Loppuraportti, sote-palveluiden järjestäminen - Päijät

Murrosvaiheesta muutokseen
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen
järjestäminen hankkeen loppuraportti
Arja-Tuulikki Wilén
Julkaisija:
Päijät-Hämeen liitto
Tekijä:
Arja-Tuulikki Wilén • A220 * 2015
Kannen valokuvat: Maija Väkeväinen ja Arja-Tuulikki Wilén
Ulkoasu ja taitto: Innocorp Oy
ISBN 978-951-637-225-2
ISSN 1237-6507
Murrosvaiheesta muutokseen
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen
järjestäminen hankkeen loppuraportti
Arja-Tuulikki Wilén
Sisällys
1. Johdanto
5
2. Toimenpiteiden esittely
6
2.1 Johdanto
6
2.2 Suurkuluttajien hallinta
6
2.2.1 Identifiointia
6
2.2.2 Vaikuttavuuden arviointia ja rekisteritutkimuksen suunnittelua
8
2.2.3 Hallinnan keinojen kartoitusta ja kehittämisen haasteita
8
2.2.4 Syventymistä asiakkaan näkökulmaan
9
2.3 Laitosvaltaisuuden vähentäminen 11
2.3.1 Johdanto
11
2.3.2 Prosessien tehostamista ja kustannussäästöjä Lean-menetelmällä
11
2.3.3 Palvelurakenteen uudistamista -kärkenä akuuttivuodeosastohoito 11
2.3.4 Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi – RAI-kehittäminen
14
2.3.5 Kotona asumisen tukeminen 17
2.4 Omahoidon kehittäminen
3. Arviointi
21
24
3.1 Johdanto
24
3.2 Kärkihankkeet kuntapäättäjien arvioimana
24
3.3 Kehittämistyön kokonaisarviointi:
murroksesta muutokseen
27
Lähteet30
Liitteet33
1.
Johdanto
P
äijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeen tavoitteena oli toteuttaa
kuntien ja palveluiden tuottajien kanssa yhteistyössä konkreettisia toimenpiteitä, joilla taataan
riittävät ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut
Päijät-Hämeessä kuntien maksukykyä vastaavasti.
Nykyisellä kustannuskehityksellä ristiriita kustannusten ja maksukyvyn välillä kasvaa kestämättömäksi jo lyhyellä aikavälillä. Pienellä palveluiden ja
prosessien hienosäädöllä ei saada aikaiseksi riittävää
muutosta, vaan tarvitaan merkittäviä rakenteellisia
muutoksia. Niitä on tehtävä maakunnan näkökulmasta yhtenä kokonaisuutena, tekemällä yhtenäisiä
ratkaisuita kaikkien julkisten sote-palvelujen tuottajien yhteistyössä (Liite 1). Koko maakunnan palveluiden järjestämisen suunnittelu yhtenä kokonaisuutena mahdollistavat tarvittavat rakenteelliset
muutokset. Hankkeen taustalla oli Nordic Healthcare Group (NHG), selvitysmiehenään professori
Martti Kekomäki, vuonna 2013 laatima selvitys Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeen tavoitteena
oli em. selvityksen toimenpide-esitysten toimeenpano. Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen liitto ja sitä
rahoitti Kuntayhteistyön tuki-hanke sekä yhden toimenpidekokonaisuuden osalta myös Päijät-Hämeen
sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä.
Tässä raportissa esitellään hankeaikana 1.4.2014–
30.6.2015 toteutetut toimenpiteet, jotka perustuivat NHG:n 2013 selvitykseen, Päijät-Hämeen
sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajien ja tuottajien
laatimaan yhteenvetoon selvityksen suuntaisesta jo
meneillään olevasta kehittämistyöstä sekä ohjausryhmän jäsenten haastatteluihin (Liite 1 ja 2). Toteutetut toimenpiteet jakautuivat kolmeen kärkihankkeeseen, joita olivat sosiaali- ja terveys-palveluiden
suurkuluttajien hallinta, laitosvaltaisuuden vähentäminen ja omahoidon kehittäminen. Nyt esitetyllä raportoinnilla pyritään tukemaan kehittämistyön
rakentavaa jatkotyöstämistä, jolloin painotus on
välivaiheen tuloksissa enemmän kuin prosessissa.
Tieteellistä tutkimusta raportointiin ei sisälly, joskin
kehittämisideologialla on vahva monitieteellinen
perusta. Kehittämistyön tuloksien esittelyä seuraa
raportissa lyhyt arviointiosuus, jossa johtopäätöksiä
tehdään ottamalla huomioon myös toteutumatta
jääneet toimenpiteet ja innovatiiviset aloitteet palvelujen kehittämiseksi.
Kehittämistyöhön osallistui runsas joukko päijäthämäläisiä asiantuntijoita ja heidän taustaorganisaatioitaan sekä maakunnan ulkopuolisia toimijoita.
Kiitän teitä kaikkia innostavasta kumppanuudesta hankkeen aikana. Murrosvaiheesta on siirrytty
aitoon muutokseen!
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
5
2.
Toimenpiteiden esittely
2.1 Johdanto
Kolme kärkihanketta toteutettiin konkreettisina
toimenpiteinä, joiden yhteyteen perustettiin työryhmiä. Työryhmiin on nimettiin n. 80 sote-palveluissa eri tehtävätasoilla työskentelevää asiantun-tijaa tai johtotehtävissä toimivaa henkilöä ja kaksi
kuntajohtajaa. Työryhmien lukumäärä on vaihdellut
projektin aikana, sillä työryhmiä myös yhdistettiin
hankkeen edetessä sisällöllisten kysymysten edistämiseksi kärkihankkeiden teemojen ollessa sidoksissa toisiinsa. Laitosvaltaisuuden vähentäminen edellyttää kotiin vietävien palvelujen ja kotona asumisen
tuen kehittämistä, laitosvaltaisuuden kohdalla keskeinen potilasryhmä on ns. sote-palvelujen suurkuluttajat ja omahoito liittyy sekä kotona asumisen tukemiseen että sote-palvelujen suurkuluttajien
hallinnan keinojen kehittämiseen.
2.2 Suurkuluttajien hallinta
Suurkuluttajien hallinnan kärkihankkeella viitataan
toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat paljon sote-palveluita käyttäviin kuntalaisiin. Koska Päijät-Hämeessä oli sote-hankkeen alkaessa jo vireillä Kaste-hankehakemuksen laatiminen tätä aihepiiriä
käsittelevällä teemalla, sote-hankkeen tehtäväksi sovittiin siirtymävaiheen työstäminen jatkamaan
Potku-hankkeiden työtä ennen Kaste-hankkeen
ns. Parempi Arki hankkeen aloitusta. Parempi arki
hankkeessa tullaan kehittämään toimintamalleja sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteisasiakkaisiin
kiinnittämällä huomiota moniongelmaisiin paljon
palveluita käyttäviin asiakkaisiin/potilaisiin. Tämä
suuntasi sote-hankkeen työn kohti sektorikohtaisia
ratkaisuja ja työskentelyä.
6
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
2.2.1 Identifiointia
Työryhmätyöskentelyn tausta-aineistona käytettiin Oulussa toteutettua tutkimusta, jossa todettiin 10 %:n asukkaista kerryttävän 81 % kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista.
Tämä pieni asiakasryhmä kuluttaa valtaosan Oulun
kaupunginsairaalan, psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja sairaanhoitopiiriltä ostetun somaattisen erikoissairaanhoidon palveluista. Näitä paljon palveluita käyttäviä asukkaita tunnistettiin tutkimuksessa
mm. seuraavista ryhmistä:
■■ Vanhuspalvelujen asiakkaat
■■ Lastensuojelun asiakkaat
■■ Vammais- ja kehitysvammaispalvelujen
asiakkaat
■■ Päihde- ja asumispalvelujen asiakkaat
■■ Psykiatrisen esh:n asiakkaat
■■ Diabeetikot, sydän- ja verisuonitautipotilaat
■■ Kalliit somaattiset sairaudet (Leskelä ym. 2013.)
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeessa näitä paljon palveluita käyttäviä asiakkaita ryhmiteltiin neljään ryhmään palvelujen tarpeen (pieni/suuri) ja palvelujen käytön
perusteella (vähäinen/runsas). Selkeän palvelukokonaisuuden muodostaa ryhmä, jossa kuntalaisella
palvelujen tarve on suuri ja sote-palvelujen käyttö
on runsasta. Kyse on Oulun tutkimuksessa tunnistetuista ryhmistä (Leskelä ym.2013). Tämän ryhmän potilaat ja asiakkaat tarvitsevat paljon palveluita, joita heille myös pyritään parhaalla mahdollisella
tavalla järjestämään. Kuitenkin myös nämä asiakkaat, jotka käyttävät ja tarvitsevat paljon palveluita, voivat hyötyä palveluiden koordinoinnista sekä
erityistoimenpiteistä mm. ennaltaehkäisemään
palveluiden lisääntymisen (esim. ikäihmisten kaatumisen ehkäisy eri keinoin tai sairauden hyvä
hoitotasapaino).
Erityisesti terveydenhuollossa palvelujen suurkuluttajilla viitataan usein potilaisiin, joilla on paljon
käyntejä lääkärinvastaanotolla tai muissa palveluissa. Edellisestä ryhmästä poikkeavan ja haasteellisen ryhmän palvelujärjestelmälle muodostava nämä
potilaat, joilla ei näytä olevan ammattilaisen arvion perusteella tarvetta niin suurelle palvelujen käytölle. Runsaan palvelujen käytön taustalla voi olla
monenlaista taustasyytä: esimerkiksi yksinäisyyttä, perhe-elämän ongelmia, päihteiden käyttöä,
mielenterveysongelmia, työelämän ristiriitoja sekä
huonossa hoitotasapainossa olevia somaattisia sairauksia. Löytämällä ratkaisuja näille potilasryhmille ns. turhat käynnit terveydenhuollossa vähenevät,
mikä vapauttaa resursseja muiden potilaiden hoitoon ja myös potilaan elämäntilanteeseen voidaan
löytää ja etsiä yhdessä tasapainoa tuovia ratkaisuita.
Tällaisia ratkaisuita on kehitetty mm. Potku-hankkeissa (www.potkuhanke.fi).
Sote-palvelujen kustannustehokkuuden parantamisen näkökulmasta haasteellisimmaksi näyttäytyvät asiakkaat ja potilaat, joiden tiedetään tarvitsevan paljon palveluita käyttämättä niitä. Kyseessä voi
olla esimerkiksi kroonisen sairauden hoidon laiminlyönti (esim. diabetes), elämänhallinnan vaikeudet,
päihteiden käyttö tai monenlaiset nuoren ongelmat, jotka voivat johtaa syrjäytymiseen. Nämä kuntalaiset tulisi saattaa palvelujen piiriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voitaisiin ennalta
ehkäistä ongelmien paheneminen sekä myös etsiä
ratkaisuita. Hoitamattomana tämän ryhmän ongelmat aiheuttavat myös yhteiskunnalle suuria kustannuksia esimerkiksi syrjäytymisen, menetettyjen elinvuosien, elinsiirtojen tai huostaanottojen
muodossa.
Syystä voidaan kysyä, ovatko sellaiset kuntalaiset sote-palvelujen suurkuluttajia, jotka tarvitsevat
vähän palveluja sekä myös käyttävät niitä vähän?
Kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamisen näkökulmasta tähän kohtaan sisältyy suuri kehittämispotentiaali, jossa palvelujen suuri käyttö ei ole negatiivinen asia. Tähän ryhmään kuuluu
suuri määrä pääsääntöisesti hyvin voivia kuntalaisia,
joilla on kiinnostusta oman hyvinvoinnin edistämiseen mm. käyttämällä sähköisissä palveluissa saatavilla olevia sairauksien riskikartoituksia, terveysvalmennuksia sekä hyvinvointiteknologian sovelluksia.
Kyseessä on kehittämistoimenpiteet, joita on tarkasteltu omahoidon kärkihankkeen yhteydessä.
Suurkuluttajien tunnistaminen palvelujen
tarpeen ja käytön perusteella
A
B
Palvelujen käyttö vähäistä
ja palvelujen tarve pieni
Palvelujen käyttö vähäistä
ja palvelujen tarve suuri
C
D
Palvelujen käyttö runsasta
ja palvelujen tarve pieni
Palvelujen käyttö runsasta
ja palvelujen tarve suuri
Kuvio 1. Sote-palvelujen suurkuluttajien ryhmittely:
Palvelujen käyttö ja tarve
Sote-palvelujen suurkuluttajien identifiointia koskevasta keskustelusta nousseet haasteet kehittämistyölle:
■■ Sosiaalipalvelujen asiakkaina on moniongelmaisia asiakkaita, joilla sekä palvelujen käyttö että
palvelujen tarve ovat suuria. Vaikka terveydenhuollossa on yksinomaan terveyssyistä paljon
palveluita käyttäviä, sektorikohtainen erottelu pelkästään sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon asiakkaisiin/potilaisiin ei ole mielekästä.
Taustalla on sekä sote-uudistuksen tavoite, että
kuntalaisten etu. Jos potilaan sos.puolen asiat
ovat retuperällä, tällä ei ole usein voimavaroja sairauksien hoitoon (omahoitoon, terveyden
edistämiseen) ja lääketieteen interventioiden
hyöty voi jäädä vähäiseksi (hukataan terv.huollon resursseja).
■■ Potilaat/asiakkaat, joilla palvelujen käyttö on
suuri ja tarve pieni (eri syistä paljon käyntejä), taustalla voi olla monenlaista sosiaalista
ongelmaa.
■■ Missä määrin palvelujärjestelmä tuottaa suurkuluttajia? Jos nykyisin apua ei saa pieniin asioihin
(terveysongelma/lääkäriin pääseminen, taloudellinen ongelma/sosiaalinen luototus), asiat
ehtivät kertaantua ja ovat vaikeasti korjattavia
sitten kun ollaan jo suurkuluttajia. Tunnistetaan
myös jossain määrin vallitseva pompottelukulttuuri: kukin toimija ns. putsaa omaa pöytäänsä.
Kenellä on kokonaisvastuu potilaasta/asiakkaasta, jos tällä itsellä ei ole voimavaroja viedä omaa
asiaansa eteenpäin?
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
7
■■
■■
Asiakasraati, kokemusasiantuntijoiden käyttö
(ml. koulutus) ja muu asiakkaiden osallistaminen kehittämiseen (esim. palvelumuotoilu) tuottaisi todennäköisesti tähän keskusteluun tärkeää
lisätietoa.
Pitkäaikaistyöttömiin kohdistuvien toimenpiteiden kehittäminen on vaihtoehto, josta kunnista
saataisiin tukea jo taloudellisin perustein. Tämä
ryhmä ei välttämättä käytä paljon sote-palveluita, vaikka niitä tarvitsisivatkin. Missä määrin
työ tulisi yhdistää työvoiman palvelukeskuksessa
tehtävään työhön ja mm. työpajoilla tehtävään
työkyvyn arviointiin sekä sosiaalityössä käytettyihin toimintamalleihin?
2.2.2 Vaikuttavuuden arviointia ja
rekisteritutkimuksen suunnittelua
Suurkuluttajien hallinnan kärkihankkeen yhtenä
toimenpiteenä oli tutkimussuunnitelman laatiminen vaikuttavuuden arvioimiseksi. Lähtökohtana
vaikuttavuuden arvioimisessa on ollut ennakkotieto
siitä, että kaikki maakunnan julkiset sote-palveluiden tuottajat ovat kehittäneet toimenpiteitä suurkuluttajien hallitsemiseksi. Osaltaan kyse on siitä,
missä määrin kehitetyillä kohdennetuilla palveluilla saadaan aikaan parempaa palvelujen vaikuttavuutta potilaille/ asiakkaille. Toisaalta kyse on myös
kustannusvaikutuksen arvioimisesta. Kuinka paljon
uudet palvelut aiheuttavat kustannuksia ja saadaanko niillä aikaan kustannussäästöjä? Mitä sitten on
runsas sote-palvelujen käyttö?
Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT laati toimeksiantona sote-hankkeelle tutkimussuunnitelman suurkuluttajien hallinnan toimenpiteiden
vaikuttavuuden arvioimiseksi rekisteritutkimuksen
keinoilla. (Pursiainen 2015). Tutkimussuunnitelmaa
työstettiin yhdessä VATT:n tutkijan ja maakunnallisen työryhmä yhteistyössä.
Tutkimussuunnitelman laatineet VATT:in tutkijat
ja Päijät-Hämeen liiton edustajat ovat päätyneet
siihen että pilottihanke on paras toteuttaa ns.
satunnaistettuna kontrolloituna kokeena. Tällaisessa kokeessa pilottihankkeeseen kuuluvat suurkuluttajat satunnaistetaan ns. käsittely- ja kontrolliryhmiin. Näistä käsittelyryhmään kuuluville
tehdään yhdistetty hoito- ja palvelusuunnitelma,
jälkimmäiset pysyvät nykyisessä järjestelmässä.
Hankkeen tuloksia arvioidaan sitten vertailemalla näitä kahta ryhmää. (Pursiainen 2015)
8
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
Tutkimuksen toteuttamiseksi työryhmän työskentelyssä
saavutettiin
konsensusratkaisuja useista yksityiskohdista koeasetelman muodostamiseksi. Kohdepopulaation määrittelyssä
hyödynnettiin palvelutuottajien tilastointia. Osa ratkaisuista jäi sote-hankkeen toimeksiannon aikana
vielä avoimeksi ja niitä on sittemmin työstetty edelleen kansallisen tutkimuskonsortion yhteistyössä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän toimiessa jatkotyöskentelyn vetäjänä maakuntatasolla.
Päijät-Hämeen suurkuluttajien hallintamalli –
kokeilun tutkimussuunnitelman määrittelyn keskusteluteemat (ks. Pursiainen 2015).
■■ Kohdepopulaatio
■■ Otoskoko ja rekrytointi
■■ Vastemuuttujat ja odotettavissa olevat tulokset
■■ Tutkimuseettiset kysymykset
■■ Aikataulu ja seuranta
■■ Käytännön järjestelyt
■■ Budjetti ja rahoitus
Arvioitavaksi hallintamalliksi sovittiin hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen kohdepopulaatiolle
osana Parempi Arki-hankkeen (Phsotey 2015) toimenpiteitä Päijät-Hämeessä. Potilaiden käyntitilastojen perusteella kohdepopulaatioksi sovittiin täysi-ikäiset kotona asuvat potilaat, joilla on vuodessa
lääkärikäyntejä (perusterveydenhuollossa/päivystyksessä) seitsemän tai enemmän. Määrittelyllä on
pyritty takaamaan tutkimusta varten riittävän suuri
kohdepopulaatio ottaen huomioon samalla satunnaiskokeen vaatimukset (tutkimukseen osallistujista
puolet arvotaan käsittelyryhmään ja puolet verrokkiryhmään) sekä ennakoimalla tutkimuksesta kieltäytymisen vaikutukset.
2.2.3 Hallinnan keinojen kartoitusta ja
kehittämisen haasteita
Maakunnassa vireillä olevia paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden identifioinnin ja hallinnan keinoja
koottiin yhteen työryhmässä peruspalvelujen osalta. Erityisesti terveydenhuollossa ”pelimerkit alkavat olla jo koossa”. Toimintakäytäntöjä oli kehitetty
peruspalvelukeskus Aavassa ja Oivassa sekä Heinolan ja Lahden kaupungeissa. Koska sote-hankkeen
tavoitteena on maakunnallinen kehittäminen, esitetään seuraavassa taulukossa erilaisia keinoja erottelematta niitä tuottajakohtaisesti. Ratkaisut ovat
kohdistuneet työvälineiden käyttämiseen, työnjaon
Taulukko 1. Sote-palvelujen suurkuluttajien haltuunoton keinoja
Välineet
Henkilöstö
Osaaminen
Työnjako
Tunnistaminen
Tulevaisuuden
terveyskeskusmalli
Lääkäreiden
saatavuus
Erityisosaaminen
SH-Lääkäri-tiimit
Pitkä
sairauskertomus
Segmentointi
SH-saatavuus
Akuuttivastaanotto
Oma SH:n
puhelinvastaanotto
Ei
hoitosuunnitelmaa
(HS)
Hoitosuunnitelma
Työvoiman
palvelukeskus
Paljon käyntejä
(HS:n jälkeen)
Effican
omahoitoalusta
Asiakasohjausyksiköt
Tuttu hetu, puh.nro,
nimi, kasvot
Terveystarkastukset
Sähköiset palvelut
Paljon käyntejä
päivystyksessä
Sairauksien
riskitestit
Päihde-MT-tiimi
Paljon eri palvelujen
käyttöä
Teemapäivät,
tempaukset
Elma-tiimi*
Yhteistyö yksiköiden
välillä
Verkostoyhteistyö
kehittämiseen sekä henkilöstömäärän riittävyyden
ja osaamisen varmistamiseen.
Työryhmässä todettiin myös, että jo hyvin aloitetusta kehittämistyöstä huolimatta tämän kärkihankkeen kohdalla on tunnistettavissa vielä useita
haasteita. Maakunnan tuottajien nimeämistä haasteista on laadittu oheen yhteenveto.
Suurkuluttajien hallinnan haasteet Päijät-Hämeessä
identifiointikeskustelussa
■■
■■
■■
■■
■■
Luomatta maakunnallinen malli (Pth, Esh, sosiaalityön palvelut)
Suurkuluttajien, oikeiden sellaisten, löytyminen
Palvelujen tarjoaminen psykiatrisen taustan
omaaville suursuurkuluttajille
Kaikille ei hoitosuunnitelmakaan toimi – tälle
ryhmälle ratkaisujen löytäminen
Hoitosuunnitelmien laatiminen sovittu keinoksi
– etenee hitaasti
2.2.4 Syventymistä asiakkaan
näkökulmaan
Keväällä 2015 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeessa teetettiin toimeksiantona Toimiva Oy:llä (2015) pieni kehit-
tämistoimenpide tuomaan esille sote-palvelujen
suurkuluttajuutta asiakkaan näkökulmasta. ”Asiakkaan oman äänen hyödyntäminen palvelujen
ja verkostoyhteistyön kehittämisessä” Toimiva Oy
konsultit ovat toteuttaneet useita kehittävän työntutkimuksen menetelmään perustuvaa haasteellisten moniongelmaisten asiakkaiden palveluiden
kehittämistä.
Sote-hankkeessa konsultit keräsivät aineistoa
suostumuksen antaneen sote-palvelujen suurkuluttajaksi tunnistetun yhden asiakkaan tapauksesta
haastattelemalla asiakasta itseään, hänen omaistaan
sekä asiakasta hoitaneita ja palvelleita toimijoita.
Asiakasta hoitaneet tahot sekä suurkuluttajien hallinnan työryhmän jäsenet käsittelivät konsultin johdolla kahdessa työpajassa aineistosta esille nousseita teemoja palvelujärjestelmän kehittämisen
näkökulmasta. Työskentelyn tuloksena työpajatyöskentelyssä laadittiin kehityskartta maakunnan toimijaverkostolle, jotka työskentelevät yhdessä paljon
palveluita käyttävien asiakkaiden/potilaiden kanssa.
Kartta tuo esille sekä olemassa olevat vahvuudet,
että kehittämisen suunnan. Työskentelyyn osallistuneet toivat esille rohkeasti esille kehittämisen haasteita erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteis-
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
9
Uudet työtavat, välineet & yhteistyö?
• Asiakkaat ja omaiset palvelujen
suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä
hoito- ja palvelusuunnitelmassa
• Verkostomainen toimintatapa ja
johtaminen palveluissa
• Asiakkaan prosessin johtaminen ja
koordinointi
• Proaktiivinen, etsivä, jalkautuva työ
Asiakkaat ja palvelut, jotka opittu
hallitsemaan hyvin?
Asiakkaat ja palvelut,
joissa uusia vaatimuksia ja
odotuksia?
• Yhden sairauden hallitseminen
• Akuutti päivystys (selkeät,
tarkkarajaiset medisiiniset ongelmat)
• Omat palvelut (oma siilo) talouden
kannalta
• Lasten huostaanotot
• Sosiaalipäivystys
• Toimeentulotuki
Opitut työtavat, välineet &
yhteistyö?
Työt osataan
ja ne sujuvat
Uusi
toimintamalli
• Syrjäytymisvaarassa olevat
nuoret
• Hyvin koulutetut asiakkaat,
paljon osaamista & tietoa
• Työrajaamaton porukka
• Moniongelmaiset,
monimutkaiset ongelmat
• Kokonaisvaltainen palvelu
(esim. kotiin vietävät palvelut)
• Kokonaisvaltainen
kustannusvaikuttavuusajattelu
& koko ketjun näkeminen
• Matalan kynnyksen palvelut
• Osaoptimointi
• Hoito- ja palvelusuunnitelma
yksittäisen ammattilaisen tekemänä,
organisaatiokeskeisesti
• Verkostomainen toimintatapa
kehittämisessä & idea (ei
systemaattista, henkilöistä
riippuvaista)
• Kokemusasiantuntijat
• Siilomainen johtaminen
• Reaktiivinen työ
Kuvio 2. Paljon palveluja käyttävien asiakkaiden toimijaverkoston kehityskartta
kehittämisen näkökulmasta. Verkostoyhteistyöstä
puhutaan kyllä ja kunkin toimialan sisällä on kehitetty asiakasprosesseja hyvinkin pitkälle. Tästä huolimatta sote-integraatio ei käytännössä vielä asiakkaan palvelussa toteudu kaikilta osin verkostotyön
edellyttämällä tavalla. Kehittäminen edellyttää
myös joistain jo opituista asioista luopumista erityisesti osaoptimoinnin osalta. Katkoviivoilla kuviossa 2 havainnollistetaan mahdollisia kehityspolkuja
kohti uutta toimintamallia.
10
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
Kehityskartta havainnollistaa joitain sekä nykyisen
toiminnan vahvuuksia että kehittämisen paikkoja.
Koska käsitelty aineisto oli varsin suppea, kehittämiseen varattu aika lyhyt ja työpajaan osallistuneiden
asiantuntijoiden määrä melko pieni, kehityskarttaa
voidaan pitää ennen kaikkea avauksena jatkokehittämiselle. Se kokoaa myös jäsennellysti yhteen niitä
kehittämisen haasteita, joita suurkuluttajien hallinnan työryhmän työskentelyssä käsiteltiin myös muiden aiempien kokoontumisten aikana.
2.3 Laitosvaltaisuuden vähentäminen
2.3.1 Johdanto
Laitosvaltaisuuden vähentäminen valittiin toiseksi kärkihankkeeksi, jolla Päijät-Hämeen sosiaali- ja
terveyspalvelujen kustannustehokkuutta ja palvelujen vaikuttavuutta kehitetään. Yhteistyössä julkisten
sote-palvelujen tilaajien ja tuottajien kanssa sovittiin
neljästä toimenpidekokonaisuudesta laitosvaltaisuuden vähentämisen toteuttamiseksi. Lisäarvoa kehittämistyöhön pyrittiin tuomaan erityisesti maakunnallisen tarkastelunäkökulman kautta, sillä kaikki
maakunnan julkisen sote-palvelun tuottajat vähensivät kukin oman toimintansa osalta laitosvaltaisuutta
mm. vähentämällä vuodeosastopaikkoja. Maakuntatason tarkastelussa laitosvaltaisuuden vähentämisen
mahdollisuuksia tuovat esille toimenpidekokonaisuudet, joissa tarkastelussa on prosessien kehittäminen,
laitospalvelurakenteen uudistaminen, toimintakyvyn
arviointi ja kotona asumisen tukeminen.
2.3.2 Prosessien tehostamista
ja kustannussäästöjä
Lean-menetelmällä
Sote-hankkeessa toteutettiin toimeksiantona Laatukeskuksella Lean-valmennus, jossa valmennettavien
kehittämishankkeet kohdistuivat vuodeosastoilla
tehtävän työn tehostamiseen. Lean Six Sigma Green
Belt-valmennuksessa maakunnan jokaisen julkisen
sote-palvelujen tuottajan kaksi edustajaa sai valmiudet laadukkaaseen kehittämistyön jatkamiseen osastoilla. Alkuperäisenä tavoitteena oli valmennuksessa
aloitetun kehittämistyön levittäminen maakuntaan
tätä tehtävää varten nimitettävän työryhmän avulla, mutta projektiaika osoittautui tähän liian lyhyeksi.
Lean-kehittäminen on yksi keinoista, joilla laitosvaltaisuuden vähentämiseen ja siihen liittyvään palvelujen kustannustehokkuuden parantamiseen voidaan
puuttua ns. matalalla kynnyksellä parantamalla palveluprosesseja ja tehostamalla niitä. Kyse on resurssitehokkuudesta, eli siitä kuinka hyvin hyödynnämme
käytössä olevia resursseja (ihmisiä, koneita ja laitteita, tiloja jne.). Samalla kyse on virtaustehokkuudesta, siitä miten nopeasti prosessit viedään alusta loppuun. Tehokkuuden esteenä voi olla erilaiset hukkaa
aiheuttavat tekijät toiminnassa. (Isomäki 2015).
Lean valmennukseen osallistuneiden kehittämisprojektit osoittavat omalta osaltaan, että merkit-
tävä arvovirtausta vähentävä hukka sote-palveluissa
(ks. Isomäki 2015) muodostuu odotusajoista. Potilaiden kohdalla odotusaika voi muodostua tutkimuksiin pääsystä (ks. Lavonius 2015), vuodeosastolta kotiutumisesta (ks. Nikula-Holttinen 2015, Sirén
2015) sekä hoiva-asumispalveluihin siirtymisen
odottamisesta vuodeosastolla (ks. Sakomaa 2015).
Tämänkaltaisissa tapauksissa ns. turhan odottamisen kustannukset ja ilman resurssileikkauksia toteutettavat säästöt on laskettavissa ennakkoon euromääräisiä arvioina (ks. Timonen 2015a).
Lean valmennukseen osallistuneiden kehittämistyöt osoittavat myös toisen merkittävän hukan
vuodeosastoilla, jossa kustannusvaikutus kohdistuu
sekä henkilöstöön että potilaisiin. Lääkärikierrot ja
niiden sujuvuus osastolla (ks. Eerola 2015, Timonen
2015a, Toivanen 2015) sekä raportointien ja palaverikäytäntöjen tehokkuus (ks. Poikala 2015, Jokela 2015) vaikuttavat mihin henkilöstö käyttää työpanoksensa. Tällöin suuri kumuloituva merkitys on
esimerkiksi sillä, kuinka paljon aikaa käytetään päivittäin toistuviin raportointeihin osastolla ( Jokela
2015). Käytäntöjen parantamisesta vapautuva aika
ja henkilöstön työpanos olisi käytettävissä potilastyöhön esim. kuntoutuksen tukemisessa.
Toteutetuissa kehittämisprojekteissa sujumattomuuden taustalta tunnistettiin useita erilaisia ns.
juurisyitä, jotka liittyivät mm. lähetteiden laadun
vaihteluun, potilastietojen kirjaamisen laatuun sekä
ajankohtaan tiedon siirtämiseksi aamu ja iltavuoroa tekevän henkilöstön välillä, lääkärin ja hoitajan
väliseen työnjakoon, potilasta koskevien tietojen/
tutkimustulosten puuttumiseen sekä SAS-prosessin kehittämistarpeisiin. (Eerola 2015, Jokela 2015,
Lavonius 2015, Nikula-Holttinen 2015, Poikala
2015, Sakomaa 2015, Sirén 2015, Timonen 2015a,
Toivanen 2015)
2.3.3 Palvelurakenteen uudistamista
-kärkenä akuuttivuodeosastohoito
Laitosvaltaisuuden vähentämisessä suuret potentiaaliset kustannussäästöt on saavutettavissa tekemällä muutoksia palvelurakenteeseen. Sote-hankkeessa
uudistamisen kärkenä oli akuuttivuodeosastohoidon palvelurakenteen tarkastelu maakuntatasolla. Kyse ei ollut julkisella sektorilla runsaasti käytetystä palveluverkkoselvityksestä, jossa keskiössä
on palveluverkon karsimisesta saatavien kustannussäästöjen etsiminen. Taustalla oli 2013 valmistu-
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
11
Taulukko 2. Sote-hankkeessa toteutetut Lean-valmennuksen kehittämisprojektit
Organisaatio
Yksikkö
Hanke
Lahden Kaupunki
Lahden kaupunginsairaala
Lähete- (ja jono) käytännöt LKS:n Geriatrisessa
keskuksessa
PHSOTEY
PHKS, neurologian klinikka
Osastokierto neurologian os:lla
PHSOTEY
PHKS, neurologian klinikka
Hoitajan työpäivä
OIVA
Asikkalan TK Vuodeosaasto
Kotiutuksen kehittäminen vuodeosastoilla (Asikkala)
OIVA
Sairaalapalvelut
Kotiutuksen kehittäminen vuodeosastoilla
AAVA
Iitin vuodeosastot
Iltapäivän raporttiin käytettävän ajan puolittaminen
Heinolan kaupunki Heinolan TK os.11
Lääkärinkiertojen sujuvoittaminen osastolla 11K
Heinolan kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi
Hukan poisto lääkärikierrolta
AAVA
Koti- ja asumispalvelujen hallinto
Vuodeosaston SAS-prosessi
Lahden kaupunki
Sairaalapalvelupäällikkö
Akuuttiosaston kuntoutuspalaveri
neen NHG:n (NHG 2013) selvityksen esitys, jonka
mukaan vuodeosastoa tarjoavien yksiköiden määrä on tarpeeseen nähden liian suuri maakunnassa.
Sote-hankkeessa jatkettiin selvityksen työtä teettämällä maakunnallisista asiantuntijoista koostuvalla
työryhmällä ja NHG:llä suunnitelman, miten akuuttivuodeosastohoito olisi tuotettavissa maakunnassa kustannustehokkaasti sekä samalla parantamalla yhä edelleen potilaiden saamaa hoitoa ja hoidon
vaikuttavuutta.
NHG:n (NHG 2015) laatimassa raportissa esiteltiin nykytilaan liittyvät ongelmat sekä niiden ratkaisemiseksi uusi ehdotus palvelurakenne, joka on
myös kuntien maksukykyä vastaava. Ongelmakohdat muodostuvat palvelurakenteen sirpalemaisuudesta sekä siitä, että vanha palvelurakenne ei enää
kaikilta osin riitä tarjoamaan palveluita yhä ikääntyneemmän ja moninaisia palveluita tarvitsevan väestön tarpeisiin. Ammattitaitoinen henkilöstö tekee
parhaansa olemassa olevien reunaehtojen puitteissa. Perusterveydenhuollon vuodeosastoista on
muodostunut eräänlaisia sosiaali- ja terveydenhuollon varaventtiileitä, joiden käytöllä tasataan muun
palvelujärjestelmän puutteita. Vuodeosastoilla hoidetaan lyhytaikaista hoitoa tarvitsevien potilaiden
rinnalla myös muita, kuin lyhytaikaista ns. akuuttihoitoa tarvitsevia potilaita. Osastoilla hoidetaan
muun muassa saattohoitopotilaita, pitkäaikaishoidossa olevia potilaita (yl. vanhuksia) sekä potilaita,
jotka odottavat hoiva-asumispaikan vapautumis-
12
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
ta tai voinnin kohenemista mahdollistamaan paluu
kotiin tai hoiva-asumiseen.
Hyvin heterogeenisten potilasryhmien hoitaminen useissa yksiköissä maakunnassa ei NHG:n
(2013;2015) selvitysten perusteella ole tarkoituksenmukaista kaikilta osin. Keskittämällä tiettyjen potilasryhmien hoito erillisiin yksiköihin voidaan sekä
parantaa kustannustehokkuutta että hoidon vaikuttavuutta. Suuremmissa yksiköissä voidaan käyttää
resurssit entistä tehokkaammin. Osaamisen keskittymisen myötä potilaat saavat parasta mahdollista
hoitoa riippumatta kotipaikkakunnasta. Tämä näkökulma korostuu erityisesti AVH-potilaiden kuntoutuksessa. Osa palvelurakenteen uudistamisen
ratkaisusta liittyy siihen, että potilaat, jotka eivät vuodeosastohoitoa tarvitse pyritään hoitamaan muualla. Siihen sote-hankkeessa on kehitetty uusi ehdotus
täydentämään olemassa olevaa palveluvalikoimaa.
Uusi kolmiportainen palvelurakenne
Sote-hankkeen valmistelutyön tuloksena laadittiin
esitys uudesta maakunnallisesta palvelurakenteesta,
jolla tuotetaan akuuttivuodeosastohoito sekä eräät
siihen liittyvät sote-palvelut. Uusi rakenne koostuu
lähipalveluna tuotetuista arviointiyksikköjen, perustason vuodeosastojen sekä vaativan erikoisosaamisen keskittämisestä. Uudistus tuottaa nykyistä parempia palveluita kuntalaisille aikuisväestölle
akuuttihoidossa, saattohoidossa, vanhusten palveluissa sekä kuntoutuksessa. (NHG 2015)
Kuvio 3: Uusi
kolmiportainen
palvelurakenne
(NHG 2015 muokattu
ks. Liite 3)
van perustason vuodeosastot tarvitsevat toimiakseen virka-aikana päivittäin käytettävissä olevat
riittävät laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Osastot voivat profiloitua eri sairauksiin joko kokonaisiVaativa
na osastoina esimerkiksi Lahdessa tai osastoilla on
kuntoutus
eri sairausryhmille erikoistuneet hoitotiimit, jotta
henkilökunnan riittävä osaaminen saadaan varmistettua. (Timonen 2015b)
Vaativa
Geriatrinen
Jatkossa on huolehdittava, että koko Päisaattoosaamisjät-Hämeen alueella esimerkiksi saattohoito
keskus
hoito onnistuu laadukkaasti kaikissa
asumispalveluyksiköissä, että asukas
saa olla tutussa ympäristössä loppuun asti. Päijät-Hämeen keskusAkuuttiKuntoutusosastot
sairaalan palliatiivinen yksikkö
osastot
on tarjonnut 1.6.2015 alkaen
Päijät-Hämeessä vaativan
tason palliatiivista hoitoa (C-taso). ParanArviointiArviointiArviointiArviointiArviointitumattomasti saiyksikkö
yksikkö
yksikkö
yksikkö
yksikkö
raita potilaita on
aina
hoidettu
terveydenhuolUudistus akuuttihoidon ja palliatiivisen
lon resurssein, mutta erityisesti vaativan palliatiihoidon näkökulmista
visen hoidon osaamisen ja resurssien keskittämisLääketieteellisin perustein tarvittava sairaalahoito
tä on pidetty tarpeellisena ja kustannustehokkaana
terveyskeskuksissa luokitellaan jatkossa vaativaktapana turvata palvelut. Luontevinta keskittäminen
si perustason hoidoksi, mikä on tarkoitettu akuuon erikoissairaanhoidon palveluiden ja päivystystisti sairastuneille, tehokasta kuntoutusta tarvitsekeskusten yhteyteen, jossa toimii erityiskoulutettu
ville tai niille saattohoitopotilaille, joilla tarvitaan
moniammatillinen työryhmä ja hoito on saavuteterityisosaamista. Vaativa perustason vuodeosasto
tavissa 24/7.
tarkoittaa sitä, että hoito ei onnistu ilman aktiivisTavoitteena on ollut turvata potilaille hyvä laaduta kokeneen lääkärin työpanosta ja myös hoitajilkas hoito, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle
ta vaaditaan erityisosaamista. Vuodeosastoilla hoikonsultaatiotuki sekä alueellinen koulutus. Itsehoito on aktiivista, tehokasta ja kuntouttavaa ja näiden
toa voidaan toteuttaa kotona, vaativan perustason
tehokkaiden hoitojaksojen tulee olla mahdollisimvuodeosastoilla ja palvelutaloissa. Hoitopolkujen
man lyhyitä. Vuodeosastohoidolle on selkeä lääkekehittäminen, hoidonporrastus sekä verkostoitutieteellinen syy, millä perusteella nimenomaan saiminen ovat luonteva osa toimintaa, jolla pyritään
raalahoito on tarpeen.
tukemaan laadukkaan palliatiivisen hoidon toteutMikäli potilaan kunto on sellainen, ettei hän
tamista tasapuolisesti kaikkien päijäthämäläisten
voi enää kotiutua ollenkaan, seuraava porras löypotilaiden hyödyksi. (Virkki 2015)
tyy asumispalveluista, joissa tarjotaan ympärivuorokautista hoivaa. Vuodeosastoa ei käytetä asumiUudistus kuntoutuksen näkökulmasta
seen. Tämä on myös inhimillisesti kestävin ratkaisu.
Päijät-Hämeessä aivoverenkiertohäiriöpotilaiden
Vaativan perustason hoito keskitetään alueella selkuntoutuksen osittaisesta keskittämisestä Lahlaisiin yksiköihin, missä on varmistettavissa riittäden kaupunginsairaalaan on saatu viime vuosien
vää asiantuntemusta hoitoon. Käytännössä vaatiaikana hyviä kokemuksia. Akuuttivuodeosastohoivan perustason vuodeosastoiksi soveltuvat Lahden,
don selvityksessä todettiin, että moniammatilliHeinolan, Orimattilan ja Hollolan osastot. Vaatisen, intensiivisen ja laadukkaan kuntoutuksen saa-
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
13
tavuuden varmistamiseksi vaativin kuntoutus tulee
keskittää mm. osaamisen ja uusien kuntoutuskeinojen varmistamiseksi. Vaativan kuntoutusosaston sijoituspaikka tulisi olla erikoissairaanhoidon
välittömässä läheisyydessä. Vaativaan kuntoutukseen ohjataan mm. aivoverenkiertohäiriöpotilaita ja
aivovammapotilaita. Osastolla toimii mm. erikoislääkäri, kuntoutukseen perehtynyt hoitohenkilöstö, neuropsykologeja, puheterapeutteja, fysio- ja
toimintaterapeutteja ja sosiaalityöntekijä. Vaativan
perustason vuodeosastohoidossa kuntouttava työote on keskeistä, ja riittävät fysio- ja toimintaterapiamahdollisuudet on turvattava. On suositeltavaa, että osa osastoista profiloituu neurologiseen ja
ortopediseen kuntoutukseen. Vaativan perustason
neurologiseen kuntoutukseen ohjataan esimerkiksi henkilöt, jotka eivät ole kykeneviä intensiiviseen
kuntoutukseen. Ortopediseen kuntoutukseen voitaisiin keskittää mm. lonkka-murtumakuntoutujat. Arviointiyksiköihin järjestetään kuntoutukseen
ja kuntoutustarpeen arviointiin fysioterapia- ja toimintaterapiapalveluja. Kotikuntoutuksen tehostamista tarvitaan edelleen. (Mikkelsson 2015)
Uudistus vanhuspalvelujen näkökulmasta
Toimivien asiakaslähtöisten vanhuspalvelujen peruspilarin muodostaa hyvä asiakasohjaus. Pääpaino
palveluissa on ennaltaehkäisevissä ja kevyissä palveluissa. Ikääntyneiden kotona asuminen mahdollistaminen on kärkitavoite. Kotona asumista
tukevat palvelut ovat avainasemassa. Toimiva kotihoito, kotiin vietävät kuntoutus- ja asiakkaan tarpeen mukaiset sairaanhoidon palvelut muodostavat asiakaslähtöisen palvelukokonaisuuden. Silloin,
kun ikääntynyt ei voi asua turvallisesti kotona, järjestetään hänen palvelu aktiivisuutta tukevassa asumispalvelussa. Uudistuvilla kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäritoiminnalla turvataan ikääntyneiden
kotona asuminen sekä vähennetään sairaalahoidon
ja päivystyshoidon tarvetta.
Kotona asumisen tukiyksikköinä toimivat arviointi- ja kuntoutusyksiköt, jotka muodostetaan
seudun palvelutarve ja maantieteellinen kartta
huomioiden. Väestökeskittymissä ne voivat sijaita osana sairaalapalvelukokonaisuutta. Pienemmissä väestökeskittymissä ja haja-asutusalueilla ne
voivat sijaita esimerkiksi asumispalvelujen yhteydessä. Lisäksi selvitettäväksi tulee liikkuvien palvelujen uudenlainen hyödyntäminen. Sairaalapalve-
14
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
lut kootaan tarkoituksenmukaisiin riittävän suuriin
toimintakokonaisuuksiin alueen palvelutarve huomioiden. Tiettyjä palveluja, kuten muistisairauksien
tutkimus- ja kuntoutus, vaativa palliatiivinen hoito
sekä eritysosaamista vaativa kuntoutus, on tarkoituksenmukaista keskittää. Vaativaa eritysosaamista kuten geriatrinen osaamiskeskus, palliatiivinen
hoito ja vaativa kuntoutus sekä ikäihmisten päivystys ja osa akuuttigeriatrista hoitoa on tarkoituksenmukaista keskittää päivystyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon palvelujen yhteyteen. (Rautiainen 2015)
2.3.4 Toimintakyvyn ja palvelutarpeen
arviointi – RAI-kehittäminen
RAI-kehittäminen oli yksi toimenpidekokonaisuus,
jolla Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeessa tuettiin laitosvaltaisuuden
vähentämistä. RAI (Resident assessment instrument)
on asukkaan/asiakkaan arviointiväline, jolla sosiaalija terveydenhuollossa voidaan arvioida asiakkaan toimintakyky, suunnitella sen pohjalta tarvittavat palvelut, sekä seurata palvelujen vaikuttavuutta. Kerättyjä
tietoja voidaan hyödyntää palvelujen johtamisessa
sekä yksikkötasolla että vertailutiedolla kotimaisten
sekä tietyiltä osin myös kansainvälisten toimijoiden kesken (Finne-Soveri 2015). RAI on kansainvälinen järjestelmä, joka on käytössä yli 30 maassa. Sen
käyttö on sopimuksen varaista ja perustuu maksullisten RAIsoft ohjelmistojen ja lisensoitujen tuotteiden
käyttöön. (RAIsoft 2015)
RAI-järjestelmän käyttöalueita Suomessa ovat
iäkkäiden palvelut sekä yli 18 v. potilaiden psykiatria. Iäkkäiden palveluihin on erilliset sovellukset käytettäväksi mm. laitoshoidossa, kotihoidossa,
akuuttihoidossa (kehitteillä) ja laitoskuntoutuksessa (pilotti). Psykiatrian sovelluksia on kehitetty mm.
psykiatrisen sairaanhoidon, psykiatrisen avohoidon
tarpeisiin sekä akuuttitilanteiden arviointiin. (RAIsoft2015). Oheinen kuvio havainnollistaa järjestelmän mahdolliset käyttöalueet osana sosiaali- ja
terveyspalveluita.
RAI-järjestelmän käytössä asiakas ja tämän omaiset ovat keskeisessä asemassa arvioitaessa asiakkaan
yksilöllistä palvelutarvetta. RAI-järjestelmä antaa
tukea yksilöllisten hoidon tavoitteiden asettamisessa sekä toteutetun hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa (RAIsoft 2015) muun muassa seuraavasti:
■■ asiakkaan palvelutarpeen selvittämiseen ja
päivittämiseen
Mikä on RAI
R esident = asukkaan/asiakkaan
A ssessment= arviointi
I nstrument= väline
RAI = Tiedonkeruun ja havainnoinnin työväline
• Arkikäytössä = toimintakyvyn arvioinnissa ja hoidon suunnittelussa
• Hoidon ja palvelujen suunnitteluapuvälineenä
• Tutkimushankkeissa
RAI- arviointietietojen hyödyntäminen joka tasolla
•
•
•
•
•
Asiakas – Yksikkö - Organisaatio
Moniammatillinen hoitotyön tiimi
Lähiesimies, vastuuhenkilöt
Johto
Kuntataso
MDS
Toimintakyvyn
arviointi
Laatutyöskentely
Hoidon
suunnittelu
Jatkuva
käyttö
Kuvio 4: Mikä on RAI
RAIsoft.net
RAIsoft.net
Palvelutarpeen/Toimintakyvyn arviointi, SAS
Screener Oulu • RAI-HC • RAI-LTC • RAI-AC • RAI-PAC • RAI-ESP • RAI-CMH • RAI-MH
• Erikoissairaanhoito
• Aluesairaala
• Päivystysvastaanotto
• Terveyskeskus
• Kuntoutusyksiköt
(alle 1 kk / yli 1 kk)
• Lyhytaikaishoito,
säännölliset
intervallijaksot
• Ympärivuorokautinen hoito
• Vanhainkoti
• Tehostettu
palveluasuminen
• Palveluasuminen
• Asumispalveluyksiköt
• Kotihoito
• Tukipalvelut
MNA� • Mielenterveyskysymykset • RAIsoft-Feenix - Lääkeseula • Rai-mittariarviointi • Hoitosuunnitelmamoduuli
THL-vertailukehittäminen • RAIsoft Johtajamoduuli • Raisoft Laatumoduuli
Kuvio 5. RAI.järjestelmän käyttöalueet
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
15
■■
■■
■■
osana asiakkaan hoidon, kuntoutuksen ja palvelun suunnittelua, toteutusta ja arviointia (hoito-,
kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat) selvitettäessä etenevän / oireiltaan vaihtelevan
sairauden tai ikääntymisen vaikutusta toimintakykyyn ja mahdollisesti lisääntyvään / vaihtelevaan avuntarpeeseen
arvioitaessa ja seurattaessa hoidon/kuntoutuksen, tai muiden vastaavien toimenpiteiden ja/tai
annettujen palvelujen vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn ja avuntarpeeseen. (Lehtinen 2015)
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeessa RAI-kehittämisen työryhmässä tutustuttiin sekä kehittämistarpeisiin että tarjolla oleviin sovelluksiin. Toimintakyvyn arviointiin
todettiin olevan tarjolla useita mittareita ja välineitä. RAIn arvioitiin tarjoavan laajimman kattavuuden toimintakyvyn eri osa-alueiden arviointiin (ks.
STM 2006). Se on ollut käytössä Lahden kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa vuodesta 2011 ja
raportin kirjoittamisen aikaan käytössä oli kolme
sovellusta (Ikääntyvien laitoshoito, kotihoito, pal-
RAI ja hoitotyön prosessi
Vastuutyöntekijä/ omahoitaja (vastuuhoitaja)/ moniammatillinen hoitotyön tiimi
RAI-arviointiprosessi
RAI hoidonsuunnitteluprosessi
Palveluntarpeiden selvittäminen
Hoidon tavoitteiden asettaminen
lähtötilanteen kuvaus, yksilöllisyys
mitattava, konkreettinen, realistinen,
toteuttavissa oleva
• RAI-mittarit – henkilön suoriutumisen
taso
• RAPs/CAPs – riskitekijät, voimavarat,
ongelmat
• MNA - ravitsemustila
• MDS – arvioinnin yksittäiset kysymykset
• RAI-mittariasteikon tavoitetaso
• Mitä tavoitellaan – voimavarojen
vahvistaminen, riskin/ongelman
poistuminen, oireen lievittyminen
Esim. Kipuasteikko 1, polvikipujen
lievittyminen ja kävelykyvyn parantuminen
Esim. Kipuasteikko 2, asiakkaalla päivittäin
kävellessä molemmissa polvissa kipua joka
rajoittaa liikkumista
Moniammatillinen
hoitotyön tiimi
Hoidon tulosten/
vaikuttavuuden arviointi
säännöllisesti
Hyödyntäen RAIsoft ”Vertaa”
-toimintoa
Asiakas
Jatkuva arviointi
päivittäisen
kirjaamisen
avulla
Kipu lievittynyt, Kipuasteikko 1, ei
päivittäistä polvikipua, kävelykyky
parantunut
Kuvio 6. Asiakas keskiössä (RAIsoft 2015)
16
Palvelusuunnitelma
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
Omaiset
Hoidon toteutus – hoitotyön
menetelmät
• määritetään keinot, miten
asetettu tavoite saavutetaan
• Huomioidaan kaikkien rooli
veluohjaus). Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluiden muilla tuottajilla (peruspalvelukeskus Aava ja
Oiva sekä Heinola) RAI oli käytössä vähäisemmässä määrin ikääntyvien palveluissa. Lahdessa RAIn
hyödyntäminen oli varsin laaja-alaista. Muun muassa kaikki vanhusten palvelujen asiakaskriteerit olivat
RAI-pohjaisia ja sitä hyödynnettiin iäkkäiden kaatumisen ehkäisyssä (THL 2015), iäkkäiden lääkehoito-ongelmien tunnistamisessa, kuntoutuksessa
sekä muistikoulutuksessa (Lehtinen 2015).
Toimintakyvyn arviointiin perustuva palveluiden
järjestäminen asukkaille on yksi avaintekijä laitosvaltaisuuden vähentämisessä. Ensinnäkin yhtenäisen
arviointijärjestelmän käyttöönotto maakunnassa
edistää palveluiden laadun kehittämistä sekä ostopalveluiden hallintaa. Ostopalveluiden hankinnassa
yhtenäisten kriteerien käyttö palvelutarpeen arvioinnissa edistää sekä hoidon laadun arviointia että
myös tarpeen arviointia. Tämä korostuu erityisesti
arvioitaessa potilaan/asiakkaan laitosasumisen tarpeen lakkaamista. Useissa sote-hankkeen työryhmissä oli todettu, että laitosasumisen purkaminen
edellyttää myös asiakasvirran tarkastelua siten, että
voinnin parantuessa siirtyminen laitoksesta kotiin
tai kodinomaiseen ympäristöön voi olla mahdollista
(ks. NHG 2015, Sakomaa 2015). Sen lisäksi oikea-aikaisella ikäihmisen toimintakyvyn arvioinnilla voidaan lisätä kotiin vietävien palveluiden tarjontaa
ja ennaltaehkäistä ns. raskaiden palveluiden kuten
hoiva-asumisen tai tehostetun paleluasumisen piiriin joutuminen. Palvelutarpeiden selvittäminen ja
sen perustuminen järjestelmälliseen, moniulotteisen toimintakyvyn arviointiin on yksi tärkeistä osatekijöistä kehitettäessä vanhuspalvelurakennetta.
Tämä tuli esille myös hankkeen yhteydessä järjestetyssä THL:n vetämässä alueellisessa ikäihmisten palvelurakenteen kehittämistyöpajassa syksyllä
2014. (Mäkelä 2014)
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeessa järjestettiin keväällä 2015
koulutus, jossa alueellisille toimijoille jaettiin tietoa monipuolisesti RAI-järjestelmän käyttöönoton maakunnallisesta hyödystä sekä vanhustyössä että psykiatriassa (Finne-Soveri 2015; Lehtinen
2015; RAI-Soft 2015). Maakunnassa tehtiin tämän
työstämisen pohjalta periaatepäätös vanhustyön
RAI:n vaiheittaisesta käyttöönotosta maakuntaan
osana sote-uudistuksen etenemistä. Psykiatrian
osalta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ja
Päijät-Hämeen keskussairaala otti vetovastuun psykiatrian RAI:n käyttöönotosta ensin yhdellä osastolla, minkä jälkeen vaiheittain järjestelmä otettaisiin käyttöön koko maakunnassa erikseen sovituilla
osa-alueilla.
2.3.5 Kotona asumisen tukeminen
Kotona asumisen tukeminen oli neljäs toimenpidekokonaisuus laitosvaltaisuuden vähentämisen kärkihankkeen osana. Laitosvaltaisuuden vähentämisen
onnistuminen edellyttää kotiin vietävien palvelujen kehittämistä. Osaltaan kyse on siitä, että osa laitoksissa nyt annetuista palveluista annetaan tulevaisuudessa asiakkaiden kotona. Kyse voi olla muun
muassa sairauksien hoidosta, kuntoutuksesta ja saattohoidosta. Ennen kaikkea painotus on ikäihmisissä
ja tavoitteeksi voidaan asettaa omassa kodissa asumisen tukeminen mahdollisimman pitkään siten,
että elämän laatu ja hoidon vaikuttavuus säilyvät
korkeina (Niinistö 2014). Tavoitteen saavuttaminen
edellyttää sekä uusien palvelumuotojen kehittämistä sekä nykyisessä toiminnassa tunnistettujen kehittämishaasteiden ratkaisuja, joista hankkeen aikana
avattiin keskustelua kuntapäättäjien, asiantuntijoiden
ja kuntalaisten kesken. Varsinaisia ratkaisuja toimenpidekokonaisuuden aikana ei vuoden toiminta-aikana tehty. Toimenpidekokonaisuus koostui kuntalaisille suunnatusta sarjasta keskustelutilaisuuksia,
työryhmätyöskentelystä, kotikuntoutuksen koulutuksesta, kuntalaisille suunnatun oppaan laatimisesta ja uusien hankkeiden suunnittelusta.
Keskustelutilaisuudet
Keskustelutilaisuuksien sarja oli jaettu neljään teemaan kotona asumisen prosessia mukaillen. Ensimmäisessä keskustelutilaisuudessa aihepiirinä olivat palvelut, joiden tuella sairastunut voi palata
kotiin mahdollisimman pian ja turvallisesti. Seuraavaksi aihepiirinä olivat palvelut, joiden tuella kotona asumista olisi mahdollista jatkaa mielekkääsi ja
mahdollisimman pitkään silloinkin, kun toimintakyky sairauden vuoksi on alentunut pysyvästi. Kolmannen keskustelutilaisuuden teemana olivat kotiin
vietävät ja kodin käytössä olevat teknologiat, joilla
voidaan tukea kotona asumista. Neljännessä keskustelutilaisuudessa teemana olivat kotona asumisen
jatkumista tukevat avohoidon palvelut. Jokaisessa
tilaisuudessa esiteltiin myös yleisölle palveluita: Päijät-Hämeen hyvinvoinnin sähköinen asiointipalve-
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
17
lu Hyvis.fi, PalveluSantra, maakunnan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut (Mikkelsson 2014) sekä
Ikäihmisten neuvonta- ja palvelupiste Siiri ja ikäihmisten neuvova kysely.
Toimintakykyryhmät kotona asumisen tukena
Ikihyvä Päijät-Häme seurantatutkimus ja kehittämishankkeessa kehitettiin toimintamalli ja ryhmätoimintaa, jolla voitiin osoittaa olevan positiivinen
yhteys toimintakyyn säilymiseen/paranemiseen. Toiminta-kykyryhmiin valittiin riskitestien perusteella ns. riskihenkilöt, joiden toimintakykyä seurattiin
valikoidulla mittaristolla (mm. fyysinen toimintakyky, elämänlaatu, muisti ja mieliala). Varsinaisissa ryhmissä teemoina olivat sosiaaliset verkostot, liikkuminen ja ravitsemus, mitä tukemaan käytettiin sekä
ryhmäkeskusteluja että voima- ja tasapainoharjoittelua. Hankkeessa toiminta toteutettiin julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Toimintakykyryhmiä
voitaisiin hyvin käyttää ilman tutkimukseen sisältyvää mittausosiota tukemaan ikäihmisten fyysisen ja
sosiaalisen toimintakyvyn säilymistä. Taloudellisista paineista johtuen tämäntyyppiselle toimintamallille on ollut vaikeata löytää rahoitusta sen kiistattomista hyödyistä huolimatta. Lisäksi ryhmätoiminta
ja –ohjaus on kustannustehokasta, kun otetaan huomioon sen ennaltaehkäisevä vaikutus sekä kohdentaminen samanaikaisesti useaan kuntalaiseen (vrt. yksilöohjaus). (Valve 2014)
Lääkinnällinen kuntoutus kotona
asumisen tukena
Terveydenhuoltolaissa määritellään kunnan vastuut
potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämiselle. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu:
1. kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus
2. potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi
3. kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään
potilaan kuntoutusmahdollisuuksia
4. toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen
tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet
5. apuvälinepalvelut
6. sopeutumisvalmennus
7. 1–6 kohdassa tarkoitetuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitostai avohoidossa
18
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
Lääkinnällistä kuntoutusta voi tarvita: 1. Synnynnäisesti tai tapaturmaisesti vammautuneet, 2. Vaikeasti
sairastunut, 3. Ikääntynyt, monisairas tai muistisairas. Kuntoutuksen tavoitteena on tällöin arvioida,
parantaa tai ylläpitää henkilön toimintakykyä hänen
kanssaan laadittujen, hänelle merkityksellisten
tavoitteiden mukaisesti. Lääkinnällisen kuntoutuksen käytössä on useita keinoja mm. neuvonta ja
ohjaus, terapiat (yksilö- ja ryhmät), apuvälinepalvelut, sopeutumisvalmennus ja laitoskuntoutus, kuntoutusohjauspalvelut sekä terveydenhuollon sosiaalityön palvelut. Palveluvalikoima ja vastuutahot ovat
riippuvaisia siitä, onko kuntoutettava lapsi, työterveyspalveluiden piirissä oleva työikäinen vai ikäihminen. Kaikkien kohdalla lääkinnällinen kuntoutus
pyrkii minimoimaan henkilön sairauden, vamman
tai muuttuneen elämäntilanteen vaikutus toimintakykyyn. Tässä työskennellään kohti kuntoutujan
tavoitteita yhdessä kuntoutujan, omaisten, terapeuttien, eri toimialojen edustajien ja järjestöjen
kanssa. (Mikkelsson 2014)
Päihdepalvelut kotona asumisen tukena
Päihdepalvelut muodostuvat laajasta kirjosta palveluita. Niihin sisältyy riskikäyttäytymisen tunnistaminen, varhainen puuttuminen, mini-interventiot,
päihdeperäisten sairauksien hoito ja kuntoutus,
riippuvuushäiriöiden hoito (ml. tunnistaminen ja
kuntoutus), päihdeperäisten mielenterveyshäiriöiden hoito ja kuntoutus sekä sosiaaliset tukipalvelut. Varhainen tunnistaminen ja hoito ovat kustannustehokkainta päihdepalvelua, jonka menetelmiä
on kehitetty useita (mm. paihdelinkki.fi, akuuttien
kriisien ja myrkytystilojen kotihoidon kehittäminen
(ensihoitopalvelut), selviämisasemapalvelut, päihdepalvelut kotipalvelujen ja kotisairaanhoidon tukena). Tyypillisiä kotona selviämistä vaikeuttavia tilanteita voi aiheuttaa muun muassa päihdekierteessä
olevan väkivaltainen käyttäytyminen, yksinäisen
ikäihmisen päihteiden käytöstä johtuva itsenäisen
selviämisen tason laskeminen tai päihdekierteessä
olevan nuoren asumisen ongelmat (häätöjen kierre). (Holopainen 2014)
Omaishoito kotona asumisen tukena
Omaishoitajaksi nimitetään henkilöä, joka pitää
huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään,
joka ei selviydy arjestaan omatoimisesti sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan
TAULUKKO 3. Näkökulmia kotona asumisen tuen kehittämiseen
Kotona asumisen tuki
Kehitettävää
Valinnanvapaus/Palveluseteli
• Kritiikin huomioon ottaminen: Valinnanvapaus herättää huolen eriarvon
lisääntymisestä (alueellinen, yksilöiden välinen sekä mahdollisuuksien ja
lopputulosten tasa-arvo)
• Kotihoitoon liittyvät valintamahdollisuudet vielä aika vähäiset vrt. painotus
sisältöjen kehittämiseen
• Palveluseteli ei toimi kunnille laadunvalvonta- instrumenttina, koska
a. aPalveluja ei vertailla (tietoa puuttuu tai hankalasti saatavissa, tiedetään
nimi ja hinta)
b. Palveluista ei valiteta (tai se on harvinaista, hoiva on luottamussuhde ja
pelko seurauksista)
c. Palveluntuottajaa ei vaihdeta (arvostetaan jatkuvuutta, ei tietoa, olisiko
uusi parempi kuin nykyinen tuottaja). (Kuusinen-James 2014)
• Setelin arvon oltava realistinen: Liian alhainen arvo ei johda säästöön, koska
asiakkaat eivät käytä liian korkean omavastuuosuuden vuoksi
• Kaikkiin tuloluokkiin kuuluvilla tulisi olla mahdollisuus valita
• palveluseteli
• Arvon määrittelyn lähtökohdaksi otettava oman toiminnan
• kustannus sekä palvelun hinta markkinoilla
• Palvelusetelikäytännön oltava pitkäjänteistä
• Prosessit selkeiksi
• Toimiva palveluohjaus.
Päihdepalvelut kotona
asumisen tukena
• Kotikatkaisuhoidon kehittäminen
• Päihdepalvelut kotisairaanhoidon tueksi
• Motivointi katkaisuun ja kuntouttavaan hoitoon
muutosvastarintatapauksissa
• Erityisryhmien palvelut (muistisairaat, lapsiperheet, yksinäiset nuoret)
• Uusia lähestymistapoja (erit. hallitsematon päihdehäiriö, jossa
käyttäytymisen kontrolli menetetty)
• Sekakäyttöhäiriöiden hoito
Lääkinnällinen kuntoutus
kotona asumisen tukena
• Ikäihmisten ennaltaehkäisevä kuntouttava toiminta
(mm. liikuntatoimi ja 3. sektori).
Omaishoito
• Omaishoitajan jaksamisen tukeminen
Toimintakyvyn edistäminen
ryhmätoiminnoilla
• Ikihyvä-hankkeen toimintamallin mukaisten ryhmäpalvelujen käyttäminen
toimintakyvyn laskua ennaltaehkäisemässä - taloudellisten resurssien
saaminen toiminnan ylläpitämiseksi ja jatkamiseksi
Teknologian hyödyntäminen
• Kehitys pirstaleista – tarvitaan verkostoja, tietoa siitä, mitä muut tekevät!
• Tieto hajallaan maailmalla!
• Tuotteet ja palvelut irrallaan
• Ikäihmiset eivät ole osallisina – heiltä ei kysytä
Nivelvaiheiden palvelut
• Sairaalasta kotiutuvan palveluiden järjestäminen jo ennen kotiin paluuta
• Tarvittavien kodin muutostöiden aikataulujen sovittaminen yhteen kotiin
paluuseen/ viiveen minimointi
• Tukea elämäntilanteen muutoksiin:mm. eläköityminen, puolison kuolema
Yksin eläville palveluita
• Apua pieniin arjen askareisiin (mm. lamppujen vaihto, napin ompelu)
• Ystävätoiminta ym. kotiin es. vaikeasti liikuntarajoitteisille
• Tietoa tapaamispaikoista, harrastuksista ym. mahdollisuuksista kodin
ulkopuolella
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
19
tarpeesta johtuen. Omaishoitajuus perustuu hoitajan ja kunnan väliseen sopimukseen ja sillä on useita edellytyksiä koskien mm. hoidettavan ja hoitajan
välistä suhdetta, hoitajan sitoutumista ja hoitajan
terveys- ja toimintakykyä. Omaishoidon tuki muodostuu hoitopalkkioista, hoitajan vapaapäivistä ja
muista tuista (mm. asiointivapaa). (Valkeapää &
Tiittanen 2014)
Teknologia kotona asumisen tukena
Kotona asumisen tueksi erityisesti ikäihmisille on
kehitetty erilaisia sovelluksia jo pitkään. Haasteeksi muodostuu kuitenkin yhä kehittämisen sekä olemassa olevan tiedon sirpaleisuus. Selvityksissä on
osoitettu, että ikäihmiset ovat valmiita ottamaan
käyttöön arjen elämän sujuvuutta tukevia teknologian sovelluksia. Ne voivat liittyä turvallisuuteen, ruokailuun, talouden ylläpitoon tai sosiaaliseen kanssakäymiseen. Melko suuri osa ikäihmisistä
on myös valmis maksamaan itse hankintakustannukset. Uuden teknologian käyttöönottoa edistäisi maksurauhan ja turvallisuuden parantaminen,
opastus ja harjoittelumahdollisuus, laitteiden helppokäyttöisyys ja esteettömyys sekä laitteiden ja toimintojen yhdenmukaistaminen. (Stenberg 2014)
Ikäihmisten vapaaehtoistoimintaan perustuva vertaistuki ja – koulutus on osoittautunut hyväksi keinoksi edistää teknologian käyttöönottoa. Tämä
on todettu Savonetti-hankkeessa Pohjois-Savossa. (Brunell 2014) Samansuuntaista kerhotoimintaa
todettiin olevan pienimuotoisesti vapaaehtoistoiminnan muodossa jo Päijät-Hämeessä. Tätä toimintatapaa olisikin mahdollista levittää edelleen kaikkien ikäihmisten tueksi.
Palvelujen kehittäminen yhteistyönä
Ikääntyvien määrän lisääntyminen ja julkisen talouden resurssien pieneneminen haastavat kehittämään uusia ratkaisuja, joilla turvataan ikääntyvien
kotona pärjääminen tulevaisuudessa. Tähän ratkaisuja kokonaisvaltaisesti on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) strategisessa ohjelmassa HYVÄ hoito- ja hoivapalvelualan työ- ja elinkeinopoliittiseksi
kehittämiseksi. Tavoitteena ohjelmassa 2013–2015
on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen edellytysten edistäminen ja toimialan kehittymisen tukeminen kasvavaksi ja kansainvälistyväksi alaksi. (Hartman 2014) Tässä hyödyntämättömiä
mahdollisuuksia on nähty oleva yrittäjyyden edistä-
20
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
misellä ja vapaavalinnaisuuden (mm. palveluseteli)
lisäämisellä. Yritykset tarjoavat mm. lisäarvoa hoivapalveluiden tuottamiseen, innovaatioita kustannussäästöjen saavuttamiseksi ja palvelujen laadun
parantamiseksi. (Venäläinen 2014)Palveluseteli on
nähty keinoksi lähipalvelujen turvaamiseksi, mutta
tähän liittyy vielä useita kehittämiskohteita (Kuusinen-James 2014; Venäläinen 2014). Yhteenvetona
keskustelutilaisuuksista olen laatinut oheisen taulukon kotona asumisen tuen kehittämisestä. Tähän
on yhdistetty pyydettyjen puheenvuorojen, keskustelun alustusten yhteydessä nostettuja kehittämiskohteita sekä yleisön antama palaute asiakkaan ja
kuntalaisen kokemasta kehittämisen tarpeista.
Työryhmätyöskentely
Kotona asumisen tuen työryhmässä käsiteltiin ajankohtaisia aiheeseen liittyviä teemoja, kuten meneillään olevia kehittämishankkeita ja tarpeita. Niitä olivat kehittämisehdotus ensihoidon liikkuvan
yksikön hyödyntämisestä kotona asumisen tukena ( Jama 2014). Ensihoidon valmiuksilla varustettu yksikkö (ei ambulanssi) voisi toteuttaa ei-kiireellisiä sairaanhoidollisia tehtäviä potilaiden kotona
(es. antibiootti/kipulääkitys), mikä mahdollistaisi osaltaan nopean sairaalasta kotiutumisen. Ensihoidon lääkärikonsultaatiomahdollisuuden omaava
yksikkö olisi tarvittava tuki myös kotihoidon palvelujen piirissä oleville asukkaille sekä myös hoiva-asumisen yksiköiden tueksi. Paras tulos saavutettaisiin, mikäli rinnalla kehitettäisiin maakuntatasolla
myös kotisairaalatoimintaa. Tällaisilla kehittämistoimenpiteillä olisi mahdollisuus etsiä ratkaisuja
ns. pyöröoviasiakkaiden palveluihin, jotka työllistävät runsaasti akuuttihoitoa ja kotihoitoa. Innovatiiviset avaukset akuuttilääketieteen tutkimukselle (Klemetti 2015) olisi mielekästä liittää käytännön
kehittämistyön.
Kotihoidossa näitä ns. pyöröoviasiakkaita on
toistuvasti. Ns. “Pyöröovirallihan” on ollut olemassa jo pitkään, asiakkaat ja asiakkaiden määrä vain
vaihtuvat, (viikottainen/päivittäinen) ja työryhmässä
keskusteltiin mm. seuraavista tapauksista:
■■ Nopea kotiutus lääketieteellisen hoidon jälkeen
(Pneumonia, virtsatieinfektio) taustalla. Palaa
aina nopeasti takaisin kotiin – lääkitys ei ”pure”
ja palaa takaisin hoitoon.
■■ Kotihoito hälyttää ensihoidon (kotona pärjäämättömyys, yleistilan lasku, kaatuilua, sekavuut-
■■
ta). Sairaalassa muutama tunti/päivää. Ei lääketieteellistä ongelmaa ja asiakas kotiutetaan.
Kotona todetaan taas, että vanhus ei kotona
pärjää kotihoidon tuella. Sama toistuu.
Lääketieteellisen hoidon jälkeen nopea kotiutus.
Jos ei aiempaa asiakkuutta kotihoidossa, palvelujen saaminen voi tapahtua viiveellä. Kotona
pärjäämisen ongelmat tulevat nopeasti ja palaa
takaisin päivystykseen.
Työryhmässä keskusteltiin myös muista ratkaisuvaihtoehdoista. Yksi ratkaisu voisi olla päivystysaikainen
palveluohjaus, vuodeosastopaikkojen määrän lisäämistä väliaikaisesti, T3 tapainen osasto (sh:n lähetteellä parin viikon kuntoutus/lomapaikka), lääkäriresurssien lisääminen, varhainen puuttuminen ongelmiin
kotona. Ehkä Sote-hankkeessa Akuuttivuodeosastohoidon tuottamisen osaksi suunnitellut arviointiyksiköt voisivat tuottaa ratkaisua tähän haasteeseen osittain. Joidenkin pitkäaikaissairauksien kohdalla potilaan
on käytävä sairaalassa säännöllisesti saamassa hoitoa
ja osalle heistä olisi mahdollista ottaa käyttöön kotona tapahtuva hoito (Niemi 2015).
Kotikuntoutusta, opas kuntalaisille ja palvelutori
Muuna kehittämistyönä varsinaisen työryhmätyön
ulkopuolella kotona asumisen tukemiseksi suunniteltiin kotikuntoutuksen maakunnallinen koulutus ikäihmisiä hoitaville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Koulutus toteutetaan 30.9.2015
yhteistyössä Päijät-Hämeen sote-palvelujen tilaajien
ja tuottajien kanssa vetovastuun ollessa sote-valmisteluun muodostetun kuntoutuksen alatyöryhmän
harteilla. Tavoitteena koulutuksessa on kotikuntoutuksen toimintaperiaatteiden toteuttamisen edistäminen Päijät-Hämeessä sekä tarjota asiaan liittyvää
asiatietoa. Lisäksi kotona asumisen tukemiseksi maakunnassa on suunniteltu kotona asuville täysi-ikäisille opas, josta löytyy tiivistetysti tietoja kotona asumisen tuen palveluista sekä keinoja, joilla voi itse tukea
kotona asumista mahdollisimman pitkään.
Hankkeen aikana suunniteltiin uusi kehittämishanke, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön maakunnallinen palvelutori-malli (Sitra 2014) Päijät-Hämeessä. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ottaa
käyttöön sähköinen alusta, joka kokoaa järjestöjen
ja yksityisten palvelujen tarjonnan sähköiseen portaaliin. Kehittämistyössä kootaan tieto maakunnan
ikäihmisiä palvelevista toimijoista yhteen portaaliin.
Tämä helpottaa ikäihmisiä löytämään palvelut helposti. Samalla kunta tai sen kilpailuttama toimija
voi vaivattomasti valvoa ns. hyvien kauppatapojen
noudattamista. Sitra, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto rahoittaa hankkeen osana Aktiivinen kansalainen - kaiken ikäisenä - avainaluetta. Päijät-Hämeen liitto on hankkeen toteuttaja ja kehittäminen
tehdään yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. (PHL 2015)
2.4 Omahoidon kehittäminen
Omahoidon kehittäminen oli valittu Päijät-Hämeen
sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeen kolmanneksi kärkihankkeeksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokkuuden parantamisen
näkökulmasta omahoidon kehittäminen avaa uusia
ja vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Suurin
tulosodotus kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääntymisestä perustuu siihen, että omahoidon
teknologiset ratkaisut otetaan laajamittaisesti käyttöön sekä potilaiden että ammattilaisten joukossa.
Omahoidon kehittämisen kärkihankkeessa tarkasteltiin alkuvaiheessa teknologiaan liittyvää kehittämistä omassa alaryhmässään. Osaltaan omahoidon kehittämisessä todettiin olevan kyse siitä, että
potilaille siirretään sairauksien hoitoon liittyviä tehtäviä, joita aiemmin on toteuttanut vain ammattihenkilöstö. Tämä muutos on toteutettu hyödyntämällä uutta teknologiaa ja erityisesti sähköisiä palveluja.
Potilaille siirtyneitä tehtäviä ovat esimerkiksi potilastietojen lähettäminen ennen toimenpidettä, ohjeet
toimenpiteeseen valmistautumiseksi ja toimenpiteestä toipumisen edistämiseksi, ajanvarauksen tekeminen sähköisesti, sairauksien hoitoon ja seurantaan
liittyvien mittausten tekeminen teknologiaa hyödyntämällä sekä terveyden edistäminen tarjoamalla sähköisillä alustoilla riskitestejä, ohjausta ja tukea. Teknologian välityksellä voidaan myös tukea omahoitoa
tarjoamalla palveluita sähköisesti asiakkaan/potilaan
kotiin esim. lisäämään turvallisuutta ja tukemaan toimintakykyä (esim. hoitajan, fysioterapeutin, lääkärin
tai terapeutin antama hoito).
Konkreettisina kehittämistoimenpiteinä hankkeessa tarjottiin tietoa kuntapäättäjille sekä tuettiin suunnatulla rahoituksella Hyvis-portaalin käytön
laajentamista. Yhteistyössä THL:n kanssa Sade-ohjelmaa ja kehitteillä olevia palveluja esiteltiin kuntapäättäjille järjestetyssä tilaisuudessa kesällä 2015 (Lin-
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
21
samo 2015). Sen lisäksi hankkeessa edistettiin Hyvis.
fi asiointiportaalin käyttöönottoa kustantamalla kaksi opetusvideota, joista toinen oli suunnattu henkilöstölle ja toinen opastamaan kuntalaisia aluelaboratorion Internet-ajanvarauksessa. Lisäksi Sote-hanke
rahoitti päijäthämäläisten asiantuntijoiden tutustumismatkan Eksoteen, jossa sähköisten palvelujen
hyödyntäminen oli viety jo huomattavan pitkälle.
Työryhmätyöskentelyssä todettiin omahoidon
kehittämisen etenevät usean eri hankkeen ja sovelluksen kokeilun kautta maakunnassa. Varsinkin terveys- ja hyvinvointiteknologian kohdalla oli useita,
osin myös päällekkäisiä hankkeita vireillä tai suunnitteilla. Oman haasteensa maakunnalliselle kehittämistyölle toi tietohallinnon organisoitumisen ja
käyttöjärjestelmien epäyhtenäisyys. Jotta vähenevät taloudelliset resurssit voitaisiin suunnata yhä
paremmin mm. välttämällä turhat tai päällekkäiset investoinnin tietojärjestelmiin ja teknologiahankkeisiin, maakunnassa tulisi olla yhteiset linjaukset kehittämiselle. Tätä tarkoitusta varten katsottiin
parhaimmaksi keinoksi maakunnallisen sähköisten palvelujen kehittämisstrategian laatiminen. Se
tarjoaisi keinon yhteisten visioiden, sisältö- ja aikataulutavoitteiden sopimiseen yhdistettynä mm.
Kiila-hankkeen työhön sekä valtakunnallisiin strategioihin. Hyvis-portaalin toiminnan organisointi on
noussut esille myös mahdollisena ratkaistavana asiana. Strategian laatiminen päätettiin kuitenkin siirtää myöhempään ajankohtaan, kun olisi paremmin
tiedossa valtakunnallisten kehittämishankkeiden
ratkaisut sekä sote-uudistuksen aiheuttamat muutospaineet ja mahdollinen Erva-alueen muutos.
Työryhmätyöskentelyssä keskityttiin myös teknologiasta riippumattoman omahoidon teemoihin.
Erityisen tärkeäksi omahoidon tukimuodoksi todettiin erilaiset ryhmätoiminnot, oli kyse sitten elämäntapaohjauksesta, sairauksien ennaltaehkäisystä
tai tietyn sairauden hyvän hoitotasapainon ylläpitämiseksi. Ryhmätoiminnoista oli maakunnassa hyviä
kokemuksia (mm. toimintakykyryhmät, työttömille suunnatut ryhmät), mutta osa toimintamuodoista oli lakannut taloudellisten resurssien vähentyessä.
22
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
Hanketyössä kokeiltuja sairauskohtaiset ryhmävastaanotot nähtiin myös hyväksi keinoksi lisätä palvelujen kustannustehokkuutta erityisesti diabeteksen
hoidon tukena.
Diabeteksen hoidon osalta työryhmätyöskentelyssä todettiin sisältyvän useita kehittämishaasteita. Myös sairauden oletettiin lisääntyvän lähitulevaisuudessa niin suuressa mittakaavassa, että
henkilöstön täydennyskoulutuksella ei pystyttäisi
turvaamaan väestön tarvitsemia palveluita.
Alueen toimijat olivat jo pitkään kehittäneet
diabeteksen hoidon toimintamalleja omaehtoisesti sekä kehittämishankkeissa (mm. Ikihyvä-, Potku- ja Terva-hankkeet). Kuitenkin lisääntyvät tarpeet ja vähenevät taloudelliset resurssit aiheuttivat
paineita uusien toimintatapojen kehittämiseen.
Yhdessä maakunnan julkisten palvelujen sote-tuottajien ja tilaajien kanssa päätettiin luoda maakunnallinen toimintamalli diabeteksen hoitoon. Tavoitteena maakunnalliselle toimintamallille esitettiin
seuraavasti:
■■ hyvien käytäntöjen käyttöönoton edistäminen,
■■ ryhmävastaanottojen käytön lisäämisen
tukeminen
■■ omahoidon (mm. arvojen mittaus, ravitsemus,
liikunta) tukeminen
■■ sähköisten omahoidon palvelujen aseman
vahvistaminen
Konkreettisena tuloksena malliin oli tarkoitus tuottaa diabetespotilaan hoidon toimintojen välinen
prosessikuvaus, johon laaditaan yhteisesti sovitut kriteerit siirtymille keskeisten toimintojen välille. Toiminnoiksi nimettiin tässä mm. asiakasohjaus,
hoitajan ja lääkärin vastaanotot, ryhmävastaanotot
ja omahoidon eri osa-alueet. Malli suunniteltiin
työstettäväksi ulkopuolisen palvelutuottajan tuella maakunnallisen työryhmän ja diabeteksen hoidon asiantuntijoiden kanssa. Suunniteltua toimeksiantoa ei kuitenkaan toteutettu hankeaikana, sillä
työstämisen nähtiin vaativan ennakoitua enemmän
resursseja (mm. osaamista, henkilöstön irrottamista tehtävään, aikaa).
Työryhmässä tutustuttiin diabeteksen hoitoa tukemaan suunnitelluista teknologisista sovelluksista,
joissa todettiin olevan sekä lupaavia uusia ratkaisuita sekä myös kehittämisen haasteita. Haasteiden
osalta nostettiin esille kenellä on hoitovastuu palvelussa, jossa hoito jakautuu julkisen ja yksityisen
(teknologinen sovellus) palveluntuottajan vastuille.
Yhteenvetona kehittämistyössä koskevassa keskustelussa todettiin yhteisesti, että teknologia ei yksin
riitä vastaamaan kehittämishaasteisiin, vaan rinnalla on kehitettävä koko diabeteksen hoidon toimintajärjestelmää. Tässä siis palattiin jälleen teemaan,
jota oli pyritty ratkaisemaan maakunnallisella diabeteksen hoidon toimintamallilla. Yksittäisillä teknologisilla sovelluksilla nähtiin myös lupaavia
käyttökohteita. Erityisryhmät, nuoret tai huonosti hoitoon sitoutuvat potilaat saattaisivat hyötyä
tämänkaltaisesta uusista sovelluksista jo teknologian tuoman lisäarvon vuoksi.
Omahoidossa suuri toiminnallinen muutos sisältyy potilaan ja ammattihenkilöstön välisen roolin muuttumiseen. Kyse on osaltaan yhteiskunnallista ja useat eri tieteenalat läpäissyttä paradigman
muutoksesta. Potila on konstruoitu jo pitkään aktiivisena oman elämänsä subjektina enemminkin kuin
toimenpiteitä passiivisesti vastaanottavana objektina. Potku-hankkeissa tämä on lanseerattu Potilas
ohjaajan paikalle – toimintamallina, jossa konkreettisena omahoitoa tukevana välineenä on ammattilaisten ja potilaan yhteiseen käyttöön tarkoitettu
hoito- ja palvelusuunnitelma. Valtakunnallisesti tarkasteltuna tällä toimintamallilla oli osoitettu olevan
positiivinen yhteys potilaiden hyvinvoinnin kohenemiseen. Maakunnallisella tasolla haasteena oli kuitenkin yhä hoito- ja palvelusuunnitelmien määrän
hidas kasvu hyvästä kehittämistyöstä huolimatta.
Yhteistyössä Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon kehittämisyksikön kanssa suunniteltiin ammattihenkilöstölle luentoa tukemaan kehittämistyötä.
Sitä vastoin omahoidon kokonaisvaltainen seminaari ja tarkastelu myös sosiaalityön näkökulmasta jäivät toteuttamatta aikataulusyistä. Tavoitteena
oli mm. pohtia yhdessä mitä omahoito on sosiaalityön asiakkaille ja kuinka sitä voi vahvistaa? Vastausten löytäminen jää seuraavien kehittämishankkeiden tehtäväksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että omahoidon
tukeminen osaksi kustannustehokasta sosiaali- ja
terveyspalveluita edellyttää usean eri tason kehittämistoimenpiteitä maakunnassa.
TAULUKKO 4. Omahoidon kehittämisen tasoja
Toimenpide
Esimerkkejä
Järjestelmätason toimenpiteet
Kokonaisvaltaista kehittämistä, ml. teknologian, teknologiaa käyttävät
eri osapuolet, ryhmätoiminnot ja yksilön oman toiminnan sekä muut
tarvittavat toimenpiteet. Esim. Diabeteksen maakunnallinen toimintamalli
Strategiatyö
Sähköisten palvelujen maakunnallinen kehittämisstrategia
Teknologian käyttöönotto
Hyvis, ks. Sade-ohjelma, terveysteknologia
Ryhmätoimintojen vahvistaminen
Diabeteshoitajan ryhmävastaanotot
Omahoidon vaikuttavuuden tuki:
Yhteiset välineet
Hoito- ja palvelusuunnitelmat
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
23
3.
Arviointi
3.1Johdanto
Tässä julkaisussa on raportoitu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen - hankkeen
aikana toteutetut toimenpiteet. Hankkeen ensisijaisena tehtävänä oli toteuttaa maakunnassa tehdyn
selvitystyön ja omaehtoisen kehittämisen perusteella valittuja kärkihankkeisiin jakautuvia toimenpiteitä. Toimenpiteiden avulla oli tarkoitus tukea
maakuntatasolla sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamista. Projektipäällikön tehtävässä asetein hankkeen
arvioinnille arviointikysymykset, jotka kohdistuivat
sovittujen toimenpiteiden toteuttamiseen, kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamisen
tukemiseen sekä kehittämistyön jatkamisen tukemiseen. Hanke voidaan kuvata muutamilla toiminnan laajuutta havainnollistavina tunnuslukuina:
■■ Koulutusta 80 t.- n. 150 henkilölle
■■ Yleisötilaisuuksia 7 kpl - 18 eri asiantuntijaa
■■ Suunnattuja info-tilaisuuksia 3
■■ Kuntapäättäjien seminaari
■■ Kehittämistyöpajoja 32 kpl - 75 tuntia
■■ Opinnäytetyön aiheita 23 kpl
■■ Hankeen esittelyitä sidosryhmille 28 kpl
■■ Tutustumiskäyntejä 3
■■ Yhteistyökumppaneita alueen ulkopuolelta (mm. THL, VATT, NHG, TEM, Laatukeskus,
Toimiva Oy, RAISoft)
Pääsääntöisesti hankkeessa toteutettiin sovitut toimenpiteet, joilla on suuri potentiaali kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Erityisen suuri mahdollisuus sisältyy laitosvaltaisuuden
vähentämisen kärkihankkeeseen ja akuuttivuodeosastohoidon palvelurakenteen uudistamiseen.
Lisäksi tämä uudistus olisi mahdollista toteuttaa
nopealla aikataululla ja riippumatta valtakunnallisesta sote-uudistuksen toimeenpanosta. Onnistu-
24
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
misen ehtona on kuitenkin maakuntatasoinen ratkaisu – samaa taloudellisuuden ja tehokkuuden
hyötyä ei ole saavutettavissa sitä pienemmillä organisaatioiden/yhteymien ratkaisuilla tai kuntakohtaisesti. Muiden toimenpiteiden osalta hyöty on saavutettavissa sovittamalla yhteen toimintakäytäntöjä
sekä lisäämällä yhteistyötä ilman lyhyen tähtäimen
rakenteellisia muutoksia. Kaikki tämä hyöty olisi saavutettavissa heti ja riippumatta hallintorakenteen uudistamisesta. Kustannushyödyt olisi mitattavissa paikoin jo seuraavan vuoden toimintajaksolla
ja vaikuttavuuden tasolla viimeistään kahden vuoden seuranta-ajan puitteissa. Vanhaan toimimattomaan kalliiseen ja sirpalemaisesti tuotettuun sosiaali- ja terveyspalveluun kunnilla ei ole enää varaa (ks.
Rehula 2015; Talja 2015; Parkkonen 2015).
3.2 Kärkihankkeet kuntapäättäjien
arvioimana
Keväällä 2015 laadin kärkihankkeiden toteutuksen
pohjalta päijäthämäläisille valtuutetuille kyselyn, jossa pyysin heitä arvioimaan sote-hankkeessa toteutettuja toimenpiteitä. Hankkeen työryhmät olivat koottu sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoista ns.
virkamiestason ja johdon edustajista. Poliittisia päätöksentekijöitä oli hankkeen aikana kuultu, mutta
varsinainen eri näkökulmien vuoropuhelu oli jäänyt
vähäiseksi. Tästä syystä halusin antaa loppuraporttiin äänen kuntapäättäjille. Teimmekö heidän mielestään hankkeessa oikeita asioita? Erottuisiko joukosta
asioita, joista maakunnan päättäjät ovat samaa tai eri
mieltä? Kyselyyn vastasi 40 henkilöä ja he edustavat
kaikkia maakunnan kuntia.
Suurkuluttajien hallinnan kärkihankkeen toimenpiteet arvioitiin pääsääntöisesti tärkeiksi (erittäin
tärkeä/tärkeä) kehittämiskohteiksi. Vähiten kannatusta, joskin pääsääntöisesti tärkeänä, sai rekisteritutkimus (ks. Liite 4).
1. Kehitetään hallinnan keinoja
2. Kehitetään palveluja
3. Kehitetäää toimintamalleja
4. Tehostetaan palveluita
5. Tehostetaan sote yhteistyötä
6. Kehitetään asiakkaiden kanssa
7. Hoito- ja palvelusuunnitelma
8. Rekisteritutkimus
9. Yhteinen määrittely
10. Yhteiset toimintatavat
0
20
40
60
80
100
Ei tärkeää
Tärkeää
Jokseenkin tärkeä
Ei kantaa
Kuvio 7. Suurkuluttajien hallinnan keinojen arviointi (kuntapäättäjien arviointi)
1. Osa lähipalveluja
2. Kotona asumisen tukipalvelu
3. Lääkärituki 24/7
4. Ei laboratorio/kuvantamispalv.
5. Matalan kynnyksen yksikkö
6. Ei-akuutti lääketieteellinen hoito
7. Kokonaistilanteen selvittely
8. Lyhyet hoitojaksot
9. Voinnin seuranta
12. Kotikuntoutuksen tuki
10. Saattohoidon tuki kotiin
11. Muun yksikön yhteydessä
13. Korvaa osan vuodeosastoista
0
20
40
60
Erinomainen/hyvä
Huono/erittäin huono
Ei hyvä/huono
Ei kantaa
80
100
Kuvio 8. Arviointiyksikkö osana uutta palvelurakennetta
1. Osa vuodeosastoista
lakkautetaan
2. Vuodeosastojen
määrä pienenee
3. Säilyvien yksiköiden
sijainti avoin
4. Erilliset akuuttihoidon
osastot
5. Erilliset kuntoutusosastot
0
20
Ei kantaa
Erinomainen/hyvä
Ei hyvä/huono
40
60
80
100
Huono/erittäin huono
Ei kantaa
Kuvio 9. Vuodeosastorakenteen uudistaminen
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
25
Omaksi arviointikohteekseen valitsin akuuttivuodeosastohoitoa koskevan suunnitelman arvioinnin,
jossa kohdensin kysymykset uuteen palvelurakenteeseen ja sen osiin: Arviointiyksikköön, uuteen vuodeosastorakenteeseen ja joidenkin erillispalvelujen
järjestämiseen.
Kuntapäättäjät arvioivat arviointiyksikköä koskevaa ehdotusta pääsääntöiseksi erinomaiseksi/
hyväksi. Ehkä yllättäen suurinta kritiikkiä sai suunnitelman yksityiskohta, jonka mukaan arviointiyksikössä ei olisi laboratorio- tai kuvantamispalveluita.
Odotetusti osa kuntapäättäjistä suhtautui kieltei-
sesti siihen, että arviointiyksiköillä korvattaisiin osa
nykyisistä terveyskeskusten vuodeosastoista.
Osana uutta palvelurakenteen suunnitelmaa
kuului myös akuuttivuodeosastohoidon uudelleen organisointi, mihin yhdistyi myös palveluverkon uudelleentarkastelu. Toiminnallisin perustein
muutosta tarkasteltiin arvioinnissa pääsääntöisesti
myönteisenä akuuttihoidon ja kuntoutuksen näkökulmasta. Kuitenkin arviointiajankohtana oli avoinna tulevien yksiköiden sijainti. Suunnitelman avoimuus sekä vuodeosastojen lukumäärän karsiminen
koettiin kielteisenä.
1. Psykogeriatria:
Osaamisen keskittäminen
2. Vaativin kuntoutus:
Keskittäminen
3. Vaativin saattohoito:
Keskittäminen
0
20
40
60
Erinomainen/hyvä
Huono/erittäin huono
Ei hyvä/huono
Ei kantaa
80
100
Kuvio 10. Erillispalvelujen kehittäminen
1. Lean: Kustannussäästöjen etsiminen
2. Lean: Vaikuttavuuden parantaminen
3. Säästöt:Palvelurakenteiden
uudistaminen
4. Vaikuttavuus: Palvelurakenteiden
uudistaminen
5. Säästöt: Hallintorakenteiden
uudistaminen
6. RAIn hyöty lääkityksen arvioinnissa
7. RAI-kehittämisellä säästöjä
8. RAI-kehittämisellä vaikuttavuutta
9. RAI-kehittämisellä yhteiset kriteerit
11. Ensihoito kotihoidon tukena
12. Vapaavalinnan lisääminen
13. Kotisairaalan kehittäminen
14. Kotikuntoutuksen kehittäminen
0
20
40
Tärkeää
Ei tärkeä
Jokseenkin tärkeä
Ei kantaa
Kuvio 11. Laitosvaltaisuuden vähentämisen kärkihankkeen arviointi
26
60
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
80
100
1. Diabeteksen hoitokäytäntöjen
kehittäminen
2. Ryhmävastaanottojen lisääminen
3. Sähköisten palvelujen
kehittämisstrategia
4. Teknologian käyttö erityisryhmille
5. Sähköiset omahoitopalvelut
6. Opas kuntalaisille
7. Hoito- ja palvelusuunnitelma
8. Hyvis.fi portaalin kehittäminen
0
20
40
60
Tärkeää
Ei tärkeää
Jokseenkin tärkeä
Ei kantaa
80
100
Kuvio 12. Omahoidon kärkihankkeen toimintakokonaisuuksien arviointi
Kuntapäättäjät arvioivat yhtä palvelua lukuun ottamatta kyselyssä mainittujen erityspalvelujen muutoksen positiivisesti. Kaikkein vaativimman saattohoidon keskittäminen arvioitiin joko neutraalisti tai
kielteisesti.
Lopuksi vielä kokonaisarvio laitosvaltaisuuden
vähentämisen kärkihankkeesta, joka on siis pääsääntöisesti arvioitu tärkeäksi/erittäinEi kantaa
tärkeäksi
kehittämiskohteeksi hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden osalta.
Kuntapäättäjät arvioivat myös omahoidon kärkihankkeen toimintakokonaisuuksia. Ryhmävastaanottojen kehittämisen toimenpiteen kohdalla arviot
olivat kielteisimmät, mutta kaikki toimenpiteet oli
arvioitu pääsääntöisesti myönteisesti.
3.3 Kehittämistyön kokonaisarviointi:
murroksesta muutokseen
Kun kehittämistyön kokonaisarvioinnin tekee hankkeen projektipäällikkö, arviointi perustuu syvälliseen hanketyönaikaisen yhteistyön eri osa-alueiden
tuntemukseen. Sekä työtäni projektipäällikkönä
että arvioijana perustuu aluetieteen, kehittämisen
sekä aikuiskasvatuksen syvälliseen osaamiseen
(mm. Wilén 2011, Wilén 2008; Suntio 2005a).
Maakunnallista kehittämistyötä voidaan tarkastella policy verkosto-viitekehyksen kautta. Ominaisiksi
piirteiksi verkostolle hyväksytään siten toimijoiden
ristiriitaiset tavoitteet sekä resurssiriippuvuudesta
johtuva pakotettu yhteistyö (mm. Kickert & Koppenjan 1997). Tämä näyttäytyy erityisen selkeästi
sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kukin
kunta etsii itselleen parasta lopputulosta yhteistyöstä ja hakee myös rohkeasti uusia vaihtoehtoja, jos
vanhat ratkaisut vaikuttavat sen näkökulmasta epäsuotuisilta. Tästäkin näimme viitteitä hankkeen
aikana. Vastaavasti osa-optimoinniksikin nimettynä käytäntönä kukin palveluita tuottava taho pyrkii
takaamaan parhaat mahdolliset resurssit itselleen,
jotta toiminta olisi korkealaatuista, vaikuttavaa, voisi hyödyntää parasta teknologiaa ja saisi rekrytoitua parhaan osaamisen (ja pidettyä sen palveluksessaan). Monitoimijaisessa kentässä kokonaisvaltaisen
win-win-tilanteen saavuttaminen on haasteellista. Myös kunnat kilpailevat keskenään resursseista, verotulojen maksajista, elinvoimatekijöistä (mm.
www.uta.fi/jkk/sente). Rakennemuutosten yhteydessä kilpailua käydään myös vaikutusvallasta, sen
ylläpitämisestä tai parantamisesta.
Parhaimmillaan verkostolle yhteiseksi kohteeksi, joskus väliaikaiseksi, voi muodostua aito kehittämistyö. Tässä prosessissa toimijoiden jakamilla
välineillä on osoitettu olevan suuri merkitys. Luomalla uusia yhteisiä välineitä ja ottamalla ne käyttöön, voidaan samalla tukea yhteistä kohteenmuodostamista (www.helsinki.fi/cradle; Suntio 2005b).
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
27
Yhteisiksi välineiksi sote-hankkeessa tarjottiin useita: Lean-menetelmä, RAI-järjestelmä, Akuuttivuodeosastohoidon suunnitelma, Suurkuluttjien hallinnan tutkimussuunnitelma, Sähköisten palvelujen
kehittämisstrategia, Diabeteksen hoidon maakunnallinen malli.
Loppuraportin nimi Murrosvaiheesta muutokseen kuvaa arvioinnista tekemääni johtopäätöstä kehittämishankkeen aikaisesta yhteistyöstä sekä
työn menestyksellisen jatkumisen edellytyksistä.
Aineiston analyysi osoitti selkeästi kehittämistyössä vallinneiden jännitteiden erityispiirteet ja samalla
myös jännitteisessä kehittämistyössä tapahtuneen
muutoksen reilun vuoden mittaisen työskentelyn
aikana. Syitä muutokseen voidaan arvioida olevan
useita ja yksi hanke ei voi ottaa tästä kunniaa itselleen. Toimintaympäristöstä noussut haaste on jo
vuosia ollut sote-uudistuksen yksityiskohdat ja toimeenpanon odotus. Odotettaessa kestävyysvaje ei
ole ratkennut itsestään – taloustilanne on yhä heikompi. Ehkäpä yhteinen kehittämistyöhön pakottava kohde lopulta on muodostunut taloudellisesta pakosta, kun vaihtoehdot on vähissä. Selkeästi
kuitenkin kehittämistyön jännitteisessä kentässä on
siirrytty kohti maakuntatasoista yhteiskehittämistä
ja uuden rakentamista. Tässäkin on yhä haasteensa.
Kehittämisen kentässä maakuntatasolla on jotain
painolastia vanhasta toiminnasta, asenteita, joilla puolustetaan vanhoja rakenteita tai ”linnoittaudutaan” kunta- ja yksikkökohtaisen kehittämistyön
taakse. Menneessä on runsaasti hyvää. Hyviä käytäntöjä ja ratkaisuita ei ole syytä hylätä sillä perusteella. Haitaksi kehittämistyöllä ne muodostuvat
silloin, kun niillä torjutaan uusi kehittäminen kategorisesti tai kieltäydytään arvioimasta vanhan toimintatavan kehittämistarpeita. Erityisesti toimintaympäristön muuttuessa voimakkaasti, haasteeksi
nousee täysin uusien ratkaisuiden löytäminen. Ilmiötä voidaan tarkastella esimerkiksi polkuriippuvuutena (mm. Peltonen 2004). Ilmiöön liittyy myös
28
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
kehittämistyön legitimiteetin kriittinen arviointi – kenellä on oikeus kehittää maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluita. Samoin jossain määrin keskustelussa on ilmennyt kriittisiä arviointeja muualla
toteutetun kehittämistyön siirtämiseksi maakuntaan erityisesti kun vertailukohta on ulkomailla (not
invented here).
Havainnollista jännitteistä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen kehittää oheisella kuviolla.
Lukijan on toki otettava huomioon tässäkin empiirisen aineiston rajallisuus. Tarkastelussa on yhden
hankkeen näkökulma ja kokonaisuus on toki nyt
esitettyä arviointia monisyisempi. Jännite muodostuu ensinnäkin kehittämissuuntauksesta, jossa dimension toisessa päässä toiminta suuntautuu
rakenteiden uudistamiseen ja toisessa päässä vanhojen rakenteiden ylläpitämiseen. Toinen kehittämistyön kenttään jännitettä aikaansaava suuntaus edustaa kehittämistyön sosiaalista ulottuvuutta.
Kehittävätkö organisaatiot toimintaansa pääsääntöisesti yksin vai laaja-alaisesti eri osapuolten kanssa
kohti maakuntatasoisia ratkaisuja. Tällä tarkastelulla
voidaan hahmotella kehittämisen nelikenttä, jossa
on kullekin suuntaukselle omat ratkaistavissa olevat
haasteensa. Tulkinta haasteista kirjoittajan aineistolähtöiseen analyysiin.
Murrosvaiheelle ominaisena piirteenä hankkeen
alussa oli voimakas kaikkien kehittämisen suuntauksien vaikutus, eräänlainen ristiveto vanhan ja
uuden välillä. Hankkeen edetessä keskustelussa ja
yhteistyössä ovat siirtyneet selkeästi kohti muutosta
tavoittelevia uusia toimenpiteitä. Voimakkaimmin
esillä hankkeen päättyessä on kehittämisen suuntaus kohti uusia rakenteita maakuntatasolla, joskin
uuden rakentamisessa myös organisaatio ja kuntatasoisilla ratkaisulla on yhä vahva kannatuksensa.
Joka tapauksessa, tavoittelussa kohti kustannustehokkaampaa ja vaikuttavamaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä, Päijät-Hämeessä on siirrytty murrosvaiheesta muutokseen.
Maakunta
• Kenellä on oikeus kehittää?
• Not invented here
• Tää on jo ratkaistu :
hanke x teki sen
• Hanke y:lle kuuluu tämä
• Toimintojen yhteen sovittaminen
• Yhteiset työvälineet, käytännöt
ja mallit
• Yksi akuuttivuodeosastohoidon
palvelurakenne
• Yhteiskehittäminen
Vanhat
rakenteet
Uudet
rakenteet
• Organisaatiokohtaiset ratkaisut
• laitosvaltaisuuden
vähentämiseksi mm.
vuodeosastopaikkojen
karsiminen, tehostetun
palveluasumisen lisääminen
• Palvelujen säilyminen
kustannustehokkuutta
tärkeämpää kunnalle
• Organisaatiokohtaiset palvelu- ja
teknologiahankkeet
• Sote-palvelujen ulkoistaminen
Kunta- ja organisaatio
Kuvio 13. Sote-kehittämisen jännitteinen kenttä
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
29
Lähteet
Brunell, T. 2014. SAVONETTI: ATK-taitoja arjen tarpeisiin ikäihmisille. Kommenttipuheenvuoro kotona asumisen tukeminen keskustelutilaisuudessa
11.11.2014 Lahdessa.
Jama, T. 2014. Kotiin vietävien palvelujen kehittäminen Päijät-Hämeessä. Julkaisematon projektisuunnitelman tiivistelmä. Päijät-Hämeen sosiaali- ja
terveyskuntayhtymä.
Eerola, A. 2015. Osastokierto neurologian osastolla.
Päijät-Hämeen keskussairaala. Kehittämishankkeen
esittely Lean-valmennuksen päätöstilaisuudessa.
Jokela, S. 2015. Iltapäivän raporttiin käytettävän
ajan puolittaminen. Peruspalvelukeskus Aava: Iitin
vuodeosastot. Lean-valmennuksen kehittämishankkeen raportti.
Finne-Soveri, H. 2015. Parempaa hoitoa paremmalla mielellä. Puheenvuoro Päijät-Hämeen RAI-seminaarissa 9.4.2015.
Haapola, I. Karisto, A. ja Fogelholm, M. 2013. Vanhuusikä muutoksessa. Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimuksen tuloksia 2002–2012. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän julkaisuja 72, 2013. Markprint.
Hartman, S. 2014. Ikääntyneen kotona pärjääminen
turvataan yhteistyöllä. Puheenvuoro kotona asumisen tukeminen keskustelutilaisuudessa 11.11.2014
Lahdessa.
Holopainen, A. 2014. Päihdepalvelut kotona asumisen tukena. Miten niitä tulisi kehittää? Puheenvuoro kotona asumisen tukeminen keskustelutilaisuudessa 9.12.2014 Lahdessa.
Ikihyvä. Ikihyvä Päijät-Häme. Tutkimus- ja kehittämishanke 2002–2012. http://www.palmenia.helsinki.fi/ikihyva/
Isomäki, J. 2015. LEAN menetelmä. Luento Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeen Lean valmennuksen
päätöstilaisuudessa.
30
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
Kickert, W. J. M. & Koppenjan, J. F. M. 1997. Public management and Network management: An
Overview. In W. J. M. Kickert, E-H. Klijn, & J. F. M.
Koppenjan. (Eds.) Managing Complex Networks.
Strategies for the Public Sector. Sage.
Klemetti, E. 2015. Akuuttilääketieteen tutkimus Päivystyspalveluiden tuottaminen oirelähtöisellä
potilasohjauksella. Julkaisematon tutkimussuunnitelman tiivistelmä.
Kuusinen-James.K. 2015. Mitä kotihoidossa voi /
halutaan valita? Palveluseteli valinnan välineenä.
Puheenvuoro kotona asumisen tukeminen keskustelutilaisuudessa 24.9.2014 Lahdessa.
Lavonius, S. 2015. Lähete- (ja jono) käytännöt
LKS:n Geriatrisessa keskuksessa. Lahden kaupunki: Lahden kaupungin sairaala. Kehittämishankkeen
esittely Lean-valmennuksen päätöstilaisuudessa.
Lehtinen, T. 2015. RAI-arvioinnin hyödyntäminen
ikääntyvän arjessa Vanhustenpalveluiden ja kuntoutuksen vastuualueella Lahdessa. Puheenvuoro Päijät-Hämeen RAI-seminaarissa 9.4.2015.
Leskelä R-L, Komssi V. Sandström S. Pikkujämsä
S. Haverinen H. Olli S-L ja Ylitalo-Katajisto K. Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat
Oulussa. Suomen Lääkärilehti 48/2013 vsk 68.
Linsamo, M. 2015. SADe Sosiaali- ja terveysalan
palvelukokonaisuus. Puheenvuoro Päijät-Hämeen
Kuntapäättäjien tilaisuudessa 8.6.2015
Mikkelsson, M. 2014. Lääkinnällinen kuntoutus
kotona asumisen tukena. Puheenvuoro kotona asumisen tukeminen keskustelutilaisuudessa 9.12.2014
Lahdessa.
Mikkelsson, M. 2015. Kuntoutus uudessa palvelurakenteessa. Puheenvuoro Päijät-Hämeen Kuntapäättäjien tilaisuudessa 8.6.2015
Mäkelä, M. 2014. Millaisia palveluja vanhoille suomalaisille? ikäihmisten palvelurakenteen kehittämistyöpaja Lahdessa 10.10.2014.
NHG 2013. Selvitys Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Loppuraportti.
NHG. 2015. Toimintasuunnitelman laatiminen akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä.
Loppuraportti.
Niemi, J. 2015. Avusteinen peritoneaalidialyysi –
hyödyt potilaille ja kustannussäästöt. Esitys Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeen työryhmässä 17.3.2015.
Nieminen, P. 2014. PalveluSantra. Puheenvuoro
kotona asumisen tuen keskustelutilaisuudessa Lahdessa 24.9.2014.
Niinistö, S. 2014. Kotiin liittyy oma elämänhistoria – se on osa ihmisen identiteettiä. Kotona asumisen tukeminen keskustelutilaisuuksien sarjan avaus
24.9.2014 Lahdessa.
Nikula-Holttinen, T. 2015. Kotiutuksen kehittäminen vuodeosastoilla (Asikkala). Peruspalvelukeskus
Oiva. Kehittämishankkeen esittely Lean-valmennuksen päätöstilaisuudessa.
Parkkonen, J. 2015. Vanhusten (75+) laitospalveluiden nettokäyttökustannusten kehitys. Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Lahdessa 8.6.2015.
Peltonen, L. 2004. Paikallisen hallintatavan polkuriippuvuus - Tampereen aseveliakselin tie rintamalta regiimiksi. Yhdyskuntasuunnittelu Vol. 42: 3-4.
Phsotey. 2015. Parempi Arki. Väli-Suomen Kaste-hanke.
http://www.phsotey.fi/sivut/sivu.
php?id=32664&vy=1400&ryhma=921
Poikala, A. 2015. Akuuttiosaston kuntoutuspalaveri. Lahden kaupunki. Kehittämishankkeen esittely
Lean-valmennuksen päätöstilaisuudessa.
Pursiainen, H. 2015. Päijät-Hämeen suurkuluttajien hallintamalli – kokeilu. Julkaisematon tutkimussuunnitelmaluonnos. VATT.
PHL – Päijät-Hämeen liitto. 2015. Palvelutorin käyttöönotto Päijät-Hämeessä. Julkaisematon
hankesuunnitelma.
Rautiainen, I. 2015. Vanhuspalvelut uudessa palvelurakenteessa. Puheenvuoro Päijät-Hämeen Kuntapäättäjien tilaisuudessa 8.6.2015.
Sakomaa, J. 2015. Vuodenosastojen SAS-prosessi.
Peruspalvelukeskus Aava: Koti- ja asumispalvelujen
hallinto. Kehittämishankkeen esittely Lean-valmennuksen päätöstilaisuudessa.
Siren, T-A. 2015. Kotiutuksen kehittäminen vuodeosastoilla. Peruspalvelukeskus Oiva. Kehittämishankkeen esittely Lean-valmennuksen
päätöstilaisuudessa.
RAIsoft. 2015. Vanhustenhuollon ja Mielenterveystyön RAI-järjestelmät: Rai-Soft. Esitelmä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen-hankkeen järjestämässä RAI-Infossa 14.4.2015.
Rehula, J. 2015. Hallitusohjelma ja sote-uudistus.
Kuntapäättäjien seminaarin avauspuheenvuoro
Lahdessa 8.6.2015.
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
31
Sitra – Suomen itsenäisyyden rahasto. 2014.
Ikäihmisten palvelutori opastaa ja palvelee. Uutiset
14.10.2014.
http://www.sitra.fi/uutiset/
ikaihmisten-palvelutori-opastaa-ja-palvelee
Stenberg, L. 2014. KÄKÄTE-projektin kokemuksia
teknologian soveltamisen mahdollisuuksista. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto. Puheenvuoro kotona asumisen tuki keskustelutilaisuudessa 11.11.2014
Lahdessa.
STM. 2006. Ikäihmisten toimintakyvyn arviointi osana palvelutarpeen arviointia sosiaalihuollossa.
Sosiaali- ja terveysministeriö. Perhe- ja sosiaaliosasto. Tiedote 7.6.2006.
Suntio, A-T. 2005a. Viranomaiset alueellista sosiaalipäivystystä kehittämässä: Yhteiset välineet kehittämisen keinona. Julkaisematon lisensiaatintutkimus. Helsingin yliopisto.
Suntio, A-T. 2005. Raportti kehittämisen välineenä.
Teoksessa L. Vanhanen-Nuutinen & P.
Lambert. (toim.) Hankkeesta julkaisuksi. Kirjoittaminen ammattikorkeakoulun ja työelämän
kehityshankkeissa. Helsinki: Edita.
Talja, M. 2015. Tavoitteita alueelliseen sote –palveluiden järjestämiseen. Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Lahdessa 8.6.2015.
THL. 2015. Ikinä – toimintamalli. https://www.thl.
fi/fi/web/tapaturmat/iakkaat/ikina-toimintamalli
Timonen, K. 2015a. Hukan poisto lääkärikierrolta. Heinolan kaupunki: Sosiaali- ja terveystoimi.
Kehittämishankkeen esittely Lean-valmennuksen
päätöstilaisuudessa.
Timonen, K. 2015b. Vaativan perustason sairaanhoito ja kuntoutus vuodeosastolla sekä arviointiyksiköt osana toimintamallia. Puheenvuoro Päijät-Hämeen Kuntapäättäjien tilaisuudessa 8.6.2015.
32
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
Toimiva Oy. 2015. Asiakkaan oman äänen hyödyntäminen palvelujen ja verkostoyhteistyön kehittämisessä. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen hankkeelle tehty toimeksianto.
Julkaisematon hankemateriaali.
Toivanen, L. 2015. - Lääkärikiertojen sujuvoittaminen osastolla 11K. Heinolan kaupunki. Kehittämishankkeen esittely Lean-valmennuksen
päätöstilaisuudessa.
Valkeapää, K. ja Tiittanen, H. 2014. Omaishoito
kotona asumisen tukena. Puheenvuoro kotona asumisen tuen keskustelutilaisuudessa 9.12.2014.
Valve, R. 2014. Kotona asumisen tukeminen ennen
avohoidon palveluita –Ikihyvä toimintakykyryhmä.
Puheenvuoro kotona asumisen tuen keskustelutilaisuudessa 14.10.2014 Lahdessa.
Venäläinen, M. 2014. Yrittäjyys luo palveluita.
Puheenvuoro kotona asumisen tuki keskustelutilaisuudessa Lahdessa 14.10.2014.
Virkki, M. 2015. Keskitettävät erikoissairaanhoidon
palvelut. Puheenvuoro Päijät-Hämeen Kuntapäättäjien tilaisuudessa 8.6.2015
Wilén, A-T. 2008. Luottamus alueellisen yhteistyön
haasteena ja mahdollisuutena. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, Yhdyskuntatieteiden laitos. Acta
Universitatis Tamperensis
yliopistopaino.
1335.
Tampereen
Wilén, A-T. 2011. Uusia vahvuuksia verkostoista
työ- ja elinkeinoelämän rakennemuutokseen. Post
Doc- tutkimuksen julkaisematon loppuraportti
verkostotoimijoille.
Liitteet
Liite 1. Ohjausryhmä ja julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut
Päijät-Hämeessä
Hankkeen ohjausryhmä (varahenkilöt suluissa) 1.4.2014–31.12.2014
• Jari Parkkonen, pj, maakuntajohtaja, Päijät-Hämeen liitto • Jyrki Myllyvirta, kaupunginjohtaja, Lahti, kuntajohtajien
edustaja
• Päivi Hiltunen /Jaana Pakarinen, peruspalvelujohtaja,
Aava-kunnat
• Päivi Pitkänen, peruspalveluiden tilaajajohtaja, Aava-kunnat
(kaupunginjohtaja Osmo Pieski)
• Marketta Kitkiöjoki, kunnanjohtaja Aava-kunnat
(kunnanjohtaja Merja Olenius)
• Jussi Teittinen, kaupunginjohtaja, Heinola
• Kirsi Korttila, sosiaali- ja terveysjohtaja, Heinola (johtava
ylilääkäri Aila Riusala)
• Mikko Komulainen, toimialajohtaja, Lahti
(kehittämispäällikkö Eeva Leena Saarinen)
• Ismo Rautiainen, vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen
johtaja, Lahti
• Anja Brofeldt, kunnanjohtaja, Oiva-kunnat
(kunnanjohtaja Päivi Rahkonen)
• Juri Nieminen, kunnanjohtaja, Oiva-kunnat
(kunnanjohtaja Heikki Jaakkola)
• Aino Eerola, peruspalvelujohtaja, peruspalvelukeskus Oiva
• Jouni Mutanen, johtaja /Timo Louna, johtaja PäijätHämeen sosiaali- ja terveysyhtymä
• Pentti Lampi, palvelujohtaja/ Maria Virkki,
hallintoylilääkäri, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä
(hallintojohtaja Veli Penttilä)
• Martti Talja, keskussairaalan johtaja, Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymä (hallintoylihoitaja Johanna Aitamurto)
• Sirkka-Liisa Pylväs, peruspalvelukeskus Aava, johtaja,
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä
(johtava lääkäri Petteri Jyrkinen)
• Väkeväinen Maija, projektikoordinaattori,
Päijät-Hämeen liitto, sihteeri
• Wilén Arja-Tuulikki, projektipäällikkö, Päijät-Hämeen liitto,
esittelijä
Ohjausryhmä 1.1.2015–30.6.2015
• Myllyvirta Jyrki, kaupunginjohtaja, Lahti, pj.Asuja Jouko,
kunnanjohtaja Myrskylä
• Brofeldt Anja, kunnanjohtaja HämeenkoskiHuldén Seppo,
kunnanjohtaja KärköläJaakkola Heikki, kunnanjohtaja
PadasjokiKitkiöjoki Marketta, kunnanjohtaja Sysmä
• Juha Myyryläinen, kunnanjohtaja Pukkila
• Nieminen Juri, kunnanjohtaja Asikkala
• Olenius Merja, kunnanjohtaja Hartola
•
•
•
•
•
•
Parkkonen Jari, maakuntajohtaja Päijät-Hämeen liitto
Pieski Osmo, kunnanjohtaja Orimattila
Rahkonen Päivi, kunnanjohtaja Hollola
Rönnholm Riku, kunnanjohtaja Iitti
Syyrakki Pauli, kunnanjohtaja Nastola
Teittinen Jussi, kaupunginjohtaja Heinola
Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut Päijät-Hämeessä
2014-2015
• Peruspalvelukeskus Aava (Phsotey): Peruspalvelukeskus
Aava tuottaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon lähi- sekä
keskitetyt palvelut seitsemän kunnan alueella (Hartola, Iitti,
Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila, Sysmä).
• Peruspalvelukeskus Oiva on Hollolan kunnan
organisaatioon kuuluva taseyksikkö, joka tuottaa
Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen
kuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut.
• Lahden sosiaali- ja terveystoimi vastaa Lahden kaupungin
terveyspalveluista, vanhusten palveluista ja kuntoutuksesta
sekä hyvinvointipalveluista ja sosiaalisesta tuesta.
• Heinolan kaupunki vastaan Heinolan kaupungin
terveyspalveluista, vanhusten palveluista ja kuntoutuksesta
sekä hyvinvointipalveluista ja sosiaalisesta tuesta.
• Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
(Phsotey) antaa erikoissairaanhoidon palveluja 14
jäsenkunnalle (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola,
Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Nastola,
Orimattila, Padasjoki, Pukkila, ja Sysmä)
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
33
Liitteet
19.8.2015
Liite 2.
NHG:n (2013) TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
HETI
3-5 v
• PTH:n segmentointi ja
palveluvalikoiman laaj.
• TK-vastaanottomallien
kehittäminen
• Palveluiden
suurkuluttajien hallinta
• -Päihde- mt– ja
keh.v..huoll palveluiden
kehittäminen
• Kotihoidon kehitt.
• ESH:n hallinnollinen
keskittäminen
• ESH kust.tehokkuuden
kehitt.
• Hlöstösuunnitelma 5v
• Vanhuspalvelurakenteen kehittäminen
• Terveyskeskusvuodeosastotoiminnan
tarkoituksenmukaistaminen.
• Akuuttivuodeosastohoidon keskittäminen
• Lääkäreiden
kustannustietoisuuden
koulutus
• Lisäohjelmistojen
käyttöönotto
• Tilaaja-tuottaja
vastuiden kehittäminen
Projektipäällikön pohjaesitys tausta-aineiston perusteella
Pidempi aikaväli
Palvelutuotantoon
käytettyjen kiinteistöjen
optimointi
Yhteinen tietojärjestelmä
A-T W 2014.09.30
Esitys maakunnallisen segmentoinnin valitsemiseksi kärkihankkeeksi
9.4.2014 ohjausryhmän valitsemat kärkihankkeet ja
11.6.2014 päätetyt toimenpidekokonaisuudet
Laitosvaltaisuuden
vähentäminen
Suurkuluttajien
hallinta
Omahoidon
kehittäminen
A-T W 2014.09.30
Omahoidon kehittäminen
Suurkuluttajien
ennaltaehkäisy
Omahoidon
vahvistaminen
Ryhmätoimintojen
edistäminen
Teknologian käytön
edistäminen
• Toimintamallit
• Terveys- ja hoitosuunnitelma
• Ilman suurkuluttaja- statusta
• Hyvät käytännöt
• Tarpeiden kartoitus
• Hyvis-yhteistyö
• Kehittämisstrategia
A-T W 2014.09.30
34
Laitosvaltaisuuden vähentäminen
Toimintakyvyn
arviointi
• Yhteiset mittarit
• Kehittämiskohteet – koulutus THL
• Tiedolla johtaminen: RAI vertailukehittäminen
Lean valmennus
• Vuodeosastot /. Prosessien kehittäminen
• Läpimenoaikojen pieneneminen
• Yhteiset kriteerit/ Lean-sairaalat?
P-H akuuttivo.
hoidon suunnitelma
Kotona asumisen
tukeminen
• Uudet innovatiiviset ratkaisut
• Palveluverkko
• Asiakasprosessit, työnjako
• Kustannussäästöt
• Uudet innovatiiviset ratkaisut - Hankkeet
• Voimavarojen yhdistäminen
• Kehittämistoimenpiteet
• Keskustelutilaisuuksien sarja
A-T W 2014.09.30
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
1
Liite 3.
Suositus: Erityisosaamista vaativien toimintojen keskittäminen, akuutti- ja
kuntoutusosastojen ja alueellisten arviointiyksiköiden perustaminen
• Vaativat potilaat edellyttävät
korkeaa erikoistumista ja
määrät ovat pieniä, joten yksi
osasto palvelee koko aluetta
• Akuuttiosastoja tulisi
sijoittua lähelle
päivystystä
• Kuntoutusosastoilla
volyymi riittää pariin
yksikköön
Arviointiyksikkö
• Keskeinen lähipalvelu ja
kotihoidon tuki-yksikkö
• Arviointiyksiköitä tehdään
eri alueiden vuodeosastojen
ja osittain tehostetun
palveluasumisen
Vaativa
kuntoutus
Vaativa
saattohoito
Geriatrinen
osaamiskeskus
Akuuttiosastot
Arviointiyksikkö
• Hoitaa vaativat potilaat
• Kouluttaa koko piirin henkilöstöä
• Konsultoi muita osastoja,
esim. saattohoidossa tai
käytöshäiriöissä
Kuntoutusosastot
Arviointiyksikkö
Arviointiyksikkö
• Akuuttiosastoille tullaan
päivystyksestä
• Kuntoutusosastoille
jatkohoitopotilaita
esh:sta
Arviointiyksikkö
• Tulosyy usein muu kuin
akuutti lääketieteellinen
ongelma
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
35
Liitteet
27.8.2015
Liite 4.
KUNTAPÄÄTTÄJIEN TILAISUUS 8.6.2015 KLO 11.00-14.30
LAHTI, FELLMANNIA, AUDITORIO
1. TAUSTATIEDOT
1.Kunta
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen
hanke: Kysely kuntapäättäjille hankkeen toimenpiteistä
keväällä 2015
18.8.2015
10,0 %
A s i k kal a
Ha r t o l a
10,0 %
He i n o l a
5,0 %
Ho l l o l a
17,5 %
Hä me e n koski
Iitti
7,5 %
0,0 %
K ä r k ö lä
7,5 %
Lahti
M y r skylä
Na s t o la
15,0 %
2,5 %
5,0 %
O r i ma tt il a
10,0 %
Pa d a s j oki
2,5 %
Pu k k i l a
2,5 %
S y s mä
2,5 %
E n h a l u a i l mo i t taa k u n ta a
2,5 %
0,0 %
20,0 %
40,0 %
60,0 %
80,0 %
100,0 %
K a i k ki ( K A : 6.4 3, Ha j o n t a:3 .89) ( Va s t a uksia :40 )
1
2
1. Sote-palvelujen suurkuluttajien hallinnan keinojen kehittäminen
2. Palvelujen kehittäminen kuntalaisille, jotka käyttävät sote-palveluja paljon
ensisijaisesti muista syistä (es. yksinäisyys)
(1 = 1:Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5:Erittäin tärkeä)
(1 = 1:Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5:Erittäin tärkeä)
1
0,0 %
2
2,5 %
3
2
0 ,0 %
7 0 ,0 %
5
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
3 5 ,0 %
5 2 ,5 %
5
En ota kan taa
0,0 %
20 ,0 %
1 2 ,5 %
4
2 2 ,5 %
0,0 %
0 ,0 %
3
5,0 %
4
En ota kan taa
1
1 0 0 ,0 %
0 ,0 %
0 ,0 %
Kaikki ( KA:4 .6 , Hajon ta:0 .7 1) ( Vastau ksia:40 )
2 0 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0,0 %
Kaikki ( KA:4 .4 , Hajon ta:0 .7 1) ( Vastau ksia:40 )
3
4
3.Kehittämällä toimintamalleja kuntalaisille, jotka tarvitsevat paljon palveluita mutta eivat niitä
käytä. Näin voidaan aikaansaada kustannussäästöjä. Esim. diabeteksen hoito ja mm.
amputaatioiden ehkäisy.
4. Tehostetaan paljon terveyspalveluita tarvitsevien potilaiden (mm. monisairaat,
vaikeat sairaudet) palveluita mm. koordinoimalla hoitoa yhä paremmin
(1 = 1:Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5:Erittäin tärkeä)
(1 = 1:Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5:Erittäin tärkeä)
1
0,0 %
1
0 ,0 %
2
0,0 %
2
0 ,0 %
3
0 ,0 %
3
10,0 %
4
5
En ota kan taa
4
3 5 ,0 %
5
5 5 ,0 %
En ota kan taa
0,0 %
0,0 %
20 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
Kaikki ( KA:4 .4 5, Hajon ta:0 .6 8 ) ( Vastau ksia:4 0)
7 2 ,5 %
0 ,0 %
0 ,0 %
2 0 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0,0 %
Kaikki ( KA:4 .7 3, Hajon ta:0 .4 5 ) ( Vastau ksia:4 0)
5
36
2 7 ,5 %
6
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
1
27.8.2015
5. Tehostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä, jotta mahdollisesti
taustalla vaikuttaviin elämänhallinnan ongelmiin voidaan tarjota tukea ja ratkaisuja
6. Kehitetään palveluita yhdessä asiakkaiden kanssa
(1 = 1:Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5:Erittäin tärkeä)
(1 = 1:Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5:Erittäin tärkeä)
1
1
0,0 %
2
2,5 %
2
3
2,5 %
3
4
2 0 ,0 %
En ota kan taa
0,0 %
20 ,0 %
2 2 ,5 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
2 7 ,5 %
5
7 5 ,0 %
0,0 %
2 ,5 %
4
5
En ota kan taa
0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
4 7 ,5 %
0 ,0 %
0 ,0 %
2 0 ,0 %
Kaikki ( KA:4 .6 8, Hajon ta:0 .6 6 ) ( Vastau ksia:4 0)
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
Kaikki ( KA:4 .2 , Hajon ta:0 .8 8) ( Vastau ksia:40 )
7
8
7. Tehdään paljon palveluita käyttäville kuntalaisille hoito- ja palvelusuunnitelma.
(Potilaalla 7 x tai enemmän käyntejä lääkärin vastaanotolla/vuosi)
8. Seurataan rekisteritutkimuksella useita vuosia, miten hoido- ja
palvelusuunnitelman laatiminen vaikuttaa potilaan palvelujen käyttöön
(1 = 1:Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5:Erittäin tärkeä)
(1 = 1:Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5:Erittäin tärkeä)
1
0,0 %
1
2
0,0 %
2
3
5 7 ,5 %
5
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
2 5 ,0 %
4 2 ,5 %
5
En ota kan taa
0,0 %
20 ,0 %
2 7 ,5 %
4
3 5 ,0 %
0,0 %
5 ,0 %
3
7,5 %
4
En ota kan taa
0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
0 ,0 %
0 ,0 %
2 0 ,0 %
Kaikki ( KA:4 .5 , Hajon ta:0 .6 4) ( Vastau ksia:40 )
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
Kaikki ( KA:4 .0 5, Hajon ta:0 .9 6 ) ( Vastau ksia:4 0)
9
10
9. Yhteisten toimintatapojen luominen maakuntaan, miten sote-palvelujen
suurkuluttajat määritellään
10. Yhteisten toimintatapojen luominen maakuntaan, miten sote-palvelujen
suurkuluttajia palvellaan (nyt jokaisella omansa)
(1 = 1:Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5:Erittäin tärkeä)
(1 = 1:Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5:Erittäin tärkeä)
1
0,0 %
1
2
0,0 %
2
3
3
1 5 ,0 %
4
4 0 ,0 %
4
5
4 0 ,0 %
5
En ota kan taa
0,0 %
0 ,0 %
En ota kan taa
5,0 %
20 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
Kaikki ( KA:4 .2 6, Hajon ta:0 .7 2 ) ( Vastau ksia:4 0)
0 ,0 %
2 ,5 %
7 ,5 %
3 7 ,5 %
5 0 ,0 %
2 ,5 %
2 0 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
Kaikki ( KA:4 .3 8, Hajon ta:0 .7 5 ) ( Vastau ksia:4 0)
11
12
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
37
2
Liitteet
27.8.2015
Liite 4.
1. Arviointiyksikö voisi olla lähellä kotia sijaitseva pieni kodinomainen yksikkö eli
osa lähipalveluja
2. Arviointiyksikkö toimisi kotona asumisen ja toimintakyvyn arvioinnin tukana
moniammatillisesti
(1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5=Erinomainen)
(1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5=Erinomainen)
1
1
2,5 %
2
2
5,0 %
3
3 7 ,5 %
5
3 2 ,5 %
20 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
7 ,5 %
4
4 2 ,5 %
5
4 2 ,5 %
En ota kan taa
0,0 %
0,0 %
5 ,0 %
3
2 2 ,5 %
4
En ota kan taa
2 ,5 %
0 ,0 %
0 ,0 %
2 0 ,0 %
Kaikki ( KA:3 .9 2, Hajon ta:1 .0 ) ( Vastau ksia:40 )
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
13
14
3. Arviointiyksiköllä olisi käytettävissään lääkärituki 24/7 (mahd. etäyhteyksien
kautta)
4. Arviointiyksikössä ei ole laboratorio- tai kuvantamispalveluita
(1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5=Erinomainen)
(1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5=Erinomainen)
1
2,5 %
1
1 5 ,0 %
2
2,5 %
2
1 5 ,0 %
3
3
1 7 ,5 %
4
5 5 ,0 %
5
En ota kan taa
0,0 %
0,0 %
20 ,0 %
3 2 ,5 %
4
2 2 ,5 %
5
En ota kan taa
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
1 0 0,0 %
Kaikki ( KA:4 .1 8, Hajon ta:0 .9 6 ) ( Vastau ksia:4 0)
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
2 5 ,0 %
7 ,5 %
5 ,0 %
0 ,0 %
2 0 ,0 %
Kaikki ( KA:4 .2 5, Hajon ta:1 .0 1 ) ( Vastau ksia:4 0)
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
Kaikki ( KA:2 .9 5, Hajon ta:1 .1 8 ) ( Vastau ksia:4 0)
15
16
5. Arviointiyksikköön voi tulla matalan kynnyksen perusteella
6. Arviointiyksikköön tulosyy on usein muu kuin akuutti lääketieteellinen ongelma
esim. kotona pärjäämisen ongelmat
(1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5=Erinomainen)
(1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5=Erinomainen)
1
2
1
2,5 %
2
5,0 %
3
En ota kan taa
0,0 %
En ota kan taa
2,5 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
Kaikki ( KA:4 .1 , Hajon ta:0 .9 9) ( Vastau ksia:40 )
0 ,0 %
3 5 ,0 %
5 ,0 %
2 0 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0,0 %
Kaikki ( KA:3 .8 2, Hajon ta:1 .0 9 ) ( Vastau ksia:4 0)
17
38
1 7 ,5 %
5
4 0 ,0 %
20 ,0 %
3 5 ,0 %
4
3 7 ,5 %
5
5 ,0 %
3
12,5 %
4
2 ,5 %
18
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
3
27.8.2015
13. Arviointiyksiköillä voidaan korvata osa nykyisistä terveyskeskusten
vuodeosastoista
14. Arviointiyksikköjä voidaan perustaa nykyisten terveyskeskusten
vuodeosastojen rinnalle
(1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5=Erinomainen)
(1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5=Erinomainen)
1
2
1
1 5 ,0 %
2
7,5 %
3
2 2 ,5 %
5
En ota kan taa
4 0 ,0 %
1 2 ,5 %
5
10,0 %
20 ,0 %
2 7 ,5 %
4
3 0 ,0 %
0,0 %
1 0 ,0 %
3
1 5 ,0 %
4
En ota kan taa
7 ,5 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
3 5 ,0 %
7 ,5 %
0 ,0 %
2 0 ,0 %
Kaikki ( KA:3 .5 , Hajon ta:1 .4 6) ( Vastau ksia:40 )
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0,0 %
Kaikki ( KA:3 .6 2, Hajon ta:1 .3 2 ) ( Vastau ksia:4 0)
25
26
1. Osa nykyisistä terveyskeskuksen vuodeosastoista lakkautetaan ja korvataan
arviointiyksiköillä
2.Vuodeosastojen määrä maakunnassa tulee vähenemään
(1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen)
(1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen)
1
1 7 ,5 %
1
2
1 7 ,5 %
2
3
15 ,0 %
1 2 ,5 %
2 7 ,5 %
5
En ota kan taa
5,0 %
0,0 %
2 5 ,0 %
4
15 ,0 %
5
En ota kan taa
1 2 ,5 %
3
3 0 ,0 %
4
1 7 ,5 %
20 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
5 ,0 %
0 ,0 %
2 0 ,0 %
Kaikki ( KA:2 .9 2, Hajon ta:1 .3 2 ) ( Vastau ksia:4 0)
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0,0 %
Kaikki ( KA:3 .2 1, Hajon ta:1 .4 7 ) ( Vastau ksia:4 0)
27
28
3. Vuodeosastojen sijaintia tulevaisuudessa ei vielä ehdotettu suunnitelmassa
4. Maakuntaan perustettaisiin erillisiä akuuttivuodeosastoja
(1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen)
(1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen)
1
5
En ota kan taa
0,0 %
2
2 0 ,0 %
3
4
1
2 2 ,5 %
2
1 7 ,5 %
2 ,5 %
3
2 5 ,0 %
1 5 ,0 %
4
12,5 %
2 5 ,0 %
5
7,5 %
En ota kan taa
12,5 %
20 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
Kaikki ( KA:2 .5 7, Hajon ta:1 .2 7 ) ( Vastau ksia:4 0)
0 ,0 %
3 5 ,0 %
5 ,0 %
2 0 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0,0 %
Kaikki ( KA:3 .6 1, Hajon ta:1 .4 8 ) ( Vastau ksia:4 0)
29
30
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
39
5
Liitteet
27.8.2015
Liite 4.
13. Arviointiyksiköillä voidaan korvata osa nykyisistä terveyskeskusten
vuodeosastoista
14. Arviointiyksikköjä voidaan perustaa nykyisten terveyskeskusten
vuodeosastojen rinnalle
(1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5=Erinomainen)
(1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5=Erinomainen)
1
2
1
1 5 ,0 %
2
7,5 %
3
2 2 ,5 %
5
En ota kan taa
4 0 ,0 %
1 2 ,5 %
5
10,0 %
20 ,0 %
2 7 ,5 %
4
3 0 ,0 %
0,0 %
1 0 ,0 %
3
1 5 ,0 %
4
En ota kan taa
7 ,5 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
3 5 ,0 %
7 ,5 %
0 ,0 %
2 0 ,0 %
Kaikki ( KA:3 .5 , Hajon ta:1 .4 6) ( Vastau ksia:40 )
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
25
26
1. Osa nykyisistä terveyskeskuksen vuodeosastoista lakkautetaan ja korvataan
arviointiyksiköillä
2.Vuodeosastojen määrä maakunnassa tulee vähenemään
(1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen)
(1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen)
1
1 7 ,5 %
1
2
1 7 ,5 %
2
3
15 ,0 %
2 5 ,0 %
1 2 ,5 %
2 7 ,5 %
5
En ota kan taa
5,0 %
0,0 %
1 2 ,5 %
4
15 ,0 %
5
En ota kan taa
1 7 ,5 %
3
3 0 ,0 %
4
20 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
5 ,0 %
0 ,0 %
2 0 ,0 %
Kaikki ( KA:2 .9 2, Hajon ta:1 .3 2 ) ( Vastau ksia:4 0)
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
28
3. Vuodeosastojen sijaintia tulevaisuudessa ei vielä ehdotettu suunnitelmassa
4. Maakuntaan perustettaisiin erillisiä akuuttivuodeosastoja
(1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen)
(1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen)
5
En ota kan taa
0,0 %
2
2 0 ,0 %
3
4
1
2 2 ,5 %
2
1 5 ,0 %
4
12,5 %
2 5 ,0 %
5
7,5 %
En ota kan taa
12,5 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
Kaikki ( KA:2 .5 7, Hajon ta:1 .2 7 ) ( Vastau ksia:4 0)
0 ,0 %
3 5 ,0 %
5 ,0 %
2 0 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0,0 %
Kaikki ( KA:3 .6 1, Hajon ta:1 .4 8 ) ( Vastau ksia:4 0)
29
40
1 7 ,5 %
2 ,5 %
3
2 5 ,0 %
20 ,0 %
1 0 0,0 %
Kaikki ( KA:3 .2 1, Hajon ta:1 .4 7 ) ( Vastau ksia:4 0)
27
1
1 0 0,0 %
Kaikki ( KA:3 .6 2, Hajon ta:1 .3 2 ) ( Vastau ksia:4 0)
30
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
5
27.8.2015
5. Maakuntaa perustettaisiin erillisiä kuntoutusosastoja
1. Psykogeriatristen potilaiden hoitoa tukee maakuntaan keskitetty geriatrisen
osaamisen yksikkö.
(1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen)
(1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen)
1
1
10,0 %
2
2
5,0 %
3
4
2 7 ,5 %
5
En ota kan taa
4 0 ,0 %
2 2 ,5 %
5
7,5 %
20 ,0 %
1 5 ,0 %
4
4 0 ,0 %
0,0 %
7 ,5 %
3
10,0 %
En ota kan taa
2 ,5 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
5 2 ,5 %
0 ,0 %
0 ,0 %
2 0 ,0 %
Kaikki ( KA:3 .8 9, Hajon ta:1 .3 3 ) ( Vastau ksia:4 0)
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
Kaikki ( KA:4 .1 5, Hajon ta:1 .1 ) ( Vastau ksia:40 )
31
32
2. Vaativan tason kuntoutus keskitetään
3. Saattohoito järjestetään kaikkein vaativinta hoitoa sairaalassa tarvitsevien
potilaiden osalta keskitetysti
(1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen)
(1 = 1=Erittäin huono, 5 = 5= Erinomainen)
1
1
0,0 %
2
2
7,5 %
3
10,0 %
4
2 7 ,5 %
5 5 ,0 %
5
En ota kan taa
1 0 ,0 %
3
2 5 ,0 %
4
2 5 ,0 %
2 2 ,5 %
5
En ota kan taa
0,0 %
0,0 %
1 5 ,0 %
20 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
2 ,5 %
0 ,0 %
2 0 ,0 %
Kaikki ( KA:4 .3 , Hajon ta:0 .9 4) ( Vastau ksia:40 )
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0,0 %
Kaikki ( KA:3 .3 1, Hajon ta:1 .3 6 ) ( Vastau ksia:4 0)
33
34
1. Kustannussäätöjen etsiminen työstä poistamalla turhia työvaihteita,
päällekkäistä työtä ja odottamista (Lean)
2. Palvelujen vaikuttavuuden parantaminen poistamalla asiakasprosesseista turhia
työvaihteita, päällekkäistä työtä ja odottamista (Lean)
(1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä)
(1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä)
1
1
0,0 %
2
3
5
En ota kan taa
0,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
1 7 ,5 %
5
6 5 ,0 %
20 ,0 %
7 ,5 %
4
2 7 ,5 %
0,0 %
2 ,5 %
3
5,0 %
4
En ota kan taa
0 ,0 %
2
2,5 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
Kaikki ( KA:4 .5 5, Hajon ta:0 .7 1 ) ( Vastau ksia:4 0)
7 2 ,5 %
0 ,0 %
0 ,0 %
2 0 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0,0 %
Kaikki ( KA:4 .6 , Hajon ta:0 .7 4) ( Vastau ksia:40 )
35
36
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
41
6
Liitteet
27.8.2015
Liite 4.
3. Kustannussäästöjen etsiminen uudistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelurakenteita
4. Palvelujen vaikuttavuuden parantaminen uudistamalla sosiaali- ja
terveydenhuollon palvelurakenteita
(1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä)
(1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä)
1
1
0,0 %
2
7,5 %
3
12,5 %
4
3 0 ,0 %
5
En ota kan taa
2
7 ,5 %
3
7 ,5 %
4
En ota kan taa
0,0 %
20 ,0 %
4 0 ,0 %
3 0 ,0 %
5
5 0 ,0 %
0,0 %
0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
5 5 ,0 %
0 ,0 %
0 ,0 %
2 0 ,0 %
Kaikki ( KA:4 .2 3, Hajon ta:0 .9 5 ) ( Vastau ksia:4 0)
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
Kaikki ( KA:4 .3 3, Hajon ta:0 .9 2 ) ( Vastau ksia:4 0)
37
38
5. Kustannussäästöjen etsiminen uudistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon
hallintorakenteita
6. Kustannussäästöjen etsiminen poistamalla potilailta turhia ja/tai päällekkäisiä
lääkityksiä (RAI-kehittäminen)
(1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä)
(1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä)
1
2
3
1
0,0 %
2
2,5 %
7 2 ,5 %
5
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 ,0 %
7 5 ,0 %
5
En ota kan taa
0,0 %
20 ,0 %
1 2 ,5 %
4
2 5 ,0 %
0,0 %
0 ,0 %
3
0,0 %
4
En ota kan taa
2 ,5 %
1 0 0 ,0 %
0 ,0 %
0 ,0 %
2 0 ,0 %
Kaikki ( KA:4 .6 8, Hajon ta:0 .6 2 ) ( Vastau ksia:4 0)
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
39
40
7. Kusannussäästöjen etsiminen oikea-aikaisella ikäihmisen toimintakyvyn
arvioinnilla ja sitä vastaavalla palvelulla (RAI-kehittäminen)
8. Palvelujen vaikuttavuuden parantaminen oikea-aikaisella ikäihmisen
toimintakyvyn arvioinnilla ja sitä vastaavalla palvelulla (RAI-kehittäminen)
(1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä)
(1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä)
1
2
1
2,5 %
0,0 %
3
5,0 %
4
En ota kan taa
3
2 ,5 %
En ota kan taa
0,0 %
20 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
Kaikki ( KA:4 .5 5, Hajon ta:0 .8 1 ) ( Vastau ksia:4 0)
3 2 ,5 %
6 2 ,5 %
0 ,0 %
0 ,0 %
2 0 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
Kaikki ( KA:4 .5 5, Hajon ta:0 .6 8 ) ( Vastau ksia:4 0)
41
42
2 ,5 %
5
6 7 ,5 %
0,0 %
0 ,0 %
2
4
2 5 ,0 %
5
1 0 0 ,0 %
Kaikki ( KA:4 .5 5, Hajon ta:0 .9 ) ( Vastau ksia:40 )
42
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
7
27.8.2015
9. Yhteisten kriteerien saaminen potilaan toimintakyvyn arviointiin maakuntaan
julkisiin ja yksityisiin palveluihin (RAI-kehittäminen)
11. Ensihoidon resurssien käyttäminen kotihoidon tukena
(1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä)
(1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä)
1
2,5 %
1
2
2,5 %
2
3
1 5 ,0 %
3
7,5 %
4
3 7 ,5 %
5
En ota kan taa
5 ,0 %
7 ,5 %
4
2 5 ,0 %
5
5 0 ,0 %
4 2 ,5 %
En ota kan taa
0,0 %
0,0 %
20 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
5 ,0 %
0 ,0 %
2 0 ,0 %
Kaikki ( KA:4 .3 , Hajon ta:0 .9 1) ( Vastau ksia:40 )
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
Kaikki ( KA:3 .8 9, Hajon ta:1 .2 9 ) ( Vastau ksia:4 0)
43
44
12. Kuntalaisten vapaavalinnan mahdollisuuksien lisääminen (Palvelutori,
Palveluseteli)
13.Kustannussäässtöjen etsiminen kehittämällä kotisairaalatoimintaa
(1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä)
(1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä)
1
1
5,0 %
2
2
10,0 %
3
4 2 ,5 %
5
2 5 ,0 %
5 7 ,5 %
5
En ota kan taa
2,5 %
0,0 %
7 ,5 %
4
2 2 ,5 %
En ota kan taa
5 ,0 %
3
1 7 ,5 %
4
0 ,0 %
20 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
5 ,0 %
0 ,0 %
2 0 ,0 %
Kaikki ( KA:3 .9 , Hajon ta:1 .2 3) ( Vastau ksia:40 )
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0,0 %
Kaikki ( KA:4 .4 2, Hajon ta:0 .8 6 ) ( Vastau ksia:4 0)
45
46
14. Kotikuntoutuksen kehittäminen
1. Yhteisten käytäntöjen luominen maakuntaan diabetes-potilaiden hoitamiseksi
(1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä)
(1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä)
1
1
0,0 %
2
3
3
2,5 %
4
0,0 %
En ota kan taa
2,5 %
4 0 ,0 %
7 ,5 %
6 0 ,0 %
3 5 ,0 %
5
6 0 ,0 %
20 ,0 %
5 ,0 %
4
3 0 ,0 %
5
En ota kan taa
0 ,0 %
2
5,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
Kaikki ( KA:4 .4 9, Hajon ta:0 .7 9 ) ( Vastau ksia:4 0)
0 ,0 %
5 0 ,0 %
2 ,5 %
2 0 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
Kaikki ( KA:4 .3 3, Hajon ta:0 .8 4 ) ( Vastau ksia:4 0)
47
48
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
43
8
Liitteet
27.8.2015
Liite 4.
2. Ryhmävastaanottojen käyttö sosiaalisen tuen muotona ja täydentämässä muita
palveluita
3. Sähköisten palvelujen kehittämisstrategian luominen maakuntaan
(1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä)
(1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä)
1
1
0,0 %
2
2
12,5 %
3
2 5 ,0 %
5
2 ,5 %
3
3 0 ,0 %
4
En ota kan taa
0 ,0 %
1 7 ,5 %
4
3 0 ,0 %
5
3 2 ,5 %
4 7 ,5 %
En ota kan taa
0,0 %
0,0 %
20 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
2 ,5 %
0 ,0 %
2 0 ,0 %
Kaikki ( KA:3 .7 8, Hajon ta:1 .0 5 ) ( Vastau ksia:4 0)
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0,0 %
Kaikki ( KA:4 .2 6, Hajon ta:0 .8 5 ) ( Vastau ksia:4 0)
49
50
4. Omahoidon teknologisten laitteiden käyttöönoton lisääminen erityisryhmille
5. Omahoidon tukemalla tarjoamalla sähköisesti luotettavaa tietoa sairastumisen riskeistä,
ennaltaehkäistystä sekä testejä hoidon tueksi (esim. Omahoitopolku.fi;Mielenterveystalo.fi)
(1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä)
(1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä)
1
1
0,0 %
2
2
7,5 %
3
2 2 ,5 %
4
3 7 ,5 %
3 2 ,5 %
5
1 2 ,5 %
3
2 2 ,5 %
4
En ota kan taa
2 ,5 %
3 0 ,0 %
3 0 ,0 %
5
En ota kan taa
0,0 %
0,0 %
20 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
2 ,5 %
0 ,0 %
2 0 ,0 %
Kaikki ( KA:3 .9 5, Hajon ta:0 .9 3 ) ( Vastau ksia:4 0)
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0,0 %
Kaikki ( KA:3 .7 4, Hajon ta:1 .1 2 ) ( Vastau ksia:4 0)
51
52
6. Omahoitoa tukevan yleisluontoisen oppaan laatiminen kuntalaisille (maakunnan
yhteinen)
7. Hoito- ja palvelusuunnitelmien laatiminen potilaan/asiakkaan kanssa yhdessä
(1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä)
(1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä)
1
1
7,5 %
2
3
3 0 ,0 %
4
5
3 0 ,0 %
5
En ota kan taa
0,0 %
0,0 %
20 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
Kaikki ( KA:3 .6 3, Hajon ta:1 .2 5 ) ( Vastau ksia:4 0)
1 0 ,0 %
2 2 ,5 %
6 5 ,0 %
0 ,0 %
0 ,0 %
2 0 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0,0 %
Kaikki ( KA:4 .5 , Hajon ta:0 .7 8) ( Vastau ksia:40 )
53
44
2 ,5 %
3
2 0 ,0 %
4
En ota kan taa
0 ,0 %
2
12,5 %
54
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
9
27.8.2015
8. Hyvis.fi-asiointiportaalin kehittäminen
2.5. VAPAA PALAUTE
(1 = 1=Ei lainkaan tärkeä, 5 = 5=Erittäin tärkeä)
1
0,0 %
2
Kiitos erinomaisesta sote -seminaarista! ([email protected], Kaikki)
•
Kansalaisen sote-asioiden byrokratian madaltaminen ja humaanius tärkeää. Yskityisten palvelujen käyttöä
tuettava tavalla tai toisella, osana palveluseteli käytäntö ([email protected], Kaikki)
•
Henkilökunnan täydennyskoulutukseen ja erityisosaamiseen terveyskeskuksissa tulee panostaa. Yksityiset
terveysfirmat, kuten Attendo Orimattilassa, pitää velvoittaa kantamaan vastuunsa suunnitelmien toteuttamiseksi.
Tämän hetkinen osaaminen Orimattilan terveyskeskuksessa ei ole lähelläkään riittävää.
([email protected], Kaikki)
•
Asiakkaan kanssa räätälöiden syntyy paketti, johon sitoutuu sekä asiakas että sosiaali- ja terveydenedistäminen,
ja jos näitä terveyskeskuksia, joissa on vuodeosasto, ryhdytään kutsumaan lähiyksiköiksi, niin ok, mutta uusia
laitoksia, joista osa on kuntoutus, osa vuodeosasto ja osa lähiyksikköinä, ei kannata luoda, jos kerta on toimiva
terveysasema, kuten Hollolassa, ja asiakkaat (esim. vanhukset) on lähellä. Paikallisestierityisryhmille kannattaa
järjestää yhdistysten ja kelan ryhmäkuntoutusta ([email protected], Kaikki)
•
Suunnittelussa otettava huomioon, että maakunnan / kuntayhtymän tasolla kunnat eroavat toisistaan ja oltava
joustavia k suunnitelmien soveltamisessa käytäntöön.JA on myös huomioitava yksilötasolla, että monet
ikäihmiset eivät jaksa omaksua monimutkaisia kaavioita saatikka sitten sähköisiä palveluita.
([email protected], Kaikki)
•
Varhainen puuttuminen ja tukeminen sekä valinnanvapauden lisääminen esim palveluseteleiden kautta
([email protected], Kaikki)
5,0 %
3
2 0 ,0 %
4
4 2 ,5 %
5
En ota kan taa
•
2 7 ,5 %
5,0 %
0,0 %
20 ,0 %
4 0 ,0 %
6 0 ,0 %
8 0 ,0 %
1 0 0 ,0 %
Kaikki ( KA:3 .9 7, Hajon ta:0 .8 5 ) ( Vastau ksia:4 0)
56
55
2.5. VAPAA PALAUTE
VASTAUSTEN KESKIARVOT
SUURKULUTTAJIAN HALLINTA
•
Palvelujen saatavuus on ydinkysymys! ([email protected], Kaikki)
•
Päätöksiä tehtävä, ei vatulointua enää
Perusterveydenhuoltoon riittävät resurssit ja tukea erikoissairaanhoidosta
Kotiin lääkäripalvelut vanhuksille
Tärkeintä että perusterveydenhuolto toimii ja asukkailla samanlaiset palvelut varallisuudesta riippumatta
([email protected], Kaikki)
1 . S o t e - p a l ve l u j e n s u u r k u l u tta j i e n h a l l i n n a n k e i n o j e n
k e h i t t ä mi n e n
4,6
2 . P a l ve l u j e n k e h i t t ä m i n e n k u n t a l a is i l l e , j o t k a k ä y t t ä vä t s o t e p a l ve l u j a p a l j o n e n s i s i j a i s e st i m u i s t a s y i s t ä ( e s . y k s i n ä i s y ys )
•
Ensihoidon työpanoksen käyttö kotihoidon tukena voi mahdollisesti vaikuttaa ensihoidon työaikajärjestelyihin.
24h työajassa ei saa olla yli 50% aktiivitunteja. Jos näin käy, joudutaan muuttamaan työaika soppareita.
([email protected], Kaikki)
•
Kun laitospaikat vähenevät, tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa on oltava riittävästi henkilöstöä yhä
huonokuntoisempia asiakkaita/asukkaita varten. - Laitospaikkojen vähentäminen ei saa olla itsetarkoitus. - Myös
vapaaehtoistyölle ja kaikelle virkistystoiminnalle on annettava sille kuuluva arvo virallisen järjestelmän rinnalla.
Yksinäisyyden torjunnassa yms. näillä edellä mainituilla tahoilla on suuri merkitys. ([email protected],
Kaikki)
4,4
3 . K e h i t tä m ä l lä t o i m i n t a ma l l e j a k u n t a l a i si l l e , j o t k a t a r vi t s e va t
p a l j o n p a l ve l u i ta m u t t a e i va t n i i t ä k ä y t ä . N ä i n vo i d a a n
a i k a a n s a a d a k u s t a n n u s sä ä s tö j ä . E s i m . d i a b e te k s en h o i t o j a
m m . a m p u ta a ti o i d e n e h k ä i s y .
4,45
4 . Te h o s t e t a a n p a l j o n t e r ve y s p a l ve l u i t a t a r vi t s e vi e n p o t i l a i d en
( m m . m o n i s a i r a a t , va i k e a t s a i r a u d e t) p a l ve l u i ta m m .
k o o r d i n o i ma l l a h o i t o a y h ä p a r e m m i n
4,73
5 . Te h o s t e t a a n s o s i a a l i - j a t e r ve y d e n h u o l l o n y h t e i s t yö t ä, j o t t a
m a h d o l l i s e st i t a u s t a l l a va i k u t t a vi i n e l ä m ä n h a l l i n n a n o n g e l mi i n
vo i d a a n t a r j o t a t u k e a j a r a t k a i s u j a
4,68
1
1,5
2
2,5
3
3,5
4
4,5
5
Kaikki
57
58
VASTAUSTEN KESKIARVOT
AKUUTTIVUODEOSASTOHOIDON SUUNNITELMA - ARVIOINTIYKSIKKÖ
SUURKULUTTAJIAN HALLINTA
6 . K e h i t e t ä ä n p a l ve l u i ta y h d e s s ä a s i a k k a i d e n k a n s s a
1 . Ar vi o i n t i y k s i k ö vo i s i o l l a l ä h e l l ä k o t i a s i j a i t s e va p i e n i
k o d i n o m a i n en y k s i k k ö e l i o s a l ä h i p a l ve l u j a
4,2
7 . Te h d ä ä n p a l j o n p a l ve l u i ta k ä y t t ä vi l l e k u n t a l a i s i l le h o i t o - j a
p a l ve l u s u u n n it e l ma . ( P o t i l a a l l a 7 x t a i e n e m m ä n k ä y n t e j ä
l ä ä k ä r i n va s t a a n o t o l l a / vu o s i )
3,92
2 . Ar vi o i n t i y k s i k k ö t o i m i s i k o t o n a a s u m i s e n j a t o i m i n t ak y vy n
a r vi o i n n i n t u k a n a m o n i a m m a ti l l i s e st i
4,18
3 . Ar vi o i n t i y k s i k ö l l ä o l i s i k ä y t e t t ä vi s s ä ä n l ä ä k ä r i t u k i 2 4 / 7
( m a h d . e t ä y h t e y k si e n k a u t t a )
4,5
4,25
4 . Ar vi o i n t i y k s i k ö s s ä e i o l e l a b o r a t o ri o - t a i
k u va n t a m i sp a l ve l u i t a
2,95
5 . Ar vi o i n t i y k s i k k ö ö n vo i t u l l a m a t a l a n k y n n y ks e n p e r u s te e l l a
8 . S e u r a t a a n r e k i s t e r i tu t ki m u ks e l l a u s e i t a vu o s i a , m i t e n h o i d oj a p a l ve l u s u u n n i te l ma n l a a t i m i n e n va i k u t t a a p o t i l a a n
p a l ve l u j e n k ä y t t ö ö n
4,05
9 . Y h t e i s t e n t o i m i n t a ta p o j e n l u o m i n e n m a a k u n t a an , m i t e n
s o t e - p a l ve l u j en s u u r ku l u tt a j a t m ä ä r i t e l l ä ä n
1,5
2
2,5
3
3,5
4
4,5
4,33
8 . Ar vi o i n t i y k s i k ö n h o i t o j a ks o t o va t l y h y i t ä
4,08
9 . Ar vi o i n t i y k s i k ö s s ä vo i d a a n t e h d ä vo i n n i n s e u r a n ta a , k u n
u u s i l ä ä k i t y s a l o i t e t a a n t a i s i t ä m u u te t aa n
4,38
1
3,82
7 . Ar vi o i n t i y k s i k k ö ö n vo i d a a n o t t a a p o t i l a s , k u n t a r vi t a a n
a i k a a k o k o n a i s ti l a n te e n s e l vi t t e l y yn e s i m . o n k o k o t o n a…
4,26
1 0 . Y h t e i s t e n t o i m i n t a ta p o j e n l u o m i n e n m a a k u n t a an , m i t e n
s o t e - p a l ve l u j en s u u r ku l u tt a j i a p a l ve l l a a n ( n y t j o k a i s e l l a
oman sa)
4,1
6 . Ar vi o i n t i y k s i k k ö ö n t u l o s y y o n u s e i n m u u k u i n a k u u tt i
l ä ä k e t i e t e e l l in e n o n g e l m a e s i m . k o t o n a p ä r j ä ä m i s e n o n g e l ma t
4,33
1 0 . Ar vi o i n t i y k s i k k ö vo i t a r j o t a t u k e a k o t o n a a s u va n
s a a t t o h o i d o ss a
5
Kaikki
3,9
1
1,5
2
2,5
3
3,5
4
4,5
5
Kaikki
59
60
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
45
10
Liitteet
27.8.2015
Liite 4.
VASTAUSTEN KESKIARVOT
VASTAUSTEN KESKIARVOT
AKUUTTIVUODEOSASTOHOIDON SUUNNITELMA
AKUUTTIVUODEOSASTOHOIDON SUUNNITELMA - ARVIOINTIYKSIKKÖ
1 1 . Ar vi o i n t i y k s i k k ö vo i t o i m i a e s i m . t e h o s t et u n
p a l ve l u a s u mi s e n y k s i k ö n y h t e y d e ss ä
1 . O s a n y k y i s i st ä t e r ve y s k e s k u k se n vu o d e o s a s t o i st a
l a k k a u te ta a n j a k o r va t a a n a r vi o i n t i y k s i kö i l l ä
4,18
2,92
2 . Vu o d e o s a s to j e n m ä ä r ä m a a k u n n a ss a t u l e e vä h e n e m ä ä n
1 2 . Ar vi o i n t i y k s i k k ö vo i t a r j o t a t u k e a k u n t a l a i se l l e k o t o n a
t a p a h tu va n k u n t o u tu ks e n o s a n a
3,21
4,23
3 . Vu o d e o s a s t o j e n s i j a i n t i a t u l e va i s u u d e ss a e i vi e l ä e h d o t e ttu
s u u n n i t el m a ss a
1 3 . Ar vi o i n t i y k s i k ö i l l ä vo i d a a n k o r va t a o s a n y k y i s i s tä
t e r ve y s k e s k u s te n vu o d e o s a s t o i st a
2,57
3,5
4 . Ma a k u n t a a n p e r u s te tta i s i i n e r i l l i s i ä a k u u t ti vu od e o s a st o j a
1 4 . Ar vi o i n t i y k s i k k ö j ä vo i d a a n p e r u s ta a n y k y i s t e n
t e r ve y s k e s k u s te n vu o d e o s a s t o j e n r i n n a l l e
3,62
1
1,5
2
2,5
3
3,5
3,61
5 . Ma a k u n t a a p e r u s te tt ai s i i n e r i l l i s i ä k u n t o u tu s o sa s to j a
4
4,5
3,89
5
1
Kaikki
1,5
2
2,5
3
3,5
4
4,5
5
Kaikki
61
62
VASTAUSTEN KESKIARVOT
VASTAUSTEN KESKIARVOT
AKUUTTIVUODEOSASTOHOIDON SUUNNITELMA – MUUT ERITYISPALVELUT
1 . Psykoger iatr isten potilaiden h oitoa tu kee
m aaku n taan keskitetty ger iatr isen osaam isen
yksikkö.
KEHITTÄMISTOIMENPITEET
4 ,1 5
2 . Vaativan tason ku n tou tu s keskitetään
4 ,3
1 . K u s t a n n u ss ä ä tö j e n e t s i m i n e n t y ö s t ä p o i s t a m a l l a t u r h i a
t y ö va i h t e i t a , p ä ä l l e kk ä i st ä t y ö t ä j a o d o t t a m i s ta ( L e a n )
4,55
2 . P a l ve l u j e n va i k u t t a vu u d e n p a r a n t a m in e n p o i s t a m a l l a
a s i a k a s p r o s es s e i sta t u r h i a t y ö va i h t e i ta , p ä ä l l e k k äi s tä t y ö t ä j a
o d o t t a m i st a ( L e a n )
4,6
3 . K u s t a n n u ss ä ä st öj e n e t s i m i n e n u u d i st am a l l a s o s i a a l i - j a
t e r ve y d e n h u ol l o n p a l ve l u ra k e n te i ta
4,23
4 . P a l ve l u j e n va i k u t t a vu u d e n p a r a n t a m in e n u u d i s ta m a l l a
s o s i a a l i - j a t e r ve y d e n h uo l l o n p a l ve l u ra k e n te i ta
3 . Saattoh oito jär jestetään kaikkein vaativin ta
h oitoa sair aalassa tar vitsevien potilaiden osalta
keskitetysti
4,33
3 ,3 1
5 . K u s t a n n u ss ä ä st öj e n e t s i m i n e n u u d i st am a l l a s o s i a a l i - j a
t e r ve y d e n h u ol l o n h a l l i n t or a k en t e i ta
1
1 ,5
2
2 ,5
3
3 ,5
4
4 ,5
4,68
5
Kaikki
1
1,5
2
2,5
3
3,5
4
4,5
63
6 . K u s t a n n u ss ä ä st öj e n e t s i m i n e n p o i s t a m a l l a p o t i l a i l ta t u r h i a
j a / t a i p ä ä l l e k kä i s i ä l ä ä k i t y k s iä ( R AI- k e h i t t ä mi n e n )
4,55
7 . K u s a n n u s s ää s tö j e n e t s i m i n e n o i k e a - a i k a i s e l l a i k ä i h m i s e n
t o i m i n t a ky vy n a r vi o i n n i l l a j a s i t ä va s t a a va l l a p a l ve l u l l a ( R AIk e h i t t ä mi n e n )
4,55
8 . P a l ve l u j e n va i k u t t a vu u d e n p a r a n t a m in e n o i k e a - a i k a i s e l l a
i k ä i h m i s e n t o i m i n ta k y vy n a r vi o i n n i l l a j a s i t ä va s t a a va l l a
p a l ve l u l l a ( R AI- k e h i t t ä m i n e n )
4,55
9 . Y h t e i s t e n k r i t e e r i e n s a a m i n e n p o t i l a a n t o i m i n t a k yvy n
a r vi o i n t i i n m a a k u n ta a n j u l k i si i n j a y k s i t y i s i i n p a l ve l u i h i n ( R AIk e h i t t ä mi n e n )
64
1 2 . Ku n talaisten vapaavalin n an m ah dollisu u ksien
lisääm in en ( Palvelu tor i, Palvelu seteli)
3 ,9
1 3 .Ku stann ussäässtöjen etsim in en keh ittäm ällä
kotisair aalatoim in taa
4 ,4 2
4,3
1 4 . Kotiku n tou tu ksen keh ittäm in en
11. En sih oidon resu rssien käyttäminen kotih oid on tu ken a
4 ,4 9
3,89
1
1,5
2
2,5
3
3,5
4
4,5
5
1
1 ,5
2
2 ,5
3
3 ,5
4
4 ,5
5
Kaikki
Kaikki
65
46
5
Kaikki
66
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
11
27.8.2015
VASTAUSTEN KESKIARVOT
KEHITTÄMISTOIMENPITEET
1 . Y h t e i s t e n k ä y t ä n t ö j en l u o m i n e n m a a k u n ta a n d i a b e t e s p o t i l a i d e n h o i t a m i s e k si
4,33
2 . R y h m ä va s t a a n ot to j e n k ä y t t ö s o s i a a l i s e n t u e n m u o t o n a j a
t ä y d e n tä mä s sä m u i t a p a l ve l u i ta
3,78
3 . S ä h k ö i s t e n p a l ve l u j en k e h i t t ä mi s st ra te g i a n l u o m i n e n
m a a k u n ta a n
4,26
4 . O m a h o i d o n t e k n o l o g i ste n l a i t t e i d e n k ä y t t ö ö n o t on
l i s ä ä m i n e n e r i t y i s r y h mi l l e
3,95
5 . O m a h o i d o n t u k e m a l l a t a r j o a m a l l a s ä h k ö i s e s ti l u o t e t ta va a
t i e t o a s a i r a s t u m i se n r i s k e i s t ä , e n n a l t a eh k ä i st ys tä s e k ä t e s t e j ä
h o i d o n t u e k s i ( e s i m . O m a h o i to p o l k u .fi ; Mi e l e n te r ve y st al o . fi )
3,74
6 . O m a h o i t o a t u k e va n y l e i s l u o n to i se n o p p a a n l a a t i m i n e n
k u n t a l a i si l l e ( m a a k u n n an y h t e i n e n )
3,63
7 . H o i t o - j a p a l ve l u su u n n i te l m i e n l a a t i m i n e n
p o t i l a a n /a s i a kk a a n k a n s s a y h d e s sä
4,5
8 . H y vi s . f i - a s i o i n ti p o rt aa l i n k e h i t tä m i n e n
3,97
1
1,5
2
2,5
3
3,5
4
4,5
5
Kaikki
67
Murrosvaiheesta muutokseen / Päijät- Hämeen liitto
47
12
Päijät-Hämeen liitto
Hämeenkatu 9 A
15110 Lahti