Esiopetussuunnitelma 2015
Esiopetussuunnitelma 2015 Päivitystyöryhmä 2012 Nokian esiopetuskoordinaattorit: Minna Karaus-Lahtinen Heli Laine Riikka Laine Sonja Laine Kati Sturniolo Niina Tapiola Konsultoivat varhaiskasvatuksen erityisopettajat: Heli Alvinen Susanna Lahtinen Marjaana Sieväsalo päivitystyöryhmä 2014: Minna Karaus-Lahtinen Riikka Laine Sonja Laine Anette Lehtonen Niina Tapiola päivitys 2015:Esiopetuksen ohjausryhmä Kasvatus- ja opetuskeskus luonnos 2011, päivitetty versio 2012, päivitetty versio 2014 päivitetty versio 2015 Sisällysluettelo 2.1 Esiopetuksen tavoitteet ........................................................................................................................... 7 3.1 Oppimiskäsitys ......................................................................................................................................... 8 3.2 Oppimisympäristö ................................................................................................................................... 8 3.3 Työtavat ................................................................................................................................................... 9 4.1 Kieli ja vuorovaikutus............................................................................................................................. 10 4.2 Matematiikka......................................................................................................................................... 11 4.3 Etiikka ja katsomus ................................................................................................................................ 11 4.4 Ympäristö- ja luonnontieto.................................................................................................................... 11 4.5 Terveys sekä fyysinen ja motorinen kehitys .......................................................................................... 12 4.6 Taide ja kulttuuri.................................................................................................................................... 12 5.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö .................................................................................................. 14 5.2 Yhteisöllinen oppilashuolto ................................................................................................................... 16 5.3 Yksilökohtainen oppilashuolto .............................................................................................................. 18 5.4 Oppilashuoltosuunnitelmat ................................................................................................................... 21 5.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja yksikkökohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta .................... 22 6.1 Kasvatuskumppanuus esiopetuksessa .................................................................................................. 37 6.2 Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö ja tiedonsiirto ...................................................................................... 38 6.3 Muu yhteistyö........................................................................................................................................ 38 7.1 Esiopetuksen suunnitelmat ................................................................................................................... 39 7.2 Esiopetuksen yleinen tuki ...................................................................................................................... 39 7.3 Esiopetuksen tehostettu tuki ................................................................................................................ 40 7.4 Esiopetuksen erityinen tuki ja HOJKS .................................................................................................... 41 8.1 Erityisopetus .......................................................................................................................................... 42 8.2 Pidennetty oppivelvollisuus................................................................................................................... 42 8.3 Jatkettu esiopetus ................................................................................................................................. 42 8.4 Monikulttuuriset lapset esiopetuksessa................................................................................................ 44 8.5 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen................................................................................ 44 9.1 Esiopetuksen toiminnan arviointi .......................................................................................................... 46 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma 1 JOHDANTO Laki perusopetuslain muuttamisesta tuli voimaan 1.1.2011. Lain muutoksen takana oli erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa tukea koskevat uudistuneet säännökset. Lain muutoksen tavoitteena on vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti opetuksen yhteydessä. Tuki voi olla yleistä, tehostettua tai erityistä. Valtakunnalliseen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2010 (www.oph.fi/saadokset _ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/esiopetus) tulleet muutokset sekä tarve päivittää Nokian kaupungin omaa esiopetussuunnitelmaa jouduttivat uuden esiopetussuunnitelman laatimista. Aloitimme päivitystyön syksyllä 2010 ja saimme työn päätökseen elokuussa 2011. Luonnosversio esiopetussuunnitelmasta oli käytössä esiopetusta antavissa yksiköissä lukuvuoden 2011 – 2012 ja virallinen päivitetty versio otettiin käyttöön syksyllä 2012. Uusin päivitetty versio on tehty vuonna 2014. Tämä esiopetussuunnitelma on Nokialla kaikkien esiopetusta antavien yksiköiden käytössä, lisäksi yksiköissä käytetään esiopetuksen opetussuunnitelmaan perustuvaa lukuvuosisuunnitelmaa (liite1). Esiopetus on lähtökohdiltaan kaikille samanlainen. Esiopetuksen yleiset tavoitteet on määritelty valtakunnallisen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2010, jotka on laadittu Opetushallituksen, keskeisten sidosryhmien, Kuntaliiton, OAJ:n sekä THL:n kanssa. Nokialaisessa esiopetuksessa tärkeänä pidetään vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja lapsen aktiivisuutta omaa toimintaa ja ympäristöään kohtaan. Lapsi on luonnostaan utelias ja tiedonhaluinen, ja esiopetusympäristön tulee vastata tähän tarjoamalla monipuolisia kokemuksia. Lapsi otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Nokialla esiopetusta antavissa yksiköissä leikki ja pienryhmätoiminta ovat keskeisiä menetelmiä. Opetussuunnitelma toimii opettajan työvälineenä tukien häntä opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Nokialla on myös selkiytetty esiopettajan työvuoden kulkua vuosiaikataulukolla (liite 2), joka toimii esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan työn runkona. Kiitos työryhmän puolesta kaikille yhteistyökumppaneille. 6 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma 2 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET NOKIALLA Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen tasapainoista kehitystä yhdessä perheiden, perusopetuksen sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Esiopetukseen osallistuvalle lapselle taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Esiopetus rakentuu Nokian varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen arvojen pohjalle. Esiopetuksen tehtävänä on lisäksi luoda lapselle ja lapsen kanssa oppimistilanteita iän ja edellytysten mukaisesti. Tärkeää on vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa myönteisten oppimiskokemusten avulla sekä tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden kanssa. Lasten kokemusmaailmaa rikastutetaan kuuntelemalla heitä ja ottamalla heidän mielipiteitään huomioon. Lasten aloitteisiin ja kiinnostuksen kohteisiin vastataan, lasten kanssa myös suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan esiopetuksen toimintaa. Lasta ohjataan omaksumaan sosiaalisia taitoja ja valmiuksia toimia vastuullisesti muuttuvassa yhteiskunnassa. 2.1 Esiopetuksen tavoitteet Nokialaisen esiopetuksen tavoitteena on tukea lapsen myönteisen minäkuvan vahvistumista sekä oppimaan oppimisen taitoja. Pyrkimyksenä on säilyttää lapsen ilo ja innostus oppimiseen sekä haastaa lasta ajattelemaan itse. Oppimisessa vertaisryhmä ja leikki ovat tärkeitä. Esiopetuksessa harjoitellaan yhteiselämän pelisääntöjä ja sitoutumista niihin, sekä opitaan pohtimaan oikeaa ja väärää. Tavoitteena on sisäistää hyviä tapoja ja ymmärtää niiden merkitys. Esiopetuksessa harjoitellaan sopivaa käyttäytymistä ja opetellaan selviytymään arkipäivän tilanteissa sekä opitaan ymmärtämään tasavertaisuutta ja hyväksymään ihmisten erilaisuutta. Nokian esiopetuksen tavoitteena on taata lapsen oppimisen yksilöllinen polku esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa. 3 ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TOTEUTTAMINEN Nokian kaupunki on järjestänyt lapsille esiopetusta lain edellyttämässä muodossa 1.8.2000 alkaen. Esiopetus järjestetään Nokian kaupungin kasvatus- ja opetuskeskuksen varhaiskasvatusyksiköissä. Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Esiopetuksessa noudatetaan Opetushallituksen vahvistamia esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita riippumatta siitä, missä esiopetus toteutetaan. Lapsella on esiopetuksessa lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsella on myös oikeus saada esiopetuksessa maksutta opetuksen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Esiopetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja ja vastaavasti päivähoitoa järjestettäessä, että päivähoidossa olevilla lapsilla on mahdollisuus osallistua esiopetukseen. 7 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma Opetusministeriö on antanut suosituksen esiopetusryhmän koosta. Sen mukaisesti yhden opettajan esiopetusryhmässä saa olla enintään kolmetoista lasta tai 20 lasta, mikäli ryhmässä on toinen koulutettu aikuinen. Esiopetusaikana noudatetaan perusopetuslakia. Esiopetuksen laajuus on vähintään 700 tuntia eli keskimäärin 4 tuntia päivässä. Esiopetusajan ulkopuolella noudatetaan päivähoitoasetuksen säännöstä eli seitsemää yli kolmevuotiasta lasta kohden tulee olla yksi kasvatusvastuussa oleva henkilö. 3.1 Oppimiskäsitys Esiopetusikäinen lapsi on aktiivinen, utelias ja oppimishaluinen. Hän oppii toimimalla ja havainnoimalla ympäristöään. Erityisen tärkeää on tukea lasten ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Tietoa rakennetaan ja arvioidaan yhdessä lapsen kanssa keskustellen, kysyen, perustellen, tutkien ja testaten. Oppiminen perustuu aiempaan tietoon ja oppimiskokemuksiin. Esiopetuksessa oppiminen tapahtuu vuorovaikutustilanteissa kasvattajien ja vertaisryhmän kanssa. Opetuksessa tulee huomioida lapsen yksilölliset tunteet, motivaatio, asenteet ja kokemukset. Lasta tuetaan oppimisessa positiivisesti kannustamalla. 3.2 Oppimisympäristö Esiopetuksen oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta toteutuu (kuvio 1). Hyvä oppimisympäristö, johon lapsi voi myös itse vaikuttaa, tukee monipuolisesti lapsen kasvua ja oppimista. Se on turvallinen ja esteettisesti miellyttävä. Työvälineiden ja materiaalien tulee olla lasten saatavilla. Oppimisympäristö ohjaa lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa sekä motivoi lasta. Lapselle luodaan mahdollisuus rauhalliseen työskentelyyn, leikkiin ja muuhun toimintaan ja esiopetuksessa tulee vallita iloinen, avoin ja kiireetön ilmapiiri. Lasten kanssa toimiessa lasta haastetaan ajattelemaan itse, olemaan avoin ja utelias. Oppi- 8 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma misympäristössä on keskeistä kasvattajien ja lapsen välinen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus. Hyvä oppimisympäristö vaatii pedagogista suunnittelua. FYYSINEN YMPÄRISTÖ • KESTÄVÄ KEHITYS PSYYKKINEN YMPÄRISTÖ • KANNUSTAVA JA KIIREETÖN ILMAPIIRI SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ • VUOROVAIKUTUSTAIDOT • LÄHIYMPÄRISTÖ (Nokian erityispiirteet ja kulttuuri) • AIKAA LAPSELLE • TOISEN HUOMIOON OTTAMINEN • OPPIMISYMPÄRISTÖN TILAT (sisä- ja ulkotilat) • LEIKKI- JA TYÖSKENTELYRAUHA • YSTÄVYYSSUHTEIDEN TUKEMINEN • OPPIMISYMPÄRISTÖN MATERIAALIT JA VÄLINEET (lelut, media,oppimateriaalit lasten saatavilla) • AIKUISEN SENSITIIVISYYS • LEIKIN TUKEMINEN • LAPSEN JA AIKUISEN FYYSINEN TURVALLISUUS • ESTEETTISYYS • RAJAT JA SÄÄNNÖT • LAPSEN JA AIKUISEN PSYYKKINEN TURVALLISUUS • PIENRYHMÄTOIMINTA • VERKOSTOITUMINEN KOGNITIIVINEN YMPÄRISTÖ • LAPSEN OPPIMISEN YKSILÖLLISYYDEN HUOMIOIMINEN • KOKEMUKSELLISUUS • LEIKIN JA MEDIAN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA • OPPIMISHALUN JA VALMIUKSIEN TUKEMINEN EMOTIONAALINEN YMPÄRISTÖ • TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN, HALLITSEMINEN JA ILMAISEMINEN • ITSETUNNON TUKEMINEN • TUNNETAITOJEN HARJOITTELEMINEN • ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN • LAPSEN OMAN AJATTELUN HAASTAMINEN • KASVATTAJAN AMMATTITAITO Kuvio 1. Esiopetuksen oppimisympäristö 3.3 Työtavat Esiopetuksen työtapoja ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaisu sekä erilaiset ryhmätyötavat. Työtavan valinnassa tulee ottaa huomioon lapsen yksilöllisyys, yhteistyössä lapsen ja huoltajien kanssa asetetut tavoitteet sekä ryhmän omaleimaisuus. Työskentely perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan. Tällä pyritään edesauttamaan lapselle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja edistämään valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Toiminnassa otetaan huomioon lapselle ominainen tapa oppia mielikuvituksen ja leikin kautta. Nokialla keskeinen esiopetuksen työtapa on pienryhmätoiminta. Tällöin esiopetusryhmä jaetaan pienempiin ryhmiin ryhmän koon ja lasten tarpeiden pohjalta. Pienryhmässä työskentely on rauhallisempaa, kasvattaja pystyy havainnoimaan ja auttamaan lasta yksilöllisemmin ja on paremmin lasten saatavilla. Myös lasten osallisuus ja toimintaan keskittyminen helpottuvat. Toinen keskeinen työtapa esiopetuksessa on leikki. Leikin ja mielikuvituksen avulla lapsi hahmottaa ympäristöään ja maailmaa. Leikkiessään lapsi oppii vuorovaikutustaitoja, tunteiden ilmaisua, ristiriitojen ratkaisemista sekä toisten huomioimista. Lisäksi lapsi oppii leikin suunnittelua, eteenpäin viemistä ja sen loppuun saattamista. Lapsen omaehtoiselle ja ohjatulle leikille varataan riittävästi aikaa ja rauhaa. Havainnoimalla lapsen leikkiä kasvattajat saavat lapsesta ensiarvoisen tärkeää tietoa. Esiopetusympäristön tulee tukea lapsen leikkiä. 9 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma 4 ESIOPETUKSEN SISÄLTÖALUEET NOKIALLA Nokialainen esiopetus pohjautuu eheyttävään opetukseen. Eheyttävä opetus muodostuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät lapsen elämänpiiriin ja kiinnostuksen kohteisiin. Valittua kokonaisuutta suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon ensisijaisesti vuorovaikutuksellisuus ja oppimisprosessi sekä esiopetuksen eri sisältöalueet. Teemakokonaisuudet suunnitellaan yhdessä lasten kanssa niin, että toteutukseen löydetään lapsille merkitykselliset asiat ja kokonaisuudet. Erilaisia työtapoja käyttämällä saadaan opittavasta asiasta monipuolisia kokemuksia. Esiopetuksen keskeiset sisältöalueet ohjaavat kasvattajien työtä. Esiopetuksen sisältöalueita ovat kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja katsomus, ympäristö- ja luonnontieto, terveys sekä fyysinen ja motorinen kehitys sekä taide ja kulttuuri. 4.1 Kieli ja vuorovaikutus Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline. Kielen avulla tuetaan lapsen ajattelun, sosiaalisuuden, tunteiden ja vuorovaikutustaitojen sekä oppimisprosessin kehittymistä. Näin lapsen tunne-elämä, luovuus ja itsetunto vahvistuvat. Esiopetuksen oppimisympäristön tulee olla sellainen, jossa kukin lapsi voi tutustua kirjoitettuun kieleen omien edellytystensä mukaisesti. Esiopetuksen tavoitteena on herättää ja lisätä lapsen mielenkiintoa suulliseen ja kirjoitettuun kieleen. Lapsi saa kokemuksia siitä, että puhuttu kieli voidaan muuttaa kirjoitetuksi ja kirjoitettu kieli puheeksi. Kielellisen tietoisuuden kehittymistä tuetaan kielellisiä leikkejä leikkien, loruillen ja riimitellen. Materiaalina tulee olla monipuolisia tekstejä, joihin lapsi voi tutustua yksin, toisten lasten kanssa tai aikuisen seurassa. Lapsi saa aineksia ajatteluunsa, kiinnostuu kysymään ja tekemään päätelmiä sekä arvioimaan kuulemaansa. Tällä tavoin luodaan pohja luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle. Lasta rohkaistaan ja ohjataan puhumaan sekä kuuntelemaan monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa. Esiopetuksessa harjoitellaan kertomaan ja keskustelemaan, sekä ilmaisemaan itseään suullisesti. Ryhmän jäsenenä lapsi totuttautuu kuuntelemaan lasten ja aikuisten puhetta, osallistumaan keskusteluun sekä odottamaan omaa vuoroaan. Esiopetuksessa harjoitellaan myös monilukutaitoa, jolla tarkoitetaan erilaisten viestien käyttämisen, tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja. Monilukutaidon kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa ja jatkuu koko elämän ajan. Lapset elävät monimediaisessa maailmassa, jossa tekstit voivat olla mm. kirjoitettuja, puhuttuja, audiovisuaalisia, painettuja, analogisia tai digitaalisia. Orastava luku- ja kirjoitustaito sekä numeerinen lukutaito ilmenevät symbolien, logojen, tuotemerkkien, lukujen ja kokonaisten tuttujen sanojen ymmärtämisenä. Nokialla kielellisiä valmiuksia kartoitetaan syksyllä tehtävällä Kielellisen tietoisuuden valmiudet arvioinnilla. Lisäksi esiopetusryhmän tarpeiden mukaan voidaan tehdä muita kartoituksia kuten Boehmin peruskäsitekartoitus tai KPT. Arviointien tekemistä on kuvattu tarkemmin kohdassa 9 Arviointi esiopetuksessa. Kielen kehitystä tukevia materiaaleja ovat Nokialla tehdyt Äännekerho ja Tähtikerho. 10 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma 4.2 Matematiikka Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle. Lapsi tutustuu numeroihin ja lukuihin, muotoihin, luokitteluun, mittaamiseen ja vertailuun. Lasta ohjataan myös kiinnittämään huomiota arkipäivän matematiikkaan. Oppimistilanteissa lapsella on aktiivinen rooli ja oppiminen tapahtuvat pääosin leikkien, tarinoiden, laulujen, liikunnan, pienten työtehtävien, keskusteluhetkien ja pelien avulla. Lapsen myönteistä suhtautumista matematiikkaa kohtaan tulee tukea. Matematiikan oppiminen edellyttää käsitteiden ymmärtämistä. Esiopetuksen matematiikassa kehitetään myös lapsen ongelmanratkaisutaitoja. Luokittelun, vertailun ja järjestämisen avulla lapsi tutkii ja jäsentää ympäristönsä esineitä, eliöitä, kappaleita, kuvioita, aineita ja ilmiöitä muotojen ja määrien sekä muiden ominaisuuksien perusteella. Kasvattajan tehtävänä on rakentaa oppimisympäristö, joka tukee ja edistää jokaisen lapsen yksilöllistä matemaattisen ajattelun kehittymistä. Nokialla matemaattisia valmiuksia kartoitetaan tekemällä pienryhmässä syksyllä Lukimat/syksy matematiikan arviointi sekä tammikuussa Tsempin yhteydessä Lukimat/talvi matematiikan arviointi. Yksilöllisesti voidaan lisäksi tarvittaessa tehdä Mavalka. 4.3 Etiikka ja katsomus Etiikan ja katsomuksen tehtävänä on perusturvallisuuden luominen sekä lapsen kasvattaminen toiset huomioivaksi, tasapainoiseksi ja itsetunnoltaan vahvaksi ihmiseksi. Esiopetukseen sisältyy eettistä kasvatusta ja kulttuurista katsomuskasvatusta. Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja eettisiä asioita käsitellään lasten kanssa keskustellen. Keskusteluissa pohditaan esimerkiksi käsityksiä oikeasta ja väärästä sekä oman toiminnan vaikutuksista muihin. Kulttuurisen katsomuskasvatuksen tavoitteena on oman katsomuksellisen ajattelun kehittyminen ja muiden lapsiryhmässä edustettuina olevien vakaumusten tapoihin tutustuminen. Lisäksi lapsella on mahdollisuus oppia tuntemaan ja arvostamaan nokialaista kulttuurija luontoperintöä. Uskontokasvatuksen tavoitteena puolestaan on kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutustua uskonnollisiin juhliin sekä siihen, miten ja miksi niitä vietetään. Tavoitteena on tutustua oman uskonnon keskeisimpiin sisältöihin. Nokialla uskontokasvatusta toteutetaan yhdessä Nokian seurakunnan kanssa. Esiopetuksen järjestäjä voi päättää, järjestetäänkö muiden uskontokuntien uskontokasvatusta tai elämänkatsomustietokasvatusta, jos niihin kuuluvia/kuulumattomia on vähäinen määrä. 4.4 Ympäristö- ja luonnontieto Esiopetuksen tavoitteena ympäristö- ja luonnontiedossa on, että lapsi oppii ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja sekä tuntemaan oman toimintansa vaikutuksen lähiympäristöönsä. Myönteisen ympäristösuhteen kehittymisen yhtenä edellytyksenä on, että lapsi kokee elinympäristönsä turvalliseksi ja kiinnostavaksi tutkimus- ja leikkipaikaksi. Tavoitteena on vahvistaa lapsen suhdetta luontoon ja muuhun ympäristöön. 11 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma Päiväkodeissa lajitellaan jätteitä ja toteutetaan kestävän kehityksen periaatteita. Esiopetuksessa ympäristö- ja luonnontieto tukeutuu ongelmakeskeiseen tutkivaan lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat ympäristöön liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat. 4.5 Terveys sekä fyysinen ja motorinen kehitys Esiopetuksessa tuetaan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä kasvua ja kehitystä. Arjessa autetaan lasta ymmärtämään ja ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja turvallisuudestaan. Lasta ohjataan huolehtimaan terveydestään ja päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniastaan mm. käsien pesulla. Esiopetuspäivän aikana lapsille tarjotaan yksi maksuton ateria. Ruokailussa harjoitellaan terveellisiä ruokatottumuksia ja hyviä ruokailutapoja, siinä otetaan huomioon myös sen sosiaalinen merkitys. Lapset annostelevat ruokansa itse ja totuttelevat maistamaan erilaisia makuja. Esiopetusikäisen lapsen päivässä tulisi toiminnan, ruokailun ja levon välillä olla tasapaino. Lasten kanssa liikutaan turvallisesti lähiympäristössä sekä ohjataan heitä ymmärtämään liikunnan merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Liikkumisen ja leikin avulla lapsen motoriset perustaidot ja kehonhallinta kehittyvät. Ohjatun liikunnan lisäksi lapselle annetaan mahdollisuuksia omaehtoiseen liikkumiseen ja leikkiin. Odottelu- ja siirtymätilanteissa liikkuminen huomioidaan ympäristön suunnittelussa. Lapsen hienomotoriikka sekä käden ja silmän yhteistyö kehittyvät erilaisissa arkipäivän tilanteissa, ohjatuissa toiminnoissa ja leikissä. Nokialla on laadittu valtakunnallisen Liikkis-hankkeen pohjalta oma liikuntasuunnitelma esiopetukseen. 4.6 Taide ja kulttuuri Taiteen ja kulttuurin avulla lasta kannustetaan ilmaisemaan itseään, olemaan luova ja kokeilemaan itse. Piirtämällä, maalaamalla, muovailemalla ja rakentamalla sekä musiikin, liikkumisen ja draaman avulla lapsen luovuus, mielikuvitus ja itseilmaisu harjaantuvat. Lasten kanssa keskustellaan omista ja toisten tuotoksista sekä opetellaan arvostamaan niitä. Lapselle ja lasten kanssa järjestetään mahdollisuuksia taidekokemuksiin ja nautintoihin. Nokialla järjestetään vuosittain Nokia-viikko, jonka yhteydessä on tarjolla monipuolista lasten kulttuuria. Päiväkotien kulttuurivastaavat välittävät kaupungin kulttuuritarjonnan esiopetusryhmille. Kulttuuripolku -hankkeen myötä päiväkodeilla on kulttuuriin liittyvä vuosittain vaihtuva teema. 12 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma 5 OPPILASHUOLTO Luku oppilashuollosta on lisätty esiopetussuunnitelmaan esiopetuksen perusteiden 2014 mukaisina. Perusteteksti on kirjattu alkuun ja sen jälkeen on kirjoitettu Nokian osuus kursiivilla. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta esiopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä lapsi, oppilaitoksesta nimitystä esiopetusyksikkö tai esiopetus. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä opetuksen järjestäjä1. Lasten kehitysympäristön ja esiopetuksen toimintaympäristön muutosten myötä oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa esiopetuksen perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy kiinteästi esiopetuksen tehtävään edistää lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Oppilashuoltotyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus2. Lapsella on oikeus saada maksutta oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää3. Esiopetuksen oppilashuolto koskee myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia lapsia. Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetusyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko esiopetusyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi lapsilla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon4. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Esiopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Tässä luvussa määrätään oppilashuollon keskeisistä periaatteista, opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista sekä paikallisen opetussuunnitelman ja yksikkökohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laatimisesta. Esiopetuksen toteuttamiseen kuuluvasta kasvun ja oppimisen tuesta määrätään perusteiden luvussa 55. Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Esiopetuksessa laaditaan yhteistyössä lapsen ja huoltajien kanssa oppimissuunnitelma, jossa lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia arvioidaan osana oppimista. Paikallinen oppilashuoltosuunnitelma on laadittu esiopetussuunnitelman yhteyteen ja yksikkökohtaiset oppilashuoltosuunnitelmat laaditaan lukuvuosisuunnitelman yhteyteen. Nokian kaupungin esiopetuksessa taataan turvallinen, oppimiseen kannustava ja hyvinvointia tukeva kasvu-, oppimis- ja toimintaympäristö. Tämä toteutuu yhteistyössä kotien kanssa sekä eri hallinnonalojen kanssa tehtävänä moniammatillisena yhteistyönä. Opetussuunnitel- 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 1 § 3 mom. YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989 3 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 9 § 4 mom. 4 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 3 § 1 - 2 mom. 5 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 6 § 2 13 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma man mukainen oppilashuolto kuuluu kaikille esiopetusyksikössä työskenteleville. Lisäksi lapsille ja heidän huoltajilleen tarjotaan joustavasti matalan kynnyksen oppilashuoltopalveluita. 1. edistää lasten kasvua, oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä; - Lapsen osallisuuden vahvistaminen omassa toimintaympäristössään 2. edistää yhteisöllistä toimintaa, hyvinvointia sekä kodin ja esiopetusyksikön välistä yhteistyötä sekä ympäristön terveellisyyttä, esteettömyyttä ja turvallisuutta - Toimivat yhteistyörakenteet - Työntekijöiden vastuun tiedostaminen palvelukokonaisuudessa oman ammattiroolinsa kautta - Vanhempien kasvatustehtävän tukeminen ja arvostaminen kasvatuskumppaneina 3. turvata varhainen tuki sitä tarvitseville; - Oikea-aikaisen ja riittävän tuen antaminen, ongelmien ennaltaehkäisy 4. turvata lasten tarvitsemien oppilashuoltopalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja laatu; - Oppilashuoltotyön suunnitelmallisuus - Yhdenmukaiset ja laadukkaat toimintamallit - Palveluiden tasavertainen saatavuus 5. vahvistaa oppilashuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. - Lasten ja nuorten palveluiden työntekijöiden kohdistaminen oikea-aikaisesti oikeaan paikkaan - Moniammatillisen, palvelukeskusten rajat ylittävän yhteistyön mahdollisuuksien huomioiminen tilasuunnittelussa 5.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus6. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä lapsen ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon lapsen ikä ja edellytykset7. Esiopetusyhteisön tai lasten hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä huoltajan kanssa. Esiopetuksessa oppilashuolto on esiopetusyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu esiopetusyhteisön hyvinvoinnista on esiopetuksen henkilökunnalla8. Oppilashuollon palveluita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä terveydenhoitopalvelut, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina9. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin lapseen, lapsen kehitysympäristöihin kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan siten, että ne ovat helposti saatavilla10. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa11. 6 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 9 § 1 mom. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 18 § 1 mom. 8 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 4 § 1 ja 2 mom. 9 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 3 § 3 mom. ja terveydenhuoltolaki (1326/2010) 15 § 10 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp. 11 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 15 § ja 17 § 7 14 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma Lapsen huoltajalle annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja12. Lapsen ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisäävät oppilashuollon tuntemusta ja edesauttavat palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa. Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen välinen vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa lapsen terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään esiopetusyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia13. Oppilashuoltoryhmät Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja yksikkökohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä lasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano 14. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi ikäryhmälle suunnattuja terveydenhoitopalveluja sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää. Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman opetuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla myös useamman koulutusmuodon, kuten esi- ja perusopetuksen, yhteinen. Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa esiopetuksen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Jos esiopetus järjestetään koulun yhteydessä, voi koulukohtainen oppilashuoltoryhmä toimia myös esiopetuksen oppilashuoltoryhmänä. Ryhmää johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se esiopetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu15. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai lapsen läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää huoltajan suostumusta. 12 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 11 § 1 - 2mom. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 25 § 14 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 14 § 1 - 4mom. 15 Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/2013 13 15 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma Nokian kaupungin moniammatillinen erityisen tuen koordinaatioryhmä (erko) vastaa oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Ryhmä vastaa myös oppilashuollon osuuden kirjaamisesta hyvinvointisuunnitelmaan sekä asettaa vuosittain painopisteen oppilashuollon kehittämiseen. Tämän tehtävän hoitamiseksi erko kaipaa toiveita esiopetuksesta niistä odotuksista, joita tehtävän hoitamiseen liittyy. Erkossa on laadittu luettelo yhteisöllisen oppilashuollon ja pedagogiikan asiakokonaisuuksista, joita kaikissa yksiköissä käsitellään yksikön määrittelemissä kokoonpanoissa. Luettelo on Satamassa nimellä Pedagogisen tuen ja yhteisöllisen oppilashuollon teemoja esiopetuksessa. 5.2 Yhteisöllinen oppilashuolto Oppilashuolto on tärkeä osa esiopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisön ja ryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan esiopetusympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä.16 Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen, neuvolan sekä muiden kunnan lasten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Lasten ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Yhteisöllinen oppilashuolto luo esiopetuksessa edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Lapsella on oikeus turvallisiin oppimisympäristöihin17, joihin kuuluvat niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on lasten ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana yksikkökohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja, päiväkodin johtaja tai rehtori ilmoittaa esiopetuksessa tai matkalla esiopetukseen tai kotiin tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille.18 Rakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös esiopetuksen kuljetuksia, tapaturmien ehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat. Kun esiopetus järjestetään koulussa, otetaan myös esiopetus huomioon kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa19. 16 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 4 § 1 mom. Perusopetuslaki 29 § 1 mom. (1267/2013) 18 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 § 2 mom. ja perusopetuslaki 29 § 3 ja 7 mom. (1267/2013) 19 Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 16 § 2 mom. ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 12 § 17 16 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma Yhteisöllinen oppilashuolto on tarkoitettu ensisijaiseksi oppilashuoltotyön muodoksi. Toiminnan luonne on ennaltaehkäisevää ja sillä vahvistetaan yhteisöllistä toimintakulttuuria. Yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen kuuluu kaikille yksikössä työskenteleville. Esiopetuksen/päiväkodin yhteisöllistä oppilashuoltoryhmää johtaa varhaiskasvatusyksikön johtaja. Hän kutsuu ryhmän koolle. Ryhmään kuuluvat pysyvästi opettajien ja/tai lastenhoitajien ja/tai ohjaajien edustajia ja oppilashuollon henkilöstöä (kuraattori/psykologi/terveydenhoitaja). Tietosuoja ei rajoita yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpanoa, koska asioita käsitellään yleisellä ja yhteisöllisellä tasolla. Kokoonpanon määrittelee käsiteltävä asia ja tarkoituksenmukaisuus. Esiopetuksen alkaessa syksyn ensimmäiseen oppilashuoltoryhmään lastentarhanopettaja täyttää ryhmän oppilashuollolliset tarpeet esiopetuksessa-lomakkeen. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä koordinoi oppilashuollon suunnittelua, kehittämistä, toteuttamista ja arviointia yksikössä. Työn kohteena on esiopetusryhmä, päiväkotiyhteisö tai oppimisympäristö. Yhteisöllinen oppilashuolto kokoontuu vähintään kolme kertaa toimintakaudessa ja kokouksista laaditaan muistiot. Oppilashuollon suunnitelman avulla kokouksia voidaan teemoittaa ja kutsua lisää osallistujia ryhmään esim. lasten ja vanhempainyhdistyksen edustaja käsiteltävien asioiden mukaisesti. Oppilashuoltoryhmän monialaisuus ja lasten ja huoltajien osallistaminen suunnitellaan ja toteutetaan yksikkökohtaisen oppilashuoltosuunnitelman avulla. Yksikön tulee tarvittaessa voida osoittaa suunnitelmansa ja toimenpiteensä lasten ja vanhempien osallistamiseksi oppilashuoltotyöhön. Osallisuus voidaan osoittaa lukuisin eri tavoin, esim. kyselyiden, vanhempainiltojen, yhteisten tapahtumien tai vanhempainyhdistysten toiminnan kautta. Kouluissa toimivien esiopetusoppilaiden yhteisöllinen oppilashuolto on osa koulun yhteisöllistä oppilashuoltoa. Päiväkodin tiloissa sijaitsevien esiopetusryhmien kanssa tehdään yhteistyötä vähintään kerran lukuvuodessa. Oppilashuoltoa tarvitaan pedagogisen tuen vahvistamiseksi. Perusopetuslain mukainen kolmiportainen tuki käsitellään pedagogisessa tiimissä. Esiopetusryhmän ja yksikön tasolla pedagogista tukea suunnitellaan monialaisessa yhteistyössä yhteisöllisessä oppilashuollossa sekä pedagogisessa tiimissä. Yhteisöllisen oppilashuoltotyön sisällöt: - Toimintaympäristön viihtyisyys, terveellisyys, esteettömyys ja turvallisuus Hyvinvointia ja mielenterveyttä tukeva esiopetuksen järjestäminen Lasten tunne- ja vuorovaikutustaidot Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevä ja vähentävä työ Terveelliset elintavat ja vireys Lasten osallisuuden lisääminen Huoltajien osallisuuden lisääminen Pedagogiset menetelmät ja oppilashuollon yhteys sisältöalueisiin (1.8.2016 alkaen oppimiskokonaisuuksiin) Yhteistoiminta yksikön ulkopuolisten tahojen kanssa Riskien ennakointi ja vaaratilanteisiin varautuminen Yksittäistä lasta koskevan monialaisen oppilashuoltotyön sekä oppilashuoltopalveluiden tarpeen, toteutumisen ja toimintatavan seuranta, arviointi ja kehittäminen 17 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma 5.3 Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia terveydenhoitopalveluja, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja yksittäistä lasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa.20 Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Esiopetuksen oppilashuollolla on tärkeä merkitys varhaisen tuen turvaamisessa ja ongelmien ehkäisyssä. Lasten yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että esiopetuksen arjessa. Yksilökohtainen oppilashuolto esiopetuksessa perustuu aina huoltajan suostumukseen21. Huoltajan osallisuutta tuetaan ja mielipiteitä kuullaan lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisessa. Lapsen osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja edellytystensä mukaisesti22. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Oppilashuoltotyö järjestetään niin, että lapsi voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Työssä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Asian käsittely myös yksittäisen lapsen tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä.23 Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa lapsen asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta24. Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: 25 yksittäisen lapsen nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa asian aihe ja vireille panija 20 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 5 § 1 mom. Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp. 22 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 18 § 1 mom. 23 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 19 § 1 ja 2 mom. 24 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 19 § 3 mom. ja laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) 26 § 3 mom. 25 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 5 § 2 mom. ja 20 § 1, 3 - 4 mom. 21 18 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma lapsen tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot. Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.26 Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä lasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä lasta tai muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä.27 Terveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Oppilashuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen.28 Lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi29. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä lapsen opettajalle, rehtorille tai päiväkodin johtajalle ja opetuksen järjestäjälle lapsen opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot30. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön lapsen tai muiden lasten turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista lapsen sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Jos lapsi siirtyy toisen opetuksen järjestäjän opetukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä lapsen huoltajan suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta31. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle esi- tai perusopetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden esi- tai perusopetuksen järjestäjän pyynnöstä.32 26 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 20 § 5 mom. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 21 § 1 mom. ja 22 § 1 mom. 28 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 20 § 2 mom., laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 12 § ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 29 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 23 § 2 mom. 30 Perusopetuslaki 40 § 2 mom. (1288/2013) 31 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 23 § 3 mom. 32 Perusopetuslaki 40 § 4 mom. (1288/2013) 27 19 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä kaikessa oppilashuollossa. Oppilashuoltopalveluja antavat työntekijät ja yksikön muu henkilökunta tekevät asiantuntijayhteistyötä perusopetuslain määrittelemässä kasvatus- ja opetustyössä, pedagogisen tuen järjestämisessä sekä oppilashuollollisissa asioissa. Yksilökohtaista oppilashuoltoa ohjaa avoimuus, luottamuksellisuus sekä lapsen ja huoltajiensa ja muiden lasta tukevien läheisten kunnioittaminen. Tavoitteena on, että esiopetuksessa on käytössä yhdenmukaiset ja laadukkaat toimintamallit lapsen tukemiseksi ja että palvelut ovat tasavertaisesti kaikkien saatavissa. Kun lapselle muodostetaan huolen kasvaessa laajempi yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä, haetaan kirjallinen lupa ryhmän muodostamiseen huoltajalta. Huoltaja voi kieltäytyä yksilökohtaisen oppilashuollon käsittelystä ja silloin kieltäytyminen pyydetään kirjallisesti. Huoltajan kieltäytyminen voi olla joissakin tapauksissa peruste lastensuojeluilmoitukselle. Yksilökohtainen oppilashuollon toteuttaminen on kuvattu prosessina yksikkökohtaisen oppilashuoltosuunnitelman luvussa 5.5. Oppilashuoltopalvelut Terveydenhuolto Lapsi on neuvolan ja kouluterveydenhuollon palvelujen piirissä esiopetuksen ajan. Terveydenhuoltopalveluja antavat terveydenhoitaja ja -lääkäri. Kouluterveydenhoitajaan otetaan yhteyttä, kun kyse on lapsen oppimiseen liittyvistä asioista ja neuvolaan, jos kyse on lapsen kasvuun, kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Ennen ensimmäisen luokan alkua kouluterveydenhoitaja tekee kouluuntulotarkastuksen. Ensimmäisen luokan oppilaille toteutetaan laaja terveystarkastus, johon kuuluu myös lääkärintarkastus. Lapsen terveystiedot ovat luottamuksellisia ja ne kirjataan sähköiseen potilastietojärjestelmään. Suun terveydenhuollon palvelut perustuvat terveydenhuoltolakiin ja ovat siten osa kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon kokonaisuutta. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat myös esiopetusympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden seuranta sekä esiopetusyhteisön hyvinvoinnin edistäminen yhteistyössä muun oppilashuollon kanssa. Nokialla esiopetuksen oppilashuoltopalvelut (koulupsykologi, kuraattori ja terveydenhuoltopalvelut) on jaettu lapsen tulevan koulun mukaan, jotta varmistetaan jatkumo lapsen oppilashuollollisissa asioissa. Toimikauden alussa huoltajille jaetaan tiedote oppilashuoltopalveluista. Oppilashuoltohenkilöstön yhteystiedot on kirjattu yksikön oppilashuoltosuunnitelmaan ja ovat saatavilla esiopetusryhmän henkilöstöltä ja kaupungin kotisivuilta. Oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut Koulupsykologi antaa neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota lapsen kasvatukseen, kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Koulupsykologi voi tehdä esiopetusvuoden aikana mm. oppimiseen liittyviä tutkimuksia ja arviointeja ja ohjata tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Koulukuraattorin työn tavoitteena on ehkäistä ja poistaa lapsen kehitykseen liittyviä sosiaalisia ja psyykkisiä vaikeuksia sekä edistää oppimista, hyvinvointia ja sosiaalisia valmiuksia. Lasta tuetaan käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin, tunne-elämään, perhetilanteeseen ja vapaa-aikaan liittyvissä 20 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma asioissa. Koulupsykologi ja -kuraattori osallistuvat tarvittaessa yksittäisten lasten asiaa käsittelevien monialaisten asiantuntijaryhmien työskentelyyn. Lisäksi he osallistuvat tarvittaessa monialaiseen yhteistyöhön lapsen pedagogisen tuen suunnittelussa sekä tarjoavat siihen liittyvää konsultaatiota. Koulukuraattori tai koulupsykologi arvioi kiireellisyyden itse. Kiireellisyyden arvioi se työntekijä, johon ensisijaisesti otetaan yhteyttä. Hyvin akuutissa tilanteessa lapsi voidaan ohjata suoraan terveydenhuoltoon tai erikoissairaanhoitoon, sosiaalipäivystykseen tai paikalle voidaan kutsua tarvittaessa poliisi. Kiireellisinä pidettäviä asioita ovat lapsen itsetuhoisuus, psykoottiset oireet, vakavat ahdistusoireet, lähisuhdeväkivalta, seri-asiat, vakavat väkivaltatilanteet tai jos lapsi on selvästi vaaraksi itselle tai muille. Kiireellisinä hoidetaan myös henkilökohtaiset tai yhteisöä kohtaavat kriisit, jotka edellyttävät koulupsykologin tai koulukuraattorin kriisityön asiantuntijuutta. Asiakkaaksi ohjaaminen Koulukuraattorin tai koulupsykologin tuki yksittäiselle lapselle käynnistyy huoltajan, esiopetuksen työntekijän tai lasten ja nuorten kanssa työskentelevän ammattihenkilön ottaessa yhteyttä edellä mainittuihin työntekijöihin. Esiopetuksessa ennen yhteydenottoa keskustellaan aina ensin huoltajan kanssa. Lapsen oppilashuollollisen tuen tarvetta arvioidaan yhteisessä keskustelussa yhteydenottajan kanssa. Yksittäisen lapsen oppilashuollollinen tuki voi käynnistyä myös monialaisen asiantuntijaryhmän tapaamisella. Oppilashuollon työntekijä arvioi tuen tarpeen kiireellisyyden. Huoltajan kanssa sovitaan yhdessä asian hoitamisen aikataulusta. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja. 5.4 Oppilashuoltosuunnitelmat Esiopetuksessa opetussuunnitelma tulee myös oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa33. Valmistelutyössä tehdään yhteistyötä huoltajien ja tarvittaessa myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus34 paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta35 yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma36. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä yksikkökohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia. 33 Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003) Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 12 § ja lastensuojelulaki (417/2007) 12 § 1 mom. 35 Perusopetuslaki 14 § 2 mom. (477/2003) 36 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 § 34 21 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma on väline, jolla kunnan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ohjataan, johdetaan ja kehitetään. Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma on johdettu kaupungin Onnistumissuunnitelmasta 2016 (strategia). Nokian kaupungin hyvinvointiohjelmaan on kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksynyt erillisen oppilashuoltoa koskevan täydennyksen, jossa määritellään oppilas- ja opiskelijahuollon kuntakohtaiset tavoitteet, palvelut ja ennaltaehkäisevät tukitoimet. Hyvinvointiohjelma on tallennettu kaupungin kotisivuille/Palvelut/Vapaa-aika/Lapsille. Erityisen tuen koordinaatioryhmä (erko) raportoi toiminnastaan kaupungin hyvinvointiryhmälle. Nokian kaupungissa oppilashuoltosuunnitelmiin on laadittu yleiset osuudet, jotka koskevat kaikkia esiopetusryhmiä. Yksikkökohtaiset oppilashuoltosuunnitelmat on kirjattu esiopetusryhmän lukuvuosisuunnitelmaan. Oppilashuollon yksikkökohtaisesta järjestämisestä tiedotetaan huoltajia. 5.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja yksikkökohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta Opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta Opetussuunnitelmassa kuvataan esiopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. Siinä määritellään opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä yksikkökohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaavat linjaukset. Oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaaviin linjauksiin on tarkoituksenmukaista sisällyttää suunnitelmien perusrakenne ja osa suunnitelmiin sisältyvistä asioista, jolloin turvataan suunnitelmien riittävä yhdenmukaisuus kaikissa yksiköissä. Yhteisiä osuuksia täsmennetään ja täydennetään yksikkökohtaisesti. Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma 37. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä esiopetuksen henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman esiopetusyksikön yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa38. Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla esiopetuksen henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille. 37 38 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 § Lastensuojelulaki (417/2007) 12 § 1 mom. 22 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma Yksikkökohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään seuraavat asiat: 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 39 Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio esiopetusyksikön oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien oppilashuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitkä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee esiopetuksen käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arviossa huomioidaan oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä esiopetuksessa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös lapsilta ja huoltajilta sekä esiopetuksen ja oppilashuollon henkilöstöltä saatava tieto. Oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio esiopetuksen käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista, joita ovat ikäryhmälle tarkoitetut neuvolapalvelut sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava monialainen yhteistyö oppilashuollon palvelujen kohdentaminen yksittäisiin lapsiin, yhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan. Nokialla esiopetusikäisen lapsen pääsy oppilashuollollisiin palveluihin on riippuvainen huoltajien mahdollisuudesta kuljettaa lasta niihin. Kaikki lapset eivät ole tasavertaisessa asemassa palveluiden saatavuuden suhteen, vaikka kaikilla palvelut ovatkin sinällään käytettävissä. Palvelujen käyttöä tukee myös palveluista tiedottaminen. Esiopetusvuoden alussa huoltajille jaetaan tiedote oppilashuollosta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki painottaa ennaltaehkäisevää työotetta, joka toteutetaan yhteisöllisen oppilashuollon avulla. Nokian kaupungin tavoitteena on päästä Opetushallituksen suositusten mukaiseen koulukuraattori- ja koulupsykologimääriin. Tämä on edellytyksenä ennaltaehkäisevän työn toteutumiseksi. Riittävän tuen tarjoaminen ja palveluiden tasavertainen saatavuus tarkoittavat lasten ja nuorten palveluiden määrällistä lisäämistä sekä olemassa olevien toimintojen yhdistämistä tai järjestämistä toisin tarvittaessa yli hallintorajojen. Tämä näkökulma tulee huomioida myös tilasuunnittelussa. Oppilashuollon palveluiden järjestämisestä ja kohdentamisesta päätetään yhteistyössä kasvatus- ja opetuskeskuksen johdon, perusturvakeskuksen johdon, erityisen tuen koordinaatioryhmän, varhaiskasvatusyksikön johtajien sekä oppilashuollon työntekijöiden kanssa. Palveluiden kohdentamisessa 39 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 § 2 mom. 1-kohta 23 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma hyödynnetään saatavissa olevia tietoja lasten hyvinvoinnista ja elinoloista. Lisäksi huomioidaan esiopetusryhmien lapsimäärän ohella päiväkotiyhteisön tarpeet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä ja asuinalueen erityispiirteet. Nokian kaupungissa on asuinalueita, joissa on tilastojen mukaan valtakunnan keskiarvoa korkeampi työttömyys sekä aikuisten matalampi koulutusaste. Oppilashuollossa keskeisintä on suunnitelmallinen, tavoitteellinen ja pitkäjänteinen toiminta, joka kohdistuu sellaisiin asioihin, joiden kehittäminen on hyvinvoinnin kannalta merkityksellisintä. Eri toimintojen tulee tukea saman tavoitteen toteutumista. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat 40 2. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat esiopetusyhteisön ja ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksikkökohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano ja toimintatavat oppilashuollon yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa sekä erityisesti esiopetuksen siirtymävaiheissa yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus esiopetuksen kuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö: a. Suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä41 Lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä otetaan huomioon sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet esiopetuksessa. Suunnitelmassa kuvataan kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta yhteistyö huoltajien kanssa yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi. b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon 40 41 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 § 2 mom. 2-kohta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 § 2. mom. ja perusopetuslaki 29 § 3 mom. (1267/2013) 24 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma muut uhka-, vaara- ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma42. Suunnitelmassa kuvataan 42 kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa sisäisen ja ulkoisen sekä esiopetuksen ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille toimintavalmiuksien harjoittelu suunnitelman arviointi ja päivittäminen. Pelastuslaki (379/2011) 15 § ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 ja 2 § 25 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma Kaaviossa on kuvattu oppilashuollon eri toimijoiden tehtävät. 26 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma Yhteistyö yksikön ulkopuolisten lasten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä Yhteistyö kuvataan yksikkökohtaisissa oppilashuollon suunnitelmissa. Yhteistyö siirtymävaiheessa Nivelvaiheessa tietoa siirretään siten, että lapsen oppimispolku säilyy yhtenäisenä ja tukitoimet ja hoito jatkuvat lapsen tarpeiden mukaisena. Oppilashuoltokertomuksia ei automaattisesti siirretä nivelvaiheissa eikä kukaan työntekijä voi automaattisesti lukea siirtyvien oppilaiden oppilashuoltokertomuksia huoltajien tietämättä. Nivelvaiheiden tiedonsiirtopalavereissa käsitellään oppilashuollollisia asioita aina huoltajan erikseen antamalla kirjallisella luvalla. Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot voidaan kuitenkin siirtää ilman huoltajan lupaakin. Jos huoltajan kanssa nivelvaiheessa sovitaan, että asian hoitaminen jatkuu uudessa esiopetusyksikössä tai koulussa ja jatkossa asian hoidossa ovat mukana tulevan yksikön/koulun työntekijät, heille voi oppilashuollollista tietoa välittää ja he voivat lukea oppilashuoltokertomuksia. Kun asian hoito on kesken, mutta työntekijä vaihtuu, sovitaan huoltajien kanssa työn jatkumisesta. Samoin aina uuden asiakkuusjakson alkaessa tulee sopia asioista erikseen. Nivelvaiheen prosessikuvauksessa seuraavalla sivulla on kuvattu esi- ja alkuopetuksen yhteistyön toteuttaminen. 27 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma 28 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma Yhteistyö ja käytänteet toimintaympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä esiopetusyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa Terveydenhuoltolain mukaan (17§) opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisestä ja seurannasta on huolehdittava kolmen vuoden välein. Asetuksen 12§ mukaan kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus on tarkastettava yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. Nokian kaupungin esiopetuksessa tehdään kolmen vuoden välein oppilaiden käyttämien tilojen tarkastukset terveystarkastajan johdolla. Terveydenhoitaja osallistuu tarvittaessa näihin tarkastuksiin. Terveydenhoitaja kertoo huomionsa yksikön turvallisuuteen, terveellisyyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa ja toimii aktiivisesti yhteisöllisen opiskeluhuollon jäsenenä. Yhteistyö terveysneuvonnan kanssa Nokian kaupungissa terveydenhoitaja toimii asiantuntijana terveyteen liittyvissä asioissa tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan. Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen Esiopetuksen henkilöstö seuraa säännöllisesti lasten poissaoloja ja kirjaa ne Efficaan. Runsaat poissaolot saattavat olla merkki lapsen tuen tarpeesta. Poissaoloihin puuttumisen tarkoituksena on päästä mahdollisimman varhain tarttumaan poissaolojen taustalla oleviin syihin yhdessä huoltajien ja tarvittaessa viranomaisverkoston kanssa. Pitkittyneet poissaolot hankaloittavat esiopetuksen tavoitteiden saavuttamista ja vaikuttavat lapsen kaverisuhteisiin ja pahimmillaan lisäävät syrjäytymisen riskiä. Huoltajan tulee ilmoittaa heti aamulla esiopetusryhmään, mikäli lapsi on sairaana ja poissa esiopetuksesta. Lupa muihin poissaoloihin tulee anoa etukäteen. Tähän lisätään kaavio poissaoloista. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Lapsi on vakuutettu ollessaan esiopetuksessa, esiopetusmatkojen aikana sekä esiopetuksen järjestämissä tilaisuuksissa ja retkillä. Tapaturman sattuessa hoitoon ohjaus tapahtuu sen aikuisen toimesta, joka on tilanteessa paikalla. Hän voi tarvittaessa siirtää tehtävän myös toiselle päiväkodin aikuiselle. Sairaalahoitoa vaativissa tapaturmissa ollaan yhteydessä aina huoltajiin ja tarvittaessa kouluterveydenhoitajaan. Esiopetuksesta 29 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma järjestetään jatkohoitoon ohjaus, esim. taksin tilaus ensiapuun. Tapaturmasta tehdään tapaturmailmoitus vakuutusyhtiöön. Tarkempi tapaturmaohjeistus on Satamassa. Jokaisessa yksikössä on ensiapukaappi pienempien tapaturmien hoitoon ja alkuhoitoon isommissa tapaturmissa. Ensiapukaapin täydennyksestä huolehtii siihen nimetty vastuuhenkilö. Nokian kaupungissa on mielenterveys- ja päihdeohjelma, joka sisältää myös lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeohjelman toimeenpanosuunnitelman. Suunnitelman painopistealueina ovat lasten ja nuorten ja perheiden tukeminen omassa lähiympäristössä, erityistä psyykkistä ja sosiaalista tukea tarvitsevien lasten ja nuorten monialainen tuki sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin paikallinen seuranta. Lasten ja nuorten hyvinvointia ja päihteetöntä elämäntapaa edistävät palvelut tuotetaan vanhempien kasvatustehtävää tukien. Ennaltaehkäiseminen on koko esiopetushenkilöstön tehtävä ja tapahtuu esiopetuksen arjessa. Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet Nokian kaupungissa on kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksymät esiopetuksen kuljetusperiaatteet, jotka löytyvät kaupungin verkkosivuilta kasvatusja opetuskeskuksen/Varhaiskasvatus/Lomakkeet kohdalta. Suunnitelma lapsen suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta esiopetuspäivästä. Esiopetus järjestetään siten, että lapsen hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Esiopetusyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Esiopetuspäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. Esiopetuksen tavoitteena on edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään lasten mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuudella tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Esiopetusyksiköissä on laadittu kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmat ja ne päivitetään joka syksy ja niistä tiedotetaan huoltajia ja työyhteisöä. Suunnitelman voi laittaa esimerkiksi yksikön kotisivuille, josta se on tarvittaessa saatavilla. Turvallisuutta koskevat toimintaohjeet on laadittu jokaiseen yksikköön. Niihin on laadittu myös pelastus- ja kriisisuunnitelmat, joissa on ohjeet kriisitilanteissa toimimisesta ja psykososiaalisen tuen järjestämisestä. Yksiköissä on sovittu yksikön turvallisuusryhmän kokoonpano. Nokian kaupungissa toimii kriisiryhmä, jonka viranomaispuhelinnumero on jaettu yksiköihin. Esimerkiksi varhaiskasvatusyksikön johtaja voi halutessaan soittaa kriisiryhmän päivystäjälle ja konsultoida, kuinka menetellä. Kuolemantapauksen yhteydessä tarvitaan yleensä kriisiryhmän apua yksikössä. 3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen 43 43 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 § 2. mom. 30 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisten tukitoimien toteuttamiseksi. Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa esiopetuksen oppilashuollon tuki lapsen elämäntilanteesta johtuvissa vaikeuksissa, kuten perhe- ja lähisuhdeväkivalta tai päihde- ja mielenterveysongelmat asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa, kuten perheneuvola, lastensuojelu ja erikoissairaanhoito. 31 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma 32 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen varhaiskasvatuksessa Jokainen lapsi, jolla on päivittäistä hoitoa vaativa perussairaus, huomioidaan esiopetuksen arjessa niin, että hänen terveytensä ei vaarannu. Yhteistyö tapahtuu huoltajien kanssa, sillä heidän vastuullaan on lapsen kokonaisvaltaisen arjen sujuvuus. He toimivat linkkinä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Lääkehoidon suunnitelma laaditaan lapselle tarvittaessa. Lääkehoidosta vastaavat lääkehoidon koulutuksen saaneet lastenhoitajat. Henkeä uhkaavissa tilanteissa annettava ensiapu kuuluu kaikille. Esiopetuksen varsinaisesta ruokavaliosta poikkeavaa ruokaa voidaan tarjota joko terveydellisistä, eettisistä tai uskonnollisista syistä. Terveydenhoitaja tai lääkäri tekee tarvittaessa terveydellisistä syistä johtuvasta erityisruokavaliosta todistuksen keittiöhenkilökunnalle. Tiedon siirtäminen Tarvittaessa lapsen yksilökohtaiseen oppilashuoltoon osallistuvat ammattihenkilöt välittävät lastentarhanopettajalle tai varhaiskasvatusyksikön johtajalle opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot salassapitosäännösten estämättä. Tällaisia välttämättömiä tietoja voivat olla esimerkiksi lapsen terveyteen, omaan tai toisten turvallisuuteen liittyvät seikat tai lapsen tarve tehostettuun tai erityiseen tukeen. Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömän tiedon saa jakaa ilman huoltajan lupaa. Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä lasta koskevan asian käsittelyssä Yksilökohtaisen oppilashuoltotyön luonne Yksilökohtainen oppilashuolto sisältää lapsikohtaisen moniammatillisen oppilashuoltotyön sekä kouluterveydenhuollon, koulukuraattorin ja koulupsykologin palvelut. On aina vapaaehtoista, perustuu huoltajan suostumukseen. Toteutetaan yhteistyössä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa. Lapsen omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja Yksittäistä lasta koskeva oppilashuoltotyö ja oppilashuollon asiakkuus ovat salassa pidettävää tietoa. Asiantuntijaryhmän kokoaminen Yksittäisen lapsen tai tietyn lapsiryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseen voidaan koota moniammatillinen asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmän kokoaa se esiopetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien puolesta kuuluu. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Yksilökohtaisen oppilashuollon vastuuhenkilö Nokian kaupungissa on aina joku oppilashuollon työntekijä, ei lastentarhanopettaja. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä jäseniä vain lapsen tai hänen huoltajansa suostumuksella. Suostumus kirjataan oppilashuoltokertomukseen. Yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä. Oppilashuoltoryhmän jäsenillä on oikeus pyytää neuvoa lapsen asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja. 33 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma Asiantuntijaryhmän työskentely kirjataan oppilashuoltokertomukseen. Asiantuntijaryhmän jäsen ei saa käyttää asiantuntijaryhmän jäsenenä saamiaan salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin oppilashuoltoon liittyvään tehtävään. Asiakkaaksi ohjautuminen Lapsi voi ohjautua asiakkaaksi huoltajan yhteydenoton perusteella tai päiväkodin tai oppilashuollon työntekijän ohjaamana. Oppilashuollon palveluiden työntekijä voi itse ottaa yhteyttä huoltajiin. Ennen yhteydenottoa konsultoidaan psykologia tai kuraattoria palveluiden tarpeesta. Konsultointikeskustelussa voidaan sopia oppilashuoltolain tarkoittamasta yhteydenotosta tai lapsen ohjaamisesta palveluiden piiriin. Esiopetuksen tai opiskeluhuollon työntekijän tulee ottaa viipymättä yhteyttä koulupsykologiin tai -kuraattoriin, jos hän arvioi, että lapsen vaikeuksien hoitamisessa tarvitaan koulupsykologin tai -kuraattorin palveluja. Yhteydenotosta annetaan tieto huoltajalle. Oppilashuoltopalveluiden työntekijät voivat keskenään neuvotella asiakasohjauksesta, jotta lapsi tai vanhemmat saisivat parhaan mahdollisen avun. Esiopetuksen työntekijöiden on oltava tietoisia käytettävissä olevista palveluista, palveluihin ohjautumisen kriteereistä sekä menettelytavoista yhteydenotoissa. Oppilashuoltoryhmä seuraa säännöllisesti esiopetuksen asiakkaaksi ohjautumisen ja yhteydenottojen toimivuutta sekä eri palveluiden riittävyyttä. Palveluiden saatavuus ja kiireellisyys Lapsella tulee olla mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti koulupsykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä esiopetuksen työpäivänä sen jälkeen kun huoltaja tai muu henkilö on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Kiireellisyyttä voidaan arvioida asiakkaan tai asiakasta ohjaavan kanssa kasvokkain tai puhelimitse käytävässä keskustelussa. Koulukuraattori tai koulupsykologi arvioi kiireellisyyden itse. Kiireellisyyden arvioi se työntekijä, johon ensisijaisesti otetaan yhteyttä. Hyvin akuutissa tilanteessa lapsi voidaan ohjata suoraan terveydenhuoltoon tai erikoissairaanhoitoon, sosiaalipäivystykseen tai paikalle voidaan kutsua tarvittaessa poliisi. Kiireellisinä pidettäviä asioita ovat lapsen itsetuhoisuus, psykoottiset oireet, vakavat ahdistusoireet, lähisuhdeväkivalta, seri-asiat, vakavat väkivaltatilanteet tai jos lapsi on selvästi vaaraksi itselle tai muille. Kiireellisinä hoidetaan myös henkilökohtaiset tai yhteisöä kohtaavat kriisit, jotka edellyttävät koulupsykologin tai koulukuraattorin kriisityön asiantuntijuutta. Määräajat eivät koske psykologin tutkimusprosessin käynnistämistä. Lastensuojelullisissa huolissa on arvioitava, otetaanko suoraan yhteyttä lastensuojeluun. Oppilashuollon henkilöstön tavoitettavuus määräaikojen puitteissa sovitaan työpaikkakohtaisesti. Lupakäytäntö Yksittäisen oppilashuollon toimijan tapaamiseksi hankitaan pääsääntöisesti huoltajan kirjallinen lupa. Oppilashuollon työntekijä kirjaa muistioonsa tavan, jolla lupa saatiin, milloin saatiin ja keneltä. Kun lapselle muodostetaan huolen kasvaessa laajempi oppilashuoltoryhmä, haetaan huoltajalta kirjallinen lupa ryhmän muodostamiseen. Pelkkä lapsen lupa riittää, mikäli asia on sellainen, että lapsen etu vaarantuisi huoltajalle tiedottamisesta. Huoltaja voi kieltäytyä yksilökohtaisen oppilashuollon kä- 34 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma sittelystä ja silloin kieltäytyminen pyydetään kirjallisesti. Lupalomakkeet löytyvät kaupungin sisäisiltä verkkosivuilta Satamasta. Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Nokian kaupungissa on laadittu kaikille yhteinen Oppilashuoltokertomus-lomake yksilökohtaisen oppilashuollon kirjaamista varten. Lupalomakkeet asiantuntijaryhmän kokoamista varten sekä lupa tiedonsiirtoon on myös laadittu yhtenäiseksi koko kaupungissa. Oppilashuollon lomakkeet on tallennettu kaupungin sisäisille verkkosivuille Satamaan. Lomakkeet ovat - Huoltajan suostumus yksilökohtaisen oppilashuollon käsittelyyn Huoltajan kieltäytyminen yksilöllisen oppilashuollon käsittelystä Oppilashuoltokertomus Yksilökohtaisen oppilashuollon vastuuhenkilö Nokian kaupungissa on aina oppilashuollon työntekijä. Tehtävä määräytyy sille oppilashuollon työntekijälle, jolle se luontevimmin kuuluu. Vastuuhenkilö vastaa myös tietojen luovuttamisesta. Tiedon siirtämiseen arkistosta tarvitaan aina huoltajan kirjallinen lupa. ATK-pohjaisen järjestelmän tultua vastuuasiat määritellään uudelleen. Yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi Esiopetuksen ulkopuoliset toimijat ja yhteistyötahot voivat osallistua yksilökohtaiseen oppilashuoltoon, mikäli huoltaja antaa siihen kirjallisen luvan. Lastensuojeluun ja poliisiin otetaan esiopetuksesta yhteyttä lakien ja asetusten edellyttämällä tavalla, kun tarve yhteydenottoon ilmenee. Yhteyden erikoissairaanhoitoon ottaa koululääkäri tai perhekeskus. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa 44 4. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä lasten ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan esiopetuksen oppilashuollon toimintatavat lasten ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiksi. Suunnitelmassa kuvataan 44 lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen huoltajille ja yhteistyötahoille. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 § 2. mom. 35 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma Suunnitelma lasten ja huoltajien osallisuudesta kirjataan yksikkökohtaiseen oppilashuollon suunnitelmaan ja suunnitellut toimenpiteet tulee tarvittaessa voida osoittaa. Yhteisölliseen oppilashuoltoon osallistaminen voidaan osoittaa esim. kyselyiden, vanhempainiltojen tai vanhempainyhdistysten toiminnan kautta. Esiopetuksessa oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista jaetaan tiedote huoltajille esiopetusvuoden alkaessa. 5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen 45 Opetuksen järjestäjä seuraa esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelman toteutumista46. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi47. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho esiopetuksessa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen esiopetuksen oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta48. Erityisen tuen koordinaatioryhmä vastaa oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Se tiedottaa oppilashuollon tilanteesta ja tarpeista hyvinvointiryhmää. Hyvinvointiryhmän vastuulla on oppilashuollon asioiden tiedottaminen kuntapäättäjille. Oppilashuolto on osa lasten, nuorten ja perheiden palveluja ja siten niitä suunnitelmia, joissa linjataan ja arvioidaan näiden palvelujen järjestämistä. 45 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 § 2. mom. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 13 § 4 mom. 47 Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/2013 48 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 26 § 1 mom. 46 36 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma 6 YHTEISTYÖ Esiopetuksen yhtenä tehtävänä on tukea perheitä ja vastata osaltaan lapsen kasvatuksesta esiopetuksen aikana. Kasvatuskumppanuus tarkoittaa huoltajien, lapsen ja kasvattajien välistä yhteistä kasvatustehtävää, jonka lähtökohtana on lapsen etu ja tarpeet sekä yhteisymmärrys lapsen asioissa. Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta. Lapsen kehittymisen tukemisen kannalta on tärkeää, että lapsen huoltajilla ja kasvattajilla on molemminpuolinen luottamus. Vastuu kodin kanssa tehtävästä yhteistyöstä on esiopetuksen järjestäjällä. Yhteistyö edellyttää kasvattajien aktiivisuutta ja aloitteellisuutta, sekä keskustelua ja tiedottamista. 6.1 Kasvatuskumppanuus esiopetuksessa Kasvatuskumppanuus alkaa rakentua aloituskeskustelussa, kun uusi perhe tulee päiväkotiin. Aloituskeskusteluun on tehty omat lomakkeensa, jotka löytyvät Satamasta. Esiopetusvuoden alussa laaditaan yhdessä lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa ”Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma” lomake, joka on myös yksi konkreettinen tapa tehdä yhteistyötä. Laadittaessa esiopetuksen oppimissuunnitelmaa opettaja tarkastelee esiopetusta ammatillisesta näkökulmasta ja huoltajat vanhemmuuden näkökulmasta. Nokialla päivähoitoa tarvitseville lapsille tehdään esiopetuksen oppimissuunnitelman lisäksi myös varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma laaditaan yhdessä huoltajan ja lapsen kanssa syksyisin ja arvioidaan yhdessä keväisin. Jokaisella nokialaisella päiväkodilla on omat Internet-sivut. Kotisivuilta löytyy yhteystietoja sekä muita päiväkodin ajankohtaisia asioita. Tiedottaminen koteihin tulisi tapahtua pääosin sähköisesti joko sähköpostin tai kotisivujen kautta. KASVATUSKUMPPANUUDEN ERI MUOTOJA • päivittäiset kohtaamiset ja keskustelut • tiedotteet, reissuvihkot ja sähköinen tiedottaminen • oppimis- ja varhaiskasvatussuunnitelmat • vanhempainillat • juhlat ja tapahtumat • vanhempainyhdistykset 37 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma 6.2 Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö ja tiedonsiirto Nokialla esiopetus järjestetään kasvatus- ja opetuskeskuksen alaisuudessa. Sama hallinnonala mahdollistaa yhteistyön esi- ja alkuopetuksen välille. Opetussuunnitelmien yhtenä tavoitteena on varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön lisääminen. Siksi erityisen tärkeäksi tehtäväksi esiopetuksen järjestämisessä Nokialla muodostuu toimivien yhteistyömuotojen ja rakenteiden luominen päiväkotien ja koulujen välille. Yhteistyön tulee olla säännöllistä ja jatkuvaa kaikissa esiopetusta antavissa toimipisteissä ja sen tulisi olla molemminpuolista ja henkilöistä riippumatonta. Esi- ja alkuopetuksen välisestä yhteistyöstä vastaavat henkilöt nimetään vuosittain. Yhteistyön tavoitteena on madaltaa koulunsa aloittavan lapsen kynnystä ja mahdollistaa sujuva tiedonsiirto esiopetuksesta alkuopetukseen. Tietoja koulutulokkaista siirretään” Esiopetuksen tiedote koulutulokkaasta” – lomakkeella (liite10), joka laaditaan yhdessä lasten ja huoltajien kanssa ja lähetetään koulujen laaja-alaisille erityisopettajille 15.4 mennessä. Lomake lähetetään pääasiallisesti huoltajien suostumuksella, mutta lapsen edun nimissä tai lastensuojelullisista syistä tietoa voidaan siirtää ilman huoltajien lupaa. Lisäksi huhti- toukokuun aikana esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja käy koululla tiedonsiirtopalaverissa, jotka vaitiolosäännösten vuoksi järjestetään esikouluittain. Tiedonsiirtopalaverissa tiedonsiirtolomakkeen tietoja täydennetään moniammatillisesti ja esiopetuksesta alkuopetukseen siirretään yhteenvedot esimerkiksi puheterapiakäynneistä huoltajien suostumuksella. Mikäli lapsella on ollut tehostettu tai erityinen tuki esiopetuksessa, siirretään alkuopetukseen kopiot esiopetuksessa keväällä päivitetystä pedagogisesta arviosta/selvityksestä sekä huoltajien suostumuksella yhteistyötahojen suositukset, yhteenvedot ja epikriisit. Tarvittaessa voidaan myös järjestää erillinen moniammatillinen palaveri, jossa huoltajat ovat mukana. 6.3 Muu yhteistyö Esiopetusta toteuttavilla päiväkodeilla on toistensa ja huoltajien lisäksi myös lukuisia muita yhteistyökumppaneita. Jokainen päiväkoti tekee yhteistyötä omien tarpeidensa mukaan eri yhteistyökumppanien kanssa. Nokialla tällaisia tahoja ovat muun muassa pelastuslaitos, seurakunta, kulttuuritoimi, urheiluseurat, perhekeskus, neuvola ja Tampereen yliopistollinen keskussairaala. Myös erilaiset yhdistykset voivat toimia yhteistyökumppaneina. 38 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma 7 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA Esiopetuksen ja tuen lähtökohtana ovat sekä ryhmän että kunkin lapsen vahvuudet ja tuen tarpeet. Lapsella on oikeus saada riittävää tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Ensisijaisesti tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä sekä huolehditaan tasavertaisesta jäsenyydestä esiopetusryhmässä. Yhteistyössä huoltajien kanssa sovitaan tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Esiopetuksessa työskentely tulee olla leikinomaista ja toiminnallista. Jokaisen lapsen tulee saada omista lähtökohdistaan käsin tukea kasvulleen ja oppimiselleen sekä mahdollisuuksia kehittää oppimisvalmiuksiaan ryhmä-, pienryhmä- ja yksilöohjauksessa. 7.1 Esiopetuksen suunnitelmat Esiopetuksen oppimissuunnitelma on suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja esiopetuksessa tarvittavista järjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Nokialla on myös paikallinen lapsen oma oppimissuunnitelma (Linna), joka tehdään yhdessä jokaisen esiopetukseen osallistuvan lapsen kanssa. Lapsen oma oppimissuunnitelma sekä esiopetuksen oppimissuunnitelma käydään läpi oppimissuunnitelmakeskusteluissa yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa. Oppimissuunnitelman tavoitteena on yhteistyössä lapsen, huoltajien ja kasvattajien kanssa turvata lapselle hyvät kasvun ja oppimisen edellytykset. Siinä kiinnitetään huomiota lapsen yksilölliseen kehitykseen, tapaan oppia, lapsen vahvuuksiin ja tuen tarpeisiin sekä lapsen mielenkiinnon kohteisiin. Se on kasvattajan työväline arjessa ja sitä päivitetään aina tarvittaessa. 7.2 Esiopetuksen yleinen tuki Laadukas esiopetus sisältää yleisen tuen, joka antaa kaikille lapsille mahdollisuuden saada ohjausta ja tukea kaikkina esiopetuksen työpäivinä. Siihen kuuluu myönteinen ilmapiiri, välittäminen ja huolenpito esiopetusyhteisössä sekä lasten edellytysten ja tarpeiden huomioiminen mahdollisimman hyvin. Työyhteisön toimintatapoja ja – kulttuureja kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja lasten erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Esiopetuksesta vastaavalla lastentarhanopettajalla on vastuu tuen tarpeiden arvioinnista ja tarvittavan tuen tarjoamisesta kaikissa esiopetustilanteissa. Kasvattajat auttavat lapsia tunnistamaan omat vahvuutensa ja voimavaransa. He ohjaavat ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää kasvua ja oppimista. Huomiota kiinnitetään erityisesti lapsen tekemisen ilon ja myönteisen minäkuvan vahvistamiseen sekä oppimisen valmiuksiin. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun varhaiskasvatuksen henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Kasvun ja oppimisen tuen tarpeisiin vastataan muun muassa eriyttämällä, opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla sekä veon ja mahdollisen ohjaajan työpanosta hyödyntämällä. Tuki lapselle aloitetaan heti tarvittaessa, se voi olla kestoltaan lyhyt- tai pidempiaikaista. Rakenteellinen tuki tehdään lapsiryhmää pienentämällä tai kasvattajien määrää lisäämällä. 39 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma 7.3 Esiopetuksen tehostettu tuki Lapsi saa tehostettua tukea silloin kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä lasta varten, ja se on vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen oppimissuunnitelmaan kirjattuna se on säännöllistä ja voi sisältää samanaikaisesti useita tukimuotoja. Tehostettu tuki sisältää yleisen tuen muodot, mutta korostaa lapsen yksilöllistä ohjausta, joustavia ryhmittelyjä ja huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Lisäksi tehostetussa tuessa korostuu veon antama pedagoginen tuki. Lapsen yksilölliset tarpeet ja kehitystaso huomioidaan tukea järjestettäessä. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisen arvion suunnittelu tehdään aina yhteistyössä huoltajien, esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan, veon sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Varhaiskasvatusyksikön johtaja allekirjoittaa arvion ja kopio arviosta toimitetaan veolle. Pedagogisen arvion jälkeen lapselle suunnitellaan yksilölliset tukitoimet ja ne kirjataan ” Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma / tehostetun tuen oppimissuunnitelma esiopetuksessa”-lomakkeelle. Tehostetun tuen oppimissuunnitelma esiopetuksessalomaketta käytetään aina kun todetaan tehostetun tuen tarve jollakin lapsen kehityksen osa-alueella. Mikäli tehostetun tuen tarve esiopetuksen aikana vähenee huomattavasti, lapsen pedagoginen arvio päivitetään. Pedagogiseen arvioon kirjataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena. Sen lisäksi siihen kirjataan lapsen saama yleinen tuki ja sen vaikutukset. Se sisältää myös arvion siitä millaisilla pedagogisilla, oppilashuollollisilla, oppimisympäristöön liittyvillä tai muilla ratkaisuilla lasta tulisi tukea. Arviossa esille tulleista asioista keskustellaan huoltajien kanssa. Lapsen ja huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää lapsen tuen tarpeen selvittämisessä, tuen suunnittelussa ja onnistuneessa toteuttamisessa. Pedagoginen arvio voidaan tehdä keväällä ennen esiopetusvuoden alkua vasukeskustelun yhteydessä tai syksyllä esiopetuksen alettua. Lapsen kasvua ja oppimista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti sekä riittävän usein. Muutokset tuessa voidaan kirjata jo aiemmin tehdyille lomakkeille. Pedagoginen arvio ja tehostetun tuen oppimissuunnitelma – lomake kulkevat yhdessä ja kopiot niistä siirretään huoltajien suostumuksella kouluun lapsen mukana. Alkuperäiset lomakkeet säilytetään päiväkodilla. 40 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma 7.4 Esiopetuksen erityinen tuki ja HOJKS Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai kasvuympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi. Erityistä tukea järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä kaikista muista esiopetuksen tukimuodoista. Erityiseen tukeen siirryttäessä tarvitaan erityisen tuen päätös, jonka tekee koulutoimenjohtaja. Yhdessä huoltajien kanssa laaditaan ”Suositus erityisen tuen päätökseksi” – lomake (liite 11). Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman pedagogista selvitystä asiantuntijalausunnon perusteella. Vaikka erityisen tuen päätöstä varten ei tarvitsisi tehdä pedagogista selvitystä, Nokialla se kuitenkin tehdään lapsen tuen toteutumiseksi suunnitelmallisesti. Pedagogisessa selvityksessä on tietoa siitä, millaista tukea lapsi on jo saanut ja miten tuki on vaikuttanut lapsen kehitystä edistävästi. Lisäksi pedagogisessa selvityksessä tulee esille millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla järjestelyillä lasta tulisi tukea. Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, erityinen tuki esiopetuksessa HOJKS -lomake ja lisäksi lapsen edellytysten mukaan lapsen oma esiopetuksen oppimissuunnitelma. HOJKS on kirjallinen, pedagoginen asiakirja ja se tehdään yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa. Joiltain osin sen voi valmistella moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä. HOJKS:n tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti lapsen yksilöllistä kasvu- ja oppimisprosessia. Siinä ei kuvata lapsen henkilökohtaisia ominaisuuksia, vaan se on tavoitesuunnitelma esiopetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista esiopetuksen tarvittavista järjestelyistä ja tukitoimista. Lisäksi siihen kirjataan tarvittaessa tulkitsemis- ja ohjaajapalvelut, tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen sekä kuvaus lapsen kuljetuksiin liittyvistä järjestelyistä ja eri toimijoiden vastuualueet. HOJKS voi sisältää kaikki samat tukimuodot kuin yleisessä ja tehostetussa tuessa. Suunnitelma tehdään vähintään kaksi kertaa toimintakaudessa. Erityinen tuki esiopetuksessa HOJKS – lomake kulkee yhdessä pedagogisen selvityksen kanssa ja kopiot niistä siirretään huoltajien suostumuksella kouluun. Alkuperäiset lomakkeet säilytetään päiväkodilla. 41 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma 8 KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA Lapsella on oikeus saada maksutta esiopetukseen osallistumisen edellyttämät tukitoimet. Luvussa 8 kuvataan eri tukimuotoja. 8.1 Erityisopetus Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea lapsen oppimista. Sellaisen lapsen, jolle on tehty erityisen tuen päätös, esiopetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisopetus järjestetään lapsen etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun esiopetuksen yhteydessä. Opetusryhmiä muodostaessa otetaan huomioon, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus saavuttaa heille asetetut tavoitteet. Esiopetuksesta vastaavalla lastentarhanopettajalla tulee olla taitoa käyttää lasten erilaisia tarpeita tukevia pedagogisia menetelmiä ja työskentelytapoja. Lisäksi hyödynnetään varhaiskasvatuksen erityisopettajan asiantuntijuutta. 8.2 Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden, sairauden tai kehityksen viivästymisen vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetus voi alkaa lapsen ollessa viisi- tai kuusivuotias ja se voi kestää yksi tai kaksi vuotta. Viranhaltijan päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkua. Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajille tulee antaa riittävän ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen ja tuen tarpeen kokonaistilanteen perusteella. 8.3 Jatkettu esiopetus Nokialla lapsi siirtyy pääsääntöisesti oman ikäluokkansa mukaisesti kouluun. Tarvittaessa esiopetusta voidaan jatkaa toisella vuodella. Tällöin puhutaan jatketusta esiopetuksesta. Jatketusta esiopetuksesta päätetään moniammatillisesti yhdessä huoltajien kanssa kiinnittäen erityistä huomiota lapsen tuen tarpeen arviointiin, suunnitteluun ja toteuttamiseen. 42 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma 43 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma 8.4 Monikulttuuriset lapset esiopetuksessa Monikulttuurinen työ ja kohtaaminen perheiden kanssa on osa esiopetuksen arkea. Lasten kulttuurinen tausta otetaan huomioon esiopetuksen arkipäivässä kehittämällä kasvatus- ja opetustilanteisiin sopivia ja tarkoituksenmukaisia toimintatapoja. Huoltajia kannustetaan ja rohkaistaan huolehtimaan lapsen oman äidinkielen kehittymisestä ja oman kulttuurisen perinteen välittymisestä lapselle. Monikulttuurisen työn lähtökohtana on, että lapsiryhmän kaikki lapset ovat tasa-arvoisia ryhmän jäseniä ja heillä on yhdenvertaiset oikeudet oppimiseen. Monikielisten lasten sosiaalista osallisuutta tuetaan ja vahvistetaan suomen kielen opetuksella. Opetuksen tukena käytetään Nokian varhaiskasvatuksen S2-opetussunnitelmaa ja henkilökunnalle työnsä tueksi Satamassa olevaa materiaalia ja jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä olevaa ”monikielinen ja – kulttuurinen lapsi Nokian varhaiskasvatuksessa”-kansiota. 8.5 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Tukea tarvitsevalla lapsella on oikeus saada maksutta esiopetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Lapsi voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia tai tarvita puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja. Avustajan (Nokialla ohjaajan) antama tuki voidaan suunnata yhdelle tai useammalle lapselle tai yhteisesti koko esiopetusryhmälle. Ohjaajan antaman tuen tulee edistää lapsen itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisin itsetunnon kehittymistä. 44 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma 9 ARVIOINTI ESIOPETUKSESSA Nokialla on kehitetty lapsen kehitystason arviointiin ja tukemiseen arviointimenetelmä KEHU, joka tehdään tarvittaessa osittain tai kokonaisuudessaan lapsen ollessa 4 v 11 kk – 5 v 1 kk ikäinen (kts. Arvioinnin ohjeistus Satamasta). KEHU–arvioinnin avulla saadaan kokonaiskuva lapsen kehityksestä ja hänen varhaisista kouluvalmiuksistaan, joita on tutkimusten mukaan mahdollista luotettavasti arvioida lapsen täyttäessä viisi vuotta. KEHU toimii Nokialla esiopetussuunnitelman pohjana. Syksyllä esiopetusvuoden alkaessa Nokialla tehdään kielellinen ja matemaattinen alkukartoitus. Kielellisen tietoisuuden valmiudet- kartoitus tehdään yksilöllisesti jokaisen lapsen kanssa. Matemaattinen alkukartoitus Lukimat/Syksy tehdään pienryhmissä ja lukujonotaidot yksilöllisesti. Linkki Lukimatmateriaaliin löytyy Sataman linkit-osiosta. Lisäksi esiopetuksesta vastaavat lastentarhanopettajat voivat tehdä ryhmäkohtaisesti erilaisia arviointeja. Kartoitukset ovat toiminnan suunnittelun pohjana. Esiopetuksen arviointi perustuu yleisiin esiopetuksen tavoitteisiin, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan tai muihin asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnin pohjana on positiivisuus, lapsen vahvuudet ja kehitystarpeet sekä eteenpäin rohkaiseminen. Lapsen onnistumiset huomioidaan, lasta kannustetaan ja hänelle annetaan rakentavaa palautetta arjen tilanteissa. Arviointia ja palautetta annetaan vuorovaikutuksessa kasvattajien, lapsen ja huoltajien kesken. Kasvattaja ohjaa lasta arvioimaan omaa toimintaansa, mikä tukee erityisesti lapsen minäkuvan kehittymistä ja oman työskentelyn jäsentämistä. Arvioinnissa painotetaan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymistä. Nokialla tehtävä ryhmäkouluvalmiusarviointi Tsemppi on sovellus Turun ryhmäkouluvalmiusarvioinnista (RKV). Tsempissä kartoitetaan lapsen kielellisiä taitoja ja Tsemppiin liitettävällä Lukimat/talvi –arvioinnilla matemaattisia taitoja. Tsemppi tehdään pienryhmissä ja lukujonotaidot yksilöllisesti tammikuun aikana. Tarvittaessa tehdään vertailuosuus Lukimat/syksy- osiosta uudelleen. Esiopetuksen päätteeksi annetaan osallistumistodistus, johon ei sisälly varsinaista arviointia. Todistuksesta tulee ilmetä todistuksen otsikko, lapsen nimi, esiopetusyksikkö (Nokian kaupunki ja päiväkodin nimi), todistuksen päiväys sekä esiopettajien allekirjoitukset. Mahdollisessa sisältökuvauksessa voidaan ilmaista esiopetusvuoden aikana käsiteltyjä teemoja, aiheita ja alueita. Esiopetusyksiköt voivat kehittää itselleen toimintaansa parhaiten kuvaavan, omaleimaisen osallistumistodistuksen. 45 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma 9.1 Esiopetuksen toiminnan arviointi Esiopetuksessa arviointi perustuu siihen, miten hyvin esiopetuksen yleiset tavoitteet ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmassa asetetut lapsen tavoitteet toteutuvat. Arviointia suoritetaan jatkuvasti esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan ja lapsen vuorovaikutuksessa. Palautetta annetaan ja saadaan esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan ja huoltajien sekä myös lapsen kanssa käytävissä säännöllisissä keskusteluissa. Tämän palautteen pohjalta arvioidaan ja edelleen kehitetään esiopetusta. Esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan tulee yhteistyössä muiden kasvattajien kanssa edistää lapsen edellytyksiä itsearviointiin, mikä tukee erityisesti lapsen minäkuvan kehittymistä ja oman työskentelyn jäsentämistä. Arvioinnissa painotetaan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymistä pikemmin kuin vain tavoitteiden saavuttamista. Nokialla esiopetuksesta vastaavat lastentarhanopettajat kokoontuvat alueittain muutaman kerran vuodessa. Näissä tapaamisissa käsitellään esiopetukseen liittyviä asioita. Nokialla on neljä esiopetuksen koordinaattoria, jotka muodostavat NEKO-työryhmän. Esiopetuskoordinaattorit kehittävät esiopetusta ja keräävät tietoa kentältä. He toimivat myös linkkinä esiopetuksesta vastaavien lastentarhanopettajien ja varhaiskasvatuksen johtoryhmän välillä. Esiopettajan itsearviointi on oleellinen osa työn kehittämistä. Esiopettaja kehittää jatkuvasti kasvatus- ja opetuskäytäntöjään sekä pohtii kriittisesti työnsä perusteita. Kehittäminen ja muutos edellyttävät yhteistyötä ja arviointia opettajien sekä työtiimin kanssa. Varhaiskasvatusyksikön johtajan tehtävänä on omalta osaltaan arvioida, ohjata ja tukea opettajien työtä. 46 Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma LÄHTEET Nokian kaupungin esiopetussuunnitelma 2008 Nokian kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 2012 Opetushallitus: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Päivitys 2014: Nokian kaupungin päivitetty varhaiskasvatussuunnitelma 2014 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2016 luonnos 47
© Copyright 2024