Loppuraportti, sote-palveluiden järjestäminen - Päijät
Murrosvaiheesta muutokseen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeen loppuraportti Arja-Tuulikki Wilén Julkaisija: Päijät-Hämeen liitto Tekijä: Arja-Tuulikki Wilén • A220 * 2015 Kannen valokuvat: Maija Väkeväinen ja Arja-Tuulikki Wilén Ulkoasu ja taitto: Innocorp Oy ISBN 978-951-637-225-2 ISSN 1237-6507 Murrosvaiheesta muutokseen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeen loppuraportti Arja-Tuulikki Wilén Sisällys 1. Johdanto 5 2. Toimenpiteiden esittely 6 2.1 Johdanto 6 2.2 Suurkuluttajien hallinta 6 2.2.1 Identifiointia 6 2.2.2 Vaikuttavuuden arviointia ja rekisteritutkimuksen suunnittelua 8 2.2.3 Hallinnan keinojen kartoitusta ja kehittämisen haasteita 8 2.2.4 Syventymistä asiakkaan näkökulmaan 9 2.3 Laitosvaltaisuuden vähentäminen 11 2.3.1 Johdanto 11 2.3.2 Prosessien tehostamista ja kustannussäästöjä Lean-menetelmällä 11 2.3.3 Palvelurakenteen uudistamista -kärkenä akuuttivuodeosastohoito 11 2.3.4 Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi – RAI-kehittäminen 14 2.3.5 Kotona asumisen tukeminen 17 2.4 Omahoidon kehittäminen 3. Arviointi 21 24 3.1 Johdanto 24 3.2 Kärkihankkeet kuntapäättäjien arvioimana 24 3.3 Kehittämistyön kokonaisarviointi: murroksesta muutokseen 27 Lähteet30 Liitteet33 1. Johdanto P äijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeen tavoitteena oli toteuttaa kuntien ja palveluiden tuottajien kanssa yhteistyössä konkreettisia toimenpiteitä, joilla taataan riittävät ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut Päijät-Hämeessä kuntien maksukykyä vastaavasti. Nykyisellä kustannuskehityksellä ristiriita kustannusten ja maksukyvyn välillä kasvaa kestämättömäksi jo lyhyellä aikavälillä. Pienellä palveluiden ja prosessien hienosäädöllä ei saada aikaiseksi riittävää muutosta, vaan tarvitaan merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Niitä on tehtävä maakunnan näkökulmasta yhtenä kokonaisuutena, tekemällä yhtenäisiä ratkaisuita kaikkien julkisten sote-palvelujen tuottajien yhteistyössä (Liite 1). Koko maakunnan palveluiden järjestämisen suunnittelu yhtenä kokonaisuutena mahdollistavat tarvittavat rakenteelliset muutokset. Hankkeen taustalla oli Nordic Healthcare Group (NHG), selvitysmiehenään professori Martti Kekomäki, vuonna 2013 laatima selvitys Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeen tavoitteena oli em. selvityksen toimenpide-esitysten toimeenpano. Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen liitto ja sitä rahoitti Kuntayhteistyön tuki-hanke sekä yhden toimenpidekokonaisuuden osalta myös Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Tässä raportissa esitellään hankeaikana 1.4.2014– 30.6.2015 toteutetut toimenpiteet, jotka perustuivat NHG:n 2013 selvitykseen, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajien ja tuottajien laatimaan yhteenvetoon selvityksen suuntaisesta jo meneillään olevasta kehittämistyöstä sekä ohjausryhmän jäsenten haastatteluihin (Liite 1 ja 2). Toteutetut toimenpiteet jakautuivat kolmeen kärkihankkeeseen, joita olivat sosiaali- ja terveys-palveluiden suurkuluttajien hallinta, laitosvaltaisuuden vähentäminen ja omahoidon kehittäminen. Nyt esitetyllä raportoinnilla pyritään tukemaan kehittämistyön rakentavaa jatkotyöstämistä, jolloin painotus on välivaiheen tuloksissa enemmän kuin prosessissa. Tieteellistä tutkimusta raportointiin ei sisälly, joskin kehittämisideologialla on vahva monitieteellinen perusta. Kehittämistyön tuloksien esittelyä seuraa raportissa lyhyt arviointiosuus, jossa johtopäätöksiä tehdään ottamalla huomioon myös toteutumatta jääneet toimenpiteet ja innovatiiviset aloitteet palvelujen kehittämiseksi. Kehittämistyöhön osallistui runsas joukko päijäthämäläisiä asiantuntijoita ja heidän taustaorganisaatioitaan sekä maakunnan ulkopuolisia toimijoita. Kiitän teitä kaikkia innostavasta kumppanuudesta hankkeen aikana. Murrosvaiheesta on siirrytty aitoon muutokseen! Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 5 2. Toimenpiteiden esittely 2.1 Johdanto Kolme kärkihanketta toteutettiin konkreettisina toimenpiteinä, joiden yhteyteen perustettiin työryhmiä. Työryhmiin on nimettiin n. 80 sote-palveluissa eri tehtävätasoilla työskentelevää asiantun-tijaa tai johtotehtävissä toimivaa henkilöä ja kaksi kuntajohtajaa. Työryhmien lukumäärä on vaihdellut projektin aikana, sillä työryhmiä myös yhdistettiin hankkeen edetessä sisällöllisten kysymysten edistämiseksi kärkihankkeiden teemojen ollessa sidoksissa toisiinsa. Laitosvaltaisuuden vähentäminen edellyttää kotiin vietävien palvelujen ja kotona asumisen tuen kehittämistä, laitosvaltaisuuden kohdalla keskeinen potilasryhmä on ns. sote-palvelujen suurkuluttajat ja omahoito liittyy sekä kotona asumisen tukemiseen että sote-palvelujen suurkuluttajien hallinnan keinojen kehittämiseen. 2.2 Suurkuluttajien hallinta Suurkuluttajien hallinnan kärkihankkeella viitataan toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat paljon sote-palveluita käyttäviin kuntalaisiin. Koska Päijät-Hämeessä oli sote-hankkeen alkaessa jo vireillä Kaste-hankehakemuksen laatiminen tätä aihepiiriä käsittelevällä teemalla, sote-hankkeen tehtäväksi sovittiin siirtymävaiheen työstäminen jatkamaan Potku-hankkeiden työtä ennen Kaste-hankkeen ns. Parempi Arki hankkeen aloitusta. Parempi arki hankkeessa tullaan kehittämään toimintamalleja sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteisasiakkaisiin kiinnittämällä huomiota moniongelmaisiin paljon palveluita käyttäviin asiakkaisiin/potilaisiin. Tämä suuntasi sote-hankkeen työn kohti sektorikohtaisia ratkaisuja ja työskentelyä. 6 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 2.2.1 Identifiointia Työryhmätyöskentelyn tausta-aineistona käytettiin Oulussa toteutettua tutkimusta, jossa todettiin 10 %:n asukkaista kerryttävän 81 % kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Tämä pieni asiakasryhmä kuluttaa valtaosan Oulun kaupunginsairaalan, psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja sairaanhoitopiiriltä ostetun somaattisen erikoissairaanhoidon palveluista. Näitä paljon palveluita käyttäviä asukkaita tunnistettiin tutkimuksessa mm. seuraavista ryhmistä: ■■ Vanhuspalvelujen asiakkaat ■■ Lastensuojelun asiakkaat ■■ Vammais- ja kehitysvammaispalvelujen asiakkaat ■■ Päihde- ja asumispalvelujen asiakkaat ■■ Psykiatrisen esh:n asiakkaat ■■ Diabeetikot, sydän- ja verisuonitautipotilaat ■■ Kalliit somaattiset sairaudet (Leskelä ym. 2013.) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeessa näitä paljon palveluita käyttäviä asiakkaita ryhmiteltiin neljään ryhmään palvelujen tarpeen (pieni/suuri) ja palvelujen käytön perusteella (vähäinen/runsas). Selkeän palvelukokonaisuuden muodostaa ryhmä, jossa kuntalaisella palvelujen tarve on suuri ja sote-palvelujen käyttö on runsasta. Kyse on Oulun tutkimuksessa tunnistetuista ryhmistä (Leskelä ym.2013). Tämän ryhmän potilaat ja asiakkaat tarvitsevat paljon palveluita, joita heille myös pyritään parhaalla mahdollisella tavalla järjestämään. Kuitenkin myös nämä asiakkaat, jotka käyttävät ja tarvitsevat paljon palveluita, voivat hyötyä palveluiden koordinoinnista sekä erityistoimenpiteistä mm. ennaltaehkäisemään palveluiden lisääntymisen (esim. ikäihmisten kaatumisen ehkäisy eri keinoin tai sairauden hyvä hoitotasapaino). Erityisesti terveydenhuollossa palvelujen suurkuluttajilla viitataan usein potilaisiin, joilla on paljon käyntejä lääkärinvastaanotolla tai muissa palveluissa. Edellisestä ryhmästä poikkeavan ja haasteellisen ryhmän palvelujärjestelmälle muodostava nämä potilaat, joilla ei näytä olevan ammattilaisen arvion perusteella tarvetta niin suurelle palvelujen käytölle. Runsaan palvelujen käytön taustalla voi olla monenlaista taustasyytä: esimerkiksi yksinäisyyttä, perhe-elämän ongelmia, päihteiden käyttöä, mielenterveysongelmia, työelämän ristiriitoja sekä huonossa hoitotasapainossa olevia somaattisia sairauksia. Löytämällä ratkaisuja näille potilasryhmille ns. turhat käynnit terveydenhuollossa vähenevät, mikä vapauttaa resursseja muiden potilaiden hoitoon ja myös potilaan elämäntilanteeseen voidaan löytää ja etsiä yhdessä tasapainoa tuovia ratkaisuita. Tällaisia ratkaisuita on kehitetty mm. Potku-hankkeissa (www.potkuhanke.fi). Sote-palvelujen kustannustehokkuuden parantamisen näkökulmasta haasteellisimmaksi näyttäytyvät asiakkaat ja potilaat, joiden tiedetään tarvitsevan paljon palveluita käyttämättä niitä. Kyseessä voi olla esimerkiksi kroonisen sairauden hoidon laiminlyönti (esim. diabetes), elämänhallinnan vaikeudet, päihteiden käyttö tai monenlaiset nuoren ongelmat, jotka voivat johtaa syrjäytymiseen. Nämä kuntalaiset tulisi saattaa palvelujen piiriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voitaisiin ennalta ehkäistä ongelmien paheneminen sekä myös etsiä ratkaisuita. Hoitamattomana tämän ryhmän ongelmat aiheuttavat myös yhteiskunnalle suuria kustannuksia esimerkiksi syrjäytymisen, menetettyjen elinvuosien, elinsiirtojen tai huostaanottojen muodossa. Syystä voidaan kysyä, ovatko sellaiset kuntalaiset sote-palvelujen suurkuluttajia, jotka tarvitsevat vähän palveluja sekä myös käyttävät niitä vähän? Kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamisen näkökulmasta tähän kohtaan sisältyy suuri kehittämispotentiaali, jossa palvelujen suuri käyttö ei ole negatiivinen asia. Tähän ryhmään kuuluu suuri määrä pääsääntöisesti hyvin voivia kuntalaisia, joilla on kiinnostusta oman hyvinvoinnin edistämiseen mm. käyttämällä sähköisissä palveluissa saatavilla olevia sairauksien riskikartoituksia, terveysvalmennuksia sekä hyvinvointiteknologian sovelluksia. Kyseessä on kehittämistoimenpiteet, joita on tarkasteltu omahoidon kärkihankkeen yhteydessä. Suurkuluttajien tunnistaminen palvelujen tarpeen ja käytön perusteella A B Palvelujen käyttö vähäistä ja palvelujen tarve pieni Palvelujen käyttö vähäistä ja palvelujen tarve suuri C D Palvelujen käyttö runsasta ja palvelujen tarve pieni Palvelujen käyttö runsasta ja palvelujen tarve suuri Kuvio 1. Sote-palvelujen suurkuluttajien ryhmittely: Palvelujen käyttö ja tarve Sote-palvelujen suurkuluttajien identifiointia koskevasta keskustelusta nousseet haasteet kehittämistyölle: ■■ Sosiaalipalvelujen asiakkaina on moniongelmaisia asiakkaita, joilla sekä palvelujen käyttö että palvelujen tarve ovat suuria. Vaikka terveydenhuollossa on yksinomaan terveyssyistä paljon palveluita käyttäviä, sektorikohtainen erottelu pelkästään sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon asiakkaisiin/potilaisiin ei ole mielekästä. Taustalla on sekä sote-uudistuksen tavoite, että kuntalaisten etu. Jos potilaan sos.puolen asiat ovat retuperällä, tällä ei ole usein voimavaroja sairauksien hoitoon (omahoitoon, terveyden edistämiseen) ja lääketieteen interventioiden hyöty voi jäädä vähäiseksi (hukataan terv.huollon resursseja). ■■ Potilaat/asiakkaat, joilla palvelujen käyttö on suuri ja tarve pieni (eri syistä paljon käyntejä), taustalla voi olla monenlaista sosiaalista ongelmaa. ■■ Missä määrin palvelujärjestelmä tuottaa suurkuluttajia? Jos nykyisin apua ei saa pieniin asioihin (terveysongelma/lääkäriin pääseminen, taloudellinen ongelma/sosiaalinen luototus), asiat ehtivät kertaantua ja ovat vaikeasti korjattavia sitten kun ollaan jo suurkuluttajia. Tunnistetaan myös jossain määrin vallitseva pompottelukulttuuri: kukin toimija ns. putsaa omaa pöytäänsä. Kenellä on kokonaisvastuu potilaasta/asiakkaasta, jos tällä itsellä ei ole voimavaroja viedä omaa asiaansa eteenpäin? Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 7 ■■ ■■ Asiakasraati, kokemusasiantuntijoiden käyttö (ml. koulutus) ja muu asiakkaiden osallistaminen kehittämiseen (esim. palvelumuotoilu) tuottaisi todennäköisesti tähän keskusteluun tärkeää lisätietoa. Pitkäaikaistyöttömiin kohdistuvien toimenpiteiden kehittäminen on vaihtoehto, josta kunnista saataisiin tukea jo taloudellisin perustein. Tämä ryhmä ei välttämättä käytä paljon sote-palveluita, vaikka niitä tarvitsisivatkin. Missä määrin työ tulisi yhdistää työvoiman palvelukeskuksessa tehtävään työhön ja mm. työpajoilla tehtävään työkyvyn arviointiin sekä sosiaalityössä käytettyihin toimintamalleihin? 2.2.2 Vaikuttavuuden arviointia ja rekisteritutkimuksen suunnittelua Suurkuluttajien hallinnan kärkihankkeen yhtenä toimenpiteenä oli tutkimussuunnitelman laatiminen vaikuttavuuden arvioimiseksi. Lähtökohtana vaikuttavuuden arvioimisessa on ollut ennakkotieto siitä, että kaikki maakunnan julkiset sote-palveluiden tuottajat ovat kehittäneet toimenpiteitä suurkuluttajien hallitsemiseksi. Osaltaan kyse on siitä, missä määrin kehitetyillä kohdennetuilla palveluilla saadaan aikaan parempaa palvelujen vaikuttavuutta potilaille/ asiakkaille. Toisaalta kyse on myös kustannusvaikutuksen arvioimisesta. Kuinka paljon uudet palvelut aiheuttavat kustannuksia ja saadaanko niillä aikaan kustannussäästöjä? Mitä sitten on runsas sote-palvelujen käyttö? Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT laati toimeksiantona sote-hankkeelle tutkimussuunnitelman suurkuluttajien hallinnan toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi rekisteritutkimuksen keinoilla. (Pursiainen 2015). Tutkimussuunnitelmaa työstettiin yhdessä VATT:n tutkijan ja maakunnallisen työryhmä yhteistyössä. Tutkimussuunnitelman laatineet VATT:in tutkijat ja Päijät-Hämeen liiton edustajat ovat päätyneet siihen että pilottihanke on paras toteuttaa ns. satunnaistettuna kontrolloituna kokeena. Tällaisessa kokeessa pilottihankkeeseen kuuluvat suurkuluttajat satunnaistetaan ns. käsittely- ja kontrolliryhmiin. Näistä käsittelyryhmään kuuluville tehdään yhdistetty hoito- ja palvelusuunnitelma, jälkimmäiset pysyvät nykyisessä järjestelmässä. Hankkeen tuloksia arvioidaan sitten vertailemalla näitä kahta ryhmää. (Pursiainen 2015) 8 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto Tutkimuksen toteuttamiseksi työryhmän työskentelyssä saavutettiin konsensusratkaisuja useista yksityiskohdista koeasetelman muodostamiseksi. Kohdepopulaation määrittelyssä hyödynnettiin palvelutuottajien tilastointia. Osa ratkaisuista jäi sote-hankkeen toimeksiannon aikana vielä avoimeksi ja niitä on sittemmin työstetty edelleen kansallisen tutkimuskonsortion yhteistyössä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän toimiessa jatkotyöskentelyn vetäjänä maakuntatasolla. Päijät-Hämeen suurkuluttajien hallintamalli – kokeilun tutkimussuunnitelman määrittelyn keskusteluteemat (ks. Pursiainen 2015). ■■ Kohdepopulaatio ■■ Otoskoko ja rekrytointi ■■ Vastemuuttujat ja odotettavissa olevat tulokset ■■ Tutkimuseettiset kysymykset ■■ Aikataulu ja seuranta ■■ Käytännön järjestelyt ■■ Budjetti ja rahoitus Arvioitavaksi hallintamalliksi sovittiin hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen kohdepopulaatiolle osana Parempi Arki-hankkeen (Phsotey 2015) toimenpiteitä Päijät-Hämeessä. Potilaiden käyntitilastojen perusteella kohdepopulaatioksi sovittiin täysi-ikäiset kotona asuvat potilaat, joilla on vuodessa lääkärikäyntejä (perusterveydenhuollossa/päivystyksessä) seitsemän tai enemmän. Määrittelyllä on pyritty takaamaan tutkimusta varten riittävän suuri kohdepopulaatio ottaen huomioon samalla satunnaiskokeen vaatimukset (tutkimukseen osallistujista puolet arvotaan käsittelyryhmään ja puolet verrokkiryhmään) sekä ennakoimalla tutkimuksesta kieltäytymisen vaikutukset. 2.2.3 Hallinnan keinojen kartoitusta ja kehittämisen haasteita Maakunnassa vireillä olevia paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden identifioinnin ja hallinnan keinoja koottiin yhteen työryhmässä peruspalvelujen osalta. Erityisesti terveydenhuollossa ”pelimerkit alkavat olla jo koossa”. Toimintakäytäntöjä oli kehitetty peruspalvelukeskus Aavassa ja Oivassa sekä Heinolan ja Lahden kaupungeissa. Koska sote-hankkeen tavoitteena on maakunnallinen kehittäminen, esitetään seuraavassa taulukossa erilaisia keinoja erottelematta niitä tuottajakohtaisesti. Ratkaisut ovat kohdistuneet työvälineiden käyttämiseen, työnjaon Taulukko 1. Sote-palvelujen suurkuluttajien haltuunoton keinoja Välineet Henkilöstö Osaaminen Työnjako Tunnistaminen Tulevaisuuden terveyskeskusmalli Lääkäreiden saatavuus Erityisosaaminen SH-Lääkäri-tiimit Pitkä sairauskertomus Segmentointi SH-saatavuus Akuuttivastaanotto Oma SH:n puhelinvastaanotto Ei hoitosuunnitelmaa (HS) Hoitosuunnitelma Työvoiman palvelukeskus Paljon käyntejä (HS:n jälkeen) Effican omahoitoalusta Asiakasohjausyksiköt Tuttu hetu, puh.nro, nimi, kasvot Terveystarkastukset Sähköiset palvelut Paljon käyntejä päivystyksessä Sairauksien riskitestit Päihde-MT-tiimi Paljon eri palvelujen käyttöä Teemapäivät, tempaukset Elma-tiimi* Yhteistyö yksiköiden välillä Verkostoyhteistyö kehittämiseen sekä henkilöstömäärän riittävyyden ja osaamisen varmistamiseen. Työryhmässä todettiin myös, että jo hyvin aloitetusta kehittämistyöstä huolimatta tämän kärkihankkeen kohdalla on tunnistettavissa vielä useita haasteita. Maakunnan tuottajien nimeämistä haasteista on laadittu oheen yhteenveto. Suurkuluttajien hallinnan haasteet Päijät-Hämeessä identifiointikeskustelussa ■■ ■■ ■■ ■■ ■■ Luomatta maakunnallinen malli (Pth, Esh, sosiaalityön palvelut) Suurkuluttajien, oikeiden sellaisten, löytyminen Palvelujen tarjoaminen psykiatrisen taustan omaaville suursuurkuluttajille Kaikille ei hoitosuunnitelmakaan toimi – tälle ryhmälle ratkaisujen löytäminen Hoitosuunnitelmien laatiminen sovittu keinoksi – etenee hitaasti 2.2.4 Syventymistä asiakkaan näkökulmaan Keväällä 2015 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeessa teetettiin toimeksiantona Toimiva Oy:llä (2015) pieni kehit- tämistoimenpide tuomaan esille sote-palvelujen suurkuluttajuutta asiakkaan näkökulmasta. ”Asiakkaan oman äänen hyödyntäminen palvelujen ja verkostoyhteistyön kehittämisessä” Toimiva Oy konsultit ovat toteuttaneet useita kehittävän työntutkimuksen menetelmään perustuvaa haasteellisten moniongelmaisten asiakkaiden palveluiden kehittämistä. Sote-hankkeessa konsultit keräsivät aineistoa suostumuksen antaneen sote-palvelujen suurkuluttajaksi tunnistetun yhden asiakkaan tapauksesta haastattelemalla asiakasta itseään, hänen omaistaan sekä asiakasta hoitaneita ja palvelleita toimijoita. Asiakasta hoitaneet tahot sekä suurkuluttajien hallinnan työryhmän jäsenet käsittelivät konsultin johdolla kahdessa työpajassa aineistosta esille nousseita teemoja palvelujärjestelmän kehittämisen näkökulmasta. Työskentelyn tuloksena työpajatyöskentelyssä laadittiin kehityskartta maakunnan toimijaverkostolle, jotka työskentelevät yhdessä paljon palveluita käyttävien asiakkaiden/potilaiden kanssa. Kartta tuo esille sekä olemassa olevat vahvuudet, että kehittämisen suunnan. Työskentelyyn osallistuneet toivat esille rohkeasti esille kehittämisen haasteita erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteis- Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 9 Uudet työtavat, välineet & yhteistyö? • Asiakkaat ja omaiset palvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä hoito- ja palvelusuunnitelmassa • Verkostomainen toimintatapa ja johtaminen palveluissa • Asiakkaan prosessin johtaminen ja koordinointi • Proaktiivinen, etsivä, jalkautuva työ Asiakkaat ja palvelut, jotka opittu hallitsemaan hyvin? Asiakkaat ja palvelut, joissa uusia vaatimuksia ja odotuksia? • Yhden sairauden hallitseminen • Akuutti päivystys (selkeät, tarkkarajaiset medisiiniset ongelmat) • Omat palvelut (oma siilo) talouden kannalta • Lasten huostaanotot • Sosiaalipäivystys • Toimeentulotuki Opitut työtavat, välineet & yhteistyö? Työt osataan ja ne sujuvat Uusi toimintamalli • Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret • Hyvin koulutetut asiakkaat, paljon osaamista & tietoa • Työrajaamaton porukka • Moniongelmaiset, monimutkaiset ongelmat • Kokonaisvaltainen palvelu (esim. kotiin vietävät palvelut) • Kokonaisvaltainen kustannusvaikuttavuusajattelu & koko ketjun näkeminen • Matalan kynnyksen palvelut • Osaoptimointi • Hoito- ja palvelusuunnitelma yksittäisen ammattilaisen tekemänä, organisaatiokeskeisesti • Verkostomainen toimintatapa kehittämisessä & idea (ei systemaattista, henkilöistä riippuvaista) • Kokemusasiantuntijat • Siilomainen johtaminen • Reaktiivinen työ Kuvio 2. Paljon palveluja käyttävien asiakkaiden toimijaverkoston kehityskartta kehittämisen näkökulmasta. Verkostoyhteistyöstä puhutaan kyllä ja kunkin toimialan sisällä on kehitetty asiakasprosesseja hyvinkin pitkälle. Tästä huolimatta sote-integraatio ei käytännössä vielä asiakkaan palvelussa toteudu kaikilta osin verkostotyön edellyttämällä tavalla. Kehittäminen edellyttää myös joistain jo opituista asioista luopumista erityisesti osaoptimoinnin osalta. Katkoviivoilla kuviossa 2 havainnollistetaan mahdollisia kehityspolkuja kohti uutta toimintamallia. 10 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto Kehityskartta havainnollistaa joitain sekä nykyisen toiminnan vahvuuksia että kehittämisen paikkoja. Koska käsitelty aineisto oli varsin suppea, kehittämiseen varattu aika lyhyt ja työpajaan osallistuneiden asiantuntijoiden määrä melko pieni, kehityskarttaa voidaan pitää ennen kaikkea avauksena jatkokehittämiselle. Se kokoaa myös jäsennellysti yhteen niitä kehittämisen haasteita, joita suurkuluttajien hallinnan työryhmän työskentelyssä käsiteltiin myös muiden aiempien kokoontumisten aikana. 2.3 Laitosvaltaisuuden vähentäminen 2.3.1 Johdanto Laitosvaltaisuuden vähentäminen valittiin toiseksi kärkihankkeeksi, jolla Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokkuutta ja palvelujen vaikuttavuutta kehitetään. Yhteistyössä julkisten sote-palvelujen tilaajien ja tuottajien kanssa sovittiin neljästä toimenpidekokonaisuudesta laitosvaltaisuuden vähentämisen toteuttamiseksi. Lisäarvoa kehittämistyöhön pyrittiin tuomaan erityisesti maakunnallisen tarkastelunäkökulman kautta, sillä kaikki maakunnan julkisen sote-palvelun tuottajat vähensivät kukin oman toimintansa osalta laitosvaltaisuutta mm. vähentämällä vuodeosastopaikkoja. Maakuntatason tarkastelussa laitosvaltaisuuden vähentämisen mahdollisuuksia tuovat esille toimenpidekokonaisuudet, joissa tarkastelussa on prosessien kehittäminen, laitospalvelurakenteen uudistaminen, toimintakyvyn arviointi ja kotona asumisen tukeminen. 2.3.2 Prosessien tehostamista ja kustannussäästöjä Lean-menetelmällä Sote-hankkeessa toteutettiin toimeksiantona Laatukeskuksella Lean-valmennus, jossa valmennettavien kehittämishankkeet kohdistuivat vuodeosastoilla tehtävän työn tehostamiseen. Lean Six Sigma Green Belt-valmennuksessa maakunnan jokaisen julkisen sote-palvelujen tuottajan kaksi edustajaa sai valmiudet laadukkaaseen kehittämistyön jatkamiseen osastoilla. Alkuperäisenä tavoitteena oli valmennuksessa aloitetun kehittämistyön levittäminen maakuntaan tätä tehtävää varten nimitettävän työryhmän avulla, mutta projektiaika osoittautui tähän liian lyhyeksi. Lean-kehittäminen on yksi keinoista, joilla laitosvaltaisuuden vähentämiseen ja siihen liittyvään palvelujen kustannustehokkuuden parantamiseen voidaan puuttua ns. matalalla kynnyksellä parantamalla palveluprosesseja ja tehostamalla niitä. Kyse on resurssitehokkuudesta, eli siitä kuinka hyvin hyödynnämme käytössä olevia resursseja (ihmisiä, koneita ja laitteita, tiloja jne.). Samalla kyse on virtaustehokkuudesta, siitä miten nopeasti prosessit viedään alusta loppuun. Tehokkuuden esteenä voi olla erilaiset hukkaa aiheuttavat tekijät toiminnassa. (Isomäki 2015). Lean valmennukseen osallistuneiden kehittämisprojektit osoittavat omalta osaltaan, että merkit- tävä arvovirtausta vähentävä hukka sote-palveluissa (ks. Isomäki 2015) muodostuu odotusajoista. Potilaiden kohdalla odotusaika voi muodostua tutkimuksiin pääsystä (ks. Lavonius 2015), vuodeosastolta kotiutumisesta (ks. Nikula-Holttinen 2015, Sirén 2015) sekä hoiva-asumispalveluihin siirtymisen odottamisesta vuodeosastolla (ks. Sakomaa 2015). Tämänkaltaisissa tapauksissa ns. turhan odottamisen kustannukset ja ilman resurssileikkauksia toteutettavat säästöt on laskettavissa ennakkoon euromääräisiä arvioina (ks. Timonen 2015a). Lean valmennukseen osallistuneiden kehittämistyöt osoittavat myös toisen merkittävän hukan vuodeosastoilla, jossa kustannusvaikutus kohdistuu sekä henkilöstöön että potilaisiin. Lääkärikierrot ja niiden sujuvuus osastolla (ks. Eerola 2015, Timonen 2015a, Toivanen 2015) sekä raportointien ja palaverikäytäntöjen tehokkuus (ks. Poikala 2015, Jokela 2015) vaikuttavat mihin henkilöstö käyttää työpanoksensa. Tällöin suuri kumuloituva merkitys on esimerkiksi sillä, kuinka paljon aikaa käytetään päivittäin toistuviin raportointeihin osastolla ( Jokela 2015). Käytäntöjen parantamisesta vapautuva aika ja henkilöstön työpanos olisi käytettävissä potilastyöhön esim. kuntoutuksen tukemisessa. Toteutetuissa kehittämisprojekteissa sujumattomuuden taustalta tunnistettiin useita erilaisia ns. juurisyitä, jotka liittyivät mm. lähetteiden laadun vaihteluun, potilastietojen kirjaamisen laatuun sekä ajankohtaan tiedon siirtämiseksi aamu ja iltavuoroa tekevän henkilöstön välillä, lääkärin ja hoitajan väliseen työnjakoon, potilasta koskevien tietojen/ tutkimustulosten puuttumiseen sekä SAS-prosessin kehittämistarpeisiin. (Eerola 2015, Jokela 2015, Lavonius 2015, Nikula-Holttinen 2015, Poikala 2015, Sakomaa 2015, Sirén 2015, Timonen 2015a, Toivanen 2015) 2.3.3 Palvelurakenteen uudistamista -kärkenä akuuttivuodeosastohoito Laitosvaltaisuuden vähentämisessä suuret potentiaaliset kustannussäästöt on saavutettavissa tekemällä muutoksia palvelurakenteeseen. Sote-hankkeessa uudistamisen kärkenä oli akuuttivuodeosastohoidon palvelurakenteen tarkastelu maakuntatasolla. Kyse ei ollut julkisella sektorilla runsaasti käytetystä palveluverkkoselvityksestä, jossa keskiössä on palveluverkon karsimisesta saatavien kustannussäästöjen etsiminen. Taustalla oli 2013 valmistu- Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 11 Taulukko 2. Sote-hankkeessa toteutetut Lean-valmennuksen kehittämisprojektit Organisaatio Yksikkö Hanke Lahden Kaupunki Lahden kaupunginsairaala Lähete- (ja jono) käytännöt LKS:n Geriatrisessa keskuksessa PHSOTEY PHKS, neurologian klinikka Osastokierto neurologian os:lla PHSOTEY PHKS, neurologian klinikka Hoitajan työpäivä OIVA Asikkalan TK Vuodeosaasto Kotiutuksen kehittäminen vuodeosastoilla (Asikkala) OIVA Sairaalapalvelut Kotiutuksen kehittäminen vuodeosastoilla AAVA Iitin vuodeosastot Iltapäivän raporttiin käytettävän ajan puolittaminen Heinolan kaupunki Heinolan TK os.11 Lääkärinkiertojen sujuvoittaminen osastolla 11K Heinolan kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Hukan poisto lääkärikierrolta AAVA Koti- ja asumispalvelujen hallinto Vuodeosaston SAS-prosessi Lahden kaupunki Sairaalapalvelupäällikkö Akuuttiosaston kuntoutuspalaveri neen NHG:n (NHG 2013) selvityksen esitys, jonka mukaan vuodeosastoa tarjoavien yksiköiden määrä on tarpeeseen nähden liian suuri maakunnassa. Sote-hankkeessa jatkettiin selvityksen työtä teettämällä maakunnallisista asiantuntijoista koostuvalla työryhmällä ja NHG:llä suunnitelman, miten akuuttivuodeosastohoito olisi tuotettavissa maakunnassa kustannustehokkaasti sekä samalla parantamalla yhä edelleen potilaiden saamaa hoitoa ja hoidon vaikuttavuutta. NHG:n (NHG 2015) laatimassa raportissa esiteltiin nykytilaan liittyvät ongelmat sekä niiden ratkaisemiseksi uusi ehdotus palvelurakenne, joka on myös kuntien maksukykyä vastaava. Ongelmakohdat muodostuvat palvelurakenteen sirpalemaisuudesta sekä siitä, että vanha palvelurakenne ei enää kaikilta osin riitä tarjoamaan palveluita yhä ikääntyneemmän ja moninaisia palveluita tarvitsevan väestön tarpeisiin. Ammattitaitoinen henkilöstö tekee parhaansa olemassa olevien reunaehtojen puitteissa. Perusterveydenhuollon vuodeosastoista on muodostunut eräänlaisia sosiaali- ja terveydenhuollon varaventtiileitä, joiden käytöllä tasataan muun palvelujärjestelmän puutteita. Vuodeosastoilla hoidetaan lyhytaikaista hoitoa tarvitsevien potilaiden rinnalla myös muita, kuin lyhytaikaista ns. akuuttihoitoa tarvitsevia potilaita. Osastoilla hoidetaan muun muassa saattohoitopotilaita, pitkäaikaishoidossa olevia potilaita (yl. vanhuksia) sekä potilaita, jotka odottavat hoiva-asumispaikan vapautumis- 12 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto ta tai voinnin kohenemista mahdollistamaan paluu kotiin tai hoiva-asumiseen. Hyvin heterogeenisten potilasryhmien hoitaminen useissa yksiköissä maakunnassa ei NHG:n (2013;2015) selvitysten perusteella ole tarkoituksenmukaista kaikilta osin. Keskittämällä tiettyjen potilasryhmien hoito erillisiin yksiköihin voidaan sekä parantaa kustannustehokkuutta että hoidon vaikuttavuutta. Suuremmissa yksiköissä voidaan käyttää resurssit entistä tehokkaammin. Osaamisen keskittymisen myötä potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa riippumatta kotipaikkakunnasta. Tämä näkökulma korostuu erityisesti AVH-potilaiden kuntoutuksessa. Osa palvelurakenteen uudistamisen ratkaisusta liittyy siihen, että potilaat, jotka eivät vuodeosastohoitoa tarvitse pyritään hoitamaan muualla. Siihen sote-hankkeessa on kehitetty uusi ehdotus täydentämään olemassa olevaa palveluvalikoimaa. Uusi kolmiportainen palvelurakenne Sote-hankkeen valmistelutyön tuloksena laadittiin esitys uudesta maakunnallisesta palvelurakenteesta, jolla tuotetaan akuuttivuodeosastohoito sekä eräät siihen liittyvät sote-palvelut. Uusi rakenne koostuu lähipalveluna tuotetuista arviointiyksikköjen, perustason vuodeosastojen sekä vaativan erikoisosaamisen keskittämisestä. Uudistus tuottaa nykyistä parempia palveluita kuntalaisille aikuisväestölle akuuttihoidossa, saattohoidossa, vanhusten palveluissa sekä kuntoutuksessa. (NHG 2015) Kuvio 3: Uusi kolmiportainen palvelurakenne (NHG 2015 muokattu ks. Liite 3) van perustason vuodeosastot tarvitsevat toimiakseen virka-aikana päivittäin käytettävissä olevat riittävät laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Osastot voivat profiloitua eri sairauksiin joko kokonaisiVaativa na osastoina esimerkiksi Lahdessa tai osastoilla on kuntoutus eri sairausryhmille erikoistuneet hoitotiimit, jotta henkilökunnan riittävä osaaminen saadaan varmistettua. (Timonen 2015b) Vaativa Geriatrinen Jatkossa on huolehdittava, että koko Päisaattoosaamisjät-Hämeen alueella esimerkiksi saattohoito keskus hoito onnistuu laadukkaasti kaikissa asumispalveluyksiköissä, että asukas saa olla tutussa ympäristössä loppuun asti. Päijät-Hämeen keskusAkuuttiKuntoutusosastot sairaalan palliatiivinen yksikkö osastot on tarjonnut 1.6.2015 alkaen Päijät-Hämeessä vaativan tason palliatiivista hoitoa (C-taso). ParanArviointiArviointiArviointiArviointiArviointitumattomasti saiyksikkö yksikkö yksikkö yksikkö yksikkö raita potilaita on aina hoidettu terveydenhuolUudistus akuuttihoidon ja palliatiivisen lon resurssein, mutta erityisesti vaativan palliatiihoidon näkökulmista visen hoidon osaamisen ja resurssien keskittämisLääketieteellisin perustein tarvittava sairaalahoito tä on pidetty tarpeellisena ja kustannustehokkaana terveyskeskuksissa luokitellaan jatkossa vaativaktapana turvata palvelut. Luontevinta keskittäminen si perustason hoidoksi, mikä on tarkoitettu akuuon erikoissairaanhoidon palveluiden ja päivystystisti sairastuneille, tehokasta kuntoutusta tarvitsekeskusten yhteyteen, jossa toimii erityiskoulutettu ville tai niille saattohoitopotilaille, joilla tarvitaan moniammatillinen työryhmä ja hoito on saavuteterityisosaamista. Vaativa perustason vuodeosasto tavissa 24/7. tarkoittaa sitä, että hoito ei onnistu ilman aktiivisTavoitteena on ollut turvata potilaille hyvä laaduta kokeneen lääkärin työpanosta ja myös hoitajilkas hoito, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ta vaaditaan erityisosaamista. Vuodeosastoilla hoikonsultaatiotuki sekä alueellinen koulutus. Itsehoito on aktiivista, tehokasta ja kuntouttavaa ja näiden toa voidaan toteuttaa kotona, vaativan perustason tehokkaiden hoitojaksojen tulee olla mahdollisimvuodeosastoilla ja palvelutaloissa. Hoitopolkujen man lyhyitä. Vuodeosastohoidolle on selkeä lääkekehittäminen, hoidonporrastus sekä verkostoitutieteellinen syy, millä perusteella nimenomaan saiminen ovat luonteva osa toimintaa, jolla pyritään raalahoito on tarpeen. tukemaan laadukkaan palliatiivisen hoidon toteutMikäli potilaan kunto on sellainen, ettei hän tamista tasapuolisesti kaikkien päijäthämäläisten voi enää kotiutua ollenkaan, seuraava porras löypotilaiden hyödyksi. (Virkki 2015) tyy asumispalveluista, joissa tarjotaan ympärivuorokautista hoivaa. Vuodeosastoa ei käytetä asumiUudistus kuntoutuksen näkökulmasta seen. Tämä on myös inhimillisesti kestävin ratkaisu. Päijät-Hämeessä aivoverenkiertohäiriöpotilaiden Vaativan perustason hoito keskitetään alueella selkuntoutuksen osittaisesta keskittämisestä Lahlaisiin yksiköihin, missä on varmistettavissa riittäden kaupunginsairaalaan on saatu viime vuosien vää asiantuntemusta hoitoon. Käytännössä vaatiaikana hyviä kokemuksia. Akuuttivuodeosastohoivan perustason vuodeosastoiksi soveltuvat Lahden, don selvityksessä todettiin, että moniammatilliHeinolan, Orimattilan ja Hollolan osastot. Vaatisen, intensiivisen ja laadukkaan kuntoutuksen saa- Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 13 tavuuden varmistamiseksi vaativin kuntoutus tulee keskittää mm. osaamisen ja uusien kuntoutuskeinojen varmistamiseksi. Vaativan kuntoutusosaston sijoituspaikka tulisi olla erikoissairaanhoidon välittömässä läheisyydessä. Vaativaan kuntoutukseen ohjataan mm. aivoverenkiertohäiriöpotilaita ja aivovammapotilaita. Osastolla toimii mm. erikoislääkäri, kuntoutukseen perehtynyt hoitohenkilöstö, neuropsykologeja, puheterapeutteja, fysio- ja toimintaterapeutteja ja sosiaalityöntekijä. Vaativan perustason vuodeosastohoidossa kuntouttava työote on keskeistä, ja riittävät fysio- ja toimintaterapiamahdollisuudet on turvattava. On suositeltavaa, että osa osastoista profiloituu neurologiseen ja ortopediseen kuntoutukseen. Vaativan perustason neurologiseen kuntoutukseen ohjataan esimerkiksi henkilöt, jotka eivät ole kykeneviä intensiiviseen kuntoutukseen. Ortopediseen kuntoutukseen voitaisiin keskittää mm. lonkka-murtumakuntoutujat. Arviointiyksiköihin järjestetään kuntoutukseen ja kuntoutustarpeen arviointiin fysioterapia- ja toimintaterapiapalveluja. Kotikuntoutuksen tehostamista tarvitaan edelleen. (Mikkelsson 2015) Uudistus vanhuspalvelujen näkökulmasta Toimivien asiakaslähtöisten vanhuspalvelujen peruspilarin muodostaa hyvä asiakasohjaus. Pääpaino palveluissa on ennaltaehkäisevissä ja kevyissä palveluissa. Ikääntyneiden kotona asuminen mahdollistaminen on kärkitavoite. Kotona asumista tukevat palvelut ovat avainasemassa. Toimiva kotihoito, kotiin vietävät kuntoutus- ja asiakkaan tarpeen mukaiset sairaanhoidon palvelut muodostavat asiakaslähtöisen palvelukokonaisuuden. Silloin, kun ikääntynyt ei voi asua turvallisesti kotona, järjestetään hänen palvelu aktiivisuutta tukevassa asumispalvelussa. Uudistuvilla kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäritoiminnalla turvataan ikääntyneiden kotona asuminen sekä vähennetään sairaalahoidon ja päivystyshoidon tarvetta. Kotona asumisen tukiyksikköinä toimivat arviointi- ja kuntoutusyksiköt, jotka muodostetaan seudun palvelutarve ja maantieteellinen kartta huomioiden. Väestökeskittymissä ne voivat sijaita osana sairaalapalvelukokonaisuutta. Pienemmissä väestökeskittymissä ja haja-asutusalueilla ne voivat sijaita esimerkiksi asumispalvelujen yhteydessä. Lisäksi selvitettäväksi tulee liikkuvien palvelujen uudenlainen hyödyntäminen. Sairaalapalve- 14 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto lut kootaan tarkoituksenmukaisiin riittävän suuriin toimintakokonaisuuksiin alueen palvelutarve huomioiden. Tiettyjä palveluja, kuten muistisairauksien tutkimus- ja kuntoutus, vaativa palliatiivinen hoito sekä eritysosaamista vaativa kuntoutus, on tarkoituksenmukaista keskittää. Vaativaa eritysosaamista kuten geriatrinen osaamiskeskus, palliatiivinen hoito ja vaativa kuntoutus sekä ikäihmisten päivystys ja osa akuuttigeriatrista hoitoa on tarkoituksenmukaista keskittää päivystyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon palvelujen yhteyteen. (Rautiainen 2015) 2.3.4 Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi – RAI-kehittäminen RAI-kehittäminen oli yksi toimenpidekokonaisuus, jolla Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeessa tuettiin laitosvaltaisuuden vähentämistä. RAI (Resident assessment instrument) on asukkaan/asiakkaan arviointiväline, jolla sosiaalija terveydenhuollossa voidaan arvioida asiakkaan toimintakyky, suunnitella sen pohjalta tarvittavat palvelut, sekä seurata palvelujen vaikuttavuutta. Kerättyjä tietoja voidaan hyödyntää palvelujen johtamisessa sekä yksikkötasolla että vertailutiedolla kotimaisten sekä tietyiltä osin myös kansainvälisten toimijoiden kesken (Finne-Soveri 2015). RAI on kansainvälinen järjestelmä, joka on käytössä yli 30 maassa. Sen käyttö on sopimuksen varaista ja perustuu maksullisten RAIsoft ohjelmistojen ja lisensoitujen tuotteiden käyttöön. (RAIsoft 2015) RAI-järjestelmän käyttöalueita Suomessa ovat iäkkäiden palvelut sekä yli 18 v. potilaiden psykiatria. Iäkkäiden palveluihin on erilliset sovellukset käytettäväksi mm. laitoshoidossa, kotihoidossa, akuuttihoidossa (kehitteillä) ja laitoskuntoutuksessa (pilotti). Psykiatrian sovelluksia on kehitetty mm. psykiatrisen sairaanhoidon, psykiatrisen avohoidon tarpeisiin sekä akuuttitilanteiden arviointiin. (RAIsoft2015). Oheinen kuvio havainnollistaa järjestelmän mahdolliset käyttöalueet osana sosiaali- ja terveyspalveluita. RAI-järjestelmän käytössä asiakas ja tämän omaiset ovat keskeisessä asemassa arvioitaessa asiakkaan yksilöllistä palvelutarvetta. RAI-järjestelmä antaa tukea yksilöllisten hoidon tavoitteiden asettamisessa sekä toteutetun hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa (RAIsoft 2015) muun muassa seuraavasti: ■■ asiakkaan palvelutarpeen selvittämiseen ja päivittämiseen Mikä on RAI R esident = asukkaan/asiakkaan A ssessment= arviointi I nstrument= väline RAI = Tiedonkeruun ja havainnoinnin työväline • Arkikäytössä = toimintakyvyn arvioinnissa ja hoidon suunnittelussa • Hoidon ja palvelujen suunnitteluapuvälineenä • Tutkimushankkeissa RAI- arviointietietojen hyödyntäminen joka tasolla • • • • • Asiakas – Yksikkö - Organisaatio Moniammatillinen hoitotyön tiimi Lähiesimies, vastuuhenkilöt Johto Kuntataso MDS Toimintakyvyn arviointi Laatutyöskentely Hoidon suunnittelu Jatkuva käyttö Kuvio 4: Mikä on RAI RAIsoft.net RAIsoft.net Palvelutarpeen/Toimintakyvyn arviointi, SAS Screener Oulu • RAI-HC • RAI-LTC • RAI-AC • RAI-PAC • RAI-ESP • RAI-CMH • RAI-MH • Erikoissairaanhoito • Aluesairaala • Päivystysvastaanotto • Terveyskeskus • Kuntoutusyksiköt (alle 1 kk / yli 1 kk) • Lyhytaikaishoito, säännölliset intervallijaksot • Ympärivuorokautinen hoito • Vanhainkoti • Tehostettu palveluasuminen • Palveluasuminen • Asumispalveluyksiköt • Kotihoito • Tukipalvelut MNA� • Mielenterveyskysymykset • RAIsoft-Feenix - Lääkeseula • Rai-mittariarviointi • Hoitosuunnitelmamoduuli THL-vertailukehittäminen • RAIsoft Johtajamoduuli • Raisoft Laatumoduuli Kuvio 5. RAI.järjestelmän käyttöalueet Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 15 ■■ ■■ ■■ osana asiakkaan hoidon, kuntoutuksen ja palvelun suunnittelua, toteutusta ja arviointia (hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat) selvitettäessä etenevän / oireiltaan vaihtelevan sairauden tai ikääntymisen vaikutusta toimintakykyyn ja mahdollisesti lisääntyvään / vaihtelevaan avuntarpeeseen arvioitaessa ja seurattaessa hoidon/kuntoutuksen, tai muiden vastaavien toimenpiteiden ja/tai annettujen palvelujen vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn ja avuntarpeeseen. (Lehtinen 2015) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeessa RAI-kehittämisen työryhmässä tutustuttiin sekä kehittämistarpeisiin että tarjolla oleviin sovelluksiin. Toimintakyvyn arviointiin todettiin olevan tarjolla useita mittareita ja välineitä. RAIn arvioitiin tarjoavan laajimman kattavuuden toimintakyvyn eri osa-alueiden arviointiin (ks. STM 2006). Se on ollut käytössä Lahden kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa vuodesta 2011 ja raportin kirjoittamisen aikaan käytössä oli kolme sovellusta (Ikääntyvien laitoshoito, kotihoito, pal- RAI ja hoitotyön prosessi Vastuutyöntekijä/ omahoitaja (vastuuhoitaja)/ moniammatillinen hoitotyön tiimi RAI-arviointiprosessi RAI hoidonsuunnitteluprosessi Palveluntarpeiden selvittäminen Hoidon tavoitteiden asettaminen lähtötilanteen kuvaus, yksilöllisyys mitattava, konkreettinen, realistinen, toteuttavissa oleva • RAI-mittarit – henkilön suoriutumisen taso • RAPs/CAPs – riskitekijät, voimavarat, ongelmat • MNA - ravitsemustila • MDS – arvioinnin yksittäiset kysymykset • RAI-mittariasteikon tavoitetaso • Mitä tavoitellaan – voimavarojen vahvistaminen, riskin/ongelman poistuminen, oireen lievittyminen Esim. Kipuasteikko 1, polvikipujen lievittyminen ja kävelykyvyn parantuminen Esim. Kipuasteikko 2, asiakkaalla päivittäin kävellessä molemmissa polvissa kipua joka rajoittaa liikkumista Moniammatillinen hoitotyön tiimi Hoidon tulosten/ vaikuttavuuden arviointi säännöllisesti Hyödyntäen RAIsoft ”Vertaa” -toimintoa Asiakas Jatkuva arviointi päivittäisen kirjaamisen avulla Kipu lievittynyt, Kipuasteikko 1, ei päivittäistä polvikipua, kävelykyky parantunut Kuvio 6. Asiakas keskiössä (RAIsoft 2015) 16 Palvelusuunnitelma Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto Omaiset Hoidon toteutus – hoitotyön menetelmät • määritetään keinot, miten asetettu tavoite saavutetaan • Huomioidaan kaikkien rooli veluohjaus). Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluiden muilla tuottajilla (peruspalvelukeskus Aava ja Oiva sekä Heinola) RAI oli käytössä vähäisemmässä määrin ikääntyvien palveluissa. Lahdessa RAIn hyödyntäminen oli varsin laaja-alaista. Muun muassa kaikki vanhusten palvelujen asiakaskriteerit olivat RAI-pohjaisia ja sitä hyödynnettiin iäkkäiden kaatumisen ehkäisyssä (THL 2015), iäkkäiden lääkehoito-ongelmien tunnistamisessa, kuntoutuksessa sekä muistikoulutuksessa (Lehtinen 2015). Toimintakyvyn arviointiin perustuva palveluiden järjestäminen asukkaille on yksi avaintekijä laitosvaltaisuuden vähentämisessä. Ensinnäkin yhtenäisen arviointijärjestelmän käyttöönotto maakunnassa edistää palveluiden laadun kehittämistä sekä ostopalveluiden hallintaa. Ostopalveluiden hankinnassa yhtenäisten kriteerien käyttö palvelutarpeen arvioinnissa edistää sekä hoidon laadun arviointia että myös tarpeen arviointia. Tämä korostuu erityisesti arvioitaessa potilaan/asiakkaan laitosasumisen tarpeen lakkaamista. Useissa sote-hankkeen työryhmissä oli todettu, että laitosasumisen purkaminen edellyttää myös asiakasvirran tarkastelua siten, että voinnin parantuessa siirtyminen laitoksesta kotiin tai kodinomaiseen ympäristöön voi olla mahdollista (ks. NHG 2015, Sakomaa 2015). Sen lisäksi oikea-aikaisella ikäihmisen toimintakyvyn arvioinnilla voidaan lisätä kotiin vietävien palveluiden tarjontaa ja ennaltaehkäistä ns. raskaiden palveluiden kuten hoiva-asumisen tai tehostetun paleluasumisen piiriin joutuminen. Palvelutarpeiden selvittäminen ja sen perustuminen järjestelmälliseen, moniulotteisen toimintakyvyn arviointiin on yksi tärkeistä osatekijöistä kehitettäessä vanhuspalvelurakennetta. Tämä tuli esille myös hankkeen yhteydessä järjestetyssä THL:n vetämässä alueellisessa ikäihmisten palvelurakenteen kehittämistyöpajassa syksyllä 2014. (Mäkelä 2014) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeessa järjestettiin keväällä 2015 koulutus, jossa alueellisille toimijoille jaettiin tietoa monipuolisesti RAI-järjestelmän käyttöönoton maakunnallisesta hyödystä sekä vanhustyössä että psykiatriassa (Finne-Soveri 2015; Lehtinen 2015; RAI-Soft 2015). Maakunnassa tehtiin tämän työstämisen pohjalta periaatepäätös vanhustyön RAI:n vaiheittaisesta käyttöönotosta maakuntaan osana sote-uudistuksen etenemistä. Psykiatrian osalta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ja Päijät-Hämeen keskussairaala otti vetovastuun psykiatrian RAI:n käyttöönotosta ensin yhdellä osastolla, minkä jälkeen vaiheittain järjestelmä otettaisiin käyttöön koko maakunnassa erikseen sovituilla osa-alueilla. 2.3.5 Kotona asumisen tukeminen Kotona asumisen tukeminen oli neljäs toimenpidekokonaisuus laitosvaltaisuuden vähentämisen kärkihankkeen osana. Laitosvaltaisuuden vähentämisen onnistuminen edellyttää kotiin vietävien palvelujen kehittämistä. Osaltaan kyse on siitä, että osa laitoksissa nyt annetuista palveluista annetaan tulevaisuudessa asiakkaiden kotona. Kyse voi olla muun muassa sairauksien hoidosta, kuntoutuksesta ja saattohoidosta. Ennen kaikkea painotus on ikäihmisissä ja tavoitteeksi voidaan asettaa omassa kodissa asumisen tukeminen mahdollisimman pitkään siten, että elämän laatu ja hoidon vaikuttavuus säilyvät korkeina (Niinistö 2014). Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sekä uusien palvelumuotojen kehittämistä sekä nykyisessä toiminnassa tunnistettujen kehittämishaasteiden ratkaisuja, joista hankkeen aikana avattiin keskustelua kuntapäättäjien, asiantuntijoiden ja kuntalaisten kesken. Varsinaisia ratkaisuja toimenpidekokonaisuuden aikana ei vuoden toiminta-aikana tehty. Toimenpidekokonaisuus koostui kuntalaisille suunnatusta sarjasta keskustelutilaisuuksia, työryhmätyöskentelystä, kotikuntoutuksen koulutuksesta, kuntalaisille suunnatun oppaan laatimisesta ja uusien hankkeiden suunnittelusta. Keskustelutilaisuudet Keskustelutilaisuuksien sarja oli jaettu neljään teemaan kotona asumisen prosessia mukaillen. Ensimmäisessä keskustelutilaisuudessa aihepiirinä olivat palvelut, joiden tuella sairastunut voi palata kotiin mahdollisimman pian ja turvallisesti. Seuraavaksi aihepiirinä olivat palvelut, joiden tuella kotona asumista olisi mahdollista jatkaa mielekkääsi ja mahdollisimman pitkään silloinkin, kun toimintakyky sairauden vuoksi on alentunut pysyvästi. Kolmannen keskustelutilaisuuden teemana olivat kotiin vietävät ja kodin käytössä olevat teknologiat, joilla voidaan tukea kotona asumista. Neljännessä keskustelutilaisuudessa teemana olivat kotona asumisen jatkumista tukevat avohoidon palvelut. Jokaisessa tilaisuudessa esiteltiin myös yleisölle palveluita: Päijät-Hämeen hyvinvoinnin sähköinen asiointipalve- Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 17 lu Hyvis.fi, PalveluSantra, maakunnan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut (Mikkelsson 2014) sekä Ikäihmisten neuvonta- ja palvelupiste Siiri ja ikäihmisten neuvova kysely. Toimintakykyryhmät kotona asumisen tukena Ikihyvä Päijät-Häme seurantatutkimus ja kehittämishankkeessa kehitettiin toimintamalli ja ryhmätoimintaa, jolla voitiin osoittaa olevan positiivinen yhteys toimintakyyn säilymiseen/paranemiseen. Toiminta-kykyryhmiin valittiin riskitestien perusteella ns. riskihenkilöt, joiden toimintakykyä seurattiin valikoidulla mittaristolla (mm. fyysinen toimintakyky, elämänlaatu, muisti ja mieliala). Varsinaisissa ryhmissä teemoina olivat sosiaaliset verkostot, liikkuminen ja ravitsemus, mitä tukemaan käytettiin sekä ryhmäkeskusteluja että voima- ja tasapainoharjoittelua. Hankkeessa toiminta toteutettiin julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Toimintakykyryhmiä voitaisiin hyvin käyttää ilman tutkimukseen sisältyvää mittausosiota tukemaan ikäihmisten fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn säilymistä. Taloudellisista paineista johtuen tämäntyyppiselle toimintamallille on ollut vaikeata löytää rahoitusta sen kiistattomista hyödyistä huolimatta. Lisäksi ryhmätoiminta ja –ohjaus on kustannustehokasta, kun otetaan huomioon sen ennaltaehkäisevä vaikutus sekä kohdentaminen samanaikaisesti useaan kuntalaiseen (vrt. yksilöohjaus). (Valve 2014) Lääkinnällinen kuntoutus kotona asumisen tukena Terveydenhuoltolaissa määritellään kunnan vastuut potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämiselle. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu: 1. kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus 2. potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi 3. kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia 4. toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet 5. apuvälinepalvelut 6. sopeutumisvalmennus 7. 1–6 kohdassa tarkoitetuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitostai avohoidossa 18 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto Lääkinnällistä kuntoutusta voi tarvita: 1. Synnynnäisesti tai tapaturmaisesti vammautuneet, 2. Vaikeasti sairastunut, 3. Ikääntynyt, monisairas tai muistisairas. Kuntoutuksen tavoitteena on tällöin arvioida, parantaa tai ylläpitää henkilön toimintakykyä hänen kanssaan laadittujen, hänelle merkityksellisten tavoitteiden mukaisesti. Lääkinnällisen kuntoutuksen käytössä on useita keinoja mm. neuvonta ja ohjaus, terapiat (yksilö- ja ryhmät), apuvälinepalvelut, sopeutumisvalmennus ja laitoskuntoutus, kuntoutusohjauspalvelut sekä terveydenhuollon sosiaalityön palvelut. Palveluvalikoima ja vastuutahot ovat riippuvaisia siitä, onko kuntoutettava lapsi, työterveyspalveluiden piirissä oleva työikäinen vai ikäihminen. Kaikkien kohdalla lääkinnällinen kuntoutus pyrkii minimoimaan henkilön sairauden, vamman tai muuttuneen elämäntilanteen vaikutus toimintakykyyn. Tässä työskennellään kohti kuntoutujan tavoitteita yhdessä kuntoutujan, omaisten, terapeuttien, eri toimialojen edustajien ja järjestöjen kanssa. (Mikkelsson 2014) Päihdepalvelut kotona asumisen tukena Päihdepalvelut muodostuvat laajasta kirjosta palveluita. Niihin sisältyy riskikäyttäytymisen tunnistaminen, varhainen puuttuminen, mini-interventiot, päihdeperäisten sairauksien hoito ja kuntoutus, riippuvuushäiriöiden hoito (ml. tunnistaminen ja kuntoutus), päihdeperäisten mielenterveyshäiriöiden hoito ja kuntoutus sekä sosiaaliset tukipalvelut. Varhainen tunnistaminen ja hoito ovat kustannustehokkainta päihdepalvelua, jonka menetelmiä on kehitetty useita (mm. paihdelinkki.fi, akuuttien kriisien ja myrkytystilojen kotihoidon kehittäminen (ensihoitopalvelut), selviämisasemapalvelut, päihdepalvelut kotipalvelujen ja kotisairaanhoidon tukena). Tyypillisiä kotona selviämistä vaikeuttavia tilanteita voi aiheuttaa muun muassa päihdekierteessä olevan väkivaltainen käyttäytyminen, yksinäisen ikäihmisen päihteiden käytöstä johtuva itsenäisen selviämisen tason laskeminen tai päihdekierteessä olevan nuoren asumisen ongelmat (häätöjen kierre). (Holopainen 2014) Omaishoito kotona asumisen tukena Omaishoitajaksi nimitetään henkilöä, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka ei selviydy arjestaan omatoimisesti sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan TAULUKKO 3. Näkökulmia kotona asumisen tuen kehittämiseen Kotona asumisen tuki Kehitettävää Valinnanvapaus/Palveluseteli • Kritiikin huomioon ottaminen: Valinnanvapaus herättää huolen eriarvon lisääntymisestä (alueellinen, yksilöiden välinen sekä mahdollisuuksien ja lopputulosten tasa-arvo) • Kotihoitoon liittyvät valintamahdollisuudet vielä aika vähäiset vrt. painotus sisältöjen kehittämiseen • Palveluseteli ei toimi kunnille laadunvalvonta- instrumenttina, koska a. aPalveluja ei vertailla (tietoa puuttuu tai hankalasti saatavissa, tiedetään nimi ja hinta) b. Palveluista ei valiteta (tai se on harvinaista, hoiva on luottamussuhde ja pelko seurauksista) c. Palveluntuottajaa ei vaihdeta (arvostetaan jatkuvuutta, ei tietoa, olisiko uusi parempi kuin nykyinen tuottaja). (Kuusinen-James 2014) • Setelin arvon oltava realistinen: Liian alhainen arvo ei johda säästöön, koska asiakkaat eivät käytä liian korkean omavastuuosuuden vuoksi • Kaikkiin tuloluokkiin kuuluvilla tulisi olla mahdollisuus valita • palveluseteli • Arvon määrittelyn lähtökohdaksi otettava oman toiminnan • kustannus sekä palvelun hinta markkinoilla • Palvelusetelikäytännön oltava pitkäjänteistä • Prosessit selkeiksi • Toimiva palveluohjaus. Päihdepalvelut kotona asumisen tukena • Kotikatkaisuhoidon kehittäminen • Päihdepalvelut kotisairaanhoidon tueksi • Motivointi katkaisuun ja kuntouttavaan hoitoon muutosvastarintatapauksissa • Erityisryhmien palvelut (muistisairaat, lapsiperheet, yksinäiset nuoret) • Uusia lähestymistapoja (erit. hallitsematon päihdehäiriö, jossa käyttäytymisen kontrolli menetetty) • Sekakäyttöhäiriöiden hoito Lääkinnällinen kuntoutus kotona asumisen tukena • Ikäihmisten ennaltaehkäisevä kuntouttava toiminta (mm. liikuntatoimi ja 3. sektori). Omaishoito • Omaishoitajan jaksamisen tukeminen Toimintakyvyn edistäminen ryhmätoiminnoilla • Ikihyvä-hankkeen toimintamallin mukaisten ryhmäpalvelujen käyttäminen toimintakyvyn laskua ennaltaehkäisemässä - taloudellisten resurssien saaminen toiminnan ylläpitämiseksi ja jatkamiseksi Teknologian hyödyntäminen • Kehitys pirstaleista – tarvitaan verkostoja, tietoa siitä, mitä muut tekevät! • Tieto hajallaan maailmalla! • Tuotteet ja palvelut irrallaan • Ikäihmiset eivät ole osallisina – heiltä ei kysytä Nivelvaiheiden palvelut • Sairaalasta kotiutuvan palveluiden järjestäminen jo ennen kotiin paluuta • Tarvittavien kodin muutostöiden aikataulujen sovittaminen yhteen kotiin paluuseen/ viiveen minimointi • Tukea elämäntilanteen muutoksiin:mm. eläköityminen, puolison kuolema Yksin eläville palveluita • Apua pieniin arjen askareisiin (mm. lamppujen vaihto, napin ompelu) • Ystävätoiminta ym. kotiin es. vaikeasti liikuntarajoitteisille • Tietoa tapaamispaikoista, harrastuksista ym. mahdollisuuksista kodin ulkopuolella Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 19 tarpeesta johtuen. Omaishoitajuus perustuu hoitajan ja kunnan väliseen sopimukseen ja sillä on useita edellytyksiä koskien mm. hoidettavan ja hoitajan välistä suhdetta, hoitajan sitoutumista ja hoitajan terveys- ja toimintakykyä. Omaishoidon tuki muodostuu hoitopalkkioista, hoitajan vapaapäivistä ja muista tuista (mm. asiointivapaa). (Valkeapää & Tiittanen 2014) Teknologia kotona asumisen tukena Kotona asumisen tueksi erityisesti ikäihmisille on kehitetty erilaisia sovelluksia jo pitkään. Haasteeksi muodostuu kuitenkin yhä kehittämisen sekä olemassa olevan tiedon sirpaleisuus. Selvityksissä on osoitettu, että ikäihmiset ovat valmiita ottamaan käyttöön arjen elämän sujuvuutta tukevia teknologian sovelluksia. Ne voivat liittyä turvallisuuteen, ruokailuun, talouden ylläpitoon tai sosiaaliseen kanssakäymiseen. Melko suuri osa ikäihmisistä on myös valmis maksamaan itse hankintakustannukset. Uuden teknologian käyttöönottoa edistäisi maksurauhan ja turvallisuuden parantaminen, opastus ja harjoittelumahdollisuus, laitteiden helppokäyttöisyys ja esteettömyys sekä laitteiden ja toimintojen yhdenmukaistaminen. (Stenberg 2014) Ikäihmisten vapaaehtoistoimintaan perustuva vertaistuki ja – koulutus on osoittautunut hyväksi keinoksi edistää teknologian käyttöönottoa. Tämä on todettu Savonetti-hankkeessa Pohjois-Savossa. (Brunell 2014) Samansuuntaista kerhotoimintaa todettiin olevan pienimuotoisesti vapaaehtoistoiminnan muodossa jo Päijät-Hämeessä. Tätä toimintatapaa olisikin mahdollista levittää edelleen kaikkien ikäihmisten tueksi. Palvelujen kehittäminen yhteistyönä Ikääntyvien määrän lisääntyminen ja julkisen talouden resurssien pieneneminen haastavat kehittämään uusia ratkaisuja, joilla turvataan ikääntyvien kotona pärjääminen tulevaisuudessa. Tähän ratkaisuja kokonaisvaltaisesti on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) strategisessa ohjelmassa HYVÄ hoito- ja hoivapalvelualan työ- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiseksi. Tavoitteena ohjelmassa 2013–2015 on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen edellytysten edistäminen ja toimialan kehittymisen tukeminen kasvavaksi ja kansainvälistyväksi alaksi. (Hartman 2014) Tässä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia on nähty oleva yrittäjyyden edistä- 20 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto misellä ja vapaavalinnaisuuden (mm. palveluseteli) lisäämisellä. Yritykset tarjoavat mm. lisäarvoa hoivapalveluiden tuottamiseen, innovaatioita kustannussäästöjen saavuttamiseksi ja palvelujen laadun parantamiseksi. (Venäläinen 2014)Palveluseteli on nähty keinoksi lähipalvelujen turvaamiseksi, mutta tähän liittyy vielä useita kehittämiskohteita (Kuusinen-James 2014; Venäläinen 2014). Yhteenvetona keskustelutilaisuuksista olen laatinut oheisen taulukon kotona asumisen tuen kehittämisestä. Tähän on yhdistetty pyydettyjen puheenvuorojen, keskustelun alustusten yhteydessä nostettuja kehittämiskohteita sekä yleisön antama palaute asiakkaan ja kuntalaisen kokemasta kehittämisen tarpeista. Työryhmätyöskentely Kotona asumisen tuen työryhmässä käsiteltiin ajankohtaisia aiheeseen liittyviä teemoja, kuten meneillään olevia kehittämishankkeita ja tarpeita. Niitä olivat kehittämisehdotus ensihoidon liikkuvan yksikön hyödyntämisestä kotona asumisen tukena ( Jama 2014). Ensihoidon valmiuksilla varustettu yksikkö (ei ambulanssi) voisi toteuttaa ei-kiireellisiä sairaanhoidollisia tehtäviä potilaiden kotona (es. antibiootti/kipulääkitys), mikä mahdollistaisi osaltaan nopean sairaalasta kotiutumisen. Ensihoidon lääkärikonsultaatiomahdollisuuden omaava yksikkö olisi tarvittava tuki myös kotihoidon palvelujen piirissä oleville asukkaille sekä myös hoiva-asumisen yksiköiden tueksi. Paras tulos saavutettaisiin, mikäli rinnalla kehitettäisiin maakuntatasolla myös kotisairaalatoimintaa. Tällaisilla kehittämistoimenpiteillä olisi mahdollisuus etsiä ratkaisuja ns. pyöröoviasiakkaiden palveluihin, jotka työllistävät runsaasti akuuttihoitoa ja kotihoitoa. Innovatiiviset avaukset akuuttilääketieteen tutkimukselle (Klemetti 2015) olisi mielekästä liittää käytännön kehittämistyön. Kotihoidossa näitä ns. pyöröoviasiakkaita on toistuvasti. Ns. “Pyöröovirallihan” on ollut olemassa jo pitkään, asiakkaat ja asiakkaiden määrä vain vaihtuvat, (viikottainen/päivittäinen) ja työryhmässä keskusteltiin mm. seuraavista tapauksista: ■■ Nopea kotiutus lääketieteellisen hoidon jälkeen (Pneumonia, virtsatieinfektio) taustalla. Palaa aina nopeasti takaisin kotiin – lääkitys ei ”pure” ja palaa takaisin hoitoon. ■■ Kotihoito hälyttää ensihoidon (kotona pärjäämättömyys, yleistilan lasku, kaatuilua, sekavuut- ■■ ta). Sairaalassa muutama tunti/päivää. Ei lääketieteellistä ongelmaa ja asiakas kotiutetaan. Kotona todetaan taas, että vanhus ei kotona pärjää kotihoidon tuella. Sama toistuu. Lääketieteellisen hoidon jälkeen nopea kotiutus. Jos ei aiempaa asiakkuutta kotihoidossa, palvelujen saaminen voi tapahtua viiveellä. Kotona pärjäämisen ongelmat tulevat nopeasti ja palaa takaisin päivystykseen. Työryhmässä keskusteltiin myös muista ratkaisuvaihtoehdoista. Yksi ratkaisu voisi olla päivystysaikainen palveluohjaus, vuodeosastopaikkojen määrän lisäämistä väliaikaisesti, T3 tapainen osasto (sh:n lähetteellä parin viikon kuntoutus/lomapaikka), lääkäriresurssien lisääminen, varhainen puuttuminen ongelmiin kotona. Ehkä Sote-hankkeessa Akuuttivuodeosastohoidon tuottamisen osaksi suunnitellut arviointiyksiköt voisivat tuottaa ratkaisua tähän haasteeseen osittain. Joidenkin pitkäaikaissairauksien kohdalla potilaan on käytävä sairaalassa säännöllisesti saamassa hoitoa ja osalle heistä olisi mahdollista ottaa käyttöön kotona tapahtuva hoito (Niemi 2015). Kotikuntoutusta, opas kuntalaisille ja palvelutori Muuna kehittämistyönä varsinaisen työryhmätyön ulkopuolella kotona asumisen tukemiseksi suunniteltiin kotikuntoutuksen maakunnallinen koulutus ikäihmisiä hoitaville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Koulutus toteutetaan 30.9.2015 yhteistyössä Päijät-Hämeen sote-palvelujen tilaajien ja tuottajien kanssa vetovastuun ollessa sote-valmisteluun muodostetun kuntoutuksen alatyöryhmän harteilla. Tavoitteena koulutuksessa on kotikuntoutuksen toimintaperiaatteiden toteuttamisen edistäminen Päijät-Hämeessä sekä tarjota asiaan liittyvää asiatietoa. Lisäksi kotona asumisen tukemiseksi maakunnassa on suunniteltu kotona asuville täysi-ikäisille opas, josta löytyy tiivistetysti tietoja kotona asumisen tuen palveluista sekä keinoja, joilla voi itse tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään. Hankkeen aikana suunniteltiin uusi kehittämishanke, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön maakunnallinen palvelutori-malli (Sitra 2014) Päijät-Hämeessä. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ottaa käyttöön sähköinen alusta, joka kokoaa järjestöjen ja yksityisten palvelujen tarjonnan sähköiseen portaaliin. Kehittämistyössä kootaan tieto maakunnan ikäihmisiä palvelevista toimijoista yhteen portaaliin. Tämä helpottaa ikäihmisiä löytämään palvelut helposti. Samalla kunta tai sen kilpailuttama toimija voi vaivattomasti valvoa ns. hyvien kauppatapojen noudattamista. Sitra, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto rahoittaa hankkeen osana Aktiivinen kansalainen - kaiken ikäisenä - avainaluetta. Päijät-Hämeen liitto on hankkeen toteuttaja ja kehittäminen tehdään yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. (PHL 2015) 2.4 Omahoidon kehittäminen Omahoidon kehittäminen oli valittu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeen kolmanneksi kärkihankkeeksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokkuuden parantamisen näkökulmasta omahoidon kehittäminen avaa uusia ja vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Suurin tulosodotus kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääntymisestä perustuu siihen, että omahoidon teknologiset ratkaisut otetaan laajamittaisesti käyttöön sekä potilaiden että ammattilaisten joukossa. Omahoidon kehittämisen kärkihankkeessa tarkasteltiin alkuvaiheessa teknologiaan liittyvää kehittämistä omassa alaryhmässään. Osaltaan omahoidon kehittämisessä todettiin olevan kyse siitä, että potilaille siirretään sairauksien hoitoon liittyviä tehtäviä, joita aiemmin on toteuttanut vain ammattihenkilöstö. Tämä muutos on toteutettu hyödyntämällä uutta teknologiaa ja erityisesti sähköisiä palveluja. Potilaille siirtyneitä tehtäviä ovat esimerkiksi potilastietojen lähettäminen ennen toimenpidettä, ohjeet toimenpiteeseen valmistautumiseksi ja toimenpiteestä toipumisen edistämiseksi, ajanvarauksen tekeminen sähköisesti, sairauksien hoitoon ja seurantaan liittyvien mittausten tekeminen teknologiaa hyödyntämällä sekä terveyden edistäminen tarjoamalla sähköisillä alustoilla riskitestejä, ohjausta ja tukea. Teknologian välityksellä voidaan myös tukea omahoitoa tarjoamalla palveluita sähköisesti asiakkaan/potilaan kotiin esim. lisäämään turvallisuutta ja tukemaan toimintakykyä (esim. hoitajan, fysioterapeutin, lääkärin tai terapeutin antama hoito). Konkreettisina kehittämistoimenpiteinä hankkeessa tarjottiin tietoa kuntapäättäjille sekä tuettiin suunnatulla rahoituksella Hyvis-portaalin käytön laajentamista. Yhteistyössä THL:n kanssa Sade-ohjelmaa ja kehitteillä olevia palveluja esiteltiin kuntapäättäjille järjestetyssä tilaisuudessa kesällä 2015 (Lin- Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 21 samo 2015). Sen lisäksi hankkeessa edistettiin Hyvis. fi asiointiportaalin käyttöönottoa kustantamalla kaksi opetusvideota, joista toinen oli suunnattu henkilöstölle ja toinen opastamaan kuntalaisia aluelaboratorion Internet-ajanvarauksessa. Lisäksi Sote-hanke rahoitti päijäthämäläisten asiantuntijoiden tutustumismatkan Eksoteen, jossa sähköisten palvelujen hyödyntäminen oli viety jo huomattavan pitkälle. Työryhmätyöskentelyssä todettiin omahoidon kehittämisen etenevät usean eri hankkeen ja sovelluksen kokeilun kautta maakunnassa. Varsinkin terveys- ja hyvinvointiteknologian kohdalla oli useita, osin myös päällekkäisiä hankkeita vireillä tai suunnitteilla. Oman haasteensa maakunnalliselle kehittämistyölle toi tietohallinnon organisoitumisen ja käyttöjärjestelmien epäyhtenäisyys. Jotta vähenevät taloudelliset resurssit voitaisiin suunnata yhä paremmin mm. välttämällä turhat tai päällekkäiset investoinnin tietojärjestelmiin ja teknologiahankkeisiin, maakunnassa tulisi olla yhteiset linjaukset kehittämiselle. Tätä tarkoitusta varten katsottiin parhaimmaksi keinoksi maakunnallisen sähköisten palvelujen kehittämisstrategian laatiminen. Se tarjoaisi keinon yhteisten visioiden, sisältö- ja aikataulutavoitteiden sopimiseen yhdistettynä mm. Kiila-hankkeen työhön sekä valtakunnallisiin strategioihin. Hyvis-portaalin toiminnan organisointi on noussut esille myös mahdollisena ratkaistavana asiana. Strategian laatiminen päätettiin kuitenkin siirtää myöhempään ajankohtaan, kun olisi paremmin tiedossa valtakunnallisten kehittämishankkeiden ratkaisut sekä sote-uudistuksen aiheuttamat muutospaineet ja mahdollinen Erva-alueen muutos. Työryhmätyöskentelyssä keskityttiin myös teknologiasta riippumattoman omahoidon teemoihin. Erityisen tärkeäksi omahoidon tukimuodoksi todettiin erilaiset ryhmätoiminnot, oli kyse sitten elämäntapaohjauksesta, sairauksien ennaltaehkäisystä tai tietyn sairauden hyvän hoitotasapainon ylläpitämiseksi. Ryhmätoiminnoista oli maakunnassa hyviä kokemuksia (mm. toimintakykyryhmät, työttömille suunnatut ryhmät), mutta osa toimintamuodoista oli lakannut taloudellisten resurssien vähentyessä. 22 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto Hanketyössä kokeiltuja sairauskohtaiset ryhmävastaanotot nähtiin myös hyväksi keinoksi lisätä palvelujen kustannustehokkuutta erityisesti diabeteksen hoidon tukena. Diabeteksen hoidon osalta työryhmätyöskentelyssä todettiin sisältyvän useita kehittämishaasteita. Myös sairauden oletettiin lisääntyvän lähitulevaisuudessa niin suuressa mittakaavassa, että henkilöstön täydennyskoulutuksella ei pystyttäisi turvaamaan väestön tarvitsemia palveluita. Alueen toimijat olivat jo pitkään kehittäneet diabeteksen hoidon toimintamalleja omaehtoisesti sekä kehittämishankkeissa (mm. Ikihyvä-, Potku- ja Terva-hankkeet). Kuitenkin lisääntyvät tarpeet ja vähenevät taloudelliset resurssit aiheuttivat paineita uusien toimintatapojen kehittämiseen. Yhdessä maakunnan julkisten palvelujen sote-tuottajien ja tilaajien kanssa päätettiin luoda maakunnallinen toimintamalli diabeteksen hoitoon. Tavoitteena maakunnalliselle toimintamallille esitettiin seuraavasti: ■■ hyvien käytäntöjen käyttöönoton edistäminen, ■■ ryhmävastaanottojen käytön lisäämisen tukeminen ■■ omahoidon (mm. arvojen mittaus, ravitsemus, liikunta) tukeminen ■■ sähköisten omahoidon palvelujen aseman vahvistaminen Konkreettisena tuloksena malliin oli tarkoitus tuottaa diabetespotilaan hoidon toimintojen välinen prosessikuvaus, johon laaditaan yhteisesti sovitut kriteerit siirtymille keskeisten toimintojen välille. Toiminnoiksi nimettiin tässä mm. asiakasohjaus, hoitajan ja lääkärin vastaanotot, ryhmävastaanotot ja omahoidon eri osa-alueet. Malli suunniteltiin työstettäväksi ulkopuolisen palvelutuottajan tuella maakunnallisen työryhmän ja diabeteksen hoidon asiantuntijoiden kanssa. Suunniteltua toimeksiantoa ei kuitenkaan toteutettu hankeaikana, sillä työstämisen nähtiin vaativan ennakoitua enemmän resursseja (mm. osaamista, henkilöstön irrottamista tehtävään, aikaa). Työryhmässä tutustuttiin diabeteksen hoitoa tukemaan suunnitelluista teknologisista sovelluksista, joissa todettiin olevan sekä lupaavia uusia ratkaisuita sekä myös kehittämisen haasteita. Haasteiden osalta nostettiin esille kenellä on hoitovastuu palvelussa, jossa hoito jakautuu julkisen ja yksityisen (teknologinen sovellus) palveluntuottajan vastuille. Yhteenvetona kehittämistyössä koskevassa keskustelussa todettiin yhteisesti, että teknologia ei yksin riitä vastaamaan kehittämishaasteisiin, vaan rinnalla on kehitettävä koko diabeteksen hoidon toimintajärjestelmää. Tässä siis palattiin jälleen teemaan, jota oli pyritty ratkaisemaan maakunnallisella diabeteksen hoidon toimintamallilla. Yksittäisillä teknologisilla sovelluksilla nähtiin myös lupaavia käyttökohteita. Erityisryhmät, nuoret tai huonosti hoitoon sitoutuvat potilaat saattaisivat hyötyä tämänkaltaisesta uusista sovelluksista jo teknologian tuoman lisäarvon vuoksi. Omahoidossa suuri toiminnallinen muutos sisältyy potilaan ja ammattihenkilöstön välisen roolin muuttumiseen. Kyse on osaltaan yhteiskunnallista ja useat eri tieteenalat läpäissyttä paradigman muutoksesta. Potila on konstruoitu jo pitkään aktiivisena oman elämänsä subjektina enemminkin kuin toimenpiteitä passiivisesti vastaanottavana objektina. Potku-hankkeissa tämä on lanseerattu Potilas ohjaajan paikalle – toimintamallina, jossa konkreettisena omahoitoa tukevana välineenä on ammattilaisten ja potilaan yhteiseen käyttöön tarkoitettu hoito- ja palvelusuunnitelma. Valtakunnallisesti tarkasteltuna tällä toimintamallilla oli osoitettu olevan positiivinen yhteys potilaiden hyvinvoinnin kohenemiseen. Maakunnallisella tasolla haasteena oli kuitenkin yhä hoito- ja palvelusuunnitelmien määrän hidas kasvu hyvästä kehittämistyöstä huolimatta. Yhteistyössä Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon kehittämisyksikön kanssa suunniteltiin ammattihenkilöstölle luentoa tukemaan kehittämistyötä. Sitä vastoin omahoidon kokonaisvaltainen seminaari ja tarkastelu myös sosiaalityön näkökulmasta jäivät toteuttamatta aikataulusyistä. Tavoitteena oli mm. pohtia yhdessä mitä omahoito on sosiaalityön asiakkaille ja kuinka sitä voi vahvistaa? Vastausten löytäminen jää seuraavien kehittämishankkeiden tehtäväksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että omahoidon tukeminen osaksi kustannustehokasta sosiaali- ja terveyspalveluita edellyttää usean eri tason kehittämistoimenpiteitä maakunnassa. TAULUKKO 4. Omahoidon kehittämisen tasoja Toimenpide Esimerkkejä Järjestelmätason toimenpiteet Kokonaisvaltaista kehittämistä, ml. teknologian, teknologiaa käyttävät eri osapuolet, ryhmätoiminnot ja yksilön oman toiminnan sekä muut tarvittavat toimenpiteet. Esim. Diabeteksen maakunnallinen toimintamalli Strategiatyö Sähköisten palvelujen maakunnallinen kehittämisstrategia Teknologian käyttöönotto Hyvis, ks. Sade-ohjelma, terveysteknologia Ryhmätoimintojen vahvistaminen Diabeteshoitajan ryhmävastaanotot Omahoidon vaikuttavuuden tuki: Yhteiset välineet Hoito- ja palvelusuunnitelmat Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 23 3. Arviointi 3.1Johdanto Tässä julkaisussa on raportoitu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen - hankkeen aikana toteutetut toimenpiteet. Hankkeen ensisijaisena tehtävänä oli toteuttaa maakunnassa tehdyn selvitystyön ja omaehtoisen kehittämisen perusteella valittuja kärkihankkeisiin jakautuvia toimenpiteitä. Toimenpiteiden avulla oli tarkoitus tukea maakuntatasolla sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamista. Projektipäällikön tehtävässä asetein hankkeen arvioinnille arviointikysymykset, jotka kohdistuivat sovittujen toimenpiteiden toteuttamiseen, kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamisen tukemiseen sekä kehittämistyön jatkamisen tukemiseen. Hanke voidaan kuvata muutamilla toiminnan laajuutta havainnollistavina tunnuslukuina: ■■ Koulutusta 80 t.- n. 150 henkilölle ■■ Yleisötilaisuuksia 7 kpl - 18 eri asiantuntijaa ■■ Suunnattuja info-tilaisuuksia 3 ■■ Kuntapäättäjien seminaari ■■ Kehittämistyöpajoja 32 kpl - 75 tuntia ■■ Opinnäytetyön aiheita 23 kpl ■■ Hankeen esittelyitä sidosryhmille 28 kpl ■■ Tutustumiskäyntejä 3 ■■ Yhteistyökumppaneita alueen ulkopuolelta (mm. THL, VATT, NHG, TEM, Laatukeskus, Toimiva Oy, RAISoft) Pääsääntöisesti hankkeessa toteutettiin sovitut toimenpiteet, joilla on suuri potentiaali kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Erityisen suuri mahdollisuus sisältyy laitosvaltaisuuden vähentämisen kärkihankkeeseen ja akuuttivuodeosastohoidon palvelurakenteen uudistamiseen. Lisäksi tämä uudistus olisi mahdollista toteuttaa nopealla aikataululla ja riippumatta valtakunnallisesta sote-uudistuksen toimeenpanosta. Onnistu- 24 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto misen ehtona on kuitenkin maakuntatasoinen ratkaisu – samaa taloudellisuuden ja tehokkuuden hyötyä ei ole saavutettavissa sitä pienemmillä organisaatioiden/yhteymien ratkaisuilla tai kuntakohtaisesti. Muiden toimenpiteiden osalta hyöty on saavutettavissa sovittamalla yhteen toimintakäytäntöjä sekä lisäämällä yhteistyötä ilman lyhyen tähtäimen rakenteellisia muutoksia. Kaikki tämä hyöty olisi saavutettavissa heti ja riippumatta hallintorakenteen uudistamisesta. Kustannushyödyt olisi mitattavissa paikoin jo seuraavan vuoden toimintajaksolla ja vaikuttavuuden tasolla viimeistään kahden vuoden seuranta-ajan puitteissa. Vanhaan toimimattomaan kalliiseen ja sirpalemaisesti tuotettuun sosiaali- ja terveyspalveluun kunnilla ei ole enää varaa (ks. Rehula 2015; Talja 2015; Parkkonen 2015). 3.2 Kärkihankkeet kuntapäättäjien arvioimana Keväällä 2015 laadin kärkihankkeiden toteutuksen pohjalta päijäthämäläisille valtuutetuille kyselyn, jossa pyysin heitä arvioimaan sote-hankkeessa toteutettuja toimenpiteitä. Hankkeen työryhmät olivat koottu sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoista ns. virkamiestason ja johdon edustajista. Poliittisia päätöksentekijöitä oli hankkeen aikana kuultu, mutta varsinainen eri näkökulmien vuoropuhelu oli jäänyt vähäiseksi. Tästä syystä halusin antaa loppuraporttiin äänen kuntapäättäjille. Teimmekö heidän mielestään hankkeessa oikeita asioita? Erottuisiko joukosta asioita, joista maakunnan päättäjät ovat samaa tai eri mieltä? Kyselyyn vastasi 40 henkilöä ja he edustavat kaikkia maakunnan kuntia. Suurkuluttajien hallinnan kärkihankkeen toimenpiteet arvioitiin pääsääntöisesti tärkeiksi (erittäin tärkeä/tärkeä) kehittämiskohteiksi. Vähiten kannatusta, joskin pääsääntöisesti tärkeänä, sai rekisteritutkimus (ks. Liite 4). 1. Kehitetään hallinnan keinoja 2. Kehitetään palveluja 3. Kehitetäää toimintamalleja 4. Tehostetaan palveluita 5. Tehostetaan sote yhteistyötä 6. Kehitetään asiakkaiden kanssa 7. Hoito- ja palvelusuunnitelma 8. Rekisteritutkimus 9. Yhteinen määrittely 10. Yhteiset toimintatavat 0 20 40 60 80 100 Ei tärkeää Tärkeää Jokseenkin tärkeä Ei kantaa Kuvio 7. Suurkuluttajien hallinnan keinojen arviointi (kuntapäättäjien arviointi) 1. Osa lähipalveluja 2. Kotona asumisen tukipalvelu 3. Lääkärituki 24/7 4. Ei laboratorio/kuvantamispalv. 5. Matalan kynnyksen yksikkö 6. Ei-akuutti lääketieteellinen hoito 7. Kokonaistilanteen selvittely 8. Lyhyet hoitojaksot 9. Voinnin seuranta 12. Kotikuntoutuksen tuki 10. Saattohoidon tuki kotiin 11. Muun yksikön yhteydessä 13. Korvaa osan vuodeosastoista 0 20 40 60 Erinomainen/hyvä Huono/erittäin huono Ei hyvä/huono Ei kantaa 80 100 Kuvio 8. Arviointiyksikkö osana uutta palvelurakennetta 1. Osa vuodeosastoista lakkautetaan 2. Vuodeosastojen määrä pienenee 3. Säilyvien yksiköiden sijainti avoin 4. Erilliset akuuttihoidon osastot 5. Erilliset kuntoutusosastot 0 20 Ei kantaa Erinomainen/hyvä Ei hyvä/huono 40 60 80 100 Huono/erittäin huono Ei kantaa Kuvio 9. Vuodeosastorakenteen uudistaminen Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 25 Omaksi arviointikohteekseen valitsin akuuttivuodeosastohoitoa koskevan suunnitelman arvioinnin, jossa kohdensin kysymykset uuteen palvelurakenteeseen ja sen osiin: Arviointiyksikköön, uuteen vuodeosastorakenteeseen ja joidenkin erillispalvelujen järjestämiseen. Kuntapäättäjät arvioivat arviointiyksikköä koskevaa ehdotusta pääsääntöiseksi erinomaiseksi/ hyväksi. Ehkä yllättäen suurinta kritiikkiä sai suunnitelman yksityiskohta, jonka mukaan arviointiyksikössä ei olisi laboratorio- tai kuvantamispalveluita. Odotetusti osa kuntapäättäjistä suhtautui kieltei- sesti siihen, että arviointiyksiköillä korvattaisiin osa nykyisistä terveyskeskusten vuodeosastoista. Osana uutta palvelurakenteen suunnitelmaa kuului myös akuuttivuodeosastohoidon uudelleen organisointi, mihin yhdistyi myös palveluverkon uudelleentarkastelu. Toiminnallisin perustein muutosta tarkasteltiin arvioinnissa pääsääntöisesti myönteisenä akuuttihoidon ja kuntoutuksen näkökulmasta. Kuitenkin arviointiajankohtana oli avoinna tulevien yksiköiden sijainti. Suunnitelman avoimuus sekä vuodeosastojen lukumäärän karsiminen koettiin kielteisenä. 1. Psykogeriatria: Osaamisen keskittäminen 2. Vaativin kuntoutus: Keskittäminen 3. Vaativin saattohoito: Keskittäminen 0 20 40 60 Erinomainen/hyvä Huono/erittäin huono Ei hyvä/huono Ei kantaa 80 100 Kuvio 10. Erillispalvelujen kehittäminen 1. Lean: Kustannussäästöjen etsiminen 2. Lean: Vaikuttavuuden parantaminen 3. Säästöt:Palvelurakenteiden uudistaminen 4. Vaikuttavuus: Palvelurakenteiden uudistaminen 5. Säästöt: Hallintorakenteiden uudistaminen 6. RAIn hyöty lääkityksen arvioinnissa 7. RAI-kehittämisellä säästöjä 8. RAI-kehittämisellä vaikuttavuutta 9. RAI-kehittämisellä yhteiset kriteerit 11. Ensihoito kotihoidon tukena 12. Vapaavalinnan lisääminen 13. Kotisairaalan kehittäminen 14. Kotikuntoutuksen kehittäminen 0 20 40 Tärkeää Ei tärkeä Jokseenkin tärkeä Ei kantaa Kuvio 11. Laitosvaltaisuuden vähentämisen kärkihankkeen arviointi 26 60 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 80 100 1. Diabeteksen hoitokäytäntöjen kehittäminen 2. Ryhmävastaanottojen lisääminen 3. Sähköisten palvelujen kehittämisstrategia 4. Teknologian käyttö erityisryhmille 5. Sähköiset omahoitopalvelut 6. Opas kuntalaisille 7. Hoito- ja palvelusuunnitelma 8. Hyvis.fi portaalin kehittäminen 0 20 40 60 Tärkeää Ei tärkeää Jokseenkin tärkeä Ei kantaa 80 100 Kuvio 12. Omahoidon kärkihankkeen toimintakokonaisuuksien arviointi Kuntapäättäjät arvioivat yhtä palvelua lukuun ottamatta kyselyssä mainittujen erityspalvelujen muutoksen positiivisesti. Kaikkein vaativimman saattohoidon keskittäminen arvioitiin joko neutraalisti tai kielteisesti. Lopuksi vielä kokonaisarvio laitosvaltaisuuden vähentämisen kärkihankkeesta, joka on siis pääsääntöisesti arvioitu tärkeäksi/erittäinEi kantaa tärkeäksi kehittämiskohteeksi hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden osalta. Kuntapäättäjät arvioivat myös omahoidon kärkihankkeen toimintakokonaisuuksia. Ryhmävastaanottojen kehittämisen toimenpiteen kohdalla arviot olivat kielteisimmät, mutta kaikki toimenpiteet oli arvioitu pääsääntöisesti myönteisesti. 3.3 Kehittämistyön kokonaisarviointi: murroksesta muutokseen Kun kehittämistyön kokonaisarvioinnin tekee hankkeen projektipäällikkö, arviointi perustuu syvälliseen hanketyönaikaisen yhteistyön eri osa-alueiden tuntemukseen. Sekä työtäni projektipäällikkönä että arvioijana perustuu aluetieteen, kehittämisen sekä aikuiskasvatuksen syvälliseen osaamiseen (mm. Wilén 2011, Wilén 2008; Suntio 2005a). Maakunnallista kehittämistyötä voidaan tarkastella policy verkosto-viitekehyksen kautta. Ominaisiksi piirteiksi verkostolle hyväksytään siten toimijoiden ristiriitaiset tavoitteet sekä resurssiriippuvuudesta johtuva pakotettu yhteistyö (mm. Kickert & Koppenjan 1997). Tämä näyttäytyy erityisen selkeästi sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kukin kunta etsii itselleen parasta lopputulosta yhteistyöstä ja hakee myös rohkeasti uusia vaihtoehtoja, jos vanhat ratkaisut vaikuttavat sen näkökulmasta epäsuotuisilta. Tästäkin näimme viitteitä hankkeen aikana. Vastaavasti osa-optimoinniksikin nimettynä käytäntönä kukin palveluita tuottava taho pyrkii takaamaan parhaat mahdolliset resurssit itselleen, jotta toiminta olisi korkealaatuista, vaikuttavaa, voisi hyödyntää parasta teknologiaa ja saisi rekrytoitua parhaan osaamisen (ja pidettyä sen palveluksessaan). Monitoimijaisessa kentässä kokonaisvaltaisen win-win-tilanteen saavuttaminen on haasteellista. Myös kunnat kilpailevat keskenään resursseista, verotulojen maksajista, elinvoimatekijöistä (mm. www.uta.fi/jkk/sente). Rakennemuutosten yhteydessä kilpailua käydään myös vaikutusvallasta, sen ylläpitämisestä tai parantamisesta. Parhaimmillaan verkostolle yhteiseksi kohteeksi, joskus väliaikaiseksi, voi muodostua aito kehittämistyö. Tässä prosessissa toimijoiden jakamilla välineillä on osoitettu olevan suuri merkitys. Luomalla uusia yhteisiä välineitä ja ottamalla ne käyttöön, voidaan samalla tukea yhteistä kohteenmuodostamista (www.helsinki.fi/cradle; Suntio 2005b). Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 27 Yhteisiksi välineiksi sote-hankkeessa tarjottiin useita: Lean-menetelmä, RAI-järjestelmä, Akuuttivuodeosastohoidon suunnitelma, Suurkuluttjien hallinnan tutkimussuunnitelma, Sähköisten palvelujen kehittämisstrategia, Diabeteksen hoidon maakunnallinen malli. Loppuraportin nimi Murrosvaiheesta muutokseen kuvaa arvioinnista tekemääni johtopäätöstä kehittämishankkeen aikaisesta yhteistyöstä sekä työn menestyksellisen jatkumisen edellytyksistä. Aineiston analyysi osoitti selkeästi kehittämistyössä vallinneiden jännitteiden erityispiirteet ja samalla myös jännitteisessä kehittämistyössä tapahtuneen muutoksen reilun vuoden mittaisen työskentelyn aikana. Syitä muutokseen voidaan arvioida olevan useita ja yksi hanke ei voi ottaa tästä kunniaa itselleen. Toimintaympäristöstä noussut haaste on jo vuosia ollut sote-uudistuksen yksityiskohdat ja toimeenpanon odotus. Odotettaessa kestävyysvaje ei ole ratkennut itsestään – taloustilanne on yhä heikompi. Ehkäpä yhteinen kehittämistyöhön pakottava kohde lopulta on muodostunut taloudellisesta pakosta, kun vaihtoehdot on vähissä. Selkeästi kuitenkin kehittämistyön jännitteisessä kentässä on siirrytty kohti maakuntatasoista yhteiskehittämistä ja uuden rakentamista. Tässäkin on yhä haasteensa. Kehittämisen kentässä maakuntatasolla on jotain painolastia vanhasta toiminnasta, asenteita, joilla puolustetaan vanhoja rakenteita tai ”linnoittaudutaan” kunta- ja yksikkökohtaisen kehittämistyön taakse. Menneessä on runsaasti hyvää. Hyviä käytäntöjä ja ratkaisuita ei ole syytä hylätä sillä perusteella. Haitaksi kehittämistyöllä ne muodostuvat silloin, kun niillä torjutaan uusi kehittäminen kategorisesti tai kieltäydytään arvioimasta vanhan toimintatavan kehittämistarpeita. Erityisesti toimintaympäristön muuttuessa voimakkaasti, haasteeksi nousee täysin uusien ratkaisuiden löytäminen. Ilmiötä voidaan tarkastella esimerkiksi polkuriippuvuutena (mm. Peltonen 2004). Ilmiöön liittyy myös 28 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto kehittämistyön legitimiteetin kriittinen arviointi – kenellä on oikeus kehittää maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluita. Samoin jossain määrin keskustelussa on ilmennyt kriittisiä arviointeja muualla toteutetun kehittämistyön siirtämiseksi maakuntaan erityisesti kun vertailukohta on ulkomailla (not invented here). Havainnollista jännitteistä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen kehittää oheisella kuviolla. Lukijan on toki otettava huomioon tässäkin empiirisen aineiston rajallisuus. Tarkastelussa on yhden hankkeen näkökulma ja kokonaisuus on toki nyt esitettyä arviointia monisyisempi. Jännite muodostuu ensinnäkin kehittämissuuntauksesta, jossa dimension toisessa päässä toiminta suuntautuu rakenteiden uudistamiseen ja toisessa päässä vanhojen rakenteiden ylläpitämiseen. Toinen kehittämistyön kenttään jännitettä aikaansaava suuntaus edustaa kehittämistyön sosiaalista ulottuvuutta. Kehittävätkö organisaatiot toimintaansa pääsääntöisesti yksin vai laaja-alaisesti eri osapuolten kanssa kohti maakuntatasoisia ratkaisuja. Tällä tarkastelulla voidaan hahmotella kehittämisen nelikenttä, jossa on kullekin suuntaukselle omat ratkaistavissa olevat haasteensa. Tulkinta haasteista kirjoittajan aineistolähtöiseen analyysiin. Murrosvaiheelle ominaisena piirteenä hankkeen alussa oli voimakas kaikkien kehittämisen suuntauksien vaikutus, eräänlainen ristiveto vanhan ja uuden välillä. Hankkeen edetessä keskustelussa ja yhteistyössä ovat siirtyneet selkeästi kohti muutosta tavoittelevia uusia toimenpiteitä. Voimakkaimmin esillä hankkeen päättyessä on kehittämisen suuntaus kohti uusia rakenteita maakuntatasolla, joskin uuden rakentamisessa myös organisaatio ja kuntatasoisilla ratkaisulla on yhä vahva kannatuksensa. Joka tapauksessa, tavoittelussa kohti kustannustehokkaampaa ja vaikuttavamaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä, Päijät-Hämeessä on siirrytty murrosvaiheesta muutokseen. Maakunta • Kenellä on oikeus kehittää? • Not invented here • Tää on jo ratkaistu : hanke x teki sen • Hanke y:lle kuuluu tämä • Toimintojen yhteen sovittaminen • Yhteiset työvälineet, käytännöt ja mallit • Yksi akuuttivuodeosastohoidon palvelurakenne • Yhteiskehittäminen Vanhat rakenteet Uudet rakenteet • Organisaatiokohtaiset ratkaisut • laitosvaltaisuuden vähentämiseksi mm. vuodeosastopaikkojen karsiminen, tehostetun palveluasumisen lisääminen • Palvelujen säilyminen kustannustehokkuutta tärkeämpää kunnalle • Organisaatiokohtaiset palvelu- ja teknologiahankkeet • Sote-palvelujen ulkoistaminen Kunta- ja organisaatio Kuvio 13. Sote-kehittämisen jännitteinen kenttä Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 29 Lähteet Brunell, T. 2014. SAVONETTI: ATK-taitoja arjen tarpeisiin ikäihmisille. Kommenttipuheenvuoro kotona asumisen tukeminen keskustelutilaisuudessa 11.11.2014 Lahdessa. Jama, T. 2014. Kotiin vietävien palvelujen kehittäminen Päijät-Hämeessä. Julkaisematon projektisuunnitelman tiivistelmä. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymä. Eerola, A. 2015. Osastokierto neurologian osastolla. Päijät-Hämeen keskussairaala. Kehittämishankkeen esittely Lean-valmennuksen päätöstilaisuudessa. Jokela, S. 2015. Iltapäivän raporttiin käytettävän ajan puolittaminen. Peruspalvelukeskus Aava: Iitin vuodeosastot. Lean-valmennuksen kehittämishankkeen raportti. Finne-Soveri, H. 2015. Parempaa hoitoa paremmalla mielellä. Puheenvuoro Päijät-Hämeen RAI-seminaarissa 9.4.2015. Haapola, I. Karisto, A. ja Fogelholm, M. 2013. Vanhuusikä muutoksessa. Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimuksen tuloksia 2002–2012. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän julkaisuja 72, 2013. Markprint. Hartman, S. 2014. Ikääntyneen kotona pärjääminen turvataan yhteistyöllä. Puheenvuoro kotona asumisen tukeminen keskustelutilaisuudessa 11.11.2014 Lahdessa. Holopainen, A. 2014. Päihdepalvelut kotona asumisen tukena. Miten niitä tulisi kehittää? Puheenvuoro kotona asumisen tukeminen keskustelutilaisuudessa 9.12.2014 Lahdessa. Ikihyvä. Ikihyvä Päijät-Häme. Tutkimus- ja kehittämishanke 2002–2012. http://www.palmenia.helsinki.fi/ikihyva/ Isomäki, J. 2015. LEAN menetelmä. Luento Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeen Lean valmennuksen päätöstilaisuudessa. 30 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto Kickert, W. J. M. & Koppenjan, J. F. M. 1997. Public management and Network management: An Overview. In W. J. M. Kickert, E-H. Klijn, & J. F. M. Koppenjan. (Eds.) Managing Complex Networks. Strategies for the Public Sector. Sage. Klemetti, E. 2015. Akuuttilääketieteen tutkimus Päivystyspalveluiden tuottaminen oirelähtöisellä potilasohjauksella. Julkaisematon tutkimussuunnitelman tiivistelmä. Kuusinen-James.K. 2015. Mitä kotihoidossa voi / halutaan valita? Palveluseteli valinnan välineenä. Puheenvuoro kotona asumisen tukeminen keskustelutilaisuudessa 24.9.2014 Lahdessa. Lavonius, S. 2015. Lähete- (ja jono) käytännöt LKS:n Geriatrisessa keskuksessa. Lahden kaupunki: Lahden kaupungin sairaala. Kehittämishankkeen esittely Lean-valmennuksen päätöstilaisuudessa. Lehtinen, T. 2015. RAI-arvioinnin hyödyntäminen ikääntyvän arjessa Vanhustenpalveluiden ja kuntoutuksen vastuualueella Lahdessa. Puheenvuoro Päijät-Hämeen RAI-seminaarissa 9.4.2015. Leskelä R-L, Komssi V. Sandström S. Pikkujämsä S. Haverinen H. Olli S-L ja Ylitalo-Katajisto K. Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa. Suomen Lääkärilehti 48/2013 vsk 68. Linsamo, M. 2015. SADe Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus. Puheenvuoro Päijät-Hämeen Kuntapäättäjien tilaisuudessa 8.6.2015 Mikkelsson, M. 2014. Lääkinnällinen kuntoutus kotona asumisen tukena. Puheenvuoro kotona asumisen tukeminen keskustelutilaisuudessa 9.12.2014 Lahdessa. Mikkelsson, M. 2015. Kuntoutus uudessa palvelurakenteessa. Puheenvuoro Päijät-Hämeen Kuntapäättäjien tilaisuudessa 8.6.2015 Mäkelä, M. 2014. Millaisia palveluja vanhoille suomalaisille? ikäihmisten palvelurakenteen kehittämistyöpaja Lahdessa 10.10.2014. NHG 2013. Selvitys Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Loppuraportti. NHG. 2015. Toimintasuunnitelman laatiminen akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä. Loppuraportti. Niemi, J. 2015. Avusteinen peritoneaalidialyysi – hyödyt potilaille ja kustannussäästöt. Esitys Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeen työryhmässä 17.3.2015. Nieminen, P. 2014. PalveluSantra. Puheenvuoro kotona asumisen tuen keskustelutilaisuudessa Lahdessa 24.9.2014. Niinistö, S. 2014. Kotiin liittyy oma elämänhistoria – se on osa ihmisen identiteettiä. Kotona asumisen tukeminen keskustelutilaisuuksien sarjan avaus 24.9.2014 Lahdessa. Nikula-Holttinen, T. 2015. Kotiutuksen kehittäminen vuodeosastoilla (Asikkala). Peruspalvelukeskus Oiva. Kehittämishankkeen esittely Lean-valmennuksen päätöstilaisuudessa. Parkkonen, J. 2015. Vanhusten (75+) laitospalveluiden nettokäyttökustannusten kehitys. Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Lahdessa 8.6.2015. Peltonen, L. 2004. Paikallisen hallintatavan polkuriippuvuus - Tampereen aseveliakselin tie rintamalta regiimiksi. Yhdyskuntasuunnittelu Vol. 42: 3-4. Phsotey. 2015. Parempi Arki. Väli-Suomen Kaste-hanke. http://www.phsotey.fi/sivut/sivu. php?id=32664&vy=1400&ryhma=921 Poikala, A. 2015. Akuuttiosaston kuntoutuspalaveri. Lahden kaupunki. Kehittämishankkeen esittely Lean-valmennuksen päätöstilaisuudessa. Pursiainen, H. 2015. Päijät-Hämeen suurkuluttajien hallintamalli – kokeilu. Julkaisematon tutkimussuunnitelmaluonnos. VATT. PHL – Päijät-Hämeen liitto. 2015. Palvelutorin käyttöönotto Päijät-Hämeessä. Julkaisematon hankesuunnitelma. Rautiainen, I. 2015. Vanhuspalvelut uudessa palvelurakenteessa. Puheenvuoro Päijät-Hämeen Kuntapäättäjien tilaisuudessa 8.6.2015. Sakomaa, J. 2015. Vuodenosastojen SAS-prosessi. Peruspalvelukeskus Aava: Koti- ja asumispalvelujen hallinto. Kehittämishankkeen esittely Lean-valmennuksen päätöstilaisuudessa. Siren, T-A. 2015. Kotiutuksen kehittäminen vuodeosastoilla. Peruspalvelukeskus Oiva. Kehittämishankkeen esittely Lean-valmennuksen päätöstilaisuudessa. RAIsoft. 2015. Vanhustenhuollon ja Mielenterveystyön RAI-järjestelmät: Rai-Soft. Esitelmä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen-hankkeen järjestämässä RAI-Infossa 14.4.2015. Rehula, J. 2015. Hallitusohjelma ja sote-uudistus. Kuntapäättäjien seminaarin avauspuheenvuoro Lahdessa 8.6.2015. Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 31 Sitra – Suomen itsenäisyyden rahasto. 2014. Ikäihmisten palvelutori opastaa ja palvelee. Uutiset 14.10.2014. http://www.sitra.fi/uutiset/ ikaihmisten-palvelutori-opastaa-ja-palvelee Stenberg, L. 2014. KÄKÄTE-projektin kokemuksia teknologian soveltamisen mahdollisuuksista. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto. Puheenvuoro kotona asumisen tuki keskustelutilaisuudessa 11.11.2014 Lahdessa. STM. 2006. Ikäihmisten toimintakyvyn arviointi osana palvelutarpeen arviointia sosiaalihuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriö. Perhe- ja sosiaaliosasto. Tiedote 7.6.2006. Suntio, A-T. 2005a. Viranomaiset alueellista sosiaalipäivystystä kehittämässä: Yhteiset välineet kehittämisen keinona. Julkaisematon lisensiaatintutkimus. Helsingin yliopisto. Suntio, A-T. 2005. Raportti kehittämisen välineenä. Teoksessa L. Vanhanen-Nuutinen & P. Lambert. (toim.) Hankkeesta julkaisuksi. Kirjoittaminen ammattikorkeakoulun ja työelämän kehityshankkeissa. Helsinki: Edita. Talja, M. 2015. Tavoitteita alueelliseen sote –palveluiden järjestämiseen. Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Lahdessa 8.6.2015. THL. 2015. Ikinä – toimintamalli. https://www.thl. fi/fi/web/tapaturmat/iakkaat/ikina-toimintamalli Timonen, K. 2015a. Hukan poisto lääkärikierrolta. Heinolan kaupunki: Sosiaali- ja terveystoimi. Kehittämishankkeen esittely Lean-valmennuksen päätöstilaisuudessa. Timonen, K. 2015b. Vaativan perustason sairaanhoito ja kuntoutus vuodeosastolla sekä arviointiyksiköt osana toimintamallia. Puheenvuoro Päijät-Hämeen Kuntapäättäjien tilaisuudessa 8.6.2015. 32 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto Toimiva Oy. 2015. Asiakkaan oman äänen hyödyntäminen palvelujen ja verkostoyhteistyön kehittämisessä. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeelle tehty toimeksianto. Julkaisematon hankemateriaali. Toivanen, L. 2015. - Lääkärikiertojen sujuvoittaminen osastolla 11K. Heinolan kaupunki. Kehittämishankkeen esittely Lean-valmennuksen päätöstilaisuudessa. Valkeapää, K. ja Tiittanen, H. 2014. Omaishoito kotona asumisen tukena. Puheenvuoro kotona asumisen tuen keskustelutilaisuudessa 9.12.2014. Valve, R. 2014. Kotona asumisen tukeminen ennen avohoidon palveluita –Ikihyvä toimintakykyryhmä. Puheenvuoro kotona asumisen tuen keskustelutilaisuudessa 14.10.2014 Lahdessa. Venäläinen, M. 2014. Yrittäjyys luo palveluita. Puheenvuoro kotona asumisen tuki keskustelutilaisuudessa Lahdessa 14.10.2014. Virkki, M. 2015. Keskitettävät erikoissairaanhoidon palvelut. Puheenvuoro Päijät-Hämeen Kuntapäättäjien tilaisuudessa 8.6.2015 Wilén, A-T. 2008. Luottamus alueellisen yhteistyön haasteena ja mahdollisuutena. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, Yhdyskuntatieteiden laitos. Acta Universitatis Tamperensis yliopistopaino. 1335. Tampereen Wilén, A-T. 2011. Uusia vahvuuksia verkostoista työ- ja elinkeinoelämän rakennemuutokseen. Post Doc- tutkimuksen julkaisematon loppuraportti verkostotoimijoille. Liitteet Liite 1. Ohjausryhmä ja julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut Päijät-Hämeessä Hankkeen ohjausryhmä (varahenkilöt suluissa) 1.4.2014–31.12.2014 • Jari Parkkonen, pj, maakuntajohtaja, Päijät-Hämeen liitto • Jyrki Myllyvirta, kaupunginjohtaja, Lahti, kuntajohtajien edustaja • Päivi Hiltunen /Jaana Pakarinen, peruspalvelujohtaja, Aava-kunnat • Päivi Pitkänen, peruspalveluiden tilaajajohtaja, Aava-kunnat (kaupunginjohtaja Osmo Pieski) • Marketta Kitkiöjoki, kunnanjohtaja Aava-kunnat (kunnanjohtaja Merja Olenius) • Jussi Teittinen, kaupunginjohtaja, Heinola • Kirsi Korttila, sosiaali- ja terveysjohtaja, Heinola (johtava ylilääkäri Aila Riusala) • Mikko Komulainen, toimialajohtaja, Lahti (kehittämispäällikkö Eeva Leena Saarinen) • Ismo Rautiainen, vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja, Lahti • Anja Brofeldt, kunnanjohtaja, Oiva-kunnat (kunnanjohtaja Päivi Rahkonen) • Juri Nieminen, kunnanjohtaja, Oiva-kunnat (kunnanjohtaja Heikki Jaakkola) • Aino Eerola, peruspalvelujohtaja, peruspalvelukeskus Oiva • Jouni Mutanen, johtaja /Timo Louna, johtaja PäijätHämeen sosiaali- ja terveysyhtymä • Pentti Lampi, palvelujohtaja/ Maria Virkki, hallintoylilääkäri, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä (hallintojohtaja Veli Penttilä) • Martti Talja, keskussairaalan johtaja, Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymä (hallintoylihoitaja Johanna Aitamurto) • Sirkka-Liisa Pylväs, peruspalvelukeskus Aava, johtaja, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä (johtava lääkäri Petteri Jyrkinen) • Väkeväinen Maija, projektikoordinaattori, Päijät-Hämeen liitto, sihteeri • Wilén Arja-Tuulikki, projektipäällikkö, Päijät-Hämeen liitto, esittelijä Ohjausryhmä 1.1.2015–30.6.2015 • Myllyvirta Jyrki, kaupunginjohtaja, Lahti, pj.Asuja Jouko, kunnanjohtaja Myrskylä • Brofeldt Anja, kunnanjohtaja HämeenkoskiHuldén Seppo, kunnanjohtaja KärköläJaakkola Heikki, kunnanjohtaja PadasjokiKitkiöjoki Marketta, kunnanjohtaja Sysmä • Juha Myyryläinen, kunnanjohtaja Pukkila • Nieminen Juri, kunnanjohtaja Asikkala • Olenius Merja, kunnanjohtaja Hartola • • • • • • Parkkonen Jari, maakuntajohtaja Päijät-Hämeen liitto Pieski Osmo, kunnanjohtaja Orimattila Rahkonen Päivi, kunnanjohtaja Hollola Rönnholm Riku, kunnanjohtaja Iitti Syyrakki Pauli, kunnanjohtaja Nastola Teittinen Jussi, kaupunginjohtaja Heinola Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut Päijät-Hämeessä 2014-2015 • Peruspalvelukeskus Aava (Phsotey): Peruspalvelukeskus Aava tuottaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon lähi- sekä keskitetyt palvelut seitsemän kunnan alueella (Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila, Sysmä). • Peruspalvelukeskus Oiva on Hollolan kunnan organisaatioon kuuluva taseyksikkö, joka tuottaa Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut. • Lahden sosiaali- ja terveystoimi vastaa Lahden kaupungin terveyspalveluista, vanhusten palveluista ja kuntoutuksesta sekä hyvinvointipalveluista ja sosiaalisesta tuesta. • Heinolan kaupunki vastaan Heinolan kaupungin terveyspalveluista, vanhusten palveluista ja kuntoutuksesta sekä hyvinvointipalveluista ja sosiaalisesta tuesta. • Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Phsotey) antaa erikoissairaanhoidon palveluja 14 jäsenkunnalle (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Pukkila, ja Sysmä) Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 33 Liitteet 19.8.2015 Liite 2. NHG:n (2013) TOIMENPIDE-EHDOTUKSET HETI 3-5 v • PTH:n segmentointi ja palveluvalikoiman laaj. • TK-vastaanottomallien kehittäminen • Palveluiden suurkuluttajien hallinta • -Päihde- mt– ja keh.v..huoll palveluiden kehittäminen • Kotihoidon kehitt. • ESH:n hallinnollinen keskittäminen • ESH kust.tehokkuuden kehitt. • Hlöstösuunnitelma 5v • Vanhuspalvelurakenteen kehittäminen • Terveyskeskusvuodeosastotoiminnan tarkoituksenmukaistaminen. • Akuuttivuodeosastohoidon keskittäminen • Lääkäreiden kustannustietoisuuden koulutus • Lisäohjelmistojen käyttöönotto • Tilaaja-tuottaja vastuiden kehittäminen Projektipäällikön pohjaesitys tausta-aineiston perusteella Pidempi aikaväli Palvelutuotantoon käytettyjen kiinteistöjen optimointi Yhteinen tietojärjestelmä A-T W 2014.09.30 Esitys maakunnallisen segmentoinnin valitsemiseksi kärkihankkeeksi 9.4.2014 ohjausryhmän valitsemat kärkihankkeet ja 11.6.2014 päätetyt toimenpidekokonaisuudet Laitosvaltaisuuden vähentäminen Suurkuluttajien hallinta Omahoidon kehittäminen A-T W 2014.09.30 Omahoidon kehittäminen Suurkuluttajien ennaltaehkäisy Omahoidon vahvistaminen Ryhmätoimintojen edistäminen Teknologian käytön edistäminen • Toimintamallit • Terveys- ja hoitosuunnitelma • Ilman suurkuluttaja- statusta • Hyvät käytännöt • Tarpeiden kartoitus • Hyvis-yhteistyö • Kehittämisstrategia A-T W 2014.09.30 34 Laitosvaltaisuuden vähentäminen Toimintakyvyn arviointi • Yhteiset mittarit • Kehittämiskohteet – koulutus THL • Tiedolla johtaminen: RAI vertailukehittäminen Lean valmennus • Vuodeosastot /. Prosessien kehittäminen • Läpimenoaikojen pieneneminen • Yhteiset kriteerit/ Lean-sairaalat? P-H akuuttivo. hoidon suunnitelma Kotona asumisen tukeminen • Uudet innovatiiviset ratkaisut • Palveluverkko • Asiakasprosessit, työnjako • Kustannussäästöt • Uudet innovatiiviset ratkaisut - Hankkeet • Voimavarojen yhdistäminen • Kehittämistoimenpiteet • Keskustelutilaisuuksien sarja A-T W 2014.09.30 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 1 Liite 3. Suositus: Erityisosaamista vaativien toimintojen keskittäminen, akuutti- ja kuntoutusosastojen ja alueellisten arviointiyksiköiden perustaminen • Vaativat potilaat edellyttävät korkeaa erikoistumista ja määrät ovat pieniä, joten yksi osasto palvelee koko aluetta • Akuuttiosastoja tulisi sijoittua lähelle päivystystä • Kuntoutusosastoilla volyymi riittää pariin yksikköön Arviointiyksikkö • Keskeinen lähipalvelu ja kotihoidon tuki-yksikkö • Arviointiyksiköitä tehdään eri alueiden vuodeosastojen ja osittain tehostetun palveluasumisen Vaativa kuntoutus Vaativa saattohoito Geriatrinen osaamiskeskus Akuuttiosastot Arviointiyksikkö • Hoitaa vaativat potilaat • Kouluttaa koko piirin henkilöstöä • Konsultoi muita osastoja, esim. saattohoidossa tai käytöshäiriöissä Kuntoutusosastot Arviointiyksikkö Arviointiyksikkö • Akuuttiosastoille tullaan päivystyksestä • Kuntoutusosastoille jatkohoitopotilaita esh:sta Arviointiyksikkö • Tulosyy usein muu kuin akuutti lääketieteellinen ongelma Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 35 Liitteet 27.8.2015 Liite 4. KUNTAPÄÄTTÄJIEN TILAISUUS 8.6.2015 KLO 11.00-14.30 LAHTI, FELLMANNIA, AUDITORIO 1. TAUSTATIEDOT 1.Kunta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hanke: Kysely kuntapäättäjille hankkeen toimenpiteistä keväällä 2015 18.8.2015 10,0 % A s i k kal a Ha r t o l a 10,0 % He i n o l a 5,0 % Ho l l o l a 17,5 % Hä me e n koski Iitti 7,5 % 0,0 % K ä r k ö lä 7,5 % Lahti M y r skylä Na s t o la 15,0 % 2,5 % 5,0 % O r i ma tt il a 10,0 % Pa d a s j oki 2,5 % Pu k k i l a 2,5 % S y s mä 2,5 % E n h a l u a i l mo i t taa k u n ta a 2,5 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % K a i k ki ( K A : 6.4 3, Ha j o n t a:3 .89) ( Va s t a uksia :40 ) 1 2 1. Sote-palvelujen suurkuluttajien hallinnan keinojen kehittäminen 2. Palvelujen kehittäminen kuntalaisille, jotka käyttävät sote-palveluja paljon ensisijaisesti muista syistä (es. yksinäisyys) (1 = 1:Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5:Erittäin tärkeä) (1 = 1:Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5:Erittäin tärkeä) 1 0,0 % 2 2,5 % 3 2 0 ,0 % 7 0 ,0 % 5 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 3 5 ,0 % 5 2 ,5 % 5 En ota kan taa 0,0 % 20 ,0 % 1 2 ,5 % 4 2 2 ,5 % 0,0 % 0 ,0 % 3 5,0 % 4 En ota kan taa 1 1 0 0 ,0 % 0 ,0 % 0 ,0 % Kaikki ( KA:4 .6 , Hajon ta:0 .7 1) ( Vastau ksia:40 ) 2 0 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0,0 % Kaikki ( KA:4 .4 , Hajon ta:0 .7 1) ( Vastau ksia:40 ) 3 4 3.Kehittämällä toimintamalleja kuntalaisille, jotka tarvitsevat paljon palveluita mutta eivat niitä käytä. Näin voidaan aikaansaada kustannussäästöjä. Esim. diabeteksen hoito ja mm. amputaatioiden ehkäisy. 4. Tehostetaan paljon terveyspalveluita tarvitsevien potilaiden (mm. monisairaat, vaikeat sairaudet) palveluita mm. koordinoimalla hoitoa yhä paremmin (1 = 1:Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5:Erittäin tärkeä) (1 = 1:Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5:Erittäin tärkeä) 1 0,0 % 1 0 ,0 % 2 0,0 % 2 0 ,0 % 3 0 ,0 % 3 10,0 % 4 5 En ota kan taa 4 3 5 ,0 % 5 5 5 ,0 % En ota kan taa 0,0 % 0,0 % 20 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % Kaikki ( KA:4 .4 5, Hajon ta:0 .6 8 ) ( Vastau ksia:4 0) 7 2 ,5 % 0 ,0 % 0 ,0 % 2 0 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0,0 % Kaikki ( KA:4 .7 3, Hajon ta:0 .4 5 ) ( Vastau ksia:4 0) 5 36 2 7 ,5 % 6 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 1 27.8.2015 5. Tehostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä, jotta mahdollisesti taustalla vaikuttaviin elämänhallinnan ongelmiin voidaan tarjota tukea ja ratkaisuja 6. Kehitetään palveluita yhdessä asiakkaiden kanssa (1 = 1:Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5:Erittäin tärkeä) (1 = 1:Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5:Erittäin tärkeä) 1 1 0,0 % 2 2,5 % 2 3 2,5 % 3 4 2 0 ,0 % En ota kan taa 0,0 % 20 ,0 % 2 2 ,5 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 2 7 ,5 % 5 7 5 ,0 % 0,0 % 2 ,5 % 4 5 En ota kan taa 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % 4 7 ,5 % 0 ,0 % 0 ,0 % 2 0 ,0 % Kaikki ( KA:4 .6 8, Hajon ta:0 .6 6 ) ( Vastau ksia:4 0) 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % Kaikki ( KA:4 .2 , Hajon ta:0 .8 8) ( Vastau ksia:40 ) 7 8 7. Tehdään paljon palveluita käyttäville kuntalaisille hoito- ja palvelusuunnitelma. (Potilaalla 7 x tai enemmän käyntejä lääkärin vastaanotolla/vuosi) 8. Seurataan rekisteritutkimuksella useita vuosia, miten hoido- ja palvelusuunnitelman laatiminen vaikuttaa potilaan palvelujen käyttöön (1 = 1:Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5:Erittäin tärkeä) (1 = 1:Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5:Erittäin tärkeä) 1 0,0 % 1 2 0,0 % 2 3 5 7 ,5 % 5 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 2 5 ,0 % 4 2 ,5 % 5 En ota kan taa 0,0 % 20 ,0 % 2 7 ,5 % 4 3 5 ,0 % 0,0 % 5 ,0 % 3 7,5 % 4 En ota kan taa 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % 0 ,0 % 0 ,0 % 2 0 ,0 % Kaikki ( KA:4 .5 , Hajon ta:0 .6 4) ( Vastau ksia:40 ) 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % Kaikki ( KA:4 .0 5, Hajon ta:0 .9 6 ) ( Vastau ksia:4 0) 9 10 9. Yhteisten toimintatapojen luominen maakuntaan, miten sote-palvelujen suurkuluttajat määritellään 10. Yhteisten toimintatapojen luominen maakuntaan, miten sote-palvelujen suurkuluttajia palvellaan (nyt jokaisella omansa) (1 = 1:Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5:Erittäin tärkeä) (1 = 1:Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5:Erittäin tärkeä) 1 0,0 % 1 2 0,0 % 2 3 3 1 5 ,0 % 4 4 0 ,0 % 4 5 4 0 ,0 % 5 En ota kan taa 0,0 % 0 ,0 % En ota kan taa 5,0 % 20 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % Kaikki ( KA:4 .2 6, Hajon ta:0 .7 2 ) ( Vastau ksia:4 0) 0 ,0 % 2 ,5 % 7 ,5 % 3 7 ,5 % 5 0 ,0 % 2 ,5 % 2 0 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % Kaikki ( KA:4 .3 8, Hajon ta:0 .7 5 ) ( Vastau ksia:4 0) 11 12 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 37 2 Liitteet 27.8.2015 Liite 4. 1. Arviointiyksikö voisi olla lähellä kotia sijaitseva pieni kodinomainen yksikkö eli osa lähipalveluja 2. Arviointiyksikkö toimisi kotona asumisen ja toimintakyvyn arvioinnin tukana moniammatillisesti (1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5=Erinomainen) (1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5=Erinomainen) 1 1 2,5 % 2 2 5,0 % 3 3 7 ,5 % 5 3 2 ,5 % 20 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % 7 ,5 % 4 4 2 ,5 % 5 4 2 ,5 % En ota kan taa 0,0 % 0,0 % 5 ,0 % 3 2 2 ,5 % 4 En ota kan taa 2 ,5 % 0 ,0 % 0 ,0 % 2 0 ,0 % Kaikki ( KA:3 .9 2, Hajon ta:1 .0 ) ( Vastau ksia:40 ) 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 13 14 3. Arviointiyksiköllä olisi käytettävissään lääkärituki 24/7 (mahd. etäyhteyksien kautta) 4. Arviointiyksikössä ei ole laboratorio- tai kuvantamispalveluita (1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5=Erinomainen) (1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5=Erinomainen) 1 2,5 % 1 1 5 ,0 % 2 2,5 % 2 1 5 ,0 % 3 3 1 7 ,5 % 4 5 5 ,0 % 5 En ota kan taa 0,0 % 0,0 % 20 ,0 % 3 2 ,5 % 4 2 2 ,5 % 5 En ota kan taa 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 1 0 0,0 % Kaikki ( KA:4 .1 8, Hajon ta:0 .9 6 ) ( Vastau ksia:4 0) 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % 2 5 ,0 % 7 ,5 % 5 ,0 % 0 ,0 % 2 0 ,0 % Kaikki ( KA:4 .2 5, Hajon ta:1 .0 1 ) ( Vastau ksia:4 0) 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % Kaikki ( KA:2 .9 5, Hajon ta:1 .1 8 ) ( Vastau ksia:4 0) 15 16 5. Arviointiyksikköön voi tulla matalan kynnyksen perusteella 6. Arviointiyksikköön tulosyy on usein muu kuin akuutti lääketieteellinen ongelma esim. kotona pärjäämisen ongelmat (1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5=Erinomainen) (1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5=Erinomainen) 1 2 1 2,5 % 2 5,0 % 3 En ota kan taa 0,0 % En ota kan taa 2,5 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % Kaikki ( KA:4 .1 , Hajon ta:0 .9 9) ( Vastau ksia:40 ) 0 ,0 % 3 5 ,0 % 5 ,0 % 2 0 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0,0 % Kaikki ( KA:3 .8 2, Hajon ta:1 .0 9 ) ( Vastau ksia:4 0) 17 38 1 7 ,5 % 5 4 0 ,0 % 20 ,0 % 3 5 ,0 % 4 3 7 ,5 % 5 5 ,0 % 3 12,5 % 4 2 ,5 % 18 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 3 27.8.2015 13. Arviointiyksiköillä voidaan korvata osa nykyisistä terveyskeskusten vuodeosastoista 14. Arviointiyksikköjä voidaan perustaa nykyisten terveyskeskusten vuodeosastojen rinnalle (1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5=Erinomainen) (1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5=Erinomainen) 1 2 1 1 5 ,0 % 2 7,5 % 3 2 2 ,5 % 5 En ota kan taa 4 0 ,0 % 1 2 ,5 % 5 10,0 % 20 ,0 % 2 7 ,5 % 4 3 0 ,0 % 0,0 % 1 0 ,0 % 3 1 5 ,0 % 4 En ota kan taa 7 ,5 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % 3 5 ,0 % 7 ,5 % 0 ,0 % 2 0 ,0 % Kaikki ( KA:3 .5 , Hajon ta:1 .4 6) ( Vastau ksia:40 ) 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0,0 % Kaikki ( KA:3 .6 2, Hajon ta:1 .3 2 ) ( Vastau ksia:4 0) 25 26 1. Osa nykyisistä terveyskeskuksen vuodeosastoista lakkautetaan ja korvataan arviointiyksiköillä 2.Vuodeosastojen määrä maakunnassa tulee vähenemään (1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen) (1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen) 1 1 7 ,5 % 1 2 1 7 ,5 % 2 3 15 ,0 % 1 2 ,5 % 2 7 ,5 % 5 En ota kan taa 5,0 % 0,0 % 2 5 ,0 % 4 15 ,0 % 5 En ota kan taa 1 2 ,5 % 3 3 0 ,0 % 4 1 7 ,5 % 20 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % 5 ,0 % 0 ,0 % 2 0 ,0 % Kaikki ( KA:2 .9 2, Hajon ta:1 .3 2 ) ( Vastau ksia:4 0) 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0,0 % Kaikki ( KA:3 .2 1, Hajon ta:1 .4 7 ) ( Vastau ksia:4 0) 27 28 3. Vuodeosastojen sijaintia tulevaisuudessa ei vielä ehdotettu suunnitelmassa 4. Maakuntaan perustettaisiin erillisiä akuuttivuodeosastoja (1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen) (1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen) 1 5 En ota kan taa 0,0 % 2 2 0 ,0 % 3 4 1 2 2 ,5 % 2 1 7 ,5 % 2 ,5 % 3 2 5 ,0 % 1 5 ,0 % 4 12,5 % 2 5 ,0 % 5 7,5 % En ota kan taa 12,5 % 20 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % Kaikki ( KA:2 .5 7, Hajon ta:1 .2 7 ) ( Vastau ksia:4 0) 0 ,0 % 3 5 ,0 % 5 ,0 % 2 0 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0,0 % Kaikki ( KA:3 .6 1, Hajon ta:1 .4 8 ) ( Vastau ksia:4 0) 29 30 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 39 5 Liitteet 27.8.2015 Liite 4. 13. Arviointiyksiköillä voidaan korvata osa nykyisistä terveyskeskusten vuodeosastoista 14. Arviointiyksikköjä voidaan perustaa nykyisten terveyskeskusten vuodeosastojen rinnalle (1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5=Erinomainen) (1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5=Erinomainen) 1 2 1 1 5 ,0 % 2 7,5 % 3 2 2 ,5 % 5 En ota kan taa 4 0 ,0 % 1 2 ,5 % 5 10,0 % 20 ,0 % 2 7 ,5 % 4 3 0 ,0 % 0,0 % 1 0 ,0 % 3 1 5 ,0 % 4 En ota kan taa 7 ,5 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % 3 5 ,0 % 7 ,5 % 0 ,0 % 2 0 ,0 % Kaikki ( KA:3 .5 , Hajon ta:1 .4 6) ( Vastau ksia:40 ) 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 25 26 1. Osa nykyisistä terveyskeskuksen vuodeosastoista lakkautetaan ja korvataan arviointiyksiköillä 2.Vuodeosastojen määrä maakunnassa tulee vähenemään (1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen) (1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen) 1 1 7 ,5 % 1 2 1 7 ,5 % 2 3 15 ,0 % 2 5 ,0 % 1 2 ,5 % 2 7 ,5 % 5 En ota kan taa 5,0 % 0,0 % 1 2 ,5 % 4 15 ,0 % 5 En ota kan taa 1 7 ,5 % 3 3 0 ,0 % 4 20 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % 5 ,0 % 0 ,0 % 2 0 ,0 % Kaikki ( KA:2 .9 2, Hajon ta:1 .3 2 ) ( Vastau ksia:4 0) 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 28 3. Vuodeosastojen sijaintia tulevaisuudessa ei vielä ehdotettu suunnitelmassa 4. Maakuntaan perustettaisiin erillisiä akuuttivuodeosastoja (1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen) (1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen) 5 En ota kan taa 0,0 % 2 2 0 ,0 % 3 4 1 2 2 ,5 % 2 1 5 ,0 % 4 12,5 % 2 5 ,0 % 5 7,5 % En ota kan taa 12,5 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % Kaikki ( KA:2 .5 7, Hajon ta:1 .2 7 ) ( Vastau ksia:4 0) 0 ,0 % 3 5 ,0 % 5 ,0 % 2 0 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0,0 % Kaikki ( KA:3 .6 1, Hajon ta:1 .4 8 ) ( Vastau ksia:4 0) 29 40 1 7 ,5 % 2 ,5 % 3 2 5 ,0 % 20 ,0 % 1 0 0,0 % Kaikki ( KA:3 .2 1, Hajon ta:1 .4 7 ) ( Vastau ksia:4 0) 27 1 1 0 0,0 % Kaikki ( KA:3 .6 2, Hajon ta:1 .3 2 ) ( Vastau ksia:4 0) 30 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 5 27.8.2015 5. Maakuntaa perustettaisiin erillisiä kuntoutusosastoja 1. Psykogeriatristen potilaiden hoitoa tukee maakuntaan keskitetty geriatrisen osaamisen yksikkö. (1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen) (1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen) 1 1 10,0 % 2 2 5,0 % 3 4 2 7 ,5 % 5 En ota kan taa 4 0 ,0 % 2 2 ,5 % 5 7,5 % 20 ,0 % 1 5 ,0 % 4 4 0 ,0 % 0,0 % 7 ,5 % 3 10,0 % En ota kan taa 2 ,5 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % 5 2 ,5 % 0 ,0 % 0 ,0 % 2 0 ,0 % Kaikki ( KA:3 .8 9, Hajon ta:1 .3 3 ) ( Vastau ksia:4 0) 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % Kaikki ( KA:4 .1 5, Hajon ta:1 .1 ) ( Vastau ksia:40 ) 31 32 2. Vaativan tason kuntoutus keskitetään 3. Saattohoito järjestetään kaikkein vaativinta hoitoa sairaalassa tarvitsevien potilaiden osalta keskitetysti (1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen) (1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen) 1 1 0,0 % 2 2 7,5 % 3 10,0 % 4 2 7 ,5 % 5 5 ,0 % 5 En ota kan taa 1 0 ,0 % 3 2 5 ,0 % 4 2 5 ,0 % 2 2 ,5 % 5 En ota kan taa 0,0 % 0,0 % 1 5 ,0 % 20 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % 2 ,5 % 0 ,0 % 2 0 ,0 % Kaikki ( KA:4 .3 , Hajon ta:0 .9 4) ( Vastau ksia:40 ) 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0,0 % Kaikki ( KA:3 .3 1, Hajon ta:1 .3 6 ) ( Vastau ksia:4 0) 33 34 1. Kustannussäätöjen etsiminen työstä poistamalla turhia työvaihteita, päällekkäistä työtä ja odottamista (Lean) 2. Palvelujen vaikuttavuuden parantaminen poistamalla asiakasprosesseista turhia työvaihteita, päällekkäistä työtä ja odottamista (Lean) (1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä) (1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä) 1 1 0,0 % 2 3 5 En ota kan taa 0,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 1 7 ,5 % 5 6 5 ,0 % 20 ,0 % 7 ,5 % 4 2 7 ,5 % 0,0 % 2 ,5 % 3 5,0 % 4 En ota kan taa 0 ,0 % 2 2,5 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % Kaikki ( KA:4 .5 5, Hajon ta:0 .7 1 ) ( Vastau ksia:4 0) 7 2 ,5 % 0 ,0 % 0 ,0 % 2 0 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0,0 % Kaikki ( KA:4 .6 , Hajon ta:0 .7 4) ( Vastau ksia:40 ) 35 36 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 41 6 Liitteet 27.8.2015 Liite 4. 3. Kustannussäästöjen etsiminen uudistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita 4. Palvelujen vaikuttavuuden parantaminen uudistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita (1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä) (1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä) 1 1 0,0 % 2 7,5 % 3 12,5 % 4 3 0 ,0 % 5 En ota kan taa 2 7 ,5 % 3 7 ,5 % 4 En ota kan taa 0,0 % 20 ,0 % 4 0 ,0 % 3 0 ,0 % 5 5 0 ,0 % 0,0 % 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % 5 5 ,0 % 0 ,0 % 0 ,0 % 2 0 ,0 % Kaikki ( KA:4 .2 3, Hajon ta:0 .9 5 ) ( Vastau ksia:4 0) 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % Kaikki ( KA:4 .3 3, Hajon ta:0 .9 2 ) ( Vastau ksia:4 0) 37 38 5. Kustannussäästöjen etsiminen uudistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon hallintorakenteita 6. Kustannussäästöjen etsiminen poistamalla potilailta turhia ja/tai päällekkäisiä lääkityksiä (RAI-kehittäminen) (1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä) (1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä) 1 2 3 1 0,0 % 2 2,5 % 7 2 ,5 % 5 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 ,0 % 7 5 ,0 % 5 En ota kan taa 0,0 % 20 ,0 % 1 2 ,5 % 4 2 5 ,0 % 0,0 % 0 ,0 % 3 0,0 % 4 En ota kan taa 2 ,5 % 1 0 0 ,0 % 0 ,0 % 0 ,0 % 2 0 ,0 % Kaikki ( KA:4 .6 8, Hajon ta:0 .6 2 ) ( Vastau ksia:4 0) 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 39 40 7. Kusannussäästöjen etsiminen oikea-aikaisella ikäihmisen toimintakyvyn arvioinnilla ja sitä vastaavalla palvelulla (RAI-kehittäminen) 8. Palvelujen vaikuttavuuden parantaminen oikea-aikaisella ikäihmisen toimintakyvyn arvioinnilla ja sitä vastaavalla palvelulla (RAI-kehittäminen) (1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä) (1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä) 1 2 1 2,5 % 0,0 % 3 5,0 % 4 En ota kan taa 3 2 ,5 % En ota kan taa 0,0 % 20 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % Kaikki ( KA:4 .5 5, Hajon ta:0 .8 1 ) ( Vastau ksia:4 0) 3 2 ,5 % 6 2 ,5 % 0 ,0 % 0 ,0 % 2 0 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % Kaikki ( KA:4 .5 5, Hajon ta:0 .6 8 ) ( Vastau ksia:4 0) 41 42 2 ,5 % 5 6 7 ,5 % 0,0 % 0 ,0 % 2 4 2 5 ,0 % 5 1 0 0 ,0 % Kaikki ( KA:4 .5 5, Hajon ta:0 .9 ) ( Vastau ksia:40 ) 42 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 7 27.8.2015 9. Yhteisten kriteerien saaminen potilaan toimintakyvyn arviointiin maakuntaan julkisiin ja yksityisiin palveluihin (RAI-kehittäminen) 11. Ensihoidon resurssien käyttäminen kotihoidon tukena (1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä) (1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä) 1 2,5 % 1 2 2,5 % 2 3 1 5 ,0 % 3 7,5 % 4 3 7 ,5 % 5 En ota kan taa 5 ,0 % 7 ,5 % 4 2 5 ,0 % 5 5 0 ,0 % 4 2 ,5 % En ota kan taa 0,0 % 0,0 % 20 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % 5 ,0 % 0 ,0 % 2 0 ,0 % Kaikki ( KA:4 .3 , Hajon ta:0 .9 1) ( Vastau ksia:40 ) 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % Kaikki ( KA:3 .8 9, Hajon ta:1 .2 9 ) ( Vastau ksia:4 0) 43 44 12. Kuntalaisten vapaavalinnan mahdollisuuksien lisääminen (Palvelutori, Palveluseteli) 13.Kustannussäässtöjen etsiminen kehittämällä kotisairaalatoimintaa (1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä) (1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä) 1 1 5,0 % 2 2 10,0 % 3 4 2 ,5 % 5 2 5 ,0 % 5 7 ,5 % 5 En ota kan taa 2,5 % 0,0 % 7 ,5 % 4 2 2 ,5 % En ota kan taa 5 ,0 % 3 1 7 ,5 % 4 0 ,0 % 20 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % 5 ,0 % 0 ,0 % 2 0 ,0 % Kaikki ( KA:3 .9 , Hajon ta:1 .2 3) ( Vastau ksia:40 ) 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0,0 % Kaikki ( KA:4 .4 2, Hajon ta:0 .8 6 ) ( Vastau ksia:4 0) 45 46 14. Kotikuntoutuksen kehittäminen 1. Yhteisten käytäntöjen luominen maakuntaan diabetes-potilaiden hoitamiseksi (1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä) (1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä) 1 1 0,0 % 2 3 3 2,5 % 4 0,0 % En ota kan taa 2,5 % 4 0 ,0 % 7 ,5 % 6 0 ,0 % 3 5 ,0 % 5 6 0 ,0 % 20 ,0 % 5 ,0 % 4 3 0 ,0 % 5 En ota kan taa 0 ,0 % 2 5,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % Kaikki ( KA:4 .4 9, Hajon ta:0 .7 9 ) ( Vastau ksia:4 0) 0 ,0 % 5 0 ,0 % 2 ,5 % 2 0 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % Kaikki ( KA:4 .3 3, Hajon ta:0 .8 4 ) ( Vastau ksia:4 0) 47 48 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 43 8 Liitteet 27.8.2015 Liite 4. 2. Ryhmävastaanottojen käyttö sosiaalisen tuen muotona ja täydentämässä muita palveluita 3. Sähköisten palvelujen kehittämisstrategian luominen maakuntaan (1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä) (1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä) 1 1 0,0 % 2 2 12,5 % 3 2 5 ,0 % 5 2 ,5 % 3 3 0 ,0 % 4 En ota kan taa 0 ,0 % 1 7 ,5 % 4 3 0 ,0 % 5 3 2 ,5 % 4 7 ,5 % En ota kan taa 0,0 % 0,0 % 20 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % 2 ,5 % 0 ,0 % 2 0 ,0 % Kaikki ( KA:3 .7 8, Hajon ta:1 .0 5 ) ( Vastau ksia:4 0) 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0,0 % Kaikki ( KA:4 .2 6, Hajon ta:0 .8 5 ) ( Vastau ksia:4 0) 49 50 4. Omahoidon teknologisten laitteiden käyttöönoton lisääminen erityisryhmille 5. Omahoidon tukemalla tarjoamalla sähköisesti luotettavaa tietoa sairastumisen riskeistä, ennaltaehkäistystä sekä testejä hoidon tueksi (esim. Omahoitopolku.fi;Mielenterveystalo.fi) (1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä) (1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä) 1 1 0,0 % 2 2 7,5 % 3 2 2 ,5 % 4 3 7 ,5 % 3 2 ,5 % 5 1 2 ,5 % 3 2 2 ,5 % 4 En ota kan taa 2 ,5 % 3 0 ,0 % 3 0 ,0 % 5 En ota kan taa 0,0 % 0,0 % 20 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % 2 ,5 % 0 ,0 % 2 0 ,0 % Kaikki ( KA:3 .9 5, Hajon ta:0 .9 3 ) ( Vastau ksia:4 0) 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0,0 % Kaikki ( KA:3 .7 4, Hajon ta:1 .1 2 ) ( Vastau ksia:4 0) 51 52 6. Omahoitoa tukevan yleisluontoisen oppaan laatiminen kuntalaisille (maakunnan yhteinen) 7. Hoito- ja palvelusuunnitelmien laatiminen potilaan/asiakkaan kanssa yhdessä (1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä) (1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä) 1 1 7,5 % 2 3 3 0 ,0 % 4 5 3 0 ,0 % 5 En ota kan taa 0,0 % 0,0 % 20 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % Kaikki ( KA:3 .6 3, Hajon ta:1 .2 5 ) ( Vastau ksia:4 0) 1 0 ,0 % 2 2 ,5 % 6 5 ,0 % 0 ,0 % 0 ,0 % 2 0 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0,0 % Kaikki ( KA:4 .5 , Hajon ta:0 .7 8) ( Vastau ksia:40 ) 53 44 2 ,5 % 3 2 0 ,0 % 4 En ota kan taa 0 ,0 % 2 12,5 % 54 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 9 27.8.2015 8. Hyvis.fi-asiointiportaalin kehittäminen 2.5. VAPAA PALAUTE (1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä) 1 0,0 % 2 Kiitos erinomaisesta sote -seminaarista! ([email protected], Kaikki) • Kansalaisen sote-asioiden byrokratian madaltaminen ja humaanius tärkeää. Yskityisten palvelujen käyttöä tuettava tavalla tai toisella, osana palveluseteli käytäntö ([email protected], Kaikki) • Henkilökunnan täydennyskoulutukseen ja erityisosaamiseen terveyskeskuksissa tulee panostaa. Yksityiset terveysfirmat, kuten Attendo Orimattilassa, pitää velvoittaa kantamaan vastuunsa suunnitelmien toteuttamiseksi. Tämän hetkinen osaaminen Orimattilan terveyskeskuksessa ei ole lähelläkään riittävää. ([email protected], Kaikki) • Asiakkaan kanssa räätälöiden syntyy paketti, johon sitoutuu sekä asiakas että sosiaali- ja terveydenedistäminen, ja jos näitä terveyskeskuksia, joissa on vuodeosasto, ryhdytään kutsumaan lähiyksiköiksi, niin ok, mutta uusia laitoksia, joista osa on kuntoutus, osa vuodeosasto ja osa lähiyksikköinä, ei kannata luoda, jos kerta on toimiva terveysasema, kuten Hollolassa, ja asiakkaat (esim. vanhukset) on lähellä. Paikallisestierityisryhmille kannattaa järjestää yhdistysten ja kelan ryhmäkuntoutusta ([email protected], Kaikki) • Suunnittelussa otettava huomioon, että maakunnan / kuntayhtymän tasolla kunnat eroavat toisistaan ja oltava joustavia k suunnitelmien soveltamisessa käytäntöön.JA on myös huomioitava yksilötasolla, että monet ikäihmiset eivät jaksa omaksua monimutkaisia kaavioita saatikka sitten sähköisiä palveluita. ([email protected], Kaikki) • Varhainen puuttuminen ja tukeminen sekä valinnanvapauden lisääminen esim palveluseteleiden kautta ([email protected], Kaikki) 5,0 % 3 2 0 ,0 % 4 4 2 ,5 % 5 En ota kan taa • 2 7 ,5 % 5,0 % 0,0 % 20 ,0 % 4 0 ,0 % 6 0 ,0 % 8 0 ,0 % 1 0 0 ,0 % Kaikki ( KA:3 .9 7, Hajon ta:0 .8 5 ) ( Vastau ksia:4 0) 56 55 2.5. VAPAA PALAUTE VASTAUSTEN KESKIARVOT SUURKULUTTAJIAN HALLINTA • Palvelujen saatavuus on ydinkysymys! ([email protected], Kaikki) • Päätöksiä tehtävä, ei vatulointua enää Perusterveydenhuoltoon riittävät resurssit ja tukea erikoissairaanhoidosta Kotiin lääkäripalvelut vanhuksille Tärkeintä että perusterveydenhuolto toimii ja asukkailla samanlaiset palvelut varallisuudesta riippumatta ([email protected], Kaikki) 1 . S o t e - p a l ve l u j e n s u u r k u l u tta j i e n h a l l i n n a n k e i n o j e n k e h i t t ä mi n e n 4,6 2 . P a l ve l u j e n k e h i t t ä m i n e n k u n t a l a is i l l e , j o t k a k ä y t t ä vä t s o t e p a l ve l u j a p a l j o n e n s i s i j a i s e st i m u i s t a s y i s t ä ( e s . y k s i n ä i s y ys ) • Ensihoidon työpanoksen käyttö kotihoidon tukena voi mahdollisesti vaikuttaa ensihoidon työaikajärjestelyihin. 24h työajassa ei saa olla yli 50% aktiivitunteja. Jos näin käy, joudutaan muuttamaan työaika soppareita. ([email protected], Kaikki) • Kun laitospaikat vähenevät, tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa on oltava riittävästi henkilöstöä yhä huonokuntoisempia asiakkaita/asukkaita varten. - Laitospaikkojen vähentäminen ei saa olla itsetarkoitus. - Myös vapaaehtoistyölle ja kaikelle virkistystoiminnalle on annettava sille kuuluva arvo virallisen järjestelmän rinnalla. Yksinäisyyden torjunnassa yms. näillä edellä mainituilla tahoilla on suuri merkitys. ([email protected], Kaikki) 4,4 3 . K e h i t tä m ä l lä t o i m i n t a ma l l e j a k u n t a l a i si l l e , j o t k a t a r vi t s e va t p a l j o n p a l ve l u i ta m u t t a e i va t n i i t ä k ä y t ä . N ä i n vo i d a a n a i k a a n s a a d a k u s t a n n u s sä ä s tö j ä . E s i m . d i a b e te k s en h o i t o j a m m . a m p u ta a ti o i d e n e h k ä i s y . 4,45 4 . Te h o s t e t a a n p a l j o n t e r ve y s p a l ve l u i t a t a r vi t s e vi e n p o t i l a i d en ( m m . m o n i s a i r a a t , va i k e a t s a i r a u d e t) p a l ve l u i ta m m . k o o r d i n o i ma l l a h o i t o a y h ä p a r e m m i n 4,73 5 . Te h o s t e t a a n s o s i a a l i - j a t e r ve y d e n h u o l l o n y h t e i s t yö t ä, j o t t a m a h d o l l i s e st i t a u s t a l l a va i k u t t a vi i n e l ä m ä n h a l l i n n a n o n g e l mi i n vo i d a a n t a r j o t a t u k e a j a r a t k a i s u j a 4,68 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Kaikki 57 58 VASTAUSTEN KESKIARVOT AKUUTTIVUODEOSASTOHOIDON SUUNNITELMA - ARVIOINTIYKSIKKÖ SUURKULUTTAJIAN HALLINTA 6 . K e h i t e t ä ä n p a l ve l u i ta y h d e s s ä a s i a k k a i d e n k a n s s a 1 . Ar vi o i n t i y k s i k ö vo i s i o l l a l ä h e l l ä k o t i a s i j a i t s e va p i e n i k o d i n o m a i n en y k s i k k ö e l i o s a l ä h i p a l ve l u j a 4,2 7 . Te h d ä ä n p a l j o n p a l ve l u i ta k ä y t t ä vi l l e k u n t a l a i s i l le h o i t o - j a p a l ve l u s u u n n it e l ma . ( P o t i l a a l l a 7 x t a i e n e m m ä n k ä y n t e j ä l ä ä k ä r i n va s t a a n o t o l l a / vu o s i ) 3,92 2 . Ar vi o i n t i y k s i k k ö t o i m i s i k o t o n a a s u m i s e n j a t o i m i n t ak y vy n a r vi o i n n i n t u k a n a m o n i a m m a ti l l i s e st i 4,18 3 . Ar vi o i n t i y k s i k ö l l ä o l i s i k ä y t e t t ä vi s s ä ä n l ä ä k ä r i t u k i 2 4 / 7 ( m a h d . e t ä y h t e y k si e n k a u t t a ) 4,5 4,25 4 . Ar vi o i n t i y k s i k ö s s ä e i o l e l a b o r a t o ri o - t a i k u va n t a m i sp a l ve l u i t a 2,95 5 . Ar vi o i n t i y k s i k k ö ö n vo i t u l l a m a t a l a n k y n n y ks e n p e r u s te e l l a 8 . S e u r a t a a n r e k i s t e r i tu t ki m u ks e l l a u s e i t a vu o s i a , m i t e n h o i d oj a p a l ve l u s u u n n i te l ma n l a a t i m i n e n va i k u t t a a p o t i l a a n p a l ve l u j e n k ä y t t ö ö n 4,05 9 . Y h t e i s t e n t o i m i n t a ta p o j e n l u o m i n e n m a a k u n t a an , m i t e n s o t e - p a l ve l u j en s u u r ku l u tt a j a t m ä ä r i t e l l ä ä n 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 4,33 8 . Ar vi o i n t i y k s i k ö n h o i t o j a ks o t o va t l y h y i t ä 4,08 9 . Ar vi o i n t i y k s i k ö s s ä vo i d a a n t e h d ä vo i n n i n s e u r a n ta a , k u n u u s i l ä ä k i t y s a l o i t e t a a n t a i s i t ä m u u te t aa n 4,38 1 3,82 7 . Ar vi o i n t i y k s i k k ö ö n vo i d a a n o t t a a p o t i l a s , k u n t a r vi t a a n a i k a a k o k o n a i s ti l a n te e n s e l vi t t e l y yn e s i m . o n k o k o t o n a… 4,26 1 0 . Y h t e i s t e n t o i m i n t a ta p o j e n l u o m i n e n m a a k u n t a an , m i t e n s o t e - p a l ve l u j en s u u r ku l u tt a j i a p a l ve l l a a n ( n y t j o k a i s e l l a oman sa) 4,1 6 . Ar vi o i n t i y k s i k k ö ö n t u l o s y y o n u s e i n m u u k u i n a k u u tt i l ä ä k e t i e t e e l l in e n o n g e l m a e s i m . k o t o n a p ä r j ä ä m i s e n o n g e l ma t 4,33 1 0 . Ar vi o i n t i y k s i k k ö vo i t a r j o t a t u k e a k o t o n a a s u va n s a a t t o h o i d o ss a 5 Kaikki 3,9 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Kaikki 59 60 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 45 10 Liitteet 27.8.2015 Liite 4. VASTAUSTEN KESKIARVOT VASTAUSTEN KESKIARVOT AKUUTTIVUODEOSASTOHOIDON SUUNNITELMA AKUUTTIVUODEOSASTOHOIDON SUUNNITELMA - ARVIOINTIYKSIKKÖ 1 1 . Ar vi o i n t i y k s i k k ö vo i t o i m i a e s i m . t e h o s t et u n p a l ve l u a s u mi s e n y k s i k ö n y h t e y d e ss ä 1 . O s a n y k y i s i st ä t e r ve y s k e s k u k se n vu o d e o s a s t o i st a l a k k a u te ta a n j a k o r va t a a n a r vi o i n t i y k s i kö i l l ä 4,18 2,92 2 . Vu o d e o s a s to j e n m ä ä r ä m a a k u n n a ss a t u l e e vä h e n e m ä ä n 1 2 . Ar vi o i n t i y k s i k k ö vo i t a r j o t a t u k e a k u n t a l a i se l l e k o t o n a t a p a h tu va n k u n t o u tu ks e n o s a n a 3,21 4,23 3 . Vu o d e o s a s t o j e n s i j a i n t i a t u l e va i s u u d e ss a e i vi e l ä e h d o t e ttu s u u n n i t el m a ss a 1 3 . Ar vi o i n t i y k s i k ö i l l ä vo i d a a n k o r va t a o s a n y k y i s i s tä t e r ve y s k e s k u s te n vu o d e o s a s t o i st a 2,57 3,5 4 . Ma a k u n t a a n p e r u s te tta i s i i n e r i l l i s i ä a k u u t ti vu od e o s a st o j a 1 4 . Ar vi o i n t i y k s i k k ö j ä vo i d a a n p e r u s ta a n y k y i s t e n t e r ve y s k e s k u s te n vu o d e o s a s t o j e n r i n n a l l e 3,62 1 1,5 2 2,5 3 3,5 3,61 5 . Ma a k u n t a a p e r u s te tt ai s i i n e r i l l i s i ä k u n t o u tu s o sa s to j a 4 4,5 3,89 5 1 Kaikki 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Kaikki 61 62 VASTAUSTEN KESKIARVOT VASTAUSTEN KESKIARVOT AKUUTTIVUODEOSASTOHOIDON SUUNNITELMA – MUUT ERITYISPALVELUT 1 . Psykoger iatr isten potilaiden h oitoa tu kee m aaku n taan keskitetty ger iatr isen osaam isen yksikkö. KEHITTÄMISTOIMENPITEET 4 ,1 5 2 . Vaativan tason ku n tou tu s keskitetään 4 ,3 1 . K u s t a n n u ss ä ä tö j e n e t s i m i n e n t y ö s t ä p o i s t a m a l l a t u r h i a t y ö va i h t e i t a , p ä ä l l e kk ä i st ä t y ö t ä j a o d o t t a m i s ta ( L e a n ) 4,55 2 . P a l ve l u j e n va i k u t t a vu u d e n p a r a n t a m in e n p o i s t a m a l l a a s i a k a s p r o s es s e i sta t u r h i a t y ö va i h t e i ta , p ä ä l l e k k äi s tä t y ö t ä j a o d o t t a m i st a ( L e a n ) 4,6 3 . K u s t a n n u ss ä ä st öj e n e t s i m i n e n u u d i st am a l l a s o s i a a l i - j a t e r ve y d e n h u ol l o n p a l ve l u ra k e n te i ta 4,23 4 . P a l ve l u j e n va i k u t t a vu u d e n p a r a n t a m in e n u u d i s ta m a l l a s o s i a a l i - j a t e r ve y d e n h uo l l o n p a l ve l u ra k e n te i ta 3 . Saattoh oito jär jestetään kaikkein vaativin ta h oitoa sair aalassa tar vitsevien potilaiden osalta keskitetysti 4,33 3 ,3 1 5 . K u s t a n n u ss ä ä st öj e n e t s i m i n e n u u d i st am a l l a s o s i a a l i - j a t e r ve y d e n h u ol l o n h a l l i n t or a k en t e i ta 1 1 ,5 2 2 ,5 3 3 ,5 4 4 ,5 4,68 5 Kaikki 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 63 6 . K u s t a n n u ss ä ä st öj e n e t s i m i n e n p o i s t a m a l l a p o t i l a i l ta t u r h i a j a / t a i p ä ä l l e k kä i s i ä l ä ä k i t y k s iä ( R AI- k e h i t t ä mi n e n ) 4,55 7 . K u s a n n u s s ää s tö j e n e t s i m i n e n o i k e a - a i k a i s e l l a i k ä i h m i s e n t o i m i n t a ky vy n a r vi o i n n i l l a j a s i t ä va s t a a va l l a p a l ve l u l l a ( R AIk e h i t t ä mi n e n ) 4,55 8 . P a l ve l u j e n va i k u t t a vu u d e n p a r a n t a m in e n o i k e a - a i k a i s e l l a i k ä i h m i s e n t o i m i n ta k y vy n a r vi o i n n i l l a j a s i t ä va s t a a va l l a p a l ve l u l l a ( R AI- k e h i t t ä m i n e n ) 4,55 9 . Y h t e i s t e n k r i t e e r i e n s a a m i n e n p o t i l a a n t o i m i n t a k yvy n a r vi o i n t i i n m a a k u n ta a n j u l k i si i n j a y k s i t y i s i i n p a l ve l u i h i n ( R AIk e h i t t ä mi n e n ) 64 1 2 . Ku n talaisten vapaavalin n an m ah dollisu u ksien lisääm in en ( Palvelu tor i, Palvelu seteli) 3 ,9 1 3 .Ku stann ussäässtöjen etsim in en keh ittäm ällä kotisair aalatoim in taa 4 ,4 2 4,3 1 4 . Kotiku n tou tu ksen keh ittäm in en 11. En sih oidon resu rssien käyttäminen kotih oid on tu ken a 4 ,4 9 3,89 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 1 1 ,5 2 2 ,5 3 3 ,5 4 4 ,5 5 Kaikki Kaikki 65 46 5 Kaikki 66 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 11 27.8.2015 VASTAUSTEN KESKIARVOT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 1 . Y h t e i s t e n k ä y t ä n t ö j en l u o m i n e n m a a k u n ta a n d i a b e t e s p o t i l a i d e n h o i t a m i s e k si 4,33 2 . R y h m ä va s t a a n ot to j e n k ä y t t ö s o s i a a l i s e n t u e n m u o t o n a j a t ä y d e n tä mä s sä m u i t a p a l ve l u i ta 3,78 3 . S ä h k ö i s t e n p a l ve l u j en k e h i t t ä mi s st ra te g i a n l u o m i n e n m a a k u n ta a n 4,26 4 . O m a h o i d o n t e k n o l o g i ste n l a i t t e i d e n k ä y t t ö ö n o t on l i s ä ä m i n e n e r i t y i s r y h mi l l e 3,95 5 . O m a h o i d o n t u k e m a l l a t a r j o a m a l l a s ä h k ö i s e s ti l u o t e t ta va a t i e t o a s a i r a s t u m i se n r i s k e i s t ä , e n n a l t a eh k ä i st ys tä s e k ä t e s t e j ä h o i d o n t u e k s i ( e s i m . O m a h o i to p o l k u .fi ; Mi e l e n te r ve y st al o . fi ) 3,74 6 . O m a h o i t o a t u k e va n y l e i s l u o n to i se n o p p a a n l a a t i m i n e n k u n t a l a i si l l e ( m a a k u n n an y h t e i n e n ) 3,63 7 . H o i t o - j a p a l ve l u su u n n i te l m i e n l a a t i m i n e n p o t i l a a n /a s i a kk a a n k a n s s a y h d e s sä 4,5 8 . H y vi s . f i - a s i o i n ti p o rt aa l i n k e h i t tä m i n e n 3,97 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Kaikki 67 Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto 47 12 Päijät-Hämeen liitto Hämeenkatu 9 A 15110 Lahti
© Copyright 2024