1. ESIOPETUKSEMME TOIMINTA-AJATUS
1. ESIOPETUKSEMME TOIMINTA-AJATUS .................................................................................................................... 2 2. ESIOPETUKSEMME TAVOITTEET............................................................................................................................... 2 3. ESIOPETUKSEMME TOTEUTAMISTA KOSKEVIA PERIAATTEITA ................................................................................. 3 3.1. OPPIMISKÄSITYS........................................................................................................................................................... 3 3.2. OPPIMISYMPÄRISTÖ ...................................................................................................................................................... 3 3.3. TYÖTAVAT ................................................................................................................................................................... 4 3.4. JATKUMO VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN VÄLILLÄ .................................................................................................. 5 4. ESIOPETUKSEMME KESKEISET SISÄLTÖALUEET ........................................................................................................ 5 4.1. KIELI JA KOMMUNIKAATIO............................................................................................................................................... 5 4.2. MATEMATIIKKA ............................................................................................................................................................ 7 4.3. ETIIKKA JA KATSOMUS .................................................................................................................................................... 8 4.3.1. Eettinen kasvatus ja kulttuurinen kasvatuskatsomus ....................................................................................... 8 4.3.2. Uskontokasvatus ............................................................................................................................................... 9 4.3.3. Elämänkatsomustietokasvatus ....................................................................................................................... 10 4.4. YMPÄRISTÖ JA LUONNONTIETO ...................................................................................................................................... 11 4.5. TERVEYS .................................................................................................................................................................... 12 4.6. FYYSISEN JA MOTORINEN KEHITYS ................................................................................................................................... 13 5. TAIDEKASVATUKSEMME TOIMINTAPERIAATTEITA ................................................................................................ 14 5.1. TEATTERI JA ILMAISUKASVATUS ...................................................................................................................................... 15 5.2. MUSIIKKIKASVATUS ..................................................................................................................................................... 16 5.3. KUVALLINEN ILMAISU ................................................................................................................................................... 17 5.4. KÄDENTAIDOT ............................................................................................................................................................ 18 6. KASVATUSKUMPPANUUS JA YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA ........................................................................... 19 7. LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA ................................................................................................... 19 8. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA ..................................................................................................... 19 8.1. YLEINEN TUKI ............................................................................................................................................................. 20 8.2. TEHOSTETTU TUKI ....................................................................................................................................................... 20 8.3. ERITYINEN TUKI........................................................................................................................................................... 21 9. YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSEN JA KOULUN VÄLILLÄ ...................................................................................... 21 10. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN ........................................................................................ 21 10.1. TERVEYDENHUOLTO................................................................................................................................................... 22 10.2. MUUT OIKEUDET ESIOPETUKSEN AIKANA........................................................................................................................ 22 10.3. TOIMINTA ÄKILLISISSÄ KRIISEISSÄ, UHKA- JA VAARATILANTEISSA .......................................................................................... 22 10.4. LAPSEN SUOJAAMINEN VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ ............................................................................... 22 11. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS ..................................................................................................... 23 12. ARVIOINTI ............................................................................................................................................................ 23 12.1. LAPSEN KASVUN JA OPPIMISPROSESSIN ARVIOINTI ............................................................................................................ 23 12.2. ESIOPETUKSEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN/OPETTAJIEN ARVIOINTI ................................................................................ 23 12.3. VANHEMPIEN ANTAMA ARVIOINTI ................................................................................................................................ 24 1 1. ESIOPETUKSEMME TOIMINTA-AJATUS Esiopetuksemme tähtää lapsen kokonaispersoonallisuuden kehityksen turvaamiseen ja edistämiseen. Tarjoamme lapselle mahdollisuuden omaksua tietoja, taitoja ja valmiuksia taidekasvatuksen ja oppimisen eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti. Toimintamme on kokonaisvaltaista: se on elämyksiin, tunteisiin, toimintaan, kokemuksiin ja tekemiseen perustuvaa kasvatusta. Annamme lapsille mahdollisuuden kokea asioita kaikilla aisteillaan, kuunnella omaa itseään ja toimia omista lähtökohdistaan käsin. Tuemme ja voimistamme lapsen halua etsiä, löytää, erehtyä ja olla oma itsensä. Päiväkoti Venlantuvan toiminta rakentuu ilmaisutaitoon ja taidekasvatukseen. Pyrimme tutustuttamaan lapsia taiteen eri muotoihin mahdollisimman laajasti ja kokonaisvaltaisesti. Tarjoamme lapsille toimintamahdollisuuksia eri taiteen alueilla: pyrimme avaamaan ovia mahdollisimman moneen suuntaan. Tehtävänämme on antaa lapsen luovuudelle siivet, ja antaa rohkeutta toteuttaa yllättäviäkin ideoita. “Lapsi on aktiivinen toimija: hän etsii, tutkii, näkee, onnistuu, erehtyy, pohtii, ratkaisee ja rakentaa aktiivisesti ja innostuneesti kuvaa itsestään ja maailmastaan, jossa hän elää ja asuu yhdessä muiden kanssa. Lapselle esiopetus on mielenkiintoinen ja innostava tutkimusmatka tietojen ja taitojen äärettömään maailmaan.” (Pokki & Ranta: Lähtölaskenta) 2. ESIOPETUKSEMME TAVOITTEET lasten oppimisedellytyksien kehittäminen: lapsi omaksuu perustietoja, -taitoja ja valmiuksia eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti uusien oppimishaasteiden rohkea ja luova kohtaaminen ja oppimisen ilon säilyttäminen tasapainoisen persoonallisuuden kehittäminen: lapsesta kasvaa fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti tasapainoinen yksilö, jolla on myönteinen minäkuva itseluottamuksen, keskittymiskyvyn ja oma-aloitteisuuden kehittäminen mahdollisten kehitysviivästymien ja vaikeuksien lieventäminen ja ennaltaehkäisy vastuuntuntoinen toimiminen ryhmän jäsenenä, yhteiselämän harjoittaminen, pelisääntöjen omaksuminen ja sitoutuminen niihin tasavertaisuuden ymmärtäminen ja erilaisuuden hyväksyminen hyvien tapojen sisäistäminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen osana jokapäiväistä elämää itsehallinnan, itsesäätelyn ja arkipäiväntilanteista selviytymisen opetteleminen itsearvioinnin harjoitteleminen itseilmaisun monipuolinen kehittyminen kieli- ja kulttuuri-identiteetin vahvistuminen ja kehittyminen eri taidemuotoihin, paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin sekä mahdollisuuksien mukaan myös muihin kulttuureihin tutustuminen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen tärkeyden ymmärtäminen luonnon kunnioittaminen; lapsi saa käsityksen omasta riippuvuudestaan ja vastuustaan sekä luonnosta että rakennetusta ympäristöstä ja hän opettelee havainnoimaan, jäsentämään ja nauttimaan ympäristön monimuotoisuudesta ja kauneudesta oikean ja väärän pohtiminen 2 Tehtävämme esiopetuksessa on ohjata lapsen valintoja niin, että oikeaa kehitysvaihetta vastaava toimintatapa löytyy antaa erilaisia vaihtoehtoja uusien oivaltavien ratkaisumallien löytämiseksi herättää lapsen mielenkiintoa opittavaa asiaa kohtaan antaa lapselle mahdollisuus etsiä tietoa itsestään ja ympäröivän maailman ilmiöistä tutkivan ja kokeilevan toiminnan avulla auttaa lapsia ymmärtämään, mitä heidän ympärillään tapahtuu auttaa lasta tiedon jäsentämisessä, syventämisessä ja soveltamisessa antaa rakentava palaute, kannustaa ja kiittää lasta niin, että lapsen itsetunto ja positiivinen minäkuva vahvistuvat mahdollistaa onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä ottaa lasten huoltajia mukaan suunnitteluun ja arviointiin arvioida lasten osaamista ja suunnitella sen perusteella uusia tavoitteita ja toimintoja 3. ESIOPETUKSEMME TOTEUTAMISTA KOSKEVIA PERIAATTEITA 3.1. Oppimiskäsitys Oppimisen perusta muodostuu lapsen valmiuksista, kehitystasosta, omista kiinnostuksen kohteista, kokemuksista ja lähiympäristöstä. Esiopetuksessa tiedot ja taidot karttuvat, ja lapsi omaksuu uusia asioita. Uuden tiedon hän liittää aikaisemmin opittuun ja järjestää sen omaan tietoverkkoonsa. Oppiminen siis perustuu aiempaan tietoon ja oppimiskokemuksiin. Oleellista on tiedon rakentuminen. Toiminnassamme korostamme myös lapsen aktiivista roolia oppimisessa: hän on aktiivinen toimija, joka valikoi, muuntaa ja tulkitsee uutta tietoa. Sen pohjalta lapsi rakentaa uusia ajattelun ja toiminnan malleja. Esiopetuksessamme korostuu vertaisryhmän merkitys. Vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan antamalla virikkeitä ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen. Lapset oppivat esittämään mielipiteensä ryhmässä, keskustelemaan ja kuuntelemaan muita. Tiedon jakaminen on tärkeää; neuvotteleminen, erilaisten mielipiteiden ja tulkintojen esittäminen, argumentointi jne. Oppimista tapahtuu koko ajan luonnollisissa arkipäivän tilanteissa, ja opettaja toimii ohjaajana, kannustajana ja oppimisympäristön rakentajana. Pidämme tärkeänä lasten aikaisemman tiedon huomioonottaminen oppimisessa on keskeistä lapsen toiminta; painopisteenä on tiedon rakentumisprosessi, ei tiedon jakaminen ja kontrollointi ajattelutaitojen kehittäminen asioiden tarkastelu eri näkökulmista tiedonhankinta ja ongelmaratkaisu tiedon prosessointi ja soveltaminen 3.2. Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta toteutuu. Oppimisympäristö nähdään kokonaisuutena, joka ei rajoitu johonkin tiettyyn toimintaan. Laadukkaan ja turvallisen oppimisympäristön kannalta tärkeitä tekijöitä ovat vertaisryhmä, opettaja, muu henkilöstö sekä fyysiset, materiaaliset ja paikalliset olosuhteet. Oppimisympäristön myönteiset ihmissuhteet ja hyvä sosiaalinen ilmapiiri luovat edellytyksiä lapsen itsetunnon vahvistumiselle, oppimismotivaatiolle, oppimisaktiviteeteille ja onnistumisille. 3 Oppimisympäristömme tavoitteena on ohjata lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatioita tukea lapsen aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta tukea monipuolisesti lapsen kasvua ja oppimista sekä oman työn arviointia tukea ja ohjata lasta pohtimaan, tutkimaan, kokeilemaan ja ratkaisemaan ongelmia tarjota tilaisuuksia leikkiin, muuhun toimintaan ja omaan rauhaan antaa arvoa lapsen mielipiteille ja tunteille laajentaa lapsen ja samalla koko ryhmän kiinnostuksen kohteita tukea lapsen tunteiden, taitojen ja tietojen kehittymistä Pidämme tärkeänä: opettajan ja lapsen sekä lasten keskinäistä hyvää vuorovaikutusta erilaisten toimintatapojen ja oppimistehtävien käyttöä opetuksessa virikkeistä kieliympäristöä ja lapsen kielellisen kehityksen tukemista että työvälineet ja materiaalit ovat lasten ulottuvilla tietoyhteiskunnan jäsenyyttä tukevaa varustusta turvallista, terveellistä ja esteettisesti miellyttävää oppimisympäristöä iloista, avointa, rohkaisevaa ja kiireetöntä ilmapiiriä yhteistyötä muun henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa 3.3. Työtavat Hauskuus ja leikinomaisuus Erilaiset leikkimuodot ovat olennainen osa esiopetuksemme oppimis- ja opetustilanteita. Leikki kehittää lasta kokonaisvaltaisemmin kuin yksikään muu toimintamuoto. Leikki on tärkein keino, jolla lapsi kehittää tietoisuuttaan maailmasta. Leikki kannustaa lasta myönteisellä ja luonnollisella tavalla toimintaan, tukee ja edistää oppimista. Leikki on lapsen ajattelua ja ongelmanratkaisua – leikillä on suuri merkitys luovan ajattelun kehittymiselle. Se on luovaa toimintaa, jossa lapsi kokeilee, keksii, oivaltaa ja ilmentää itseään juuri hänelle ominaisella tavalla. Leikki nähdään sekä itseohjautuvana lapsen luonnollisena toimintana että opettajan järjestäminä oppimista edistävinä tilanteina. Elämänläheisyys Esiopetuksemme ei ole lapsen muusta elämästä irrallista toimintaa. Kasvu ja oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Esiopetuksemme nivoutuu lapsen arkipäivän kokemuksiin: päiväkoti, koulu, koti ja piha-alueet ovat se ympäristö, johon opetus nivelletään. Lapsen oppiminen on tehokkainta, kun hän kokee oppimansa asiat kiinnostaviksi, läheisiksi ja merkityksellisiksi. Opetuksen eheyttäminen Lapsi havainnoi ja jäsentää ympäristöään kokonaisvaltaisesti. Hän ei erittele sitä tiedonaloittain. Lapsi oppii kaikkien toimintamuotojen kautta (leikki, perushoito, työ, opetustuokiot). Oppiminen tapahtuu elämysten, tunteiden, havaintojen, toimimisen ja kokemusten kautta. Tarjoamme lapselle häntä kiinnostavia oppimiskokemuksia, joissa eri tieto- ja taitoalueilta kootut sisällöt muodostavat elämyksellisen kokonaisuuden. Tällainen eheyttävä opetus antaa lapselle mahdollisuuden rakentaa mielessään sellaisia mielekkäitä kokonaisuuksia, jotka samalla edistävät hänen kykyään jäsentää maailmankuvaansa sen eri osa-alueilla. Esiopetuksemme on lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen ja oppimisen tukemista johdonmukaisesti, suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Yksilöllisen kasvun ja kehittymisen tukeminen Lapset etenevät omaa yksilöllistä kehitysvauhtiaan. Jokaisella lapsella on oma yksilöllinen tapansa hankkia tietoa ja oppia esiopetuksessamme. Huomioimme sekä lapsen yksilöllisyyttä että oppimisprosessien sosiaalista luonnetta. Esiopetuksen oppimistavoitteita ei aseteta yleisellä tasolla. Tavoitteet ja toiminta suunnitellaan yksilöllisesti, lapsen kehitystasoa ja valmiuksia kunnioittaen. 4 3.4. Jatkumo varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen välillä Päiväkotimme varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksen opetussuunnitelma muodostavat yhdessä varhaiskasvatuksen kokonaisuuden. Päiväkotimme esiopetussuunnitelma on laadittu sekä Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelman sekä opetushallituksen antamien esiopetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Lisäksi laadimme vuosittain esiopetusta tarkentavan työsuunnitelman. Työsuunnitelma sisältää keskeiset periaatteet ja painopisteet, joita toimintakauden aikana tullaan toteuttamaan päiväkodissamme. Lapsen kehityksen kannalta varhaiskasvatuksemme ja esiopetuksemme muodostavat johdonmukaisesti etenevän jatkumon. 4. ESIOPETUKSEMME KESKEISET SISÄLTÖALUEET 4.1. Kieli ja kommunikaatio Äidinkielen taidolla on keskeinen merkitys ihmisen elämässä. Äidinkieli on ihmisen kaiken ajattelun, ilmaisun ja toiminnan väline. Oma puhe, ajattelu ja maailman haltuunotto tapahtuu kielen kautta. Äidinkielen harjoittaminen on tärkeää oppimaan oppimisen kannalta. Äidinkieli toimii muiden taitojen oppimisen, sosiaalisuuden, kommunikoinnin, itseilmaisun ja kulttuuripääoman siirtämisen välineenä. Sen kehittyminen on edellytys myös lapsen mielikuvituksen kehittymiselle. Äidinkieli on kulttuurisen identiteetin perustekijä. Esiopetuksemme tehtävänä on tukea lapsen äidinkielen monipuolista kehittymistä. Päiväkodissamme luemme lastenkirjallisuutta, sadutamme, keskustelemme, loruilemme, laulamme, leikimme ja riimittelemme. Annamme lapselle kokemuksia ja elämyksiä näytelmien seuraamisesta sekä niiden sepittämisestä ja esittämisestä. Pyrimme esiopetuksessamme sana- ja käsitevarastojen laajentamiseen ja kuuntelu- ja keskittymistaitojen kehittämiseen. Annamme lapselle mahdollisuuden harjoitella kielellisiä taitoja niin, että hänelle syntyisi halu, rohkeus ja taito ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan. Lisäksi tuemme lukemaan ja kirjoittamaan oppimista lapsen oman kiinnostuksen ja kehitystason mukaisesti. ”Sadun huoneessa salaisessa saat lahjaksi ruusut ja tähdet. Ota ne reppuun, evääksi, kun matkoillesi lähdet.” -Hannele HuoviEsiopetuksemme tavoitteena on kielellisen tietoisuuden kehittyminen mielenkiinnon herättäminen suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen sosiaalisuuden ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen keskustelu-, kuuntelu- ja keskittymistaidon kehittyminen sana- ja käsitevaraston laajeneminen tunne-elämän, luovuuden ja itsetunnon kehittyminen tarjota tilaisuuksia nähdä, kuinka puhuttu kieli muuttuu kirjoitetuksi ja kirjoitettu muuttuu puheeksi ympäristö, jossa lapsi voi tarttua kirjoitettuun kieleen omien edellytysten ja kiinnostuksen mukaisesti kielen ja vuorovaikutuksen integroituminen muuhun toimintaan luonnollisella tavalla 5 ”Saako satu sisään tulla? Kilistellä tiukusella, tiukusella kullatulla. Ilahduttaa iltasella, korvaan lapsen s ipsutella, sipsutella, supsutella.” Pirkko Koskimies- ÄIDINKIELEN KESKEISET SISÄLLÖT LUKU- JA KIRJOITUSTAITO kirjaimet; lukemis- ja kirjoittamissuunta (vasemmalta oikealle, ylhäältä alas) äänteen ja kirjaimen vastaavuus äänne, tavu- ja sanaleikit kuva- ja leikkilukeminen leikkikirjoittaminen PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN puhemotoriikan ja äänenkäytön harjoitukset vuorovaikutustaidot - kertominen, keskusteleminen, kysyminen, kuunteleminen havaintojen, päätelmien ja mielipiteen ilmaiseminen ilmaisun ilo eläytyvä kuuntelu viestintävälineet LASTENKIRJALLISUUS JA KULTTUURIPERINTÖ sadut, tarinat ja kertomukset draama ja leikkiharjoitukset, esittämistilanteet, teatteri runot, lorut, riimit, rytmilorut, arvoitukset ja hokemat - rytmi luo pohjan lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan oppimiselle ”Satu on matka. Kun lapsi tahtoo matkalle, aikuisen on avattava hänelle sadun portti. Lapsi on lähdössä löytöretkelle, itseään etsimään. Se on vakava ja juhlallinen matka - mutta myös hauska. Ja aikuinen saa kulkea mukana!” -Hannele Huovi- 6 4.2. Matematiikka Matematiikka on lapsen jokapäiväisessä elämässä luonteva ja saumaton osa hänen kokemusmaailmaansa. Matematiikka on aina läsnä. Lapset jakavat keskenään karkkeja, puolittavat banaanin, pelaavat monopolia tai muita pelejä, leikkivät kauppaa ja laskevat sormillaan. Kehitämme esiopetuksessamme lapsen matemaattisia taitoja leikinomaisesti konkreettisten ja toiminnallisten menetelmien avulla. Matematiikan oppimisen tarkoitus on olla hauskaa ja mielenkiintoista. Pyrimme myönteisen asenteen syntymiseen matematiikkaa kohtaan. Lisäksi kehitämme sekä lapsen matemaattista ja luovaa ajattelukykyä että ongelmanratkaisutaitoja. Esiopetuksessa matematiikan oppimisen keskeisenä tavoitteena on vahvan pohjan muodostaminen myöhemmälle opiskelulle. Esiopetuksemme tavoitteena on, että lapsi muodostaa myönteisen asenteen matematiikkaa kohtaan oppii soveltamaan opittuja asioita arkielämän tilanteisiin ja oppii kiinnittämään huomion arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin saa valmiuksia ongelmanratkaisu- ja päättelytaitoihin, oppii luokittelun, vertailun ja järjestämisen avulla tutkimaan ja jäsentämään ympäristönsä esineitä, eliöitä, kappaleita, kuvioita, aineita ja ilmiöitä muotojen ja määrien sekä muiden ominaisuuksien perusteella saa runsaasti onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa työskenneltäessä kokee matematiikan oppimisen mielenkiintoiseksi ja haastavaksi toiminnaksi, joka on merkityksellistä ja mielekästä MATEMATIIKAN KESKEISET SISÄLLÖT LUKUKÄSITE yhtäläisyydet ja eroavaisuudet käsitteet yhtä monta, enemmän, vähemmän, eniten, vähiten, yksi - yhteen vastaavuus lukumäärään liittäminen oikeaan lukusanaan ja vastaavaan numeromerkkiin luvut 0 – 10 lukujen vertailu ja järjestäminen (=, >, <, ) tutustutaan alustavasti lukuihin 10 – 100 ja niiden ominaisuuksiin raha lukujono LASKUTOIMITUKSET tutustutaan konkreettisesti yhteen- ja vähennyslaskuihin tutustutaan kirjoitettuihin yhteen- ja vähennyslaskuihin lukualueella 0 – 10 hajotelmat GEOMETRIA JA AVARUUDELLINEN HAHMOTTAMINEN oman kehon ja tilan hahmottaminen kuviot ja kappaleet ja niiden ominaisuudet (esim. neliö, suorakulmio, ympyrä, kolmio) muotojen tunnistaminen, sanallinen kuvaileminen, rakentaminen ja luokittelu niiden ominaisuuksien perusteella yhtäläisyyksien ja erojen havaitseminen geometrisissä kappaleissa ja tasokuvioissa symmetria suunnat 7 MITTAAMINEN tutustutaan suureisiin ja mittayksiköihin mittaamalla ja arvioimalla pituutta, painoa (massaa) ja tilavuutta suora vertailu välillinen ja välineellinen vertailu mittayksiköt (esim. metri, kilogramma, litra) AIKA aikaan liittyvät arkikäsitteet: aamu, aamupäivä, vuorokausi, päivä, i ltapäivä, ilta, yö, eilen, tänään, huomenna, viikonpäivät, kuukaudet, tapahtumajärjestys ja aikajärjestys kello (sekunti, minuutti ja tasa- ja puolitunti) tapahtuma- ja aikajärjestys LUOKITTELU, VERTAILU, JÄRJESTÄMINEN, SARJOITTAMINEN samanlaisuus – erilaisuus ympäristön esineiden, eliöiden, kappaleiden, kuvioiden, aineiden ja ilmiöiden jäsentäminen muotojen ja määrien sekä muiden ominaisuuksien perusteella diagrammit ja taulukot ”Hiiri mittaa maailmaa männynneulasella, heinänkorrella punnitsee, kovin miettii, mittailee, järkeänsä käyttää: Isolta maailma näyttää!” -Hannele Huovi- 4.3. Etiikka ja katsomus 4.3.1. Eettinen kasvatus ja kulttuurinen kasvatuskatsomus Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Alle kouluikäisten lasten eettinen kasvatus on lähinnä jokapäiväisen käyttäytymisen harjoittelua ja opettelua: lapset sisäistävät eettisiä periaatteita tekemällä ja toimimalla konkreettisesti. Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin sekä edelleen elinympäristöön. Koska eettinen kasvatus liittyy suurelta osin ihmissuhteisiin, on turvallisuuden tunteen ja luottamuksen saavuttaminen tärkeää. Kasvattajien ja lasten lämmin ja hyväksyvä suhde on eettisen kasvatuksen perusta. Myös kasvuympäristön tulee olla perusarvoiltaan ristiriidaton ja johdonmukainen. Yhteiset perussäännöt ja aikuisen antama malli on erityisen merkittävä eettisillä alueilla. Eettisellä kasvatuksella pyrimme siihen, että lapsi oppii erottamaan hyvän ja pahan, oikean ja väärän, ja että hän myös toimii sen mukaisesti. Korostamme lapselle anteeksi pyytämisen ja antamisen sekä ystävällisen, kauniin, toiset huomioon ottavan käyttäytymisen merkitystä: on ilo tuottaa toiselle mielihyvää. ”Sydämen käärin silkkiliinaan, liinaan piirrän tähden. Mikä on oikein? Mikä on totta? Sitä punnitsemaan lähden.” -Hannele Huovi8 Keskeisimmät tavoitteemme: eettisen ajattelun kehittyminen oikeudenmukaisuudentajun muotoutuminen yhteisten sääntöjen ja tapojen noudattaminen tunteiden ilmaiseminen, osoittaminen, hallitseminen ja hillitseminen omien oikeuksien puolustustaito - muita loukkaamatta ristiriitojen ratkaiseminen "rauhanomaisin" keinoin toden ja epätoden erottaminen - mikä on "oikeasti" ja mikä on "leikisti" ihmisten erilaisuuden hyväksyminen ja tasavertainen kohtelu ihmisten vakaumuksen hyväksyminen ihmisten, eläinten ja luonnon kunnioittaminen auttamiseen motivointi oman ja toisten työn arvostaminen kasvu reiluuteen ja muiden huomioonottamiseen toisten mielipiteiden kuunteleminen ja kunnioittaminen vähitellen vastuunottaminen omista tekemisistä Kulttuurinen kasvatuskatsomus Kulttuurinen katsomuskasvatus on yhteinen kaikille lapsille. Siihen liittyy lapsen kuulluksi tuleminen katsomuksellisissa elämänkysymyksissä. Annamme lapselle mahdollisuuden kartuttaa katsomuksellista yleissivistystä tutustumalla oman katsomuksen ja muiden lapsiryhmässä edustettuina olevien uskontojen ja vakaumusten tapoihin sekä mahdollisuus oppia tuntemaan ja arvostamaan oman kotiseudun kulttuuri- ja luontoperintöä. Tavoitteenamme on, että lapsi saa kosketuskohtia ja tulee tietoiseksi omasta uskonnollisesta kulttuuriperinnöstään lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja huomioonotetuksi omissa uskonnollisissa katsomuksellisissa pohdinnoissaan lapsi tutustuu erilaisiin kulttuureihin ja tapoihin lapsi tutustuu oman kotiseudun luonto- ja kulttuuriperinteeseen lapsen katsomuksellinen ajattelu kehittyy ja 4.3.2. Uskontokasvatus Päivähoidon uskontokasvatuksella on lakisääteinen perusta: päivähoidon tehtävänä on tukea lapsen uskonnollista kasvatusta vanhempien/huoltajien vakaumusta kunnioittaen. Huoltaja valitsee osallistuuko lapsi uskontokasvatukseen vai ei. Uskontokasvatuksessa olemme yhteistyössä seurakunnan kanssa. Uskontokasvatus tukee lapsen identiteetin muodostumista ja antaa valmiuksia kohdata uskontoon liittyviä asioita. Lapsen kannalta esiopetuksen uskontokasvatuksen lähtökohtana on turvallisuuden tunne: olen arvokas, ainutkertainen, minusta välitetään ja minut hyväksytään. Uskonto kuuluu luonnollisena osana lapsen arkipäivään, antaa elämään toivoa, rohkeutta ja turvallisuutta. Uskontoon liittyy myös suuria juhlia, pyhyyttä ja hartautta. Lapsessa herää monia kysymyksiä omien kokemusten, kuulemansa ja näkemänsä pohjalta. Lapsen kanssa pysähdymme miettimään häntä askarruttavia asioita, esim. kuolemaa, hyvää ja pahaa, taivasta ja enkeleitä. Useimpiin kysymyksiin ei ole selvää oikeaa tai väärää vastausta, tärkeintä on avoin ja turvallinen keskusteluilmapiiri. 9 Tavoitteenamme on, että lapsi kohtaa uskontoon liittyviä asioita pääsee osallistumaan uskonnollisiin juhliin ja saa tietoa siitä, miten ja miksi niitä vietetään saa tietoa kristinuskon keskeisestä sisällöstä ja kulttuuriperinnöstä suhtautuu kunnioittavasti uskonnolliseen vakaumukseen ja erilaisiin katsomustapoihin saa vastauksia uskonnollisiin kysymyksiinsä ja mahdollisuuden hiljentyä ymmärtää, mikä kirkko on ja mitä siellä tehdään osaa hiljentyä ja rauhoittua, tosin rajoitetusti osaa arvostaa itseään ihmisenä ja kunnioittaa toisia tuntee lähimmäisen rakkautta 4.3.3. Elämänkatsomustietokasvatus Esiopetuksen elämänkatsomustietokasvatus syventää ja laajentaa kaikille lapsille tarkoitettua eettistä kasvatusta. Se tarjoaa esiopetuksen uskontokasvatukselle vaihtoehtoisen näkökulman. Opetuksessa käsitellään suvaitsevaisuutta ja kohtuullisuutta, oikeudenmukaisuutta ja reiluutta, rohkeutta ja omaa identiteettiä sekä hyväntahtoisuutta ja huolenpitoa. Tavoitteenamme on, että lapsi kehittää valmiuksia kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen ja yhteisöön. Käytännön kasvatustilanteessa se merkitsee pyrkimystä antaa tilaa ja kehittää avoimuutta, suvaitsevaisuutta, asioiden näkemistä toisten näkökulmasta, ristiriitojen ratkaisemista keskustelemalla ja argumentoimalla sekä toisten näkemistä velvollisuuksiltaan ja oikeuksiltaan tasavertaisina. Tavoitteenamme on, että lapsi oppii hyväksymään erilaisuutta vastuullisuutta auttamaan toista ”Annetaan lapsille päiväksi maapallo kuin kirjava ilmapallo, että he saisivat leikkiä, leikkiä ja laulaa tähtien seassa. Annetaan lapsille maapallo kuin jättiläisomena tai lämmin leipä, että he olisivat kylläisiä edes yhden päivän. Annetaan heille koko pallo, että maailma edes yhden päivän saisi tuntea mitä on ystävyys. Meidän käsistämme lapset ottavat maan ja istuttavat siihen kuolemattomia puita.” - Nazim Hikmet - 10 4.4. Ympäristö ja luonnontieto Lapsi on luontaisesti kiinnostunut kaikesta siitä, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Esiopetuksessa rikastutamme lapsen elämää lisäämällä hänen ymmärrystään ympäröivästä maailmasta ja myös luottamustaan omaan ajatteluunsa ja oppimiseensa. Lapsella on luonnosta ja ympäristöstä omat käsityksensä ja ajattelumallinsa. Lapsen omilla kokemuksilla, havainnoilla ja elämyksillä on tärkeä merkityksensä. Ohjaamme häntä tietoisesti kokoamaan havaintoja kaikilla aisteilla sekä yksittäisistä kohteista että ympäristön laajemmista kokonaisuuksista. Tavoitteenamme on, että lapsi uskaltaa kokeilla ajatuksiaan ja esittää asioista erilaisia tulkintoja ja ennakko-oletuksia. Tehtävänämme on tarvittaessa auttaa lasta työstämään edelleen omia ideoitaan ja ohjaamaan ajattelua uusille urille. Esiopetuksemme keskeisenä tehtävänä on myönteisen ja vastuullisen asenteen kehittyminen luontoa ja ympäristöä kohtaan. Tarjoamme lapsille monipuolisia kokemuksia luonnosta ja lähiympäristöstä leikkien, retkeillen ja tutkien. Esiopetuksemme tavoitteena on, että lapsi vahvistaa elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja muuhun ympäristöön kokee elinympäristönsä turvalliseksi ja kiinnostavaksi tutkimus- ja leikkipaikaksi oppii ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä ja sen elämää sekä omaa suhdetta näihin kasvaa ja kehittyy huolehtimaan ympäristöstä ja toimimaan siinä vastuullisesti oppii ymmärtämään ja tuntemaan oman toimintansa vaikutukset lähiympäristöönsä oppii ottamaan omassa toiminnassaan huomioon luonnon monimuotoisuuden, ympäristön viihtyvyyden ja kauneuden sekä toimimaan ympäristöä säästävällä tavalla ja hoitaen tutustuu ihmistä, luontoa ja muuta ympäristöä koskeviin käsitteisiin oppii tekemään päätelmiä ja näkemään syy-seuraussuhteita oppii kuvailemaan, vertailemaan, luokittelemaan, mittaamaan ja järjestämään havaitsemiaan tietoja ja etsimään niille perusteluja oppii merkitsemään muistiin havaintoja ja tutkimisen tuloksia sekä esittämään niitä muille esim. kertomalla, näyttelemällä ja piirtämällä oppii suhtautumaan kriittisesti saatuun, kuultuun ja nähtyyn tietoon Luonto- ja ympäristöopetuksen keskeiset sisällöt: ELIÖT JA ELINYMPÄRISTÖ luonnonvarainen/rakennettu ympäristö elävä/eloton eliöiden monimuotoisuus (kasvit, sienet, eläimet, ihmiset) elämän tapahtumia (synty, kasvu, kuolema) eliöiden riippuvuus toisistaan ja ympäristöstä kesä / syksy / talvi / kevät luonto / eläimet / kasvit eri vuoden aikoina 11 IHMINEN/MINÄ ihminen: minä millainen minä olen millainen perheeni on kehontuntemus aistit ja aistiminen terveys ja siitä huolehtiminen IHMINEN JA HÄNEN SUHTEENSA YMPÄRISTÖÖN kotiseutu – millainen on lähiympäristöni lapsen suhde omaan lähiympäristöön, ihmisiin ja kulttuuriin ympäristöstä huolehtiminen – viihtyvyys, kauneus, kierrätys, kulutus, mihin jätteet joutuvat, uusiopaperi, talkoot MAAPALLO JA AVARUUS, AIKA tutustumme taivaankappaleisiin Maa taivaankappaleena valo, varjo kartta sää, sade, lämpötila, vuodenajat tutustumme erilaisiin kelloihin, sekundaattoriin, tiimalasiin sekunti, minuutti, tunti käsitteet: esim. tänään, eilen, huomenna, vuorokausi, viikko, kuukausi, vuosi AINE JA MATERIAALI ympäristön aineita ja materiaaleja aineiden ja esineiden ominaisuuksia aineen olomuotoja (kiinteä, neste, kaasu) maalajit, kivet ja kallio aineen olomuodon muutoksia (haihtuminen, tiivistyminen, yms.) ENERGIA energia (esim. auringon valo ja lämpö, ravinto ja sen merkitys) lämpötila liike ja liikkuminen (kitka) esineiden ja tavaroiden valmistaminen ”Metsä opettaa kulkijaa, tuuli laulaa laulutunnin, puro tanssii tanssitunnin, sammalpatja painitunnin, marjamätäs ruokatunnin. Opit heinän huiskutuksen, kaislikkojen kuiskutuksen, kallioiden kuminaa, suuren metsän huminaa.” -Hannele Huovi- 4.5. Terveys Terveyskasvatuksen keskeisenä tehtävänä on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden sekä kasvun ja kehityksen edistäminen. Ohjaamme lasta päivittäisissä toiminnoissa levon ja unen, leikin ja muun aktiivisuuden tarkoituksenmukaiseen vuorotteluun, henkilökohtaisesta ja ympäristön hygieniasta huolehtimiseen, asianmukaiseen pukeutumiseen sekä terveellisiin ruokailutottumuksiin. Esiopetuksessamme lapsen terveyden edistäminen on kokonaisvaltaista, päivittäisiin askareisiin liittyvää toimintaa. 12 Tavoitteenamme on: terveydestä ja päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunne-elämän terveyteen ohjaaminen terveellisten ruokailutottumusten tukeminen ja ohjaaminen hyviin ruokailutapoihin tapakasvatus Keskeiset sisällöt: perustoiminnot, lepo, liikunta ja ulkoilu terveellinen ruokailu puhtaus, siisteys, hygienia ja pukeutuminen oma keho turvallisuus 4.6. Fyysisen ja motorinen kehitys Päivittäinen monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Tarjoamme lapsille onnistumisen elämyksiä, mahdollisuuksia omien rajojen kokeilemiseen monipuolisesti turvallisessa ja vaihtelevassa ympäristössä. Ennen kaikkea tarjoamme lapselle mahdollisuuden kokea liikunnan iloa. Harjoittelemme ja vahvistamme hieno- ja karkeamotoriikkaa, liikehallintaa ja motorista kuntoa. Sitä kautta edistämme terveyttä, harjoittelemme kehontuntemusta ja oman ruumiin hallintaa itsetuntoa ja itseilmaisua sosiaalisia taitoja (oma vuoro, yhteistyö, toisen huomioiminen) eri perusliikuntamuotoja. Teemme harjoituksia ulkona ja sisällä, talvella ja kesällä, vedessä, hiekassa, pellolla, metsässä, jäällä ja lumessa. Tuemme liikunnallista kehitystä antamalla lapselle mahdollisuuden monipuoliseen kokeilemiseen ja yrittämiseen. Tavoitteenamme on, että lapsi: kokee liikunnan iloa harjaannuttaa ja kehittää fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja kokeilee monipuolisesti liikuntamuotoja turvallisessa ja vaihtelevissa liikuntaympäristöissä ymmärtää liikunnan merkityksen ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle saa mahdollisuuksia omaehtoiseen liikunnalliseen toimintaan ja leikkiin toimii aloitteellisesti ja yhteistoiminnallisesti ryhmässä sekä rohkeasti kaikissa liikuntatilanteissa Fyysisen ja motorisen kehityksen keskeiset sisällöt kehontuntemus perusliikkeet perusliikuntalajit hienomotoriikka rentoutuminen tasapainotaidot “Meidän touhuviidakossa liikutaan, jumpataan, satuillaan, kuvitellaan, temppuillaan, taituroidaan, rytmitellään, keksitään, lauletaan ja iloitaan” 13 5. TAIDEKASVATUKSEMME TOIMINTAPERIAATTEITA Päiväkoti Venlantupa on erikoistunut taidekasvatukseen. Taidekasvatus antaa välineitä sekä itsensä ilmaisuun että kokemusten ja elämysten vastaanottamiseen. Taito- ja taidekasvatus kehittää luonnollista tietä myös tiedollisia, taidollisia ja emotionaalisia taitoja. Taidekasvatuksemme on kokonaisvaltaista: elämyksiin, tunteisiin, toimintaan ja kokemuksiin perustuvaa kasvatusta (”minkä pää on ymmärtänyt, sydän tuntenut ja käsi tehnyt, se juurtuu osaksi lapsen kokemusmaailmaa”). Pyrimme lapsen omaehtoiseen toimintaan; lasten ajattelua ja toimintaa eivät sido totutut tavat ja tutut näkemykset. Tehtävänämme on herättää lapsia oivaltamaan erilaisia mahdollisuuksia. Aikuisen tekemää mallia tai kaavaa lapsi ei tarvitse - ideoita ja rohkaisua kylläkin. Autamme lasta löytämään taiteen tekemisessä polkuja, mutta itse emme voi lapsen puolesta näitä polkuja kulkea. Päiväkotimme taidekasvatus on integroitua. Integroitua opetus on silloin, kuin taiteiden väliset raja-aidat alkavat opetuksessa murtua, ja taidekasvatuksen eri osa-alueet kietoutuvat toisiinsa. Kaikissa toimintatuokioissamme on elementtejä musiikista, liikunnasta ja luovasta ilmaisusta. Annamme lapselle mahdollisuuden kuunnella ja ilmaista itseään eri keinoin. Integrointia pidämme tärkeänä, koska sen avulla tuemme lasta kasvamaan kokonaisena yksilönä tunteineen, ajatuksineen ja käyttäytymistapoineen. ”Taidekasvatuksen voima nousee ennen muuta taiteen ja esteettisen kasvatuksen sisäisestä arvosta, siitä ilosta ja nautinnosta, jota taiteen tekeminen tai taidon harjoittaminen lapselle antaa.” (Taiteen ja leikin lumous) Taidekasvatus edistää ennakkoluulottomuutta, pitkäjänteisyyttä kehittää ryhmätyövalmiuksia edistää kansainvälisyyttä ja erilaisuuden hyväksymistä kehittää ajattelua tukee lapsen emotionaalista kehitystä harjoittaa lapset abstraktiin ajatteluun rohkaisee antamaan ongelmalle uusia ratkaisuja ohjaa lapsia käyttämään useita eri näkökulmia saman tehtävän ratkaisemisessa ohjaa löytämään merkityksiä ja hahmottamaan rakenteita kehittää tilanneherkkyyttä ja itsearviointia Taidekasvatuksemme tavoitteena on innostava ympäristö itsensä ilmaisemisen vapaus yksilöllisen prosessoinnin mahdollisuus kulttuuri-identiteetin vahvistaminen oman kulttuuriperinnön ja kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtäminen pitkäjänteinen taiteellinen työskentely Päiväkodissamme: järjestämme lapselle mahdollisuuksia tutustua eri taiteen muotoihin, niistä nauttimiseen, keskustelemiseen ja työstämiseen käsittelemme kunnioittavasti lasten tuottamia ideoita, ratkaisuja, kysymyksiä ja mielipiteitä autamme lasta luottamaan omiin aistihavaintoihinsa hänen pyrkiessään taiteelliseen tuottamiseen harjaannutamme lapsen aistiherkkyyttä, havaintokykyä, mielikuvitusta, luovuutta ja itseilmaisua ohjaamme lasta arvostamaan sekä omia että muiden töitä 14 5.1. Teatteri ja ilmaisukasvatus Ilmaisukasvatus on kokemuksellinen tie tietoon. Tietoisuus omasta fyysisestä olemuksesta, ruumiinkielestä, liikkeen merkityksestä, puheesta, äänestä ja sen sävyistä sekä toiminnasta laajentaa käsitystä itsestä ja muista. Teemoiksi valittujen aiheiden toiminnallinen käsittely mahdollistaa ihmissuhteiden, konfliktien, vallan yms. ilmiöiden tarkastelun ja käsittelyn lasten kanssa. Ilmaisukasvatuksessa pyrimme vahvistamaan lapsen luovaa elämänasennetta. Tavoitteenamme on auttaa lasta ilmaisemaan itseään eri keinoin. Sen avulla rikastutamme lapsen tunne-elämää ja kehitämme monipuolisesti lapsen vuorovaikutustaitoja. Draaman keinoja käyttäessä harjoittelemme erilaisia ilmaisun osa-alueita prosessinomaisena työskentelynä, jossa yhdistyy luova ajattelu ja ilmaisu, esteettiset elämykset ja omat kokemukset. Keskellä näyttämöä seisoo puu, metsästä noudettuna tuuheutuu. Sen yli oikealla kohoaa kallioseinä, täyttä pellavaa, ja vasemmalla puolen ihana nurmikko kasvaa, pässintaljasta. Seisomaparketilla pieni katsoja häkeltyy tästä harhakuvasta. Näin pikkumiehen helppoon ansaan vei se, mitä taide on, ja mitä ei. -Christian Morgenstern- Päiväkodissamme: tuemme lasta ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan sanoin, draaman keinoin, ilmein, elein ja liikkein vahvistamme itseluottamusta, ilmaisuhalua ja rohkeutta rohkaisemme lasta monipuoliseen ilmaisuun erilaisten teemakokonaisuuksien yhteydessä Ilmaisukasvatuksen sisältöalueet: Ilmaisuharjoitukset, kontaktiharjoitukset, hengitysharjoitukset, aistiharjoitukset, eleet, ilmeet ja liikkeet, rytmiharjoitukset, äänenkäyttö - äänellä leikkiminen, mielikuvitusleikit, improvisointi, roolileikit, dramatisointi, rentoutuminen, kommunikointi, turvallisuus- ja luottamusleikki Teatterin eri muodot: käsiteatteri, marionettiteatteri, pantomiimi, elävä teatteri naamioteatteri, pöytäteatteri, nukketeatteri, varjoteatteri, 15 5.2. Musiikkikasvatus Päiväkodin musiikkikasvatus luo perustan lapsen musiikilliselle kehitykselle. Musiikillisesti rikkaassa ympäristössä viriää lapsen spontaani ja uutta luova musiikillinen toiminta. Päiväkotimme arkitilanteisiin luontevasti liittyvä musiikki antaa lapselle ilon ja mielihyvän tunteen kokemuksia. Tavoitteenamme on: laulutaidon, säveltajun, rytmitajun, kuulemisen taidon ja musiikin kuuntelutaidon kehittäminen musiikillisen hahmottamisen ja itsensä monipuolisen ilmaisemisen harjoitteleminen: laulamalla, soittamalla, kuuntelemalla ja liikkumalla musiikin peruskäsitteisiin tutustuminen Musiikkikasvatuksen keskeiset sisältöalueet: Dynamiikka Voima on äänen ominaisuus ja musiikin peruskäsite. Tutustumme musiikkiin erilaisiin ilmaisutapoihin voimakkuuden yhteydessä. Voiman vaihtelua toteutamme laulaen ja soittaen Sointiväri Sointiväritajua kehitämme tutustumalla äänimaailmaan - kehon äänet, ympäristön ja soittimien äänet. Lasten kanssa kuuntelemme ja tunnistamme ihmisten, eläinten, ajoneuvojen tai kodin ääniä. Tutustumme soittimiin ja opimme tunnistamaan soittimia sointivärin perusteella. Rytmi Rytmi on liikettä ja sitä opettelemme sekä liikkeen että rytmilorujen yhteydessä ja harjoittelemme rytmisymboleja. Leikin avulla opimme havaitsemaan tahtilajien vaihdokset, esimerkiksi tasajakoisen tahtilajin (marssi) muuttumisen kolmijakoiseksi (valssi). Käsitteet: perusrytmi - syke, sanarytmi, erityisrytmi (esim. taputus, naputus, polku, lyönti polviin, soittimet) Tempo, esitysnopeus Tempon käsite liittyy läheisesti rytmiin. Lapsen biologinen tempo on nopeampi kuin aikuisen luontainen tempo. Tempon samoin kuin rytmin opetuksessa lähtökohtana on sen kokeminen liikkein ja laulaen. Opimme käsitteitä hidas ja nopea, kuuntelemme hitaita sävellyksiä ja nopeasti eteneviä sävellyksiä, liikumme musiikin tahdissa leikinomaisesti eri tavoin ja seuraamme musiikin hidastumista ja vaihtelua. Melodia Ääni voi soida eri korkeuksilla. Melodiaan liittyy aina rytmi ja tempo, sillä on tietty sointiväri ja voimakkuusaste. Pyrimme opitun melodian toistamiseen laulaen ja soittaen, harjoittelemme kuullun melodian kulkua myös piirtämällä ja maalaamalla. Käsitteet: taso - korkea – matala, ylhäällä – alhaalla, nouseva – laskeva. Harmonia Silloin kun kaksi tai useampia ääniä soi yhtä aikaa puhutaan musiikissa harmoniasta. Opimme kuulemaan duurin ja mollin ero ja tutustumme tärkeimpiin sointuihin kanteleen avulla. Käsitteet: duuri – molli, sointu. Muoto Musiikilla on muotonsa. Kehitämme lasten musiikillista muototajua erottamalla samanlaiset, erilaiset tai kertautuvat osat. Muotoa erotamme liikunnan, tanssin, kuuntelun, kaikulaulun ja soittimien avulla. 16 5.3. Kuvallinen ilmaisu Kuvallisen ilmaisun tehtävänä on opastaa lasta kuvan ja taiteen maailmaan. Kuvallinen ilmaisu on hahmottamista, muodonantamista ajatuksille. Se ohjaa lasta luovuuteen, tunteitten herkkyyteen ja todellisuuden tiedostamiseen. Kuvallisessa ilmaisussa hyödynnämme kokemuksia ja elämyksiä lasten jokapäiväisestä elämästä ja käsittelemme kulloiseenkin teemaan liittyviä asioita. Taiteen vastaanottamisessa pyrimme siihen, että lapsi tottuu käymään taidenäyttelyssä sekä harjaantuu ilmaisemaan kokemuksiaan ja elämyksiään kielellisesti. Opastamme lapsia kuvien ja teosten tutkimiseen ja havainnointiin. Tavoitteenamme on, että lapsi rohkaistuu ja kehittyy omassa kuvallisessa ilmaisussaan ilmaisee itseään piirtäen, maalaten, muovaillen ja rakennellen tutustuu erilaisiin tekniikoihin, materiaaleihin ja työskentelytapoihin kehittää esteettistä arviointikykyä ja tuntee iloa ja mielihyvää omista ja muiden tuotoksista Päiväkodissamme tutustumme kuvataiteisiin sen eri muodoissa, taidehistoriaan opastamme lapsia kuvien ja taideteoksien tutkimiseen ja havainnointiin pohdimme taiteen käsittelemiä asioita kehitämme ja rohkaisemme lapsen luovuutta esittelemme lapselle hänen ikäkaudelleen sopivia kuvallisen ilmaisun materiaaleja, välineitä ja niihin soveltuvia tekniikoita KUVALLISEN ILMAISUN KESKEISET SISÄLTÖALUEET: VÄRI, VALO, VARJO väriympyrä: päävärit, välivärit (värien sekoittamisen perusteet) sävyt ja voimakkuudet, kylmät ja lämpimät värit ERILAISIIN TEKNIIKOIHIN, VÄLINEISIIN JA MATERIAALEIHN TUTUSTUMINEN piirtäminen maalaaminen liikesuunnat, laveeraus muovaileminen rakentelu kollaasityöt ja painannat SOMMITTELU Symmetria, tila, muoto, koko, väri VIESTINTÄVÄLINEET Tutustumme joihinkin viestintävälineisiin ja harjoittelemme niiden käyttöä: valokuva, televisio, video, tietokone, elokuva.” Taideteokset ovat vähän kuin ihmiset. Toisten kanssa tulee heti toimeen, toiset täytyy tuntea paremmin ennen kuin ystävystyy. Joistakin taas ei opi pitämään oikeastaan koskaan. Aivan kuten ihmiset, toiset taideteokset ovat kovaäänisiä ja meluavia, toisten hiljaista ääntä tuskin kuulee. Joidenkin umpimielisyys suorastaan pelottaa. Kaikilla on kuitenkin sanottavaa.” -Marjatta Levanto- 17 5.4. Kädentaidot Kädentaidot kehittävät lapsen spontaania luovuutta, leikkiä, mielikuvitusta ja kykyä valmistaa käsin esteettinen tuote. Esteettisen ja eettisen tajun kehittymistä tuemme kannustamalla lasta havainnoimaan ympäristöä ja luontoa sekä tekemään omien mieltymystensä mukaisia valintoja. Toiminta on tärkeämpää kuin tulos: aikuinen ei ajattele työn lopputulosta lapsen puolesta, vaan lapsi tekee työnsä alusta loppuun itse. Lapsen tulee tuntea, että hänen työskentelyään ja sen tulosta arvostetaan. Suunnittelemme ja toteutamme työt aihepiirien Aihepiirin lähtökohtana voi olla esimerkiksi ja teemojen puitteissa. elämys, kokemus, ajankohtainen idea joka halutaan ilmaista ongelma, johon haetaan ratkaisua esineen tai työn käyttötarve materiaali, jota halutaan työstää tai kokeilla työtapa, joka halutaan oppia tai jota halutaan kokeilla ja muunnella työväline, jonka käyttömahdollisuuksia tai -ominaisuuksia halutaan kokeilla Tavoitteenamme on, että lapsi tutustuu eri materiaaleihin ja niiden käyttöön lapsen silmän ja käden koordinaatio ja käden motoriikka kehittyvät lapsi kehittää hienomotoristen taitojen avulla ajatteluaan lapsen suunnittelun ja sommittelun perustaidot kehittyvät lapsi tutustuu ekologisen ajattelun perusteisiin KÄDENTAITOJEN KESKEISET SISÄLTÖALUEET ASKARTELU TEKNINEN TYÖ TEKSTIILITYÖ Vihdoin taikuri Dedefilus kysyi: - Tiedätkö miten tulee viisaaksi ? - En, kuiskasi Kisu Pikkukuu. - Pitää leikkiä ja jutella. Toisten kanssa oppii aina uutta. - Sitten pitäisi osata olla hiljaa ja yksin. - Miksi ? Kisu kuiskasi. - Silloin uudet asiat laskeutuvat sydämeen ja niistä tulee viisautta, sanoi taikuri Dedefilus ja silitti Kisu Pikkukuun silkkistä korvaa.” -Hannele Huovi: ”Salainen maa”- 18 6. KASVATUSKUMPPANUUS JA YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Työskentelyn ja tuen perustana esiopetuksessamme ovat yhdessä kodin kanssa sovitut, perusturvallisuutta ylläpitävät tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua (kasvatuskumppanuus). Toimiva kasvatuskumppanuus huoltajien kanssa on edellytys lapsen kasvun ja oppimisen tukemisessa. Vanhempien ja kasvatushenkilöstön kasvatuskumppanuus edellyttää vanhempien ensisijaisen kasvatusoikeuden ja –vastuun tunnistamista ja hyväksymistä sekä kasvatushenkilöstömme sitoutumista kiinteään yhteistyöhön. Kasvatuskumppanuus on kuulemista, vuorovaikutusta, molemminpuolista luottamusta, tasavertaisuutta ja kunnioitusta. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät lapselle kahden tärkeän tahon, vanhempien ja henkilökuntamme tiedot ja kokemukset. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus- ja vastuu ja ennen kaikkea oman lapsensa tuntemus. Henkilökunnallamme on koulutuksensa antama tieto ja osaaminen sekä vastuu tasavertaisen ja luottamuksellisen yhteistyön edellytysten luomisesta. Esiopetuksemme opettajat ovat kasvatuskumppanina aloitteellisia. Yhteistyömuotojamme ovat: tutustumiset, aloituskeskustelut vanhempainillat keskustelut lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatiminen yhteiset tapahtumat ja juhlat arviointi ja palaute tiedotteet 7. LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma on suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja esiopetuksessa tarvittavista järjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata lapselle hyvät kasvun ja oppimisen edellytykset. Suunnitelma lisää opettajan tietoisuutta lapsen tilanteesta ja helpottaa siten opettajan oman työn suunnittelua ja kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Myös lasten vanhemmat saavat oppimissuunnitelmasta tietoa itselleen ja he voivat siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelma antaa myös pohjan lapsen kasvu- ja oppimisprosessien edistymisen arvioinnille. 8. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA Tuusulan kasvatus- ja opetustoimessa kasvun ja oppimisen tuki on kuvattu tukipolkuna. Lähtökohtana on turvallinen ja yhteisöllinen esiopetuspäivä. Tukipolussa on kuvattu toimintajärjestys tuen tarpeen herätessä. Kaikissa vaiheissa tavoitteena on tukea lapsen kasvua päiväkodissamme ja auttaa häntä saavuttamaan omien valmiuksien mukaisesti esiopetuksen tavoitteet. Tuen tulee muodostaa suunnitelmallinen jatkumo. Esiopetuksemme opettajilla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista. Lapsen oma tilanne on esiopetuksen lähtökohta. Esiopetukseemme osallistuvalla lapsella on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tarpeen ilmetessä. Tuen tarve on tiedostettava mahdollisimman varhain, jotta ennalta ehkäistään kasvun, kehityksen ja oppimisen vaikeuksia sekä 19 vahvistetaan lapsen perusvalmiuksia. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen tarpeen havaitsemiseksi arvioimme lasten kasvua ja oppimista jatkuvasti. Tuen tarpeen arvioinnissa hyödynnämme lapselle tehtyjä terveystarkastuksia ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia kasvun ja oppimisen turvaamiseksi. Lapsen tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena, kuin se on tarpeellista – tiedostamme, että lapsen tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Kasvun ja oppimisen tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöömme liittyviä ratkaisuja sekä lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Tarvittaessa suunnittelemme ja toteutamme tuen moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle annamme tietoa tukitoimista ja mahdollisuuden esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Erityisesti huolehdimme tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen. 8.1. Yleinen tuki Yleinen tuki kuuluu kaikille ja tuen tarve on tilapäistä. Se on varhaista tukea, johon kuuluu mm. kasvatuskumppanuus, pedagoginen keskustelu ja havainnointi, pienryhmätoiminta, arjen strukturointi ja erityislastentarhanopettajan tuki. Yleisen tuen vaiheessa päiväkotimme opettaja yhdessä vanhempien kanssa laativat oppimissuunnitelman tukemaan lapsen oppimista ja kasvua. Esiopetuksessa tuemme lapsen myönteistä minäkuvaa, terveen itsetunnon kehittymistä ja huolehdimme lapsen tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. Lähtökohtana ovat kunkin lapsen vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Tuen muodot kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatiminen kaikille lapsille Lapsella huomataan tuen tarve huolen aiheiden kirjaaminen huolen aiheiden tuominen esille keskusteluissa Strukturoitu arki, pienryhmätoiminta käytännön tukitoimet, järjestelyt arjen tueksi ja joustavia ratkaisuja eri tilanteisiin erityislastentarhanopettajan konsultaatio Pedagoginen arvio opettaja laatii arvion yhdessä kelton kanssa 8.2. Tehostettu tuki Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä ja tuen tarve on säännöllistä tai moninaista. Pedagoginen keskustelu ja havainnointi sekä moniammatillinen yhteistyö korostuvat. Moniammatillinen yhteistyö pedagogisen arvion käsitteleminen lasta tutkivat, kuntouttavat ja hoitavat tahot toimivat yhdessä huoltajien kanssa Esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostettuun tukeen henkilökohtainen suunnitelma lapsen kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin toteuttamiseksi määritellään selkeästi ja konkreettisesti tavoitteet, joihin pyritään arvioidaan säännöllisesti 20 Pedagoginen selvitys kokoaa lapsen saaman yleisen ja tehostetun tuen ja arvioi, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukitoimilla lasta tulisi tukea opettaja laatii selvityksen yhteistyössä erityislastentarhanopettajan kanssa 8.3. Erityinen tuki Erityistä tukea tarvitsee lapsi, jonka kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai toimintavajavuuden vuoksi tai lapsi tarvitsee psyykkistä tai sosiaalista tukea kasvulleen. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluu lapsi, jonka kehityksessä on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden ja huoltajan mukaan oppimisvalmiuksiin liittyviä riskitekijöitä tai lapsen perusopetukseen siirtymistä on siirretty vuodella. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle annetaan esiopetusta integroituna muussa esiopetusryhmässä. Esiopetuksessa erityistä tukea saavat myös lapset, joilla on pidennetty oppivelvollisuus. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laadimme yhdessä huoltajien ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa laajemman ja tarkemman esiopetuksen suunnitelman HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma), johon kuuluu yksilöllinen oppilashuollon tuki. Käytämme pohjana lapsen kuntoutussuunnitelmaa esiopetuksen tavoitteisiin soveltaen. ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava lapsen huoltajia ja tehtävä lapsesta pedagoginen selvitys erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja esim. psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys erityisen tuen päätöksen tekee opetuspäällikkö 9. YHTEISTYÖ VÄLILLÄ VARHAISKASVATUKSEN JA KOULUN Esiopetuksemme keskeisiä periaatteita on lisätä yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä. Yhteistyön tarkoituksena olisi mahdollistaa joustava siirtyminen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ilman tarpeettomia kynnyksiä. Yhteistyömuotojamme ovat vanhempainilta syksyllä kouluvalmiuden arviointi tarpeen mukaan tammi-helmikuussa kouluun ilmoittautuminen tammi-helmikuussa lähikoulun rehtorin vanhempainilta päiväkodissa tiedonsiirtolomakkeen lähetäminen päiväkodista kouluun siirtopalaverit kouluissa 10. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Oppilashuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville aikuisille sekä terveydenhuollosta ja lastensuojelusta vastaaville viranomaisille. Oppilashuoltoryhmämme puheenjohtajana toimii päiväkodin johtaja. Muita oppilashuoltoryhmämme jäseniä ovat erityislastentarhanopettaja sekä esiopetuksen opettajat. Tarvittaessa ryhmän työskentelyyn voivat osallistua neuvolaterveydenhoitaja, 21 kouluterveydenhoitaja, lääkäri, koulukuraattori, toimintaterapeutti, psykologi, puheterapeutti tai muut lapsen hyvinvointia edistävät erityistyöntekijät. Kun oppilashuoltoryhmässä käsitellään yksittäisen lapsen asioita, on vanhempien oltava siitä tietoisia. Myös lapsella on oikeus tulla kuulluksi hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioon ottaen. Oppilashuoltotyömme painopistealueita ovat kasvun ja oppimisen vaikeuksien varhainen havaitseminen, huolitilanteiden esiin tuominen ja vanhemmuuden vahvistaminen. Varhaisella puuttumisella ehkäisemme lapsen syrjäytymistä. Moniammatillinen yhteistyö turvaa jatkuvuuden ja lisää kokonaisnäkemystä lapsen tilanteesta. Oppilashuoltotyön moniammatillisuus tukee esiopettajaa kasvatus- ja opetustyössä. Tuusulassa toimii perheiden tukena moniammatillinen yhteistyöverkosto Perhelinkki. Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua Perhelinkin kokoukseen silloin, kun siellä käsitellään oman lapsen asioita. Tarvittaessa oppilashuollollisia asioita voidaan käsitellä Perhelinkissä nimiä mainitsematta. Vakiojäsenet koostuvat seuraavista tahoista: neuvola, neuvolan perhetyö, terveyskeskuspsykologi, sosiaali- ja perhetyö, seurakunta, varhaiskasvatuspalvelut, koulu ja koulun oppilashuolto, nuorisotyö ja alueellinen perhekeskus. 10.1. Terveydenhuolto Esiopetuksessamme olevien lasten terveydenhoito kuuluu pääsääntöisesti neuvolaan. Viimeinen neuvolatarkastus tehdään lapselle 6-vuotiaana. Kouluun mentäessä vastuu terveydenhoidosta siirtyy kouluterveydenhuollolle. Tarvittaessa lastenneuvolan kuntoutustyöryhmä ohjaa lapsen jatkotutkimuksiin. Työryhmään kuuluvat neuvolalääkäri ja –terveydenhoitaja, perhe- ja kasvatusneuvolan edustaja, neuvolapsykologi, fysio- ja toimintaterapeutti, puheterapeutti sekä erityislastentarhanopettaja. 10.2. Muut oikeudet esiopetuksen aikana Esiopetukseemme osallistuvalla lapsella on oikeus samoihin opintososiaalisiin oikeuksiin kuin perusopetuksen oppilailla mm. maksuton opetus, ruokailu. 10.3. Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa Esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluvat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Lähtökohtanamme on lasten ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Tapaturmia ehkäisemme systemaattisella riskiarvioinnilla sekä oikea-aikaisilla ja riittävillä toimenpiteillä riskien ilmettyä. Päiväkodillamme on toimintaohjeet äkillisiin kriiseihin, uhka- ja vaaratilanteisiin. Toimintaohjeet löytyvät kriisikansioista ja –suunnitelmasta sekä omavalvontakansiosta. Niiden päivittäminen, toteutumisen seuranta ja arviointi tapahtuu päiväkodissamme vuosittain. 10.4. Lapsen suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toimintaohjeet lapsen suojaamiseen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä löytyvät sekä kriisisuunnitelmasta ja omavalvontakansioista. Esiopetuksessamme on lisäksi käytössä Askeleittainohjelma tukemassa lasten tunnetaitojen kehitystä. 22 11. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS Eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetuksessa toteutamme yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita ottaen huomioon lapsen tausta ja lähtökohdat. Lapsen identiteettiä tuemme arvostamalla hänen kulttuuriaan, ja toisaalta tuemme liittymistä paikalliseen kulttuuriin. Näin annamme lapselle mahdollisuuden kasvaa kahteen kulttuuriin. Lapsen identiteetin rakentumiselle on merkityksellistä, että hänen kulttuuriinsa kuuluvia asioita huomioidaan ja arvostetaan, ja että ne näkyvät esiopetuksemme arkipäivässä. Esiopetuksemme päämääränä on omanarvontuntoinen, taustastaan ja kielestään ylpeä lapsi. Esiopetus toteutuu muun esiopetuksen yhteydessä. Otamme huomioon lasten eri taustat ja sen perusteella laadimme lapselle esiopetuksen oppimissuunnitelman. 12. ARVIOINTI Esiopetuksen arvioinnin tarkoituksena on parantaa oppimisen edellytyksiä ja tukea esiopetuksen kehittämistä. Arviointi perustuu sekä esiopetuksen yleisten että lapsen esiopetuksen suunnitelmassa asetettujen henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumiseen käytännössä. Arviointia suoritamme jatkuvasti työskentelyn ja oppimisprosessin edetessä. 12.1. Lapsen kasvun ja oppimisprosessin arviointi Arvioinnin tavoitteena on saada tietoa lapsen oppimisprosessista, vahvistaa lapsen tietoisuutta omasta oppimisesta, edistää kasvua ja vahvistaa lapsen itsetuntemusta. Esiopetuksessamme arviointia tapahtuu jatkuvasti opettajan ja lapsen vuorovaikutuksessa työskentelyn ja oppimisprosessin edetessä. Arvioinnin tulee olla luontevaa, positiivista ja kannustavaa. Arviointi on opettajan, oppilaan ja huoltajien yhteistyötä. Jotta kannustavuuden tavoite toteutuisi, oppilaan ja huoltajan tulee saada tietää, miten oppiminen ja kasvu ovat edistyneet asetettujen tavoitteiden suunnassa. Lapsen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä annamme riittävästi tietoa sekä lapselle itselleen että hänen huoltajilleen. Tietoja annamme sekä suullisesti että kirjallisesti. Keväällä ennen esiopetuksen päättymistä käydään arviointikeskustelu, jossa yhdessä huoltajien kanssa täytetään tiedonsiirtolomake esiopetuksesta kouluun. 12.2. Esiopetuksen tavoitteiden toteutuminen/opettajien arviointi Tavoitteellista kehittämistä ei tapahdu ilman arviointia. Päiväkodissamme arvioimme opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumista, siinä tehtyjen ratkaisujen toimivuutta, oppimisympäristöä, toimintamenetelmiä, projektien toimivuutta jne. Arviointitieto toimii uuden suunnitelman laatimisen sekä toiminnan kehittämisen pohjana. Arvioinnin perusteella opetussuunnitelmaa tarkistetaan ja kehitetään edelleen. Oleellinen osa esiopetussuunnitelman arviointia on työyhteisön ja opettajan itsearviointi. Ammatillisen kehittymisen kannalta on itsearviointi välttämätöntä – arvioimme oman kasvatus- ja opetustyömme onnistumista. 23 12.3. Vanhempien antama arviointi Vanhemmat arvioivat kirjallisesti keväisin lapsensa esiopetukselle asetettujen saavuttamista, esiopetuksen laatua sekä yhteistyötä päiväkotimme kanssa tavoitteiden 24
© Copyright 2024