissa tupakointi kiellettiin työpaikoilla. Tieto perustuu vuosina 1997–2007 kerättyyn kyselyaineistoon, jossa oli mukana noin 4 000 henkilöä. He olivat tutkimuksen alkaessa 12–17-vuotiaita. Suomessa työpaikat ovat olleet savuttomia vuodesta 1995 ja ravintolat asteittain vuodesta 2007. vt Terveelliselle polulle askarruttaako diabetesriski, päihteidenkäyttö tai perheen ruokailutottumukset? Apua tarjoaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottama Omahoitopolut.fi-palvelu, jossa on neljä asiantuntijatietoon perustuvaa testiä. vt www.omahoitopolut.fi Hyviä syitä juoda alkoholi kuuluu tiiviisti suomalaiseen arkeen ja juhlaan. Vain joka kymmenes kertoo olevansa raitis. Asenteet alkoholia kohtaan ovat TNS-gallupin tutkimuksen mukaan kuitenkin tiukat. Kohtuuden rajana suomalaiset pitävät korkeintaan neljää alkoholiannosta kerralla muutaman viikon välein. Pari kertaa vuodessa voi ottaa hiukan enemmän. –Ihanteen ja todellisen alkoholinkäytön välillä vaikuttaa olevan melkoinen juopa, toteaa projektikoordinaattori Tiia Ruokosalo A-klinikkasäätiöstä. Toiset juovat iloon, toiset suruun ja yksinäisyyteen. Syyt voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia. Päihdelinkin Minun hyvä syyni -kampanja herättelee miettimään omia syitään juoda. Kampanjasivustolle on kerätty alkoholinkäyttöön liittyvää tietoa. vt kysely 70 % www.minunhyväsyyni.fi #minunhyväsyyni suomalaisista kannattaa perustuloa. kela x koulutus Lääkehoidosta maksuttomassa lääkeinformaatio- Sähkötupakasta ja nuuskasta auttaako sähkösavuke eroon nikotiinista? Duodecim ja Suomen ASH järjestävät terveydenhuollon ammattilaisille ilmaisen infoaamun. folkhälsan, helsinki 9.11. www.suomenash.fi/fin/ajankohtaista 12 minun hyvä syyni. Päihdelinkin nettisivustolla voi tehdä oman etiketin. verkoston tilaisuudessa keskustellaan ristiriitaisesta lääketiedosta. fimea, helsinki 20.10. www.fimea.fi/ajankohtaista Mielenterveydestä mikä on johtamisen merkitys moder- nissa, näyttöön perustuvassa mielenterveystyössä? Aihetta käsitellään Turun yliopiston seminaarissa. Vapaa pääsy. turun yliopiston hoitotieteen laitos 27.10. bit.ly/yhteispeliä TEHY t 13–2015 ajankohtaista Pakko estää sopimisen Hallituksen suunnittelemat pakkolait toimisivat työnantajan hyväksi. teksti Riitta Hankonen kuva Annika Rauhala 1 Sopimusyhteiskunnassa työnantajaliitot ja palkansaajaliitot voivat sopia keskenään työnteon ehdoista työehtosopimuksilla. Hallitus yrittää parantaa vientiyritysten kilpailukykyä esimerkiksi laskemalla yksikkötyökustannuksia. Nimensä mukaisesti ne tarkoittavat jonkin yksikön – tavaran tai palvelun – valmistamisesta tai tuottamisesta työnantajalle koituvia kustannuksia. Mitä enemmän tehdään, sitä pienemmät ovat kustannukset. Tämän vuoksi hallitus haluaa esimerkiksi pidentää työaikaa. Toteutuessaan pakkolait estäisivät liittoja sopimasta laissa määriteltyä tasoa paremmin. 2 ILOn kahdeksan ihmisoikeussopimusta muodostavat työelämän perusnormit. mainittu myös Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa. Neuvotteluoikeus liittyy kiinteästi perustuslaissa turvattuun yhdistymisvapauteen. Yhdistymisvapauteen kuuluvat ammatillinen yhdistymisvapaus sekä oikeus työehtosopimusneuvotteluihin. 4 Pakkolait toimisivat työnantajan eduksi. Työehtoja säädellään Suomessa sekä lainsäädännöllä että työehtosopimuksilla. Työehtosopimukset ovat perinteisesti taanneet työntekijälle lakitasoa paremmat työehdot. Pakottavat lait puolestaan suojelevat työntekijää, jota on pidetty työsuhteen heikompana osapuolena. Pakkolait toimisivat käytännössä työnantajan eduksi, koska ne estäisivät paremmin sopimisen. 5 Neuvottelu- ja sopimusoikeuden asema on Pohjoismaissa vahva. Suomi on kansainvälisesti sitoutunut turvaamaan oikeuden työehtosopimusneuvotteluihin. Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY jäsenjärjestöineen ei hyväksy Suomen hallituksen kaavailuja heikentää työntekijöiden oikeuksia rajoittamalla sopimusvapautta ja vapaata neuvotteluoikeutta. lähteet: työ- ja elinkeinoministeriö, www.tyomarkkinaavain.fi, www.ihmisoikeudet.net, elinkeinoelämän keskusliitto, tehyn lakimies mirja kinnunen. Neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kesken jatkuivat lehden mennessä painoon. Neuvotteluissa pyritään löytämään keinot, jotka täyttäisivät hallituksen tavoitteet. Kansainvälinen työjärjestö ILO on antanut julistuksen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. Julistus perustuu keskeisiin yleissopimuksiin, jotka Suomi on ratifioinut. Yksi tärkeimmistä on järjestäytymisoikeutta ja työehtosopimusneuvotteluja koskeva yleissopimus. Oikeus työehtosopimusneuvotteluista kuuluu myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaaman yhdistymisvapauden piiriin. 3 Työntekijöillä on oikeus järjestäytyä ja sopia. Oikeus neuvotella työehtosopimuksia liittyy keskeisesti oikeuteen järjestäytyä. Myös tämä oikeus on taattu yhdessä ILOn yleissopimuksessa. Järjestäytymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus on TEHY t 13–2015 pakko vuonna 2007. Tehyn joukkoirtisanoutumisuhan alla silloinen hallitus sääti lain, jolla se olisi voinut pakottaa koulutetun hoitohenkilöstön työhön. 13 avajaiskulkue. Riikka Pulkkinen ja Maiju Härkönen kantavat olympialippua Käpyrinteen palvelutalon kesäkisojen avajaisissa. 14 TEHY t 13–2015 vanhustyö Ovet auki maailmaan Tehy-lehti etsi hyviä ideoita vanhustyöhön. Ykkösasiaksi nousi mielekäs tekeminen. teksti Terhi Mäkinen kuvat Liisa Takala ja Harri Virta TEHY t 13–2015 15 1 Keihästä, kuulaa ja mäkihyppyä käpyrinteen palvelutalossa Helsingin Käpylässä mitellään joka kesä olympialaisissa. Heitetään keihästä, työnnetään kuulaa ja kävellään maratonia. Yksiköiden välillä pidetään jalkapalloottelu. Talon historia liittyy tiiviisti olympialaisiin, sillä Käpyrinne valmistui olympiavuonna 1952. Ennen kuin vanhukset muuttivat taloon, siellä majoittui olympialaisten toimitsijoita. Liikunta on arjessa muutenkin mukana. Käpyrinteessä on oma fysioterapeutti, joka ohjaa ryhmiä ja auttaa löytämään asukkaiden vahvuudet. Joka keskiviikko vapaaehtoiset vievät vanhuksia kävelylle. Jo loppuneen teknologiaprojektin perua on pelikonsoli, joka innostaa jäljittelemään rallia, mäkihyppyä, hiihtoa tai vaikka keilaamista. Liikunta on tutkitusti edullinen ja toimiva keino parantaa ikäihmisten mieltä ja kuntoa. On arvioitu, että jos koko iäkkään väestön toimintakyky vastaisi parhaiten koulutettujen tasoa, hoito- ja hoivakulut vähenisivät puoleen. Kaikkia suomalaisia vanhuksia kannustaa liikkumaan Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelma. Ikäinstituutti on mentoroinut kuntia ja tuottanut hyvää materiaalia virikkeeksi muillekin. Esimerkiksi Valkeakoskella on koulutettu ulkoiluystäviä. Taloyhtiöissä pyörii jumpparyhmiä ja kuntosalille kuljetaan yhteisellä Sampo-bussilla. WWW.VOIMAAVANHUUTEEN.FI AIVOLIITON OHJEET LIIKUNTANEUVONTAAN WWW.AIVOLIITTO.FI/AIVOVOIMAA Seniorikylä Suomeen hollannin Hogeweyk on kuin mikä tahansa viihtyisä pikkukylä: puisto ja puutarha, suihkulähde, kampaamo, teatteri, kahvila ja marketti. Kaikki asukkaat vain ovat vaikeasti muistisairaita. He liikkuvat alueella vapaasti, hoitohenkilökunnan avustamina tai yksin. Vanhukset asuvat kodinomaisesti, ja suurimmalla osalla on oma pieni asunto. Harva tietää asuvansa laitoksessa. Koteja on seitsemää eri tyyppiä kulttuurikodista kristilliseen. Omaiset täyttävät alkukyselyn, jonka perusteella vanhus pääsee elämäntyyliään lähinnä olevaan kotiin. Henkilöstön lisäksi kylässä on apuna paljon vapaaehtoisia. Suomalainen vanhus seilaa tyypillisesti pari viimeistä elinvuottaan hoitopaikasta toiseen, mutta Hogeweykissa saa olla kuolemaan asti. Seniorikyliä on rakenteilla Suomeenkin. Ensimmäisenä taitaa valmistua Virkkulan kylä Outokummussa. Lahteen valmistuu vuodenvaihteessa palvelukortteli, jossa on hoivakoti ja päiväkoti. WWW.VIRKKULANKYLA.FI WWW.HOIVATILAT.FI 16 2 vanhustyö Päiväkahvit puutarhassa perunan nostajaiset, joiden jälkeen popsittiin porukalla uusia perunoita ja silliä. Vanhuksen elämän ensimmäinen smoothie palvelukodin pihalta kerätyistä marjoista. Sademäärien tarkkailua sademittareista. Aikaisempina kesinä Snällintuvan piha Noormarkussa oli vähällä käytöllä, mutta viime kesä oli eri maata. Vanhukset joivat kahvitkin joka päivä ulkona. Snällintupaan muokattiin virikepuutarha Lions Clubin lahjoittamilla varoilla. Pihalla kasvaa mansikkaa, perunaa, salaattia, kesäkurpitsaa, sipulia ja tietysti kukkia. Suunnittelussa ja välineiden hankkimisessa auttoi Porin kaupungin puutarhuri. Perennoja toivat omaisetkin. Lahjoituksia saatiin myös paikalliselta puutarhalta ja istutuslaatikkoja ja heinäseipäitä yksityisiltä ihmisiltä. –Ihmiset auttavat mielellään, kun vain tietävät, miten. En koe noloksi pyytää apua, vaikka olemme kunnallinen palvelutalo. Toiveet kannattaa sanoa ääneen, vinkkaa vanhuspalveluiden esimies Nina Leppälammi. Hiljan hän kysäisi tutulta rehtorilta, olisiko jollakin koululla tarpeettomia puolapuita Snällintuvan kuminauhajumppaajia varten. Sellaiset löytyivät pian. Palvelukodin virikekalenteri on sopivan täynnä. Kylässä käy muun muassa musisoijia ja lapsia seurakunnan kerhoista. Työntekijät ovat tuoneet visiitille omia lemmikkejään. Asukaspalaverissa toivottiin muun muassa puutöitä ja käsitöitä. Niiden ohjaaja on mietinnässä. Kun asukkailla on mielekästä tekemistä, he nukkuvat eikä mieli täyty kivusta, särystä ja yksinäisyydestä. Se vähentää hoitajienkin työtä. –Vastavuoroisuus on hauskaa. Me voimme opettaa vanhusta ottamaan selfien, ja hän innostuu näyttämään, miten mehupilleistä syntyy himmeli. Ihmisten vilpitön ilo tuo itsellekin hyvän mielen ja auttaa jaksamaan arjen puurtamista. Viime jouluksi hoitajat kutoivat Snällintuvan 24 asukkaalle villasukat. Asukkaat eivät ole tottuneet saamaan hoitajilta lahjaa, ja paketti oli monelle iso juttu. Nina miettii jo, miten vanhukset saisi innostumaan ulkoilusta talvellakin. –Seurakunnan kerholaisia tai koululaisia voisi pyytää pihaan asukkaiden kaveriksi tekemään lumiukkoja. Opetamme vanhusta ottamaan selfien. Hän näyttää, miten mehupilleistä syntyy himmeli. MYÖS KONGINKANKAALLA MUISTIKOTI KÖMIN HELMESSÄ ON MUOKATTU AISTEJA RUOKKIVA PUUTARHA. SAIRAANHOITAJA, PUUTARHURI MINNA LÅNGIN BLOGI AIHEESTA RAPARPERIRETKI.BLOGSPOT.FI. TEHY t 13–2015 lukuhetki. Lahja Ahola syventyy lehteen Snällintuvan pihamaalla. Kimppakämppä opiskelijoiden kanssa hollantilainen keksintö tiettävästi tämäkin: palvelutalossa asuu opiskelijoita, jotka maksavat tavallista pienempää vuokraa ja sitoutuvat viettämään sovitun ajan vanhusten kanssa. Ideaa kokeillaan Suomessa. Helsingin Diakonissalaitoksen Sanervakotiin muutti syksyllä lähihoitajaopiskelijoita asumaan muistisairaiden ja mielenterveyskuntoutujien kanssa. Lisää kokeiluja on alkamassa. Asiaa puuhaavat kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto, Helsingin Diakoniaopisto, Helsinki Missio ja Nuorisoasiainkeskus. TEHY t 13–2015 3 onkohan kirpeitä? Raili Peltola, Aune Grönfors ja Mirja Haapajärvi nauttivat puutarhan antimista. Taidetta ja nokkapokkaa kuusi Ylä-Savon kuntaa löi hynttyyt yhteen kulttuurin saralla: Vieremä, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Iisalmi ja Sonkajärvi saivat opetus- ja kulttuuriministeriöltä 50 000 euron hankerahan ja panivat likoon omaakin rahaa palkatakseen aluetaiteilijan, joka tuo taidetuokiot ikäihmisten ulottuville. Taiteilija Leena Mulari kertoo, että tuokioissa on muun muassa maalattu tyynyliinoja ja tehty paperia ja kynttilöitä. Jos kädet eivät enää toimi, keskitytään vaikkapa musiikin kuunteluun. –Kulttuurin suotuisista vaikutuksista on hyllymetreittäin tutkimusta. Ihmisen on tärkeä kokea, että hän on muutakin kuin sairautensa. Moni yllättyy siitä, että osaa ja haluaa näyttää valmiin työn lapsilleen. Tämän ikäpolven ihmiset ovat monesti vaatimattomia ja kiitollisia pienistäkin asioista. Yhdessä tekeminen parantaa ryhmädynamiikkaa. Vanhuksillakin voi olla nokkapokkaa, ja uudet puuhat saattavat näyttää näyttää kaverista uuden puolen. –Ketään ei pakoteta mukaan. Jotkut pitävät taiteilua ensin hupatuksena. Joillekin pitää muistuttaa, ettei tästä anneta 17 vanhustyö maali! Elbe Nissinen potkaisee. Abdikadir Mohamed neuvoo tekniikassa. kouluarvosanaa. Ihmisiä pitää kuunnella herkällä korvalla. Tutustuminen ja kuulumisten vaihto ovat tärkeä osa taidehetkeä. Ihanne olisi, että taidetuokio juurtuisi palvelutalon arkeen. Jos ammattivetäjään ei ole varaa, vastuuta voisivat ottaa vapaaehtoiset. –Jo ääneen lukemisella voi ilahduttaa vanhuksia. Hoitohenkilöstö on suhtautunut lämpimästi taidetuokioiden tuomaan vaihteluun, mutta heillä ei tahdo perustyöltä riittää aika pajojen ohjaamiseen. Palvelutaloissa ja päivätoiminnassa mukana olevat on melko helppo tavoittaa. Kotona asuvia maaseutukylien vanhuksia taiteilija on tavoitellut yhteistyössä Marttojen, metsästysseurojen ja kyläyhdistysten kanssa. Kimppakyytejä on sovittu ja kyläkunnissa pidettäviin taidetuokioihin ovat tervetulleita nuoremmatkin. Leena Mulari tekee seudullaan pioneerityötä, mutta hyvinvointitaiteesta puhutaan muuallakin. Esimerkiksi Suomen Kulttuurirahasto antoi erilaisiin hankkeisiin tänä vuonna 600 000 euroa. WWW.FACEBOOK.COM/ALUETAITEILIJA Stoppi syrjäytymiselle 82-vuotias Väinö oli jäänyt kiertopalkinto. Airi Saari sai jalkapallo-ottelun voittopokaalin. yhteiset vitsit. Lääkäri Hemohes alias Aarne Rosvall (vas.) ja Riikka Pulkkinen (oik.) kannustavat Raimo Sihvoa. 18 leskeksi. Päivät tuntuivat pitkiltä ja tyhjyyttä lääkitsi juopottelu. Hän eristäytyi kotiinsa ja raha-asiat menivät sotkuun, kunnes Turun Löytävän työn ammattilaiset tulivat kylään. Kotihoidon käynnit lisääntyivät ja edunvalvonta käynnistyi. Väinö pääsi päihdepalvelujen ja vertaistoiminnan piiriin. Tukihenkilötoiminta aloitettiin. Löytävä työ alkoi Turussa huhtikuussa 2014. Tarkoitus on auttaa syrjäytymisvaarassa olevia tai jo syrjäytyneitä ikäihmisiä. Huolensa voi kertoa ihminen itse, hänen läheisensä tai joku palveluverkostosta. Ensimmäisen vuoden aikana tavoitettiin 156 ikäihmistä, joiden luokse on tehty 400 kotikäyntiä. Hankkeella on kaksi matalan kynnyksen toimipistettä, joissa on käynyt kahvilla ja ryhmissä 1 310 henkeä. WWW.FINGERROOS.NET/LOYTAVA TEHY t 13–2015 4 Muistoista runo, runosta laulu kansainvälistä tunnustusta saanut musisointi-idea syn- tyi vahingossa, kertoo toimintaterapeutti Maaret Meriläinen. Maaret veti Oulun Seudun Muistiyhdistyksessä muistisairaiden musiikkiryhmää. Ryhmäläiset olivat entisiä musiikin harrastajia, osa ammattilaisia. Oli selvää, ettei pelkkä yhteislaulu ollut heille tarpeeksi haastavaa. Ryhmä päätti tehdä yhdessä laulun. Ensin päätettiin aihe, josta juteltiin ja jaettiin muistoja. Muistoista syntyi runo, joka sävellettiin. Laulua harjoiteltiin ja se nauhoitettiin. Levynjulkistamisjuhlatkin olivat niin hauskat, että päätettiin tehdä toinen laulu. Lauluista on tehty Youtubeen musiikkivideoita, joissa on hyödynnetty osallistujien omia, vanhoja valokuvia. –Huomasin, että laulujen tekemisessä toistuu sama kaava ja päätimme kirjoittaa siitä käsikirjan hyödyksi muillekin. Ei kannata säikähtää – ohjaajan ei tarvitse osata säveltää. Lopputulos voi olla pelkkä runo tai säveltämisen voi ulkoistaa kysymällä 5 avuksi jotakuta. Voi myös käyttää vanhoja tuttuja sävelmiä. Pääasia on, että ryhmä luo jotakin uutta ja näkyvää. Musiikin tekeminen tuo iloa ja aktivoi ryhmäläisiä, mutta tarkoitus on myös nostaa muistisairaiden taidot näkyviin. Maaret ja fysioterapeutti Minna Kangas esittelivät mallin kansainvälisessä Alzheimer-konferenssissa ja käsikirja on käännetty englanniksi. Musiikin hyödyistä on paljon tutkimustietoa. Rytmittely taputtamalla tai vaikkapa tamburiinilla voi ylläpitää muistisairaan vuorovaikutustaitoja. Rytmitellessä on kuunneltava itseään ja vieruskaveriaan. –Laitoin kerran afrikkalaisen musiikin soimaan ja pyysin ryhmää tekemään vapaasti rytmiä. Alun ujostelun jälkeen tömisteltiin jaloilla, tanssittiin ja pyörittiin hymy huulilla. Se oli aivan mahtavaa. KÄSIKIRJA LAULUN TEKOON OSOITTEESSA WWW.INNOKYLA.FI, ETSI SANOILLA ”MUISTOISTA MUSIIKIKSI”. RYHMÄN MUSIIKKI VIDEOT MUISTATKO? JA ÄITI LÖYTYVÄT YOUTUBESTA, TEKIJÄNÄ OSMYTV. Vanhakin nyt liikkuu helsinkiläisen Kustaankartanon palvelukeskuksessa vanhustenhoito on ottanut kymmenessä vuodessa jättiloikan. Vanhuksista enää kaksi prosenttia on vuodepotilaita. He ovat käytännössä saattohoidossa. Pidätyskyvyttömiäkin vanhuksia viedään vessaan huomattavasti aiempaa enemmän. Psykoosilääkkeiden käyttö on vähentynyt 22 prosenttia, rauhoittavien ja unilääkkeiden 38 prosenttia ja säännöllisen unilääkityksen määrä 8 prosenttia. Kaatumisten määrä on lähes puolittunut. Myös mieliala on kohentunut. Muutos parempaan onnistui aktiivisuuteen kannustavan hoitomallin ansiosta. Jokaiselle vanhukselle laaditaan fysioterapeutin avulla suunnitelma toimintakyvyn ylläpitoon. Asukkaan ääntä kuunnellaan: kysytään elämän vaiheista ja mieltymyksistä. Turvalattia rohkaisee asukkaita liikkumaan. Se hälyttää, kun vanhus lähtee liikkeelle ja hoitaja voi tulla avuksi. –Teknologian merkitystä hehkutetaan ehkä liikaakin. Tärkein on asenne. Ensin vanhusten vuoteesta houkuttelu aiheutti muutosvastarintaa. Vähitellen hoitajat huomasivat, että vanhusten toimintakyky parani, sanoo Kustaankartanon johtaja Leena Pohjola. Vuode on vanhukselle vaarallinen paikka. Maatessa tasapaino heikkenee ja kaatumisriski kasvaa. Syntyy makuuhaavoja ja kipeitä koukistumia. –Aluksi keskityimme fyysiseen aktivointiin, mutta viime aikoina olemme miettineet enemmän sosiaalista puolta. Miten arki olisi sellaista, että sitä haluaa elää ja osallistua? Haluamme avata ovet, emme olla suljettu laitos. Kustaankartano on Suomen toiseksi suurin palvelutalo. Siellä on 438 asukasta. Suurin on Koukkuniemi Tampereella. Vuode on vaarallinen paikka. HARRIET FINNE-SOVERI, LEENA POHJOLA JA MUUT: PYSYVÄSTI AKTIVOIVAAN ARKEEN. INNOKUSTI-HANKE 2007–2010 JA MITEN SITTEN KÄVI. RAPORTTI 30/2014, THL. TEHY t 13–2015 Työsarkaa fysioterapeuteille terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat uskovat, että Suomella on edellytykset vanhustenhoidon mallimaaksi. Menestymme hyvin muuhun Eurooppaan nähden monella osa-alueella, mutta toimintakyvyn ylläpidossa meillä on paljon petrattavaa. Hoitoa eri maissa voi verrata RAI-järjestelmän avulla. Helsingin palvelukeskuksissa tehty RAIvertailu osoitti fysioterapeutin tärkeyden. Vertailussa menestyivät ne yksiköt, joissa kävi fysioterapeutti. Hoitajat uskalsivat rohkaista hänen tukemanaan niitäkin vanhuksia, joille vuoteesta nouseminen oli tuntunut mahdottomalta. RAUHA HEIKKILÄ JA MATTI MÄKELÄ: ONNISTUMINEN – RAI-VERTAILU KEHITTÄMINEN 15 VUOTTA SUOMESSA. RAPORTTI 9/2015, THL. 19 ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: RÖNTGENHOITAJA Pintaa syvemmälle Jokaisessa röntgenhoitajassa asuu pikkuinen remonttireiska, sanoo Outi Savijärvi. teksti Virve Järvinen kuvat Jari Lifländer työtahti kiihtyy. Kiire on lisääntynyt koko ajan, sanoo kuusi vuotta röntgenhoitajana työskennellyt Outi Savijärvi. 20 TEHY t 13–2015 ammatissa R öntgenhoitaja Outi Savijärven tyypillisin työtehtävä on keuhkojen röntgenkuvaus, mutta tyypillisintä potilasta hän ei osaa nimetä. Potilaiden kirjo on laaja, sillä Outi työskentelee päivystysröntgenissä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Sen päivystysyksikkö Acuta palvelee koko Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä, kaikkiaan noin miljoonaa suomalaista. Yksikössä hoidetaan päivittäin keskimäärin 270–350 potilasta. Tietokonetomografiakuvauksia tehdään päivässä useita kymmeniä ja tavallisia röntgenkuvauksia yli sata. CT-kuvausten ja natiiviröntgentutkimusten lisäksi Outi avustaa ultraäänitutkimuksissa. Magneettikuvauksiin ja angiografiatutkimuksiin Outi ei osallistu. Isossa yksikössä kuvausrepertuaari on laaja ja jokainen kuvantamismuoto vaatii erikoistumista. – Röntgenhoitajan tarvitsema tieto uusiutuu koko ajan. Tekniikka ja tutkimusmenetelmät kehittyvät, joten ala edellyttää jatkuvaa opiskelua. Jatkuva muutos tekee alasta mielenkiintoisen, kertoo Acutan röntgenin toisena vastuuhoitajana työskentelevä Outi. Esimerkkinä työssä tapahtuneista tuoreista muutoksista Outi mainitsee, että suoradigitaalinen röntgenkuvaus voidaan tehdä nykyään osastolla. Erittäin huonokuntoiset potilaat kuvataan liikuteltavalla laitteella. – Aiemmin hoitaja juoksi osastoilla kuvalevyjen kanssa. Nyt kuva näkyy kuvauslaitteen monitorilla heti ja siirtyy siitä napin painalluksella lääkärille. kuvaushetki on lyhyt. Ensin Outi tutustuu lääkärin kuvauslähetteeseen ja valmistelee kuvaushuoneen valmiiksi. Sen jälkeen hän noutaa potilaan päivystyksen odotustiloista. – Röntgenhoitajalta vaaditaan kykyä itsenäiseen päätöksentekoon. Hän päättää, missä asennossa potilas kuvataan. Potilaan voinnin arviointiin ja kuvausasennosta päättämiseen on vain hetki aikaa. Diagnoosin kannalta parhaimmat kuvat saadaan, jos potilas on kuvauksen aikana pystyssä. Pystyasento voi kuitenkin heikentää potilaan tilaa ja aiheuttaa kipua. TEHY t 13–2015 delfiini. Taysin digitaalisissa osastokuvauslaitteissa on koristemaalaukset. Laitteet on nimetty delfiiniksi, autoksi ja koiraksi. Tämä helpottaa kommunikointia röntgenhoitajien ja huoltomiesten välillä. i Nakki keuhkoissa Ruoalla ei saa leikkiä ja ruoan ääreen pitää rauhoittua. Niin sanotaan lapsille. Mutta valitettavasti se tahtoo toisinaan unohtua aikuisilta. Muistutus voi tulla kantapään kautta. Olen kuvannut potilaan, joka oli nielaissut hotdogin kokonaisena. Hänellä oli hengitysvaikeuksia ja hän epäili, että makkarasämpylän nakki oli päätynyt keuhkoihin. Todellisuudessa nakinpala oli jumiutunut henkitorveen. Kerran kuvasin miehen, joka oli osallistunut hampurilaisten syöntikilpailuun. Tavoitteena oli syödä mahdollisimman monta hampurilaista mahdollisimman lyhyessä ajassa. Kilpailu päättyi ikävästi, sillä yletön ruokamäärä aiheutti miehelle suolirepeämän.” 21 ammatissa –Työ on fyysisesti rankkaa, sillä melkein kaikki potilaat on autettava kuvauslaitteen petiin. Kohtaaminen potilaan kanssa on usein ohi muutamassa minuutissa. Seuraava potilas odottaa kuvausjonossa. Varsinkin iäkkäät potilaat haluaisivat jutella. Osa tahtoisi puhua sairauteen tai tutkimukseen liittyvästä pelosta. Tutkimus saattaa aiheuttaa hetkellistä kipua, ja tietokonetomografia voi olla ahtaanpaikankammosta kärsivälle ikävä kokemus. Juttuhetkeen ei ole valitettavasti aina aikaa, varsinkaan iltavuorossa tai viikonloppuisin. Iltavuorossa kuvantamisyksikkö ruuhkautuu terveyskeskusten lähettämistä ja päivän aikana loukkaantuneista potilaista. Viikonloppuna ja yöllä työllistävät alkoholin aiheuttamat tapaturmat. Päivystysaikaan röntgenhoitajia on seitsemän, yksi enemmän kuin päivävuorossa. Outi on työskennellyt röntgenhoitajana kuusi vuotta. Kiire on pahentunut koko ajan. –Kiirettä on yritetty vähentää potilaskuljettajalla, joka tuo osan potilaista luoksemme. Tämä on tuonut röntgenhoitajalle enemmän aikaa kuvaamiseen. outin mielestä jokaisessa röntgenhoitajassa asuu pikkuinen insinööri ja remonttireiska. Jos röntgenlaitteesta repsottaa jokin osa, Outi tarttuu ensin ruuvimeisseliin ja soittaa vasta sen jälkeen tarvittaessa huoltomiehelle. –Ala sopii tekniikasta ja fysiikasta kiinnostuneelle ihmiselle, joka haluaa työskennellä ihmisten parissa. Röntgentutkimus tehdään mahdollisimman pienellä säteilyannoksella – sellaisella, joka tuottaa kuitenkin diagnostisen kuvan. Röntgenputken virtaa ja jännitettä säätelemällä voidaan vaikuttaa säteilyn läpitunkevuuteen ja kuvan laatuun. Mitä isokokoisempi ja lihaksikkaampi potilas on, sitä enemmän tarvitaan säteilyenergiaa. Kuvien pitäisi onnistua ensimmäisellä yrityksellä varsinkin silloin, jos kuvattavana on lapsi tai kuvauskohteen läheisyydessä on säteilylle herkkiä elimiä. Röntgenhoitajan vastuulla on päättää, onko kuva laadullisesti sellainen, että se auttaa lääkäriä diagnosoinnissa. 22 i Pehmeitä ja kovia säteitä ► Röntgenkuvaus perustuu röntgensäteiden kykyyn läpäistä kudoksia. Kuvattavan kohteen läpäissyt säteily muodostaa kuvan kuvailmaisimelle. ► Tiheät kudokset, kuten luu, läpäisevät säteitä vähiten ja ilmapitoiset keuhkot eniten. Luu näkyy kuvassa vaaleana ja keuhkot tummana. ► Säteet jaetaan ns. pehmeisiin ja koviin. Kovat säteet ovat läpäisykyvyltään tehokkaampia. Röntgenhoitajan ammatti edellyttää jatkuvaa opiskelua. röntgensäteiltä pitää suojautua, koska ne voivat aiheuttaa soluvaurioita. Solu osaa korjata vaurion itse, mutta mahdolliset DNA-vauriot voivat aiheuttaa häiriön solun korjautumisessa ja saada aikaan syövän esiasteen. Potilaiden suojavarusteissa ja kuvaustilan seinissä käytetään lyijyä, koska sitä säteet eivät juurikaan läpäise. Kuvaustilat on jaettu kahtia: kuvausalueeksi ja säätötila-alueeksi, johon röntgenhoitaja poistuu kuvauksen ajaksi. Osastokuvauksissa ei ole lyijyseinäisiä tiloja. Niissä hoitajan ainoa suoja on lyijyesiliina. Röntgenhoitajan ammattitaitoa on asettautua sellaiseen kohtaan, johon säteitä tulee mahdollisimman vähän. Säderasitusta voidaan pienentää myös rajaamalla kuvausalue tarkkaan. Kynnys osastokuvaukseen on korkea. Niitä tehdään lähinnä Taysin teho-osastoilla, päivittäin muutamia kymmeniä. Osastokuvauksiin liittyvän mahdollisen säderasituksen vuoksi osastokuvausvuoroja kierrätetään. Raskaana olevat työntekijät eivät osallistu röntgenkuvauksiin lainkaan. –Röntgenhoitajan ammatissa omaa raskautta on vaikea pitää pitkään salaisuutena! outi katsoo röntgenkuvasta, että se on teknisesti onnistunut. Sitä tarkemmin hän ei ehdi kuviin perehtyä. Potilaan henkeä uhkaavat löydökset erottuvat usein nopeasti, mutta potilaalle röntgenhoitaja ei saa niistä mainita. ”Lääkäri kertoo vastaukset” on lause, jota röntgenhoitaja toistelee usein. –Maailmalla on maita, joissa röntgenhoitajat saavat tehdä diagnooseja. Tämä vaatii kuitenkin toisenlaisen koulutuksen kuin Suomessa. Isot, kuvissa näkyvät kasvaimet kantajineen jäävät välillä kaihertamaan mieltä, samoin onnettomuuteen joutuneet lapset. –Kuvantaminen on olennainen osa diagnostiikkaa ja hoitoketjua. Röntgenhoitaja ei useinkaan tiedä, miten ketju kuvantamisen jälkeen jatkuu. Tämän tietäminen saattaisi tuoda työhön lisämotivaatiota ja auttaa ymmärtämään paremmin hoitoketjua. t TEHY t 13–2015 kolumni Rahasta ja rakkaudesta puhutaanpa rahasta. Rehelli- Kolumnistimme laura kosonen on kätilö, toimittaja ja filosofian maisteri. sesti ja tosiasioita. Se on vaikeaa, sillä taloustohtoritkaan eivät ole yhtä mieltä taudista tai hoitokeinoista: leikataanko vai elvytetäänkö, millä summalla potilas on heräteltävissä henkiin? Ketä uskoa, kun vaihtoehtoisia totuuksia tunkee joka tuutista? Jospa lähtisi liikkeelle maalaisjärjestä ja oikeustajusta. Minulla on kaksi ammattia ja ammattiidentiteettiä. Arvostan molempia ja teen töitä molemmilla aloilla. Mielestäni kätilön työ on monella tavalla vastuullisempaa ja kuormittavampaa kuin toimittajan työ. Oikeustajuni sanoo, että olisi oikein, jos saisin siitä parempaa palkkaa kuin toimittajana. Palkka on kuitenkin tonnin pienempi kuin toimittajan hommissa ja vaikuttaa siltä, että kuilu vain kasvaa. Moni hoitajakollega kysyy, miksi vaihdoin sisäsiistit valkokaulustyöt vapaaehtoisesti rukkashommiin, joissa usein tuoksahtaa muukin kuin kausituoksu. Joskus mietin sitä itsekin, erityisesti juostessani osaston käytävällä perjantain ja lauantain välisenä yönä kello neljä. Hoitajan palkassa on siivu pyhää henkeä. ihmisten motiivit työntekoon ovat erilaiset: yksi haluaa rahaa, toinen mainetta, kolmas merkityksellisyyttä. Joskus harvoin ne saattavat tulla samassa paketissa, mutta hoitoalalla eivät. Hoitajan palkassa on siivu pyhää henkeä, jota kutsumukseksi kutsutaan. Se maksetaan rahapalkan päälle kaunopuheissa. Hoitoalalla näen paljon kyllästymistä, väsymistä ja kyynistymistä. Paljon enemmän kuin millään muulla alalla näen sitoutumista, tunnollisuutta ja vastuunkantoa. Kolmatta vuosikymmentä alalla osaamistaan kartuttaneen kollegani TEHY t 13–2015 huokaus on tänä syksynä ollut tavallista syvempi: ”Kuinka tyhmänä ne minua pitävät”, hän kysyy. Vain todellisuudesta täysin irralleen ajautunut SSS-mies voi tulla puhumaan kollegalleni yhteisiin talkoisiin osallistumisesta. Hän ja tuhannet kaltaisensa ovat osallistuneet talkoisiin parin tonnin kuukausipalkallaan jo vuosikymmenet. Ja kun tämä ihminen jaksaa vielä jakaa minulle hiljaista tietoaan – arvokkainta pääomaa – perjantain ja lauantain välisenä yönä kello neljä, on hän mielestäni ansainnut muutaman ylimääräisen lomapäivänsä. Mitä jos konkarit väsytetään loppuun? Hoitamisesta tulee bulkkiammatti, jossa piipahdetaan pari vuotta paremman puutteessa. Silloin potilas on pulassa. yliopistoaikaiset tuttavani alkavat olla alansa vankkoja asiantuntijoita, samoin hoitoalalla olevat ikäiseni kollegat. Molemmat ryhmät ovat korkeakoulutettuja huippuammattilaisia. Toisilla on ehkä projektinvetovastuu tai budjettivastuu, toisilla on joka päivä lakisääteinen vastuu hengestä ja terveydestä. Vain toisille vastuusta maksetaan. Teen kätilönä lyhennettyä, 30-tuntista työviikkoa, koska omat lapset ovat vielä pieniä. Peruspalkkani ennen veroja on 1 868 euroa. Kun kerron tämän muilla aloilla työskenteleville tuttavilleni, heiltä loksahtaa leuka auki. Vielä en ole tavannut ihmistä, joka ajattelee, että hoitoalalla on löysää rahaa ja aikaa leikattavaksi asti. Oma todellisuus ei avaudu toisille vaikenemalla. Eikä kutsumuksellisinkaan hoitaja elä juhlapuheilla. Siksi juuri nyt hoitajan on tärkeää muistaa tämä: Puhu hiljaa rakkaudesta. Mutta rahasta huuda hemmetin kovalla äänellä. 23 hoitaja omaisena lähellä. Saila Vesterbacka kulki perheensä kanssa isoäidin rinnalla viimeiseen asti. Kollegoiden apu ei unohdu. naapurit. Leni Palenius auttaa päivittäin Alzheimeria sairastavaa äitiään Mirja Elsistä. Isä kuoli vajaa vuosi sitten. Rakas potilas Kun hoitajasta tulee omainen, ammatti antaa tukea. Joskus tieto lisää tuskaa. teksti Minna Ruotsalainen kuvat Annika Rauhala 24 TEHY t 13–2015 suurella sydämellä. Sini Syrjäläinen haluaa tietää poikansa hoidosta mahdollisimman tarkasti. Eemeli on sairaudestaan huolimatta energinen isoveli. ”Ihanat hoitajat tsemppasivat minuakin” Saila Vesterbacka 60-vuotias röntgenhoitaja Työskentelee Kätilöopiston sairaalassa Helsingissä. H usin syöpäklinikka oli tuttu röntgenhoitaja Saila Vesterbackalle neljän vuosikymmenen takaa. Hän TEHY t 13–2015 oli tehnyt klinikalla ensimmäisen harjoittelunsa, mutta nyt hän palasi sinne äitinsä kanssa, omaisena. Kun sokkiuutinen äidin pahasti levinneestä rauhassyövästä, adenokarsinoomasta, tavoitti Sailan, hän alkoi selvitellä asioita tottuneesti: kysellä lähetteen perään ja rauhoitella äitiään. Lääkärin selostaessa sairautta juurta jaksain hän kertoi olevansa itsekin alalla. 25 hoitaja omaisena Välillä teki pahaa nähdä tilanteen vakavuus äitiään paremmin. Kun mitään ei ollut tehtävissä, äiti muutti Sailan perheen luokse. Se oli luonteva ratkaisu, sillä hän oli koko perheelle äärimmäisen rakas ja Saila hänen ainoa lapsensa. –Äitini halusi luoksemme ehkä siksi, että hän tiesi minun pystyvän hoitamaan. Aviomies huolehti anopistaan pari viikkoa, ennen kuin Saila jäi virkavapaalle työstään. Perhe sai myös apua Helsingin kaupungin kotisairaalasta. Saila ei ollut aiemmin tiennytkään, että kotiin on mahdollista saada saattohoitoa. –Kun hetkellinen epätoivo iski, ihanan reippaat hoitajat tsemppasivat minuakin. Saila ihailee, miten luonnollisesti ja kunnioittavasti hoitajat suhtautuivat kuolevaan ihmiseen. Hoitajat puhuttelivat äitiä kovin nätisti. He osasivat kohdata omaiset herkimmillään ja huolehtivat koko perheen jaksamisesta. Hoitajat tulivat auttamaan myös yöllä, jotta omaiset saivat nukkua. omaisen rooli ei sulkenut pois hoitajuutta. Saila arvioi kotisairaalan hoitajien työtä koko ajan, ainakin alitajuisesti. –Olisin varmaan heti sanonut, jos olisin huomannut jotakin huomautettavaa. Ammattini antoi itsevarmuutta ja rohkeutta, vaikka röntgenhoitajana hoitosuhteet ovatkin usein lyhyitä ja varsinaista kliinistä hoitotyötä on vähemmän. Päivittäiset vessaan auttamiset, pesut ja lääkkeiden anto onnistuivat ammattimaisesti. Tunnetilat vaihtelivat suuresti, koska autettavana oli oma äiti. Ehkä kuolemankin osasi nähdä paremmin osana elämää, Saila pohtii. Sairaus eteni nopeasti muutamassa viikossa. Äiti menehtyi alkuvuodesta, mutta hän ehti kiittää vielä tytärtään viimeisestä kodista. –Pyrin olemaan koko ajan rauhallinen ja suhtautumaan kaikkeen asiallisesti. Se auttoi äitiänikin. Ilman hoitajataustaani se olisi tuskin onnistunut yhtä hyvin. 26 ”Menetin luottamustani hyvään hoitoon” Leni Palenius 53-vuotias mielenterveyshoitaja Työskentelee toiminnanjohtajana A-Kilta ry:ssä Helsingissä. L eni Palenius poistui isänsä sairaala- vuoteen ääreltä usein itkien. Toisinaan isältä otettiin öisin kutsukello pois. Oli päiviä, jolloin häntä ei nostettu lainkaan sängystä. Kielenkäyttö oli usein tylyä. –Olin liian varovainen, koska en halunnut vaikuttaa rasittavalta omaiselta. Tiedän, miten haastavia omaiset osaavat olla. Kun lopulta oli pakko puuttua, aloin pelätä. Hoitajalla on paljon valtaa hoitotilanteessa, Leni sanoo vakavana. Isä makasi kuntoutusosastolla lähes täysin toisten armoilla, vain oikea käsi liikkui kunnolla. Mutta ymmärrys, tunteet ja huumori olivat entisellään. Ensin Leni ei suostunut kuulemaan ja näkemään ongelmia. Mielenterveyshoitajana hän selitti huomaamiaan laiminlyöntejä resurssipulalla, kiireellä, huonoilla päivillä ja henkilöstön vaihtuvuudella. Olihan hän aina puolustanut kollegoitaan. Kerran Leni sattui samaan huoneeseen, kun rollaattorilla kulkeva iäkäs potilas joutui hoitajan tunteenpurkauksen kohteeksi. Hoitaja tiuski ja repi potilasta vaatteista. Leni ilmoitti asiasta osastonhoitajalle, ja hoitaja lakkasi tervehtimästä. Isälle alkoi sattua yhä enemmän outoja asioita. Omaisen hämmennys, hätä ja turvaton olo kasvoivat. Hyvin alkanut puheterapiakin lopetettiin omaisille ilmoittamatta. Isän vointia täytyi käydä kysymässä joka kerta erikseen kansliasta. –Hoitajana ymmärrän, että priorisointeja täytyy tehdä. Tiedän, että isämme oli monisairas ja varmasti aikaa vievä potilas. Työmme kohde on silti mielestäni edelleen ihminen, ei kone. kiireellä tai väsymyksellä ei voi Lenin mielestä selittää tylyyttä ja välinpitämättömyyttä. Eikä isän osastolla näyttänyt edes olevan kova tahti. Matkan varrelle osui myös hoitajia, jotka jaksoivat olla läsnä, auttaa ja välittää. Parhaiten isä koki myös tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi terveyskeskuksen päivystyksessä. Leni on miettinyt, väsyykö hoitohenkilökunta herkemmin yksiin ja samoihin, paikoillaan makaaviin potilaisiin. Hän arvelee, että moni joutuu työskentelemään hoitoalalla nykyään huonon omantunnon kanssa. Työtään ei pysty tekemään niin hyvin kuin haluaisi. Isä kuoli sairaalassa yöllä. Kiire oli niin kova, ettei omaisille ehditty soittaa, kun kunto alkoi huonontua. leni työskentelee päihdekun- toutujien parissa. Kokemukset omaisena ovat herkistäneet häntä kuuntelemaan asiakkaita entistä tarkemmin – kanssaihmisinä, jotka tarvitsevat apua elämässään. Oma äiti pärjää vielä keskivaikean Alzheimerin kanssa kotihoidossa, mutta tulevaisuus huolestuttaa. –Ammattini takia osasin olla aktiivinen. Häpeän, että omalla alallani voi tapahtua tällaista. Menetin luottamustani siihen, että sairaalassa potilaat ovat turvassa ja saavat hoitoa. TEHY t 13–2015 ”Ensisijaisesti olen aina äiti” Sini Syrjäläinen 31-vuotias keravalainen lähihoitaja ja sairaanhoitaja, opiskelee kätilöksi Työskentelee Helsingin kaupungin Lännen kotisairaalassa. S einää koristaa anatomian juliste ja pöydällä sykkii pienoismalli sydämestä. Sairaanhoitajaäiti Sini Syrjäläinen tutkii niitä reippaan esikoululaisensa, sydänsairaan Eemelin kanssa. Hoitajana hän tietää sairauksista enemmän kuin muut äidit. Se lisää tuskaa. Toisaalta luottamus lääketieteeseen ja hoitohenkilökuntaan on tavanomaista vankempi. –Ensisijaisesti olen aina äiti. Hoitajana näen herkemmin riskejä joka paikassa – mahdolliset pöpöt ovenkahvoissakin, Sini pohtii. Eemelillä diagnosoitiin heti syntymän jälkeen harvinainen rakennevika TAC, ykköstyypin truncus arteriosus ja b-tyypin IAA. Eemelin sydämestä lähti vain yksi valtasuoni, ja kammioiden väliseinä puuttui kokonaan. IAA tarkoitti, että myös aortankaaressa oli katkos kaulavaltimon ja vasemman solisvaltimon välissä. Ensimmäinen leikkaus, totaalikorjaus, tehtiin viikon ikäisenä. Jossakin vaiheessa kouluiässä on odotettavissa avosydänleikkaus. TEHY t 13–2015 Etsimme uusia osaajia eri puolille Suomea Autamme joka päivä ympäri maailmaa tuhansia ihmisiä pääsemään liikkeelle ja pysymään liikkeessä. Tavoitteemme on edistää ihmisen vapautta, itsenäisyyttä ja elämänhallintaa mahdollistamalla yksilön liikkuminen. Respectassa ja Ottobockissa olet osa maailmanlaajuista organisaatiota, jolle ensisijaisen tärkeää on laatu ja asiakastyytyväisyys. Koska edustamme alan kärkeä ja kehitämme alan tekniikkaa, tarjoamme työntekijöillemme parhaat edellytykset auttaa muita – joko maailmalla taikka Suomessa. Kun haluat keskittyä elämässäsi ja urallasi hyvän tekemiseen, Respecta on sinulle oikea työpaikka. Lue lisää www.respecta.fi/tyopaikat 27 hoitaja omaisena Sini muistaa suhtautuneensa huonoihin uutisiin melko tyynesti, ilman hysteeristä itkua. Siihen täytyi vaikuttaa oma ammatti. Jo ennen syntymää oli tiedossa, että esikoisella voi olla sydänsairaus, mutta tarkasta diagnoosista ei ollut varmuutta. Kun lapsi oli syntynyt hengissä ja leikkaus oli mahdollinen, täytyi vain katsoa eteenpäin. Ammattilaisena Sini osasi pelätä enemmän leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita. –Miehelleni pelkkä sairaalaympäristö oli ahdistava. Minulle taas kotoisa ja turvallinen. En osannut pelätä, sillä tiesin lapsemme olevan huippuammattilaisten käsissä. Vaihtuvia tarjouksia koko syksyn Oriolashop.fissä Verkkokauppa terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille. Tuotevalikoima koostuu mm. kosmetiikkatuotteista, ravintolisistä, elintarvikkeista ja lemmikkituotteista. Oletko jo hyödyntänyt lokakuun etusi? TARJOUKSET VOIMASSA 31.10. 2015 saakka Rekisteröidy heti Aqualan L, Aqualan Duo ja Aqualan Plus 400 g pumppupullot -10 % Gefilus Mustikka 60 purutablettia -10 % Rekisteröidy terveydenhuollon ammattilaisena ja tilaa tuotteita edullisesti Oriolashop.fistä! Maksutapoina ovat verkkopankkimaksu, luottokortit ja lasku. Lisätietoja toimitusehdoista ja maksutavoista löytyy verkkokaupastamme. Asiakaspalvelu: [email protected] puh. 020 33 4242 ke–pe klo 10–14, www.oriolashop.fi 28 sini ei yleensä kerro hoitohenkilö- kunnalle ammatistaan, sillä hän ei halua tuntea itseään päällepäsmäriksi. Ammatti on tosin selvinnyt usein esitiedoista tai pienistä lipsautuksista. Sini kun ei useinkaan tyydy labratuloksia kuunnellessaan ”kaikki kunnossa” -toteamukseen. Henkilökunta on tullut kontrollikäynneillä niin tutuksi, että joskus kuuluu myös kollegiaalinen ”näin meidän kesken” -lause. Kuopuksen pitkästä synnytyksestä jäi mieleen kätilön lohduttava ”kyllähän sinä tiedät”. Sinille kerrotaan asioista enemmän ja tarkemmin kuin muille vanhemmille. Tasapainottelu äitinä ja hoitajana on välillä vaikeaa. Erityisen tarkka hän on hygieniasta. Sydänlapselle pienikin bakteeri tai virus voi olla iso. –Yritän pitää suuni viimeiseen asti kiinni, sillä luotan kollegoiden ammattitaitoon ja haluan antaa heille työrauhan. En näe silti mitään pahaa, jos joudun huomauttamaan jostakin asiallisesti. Osaan oikeasti arvioida työtä enkä ole vain turhasta valittava nipottajaäiti. Sini ei murehdi tulevaa, vaan elää päivän kerrallaan. Futistreeneihin kiirehtivä Eemeli pärjää tällä hetkellä ilman päivittäisiä lääkkeitä. Sydäntäkään ei tarvitse ultrata nykyään kuukausittain. Vaikka ei sairaalassa ikävää ole, sillä sairaalaklovnit onnistuvat naurattamaan joka kerta. Yritän pitää suuni viimeiseen asti kiinni. TEHY t 13–2015 terveys KOONNUT RIITTA HANKONEN, [email protected] Kaikki voittavat liikunta maksaa itsensä takaisin – myös työnantajalle. Liikuntaan kannattaa panostaa, sillä mielenterveyden sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet johtavat usein työkyvyttömyyteen ja sairauspäiviin. UKK-instituutti selvitti liikunnan hyötyjä naisille vaihdevuosien aikana. Tutkimuksen mukaan liikunta ehkäisee lihasvoiman vähenemistä sekä kestävyyskunnon ja elämänlaadun heikentymistä. Näillä kaikilla on vaikutusta työurien pituuteen. Jokainen torjuttu työkyvyttömyyseläke tuottaa kuntatyönantajalle 60 000 euron säästön. Tutkimukseen osallistui 151 keski-ikäistä, vähän liikkuvaa naista. Heillä oli useita vaihdevuosioireita. Tehostetun liikunnan ryhmäläiset liikkuivat vähintään 50 minuuttia neljä kertaa viikossa. Myönteiset vaikutukset lihasmassassa, kestävyyskunnossa ja elämänlaadussa näkyivät puolessa vuodessa. Yhteiskunnalle muodostuvia kustannuksia arvioitiin vertailemalla terveyspalveluiden käyttöä, lääkitystä ja sairauspoissaoloja. Seksistä ei tarvitse pidättäytyä sydänkohtauksen jälkeen. Yhdysvaltalaistutkimus osoittaa, ettei seksi laukaise sydänoireita. Uutispalvelu Duodecim Taito rentoutua Ihan suolesta liiallinen stressi oirehtii päänsärkynä, univaikeuksina, ahdistuksena ja vatsavaivoina. Stressin ainoa hoitokeino on rauhoittuminen ja rentoutuminen. Stressin luomuhoito -kirja kuvaa stressin syntymekanismit, opettaa tunnistamaan stressin lähteet ja neuvoo, miten stressiä voi hillitä keskittymisharjoituksilla ja joogalla. suolisto on oma kiehtova maailmansa. Sen kunnolla ja bakteerikannalla on paljon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Jokainen stressivatsasta kärsivä tuntee aivojen ja suoliston välisen yhteyden. Saksalainen lääkäri kertoo kirjassaan suoliston toiminnasta humoristisesti ja likaisia yksityiskohtia väistelemät väistelemättä. Toiminnallisista vatsa- ja suolistovaivoista vastaukkärsivä saa vastauk sia kysymyksiinsä. mia jokiniva: sstressin luomuhoito. gummerus 2015. giulia enders: suoliston salaisuus. otava 2015. TEHY t 13–2015 renkaat alle turvallisesti 1 Varaa aikaa. Kiireessä sattuu vahinkoja. Lämmittele lihakset. 2 Siirrä renkaat kärryillä. Kanna rengas lähellä vartaloa tai vieritä lyhyt matka. 3 Koukista polvia ja vältä selän kiertoa. Työskentele polvillasi, kyykyssä tai toispolviseisonnassa. www.selkakanava.fi/valtaselkakipua-nosta-oikein 29 iSTOCK HELENA SYRJÄ Myönteiset vaikutukset näkyivät puolessa vuodessa. sairaus Kivulias ihottuma Jokainen vesirokon potenut voi sairastua vyöruusuun. Nyt tautiin on saatavilla rokote. teksti Riitta Hankonen kuva iStock Näppy Vesirakkula Samentunut vesirakkula Rupi Hermo jälkikipu. Näpyt muuttavat ulkonäköä taudin eri vaiheissa. Aktiivinen vesirokkovirus Nukkuva vesirokkovirus 30 Hermo P unoittavalle iholle nousee kirkkaita rakkuloita, jotka ovat läpimitaltaan muutaman millimetrin. Ennen rakkuloiden ilmaantumista iho on ollut kosketusarka ja potilas on tuntenut vihlovaa ja polttavaa kipua. TEHY t 13–2015 Rakkulat lisääntyvät. Niiden määrä vaihtelee muutamasta jopa satoihin. Ihottuma on toispuoleinen eikä ylitä vartalon keskiviivaa. Rakkulat sameutuvat, rupeutuvat ja parantuvat viidestä kymmeneen päivän kuluessa. Vyöruusuun sairastuu elämänsä aikana joka neljäs. Tautiin voi sairastua jokainen, joka on sairastanut vesirokon. Heitä on noin 95 prosenttia väestöstä. Sukupuolten välillä ei ole eroa, mutta vanhemmiten taudin vaara kasvaa. Yli 80-vuotiaista joka toinen voi sairastua. Syyksi on epäilty immuunijärjestelmän heikentymistä iän myötä. Suomessa vyöruusu aiheuttaa lähes yhdeksäntuhatta lääkärikäyntiä ja tuhat sairaalahoitoa vuosittain. Vyöruusun voi laukaista myös immunosuppressiivinen lääkitys tai sairaus. vyöruusun saa aikaan vesirokosta elimistöön jäänyt Varicella zoster -virus. Virus jää piileväksi hermojuurten tumakkeisiin, josta se siirtyy tuntohermoa pitkin ihoon tai limakalvolle. Myös vesirokkorokotuksen saaneilla on todettu satunnaisesti vyöruusua. Rokotteessa on elävää, heikennettyä virusta, joten periaatteessa se voi jäädä piileväksi hermojuurten tumakkeisiin. Vyöruusu ilmaantuu tavallisesti yhden, harvoin kahden tai kolmen vierekkäisen hermon alueelle. Yleisimmin se on vartalolla ja kasvoissa. Kasvohermojen alueella vyöruusu saattaa infektoida silmän ja aiheuttaa rakkuloita suun ja nielun limakalvoon. Joskus tautiin voi liittyä myös neurologisia komplikaatioita. Tauti voi uusiutua vuosienkin kuluttua. Uudestaan vyöruusuun sairastuu pari prosenttia potilaista. Yleensä tauti tulee samaan kohtaan kuin ensimmäiselläkin kerralla. Vyöruusua vastaan on voinut saada Suomessa rokotteen viime keväästä lähtien. Rokote on tarkoitettu 50 vuotta täyttäneille, ja se annetaan yhtenä pistoksena. Rokote vähentää tautiriskiä merkittävästi. Vesirokkovirusta ei saa poistettua elimistöstä, mutta aikuisena otettu vyöruusurokote helpottaa viruksen hallintaa. TEHY t 13–2015 i Vyöruusurokote ► Rokote vyöruusua vastaan tuli käyttöön Suomessa tänä vuonna. Sitä on myyty noin 700 kappaletta. ► Maailmalla vyöruusurokotetta on toimitettu yli 28 miljoonaa annosta. Rokotushaittoina on raportoitu muun muassa pistoskohdan kipua ja päänsärkyä. ► Rokotetta on käytetty Yhdysvalloissa vuodesta 2006 ja Kanadassa 2009 lähtien. Ruotsissa rokote tuli käyttöön vuonna 2013 ja Tanskassa 2014. ► Iso-Britannia liitti vyöruusurokotteen rokotusohjelmaansa vuonna 2013. Suomessa rokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Hermosärky kestää pahimmillaan vuosia. Suomessa on tutkittu paljon vyöruusurokotetta laajoissa, kansainvälisissä rokotetutkimuksissa. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että yksi annos rokotetta antaa riittävän suojan tautia vastaan. Rokotteen teho on parempi alle 60-vuotiailla kuin tätä vanhemmilla ihmisillä. Parhaillaan Suomessa tutkitaan myös toista vyöruusurokotetta. Suomessa vyöruusurokotteen lisääminen kansalliseen rokotusohjelmaan kytkeytyy lasten vesirokkorokotuksiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on yrittänyt saada sitä kansalliseen rokotusohjelmaan jo vuosia. lievän vyöruusun voi hoitaa koto- na. Särkyyn otetaan kipulääkettä ja ihoa hoidetaan pesuilla, kylvyillä ja antiseptisellä voiteella. Lääkärissä on syytä käydä, jotta voi saada riittävän kipulääkityksen ja viruslääkkeitä. Nopeasti aloitettu viruslääkitys nopeuttaa iho-oireiden paranemista ja vähentää kipua. Antiviraalilääkitys auttaa parhaiten, jos se aloitetaan kolmen vuorokauden kuluessa oireiden alkamisesta. Hoito asikloviirilla, valasikloviirilla tai famsikloviirilla on tarpeen erityisesti, kun potilas on iäkäs tai oireet ovat voimakkaita. Kaikki kolme viruslääkettä ovat turvallisia ja hyvin siedettyjä. Viruslääkitys on tarpeen myös immuunivajepotilailla ja silloin, kun vyöruusu on kasvoissa. Ihottuman lisäksi vyöruusuun voi liittyä postherpeettistä neuralgiaa, joka tarkoittaa voimakasta ja pitkäkestoista hermosärkyä. Pahimmillaan kipu voi kestää vuosia. Vyöruusurokote vähentää merkittävästi myös postherpeettiseen neuralgiaan sairastumista. Voimakas hermokipu uuvuttaa potilaan. Hermoperäistä kipua on vaikea hoitaa, eikä perinteisistä kipulääkkeistä ole juuri apua. Kipuun annetaan esimerkiksi pregabaliinia, gabapentiiniä, tramadolia tai oksikodonia. vyöruusupotilaan rakkuloissa on eläviä vesirokkoviruksia. Ne voivat tartuttaa vesirokon ihmiseen, joka ei ole sairastanut tautia tai saanut sitä vastaan rokotusta. Virus leviää kosketustartuntana, pintojen välityksellä ja ilman kautta pitkiäkin matkoja. Rakkulat kannattaa peittää apteekista saatavalla hydrokolloidisiteellä. Se estää virusten leviämistä tehokkaammin kuin pelkkä harsoside tai laastari. Vesirokkoa sairastamattomien terveydenhuollon työntekijöiden on syytä ottaa vesirokkorokote. Siitä ei ole haittaa, vaikka olisi rokon jo sairastanutkin. t LÄÄKÄRI, HERPESVIRUSTUTKIJA HANNAMARI VÄLIMAA, HUS. TERVEYSKIRJASTO, DUODECIM, ROKOTETUTKIMUSKESKUS. 31 hyvinvointi Pistätkö parastasi? Kun kollega tekee työnsä huonosti, hänet leimataan laiskaksi. Selitys on usein väärä. teksti Merja Perttula kuvat Karoliina Pertamo K ukaan ei jaksa tehdä töitä joka päivä täysillä. Yksityiselämän mullistukset verottavat voimia: avioero saattaa olla vireillä, perheessä sairastetaan paljon, on surua ja vastoinkäymisiä. Terveys voi reistailla. Huono työilmapiiri, kehno johtaminen ja työn huono organisointi vievät puhtia. Ajoittaista alisuoriutumista on helppo ymmärtää. Mutta entä jos ihminen laiminlyö tehtäviä jatkuvasti tai tekee ne huolimattomasti? –Kysymys on usein opitusta selviytymiskeinosta. Sen avulla voi säädellä suhdetta ympäristöönsä ja suojella minäänsä, selittää väitöstyössään alisuoriutumista tutkinut Jyväskylän normaalikoulun lehtori, kasvatustieteen tohtori Marita Kontoniemi. Hänen mukaansa jokaisessa koululuokassa viidennes oppilaista on alisuoriutujia. Pojissa heitä on enemmän kuin tytöissä. Piirteet alkavat ilmetä jo esikouluiässä. Toimintatapa voi jatkua myös opiskeluaikana ja työelämässä. –Alisuoriutujat herättävät toisissa hyvin ristiriitaisia tunteita. Samalla kun he eivät paneudu osaan tehtävistä lainkaan, he voivat olla mielekkäiksi kokemissaan asioissa erityisen ahkeria. jokainen alisuoriutuja on oma ainutlaatuinen yksilönsä. Alisuoriutu- 32 mista on hyvin erilaista ja sen syyt vaihtelevat suuresti. Ihminen voi kokea, etteivät työn odotukset vastaa omia kykyjä. Kun työ tuntuu pelkältä rutiinilta, motivaatio katoaa eikä viitsi panna parastaan. Toisaalta alisuoriutuja voi ajatella, että häneltä vaaditaan liikaa. Hän reagoi ylimitoitettuihin odotuksiin tekemällä minimin. Kun epäonnistuminen pelottaa, töiden aloittaminen saattaa jäädä viime tippaan. Taustalla voi olla pelkoa siitä, että jos menestyn, minulta odotetaan jatkossa yhtä hyviä suorituksia. Kapinahenkikin on mahdollista: teen työt sinnepäin, niin muut näkevät, että tehtävä on mahdoton. Joskus kysymys on siitä, ettei arvosta tiettyjä tehtäviä. Hoitaja voi tehdä hoitotoimenpiteet huolella ja omistautua potilaalleen, mutta raportit ja kirjaamiset hän hoitaa muiden mielestä hutaisten. Arvot vaikuttavat muutenkin. Miksi kilpailla ja tavoitella taloudellista hyötyä, kun mielekkään elämän ainekset löytyvät muualta kuin työstä? Riittää, kun tekee välttämättömän. Tampereen Terveystalon psykologi Piritta Anias on huomannut, että etenkin kiltit ihmiset ajautuvat ylisuorittamisen kautta uupumukseen, mistä seuraa vähitellen alisuoriutumista. –Sopeutuminen ja korkea suoritustaso ovat tyypillisiä lahjakkaille ihmisille. Vaikka sisimmässä velloo paha olo, suorittaja ei kuuntele itseään. Hän vaatii itseltään aina vain lisää, kunnes väsyy. alisuoriutumisen juuret vievät lapsuuteen. Suuren elämänmuutoksen kokeneet, lahjakkaat ja ainoat lapset ovat alttiita taipumuksen kehittymiselle. Selitys voi löytyä myös ylihuolehtivista vanhemmista. Otollinen ilmapiiri syntyy, kun kasvattajien odotukset ja lapsen temperamentti ja luonteenpiirteet eivät kohtaa. –Vanhemmat saattavat vaatia lapselta hyvää koulumenestystä, jotta tämä pääsisi heidän arvostamaansa ammattiin, Kontoniemi kuvaa. Lapsi reagoi odotuksiin yleensä kahdella tavalla: hän voi lyödä kaiken ranttaliksi tai yrittää tehdä kuten vanhemmat toivovat. Sisimmissään hän kuitenkin tuntee, etteivät odotukset ole hänen omiaan. TEHY t 13–2015 pelkkää puurtamista. Alisuoriutuminen voi johtua joko liian korkeista tai matalista vaatimuksista. TEHY t 13–2015 33 hyvinvointi Alisuoriutujaa auttavat onnistumisen kokemukset. –Hän yrittää yrittämistään, mutta ei pärjää. Jatkuvasti saatu negatiivinen palaute vie motivaation kokonaan. Alisuoriutuminen ei silti ole lopullinen tuomio. Kun nuori myöhemmin löytää oman alansa, hän voi menestyä erinomaisesti. Myös työelämässä voi elää muiden odotusten mukaan. Tällöin on vaarana, että alkuvuosina kiinnostavalta tuntu- ä Apuv neesta työstä katoaa mielekkyys. Vaikka kollegoilla ei olisi huomautettavaa, henkilö itse ajattelee, että taas tuli mentyä alta riman. Huono omatunto kalvaa ja itsetunto heikkenee. loa u t lle! i e u v s r s e T me 5 1 ihmisen itsensä lisäksi alisuoriutu0 misesta kärsivät kollegat. Muita kuormitline 2 tavasta työntekijästä puhutaan herkästi TEHDÄÄN YHDESSÄ ESTEETÖN SUOMI 5.-7.11.2015 TAMPERE Kokeile, vertaile, kerää tietoa Esillä monipuolisesti esteettömyys, asuminen, apuvälineet, kuntoutus, hoivatyön ergonomia. www.apuvaline.info 34 Hyödynnä koulutuspäivänä! pahaa selän takana. Alisuoriutuja voi saada huomautuksia ja varoituksia tai jopa menettää työpaikan. Selän takana kyräily ei auta, vaan parasta on ottaa asia puheeksi. Kun ilmapiiri on rakentava, esimies ja koko tiimi voivat puida yhdessä ongelmia aiheuttaneita tilanteita. –Jos tämä tuntuu vaikealta, asiaa voi käsitellä luottamuksellisesti työterveyshuollossa, esimerkiksi työterveyspsykologin avulla, Piritta Anias sanoo. Koulutus on hyvä tapa säilyttää motivaatiota. Esimies ei aina tiedä, millaista koulutusta työntekijä haluaisi. Siksi kannattaa olla aktiivinen ja tuoda toiveitaan esiin. Jos alisuoriutuminen ei häiritse ihmistä itseään, tilanteella on vaikea tehdä mitään. Joskus ratkaisu voi löytyä siitä, että esimies ja työkaverit tarkistavat omia ajattelumallejaan ja pohtivat, voisiko työn hoitaa toisella tavalla. Voisiko alisuoriutujaksi mielletyn henkilön tapa olla yhtä hyvä? Aiheuttavatko vanhentuneet toimintatavat alisuoriutumista? –Alisuoriutujaa auttaa, jos hän voi vaikuttaa työtapoihin edes vähän, Marita Kontoniemi sanoo. Parhaiten alisuoriutujaa auttavat onnistumisen ja pätemisen kokemukset. Kun jokainen saa hyödyntää vahvuuksiaan, syntyy tulosta ja motivaatio säilyy. Tämä edellyttää, että esimies tuntee alaisensa ja löytää oikean työntekijän oikeaan paikkaan. t APUVÄLINE 2015 Mukana myös Liikuntamaa, täynnä vammaisurheilun lajeja! Ammattilaiset veloituksetta rekisteröitymällä ennakkoon netissä TEHY t 13–2015 i Näin kasvatat motivaatiota alisuoriutuja ► Etsi itsellesi tukija. Kollega tai ystävä voi muistutella sinua töistä, jotka pitää tehdä. ”Oletko muistanut? ”Miten on tämän laita? ” Välillä tarvitset ehkä rauhoittelua. ”Et ole pitänyt yhtään taukoa. Mene nyt hetkeksi lepäämään.” ► Kertaheitolla ei tapahdu ihmeitä. Muuta käyttäytymistäsi pienin askelin. ”Tänään teen tuon, vaikka se tuntuu vastenmieliseltä.” ”Koko ensi viikon teen tunnollisesti nämä kirjaamiset.” ► Jos kaipaat lisää haasteita, ota asia puheeksi esimiehesi kanssa. Olisiko lisäkoulutus tai työkierto mahdollinen? ► Tee sitä, mikä kiinnostaa ja tuottaa iloa. Saat onnistumisen kokemuksia. Rutiinitkaan eivät tunnu niin tylsiltä. ► Hae apua ammattilaiselta, joka selvittää kanssasi, mistä alisuoriutuminen johtuu sinun tapauksessasi. esimies ja työkaverit ► Ottakaa ongelmat puheeksi, mutta rakentavassa hengessä. Meiltä hoitotarvikkeet ja -tekstiilit yritys- ja yksityiskäyttöön ► Alisuoriutujan kanssa voi tehdä sopimuksia, asettaa tavoitteita ja tarkentaa rajoja. Tavoitteisiin pääsyä kannattaa tarkistaa aika ajoin. ► Tarvitseeko alisuoriutuja joksikin aikaa opastajan tai tukijan? ► Tarvitseeko kollega tai koko tiimi lisäkoulutusta? ► Olisiko alisuoriutuja syytä ohjata työterveyshuollon puoleen? kasvattaja ► Ole kärsivällinen. Suuttuminen, uhkailu ja rangaistukset eivät toimi. ► Etene pienin askelin. ”Nyt olet lukenut hyvin näihin kokeisiin. Vaikka heti ei tule hyvää numeroa, olet kuitenkin tehnyt töitä. Lue seuraavalla kerralla kokeisiin jo paria päivää aikaisemmin.” ► Pidä hyvä kontakti lapseen. Lapsen pitää tuntea, että hän selviytyy ja häntä rakastetaan omana itsenään. ► Havainnoi, millaisia kykyjä lapsella on. Anna hänelle mahdollisuuksia kehittyä niissä ja kulkea omaa tietään. NIITTAAJANTIE 9, 26820 RAUMA puh. 02 8387 2480 [email protected] www.sairaalatukku.com ► Jos lapsi on hyvin ahdistunut ja jännittää suoriutumistaan, rauhoittele ja opeta rentoutumista. TEHY t 13–2015 35 työterveys Hoitaja, huolehdi jaloistasi Raspaamisesta on pelkkää haittaa, sanoo erikoistutkija Minna Stolt. teksti Merja Perttula kuva iStock 1 Jalkavaivat ovat hoitoalalla yleisiä. Känsiä ja kovettumia. Hikoilua, turvotusta ja lihaskouristuksia. Jalkapohjien iho kuivuu ja kantapäät halkeilevat. Jalkojen vaivat ovat tuttuja hoitotyöntekijöille. Kivuista yleisimmät ja voimakkaimmat ovat polven alueella. Särkyjä esiintyy myös reidessä, lonkassa ja nilkassa. Jalkakipu on aina hälytysmerkki, jonka syy pitää selvittää. 2 Niska-hartiaseutua hoidetaan, jalat unohtuvat. Hoitotyöntekijät ovat työssään jalkojen päällä keskimäärin viidestä kahdeksaan tuntia. Jalkavaivoista ja kivuista huolimatta moni ei tee asialle mitään. Omahoito on puutteellista. Niska-hartiaseudun vaivoihin haetaan apua, mutta jalkakipuihin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. 36 3 Kivuista ei pidä kärsiä. Omahoito ja hyvät työkengät ehkäisevät jalkavaivoja. Vaivoja pystytään hoitamaan, eikä kivuista tarvitse kärsiä. Esimerkiksi polvikipu voi aiheutua kulumista, ylipainosta tai nilkan asentomuutoksista. Nilkan alueen vakautta voidaan parantaa tukipohjallisilla sekä jalkapohjan ja -terän voimisteluharjoituksilla. 4 Rasvaamista, ei raspaamista. Jalkojen perushoito on yksinkertaista. Jalkojen päivittäinen rasvaaminen perusvoiteella torjuu kuivumista, känsiä ja halkeamia. Raspaamisesta on pelkkää haittaa, sillä se kiihdyttää kovettumien kasvua. Turvotuksesta ja suonikohjuista kärsivien kannattaa käyttää lääkinnällisiä tukisukkia. TEHY t 13–2015 MINNA STOLTIN VALTAKUNNALLINEN TUTKIMUS HOITOTYÖN TEKIJÖIDEN JALKOJEN TERVEYDESTÄ. 2/3 1/3 hoitajista kertoi, että jaloissa on kipuja. hoitajista oli hakenut jalkavaivoihinsa apua. 5 Kaikki terveyskengät eivät ole terveellisiä. Monet hoitotyöntekijät käyttävät matalia korkkipohjaisia sandaaleja, joihin jalat on helppo sujauttaa. Ne eivät ole parhaat mahdolliset. Hyvässä työkengässä on nauha- tai tarrakiinnitys ja lenkki kantapään takana. Ellei takaremmiä ole, jalkaa joutuu jännittämään, jotta kenkä pysyisi paikallaan. Kengässä pitää olla myös hyvä iskunvaimennus. Jos työnantaja maksaa kengät, vaihtoehtoja pitäisi olla enemmän kuin pari mallia. Laajasta valikoimasta löytyy helpommin jokaiselle sopiva malli. Valintaan vaikuttaa jalkaterän mittojen lisäksi kenkien käyttötarkoitus. Kävely vääränlaisilla kengillä voi aiheuttaa alaraajakipuja. Kävelystä ai- heutuvat iskut heijastuvat koko kehoon ja kuormittavat niveliä. 6 Jalat kaipaavat liikuntaa. Jalat rasittuvat jatkuvasta seisomisesta, kovilla lattioilla kävelemisestä ja staattisista työasennoista. Jalkoja kannattaa voimistella ainakin kahvi- ja ruokatauoilla. Nouse varpaille, kyykisty, koukistele nilkkoja ja kävele välillä rivakasti. Tee jalkajumppaa myös kotona. Jalkojen nesteja verenkierto vilkastuu ja lihakset saavat töitä, kun kävelet luonnossa vaihtelevissa maastoissa. Hyvässä työkengässä on nauhat tai tarrakiinnitys ja lenkki kantapään takana. 7 Työterveyshuoltoon tarvitaan lisää jalkaseurantaa. Jokainen on vastuussa jaloistaan, mutta myös työterveyshuollon kannattaisi kiinnittää huomiota jalkoihin. Työterveyshuollon olisi hyvä arvioida hoitotyöntekijöiden jalat kolmen vuoden välein. Jos vaivoja ilmenee, henkilölle tulisi opettaa omahoitoa tai ohjata ammattilaisen vastaanotolle. ASIANTUNTIJANA JALKATERAPEUTTI TERVEYSTIETEIDEN TOHTORI, MINNA STOLT TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSELTA. 37 Pysy ajan tasalla Tilaa ensi vuoden Tehy-kalenteri nettiosoitteesta www.tehy.fi/kalenteri. Tarkista samalla jäsentietosi. voit tilata myös sähköpostilla: [email protected] Ilmoita viestissä jäsennumerosi tai syntymäaikasi sekä yhteystiedot. Puhelimella: (09) 5422 7754 arkisin38klo 9–14. TEHY t 13–2015 kirjat KOONNUT ULLA OJALA, [email protected] Koukussa rahapeleihin Tekijöiden terveiset Rahapelit ovat ongelma noin kolmelle prosentille suomalaisista. Lähes viidenneksellä on lähipiirissään vähintään yksi ongelmapelaaja. Rahapeliriippuvuus-kirjan päätoimittaja Hannu Alho huomauttaa, ettei ongelmaa välttämättä huomata terveydenhuollossa. Hän kehottaa ottamaan asian puheeksi erityisesti päihde- ja mielialahäiriöiden hoidon yhteydessä. Tärkeintä on kokonaisvaltainen hoito. lääketieteen voittokulku on taittanut terän monilta sairauksilta. Toisin on psyykkisten pulmien kanssa. Mielenterveyshoito ei ole edistynyt. Päinvastoin. hannu alho ym.: rahapeliriippuvuus. duodecim 2015. aku kopakkala: masennus. suuri serotoniinihuijaus. basam books 2015. kaikkein ilmeisintä voitta- Solusta yksilöksi Kehitysbiologia-teoksen ensimmäinen painos sai vuonna 2003 Vuoden tiedekirja -palkinnon. Kirja on nyt päivitetty, sillä tieteenala on kehittynyt läkähdyttävän vauhdikkaasti. Mistä tahansa solusta osataan tehdä nykyään alkion kantasolua muistuttava solu. Mutaatio voidaan kohdentaa haluttuun aikaan, paikkaan ja geeniin. Kehitysbiologian perusteet -osio on tiivis katsaus alkion ja sikiön kehityksen mekanismeihin. Elinten kehitystä käsittelevä osio keskittyy ihmisen sikiöön. Hiiren ja ihmisen geenit ovat 95-prosenttisesti samanlaisia. mista [Aki] Hintsa on on saanut todistaa urheilija-asiakkaidensa menestyessä, mutta hänen filosofiansa on auttanut lukemattomia muita ihmisiä paljon F1-mestaruutta tärkeämpiin voittoihin: voimaan tänään paremmin kuin eilen. oskari saari: aki hintsa. voittamisen anatomia. wsoy 2015. hannu sariola ym.: kehitysbiologia. solusta yksilöksi. duodecim 2015. Tourette, tuttu juttu? Oletko tekemisissä lasten kanssa, joilla on Touretten oireyhtymä? Rufus, spesiaali lapsi tarjoaa tietoa kahdesta eri näkökulmasta. Kirjan alkuosassa Boris, bostoninterrieri, kertoo Rufuksesta lapsille sopivalla tavalla. Aikuisille suunnatussa osiossa Rufuksen äiti kertoo arjestaan aistiyliherkän, äänekkään ja pelokkaan lapsen kanssa, joka voi tehdä äkkinäisiä liikkeitä milloin vain. Hän myös kertoo, kuinka Tourette-lasta voi auttaa. pia inberg marianne kulmala: rufus, spesiaali lapsi. aivoliitto ry 2015. TEHY t 13–2015 39 henkilö Hetkiä maailmalta Åke Hyden kiersi avustustehtävissä 18 vuotta. Tänä vuonna hänet palkittiin Florence Nightingale -mitalilla. teksti Vesa Turunen kuvat Mikko Lehtimäki Ase ohimolla työskentelimme Afganistanissa keskellä sotatoimialuetta. Potilaita tuli suoraan Kabulin kaduilta, ja monet vetivät viimeiset hengenvetonsa sairaalaan astuessaan. Otin vastaan potilaita päivystyksessä ja valmistelin heitä leikkausta varten. Käytössämme oli neljä toimenpidesalia. Vuonna 1992 työskentelimme toukokuusta heinäkuuhun niin intensiivisesti, etten muista siltä ajalta yksityiskohtia. En edes sitä, miten selvisimme, kun yhden potilaan läheinen osoitti aseella ja vaati, että hänen läheisensä menee ohi leikkausjonosta. Tapaus ei ollut mitenkään kiireellinen. Jotta omaiset pysyisivät rauhallisina, heidät kannattaa pitää työllistettyinä. Jos ei muuta keksi, voi tyrkätä tippapullon käteen pideltäväksi. Jos tänne Vaasan keskussairaalaan tulisi yhtäkkiä sata haavoittunutta potilasta, tilanne olisi mahdoton. Suomessa on niin paljon hoitovälineitä ja kirjaamista. Kriisiolosuhteissa pärjää uskomattoman pitkälle tippapullolla ja virtsakatetrilla. 40 TEHY t 13–2015 takaisin suomessa. Vuodesta 2006 lähtien Åke Hyden on työskennellyt sairaanhoitajana Vaasan keskussairaalan teho-osastolla. Hänen intohimonsa on puiden pilkkominen. Klapeja on varastossa jo viideksi vuodeksi. sairaala-arkea. Armeijan padat muuttuivat pyykinpesuastioiksi. kenia TEHY t 13–2015 1988–89 41 henkilö Avustustyötekijä ei ole vain yhdessä ammatissa. Koko ajan pitää olla luova ja kekseliäs. Kun kenttäsairaalassa Afganistanin vuoristossa loppui kerran veri, pyysin paikallista imaamia kuuluttamaan rukoustornista, että tarvitsemme verenluovuttajia. Niin saimme verta. Jouduimme turvautumaan myös salakuljettajiin, jotta saimme laboratorio- ja röntgentarvikkeita vuorille. Kuusikymmentä dollaria maksanut hevoskuljetus kesti monta viikkoa. Kun sidetarpeet eivät riittäneet, pesimme ja kuivatimme niitä yöllä kamiinan ympärillä. Yövuorolaiset alkoivat rullata niitä aamuneljältä seuraavaa päivää varten. Kriisin keskellä ei ole sijaa toivottomuudelle. Sota voi jatkua vuosia eikä yksi ihminen mahda paljoa. Mutta toki paikan päällä voi auttaa useampia kuin täältä Suomesta käsin. Pet Shop Boys toverillisuus avustustyöntekijöiden välillä on ainutlaatuista. Kabulissa meitä kansainvälisen Punaisen ristin työntekijöitä asui samassa talossa neljästä viiteen. Kokoonnuimme työvuoron jälkeen, joimme kahvia ja likööriä ja kuuntelimme Pet Shop Boysia. Aina torstai-iltaisin pidettiin juhlat kello 17–19 eli ulkonaliikkumiskieltoon asti. Ennen nukkumaanmenoa otimme nukkumista helpottavan vaaleansinisen tabletin. Näin jaksoimme taas työskennellä seuraavan päivän. Nukuimme niin sikeästi, ettemme heränneet, vaikka viereistä seinää tulitettiin. Kabulin aikaisista työtovereistani tuli hyviä ystäviä. Olen käynyt vierailulla Australiassa asti. Olemme sopineet, että kun sota Afganistanissa on ohi, tapaamme Kabulissa. Maa on uskomattoman kaunis; auringonlaskun sävyjä ei voi sanoin kuvailla. Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa -romaani tuo mieleeni ne katunäkymät, joihin minäkin rakastuin. Rahat muovikassissa irakissa hoidimme paljon miinojen uhreja. Monet pojat olivat astuneet miinaan paimentaessaan vuohia vuorilla. Opin tunnistamaan miinat räjähdysäänestä. Yksi italialainen miina oli niin tehokas, että siihen astuttuaan ei yleensä selvinnyt hengissä. Kun Punainen Risti aloittaa kriisialueella, avustustyöntekijät palkkaavat vierailuaika. Vuodeosastolla Kabulissa. afganistan 42 1989–93 irak paikallisia sairaalaan apulaisiksi. Etusijalla ovat invalidit ja lesket. Paikalliset viranomaiset saattavat kieltää palkkaamasta sikäläisiä hoitajia tai lääkäreitä, sillä heitä tarvitaan paikallisissa sairaaloissa. Apulaiset työskentelevät esimerkiksi siivoojina. Jos osaa edes hiukan englantia, saa koulutuksen terveydenhuollon perusteisiin. Tavoitteena on, että kustakin perheestä palkataan vain yksi työntekijä, jotta palkasta hyötyisi mahdollisimman moni. Olen pitänyt kunnia-asiana, että palkat maksetaan aina ajallaan. Vain yhden kerran en tässä onnistunut. Kerran Irakissa jouduin kuljettamaan suuren summan rahaa muovikassissa rajan yli. Kun asiaa ajattelee näin jälkeenpäin, siinä ei ollut mitään järkeä. Mietin monesti, mitä paikallisille avustajillemme kuuluu. Onneksi nykyään on netti. Jokin aika sitten sain yhteyden muutamaan irakilaiseen avustajaamme. Talibaniparta kriisityötä on vaikea ymmärtää, jos ei ole siitä kokemusta. Kun tekemistä on paljon, sitä vain tekee ja kaikkeen tottuu. ainokainen. Kabulilaisen miestenosaston ensimmäinen naishoitaja. sylissä. Åke ja pikkupotilas. 1995–98 1999–2000 afganistan TEHY t 13–2015 Toki sota, köyhyys ja kurjuus aina koskettavat. Avustustyöntekijä joutuu kamaliin paikkoihin, mutta aina voi ajatella, että minulla on sentään paluulippu. Irakissa keksimme pettämättömän konstin, joka auttoi jaksamaan. Kokoonnuimme teetauon aikana yhteen ja aloimme kuvitella, että olemme jossain muualla – vaikkapa nauttimassa virvokkeita Amsterdamin lentokentällä. Olen pukeutunut avustuskohteissa aina länsimaisesti. Afganistanissakaan en kasvattanut pitkää, öljylampun lasikuvun mittaista talibanipartaa. Sain talibaneilta piiskasta, mutta varsinaista turvattomuutta en kokenut silloinkaan. Kotona oli palkattu vartija ja vahtikoira. Kambodžassa oli myös hanhi, joka varoitti tulijasta kovalla äänellä. Avustuskohteet ovat olleet lämpimissä maissa, joten helteestä olen saanut nauttia. Ja oi niitä ananaksia ja papaijoita! Ne maistuvat tropiikissa niin paljon mehukkaammilta kuin Suomessa. Kynä käteen kun tulin kambodžaan, maata jälleenrakennettiin. Asemapaikkani Battambang oli sadan kilometrin päässä Thaimaan rajasta. Sairaalaan tuotiin kouluikäisiä lapsia viidakosta. Joka neljännellä oli synnynnäinen kampurajalka. Monella oli myös suu- ja kitahalkio. Italiasta saapui ryhmä alan ammattilaisia tekemään leikkauksia. Kampurajalkaiset tarvitsivat apuvälineitä. Keksin, että on turha tilata kalliita laitteita ulkomailta, sillä bambusta pystyy tekemään keveitä ja kestäviä keppejä ja tukia. Samalla työllistimme paikallisia yrittäjiä. Kun meiltä loppui vesi, pinosimme sementtirenkaista säiliöitä ja johdimme niihin sadevettä katoilta. Puhtaasta vedestä ei ollut enää pulaa. Perustin myös koulun. Sille oli suuri tarve, sillä viidakon kylissä kasvaneet lapset eivät olleet pitäneet kynää kädessään. Rakensimme kauniin koulurakennuksen, jonka ylläpitäminen ei maksanut mitään. Saimme avustuksia sairaalassa vierailleilta ihmisiltä. Käytimme rahat koululaukkuihin, penaaleihin ja muihin tarvikkeisiin. Japanilainen järjestö lahjoitti satoja oppikirjoja. On vaikea uskoa, että Kambodžassa meni peräti viisi vuotta. Mutta mitään en kadu, sillä kriisialueilla näkee ja oppii valtavasti. Avustustyö on ollut elämäni parasta aikaa. t i Florence Nightingale -mitali ► Kansainvälinen Punainen Risti on jakanut mitalia vuodesta 1912 lähtien. Mitali on nimetty sairaanhoitajien esikuvana pidetyn Florence Nightingalen mukaan. ► Tunnustus on korkein hoitotyöstä myönnettävä kansainvälinen huomionosoitus. ► Mitaleita jaetaan joka toinen vuosi enintään 50. Sen on saanut 1444 sairaanhoitajaa, joista 23 on suomalaisia. Ensimmäinen suomalainen oli Sofia Mannerheim. ► Vuoden 1991 sääntöuudistuksen jälkeen myös miehet ovat voineet saada mitalin. Åke Hyden on ensimmäinen tunnustuksen saanut suomalaismies. Åken matkat 706 lentoa. 1 306 535 lentokilometriä. Matka vastaa 32,6 vuodeosasto. Sairaala Kambodžassa. kambodža 2001–04 TEHY t 13–2015 pikkupotilas. Kampurajalkainen poika. sierra leone 2005–06 kierrosta maapallon ympäri 79 päivässä. 43 Fysioterapeuttien ajankohtaisillat Tule verkostoitumaan oman alueesi fysioterapeuttien kanssa. Illoissa käsitellään ajankohtaisia ammatillisia asioita sekä edunvalvontaa. Olet tervetullut iltaan, oletpa yrittäjä tai töissä julkisella tai yksityisellä sektorilla. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille fysioterapeuttitutkinnon suorittaneille ja alaa opiskeleville. Helsinki 14.10. Oulu 19.10. klo16.15 HotelliRadissonBlu Kokkola 19.10. klo16.30 SokosHotelKaarle Kajaani 20.10. klo17.00 SokosHotelValjus Seinäjoki 20.10. klo16.30 SokosHotelLakeus Vaasa 20.10. klo17.30 HotelRoyalVaasa Turku 22.10. klo16.30 PanimoravintolaKoulu Kouvola 26.10. klo17.00 SokosHotelVaakuna Lahti 2.11. klo17.00 ScandicLahti Tampere 5.11. klo16.30 ScandicTampereStation Mikkeli 5.11. klo17.00 SokosHotelVaakuna Kuopio 5.11. klo16.30 HotelliCumulus Pori 5.11. klo17.00 PorinSuomalainenKlubi Savonlinna 9.11. klo17.00 paikka varmistumatta Jyväskylä 10.11. klo16.30 SokosHotelAlexandra Iisalmi 10.11. klo17.00 paikka varmistumatta Joensuu 17.11. klo17.00 paikka varmistumatta Rovaniemi 17.11. klo17.30 Rovaniemenaluetoimisto Lappeenranta 19.11. klo17.00 Lappeenrannanaluetoimisto 44 klo16.00 Tehynkoulutustilat,Asemamiehenkatu4 Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.tehy.fi/fysioterapeuttienillat TEHY t 13–2015 lemmikit Yksin kotona Miten toimia, kun potilaan lemmikki uhkaa jäädä heitteille? teksti ja kuva Sari Tammikari 1 Ensihoito tekee ilmoituksen. Jääkö kissa yksin? Ensihoidon pitää varmistaa, että lemmikille jää riittävästi vettä ja ruokaa lyhyttä yksinoloa varten, kun potilas haetaan kotoa. Huoneistoon jäävästä lemmikistä pitää tehdä ilmoitus eläinsuojeluviranomaiselle. Eläinsuojeluviranomaisia ovat muun muassa poliisi, kuntien eläinlääkärit ja valvontaeläinlääkärit. Viranomaiset tarvitsevat tiedon siitä, mihin potilas on viety. Näin lemmikin omistaja on helpompi tavoittaa, jotta häntä voidaan kuulla eläimen hoitoon liittyvissä asioissa. 2 Eläinsuojelu huolehtii tarvittaessa. Jos akuutisti sairastunut potilas tulee sairaalaan muualta kuin kotoa, hoitohenkilökunnan pitää kysyä lemmikeistä. Jos potilaalla ei ole ketään, joka voisi huolehtia eläimestä, ota yhteyttä eläinsuojeluviranomaiseen. Viranomaiset kuulevat potilasta ja sopivat hänen kanssaan, miten hoito järjestetään tai kuka noutaa eläimen asunnosta. Jos noudosta ei ole sovittu omistajan kanssa, sen voi tehdä vain eläinsuojeluviranomainen. 3 Eläinsuojeluyhdistykset tuntevat hoitopaikat. Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton paikallisilta neuvojilta saa tietoa eläinhoitoloista ja ihmisistä, jotka ovat valmiita auttamaan kriisitilanteissa. PoTEHY t 13–2015 tilas voi tehdä eläimen hoidosta hoitosopimuksen. Kuluista vastaa eläimen omistaja. 4 hoitajaa vailla. Lemmikki on usein yksinäisen ainoa ystävä. Moni on suunnitellut etukäteen, miten lemmikistä huolehditaan kriisin sattuessa. Joskus tarvitaan hoitohenkilökunnan apua. Kun omistajalta ei voi kysyä. Jos potilasta ei voida heti kuulla, eläinsuojeluviranomainen voi päättää eläimen hoidosta väliaikaisesti. Lemmikki voidaan sijoittaa lyhyeksi ajaksi eläinhoitolaan. Lopullinen päätös lemmikin kohtalosta pyritään tekemään kolmesta viiteen vuorokauden kuluessa. Omistajalla on tänä aikana mahdollisuus järjestää hoito lemmikilleen. Jos omistaja ei halua järjestää hoitoa, eläin voidaan kunnosta riippuen joko myydä tai lopettaa. 5 Jos lemmikkiä on hoidettu huonosti. Jos käy ilmi, että lemmikkiä on kohdeltu kaltoin, eläinsuojeluviranomainen antaa omistajalle huomautuksen. Uusintatarkastuksella varmistutaan, että laiminlyönnit on korjattu. Jos laiminlyönnit ovat vakavia, eläintä ei välttämättä palauteta omistajalle. Omistaja voi joutua myös rikosoikeudelliseen vastuuseen. ASIANTUNTIJANA KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖ KESKUKSEN VALVONTAELÄINLÄÄKÄRI LEENA LUUKKANEN 45 46 TEHY t 13–2015 surutyö Side lapseen säilyy Monella lapsensa menettäneellä on yliluonnollisia kokemuksia. Osaa ne pelottavat. teksti Terhi Mäkinen kuvitus Pia Holm S euraavana aamuna tunsin käsivarsillani hentoa lämmintä ilmaa, pehmeämpää kuin puhallus. Ilma hyväili ihoa, leikitteli käsivarsillani. Ymmärsin heti, että hän oli siinä. Jopa lähes puolella läheisensä menettäneistä on jonkinlaisia yliluonnollisia kokemuksia. Tampereen yliopistossa asiaan on perehdytty terveystieteiden yksikössä. Tutkijat pyysivät kokemuksia lapsensa menettäneiltä vanhemmilta. Vastaajat saivat määritellä itse, millaisia tapahtumia he pitivät yliluonnollisina. Tutkijat saivat kertomuksia, joissa vanhempi tunsi, että lapsi on sylissä tai lähellä. Perheen koira saattoi käyttäytyä kummallisesti, haukkua kuin huoneessa olisi joku. Kertomuksia pyydettiin myös sisarensa tai puolisonsa menettäneiltä. Heidän kokemuksissaan toistui usein sovinto. Jos välit olivat olleet riitaisat, asiat saatettiin puhua halki todentuntuisessa unessa. Kuollut puoliso saattoi myös neuvoa käytännön asioissa, vaikkapa laskujen maksamisessa. Useimmille yliluonnolliset kokemukset toivat lohtua. Ne olivat merkki siitä, että kuolleella on kaikki hyvin. Vanhemmat oikein toivoivat unia lapsestaan. Ilmiöt auttoivat vanhempia selviämään vaikeista päivistä. Toisaalta vanhemmat pitivät kokemuksia outoina, vaikeasti selitettävinä ja hämmentävinä. Joskus kokemukset pelottivat, ahdistivat ja lisäsivät ikävää. Jos vauva oli valvottanut kaiket yöt, vanhempi saattoi kuulla hänen itkunsa edelleen. Joku oli päätynyt ahdistavien kokemusten vuoksi muuttamaankin. Vanhemmat pyrkivät selittämään outoa kokemuksia sanomalla, että ne liittyivät väsymykseen tai vilkkaaseen mielikuvitukseen. He olivat huolissaan, että muut pitävät heitä hulluina. Osa sanoi, etteivät he yleensä usko tällaiseen. Monelle vastaajalle tutkijat olivat ensimmäisiä, joille kokemuksista kerrottiin. Yliluonnolliset kokemukset tuovat lohtua. TEHY t 13–2015 sisälle lensi kaunis perhonen, se kierteli minun ympärillä, sitten koiran ympärillä. Tuli seuraavanakin päivänä ja teki samat kuviot. Ystäväni sanoi, että lapseni sielu kävi moikkaamassa. Miten hoitajan tulisi suhtautua omaiseen, joka kertoo yliluonnollisesta kokemuksesta? –Kokemuksia ei auta ainakaan vähätellä tai tyrmätä. Olennaista on kuunnella ja olla läsnä. Tärkeää olisi, etteivät kokemukset jäisi hallitsemaan arkielämää liiaksi, sanoo dosentti, terveystieteiden tohtori Anna Liisa Aho. Aho on tutkinut surua jo reilut 15 vuotta, mutta viime vuosina aiheesta on saatu uutta tutkimustietoa. Ennen muistoihin uppoamista pidettiin herkästi pitkittyneenä, patologisena suruna. Nykyään ajatellaan, että läheisen kuoleman jälkeen ei alakaan välttämättä irtautumisprosessi. Kiintymyssuhde vain muotoutuu uudenlaiseksi. Rakasta ihmistä muistellaan, käydään hautausmaalla ja hänelle kuuluneita tavaroita säästetään. Yliluonnolliset kokemukset ovat yksi tapa säilyttää sidettä. Aho on tullut surun kanssa tutuksi niin tutkijana kuin vanhempanakin. Hänen lapsensa kuoli vain 12 tunnin ikäisenä. Jo odotusaikana oli selvää, ettei vauva elä kauan. Myös Ahon isä ja veli kuolivat nuorina. Äiti kuoli viitisen vuotta sitten. Aho koordinoi monia netin surupalstoja ja toimii Käpy lapsikuolemaperheet ry:n ja Suomalaisen kuolemantutkimuksen seuran hallituksessa. Hän kouluttaa muun muassa hoitajia, poliiseja, pappeja ja kriisityöntekijöitä kohtaamaan läheisensä menettäneitä. 47 surutyö kun lapsi sairastaa pitkään, sairaalasta tulee vanhemmille kuin toinen koti ja henkilökunnasta tärkeä tuki ja turva. Yhteys saattaa katketa saman tien, kun lapsi kuolee. –Jos omahoitaja soittaa myöhemmin kotiin ja kysyy kuulumisia, sillä on iso merkitys, Anna Liisa Aho sanoo. –Toisaalta on totta, että asiakkuus päättyy kuoleman jälkeen ja on siirryttävä hoitamaan seuraavia potilaita. Mutta löytyisikö yhteiskunnastamme vähän inhimillisyyttä? Ainakin omaiset pitäisi ohjata vertaistuen pariin. Aho pitää hyvänä joillakin osastoilla olevaa käytäntöä, että omahoitaja soittaa omaisille 15–30 minuutin puhelun työvuoronsa aluksi, virkein voimin. Aho kehottaa kysymään, saako vanhempien yhteystiedot antaa vertaistukea tarjoavaan Käpy ry:hyn. Jos omaiset antavat luvan, yhdistyksestä soitetaan parin päivän kuluttua ja autetaan tarpeen mukaan. Vertaistuesta on usein hyötyä käytännön asioissakin, kuten hautajaisten järjestämisessä. –Jos lapsi kuolee sairauteen, vanhemmat saattavat olla yhden yön sairaalan ensiavussa. Jos lapsi kuolee Turvaa henkesi Kaupan päälle kampanjaetu - 30 % Elämässä riittää muuttujia, joita ei aina voi itse kontrolloida. Voit kuitenkin huolehtia perheestäsi ja itsestäsi kunnollisella vakuutusturvalla. Turvaa henkesi – ota itsellesi henkivakuutus niin saat koko perheellesi sairauskulu-, tapaturma- ja matkavakuutukset -30 % alennuksella ensimmäisen vuoden vakuutusmaksuista. ä “Siipnari ” oli ttujaa muu Tule käymään, soita tai jätä yhteydenottopyyntö netissä. Etua ei saa verkkokaupasta. Vain ammattiliiton jäsenille. Voimassa 1.9.–31.12.2015. Henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. laista elokuvaa. Turva tukee suoma Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 191x125_TurvaTeema3_Tehy_28092015.indd 1 48 01019 5110 www.turva.fi 3.9.2015 16:27:25 TEHY t 13–2015 Mikä selittää yliluonnollisen? tapaturmaisesti, vanhemmat lähetetään tavallisesti jo parin tunnin kuluttua kotiin, vaikkei heillä olisi edes aavistusta, miten sinne pääsee. anna liisa aho on miettinyt paljon, miten lohdut- taa surevaa kuoleman jälkeen. Oikeita sanoja ei ole – tärkeintä on kuuntelu. Aho on huomannut, että lohdutuksen hetkellä suomalaisilla on paha tapa löytää aina vähän hurjempi tapaus. Kohtukuoleman kokeneelle kerrotaan, miten naapurin lapsi hukkui tsunamissa. Kun joku kertoo avioerostaan, aina löytyy tutun tuttu, jonka ex-puoliso on joutunut vankilaankin. –Kuolema on tabu, siitä ei ylipäänsä juuri puhuta. Siitä pitäisi puhua samoin kuin elämästä. Moni turha riita sukulaisten kesken estettäisiin, jos ihmiset tekisivät esimerkiksi hautajaistestamentin. Meidän on vaikea myöntää, että kuolema on osa elämänkaarta. Edes saattohoidossa ei välttämättä puhuta kuolemasta. t yliluonnollinen ilmiö on tosi kokijalleen, mutta mieli on hel- posti harhautettavissa. Yliluonnollinen tapahtuu – ihmisen pään sisällä. Psykologian professori Richard Wiseman kertoo kirjassaan Yliluonnollinen ilmiö, että ihmiset alkavat usein uskoa yliluonnolliseen sen jälkeen, kun he kokevat jotain selittämätöntä. Omituisia kokemuksia on paljon ihmisillä, jotka tunnistavat helposti hahmoja esimerkiksi musteläiskistä. Kyvyt tunnistaa hahmoja ja ilmiöiden välisiä yhteyksiä ovat ihmisille tärkeitä. Esimerkiksi erämaassa on eloonjäämisen kannalta parempi kuvitella, että kahina pensaassa on peto kuin tuuli. Yliluonnollisia ilmiöitä koettaessa kyvyt vain käyvät välillä ylikierroksilla. Innostumme, kun ystävä soittaa ja olimme juuri ajatelleet häntä. Samalla unohdamme kaikki ne kerrat, jolloin ajattelimme häntä ja soittaja olikin puhelinmyyjä. Vastaavasti moni kokee, että nivelkipujen ja sään välillä on yhteys. Mieleen ovat jääneet vain ne hetket, kun niveliä on sattunut kolottamaan huonon sään aikaan. Tutkimustieto ei tue ajatusta, että kipujen ja sään välillä olisi yhteys. ANNA LIISA AHON VÄITÖSKIRJA: ISÄN SURU LAPSEN KUOLEMAN JÄLKEEN – TUKI-INTERVENTIO JA SEN ARVIOINTI. TAMPEREEN YLIOPISTO 2010. KÄPY RY:LLÄ ON TUKIPUHELIN LAPSENSA MENETTÄNEILLE. JÄRJESTÖ KERÄÄ PARHAILLAAN MATERIAALIPANKKIA LAPSIKUOLEMAPERHEIDEN TUKEMISESTA, KAPY.FI. AS UM IN EN • RU OK A • PE RH E • TE RV EY S • PU UT AR HA • KÄ SI TY ÖT • LU ON TO 9• 2 0 1 5 SYYS • EL ÄM KUU 7,90 € (sis.alv) Syksyn s ylissä PUSER PUIKOIS OT SA LUOMU TARHA N RUNSA S SATO V U O LE POR K K ANASTA PASTAA ! MIEL VARJOIS EN TA ILOON ÄÄ M AA LL A ILMOITUS Terttu Remeksen elämänasenteesta moni nuorempikin voisi ottaa mallia. ”Muistot säilyvät, tämä päivä on tässä.” Ei vain vanhojen muistelua ”Päivitä päänuppia”, kannustaa 85-vuotias Terttu Remes, jolle mielen hyvinvointi syntyy avoimuudesta, rohkeudesta ja ystävien kanssa jaetuista hyvistä keskusteluista. Y hdellä pöydällä komeilee iPad, toisella on radio ja kännykkä, ja televisiokin on hyvällä paikalla viihtyisässä asunnossa palvelutalossa Espoon Matinkylässä. Terttu Remestä ei tekniikka pelota, vaan hän haltioituu maailmasta, jonka se avaa. Hän seuraa uutisia, dokumentteja sekä taide- ja tiedeohjelmia kaikista kanavista. – Nyt on menossa aivan uskomaton ajanjakso. On mielenkiintoista, mitä maailmalla tapahtuu, Higgsin hiukkasineen ja Saturnuksen renkaineen. 85-vuotias Remes osaa arvostaa mielen hyvinvointia oman työuransakin kautta. Hän tuli pääkaupunkiseudulle 1940-luvulla, opiskeli sairaanhoitajaksi ja erikoistui psykiatriaan ja hallintoon. Työuransa jälkeenkin Remes on pitänyt kunnia-asianaan ylläpitää joustavaa mieltään ja kehittää itseään ennakkoluulottomasti. Tuorein esimerkki Remeksen aktiivisuudesta on osallistuminen Seniori Hyvinvointitreenit -pilottiin, jossa kokeiltiin erilaisia mielen hyvinvointia vahvistavia harjoituksia: muun muassa musiikkia, mindfullnessia ja aivojumppaa. Uutta oli sekin, että pilotti perustui yhteiskehittämiseen, jossa mukana oli itse osallistujien lisäksi palvelutalon henkilökuntaa ja vapaaehtoisia sekä kolmen järjestön mielenterveyden kehittämishankkeet. Tärkeintä on kuitenkin toisten seura ja puhuminen. – Jos on päivänkin puhumatta, sanat hukkuvat. Enkä kaipaa joutavaa höpöttelyä, vaan kunnon keskustelua vanhenemisesta ja ihmisenä olemisesta. Remes on hyvä esimerkki rohkeudesta ottaa vastaan uutta. Tekniikka tuo maailman lähelle, mutta ei hän oikeaakaan elämää pelkää. Hän kertoo hersyviä tarinoita taksireissuista ystävän kanssa tiedekeskus Heurekaan tai Helsinkiin suunnatuista bussi- ja metroretkistä. Jalka ei enää nouse kovin vilkkaasti, joten nyt rollaattori vie vieressä olevaan kauppakeskus Isoon Omenaan, jossa näkyy Suomen monikulttuurisuus. – Otetaan kahvit, katsellaan ihmisiä ja yritetään arvuutella, mistä päin maailmaa kukin on. Kansainvälisyys näkyy myös verikokeita hakevassa kotisairaanhoidossa, joiden hoitajista yksi on Ghanasta, toinen Keniasta. – Oikein mukavia, suomea taitavia miehiä. Eilenkin kun otettiin kokeita, sain pika-apua myös padin käytössä. Terttu Remeksen uteliaasta asenteesta moni nuorempikin voisi ottaa mallia. – Tähän ikään mennessä päähän ehtii kertyä kaikenlaista, joten tärkeää on myös asioista ja ennakkoluuloista pois oppiminen ja päänupin päivittäminen. En minäkään aina tajua, mistä lastenlapset puhuvat, mutta yritän ymmärtää ja kysyä ”tyhmiä kysymyksiä”. VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN • Eloisa ikä on Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma vuosille 2012–2017. Se kokoaa yhteen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen hankkeita, jotka tuottavat ikääntyneille ihmisille yhteisöllistä toimintaa, vahvistavat heidän hyvinvointiaan ja auttavat arjen ongelmissa ajoissa ja ennakoivasti. Kaikille Eloisa ikä -ohjelman osahankkeille yhteistä on, että ne tavalla tai toisella vahvistavat iäkkäiden mielenterveyttä. www.eloisaikä.fi • Ohjelmaa koordinoiva järjestö on Vanhustyön keskusliitto. www.vtkl.fi • Seniori Hyvinvointitreenit -toimintamalli on palvelumuotoiltu ikäihmisten kanssa yhteiskehittämisen menetelmin. www.mielenterveysseura.fi/ mirakle jäsenten sivut tehyläinen Maaret Siikaluoma 32-vuotias sodankyläläinen sairaanhoitaja, joka potee ammatillista ikäkriisiä. na? at rise s i ma nteeni oli.v o t n ua tu ole aut sa, lkee nen t sairaalaiskea irrottntymän jäolivat , i a l l n at va sy va Mi itaj a paljo i oli sta oli tettiin t i a ho i pan 52 54 56 57 59 60 Työnkuva Me kaikki Homma hoidossa Ensiapu Tarkastaja tieni tähän TEHY t 13–2015 jut LIISA TAKALA Hoitajat olivat kanssani hätää kärsimässä. s l utt i la em roo sioi anh itajan psellen llut, m ietää a v o s o i t o i la Kun aiset. H iselle hätää e oitaja . ä H t an . i n l m i ä l ä tir äss vat va kim . Mitä s m e i s a K a kär t sa . ipp erit i hätää tunteev u l l a 2 4 k o s i a n ssa sen i n a s kan a omai ta o m a i s is tt mu h o i ta j tu Alussa jouduin kamppailemaan asemastani. Lääkintävahtimestari ei ole pelkkä sänkyjä siirtelevä apupoika. 62 64 66 73 74 Keskustelua Tehy-uutiset Jäsentapahtumat Krypto Ihana arki Jukka Pylkkänen sivulla 60. 51 työnkuva 24.9. klo 13.05 lohjan terveyskeskuksen laboratorio Laboratoriohoitaja Jaana Anttila ottaa nielunäytettä Iiris Seppäseltä. Viereisessä työpisteessä työskentelee lähihoitaja Laura Vainio. kuvaaja annika rauhala 52 TEHY t 13–2015 TEHY t 13–2015 53 me kaikki SARJA ESITTELEE HOITOALAN PORUKOITA. Lihastohtorit Lempäälän kunto-ohjaajat treenauttavat vanhuksia. teksti Virve Järvinen kuvat Jari Lifländer i Kuntoohjaajat ► Lempäälän kunnan vanhuspalvelu tarjoaa kotona asuville palvelusuunnitelma-asiakkailleen ohjattua kuntosaliharjoittelua kahdessa eri toimipisteessä. ► Harjoittelu on osa iäkkään kuntoutussuunnitelmaa ja tukee hänen itsenäistä selviytymistään ja vähentää laitoshoidon tarvetta. ► Kunto-ohjaajat laativat ohjattaville henkilökohtaiset kunto-ohjelmat, joiden toteutumista seurataan harjoituskortilla. ► Salilla tapahtuva harjoittelu on pääasiassa laite- ja tasapainoharjoittelua. ► Ohjaajat huolehtivat, että suoritustekniikka ja vastus ovat oikeat ja harjoittelu on turvallista. ► Kunto-ohjaajat antavat kirjalliset ohjeet ja neuvovat tarvittaessa kotihoidon työntekijöitä kotijumpan ohjauksessa. 54 1 1 sirpa: ”Laitospaikat eivät millään riitä kaikille vanhuksille ja siksi kotona asumista on tuettava eri tavoin. Ja tästä tavasta asiakkaat pitävät. Kuntoharjoittelun vaikutukset näkyvät nopeasti – sitä nopeammin, mitä huonommassa kunnossa lihakset ovat. Säännöllisesti treenaavalla lihasvoima voi kaksinkertaistua lähtötasosta muutamassa kuukaudessa.” 2 sirkka: ”En ole vielä törmännyt vanhukseen, joka ei voisi harjoitella salilla. Ellei jokin laite luonnistu, kokeillaan toista. Saatan muistisairaan laitteelle ja näytän kädellä, mihin hänen tulee istua ja mihin laittaa raajansa. Liikuntarajoitteisen kanssa kuljemme yhdessä laitteelta toiselle. Huonokuntoiselta alkulämmittely onnistuu vaikka selkänojallisella pyörällä. Olen rakentanut salille muun muassa erilaisia käännöksiä ja takaperin kävelyä sisältävän tasapainoradan. Tasapaino harjaantuu sitä horjuttamalla.” 3 sari: ”Osa asiakkaistamme ei ole koskaan nähnyt kunto- salilaitteita ja saattaa aristella niitä, mutta ryhmä vetää kummasti mukaansa. Höystämme yksilöohjausta hyväntuulisella huumorilla. Ennakkoluulot karsiutuvat nopeasti, kun asiakas huomaa treenin vaikutukset: sen, kuinka hän pääsee omin voimin rappuset ylös tai itsenäisesti ulos.” 4 jaana:”Valta-osa asiakkaistamme on 80–90-vuotiaita, van- hin treenaajamme on 98-vuotias. Harjoittelussa pitää korostaa turvallisuutta. Siksi on hyvä, että olemme tiiminä huolehtimassa siitä. Jokainen harjoittelukerta sisältää jumpan, venyttelyn ja muistiharjoituksia. Suunnittelemme ja vedämme ne yhdessä. Asiakkaiden kuntoutussuunnitelmiin saamme apua fysioterapeutilta, jota tapaamme viikoittain.” Tiedätkö kiinnostavan työ- tai opiskeluporukan? Kerro se meille: [email protected] TEHY t 13–2015 3 2 4 kokeneet kunto-ohjaajat. Vanhukset ovat treenanneet Lempäälän Himminkodon kuntosalilla jo 14 vuotta. Alkuaikoina ei tunnustettu saliharjoittelun merkitystä iäkkään kuntoutuksessa. 1 sirpa nieminen on ollut mukana alusta asti. Koulutukseltaan perushoitaja, pätevöitynyt erityisryhmien liikunnan ohjaukseen Eerikkilän urheiluopistossa. 2 sirkka huuska työskentelee yksin Toimelan salilla Sääksjärvellä, jonka hän on rakentanut toimivaksi sisustusta myöten. Kuntohoitaja. 3 sari laakkonen nauttii työssään erilaisten ihmisten tapaamisesta ja työn näkyvistä tuloksista. Liikuntapainotteinen lähihoitaja. 4 jaana koskinen tykkää tiimityöstä samanhenkisten työtovereiden kanssa. Eerikkilän urheiluopistossa pätevöitynyt perushoitaja. TEHY t 13–2015 55 homma hoidossa AMMATTIOSASTOT KERTOVAT PAIKALLISESTA EDUNVALVONNASTA. Työpaikat säilyvät Lopetettavan Kaivannon sairaalan henkilökunta saa uudet työpaikat. teksti Riitta Hankonen kuva Ari Korkala mikä oli ongelma? Pirkanmaan sairaanhoitopiiri päätti lopettaa Kangasalla sijaitsevan Kaivannon psykiatrisen sairaalan, joka on perustettu 1963. Toimintaa on ajettu pikkuhiljaa alas, ja lopullisesti sairaala sulkee ovensa lokakuun lopussa. Viimeinen niitti sairaalalle oli uusi päivystysasetus, jonka mukaan sairaalassa olisi pitänyt olla aina lääkäri paikalla. Lopettamisen vuoksi noin 80 hoitohenkilöstöön kuuluvaa työntekijää oli uuden työpaikan tarpeessa. mitä tehy teki? Sairaanhoitopiiri käynnisti koko sairaanhoitopiiriä koskevat yhteistoimintaneuvottelut, joihin myös Tehy osallistui. Ne päättyivät elokuun lopussa. Neuvotteluissa pyrittiin löytämään Kaivannon henkilökunnalle uudet työpaikat sairaanhoitopiiristä. Työntekijät esittivät toiveitaan tulevasta työpaikasta. Sairaanhoitopiirin sairaalat ovat eri puolilla Pirkanmaata, joten työmatkat saattavat muodostua pitkiksi. kuinka asia ratkesi? Lähes puolet vakituisesta henkilökunnasta pääsee ensisijaisesti toivomaansa paikkaan. Neljäsosalla toteutuu toinen tai kolmas vaihtoehto. Loppujen toiveita ei pystytty toteuttamaan, mutta kaikille on työpaikka. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitohenkilöstön määrä kuitenkin vähenee lähes viidelläkymmenellä, sillä monet määräaikaiset työsuhteet päättyvät. Työnantaja on ottanut vastuuta myös määräaikaisista, tehnyt yhteistyötä ympäristökuntien kanssa ja välittänyt määräaikaisille tietoa vapaista työpaikoista. Pääluottamusmies Atte Tahvola on melko tyytyväinen neuvottelujen kulkuun. Määräaikaisten työsuhteiden päättyminen harmittaa, koska monet pätkätyöläisistä ovat nuoria ja uransa alkuvaiheessa. –Työnantaja on aidosti pyrkinyt löytämään työntekijöille toiveiden mukaisia työpaikkoja. Ja on siinä melko hyvin onnistunutkin. esimerkkejä paikallisesta edunvalvonnasta voi lähettää osoitteeseen [email protected] i Ammattiosasto 366 ► Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tehyläisiä. ► Jäsenmäärä noin 3350. 1 4 3 2 ► Puheenjohtaja Johanna Huhtala. ► Pääluottamusmies Atte Tahvola. ► Varaluottamusmies Tuukka Ahopelto. 1 raila tounas, ammattiosaston hallituksen jäsen, töissä Kaivannossa 2 atte tahvola, pääluottamusmies 3 johanna huhtala, ammattiosaston puheenjohtaja 4 tuukka ahopelto, varaluottamusmies 56 TEHY t 13–2015 ensiapu KOONNUT RIITTA HANKONEN, [email protected] Apua umpikujassa Vaikuttaako työkaveri itsetuhoiselta? Näytä, että välität. teksti Terhi Mäkinen perusmukavan työkaverin käytös muuttuu: mieliala vaihtelee, hän myöhästelee ja mainitsee, ettei saa nukutuksi. Reipas työihminen ei meinaa saada mitään aikaiseksi. Sosiaalinen elämä näyttää kaventuneen. Muutokset kielivät, ettei kaikki ole kunnossa. Onko hän masentunut? Voiko hänellä olla peräti itsetuhoisia ajatuksia? Suomen Mielenterveysseura rohkaisee ehkäisemään itsemurhia työpaikoilla. Näytä, että välität. Arastakin asiasta voi ja pitää kysyä: Miten jaksat? Onko sinulla ollut ajatuksia itsesi vahingoittamisesta? Kysyminen ja asiasta puhuminen voi olla työkaverille helpotus. Itsemurha on Suomessa niin suuri tabu, että itsemurhan yrittämisestä puhutaan harvoin. Esimerkiksi Skotlannissa oli kampanja, jossa taksin kyljissä luki: Valitse elämä. Tukholman lääni on laittanut nollatoleranssin itsemurhille. Tavoitteena on siis ehkäistä kaikki itsemurhat. Leimaamisesta pitäisi päästä eroon, mutta sosiaali- ja terveysalalla työskentelevillä on tutkimusten mukaan jopa kovemmat asenteet itsemurhaa yrittäneitä kohtaan kuin muulla väestöllä. EU:n laajuisen tutkimuksen mukaan lääkäreillä, maanviljelijöillä ja taiteilijoilla on kohonnut itsemurhariski. Riskiä lisää lääkeaineiden tuntemus sekä pääsy tappovälineisiin, kuten lääkkeisiin, aseisiin ja torjunta-aineisiin. Erityisen korkea riski on anestesialääkäreillä. Luonteenpiirteistä vaativuus, joustamattomuus ja kilpailuhenkisyys saattavat ajaa umpikujaan. Itsemurhaajatusten taustalla voi olla työperäisiä syitä kuten stressi tai kiusaaminen. Läheskään kaikilla ei ole työpaikkaa tai työterveyshuoltoa tukena. Kolmannes itsemurhan tehneistä oli kuitenkin hoitokontaktissa vielä kuolemaansa edeltävän viikon aikana. Siinä olisi paikka päästä väliin – kysyä ja tuoda valoa umpikujaan. tm t TEHY t 13–2015 Neljä keinoa ehkäistä itsemurhia työpaikalla 1 Hyvä työympäristö. Hyvällä työpaikalla työn kuormittavuudesta voi puhua ääneen. Stressille altistavat esimerkiksi vuorotyö, uhkaavat tilanteet ja emotionaalinen stressi kuten kuoleman ja sairauksien näkeminen. 2 Mielenterveyspalvelujen vahvistaminen. Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä osa työterveyshoitajista on käynyt samoilla kursseilla depressiohoitajien kanssa. He antavat masentuneille keskusteluapua. Muutama oikeaaikainen käynti voi tuoda avun itsemurhaa harkitsevalle. 3 Esimiehen ja avainhenkilöiden koulutus. Sairaalat, poliisi ja teollisuuslaitokset ovat toteuttaneet itsemurhien ehkäisyn koulutusohjelmia. Tulokset ovat hyviä. Työpaikalla pitää olla toimintamalli kiusaamisen ja häirinnän varalta. Työntekijän itsemurhayrityksen, itsemurhan ja kuoleman varalta kannattaa olla kriisi- ja toimintasuunnitelma. 4 Tappavat välineet piiloon. Pääseekö työpaikalla korkeisiin paikkoihin tai käsiksi lääkkeisiin? Riskitekijät pitää minimoida mahdollisuuksia mukaan. ITSETUHOISEN KÄYTTÄYTYMISEN ENNALTAEHKÄISY JA HALLINTA – TYÖKALUPAKKI TYÖPAIKOILLE. JULKAISU NETISSÄ: BIT.LY/ITSEMURHAT 57 Hyvä kysymys Tehyläiset voivat lähettää Hyvä kysymys -palstalle edunvalvontaan ja ammatilliseen toimintaan liittyviä kysymyksiä. Kysymykset sähköpostilla osoitteeseen [email protected] Pekka Mykkänen edunvalvonta-asiantuntija ► Voiko esimies määrätä työkiertoon vastoin tahtoa? Työkierron pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen. Sillä haetaan positiivisia vaikutuksia työssä jaksamiseen ja työyhteisön toimivuuteen. Työnantajalla saattaa kuitenkin olla oikeus määrätä työntekijä työkiertoon. Jotkin kunnat ovat tehneet asiasta ohjeistuksen. Luottamusmies osaa sanoa, toimiiko työnantaja sen mukaisesti. Kuntasektorilla työnantaja voi siirtää työntekijän tilapäisesti eri tehtäviin ja työpaikkaan kuin työsopimuksessa on sovittu. Siirto voi kestää enintään kahdeksan viikkoa. Jos työsopimuksessa ei ole sovittu työnteon paikasta, työnantaja voi vaihtaa paikkaa pysyvästi. Jos et halua työkiertoon, ilmoita esimiehellesi, ettet suostu vapaaehtoisesti, muttet myöskään kieltäydy työnantajan määräyksestä. Kieltäytyminen työnteosta on aina huono asia. Pekka Mykkänen edunvalvonta-asiantuntija ► Työkaverini panettelee esimiestä selän takana ilman syytä. Miten siihen voi puuttua? Henkilökohtaisten ominaisuuksien tai työsuorituksen jatkuva ja perusteeton arvostelu on epäasiallista kohtelua. Se on hyvän tavan vastaista käyttäyty- 58 Kaija Ojanperä työympäristöasiantuntija mistä, joka häiritsee työntekoa. Häirintä saattaa vaarantaa häirinnän kohteeksi joutuneen terveyden, olipa hän työntekijä tai esimies. Työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijöitä välttämään muihin työntekijöihin, myös esimieheen, kohdistuvaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Kiusatun pitäisi ilmaista selkeästi, että hän kokee käyttäytymisen kiusalliseksi tai loukkaavaksi. Jos häirintä tästä huolimatta jatkuu, hänen on syytä kertoa asiasta omalle esimiehelleen. Työnantajalla on velvollisuus puuttua epäasialliseen kohteluun, kun on saanut tiedon asiasta. Selän takana puhumiseen voi olla vaikea puuttua. Työpaikalla tarvitaan yhteisesti sovittuja pelisääntöjä siitä, millainen käytös on hyväksyttävää ja millainen ei. Jokaisen on sitouduttava sääntöihin. Myös siitä on hyvä sopia, miten toimitaan, jos joku rikkoo sääntöjä. Kaija Ojanperä työympäristöasiantuntija ► Miten työterveyshoitajan pitää päivittää lääkeosaamistaan? Lääkehoidon periaatteet ovat samat kaikilla terveyden- ja sosiaalihuollon työpaikoilla. Kokonaisvastuun lääkehoidosta kantavat laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt. Jokainen lääkehoidon toteuttaja vastaa omasta toiminnastaan. Esimiehet ohjaavat lääkehoidon toteuttamista lääkehoito- Anna Kukka työympäristöasiantuntija suunnitelman mukaisesti sekä päättävät työnjaosta. Myös työterveyshuollon pitää tehdä lääkehoitosuunnitelma, jossa määritellään lääkehoidon työnjako sekä ohjeet perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta. Taitojen ylläpitäminen on erityisen tärkeää, kun lääkehoidon toteuttaminen ei kuulu päivittäiseen työhön säännöllisesti. Työnantaja vastaa täydennyskoulutuksen järjestämisestä, mutta henkilöstöllä on velvollisuus ylläpitää taitojaan ja osallistua täydennys- ja lisäkoulutukseen. Työterveyshoitajien työhön kuuluu usein rokottaminen. Osaamista on päivitettävä, sillä käyttöön tulee jatkuvasti uusia rokotteita. Rokottajan pitää tuntea rokotteiden käyttöaiheet, annostelu ja antotavat, varotoimet ja vasta-aiheet sekä mahdolliset haittavaikutukset ja niiden hoito. Lisäksi rokottajan tulee hallita keskeiset rokotusturvallisuusasiat. Tartuntatautiasetuksen mukaan rokotteen saa antaa pistoksena vain lääkäri tai lääkärin valvonnassa terveydenhoitaja, kätilö tai sairaanhoitaja. Valvonta ei tarkoita kuitenkaan sitä, että lääkärin tarvitsee olla läsnä rokotushetkellä. Hän on vastuussa siitä, että rokottaja on koulutettu ja ammattitaitoinen ja käytössä ovat oikeat välineet, myös mahdollisten komplikaatioiden varalta. Anna Kukka työympäristöasiantuntija TEHY t 13–2015 tarkastaja KATSAUS TYÖPAIKKOJEN ARKEEN. Joukkovoimaa! Ei käy, sanoivat tehyläiset hallituksen esittämille leikkauksille. teksti Terhi Mäkinen kuvat Annika Rauhala 1 torilla tavattiin. Helsingissä pidettyyn palkansaajien mielenilmaukseen kokoontui syyskuun 18. päivänä 30000 henkeä. 3 tehy näkyy. Punainen väri erottui. Uudenmaan tehyläisten lisäksi paikalle tuli mielenosoittajia ympäri Suomen: Keravalta, Kuopiosta, Lappeenrannasta, Porista, Tampereelta, Turusta, Tuusulasta... TEHY t 13–2015 2 some somessa kuhisi. Hashtagillä ”Ei käy” varussositettu rintanappi innosti jakamaan kuvia sosi aalisessa mediassa. Tehyläisten ottamia kuvia on koottu osoitteeseen www.tehy.fi/eikay. 4 epävakaista. Pelottaako hallitusta sade, tuuli ja ukkonen? kysyi oppositiopuolue Sdp:n Antti Rinne torilla. Niitä voidaan saada lisääkin. Mielenosoittajat suojautuivat sateelta parhaansa mukaan. 59 tieni tähän TEHYLÄINEN KERTOO ELÄMÄNSÄ KÄÄNNEKOHDAT. Pidin hoitoalaa sopivan mystisenä Jukka Pylkkänen vaihtoi leipomon sairaalamaailmaan. teksti Minna Ruotsalainen kuvat Paula Myöhänen ja Jukka Pylkkäsen kotialbumi L apsuuteni 1950-luvun Mikkelissä oli niukkaa ja köyhää aikaa. Isäni oli autonkuljettaja. Hän oli työn vuoksi paljon poissa, joten kuusilapsisen perheen arki jäi äidin vastuulle. Lapsuudestani on jäänyt mieleen, että pidimme kaikki huolta toisistamme. Päädyin sattumalta ammattikoulun leipomolinjalle. Ajattelin, että leipurina pysyisin ainakin leivässä kiinni. Hoitoala tuntui jo niihin aikoihin jännittävältä ja sopivan mystiseltä. Ehdin työskennellä leipurina pari vuotta ennen armeijaa. Kello viiden aamuherätyksiin ehti tottua. Asuin vielä kotona ja äiti kävi aina herättämässä. Muistaakseni minulla ei edes ollut omaa herätyskelloa. Nykyään harrastan leipomista tarpeen mukaan. Olen tehnyt sisaruksille ja tutuille hääkakkuja. Korvapuustit syntyvät käden käänteessä. Vaimo näkee myös haittapuolen: pakkasesta saa liian helposti pullaa. armeijassa olin lääkintämiehenä Lappeenrannassa. Kokemus lisäsi kiinnostustani hoitoalaan. Armeijan jälkeen hain vippariksi, epäpäteväksi sijaiseksi, vanhainkotiin. Ensimmäinen työpäivä on jäänyt hyvin mieleen. Kaikille vanhuksille oli jaettu edellisenä päivänä ulostuslääkkeet. En voinut ottaa takapakkia, vaikka kuinka yökötti. Tomera hoitaja vaan totesi, että älä höpötä, tähän tottuu. 60 Tein vanhainkodissa perushoitoa: syötin, pesin ja juttelin. Eräs vanha rouva halusi aina lausua runoja kiitokseksi. Hain samana vuonna opiskelemaan Mikkelissä alkaneeseen koulutukseen, josta valmistui lääkintävahtimestarisairaankuljettajaksi. Yli puolet vuoden mittaisesta koulutuksesta oli työtä sairaalassa. Alkuaikoina naispuoliset potilaat soittivat kutsukelloa, mutta kun tulin huoneeseen, he saattoivat vain pyytää avaamaan ikkunan. Myöhemmin he sitten uskoutuivat naispuoliselle hoitajalle, etteivät kehdanneet pyytää mieheltä alusastiaa. häviämässä oleva lääkintävahtimestarin nimike johtaa harhaan, sillä työhön kuuluu melkein kaikki paitsi lääkehoito. Alussa jouduin kamppailemaan Jukka Pylkkänen 61-vuotias lääkintävahtimestari Mikkelistä. jos en olisi hoitoalalla, minusta olisi tullut ehkä puutarhuri tai pappi. asemani eteen: eihän lääkintävahtimestari ole pelkkä sänkyjä siirtelevä apupoika. Aiemmin potilasta vastaanottaessa kirjattiin vain tulosyy mahdollisimman lyhyesti ja mitattiin korkeintaan lämpö. Kun aloitin työt vuonna 1975 päivystyksessä, öisin oli lääkärien lisäksi vain kolme henkilöä: sairaanhoitaja, lääkintävahtimestari ja sairaala-apulainen. Joskus lääkintävahtimestari joutui avustamaan leikkaussaliin. olen viihtynyt Mikkelin keskussairaalassa koko nelikymmenvuotisen työurani. Töissä olen ollut lähinnä päivystyksessä. Mieleeni ovat jääneet erityisesti hätäsynnytykset. Työ on muistuttanut, miten pienestä elämä on kiinni. Sitten kun -asenteella ei kannata elää. Nuorikin ihminen voi saada aivoinfarktin tai joutua tapaturman uhriksi, mikä muuttaa kaiken. Töitäni olen tehnyt alusta asti sillä asenteella, että me autamme oli ihminen kuinka ruhjoutunut tahansa. Joskus kiitosta on saanut pienestäkin. Eräs rouva muistaa yhä vuosien jälkeen kiittää kahvikupillisesta, jonka sai pitkän odottelun päätteeksi. Kerran olen saanut kotiini kukkakimpun rikoksen vuoksi leskeksi jääneeltä, vaikka en tehnyt muuta kuin kuuntelin häntä. Jään ensi vuoden aikana eläkkeelle. Aika kuluu varmasti pihatöissä ja matkustellessa Espanjan aurinkorannikolla. t TEHY t 13–2015 vuonna 1974 siirtoja. Jukka Pylkkästä odottavat ensi vuonna eläkepäivät. Paloa hoitotyöhön vahvistivat kokemukset lääkintämiehenä Vekaranjärvellä. TEHY t 13–2015 61 keskustelua @ Hoitaja saa itkeä tehy-lehdessä 11/2015 eräs kirjoittaja tiedusteli, saako sairaanhoitaja itkeä työssä. Voisin vastata, että saa. Mieleeni on jäänyt lähtemättömästi eräs työvuoro nuorena sairaanhoitajana. Osastolla oli hoidettavana sairaalamme lääkärin iäkäs äiti. Huomattuani potilaan voinnin huononevan soitin hänen pojalleen, kuten oli aiemmin illalla sovittu. Hänen saavuttuaan menimme yhdessä sairaan äidin vuoteen ääreen. Hetken siinä oltuamme lääkäri tarttui minua kädestä ja samalla hetkellä hänen äitinsä nukkui pois. Sillä hetkellä huomasin, että itku Osallistu keskusteluun tuli ihan luonnostaan meille kummallekin – myös minulle työvuorossa olevalle sairaanhoitajalle. Lääkäripoika kiitti minua äidin hoidosta ja samalla siitä, että elin hänen kanssaan tämän surullisen hetken. Itsekin koin, että olin tällä tavalla ottanut osaa hänen suruunsa. Hetken kuluttua olin koonnut itseni ja lausuin siinä vielä seistessämme pienen muistolauseen: ”Päämme nyt painuu, sydän on hiljaa. Me nöyrrymme edessä noutajan. Hän on niittänyt kalleinta viljaa.” Tässä yksi esimerkki siitä, että sairaanhoitaja saa itkeä. Itku tuli ihan luonnostaan. osastonhoitaja vuosimallia -61 PA LA UT E @T EH Y.F I Lukijakilpailu kerro meille 23.10. mennessä, mistä jutusta pidit eniten. Kilpailuun voi osallistua netissä www. tehy.fi/tehy-lehti/palaute/lukijakilpailu, postikortilla Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy tai lähettämällä tekstiviestin numeroon 0400 345 557. Vastanneiden kesken arvomme Tehy-tuotteita. lehden 12/2015 kilpailussa tehy-tuotteita voitti marita loppi kempeleestä. Palautetta numerosta 12 u Olipa virkistävää lukea Ihana arki -sarjan Häpeilemättä mehtäläinen-juttua! Jo kuvan katselu sai hymyilemään. Oikea päivän piristysruiske kaiken kiireen ja harmin keskellä. Juttu sai ajattelemaan myös omia juuriaan. ihana arki TEHYLÄINEN HEITTÄÄ VAPAALLE. erottamattomat. Satu Virkalahti viettää vapaa-aikansa metsässä irlanninsetteri Sagan kanssa. Häpeilemättä mehtäläinen Satu Virkalahti puhelee puilleen ja pärisyttää teksti Erja Taura-Jokinen kuva Maria E metsästä innostuttuaan Satu 38 osti rajanaapurista myyntiin tulleen hehtaarin metsäpalstan. – Päätös ei ollut helppo. Hinta nousi korkeaksi, koska puusto oli enimmäkseen uudistuskypsää. Jouduin ottamaan Metsä on paras mahdollinen kuntokoulu. moottorisahaa. Grönroos onpelottavan ison pankkilainan, mutta neksi olen selvinnyt siitä. paKauppaan sisältyi omaa torppaa tuli kelrempikuntoinen rakennus. Siitä po kesämökki. isänsä lapsuustorpasta. Satu myi puut yhdentoista hehtaaPaluu Keuruun mummolan maisemiin oli rin satavuotiaasta kuusikosta, joka metsä muutti mielen. Kahden hehtaarin oli jo alkanut lahota. Edellinen omistaja kuin tuntui että kutsuvasti, humisi niin sanonut, ettei olisi pystynyt katsomaan olisi tullut kotiin. Satu lunasti itselleen avohakkuita. myös veljensä osuuden. Pyy– Kyllä se minullekin vaikeaa oli. Siitä lähtien Salon sairaalan kirurginiitä telin puilta anteeksi ennen kuin sella osastolla sairaanhoitajana työskenalettiin kaataa. televä Satu on lähtenyt 270 kilometrin omin Satu tahtoo hoitaa omaisuuttaan on päähän aina, kun työvuorolistoihin käsin. Tiedot ja taidot hän on oppinut auennut muutaman päivän vapaa. i tätä saa myydä! Ajatus iski sala, mankirkkaana Satu Virkalahdelle vaikka hän oli jo päättänyt veljensä kanssa, että luopuu perinnöksi tulleesta . tuttavilta ja metsänhoitoyhdistykseltä mutHakkuut Satu jättää ammattilaisille, ta raivuutyöt hän tekee itse. – En tarvitse kuntosalin jäsenkorttia, sillä metsä on paras mahdollinen kuntokoulu. ihaninta metsässä on Satun mie- lestä hiljaisuus ja rauha. – Puiden siimeksessä tunnen olevani turvassa. Mieleni tyyntyy ja rauhoittuu. karYövyn mielelläni teltassa. En pelkää huja, susia tai käärmeitä. Metsäpalsta on vankistanut suku juuria. – Kun muutun aikanani maaksi, poikani perivät metsän ja alkavat toivottavasti miettiä, miksi äiti ryhtyi nelikymppisenä metsänomistajaksi. t -blogia satu pitää metsähullun päiväkirja osoitteessa metsahullu.blogspot.com. TEHY t 12–2015 74 u Olen kuuroutunut, mutta pärjään työssäni laboratoriohoitajana hienosti. Mukavaa, että pärjääjistä kerrotaan 62 lehdessä, kuten jutussa Kuurous kasvattaa sisua. u Voisiko Tehy-lehteä viedä hieman enemmän ammatilliseen suuntaan eli poispäin naistenlehtityylistä, jossa joka artikkelissa kerrotaan naisesta, joka vastoinkäymisistä huolimatta jaksaa tehdä pikkupalkalla töitä. Ymmärrän, että suurin osa lukijoista on naisia, mutta kaipaisin enemmän artikkeleita, joista voisi oppia ammatillisesti esimerkiksi potilaan hoidosta, eri taudeista, potilastapauksista ja lääkkeistä. Hyvä kun Tehy-lehti otti tulevaisuusteeman u esiin jutussa Vuonna 2030. Alan muutos tulisi huomioida myös koulutuksessa ja työelämässä. Ehkäpä tämä artikkeli saa hoitoalan pohtimaan, mitä muutoksia tarvitaan. u Pidin eniten jutusta Byrokratian ytimessä. Ihailen valtavasti niitä, jotka ovat lähteneet tavoittelemaan erilaisia työkokemuksia ulkomaille. Saan itse inspiraatiota näistä tarinoista, sillä itsellänikin on haaveena jonakin päivänä työskennellä ulkomailla työterveyshuollossa. ikäihmisesta. Hänellä on aivan mahtava asenne! u On hyvä, että raskaudenaikaisesta ja -jälkeisestä masennuksesta puhutaan ja ongelma tunnistetaan ajoissa, kuten jutussa Mieli raskaana. Näin vältytään mahdollisilta surullisilta seuraamuksilta, joista on saanut lukea turhankin usein lehdistä. Tehy-lehti somessa facebook.com/Tehy.lehti @tehylehti @Tehylehti u Rööperin rapmummo oli kerrankin positiivinen lehtijuttu TEHY t 13–2015 viime lehden kolme luetuinta 1. Masennus: Mieli raskaana 2. Viittomakieliset: Kuurous kasvattaa sisua 3. Itse asiassa: Rööperin rap-mummo ILO KUULUU KAUAS PERHEEN* PARAS Vastuullinen sairaanhoitaja työkulttuuri on muuttunut paljon siitä ajasta, kun valmistuin. Byrokratia on purkautunut ja lääkärin kanssa tehtävä työ on lisännyt sairaanhoitajan vastuuta. Myös sairaanhoitajan työn arvostus on muuttunut. Huonoon suuntaan. Teen nykyisin töitä perushoitajien ja lähihoitajien kanssa. Työnkuva ja tehtäväjaot ovat selkeät perushoitajien kanssa, mutta lähihoitajien kanssa ei. Minulta vaaditaan potilaan perushoitoa sairaanhoitajan työn lisäksi. Ensin suihkuttelen potilaan, että lähihoitaja on tyytyväinen, ja sitten yritän ehtiä tekemään oman työni, eli hoitamaan lääkehoidon, lääkärinmääräykset, potilassiirrot, lääketilaukset, tutkimusten tilaukset ja niin edelleen. Osa työhön suunnattavasta energiasta menee siihen, kun yritän vakuuttaa lähihoitajatyötovereille, että minua, sairaanhoitajaakin, tarvitaan työpaikalla. Asennekasvatusta tulisi lisätä lähihoitajakoulutukseen. SYYSLOMA 119 €/VRK * KAHDELLE AIKUISELLE JA KAHDELLE LAPSELLE (Alle 15-v.) Hinta/vuorokausi perhehuoneessa sisältäen aamiaiset, aamu-uinnit kuntoilualtaalla ja päivittäisen sisäänpääsyn Elämyskylpylään ja Lastenmaailmaan. Hinta voimassa 29.9-9.12., kun toinen aikuisista on Tehyn jäsen. ENEMMÄN JÄSENETUA 1.1.2016 LÄHTIEN Tehyn alennus 50 % koskee myös samassa taloudessa asuvia 6-14-vuotiaita lapsia. Levintie 1590, Levi 016 646 301 [email protected] www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut kollegiaalisuutta kaipaava TEHY t 13–2015 63 tehy-uutiset KOONNUT VESA TURUNEN, [email protected] PIA HIETAMIES helsinkiläiselle Jaana Takalalle jäi hyvä fiilis syyskuisesta mielenilmauksesta. Hän uskoo, että palkansaajien joukkovoimalla oli vaikutusta. Takala on Tehyn Helsingin kaupungin ammattiosaston puheenjohtaja. Osasto on Suomen suurin: jäseniä on 4 080. Hallituksen esityksen jälkeen uusia jäseniä on liittynyt tavallista enemmän, noin 150. Kun hallitus päätti, ettei sunnuntai- ja ylityökorvauksia sittenkään heikennetä, moni tehyläinen huokasi helpotuksesta. –Kuntapuolella toivomme tietysti, että myös lomien nipistämisestä luovutaan. Luulen, että joudumme nielemään kuitenkin joitain heikennyksiä. Pahoista vaihtoehdoista pitää valita se vähiten pahin, sellainen, joka olisi tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Hallituksen tapa toimia on herättänyt tehyläisissä raivoa. Pakkolain säätäminen on tuttua jo vuodelta 2007. –Olen miettinyt, miten nopeasti ay-liikkeen saavutukset esimerkiksi työaikojen suhteen voisi tuhota. Yksilö on yksin aika voimaton isoja koneistoja vastaan. Sopimusoikeuden pitää säilyä. tm ANNIKA RAUHALA Yhdessä vahvempia myrskyvaroitus. Palkansaajien yhteinen mielenilmaus keräsi 18. syyskuuta ison joukon Rautatientorille. kuuluisat kätilöt. Raakel Shapcott ja Nina Heinikoski saivat Tehyltä Ei käy -kakut Jorvin synnytysosastolle. Se oli kiitos hienosta esiintymisestä A-studiossa. Hae nyt! Vuorotteluvapaan ehtoihin on tulossa tiukennuksia. Vapaata voi hakea nykyisin ehdoin vuoden loppuun asti. kampanja Mikä fiilis? www.tehy.fi/tyottomyyskassa Ensihoitajat vailla lepoa työtuomioistuin asettui työnantajan kannalle ensihoidon työaikoja koskevassa kiistassa. Tuomioistuimen mukaan työaikalain määräyksistä voidaan poiketa myös alle 24 tunnin työvuoroissa, koska ensihoito on aina ”aika ajoin tehtävää työtä”. Tehy vastustaa poikkeuslupien myöntämistä alle 24 tunnin työvuoroihin, jottei lepo työvuorojen välillä jää puutteelliseksi ja aktiivityön osuus kasva liian suureksi. Työnantaja tarvitsee poikkeusluvan, jos se haluaa poiketa säännöllisen työajan pituutta koskevista määräyksistä. Luvan myöntää aluehallintovirasto. Tehy on ohjeistanut luottamusmiehiä kuvaamaan ensihoidon luonnetta, kun he antavat lausuntoa poikkeuslupaa varten. Tehyn työtuomioistuimeen viemät tapaukset koskivat EteläSavon, Pohjois-Savon ja Lapin sairaanhoitopiirejä. rh 64 Nainen, palkanmaksu päättyy 30.10. Vaikuta tulevaisuuden työelämään. mikafiilis.fi sttk jäsenliittoinen viettää Naisten palkkapäivää per- jantaina 30. lokakuuta. Kampanjapäivä ajoittuu vuosittain loka-marraskuun vaihteeseen, jolloin vuosipalkaksi muutettu naisten palkka on keskimäärin maksettu. Tänä vuonna naisten keskimääräinen palkka on Tilastokeskuksen mukaan 83,4 prosenttia miesten palkoista. Miesten keskipalkka on 3 634 ja naisten 3 031 euroa. Luvut ovat säännöllisen työajan palkkoja vuoden toisella neljänneksellä. vt #naistenpalkkapäivä TEHY t 13–2015 poimintoja Paikallisen edunvalvonnan päivät Seinäjoella 17.–18.11., Sokos Hotel Lakeus. u Alan tekijät Luottamusmiesten neuvottelupäivät (Suun terveydenhoito, Hammas-tes ja Plus Terveys) Tehyn keskustoimistossa Helsingissä 18.–19.11. Terveys u Puheenaiheet Terveydenhoitajien opintopäivät Lahdessa Fellmanniassa 24.–25.11. u Hallitus leikkaa SASKin rahoitusta suomen hallitus leikkaa Suomen ammattiliit- tojen solidaarisuuskeskus SASKin rahoitusta. Leikkauksesta aiheutuva yli 2,6 miljoonan euron säästötarve koskee kaikkea toimintaa. SASKin hallitus on päättänyt aloittaa koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. vt Uutiset Tulossa tehylehti.fi Uusi Tehyverkkolehti aukeaa! Tyka-korotuksia ensi vuodelle työterveyslaitos ja neuvottelujärjestö TSN ovat päässeet sopimukseen työllisyys- ja kasvusopimuksen (tyka) mukaisista korotuksista. Taulukkopalkkoja korotetaan ensi vuoden alussa 18,67 euroa tai 0,5 prosenttia. Myös luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 0,5 prosentilla. Myös yksityisellä sosiaalipalvelualalla on sovittu tyka-korotuksista. Vuoden alusta kuukausija taulukkopalkkoja korotetaan 17,33 euroa. Yli 3 687,23 euron kuukausi- ja taulukkopalkoissa korotus on 0,47 prosenttia. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan myös 0,47 prosentilla. Palkansaajien ja työnantajien keskusjärjestöt sopivat vuonna 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksesta, jonka piirissä on noin 90 prosenttia palkansaajista. rh TEHY t 13–2015 Työelämä Blogit Hyvät kysymykset – ja ratkaisut Ilmiöt 65 jäsentapahtumat TIIA MÄENPÄÄ kalajoen hiekat. Naisporukka ammattiosasto 707:n Visalan alajaostosta osallistui Nice Run -juoksutapahtumaan Kalajoella. Iltaa jatkettiin mökissä Hiekkasärkillä. ammattiosastot Helsinki Uudenmaan yksityisten lääkäriasemien ja sairaaloiden ao 119 ►Sääntömääräinen syyskokous ke 18.11. klo 17 Tehyn aluetoimistolla, Asemamiehenkatu 4, Pasila. Kokoukseen osallistujilla on mahdollisuus päästä Q-teatteriin katsomaan Jälkeenjääneet-esitys 5 euron omavastuuhintaan. Tarkemmat tiedot nettisivuillamme, ao119.tehy. fi. Ilmoitathan osallistumisesi ruokaainerajoituksineen 22.10. mennessä osoitteeseen [email protected]. Uudenmaan yksityisen suun terveydenhuollon ao 122 ►Sääntömääräinen syyskokous la 14.11. klo 13 Tehyn aluetoimistolla Pasilassa, Asemamiehenkatu 4, 2. krs. Esillä sääntömääräiset asiat sekä ammattiosaston sääntömuutos. Sitovat ilmoittautumiset ruoka-ainerajoituksineen viimeistään 10.11. ao:n sähköpostiin, [email protected]. Uudenmaan yksityisen sosiaalialan ao 126 ►Varsinainen kokous sekä pikkujoulut to 19.11. klo 17.30 Sokos Hotel Torni, Yrjönkatu 26, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailemme sekä @ Lähetä ilmoitus. / WW W.TE HY.FI TE HY-L EH TI/ OT ST AM MATT IO SA vietämme iltaa yhdessä. Ilmoittautuminen tarjoilun vuoksi 2.11. mennessä [email protected]. Ilmoita myös mahdollinen erityisruokavalio Diakonissalaitoksen, Diacorin ja Hoivan ao 128 ►Sääntömääräinen syyskokous pe 13.11. klo 17 ravintola Merimakasiinissa, Hietalahdenranta 14. Kokouksen esityslistalla sääntömääräiset asiat, puheenjohtajan valinta, tarvittaessa hallituksen täydentäminen ja mahdolliset sääntömuutokset. Syyskokous on kaikille jäsenille avoin. Kokouksen jälkeen on maksullinen ruokailu ja stand up -esitys Pyhä Kolminaisuus Aleksanterin teatterissa klo 21. Esityksen omavastuuosuus on 15 e, joka maksetaan ao:n tilille FI 138000 1901 239427. Laita maksun viestikenttään Syyskokous ja nimesi. Sitovat ilmoittautumiset 4.11. mennessä, ao128@ tehy.net. Mainitse erikoisruokavaliosi tarvittaessa. Uudenmaan yksityisen terveyspalvelualan ao 130 ►Syyskokous la 21.11. klo 16.30–17.15 Tehyn aluetoimiston tiloissa Pasilassa, Asemamiehenkatu 4, 2. krs. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, hyväksytään ammattiosaston sääntömuutokset ja täydennetään hallitusta yhdellä varajäsenellä. Kokouksen jälkeen on mahdollista jatkaa yhteiseen illanviettoon. Olemme varanneet 40 paikkaa ravintola Virgin Oilin Show & Dinner -iltaan. Liput jaetaan kokouksen yhteydessä, ja sieltä on yhteiskuljetus ravintolaan. Ilmoittautuminen illanviettoon on sitova, ilman pätevää syytä tapahtuneesta peruutuksesta veloitetaan esityksen hinta 69 e. Ilmoittautuminen 4.11. mennessä ao:n sähköpostiin: ao130@ tehy.net. Lisätietoja esityksestä ja menu löytyvät osoitteesta: www. parhaatpikkujoulut.fi > Show & Dinner > Katso esite. Lohjan sairaalan ao 132 ►Sääntömääräinen syyskokous ma 2.11. klo 18 ravintola Ismet, Sauvonrinne 15, Perttilä. Esityslistalla uudet ammattiosastojen säännöt, vuoden 2016 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot 25.10. mennessä, ao132@ tehy.net. Tuusulan ao 137 ►Sääntömääräinen syyskokous ja pikkujoulu pe 6.11. klo 18 Kokoushotelli Gustavelundissa, Kirkkotie 36, Tuusula. Esillä sääntömääräiset asiat ja sääntömuutokset. Tule mukaan saunomaan ja nauttimaan hyvästä ruoasta. Erikoisruokavaliot ja sitovat ilmoittautumiset 1.11. mennessä: [email protected] tai ammattiosaston Facebook-ryhmässä. Kellokoski-Ohkolan ao 139 ►Sääntömääräinen syyskokous 4.11. klo 18–20 lounaskahvila Tyyni, Sibeliuksenkatu 14, Järvenpää. Esillä sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos hallitusten toimintakausien pidentämisestä kolmeen vuoteen, ei henkilövalintoja. Ammattiosasto tarjoaa osallistujille ruokailun, johon sitovat ilmoittautumiset nettisivujen kautta, ao139.tehy.fi > Tapahtumat. Muistathan ilmoittaa erityisruokavaliosi ilmoittautumisen yhteydessä. Kellokoski-Ohkolan ao 139 Hyvinkään sairaalan ao 140 ►Jäsenilta 3.11. hotelli Rantasipi Sveitsissä, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää. Aloitamme klo 16 buffetpäivällisellä ravintolassa. Varsinainen jäsenilta alkaa klo 16.30 kokoustilassa, jossa Päivi Lohi-Aalto TJS-opintokeskuksesta puhuu aiheesta ”Reilu peli työyhteisössä”. Tarjolla kahvia koulutuksen ajan. Ilmoittautuminen ammattiosastojen omilla jäsensivuilla viimeistään 19.10. mennessä. Espoon-Kauniaisten ao 143 ►Sääntömääräinen syyskokous ti 24.11. klo 18 hotelli Kuninkaantiellä, Lakelankatu 1, Espoo. Lämminruoka- sekä viinitarjoilu klo 17.30 alkaen. Kokouksessa esillä sääntömääräisten asioiden lisäksi ammattiosaston sääntömuutoksia. Ilmoittautuminen 16.11. mennessä, [email protected]. ►Perinteinen pikkujouluristeily 27.–29.11. Tukholmaan. Hinta 50 e sisältää risteilyn M/S Gabriellalla B4L-hytissä, buffetruokailun ja Food Garden -aamiaisen meno- ja paluumatkalla. Sitovat ilmoittautumiset 30.10. mennessä, ketola.kerstin@ luukku.com. Voit ilmoittaa hytillisen kerralla. Mukaan mahtuu 60 ensin ilmoittautunutta. Tarkemmat ohjeet ao:n kotisivuilta, ao143.tehy.fi. Vantaan kaupungin ao 144 ►Sääntömääräinen syyskokous 23.11. klo 18 ravintola Aadassa, Korsontie 2, Vantaa. Kokouksessa käsitellään TEHY t 13–2015 sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos. Kokouksen jälkeen tarjottavan iltapalan vuoksi ilmoittautuminen on sitova. Sitovat ilmoittautumiset 15.11. mennessä ao144.tehy.fi/jasensivut. Vihti-Karkkilan ao 147 ►Sääntömääräinen syyskokous 4.11. klo 18 Heinojan Kestitupa, Heinojantie 79 (Vihdin ja Karkkilan rajalla Vanjärvellä). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, sääntömuutokset sekä täydennetään ammattiosaston hallitusta kahdella varajäsenellä ja valitaan varapääluottamusmies. Tarjoilun järjestämiseksi toivomme sinun ilmoittavan tulostasi ja mahdollisista allergioistasi ammattiosaston kotisivujen kautta 22.10. mennessä. Ammattiosaston kotisivut löytyvät osoitteesta ao147.tehy.fi. Lisätietoja saat tarvittaessa sähköpostitse [email protected]. Järvenpään ao 148 ►Sääntömääräinen syyskokous ti 17.11. klo 18 Lentävä Lapanen -neulekahvilassa, Mannilantie 30, Järvenpää. Hallitus kokoontuu klo 17, varsinainen kokous alkaa klo 18 neulekahvilan järjestämällä ohjelmalla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. Paikalla myös järjestöasiantuntija Arja Tunturi Helsingin aluetoimistosta. Tarjolla pientä iltapalaa. Tule mukaan vaikuttamaan tulevaan toimintaan ja antamaan palautetta menneestä. Ilmoittautuminen ao:n nettisivuilla, tehyn148ao.tehy.fi > Tapahtumat > Ilmoittautuminen. HYKS:n Helsingin alueen ao 152 ►Sääntömääräinen syyskokous ke 18.11. klo 16.30 ravintola Mestaritallissa, Merikannontie 2 (Toivo Kuulan puisto), Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat kuten vuoden 2016 toiminta- ja talousarvio ja sääntömuutos. Samalla kuulet viimeisimmät ajankohtaiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Sitovat ilmoittautumiset ruokarajoituksineen 8.11. mennessä ao:n kotisivujen kautta: ao152.tehy.fi > Jäsenhuone. Kirjaudu sisään omilla Tehy-tunnuksillasi. Uudenmaan yksityisten vanhuspalveluyksiköiden ao 154 ►Edunvalvontailta 19.11. klo 18 ravintola Perhoon, Mechelininkatu 7, Helsinki. Sitovat lmoittautumiset 27.10. mennessä sähköpostitse, ao154@ tehy.net. Ilmoitathan myös, mikäli sinulla on jokin erityisruokavalio. Fa vid Västra Nylands sjukhus 901 ►Stadgeenligt höstmöte onsdagen den 25.11 kl 18 på GH Klubben. Stadge ändringar. Information om det nyaste! Servering! Bindande anmälningar: TEHY t 13–2015 ao901.tehy.fi senast 17.11. Vid oanmäld frånvaro debiterar vi medlemmen matens pris. Länsi-Uudenmaan sairaalan ao 901 ►Sääntömääräinen syyskokous ke 25.11. klo 18 ravintola GH Klubbenissa. Sääntöjen muutos. Informaatiota uusimmista asioista! Tarjoilu. Sitovat ilmoittautumiset 17.11. mennessä: ao901.tehy.fi. Peruttamattomasta poisjäännistä perimme jäseneltä ruuan hinnan. Fa för Raseborgs stad 905 ►Stadgeenligt höstmöte ti 10.11 kl. 18 på restaurang GH Klubben, Bryggerigatan 9, Ekenäs. Teaterföreställning. Anmälning om deltagande senast 2.11 via sms 0400 230 905 eller e-post [email protected]. Meddela ev.allergier. ►Sääntömääräinen syyskokous ti 10.11. klo 18 ravintola GH Klubben, Panimokatu 9, Tammisaari. Teatteriesitys. Ilmoittautuminen 2.11. mennessä tekstiviestillä 0400 230 905 tai sähköpostitse [email protected]. Ilmoita mahdolliset allergiat. Joensuu Kiteen ao 609 ►Syyskokous pe 27.11. klo 18 Tohmajärven Kotipirtillä, Talluksentie 26. Hallitus kokoontuu klo 16.30. Sääntömääräiset asiat, muistamiset ja jouluinen ruoka. Ilmoittautumiset ja ruoka-allergiat pe 16.11. mennessä Riitalle: [email protected]. Liperin ao 613 ►Syyskokous pe 6.11. klo 17.30 Teatteriravintolan Tornikabinetissa Joensuussa. Esillä sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. Kokouksen jälkeen ruokailu ja klo 19.45 Kerubissa stand up -koomikkoshow (lippuja varattu 30 kpl). Kyydit kimppakyydeillä. Ilmoitathan erikoisruokavaliosi. Sitovat ilmoittautumiset ke 28.10. mennessä jäsensihteerille veera.eskelinen@ liperi.fi. Jyväskylä Vaalijalan ja Pieksämäen yksityisten ao 505 ►Sääntömääräinen syyskokous ti 3.11. klo 18 Pöyhölän pappilassa. Esillä sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutos. Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 25.10. mennessä sähköpostitse: [email protected]. Muistathan mainita myös mahdolliset ruoka-aineallergiat ilmoittautumisen yhteydessä. Jyväskylän kaupungin ao 509 ►Sääntömääräinen syyskokous 26.11. klo 18 Scandic Jyväskylässä, Vapaudenkatu 73. Kokouksessä käsitellään sääntömääräiset asiat sekä toimitetaan luottamusmiesten täyden- nysvaalit (valitaan fysioterapeuttien varaluottamusmies, Pelan varaluottamusmies ja perus- ja lähihoitajien varsinainen ja varaluottamusmies). Osallistujien kesken arvotaan 10 kpl lippuja Jyväskylän kaupunginteatterin Jekyll ja Hyde -musikaaliin. Ruokailun järjestämiseksi ilmoittauduthan 9.11. mennessä [email protected] > Tulevat tapahtumat. Jämsän seudun ao 514 ►Syyskokous 3.11. klo 18 Ruotsulan Hovissa, Turkinkyläntie 74, Jämsä. Hallitus kokooontuu jo klo 17. Esillä sääntömuutosta koskevat asiat. Tarjolla iltapalaa ja pientä ohjelmaa. Ilmoittautumiset 31.10. mennessä: sari. [email protected]. Saarijärven-Karstulan seudun ao 517 ►Syyskokous to 12.11. klo 18 Wanhassa Pappilassa, Paavontie 1, Saarijärvi. Esillä sääntömääräiset asiat. Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 4.11. mennessä Virpi Humpille sähköpostilla virpi.humppi@saarikka. fi. Ilmoita myös erityisruokavalio. Kajaani Kainuun yksityisalojen ao 756 ►Syyskokous 7.11. klo 16.30 Valjusravintolat, Kauppakatu 20, Kajaani. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos. Kokouksen jälkeen ruokailu ja klo 19 teatteriesitys Niin kuin taivaassa Kajaanin kaupunginteatterissa. Ilmoittautumiset ruokailuun ja teatteriin 22.10. mennessä [email protected]. Ilmoita erityisruokavaliosi. Kouvola Lahden ao 313 ►Syyskokous to 12.11. klo 17.30 ravintola Taivaanrannassa. Kokouksessa sääntömääräisinä asioina vuoden 2016 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Lisäksi esityslistalla on ammattiosaston sääntömuutos. Ilmoittautumiset ruokatarjoilun vuoksi pe 6.11. mennessä, [email protected] tai tekstiviestillä numeroon 0400 247 313. Ilmoitathan samalla mahdolliset ruoka-allergiat. Jos ilmoittautunut jäsen jää tulematta ilman perusteltua syytä, häneltä peritään ruokailukustannukset 20 e. Kotkan ja Pyhtään ao 406 ►Sääntömääräinen vuosikokous 12.11. klo 18.30 ravintola Meriniemessä, Meriniementie, Kotka. Asialistalla ovat sääntömääräiset asiat, toimintasuunnitelma ja talousarvio, sääntömuutos, muistamiset ja ajankohtaisten asioiden tiedottaminen. Aloitamme illan kokouksella, jonka jälkeen ruokailu. Ilmoitathan ruoka-allergiat ilmoittautumisen yhteydessä. Sitovat ilmoittautumiset 3.11. mennessä ammattiosaston sähköpostiin ao406@ tehy.net. Haminan seudun ao 408 ►Sääntömääräinen syyskokous pe 13.11. klo 18 Haminan varuskuntakerholla, Kadettikoulunkatu 3, Hamina. Esillä sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutos. Kokouksen jälkeen ruokailu. Ilmoittautumiset 30.10. mennessä ao:n nettisivujen kautta, ao408.tehy.fi. Kuopio Kuopion ao 551 ►Sääntömääräinen syyskokous ja pikkujoulu to 26.11. klo 17.30 Hotelli Scandic Kuopio, Satamakatu 1, Kuopio. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat kuten toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen vuodelle 2016, ammattiosaston sääntömuutos sekä muut sääntömääräiset asiat. Sitovat ilmoittautumiset 10.11. mennessä tekstiviestillä pj Heikki Korpille numeroon 0400 247 551 tai ammattiosaston kotisivujen kautta tehykuopionao551.tehy.fi > Ajankohtaista. Ilmoita nimesi, työpaikkasi ja mahdollinen ruoka-aineallergiasi. Peruuttamattomasta poisjäännistä perimme jouluruokailun todelliset kustannukset 34 e. Päijät-Hämeen keskussairaalan ao 316 ►Sääntömääräinen syyskokous ti 17.11. klo 16 PHKS:n kokoustila Kaisussa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Ennen kokousta on ruokatarjoilu. Pohjois-Savon yksityisalojen ao 570 ►Sääntömääräinen syyskokous ja pikkujouluruokailu 19.11. klo 17.30 Isä Camillossa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos. Sitovat ilmoittautumiset ruokarajoitteineen 2.11. mennessä [email protected]. Ei jälki-ilmoittautumisia. Peruuttamattomasta poisjäännistä perimme ruokailun hinnan. Kouvolan kaupungin ao 404 ►Syyskokous to 12.11. klo 18 ravintola Koskelassa, Koskelankuja 1, Kuusankoski. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä hyväksytään ammattiosaston uudet mallisäännöt. Ruokailun takia ilmoittautumiset ma 3.11. mennessä: katja.palin@ kouvola.fi. Kun ilmoittautumisesi on vastaanotettu, saat kuittausviestin. Lappeenranta Lappeenrannan kaupungin ja ympäristökuntien ao 454 ►Syyskokous ke 28.10. klo 18 Lappeenrannan upseerikerholla, Upseerintie 2. Esillä sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston nimen muutos. Ilmoittautumiset 19.10. mennessä, [email protected]. Kerro ilmoittautuessasi ruokarajoitteet. 67 jäsentapahtumat Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ao 500 ►Syyskokous 26.11. klo 18 Lounasravintola Rami, Sammonkatu 12. Esillä mm. sääntömuutos. Pääluottamusmies kertoo ajankohtaisista asioista. Ruokailun järjestämiseksi sitovat ilmoittautumiset 19.11. mennessä ao:n kotisivujen kautta, ao500.tehy.fi. Oulu Kuusamon ao 702 ►Sääntömääräinen syyskokous pe 13.11. klo 18 Rukan Salongissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat sekä sääntömuutos. Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 2.11. mennessä jäsensivujen kautta ao702.fi/tapahtumat. Tarkemmat tiedot yhteiskuljetuksesta tulevat jäsensivuille ja ilmoittautuneille ilmoitetaan sähköpostilla. ilmoittautumiset mahdollisine allergioineen pe 13.11. mennessä numeroon 0400 145 705. Oulun seudun yksityisen terveyspalvelualan ao 710 ►Sääntömääräinen syyskokous pe 13.11. klo 17.30 hotelli Lasaretissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. ammattiosastomme uudet säännöt. Kokouksen jälkeen nautimme hyvästä ruuasta sekä toistemme seurasta. Ilmoittaudu täyttämällä lomake ammattiosaston kotisivujen jäsenhuoneessa. Tarjoilun vuoksi ilmoittautuminen on sitova. Rantalakeuden ao 703 ►Sääntömääräinen syyskokous 13.11. klo 18 Lapland Hotel Oulu (entinen Holiday Inn), Kirkkokatu 3 B. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja tarjolla on pikkujoulubuffet. Sitovat ilmoittautumiset 6.11. mennessä nettisivujen kautta, ao703. tehy.fi. Oulun seudun yksityisalojen ao 712 ►Sääntömääräinen syyskokous ke 11.11. klo 18 Hotel Laplandissa, Kirkkokatu 3, Oulu. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varajäsenet. Lisäksi kokouksessa käsitellään sääntömuutos. Kaikki ao:n jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen. Ruokailu vain ilmoittautuneille. Sitovat ilmoittautumiset pe 30.10. mennessä: ao 712.tehy.fi > Jäsenhuone. Oulaisten ao 705 ►Sääntömääräinen syyskokous to 19.11. klo 18 Matikaisen Lomaparatiisissa, Paratiisintie 231. Käsitellään sääntömuutosasia sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016. Yhteislähtö kimppakyydein Oulaisten Sun-hotellin edestä klo 17.45. Jouluruokailun vuoksi sitovat Raahen alueen ao 717 ►Sääntömääräinen syyskokous pe 27.11. klo 18 ammattiosasto 200:n majalla Fantissa. Kokouksessa käsitellään myös sääntömuutosasiaa. Kokouksen jälkeen ruokailu. Saunomismahdollisuus, pyyhkeet mukaan! Sitovat ilmoittautumiset ao:n kotisivujen kautta: ao717.tehy.fi. 68 PIRKKO KELEMEN sokkoretkellä. Yksityisen terveyspalvelualan ammattiosasto teki historiansa ensimmäisen sokkoretken. Osallistujat tiesivät etukäteen vain lähtöajan ja -paikan. Tampereelta lähtenyt pikkubussi vei retkeläiset ensin lasipajaan Ylöjärvelle, jossa jokainen sai puhaltaa maljakon. Retki huipentui suklaan maisteluun Suojärven Suklaatilalla. Kalajoen ao 721 ►Sääntömääräinen syyskokous to 12.11. klo 18.30 Cafe MinRoséssa. Esillä sääntömääräiset asiat, mallisääntömuutos ja luottamusmiesten jatko. Ohjelmassa ruokailu ja arvonta. Sitovat ilmoittautumiset ja mahdolliset ruoka-aineallergiat 5.11. mennessä: [email protected]. Lisätietoja osoitteessa ao721.tehy.fi. Kallion ao 724 ►Sääntömääräinen syyskokous pe 13.11. klo 18 ravintola Lounatuuli, Ylivieska. Esillä mm. sääntömuutos & toiminta ja taloussuunnitelmat tulevalle vuodelle. Sitovat ilmoittautumiset ao724.tehy.fi. NordLabin ao 729 ►Sääntömääräinen syyskokous la 31.10. klo 12 hotelli Pohjanrannassa Keminmaalla. Esityslistalla ao:n sääntöjen muutos sekä sääntömääräiset asiat, mm. vuoden 2016 toimintasuunnitelman ja talousarvion läpikäynti. Kokouksen esityslista, toimintasuunnitelma ja talousarvio julkaistaan viikkoa ennen kokousta ao:n nettisivuilla, ao729.tehy.fi/jasensivut. Syyskokous on kaikille jäsenille avoin. Kokouksen jälkeen tutustumme NordLab Kemin laboratorioon, jonka jälkeen palaamme Pohjanrantaan viettämään iltaa ja yöpymään. Sunnuntaina käymme Haaparannan Ikeassa. Omavastuu ei-majoittuvilta 10 e ja majoittuvilta 20 e. Pelkkään syyskokoukseen osallistuminen maksuton. Ilmoittautumiset ruokailun, kuljetuksen ja majoituksen vuoksi 16.10. mennessä ao:n nettisivuilla. Bussikuljetukset Kokkola, Oulaskangas, Oulu, Kemi, Kajaani ja Rovaniemi. Lisätiedot ao:n nettisivuilta. Pori Porin seudun ao 252 ►Sääntömääräinen syyskokous to 26.11. klo 18 Viikkarin Valkaman Ailavsalissa, Juhana Herttuan katu 17, Pori. Sääntömääräisten kokousasioiden ja sääntömuutosasioiden päätteeksi nautitaan buffetpäivällinen. Ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 17.11. mennessä ao:n sähköpostiin [email protected] tai tekstiviestillä numeroon 0400 370 252. ►Jäsenilta ti 27.10. klo 18 ravintola Liisanpuiston auditoriossa. Illan aiheet: työpaikan pelisäännöt ja työhyvinvointi (Ulla Roininen, työhyvinvointipäällikkö, Porin kaupunki) ja ajankohtaista edunvalvonnasta (pääluottamusmies Riitta Heimo sekä varapääluottamusmiehet Tanja Jussila ja Anna Koivula). Illan päätteeksi iltapala. Ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 21.10. mennessä ao:n sähköpostiin [email protected]. Rauman seudun ao 256 ►Sääntömääräinen syyskokous to 29.10. klo 17.30 Villa Tallbossa. Kokouksessa käsitellään mm. sääntömuutoksia. Tarjolla salaattipöytä ja jälkiruoka. Ohjelmaa ja arvontaa luvassa. Sitovat ilmoittautumiset 23.10. mennessä ao:n nettisivujen kautta: ao256.tehy.fi. Huittisten seudun ao 257 ►Syyskokous pe 6.11. klo 18 Huittisten Keila- ja Pelihallilla. Kokouksessa TEHY t 13–2015 esillä sääntömääräiset asiat ja käsitellään sääntömuutos. Kokouksen ja ruokailun jälkeen keilaradat varattuna käyttöömme klo 20–21. Ilmoittautumiset ruokavaliorajoituksineen 29.10. mennessä [email protected]. Rovaniemi Meri-Lapin erikoissairaanhoidon ao 800 ►Sääntömääräinen syyskokous pe 6.11. klo 18.30 Hotelli Cumuluksen Lyhty-ravintolassa Kemissä. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen vietämme pikkujoulua yhdessä. Ruokailu jouluisesta buffet-pöydästä, humoristista ohjelmaa, Sharp Crone -livebändi. Ilmainen bussikuljetus Tornio–Kemi–Tornio, useita pysähdyspaikkoja. Paluukyyti klo 1 yöllä. Lisätietoa kuljetuksesta myöhemmin yhdysjäsenten kautta. Hotelli Cumuluksen narikkamaksu on 2 e, joka on omakustanteinen. Sitovat ilmoittautumiset ruokailuun sekä bussikuljetukseen 30.10. mennessä ao:n sähköpostiin, [email protected]. Ilmoitathan samalla mahdolliset erityisruokavaliot. Keminmaan-Tervolan ao 802 ►Musiikilliset pikkujoulut pe 20.11. klo 19 Torandassa Torniossa, Näätsaarentie 241. Sitovat ilmoittautumiset 30.10. mennessä Sarille tekstiviestillä numeroon 0400 334 802 tai sähköpostilla [email protected]. Peruuttamattomasta poisjäännistä perimme todelliset kustannukset. Lisäksi jouluraha-arvonta 3 x 85 e. Voit osallistua, jos edellisestä voitosta on kulunut kaksi vuotta. Muonion-Enontekiön ao 808 ►Sääntömääräiseen syyskokous 23.10. klo 17 Pekosenkodalla Muoniossa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi yhdistyksen sääntömuutokset. Paikalla Rovaniemen aluetoimistolta Erja Korteniemi-Poikela. Tarjoilujen vuoksi ilmoittautuminen 16.10. mennessä [email protected] tai 040 522 1467. Lapin keskussairaalan ao 819 ►Sääntömääräinen syyskokous 4.12. klo 18 Chalet Hotel Rovaniemen kokoustila, Antinmukka 4. Esillä sääntömääräiset asiat, käsitellään sääntömuutos sekä pidetään hallituksen täydennysvaali eli valitaan hallituksen varajäsen. Tarjolla ravintola Thulian Lappibuffet, johon ilmoittautuminen 20.11. mennessä ao:n sähköpostiin [email protected]. Ruokailun omavastuuosuus 10 e maksetaan ammattiosaston tilille 20.11. mennessä. Tilinumero FI09 1134 3000 6383 13. Maksun viestikenttään ruokailuun osallistuvan nimi. Ilmoittautuminen on sitova. Rovaniemen kaupungin ao 820 TEHY t 13–2015 ►Sääntömääräinen syyskokous 4.12. klo 18 alkaen Pohjanhovissa. Kokouksessa käsitellään sääntömuutos. Kokouksen jälkeen jouluateria, jonka omavastuu 15 e. Ilmoittautuminen 15.11. mennessä ao:n kotisivujen kautta, aotehy820.fi. Seinäjoki Suupohjan ao 659 ►Sääntömääräinen syyskokous 3.11. klo 18.30 Ojalan pakarin vintillä Kauhajoella. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja ammattiosaston sääntömuutos. Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset 28.10. mennessä [email protected]. Ähtärin ao 661 ►Sääntömääräinen vuosikokous 11.11. klo 18 Punahilkassa, Tapanintie 4, Ähtäri. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi ammattiosaston sääntömuutos. Ruokailuun sitova ilmoittautuminen 2.11. mennessä, [email protected]. Ilmoita myös mahdolliset erikoisruokavaliot. Vaasan seudun ao 671 ►Syyskokous to 12.11. klo 18 Mama’s Kitchen, Rauhankatu 17, Vaasa. Esillä sääntömääräiset asiat sekä ammattiosaston uusien sääntöjen hyväksyminen. Jäsenille ilmainen ruokatarjoilu. Sitovat ilmoittautumiset 5.11. klo 16 mennessä, [email protected]. Peruuttamattomasta poisjäännistä joudumme perimään ruuan hinnan. Etelä-Pohjanmaan yksityisalojen ao 675 ►Sääntömääräinen syyskokous la 21.11. klo 16.30 Tehyn aluetoimistolla Seinäjoella, Puskantie 5. Kokouksen jälkeen lähtö bussilla kohti Sulvan Kestikievaria Viikinkipeijaisiin. Paluu takaisin Seinäjoelle noin klo 23.30. Ilmoittaudu sähköpostitse osoitteeseen ilmoittautumiset.ao675@gmail. com. Lisätietoa syyskokouksesta tilaisuuksineen ja ilmoittautumisesta jäsenistön sähköpostissa sekä ao:n netti- ja Facebook-sivuilla. Pohjanmaan yksityisalojen ao 676 ►Sääntömääräinen syyskokous 29.10. klo 18 Käsityöntalo Loftet, Konsulinnan kahvihuone, Raastuvankatu 28, Vaasa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja tuodaan hyväksytettäväksi ammattiosaston uudet säännöt. Kokouksen jälkeen ruokaillaan. Sitovat ilmoittautumiset sekä mahdolliset erityisruokavaliot 22.10. mennessä ammattiosaston sähköpostiin: [email protected]. Fa för privata sektorn i Österbotten 676 ►Det ordinarie höstmötet hålls den 29.10. vid Hantverkets hus Loftet, Konsulinnans kafferum, Rådhusgatan 28, Vasa. På mötet behandlas de stadgenliga ärenden och de nya reglerna för fackavdelningen tas upp för godkännande. Efter mötet bjuder fackavdelningen på middag, bindande anmälan senast den 22.10. till fackavdelningens e-post: [email protected]. Meddela även eventuella specialdieter i samband med anmälningen. yhdessä jouluglögit. Irwin-revyy klo 19 ja illallinen klo 20. Jos osallistut iltarientoihin, maksa omavastuu 10 e ao:n tilille. Tilinumero syysristeilyn ilmoituksessa. Ilmoittautumiset 12.11. mennessä: [email protected]. Pelkkään kokoukseen ei tarvitse ilmoittautua. Ilmoita myös ruoka-aineallergiat. Fa i Korsholm 916 ►Höstmöte och humorkväll torsdagen 12.11 i Hööksalen kl. 18. Stadgenliga ärenden samt stadgeändring och påfyllnadsval av förtroendeman. Servering. Bindande anmälan senast 30.10 på vår hemsida ao916.tehy.fi. Hämeenkyrön ao 351 ►Sääntömääräinen syyskokous ke 28.10. klo 18 Juhlatalo Nuuttilassa. Esillä sääntömääräisten asioiden lisäksi hallituksen täydennysvaali ja ammattiosastojen sääntömuutos. Ennakkoilmoittautuminen 19.10. mennessä numeroon 0400 247 351. Fa i Kronoby Kommun 920 ►Stadgeenligt årsmöte fred. 13.11 kl. 19 på Maggies grillcafé. Stadgeenliga ärenden, beslut om stadgeändringar. Mat bjudes. Anmälan via arbetsplatserna. Tampere Riihimäen seudun ao 307 ►Sääntömääräinen syyskokous ke 11.11. klo 18 Urheilutalon baarin kabinetissa. Käsitellään vuoden 2016 talous- ja toimintasuunitelmat sekä ammattiosaston sääntöjen hyväksyminen. Tarjolla iltapalaa ja hohtokeilausta, joka alkaa heti kokouksen jälkeen. Sitovat ilmoittautumiset 26.–30.10. ao:n nettisivuilla: ao307. tehy.fi. Hallitus kutsuu kaikki joukolla mukaan! ►Matka Tallinnaan 12.–13.12. Sitovat ilmoittautumiset 26.–30.10. ao:n nettisivuilla: ao307.tehy.fi. Nettisivuilla myös tarkemmat tiedot matkasta ja omavastuuosuuden maksamisesta. Nyt kaikki mukaan tekemään viimeiset jouluostokset! Hämeenlinnan seudun yksityisalojen ao 322 ►Syysristeily 13.–15.11. Tallinnaan. Lähtö perjantaina klo 16 Wetterin tilausajopysäkiltä Hämeenlinnasta. Laiva lähtee klo 18.30 Helsingistä. Maihinnousu Tallinnassa klo 10. Takaisin Hämeenlinnassa sunnuntaina noin klo 18. Omavastuu 100 e. Hintaan kuuluu laivalla 2h A-luokan hytti, yhteiset glögit ja aamiainen. Tallinnassa 2hh hotelli Virussa ja aamupala, tutustumiskäynti terveydenhuollon kohteeseen/museoon ja illallinen Tallinnan vanhassa kaupungissa. Mukana oma bussi koko reissun ajan. Tallinnassa myös vapaa-aikaa. Ilmoittautuminen ja omavastuun maksu (ao:n tilille FI4131311000126247) 19.10. mennessä, [email protected]. Ilmoita samalla hytti- ja huonekaveritoive, syntymäaika, puhelinnumero, ruoka-aineallergiat sekä Tallink Club One -kortin numero. Ilmoittautuminen on sitova, eikä omavastuuta palauteta. ►Sääntömääräinen syyskokous 27.11. Hotelli Vaakunassa. Kokous alkaa klo 17.30. Ennen kokousta nautimme Ikaalisten ao 352 ►Sääntömääräinen syyskokous 31.10. klo 17 Ikaalisten terveyskeskuksen kokoushuoneessa. Käymme läpi sääntömääräiset asiat ja uudet ammattiosaston mallisäännöt. Luvassa myös pientä purtavaa. Valkeakosken ao 354 ►Sääntömääräinen syyskokous pe 13.11. klo 18 Cafe Hannassa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat sekä sääntömuutos. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 6.11. mennessä ammattiosaston sähköpostiin, [email protected]. Pirkkalan ao 363 ►Sääntömääräinen syyskokous 19.11. klo 18 ravintola Myllärit, Åkerlundinkatu 4, Tampere. Kokouksen jälkeen illallinen. Ruokavaihtoehdoista lisätietoja lähempänä kokousta sähköpostilla ja Facebook-ryhmässä. Sitovat ilmoittautumiset 6.11. mennessä ao:n sähköpostiin, [email protected]. Peruuttamattomasta poisjäännistä joudumme veloittamaan ruokailun todelliset kustannukset. Tampereen kaupungin ao 365 ►Sääntömääräinen syyskokous ke 18.11. klo 18 Tehyn Tampereen aluetoimistolla, Itsenäisyydenkatu 17 A, 4. krs. Kokouksessa päätetään sääntömuutoksista. Myytävänä Finnkinon elokuvalippuja hintaan 5 e/kpl, kaksi lippua/jäsen. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin osakeyhtiöiden ao 377 ►Sääntömääräinen syyskokous 11.11. klo 17.30 FinnMedi 5:n isossa kokoustilassa, Biokatu 12, Tampere. Käsittelemme sääntömääräiset asiat sekä ammattiosaston sääntömuutoksen. Valitsemme myös toiminnantarkastajat tilikaudelle 2016. Kokoukseen ovat tervetulleita kaikki ammattiosastomme tehyläiset. Yhteiskuljetus Jyväskylästä ja Hämeenlinnasta. Erillistä ilmoittautumista ei tarvita, mutta ilmoittautuneille on tarjolla kokouskahvitus ennen kokousta sekä illallinen kokouksen jälkeen. Ilmoit- 69 jäsentapahtumat tautuminen ao:n nettisivuilla: ao377. tehy.fi/tapahtumat. Turku Turun yliopistollisen keskussairaalan ao 200 ►Sääntömääräinen syyskokous to 12.11. klo 17 Valtion Virastotalossa, Itsenäisyydenaukio 2, Turku. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 sekä ammattiosaston sääntömuutos. Lisäksi pääluottamusmiehen puheenvuoro ja muuta ajankohtaista. Kokouksen jälkeen tarjolla maukas buffetpöytä ilmoittautuneille. Kokouksen jälkeiseen ruokailuun sitovat ilmoittautumiset 2.11. mennessä kotisivujemme kautta, ao200.tehy.fi. Muistathan mainita mahdolliset ruoka-aineallergiat ilmoittautumisen yhteydessä. Mikäli tulet vain kokoukseen ilmoittautumista ei tarvita. Turun kaupungin ao 202 ►Sääntömääräinen syyskokous ma 16.11. klo 18.45 kokous- ja juhlatila Alvariumissa, Puutarhakatu 8 B. Aloitamme ruokailulla klo 16.30. Esillä sääntömääräiset ja ajankohtaiset asi- at sekä ammattiosaston sääntömuutokset. Ennen kokousta klo 17.30 Ari Heleniuksen esitys Henkinen hypotermia – arkisia ohjeita kylmäkiskoisuutta vastaan. ”Pidetään luennolla niin hauskaa kuin (v)aatteet päällä pystytään pitämään!” Ilmoittautumiset 5.11. mennessä ao:n kotisivuilta: ao202. tehy.fi > Jäsenhuone > Ilmoittautumiset. Kirjautumistunnukset samat kuin Tehyn jäsensivuille kirjautuessa. Kirjautumiseen tarvitset jäsennumerosi. Salasana on ensimmäisellä kirjautumiskerralla henkilötunnuksesi. Härkätien ao 210 ►Sääntömääräinen syyskokous 9.11. klo 18 Kylämäen hevostilalla, Hallintie 31, Marttila. Kokouksessa käsitellään mm. ammattiosaston uudet säännöt. Tarjolla iltapalaa ja hevoskärryajelua. Ilmoitathan tulostasi ja erityisruokavaliosi 27.10. mennessä, maikki. [email protected]. Vakka-Suomen sairaalan ao 223 ►Sääntömääräinen syyskokous pe 13.11. klo 18. Paikka ilmoitetaan myöhemmin tulevassa kutsussa. Sitovat ilmoittautumiset 5.11. mennessä paivi. [email protected]. Fa för Västra Åboland 909 ►Stadgeenligt höstmöte onsdag 11.11 kl 18 i Pargas på restaurang Malmen. Stadgeenliga ärenden behandlas, samt stadgeförändring och kompletteringsval till styrelsen. Matservering. Bindande anmälningar senast 3.11 via hemsidan, ao909.tehy.fi eller e-post [email protected]. Fa för Åbolands sjukhus 921 ►Extra årsmöte hålls fredagen den 6.11 kl. 18 på Restaurang Kamu, Skräbbölevägen 2, Pargas. Bustransport från Åbolands sjukhus, Åbo, startar kl. 17.30. Vi behandlar lagstadgade ärenden samt fackavdelningens på kommande nya regler. För serveringens skull, bindande anmälan till [email protected] före 30.10. muut ilmoitukset Suomen Syöpäsairaanhoitajat ry ►Sääntömääräinen syyskokous to 29.10. klo 17.30 hotelli Puijonsarven kokoustilassa, Minna Canthin Katu 16, Kuopio. Esillä sääntöjen määräämät asiat. kurssitapaamiset Savonlinna 12/1995 SIS-KIR-sairaanhoitajat, ryhmä SKPK10 ►Valmistumisestamme alkaa olla 20 vuotta. Suunnittelemme kurssitapaamista Spahotel Casinossa Savonlinnassa 21.11. Toivoisimme yhteystietojanne ja tietoa kurssikavereistamme mahdollisimman pian. Raili Laukkanen puh. 050 340 5233 ja Heli Karttunen (Jaatinen), puh. 040 559 2705. Tapaamisiin! Kuopion sairaanhoito-oppilaitos Oj.93 ►Valmistumisestamme tulee 40 vuotta täyteen. Kokoonnumme muistelemaan menneitä la 7.11. Kuopiossa Mikroteknian tiloissa. Odottelen yhteystietoja sähköpostiini kasalo@ gmail.com. Facebookissa on julkinen tapahtuma nimellä Kuopion Sairaanhoito-oppilaitos oj 93. Ottanette yhteyksiä vaikka ette pääsiskään em. aikana tilaisuuteen. Tapaamista odottaen, Kari. Suomen Bioanalyytikkoliitto ry / Finlands Bioanalytikerförbund rf SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS Aika 15.11.2015 klo 10. Ilmoittautuminen alkaa klo 9. Paikka Pori, Scandic Pori, Itsenäisyydenkatu 41, 28100 Pori Osallistuminen liittokokoukseen (liiton säännöt 11 §): • Liittokokousedustajien määrä jakautuu siten, että alueyhdistykset, joiden jäsenmäärä on alle 200, saavat kaksi (2) edustajaa, alle 600 jäsentä kolme (3) edustajaa ja yli 600 jäsentä neljä (4) edustajaa. • Jäsenmäärän tarkasteluajankohta on edellisen kalenterivuoden viimeinen päivä. • Edustajille jaetaan 1 ääni alkavaa 100 jäsentä kohti. Äänet edustajat voivat jakaa haluamallaan tavalla. • Kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa, mutta ei äänioikeutta. Liiton hallituksen varsinainen jäsen ei saa toimia minkään jäsenyhdistyksen edustajana liittokokouksessa. Hänellä on kuitenkin kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. • Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 12 § mainittujen asioiden lisäksi strategiakauden pituus, uusi strategia ja alueyhdistysten mallisäännöt. Helsingissä 28.8.2015 Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Finlands Bioanalytikerförbund rf Liittohallitus 70 TEHY t 13–2015 koulutus Tule päivittämään osaamistasi Tampereelle! Tekonivelsairaala Coxa kouluttaa: Polvi- ja lonkkatekonivelpotilaan hoito ja kuntoutus 15.12. ”Me olemme erikoistuneet tekonivelleikkauksiin.” 19.1. Hei sinä tekonivelpotilaiden kanssa työskentelevä sairaanhoitaja tai fysioterapeutti: Tule koulutukseen. Kerromme ajankohtaista tietoa tekonivelleikkauksesta, leikkauksen jälkeisestä hoidosta ja kuntoutumisesta. 16.2. KATSO koulutuspäivien ohjelma ja ilmoittaudu: www.coxa.fi/koulutus Tekonivelsairaala ”Kouluttajina alan huippuosaajat” Coxa tähden Ihmisen terveyden Biokatu 6 b, PL 652, 33101 Tampere | www.coxa.fi työpaikatEtelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ihmisen terveyden tähden Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Turvallinen kotikäynti – kenenkään ei tarvitse pelätä töissä 16.11. Helsinki, Kuntatalo ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄSSÄ on haettavana 30.10.2015 klo 15.00 mennessä Tehostetun hoidon toimintayksikössä Turvallisesti sote-työpaikalla – kenenkään ei tarvitse pelätä töissä 19.11. Helsinki, Kuntatalo ASIANTUNTIJAHOITAJAN TOIMI Etsimme kliinisen hoitotyön asiantuntijaa täydentämään tiimiämme tehohoitopotilaan hoitoketjussa Etelä-Pohjanmaalla. Asiantuntijahoitajan työ keskittyy potilaiden välittömään hoitotyöhön, potilaan ja hänen läheistensä ohjaukseen sekä hoidon laadun kehittämiseen, konsultointiin, koulutukseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Toimen menestyksekäs hoitaminen edellyttää vahvaa kliinistä osaamista tehohoitopotilaiden hoidossa sekä näyttöön perustuvan hoitotyön ja kehittämisen osaamista. Alkusijoituspaikkana on tehostetun hoidon yksikkö. Kelpoisuusvaatimuksena toimeen on ylempi tiedekorkeakoulututkinto terveystieteiden koulutusalalla pääaineena hoitotiede ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 559/94 mukainen laillistus. Toimen täytössä voidaan noudattaa koeaikaa. Tiedusteluihin vastaavat va. ylihoitaja Niina Herttuala, puh. 044 415 4505, [email protected] tai osastonhoitaja Liisa Ala-Hynnilä, puh. 06 415 4730, [email protected]. Työsuhteen ehdot ja palkkaus määräytyvät KVTES:n ja sairaanhoitopiirin säännösten mukaisesti. Hakemus täytetään ja lähetetään sähköisesti. Hakuilmoituslomake on osoitteessa www.epshp.fi. Hyväksyttävä todistus terveydentilasta on esitettävä ennen toimen vastaanottamista. Koulutuksissa painotetaan ennakoinnin merkitystä, jotta kenenkään ei tarvitse pelätä töissä. Ohjelmassa on käytännön harjoitteita sekä erilaisten tilanteiden simulointia lavastetuissa potilashuoneissa sekä kodinomaisissa tiloissa. Tutustu tarkemmin www.fcg.fi/ koulutukset FCG – Hyvän elämän tekijät FCG Koulutus • p. 010 4090 • www.fcg.fi Seinäjoki 1.10.2015 No 11 1.9.2015 No 9 24.6.2015 ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ No 12 5 .201 22.9 No 10 tehyläiset mallit o 18.8.2015 a elina huusk lastenhoitaj gals Vihreä sarka uo työ aja toutt ee Kun kulkalla rinn anit ra in sydämen asiall henkilö s. 32 a potilaita puolustamaan s. 14 ohitusleikkaus pomo peloto me kaikki s. 54 n näin toimii intuitio 20 ammatissa s. hyvinvointi s. 28 tä pitääkö mun ei es innostua? ous ajaa nti s. 26 kuur hihoit s. 30hyvinvoi lä kieliset ma viitto ty mie yni t i taido suus tietoi pien aina li 5 myyttiä rokottamisesta s. 44 en oloj et keus lais poik matti i s. 56aan port am kaikk me ÄY #EIK .indd 44744 0 203 ssä töionna vu 1 TEHY t t 13–2015 13–2015 Omahoitaja parsii arkea ehjäksi 015 14.9.2 kun nepal järisi ulkomaat s. 46 elävää lääkettä kasvattamassa vain hoikka kelpaa hoitajaksi? puheenaihe s. 28 44272.indd 1 17.6.2015 11:52:58 :53 12:02 44423.indd 1 7x siedä painetta paremmin 24.8.2015 13:56:25 1 Tehy 13 soluterapia s. 14 korjus koulukodin paula korju uramalli 44582.indd 12 & uusiovaatteet Sairaalan kankaista syntyy muotia kuolema kävi kahdesti 11.8.2015 11:38:11 93 x 135 mm Tehy-lehti tavoittaa ammattilaiset Varaa tila koulutusilmoituksellesi 010 665 2547 [email protected] 71 työpaikat Olemme sitoutuneet siihen, että jokainen potilas saa hyvää hoitoa ja palvelua. Haluatko tulla mukaan lunastamaan lupaustamme? Tule tekemään työtä elämän tähden: OSASTONHOITAJA SAIRAANHOITAJIA ja Taysin nuorisopsykiatrian vastuualueelle, erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatriseen tutkimus- ja hoitoyksikköön. SAIRAANHOITAJIA Taysin nuorisopsykiatrian vastuualueelle. Katso tarkat tiedot tehtävistä: www.pshp.fi/rekrytointi Tule töihin kauniiseen ja vireään Keski-Lapin kuntaan Ristikon 12/2015 ratkaisu SODANKYLÄN TERVEYSKESKUKSESSA on haettavana 27.10.2015 klo 15.00 mennessä E S T O LABORATORIOHOITAJAN TOIMI Työ terveyskeskuksen laboratoriossa on haastavaa ja moni puolista päivätyötä. Työhön sisältyy näytteenoton lisäksi tutkimusten analysointia. Tarkemmat tiedot haettavana olevasta toimesta löytyvät Sodankylän kunnan sivuilta www.sodankyla.fi Perusturvalautakunta 21.9.2015 Tehy 13/2015 93x62,5 mm Tehy-lehti tavoittaa ammattilaiset Varaa tila työpaikkailmoituksellesi 010 665 2553 [email protected] 72 72 M O S H E E S T E R I I T I S U A P L E MU I S T A A V I A L E I N O K A D O T U S Ä L U E I T A S E T E E S V ÄR E RA I I A S HA S PO I N E V N I RA A T S T T A L O M A R T T L A O I L MA U S K T E V NA J I V E T A L A V A I V A T L R I P E I KAKU T P KÄNÄ E L E V A T Ä NÄ T Y S T E N Ö Y E L O T Y KK E E T S U R I S U U POKA S E L A K V T U L I J A AAKUNA AKKUNA UURA S T K B Ä T AKN E T A L AOS E N T U E T NAKA S T I vastanneiden kesken arvottiin Tehytuotteita. Voittajat ovat Kaisa Aalto Vantaalta, Lea Parviainen Porvoosta ja Tanja Karkkola Oulusta. Onnittelut! TEHY t 13–2015 TEHY t 13–2015 krypto 20 14 11 22 12 1 13 21 9 3 14 7 14 3 12 23 8 10 7 12 9 19 12 16 21 22 21 11 22 19 14 12 21 7 16 19 19 11 10 1 10 12 24 19 19 14 19 19 9 3 14 19 14 16 13 9 13 14 14 4 10 9 21 6 1 14 19 19 9 22 9 14 22 19 9 11 19 17 14 7 4 11 21 22 12 19 10 19 14 4 11 14 11 4 9 3 13 11 12 14 1 2 19 1 3 19 19 9 9 9 14 22 12 14 22 12 19 14 12 21 16 11 2 22 14 21 11 12 21 13 12 4 11 16 10 18 11 19 19 7 7 14 22 12 21 6 14 7 7 8 19 22 7 15 17 6 24 9 1 22 6 6 24 6 1 1 10 14 5 2 14 18 4 19 3 6 11 12 6 9 16 6 7 12 12 9 12 7 22 9 9 14 5 11 19 19 5 13 24 21 14 6 14 12 22 12 13 9 11 10 12 15 19 19 14 4 7 3 7 4 12 14 7 18 10 22 6 7 11 7 19 4 19 13 11 7 9 19 11 16 13 12 6 17 14 14 12 6 20 14 14 23 11 14 22 21 14 19 5 19 21 16 22 12 23 22 12 11 14 12 8 19 14 3 14 3 4 17 7 19 11 14 22 12 13 19 12 11 23 19 14 21 19 3 14 13 12 11 6 13 9 20 12 9 19 ratkaise krypto 23.10.2015 mennessä, jos haluat osallistua arvontaan. Palkintona on kolme Tehy-tuotetta. Arvontaan voi osallistua netissä www.tehy.fi/tehy-lehti/ristikko. Jos osallistut arvontaan postikortilla, kirjoita korttiin krypton avainsana sekä yhteystietosi mukaan lukien sähköpostiosoitteesi. Postita kortti osoitteeseen Tehy-lehti, PL 40, 00060 Tehy. Arvonnan tulos ja ratkaisut julkaistaan Tehy-lehdessä 14/2015. Krypton on laatinut Ahti Syrjälä. TEHY t 13–2015 73 ihana arki TEHYLÄINEN HEITTÄÄ VAPAALLE. kaikki aistit käyttöön. Tanssitunnit tarjoavat fysioterapeutti Katja Parviaiselle uusia näkökulmia potilastyöhön. Keho tekee, mitä tarvitsee Nykytanssin jälkeen on pöllämystynyt olo, kertoo Katja Parviainen. teksti Tiina Suomalainen kuva Mikko Nikkinen M usiikki soi. Katja Parviainen alkaa liikkua musiikin mukana. Hän ei ajattele mitään, vaan antaa kehon viedä liikkeisiin, jotka tuntuvat hyvältä juuri siinä hetkessä. Improvisaatioharjoitukset ovat tärkeä osa nykytanssitunteja. Niiden avulla haetaan omaa liikekieltä. –Kaikki liike on arvokasta. Improvisaatioharjoituksissa oppii lempeyttä ja sallivuutta itseään kohtaan. Keho tekee, mitä se tarvitsee. Katja aloitti nykytanssiharrastuksen viime syksynä lappeenrantalaisessa tanssikoulu Two Stepissä. Hän kaipasi elämäänsä musiikkia ja tanssia pitkän tauon jälkeen. –Minun juttuni on nimenomaan nykytanssi, jonka liikekieli on luonnollisempaa kuin esimerkiksi baletissa. Nykyssä korostuu liikkeen jatkuvuus ja virtaavuus. Kömpelöt ja rumatkin liikkeet sallitaan. 74 tanssissa katjaa kiehtoo se, että saa ilmaista itseään kehollisesti ja käyttää luovuuttaan. Tanssiessa ollaan yhteydessä toisiin. –Musiikki on tärkeä osa tanssitunteja. Meillä soi tunneilla kaikenlainen musiikki. Se voi olla rauhallista, nopeaa, rajuakin. Tanssikoulun kevätnäytökseen nykytanssiryhmä teki koreografian Tapio Rautavaaran lauluun Juokse sinä humma. Vaikka esiintymiset jännittävät, ne ovat hurjan palkitsevia. Esityksissä näkee työnsä tuloksen. Kömpelöt ja rumatkin liikkeet sallitaan. Tanssitunneilla on keskitettävä ajatukset omaan kehoon ja koreografiaan, ja kaikki muu unohtuu. Katja naurahtaa, että tanssitunnin jälkeen onkin hieman pöllämystynyt olo. katja työskentelee fysioterapeut- tina lappeenrantalaisessa Fysioterapia Peukaloisessa monenikäisten asiakkaiden kanssa. Tanssi antaa työhön uusia näkökulmia ja eväitä. Katja on käynyt myös tanssi-liiketerapian erikoistumiskoulutuksen. Työssään hän tekee esimerkiksi kehotietoisuusharjoituksia, joissa kiinnitetään huomiota kehon aistimuksiin. –Aivot saavat näin lepohetken. Harjoituksista on apua muun muassa stressinhallinnassa. t mikä auttaa sinua jaksamaan arjessa? kerro se meille: [email protected] TEHY t 13–2015 tehy-lehti 14 ilmestyy 3.11. seuraavassa numerossa KIRSI TUURA Hyvästi jonot Toimitus PL 40, 00060 Tehy [email protected] Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: [email protected] tehy-lehti 2015 Nro 14 15 16 Aineistot 16.10. 6.11. 27.11. TEHY t 13–2015 Ilmestymispäivä 3.11. 24.11. 15.12. Päätoimittaja Päivi Jokimäki (09) 5422 7190 Toimitussihteeri Teijo Kuusela (09) 5422 7193 Ulkoasu Pia Hietamies AD (09) 5422 7195 Toimittajat Riitta Hankonen (09) 5422 7192 Terhi Mäkinen (09) 5422 7191 Vesa Turunen (09) 5422 7194 Toimituksen assistentti Marjo Väyrynen (09) 5422 7196 Työpaikkailmoitukset Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2553 [email protected] Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma 360 Asiakasmedia Puh. 010 665 2547 [email protected] Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN 0358-4038 PunaMusta Aikakauslehtien liiton jäsen 75 ...tekee päivästäsi mukavan Liila Navysininen Kirsikka Valitse vapaasti kaksi ylätai alaosaa yhteishintaan Marine Malli 20218 Miellyttävä Stretch, jossa 69 g Naisten tunika. Vartalomyötäinen malli. XS - 4XL 49,90 sis. Alv 24% mukavuus ja design korostuvat. Valikoimassa yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja strech-ominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Rypistymätön ja hyvä värinkesto. 47% puuvilla/47% polyesteri/ 6% EOL-stretch Malli 20105 Ylhäältä alas nepitetty naisten paitajakku XS - 4XL 49,90 sis. Alv 24% Musta Turkoosi Malli 96302 Naisten elastiset housut. Säädettävät kuminauhat vyötärössä ja lahkeissa. Musta, Valkoinen XXS/34 - 4XL/50 Navysininen Kirsikka Valitse vapaasti 2 kpl 69 g 49,90 sis. Alv 24% Liila Vaalean vihreä Malli 20301 Unisex-housut, kaksi sivutaskua ja takatasku. Joustava vyötärö nauhakujalla. Musta, Navy-sininen, Marine XS - 4XL 49,90 sis. Alv 24% Tarjoukset ovat voimassa 15.11. asti. Tarjoushinnat koodilla TH12 Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme www.praxiswear.fi Marine Praxis-työvaatteet Emännänkatu 11 21100 Naantali puh 02-284 2886 Tehy nr. 12 2014 Turkoosi
© Copyright 2024