sosiaaliasiamiehen selvitys 2014
Sosiaaliasiamiehen selvitys Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken, Vesilahden ja Ylöjärven sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehityksestä vuonna 2014 11.3.2015 Sosiaaliasiamiehet Laura Helovuo Taija Mehtonen Sisällysluettelo Tiivistelmä ............................................................................................................................ 2 1. Sosiaaliasiamies ........................................................................................................3 1.1 Lainsäädäntö ..............................................................................................................3 1.2 Selvityksen taustatiedot ja tilastointi ........................................................................... 3 1.3 Sosiaaliasiamiestoiminta vuonna 2014 ...................................................................... 4 1.4 Yhteistyö henkilöstön ja yhteistyötahojen kanssa....................................................... 4 2. Asiatapahtumat ..........................................................................................................5 3. Yhteydenoton tehtäväalue ......................................................................................... 7 3.1 Yhteydenoton syyt ...................................................................................................... 8 4. Toimeentulotuki .......................................................................................................... 9 4.1 Toimeentulotuen käsittelyajat ................................................................................... 10 4.2 Ehkäisevä toimeentulotuki ........................................................................................ 11 4.3 Toimeentulotuen muutoksenhakumenettely .............................................................12 4.4 Toimeentulotuen erityiskysymyksiä .......................................................................... 14 5. Lastensuojelu ........................................................................................................... 15 5.1 Lastensuojelun asiakassuunnitelmat ........................................................................ 18 5.2 Yksityisesti sijoitetut lapset ....................................................................................... 20 6. Lapsiperheiden kotipalvelu....................................................................................... 22 7. Vammaispalvelu ja kehitysvammahuolto ................................................................. 24 8. Ikäihmisten palvelut ................................................................................................. 24 9. Erityishuomioita........................................................................................................ 26 10. Muistutukset ............................................................................................................. 28 10.1 Muistutusvastaukset ............................................................................................... 30 10.2 Yksityisten ja ostopalveluyksiköiden muistutusten kirjaaminen .............................. 32 11. Kantelut .................................................................................................................... 32 12. Sosiaaliasiamiestoiminnan vaikuttavuus .................................................................. 34 13. Lopuksi..................................................................................................................... 37 Liite: Kuntakohtaiset tilastot ............................................................................................... 38 Kangasala ..........................................................................................................................38 Lempäälä ...........................................................................................................................38 Orivesi................................................................................................................................ 39 Pirkkala .............................................................................................................................. 40 Pälkäne .............................................................................................................................. 40 Tampere ............................................................................................................................ 41 Ylöjärvi ............................................................................................................................... 43 1 Tiivistelmä Tampereen seutukunnan sosiaaliasiamiehet palvelevat Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Valkeakosken, Vesilahden ja Ylöjärven kuntia. Sosiaaliasiamiehen selvittämien asiatapahtumien määrä vuonna 2014 oli 1373 kappaletta. Asiatapahtumien määrä on laskenut edellisestä vuodesta, koska sosiaaliasiamiesresurssia on ollut vähemmän käytettävissä. Toimeentulotukeen liittyvät asiat ovat selvästi suurin syy olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen. Toimeentulotuen osuus asiatapahtumista on 62,5 %:a. Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Valkeakosken ja Ylöjärven kunnissa on ollut ylityksiä lakisääteisissä käsittelyajoissa. Sosiaaliasiamiehet ovat vuonna 2014 olleet erityisen huolissaan Ylöjärven toimeentulotuen käsittelytilanteesta. Ylöjärven vuotta 2014 koskeva tilanne on kunnalta saadun tiedon mukaan kuitenkin saatu hallintaan. Toimeentulotuessa on kysymys viimesijaisesta perusturvasta ja tämän vuoksi on tärkeää, että asiakkaat saavat päätöksensä ja rahansa tilille lakisääteisessä ajassa. Sosiaaliasiamiehet pitävät ilahduttavana sitä, että Tampereen, Oriveden ja Vesilahden käsittelyajat ovat olleet lainmukaiset läpi vuoden. Lisäksi sosiaaliasiamiehet kiittävät kuntia nousujohteisesta suunnasta ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisessä. Lastensuojelun työtilanne on monen kunnan alueella varsin haasteellinen: lastensuojeluilmoituksia ja lastensuojelutarpeen selvityksiä ei ehditä tekemään lakisääteisessä määräajassa. Sosiaalityöntekijöiden aika menee kiireellisten asioiden hoitamiseen ja perheiden kanssa tehtävälle suunnitelmalliselle työlle jää useissa kunnissa liian vähän aikaa. Vähemmän kiireelliset asiat ja ne asiat, joita ei mitata lain määräajoissa siirretään odottamaan parempaa työtilannetta. Lastensuojelun asiakassuunnitelmat eivät ole kaikissa kunnissa ajan tasalla ja vanhemmuutta tukevia erillisiä suunnitelmia ei pääsääntöisesti tehdä. Määräaikojen lisäksi selvitysten tasoon ja laatuun tulisi kiinnittää huomiota. Selvitystä ei pitäisi päättää sen vuoksi, että määräaika tulee vastaan. Tampereen lastensuojelun asiakasperheiden yhteydenotoissa sosiaaliasiamiehelle heijastuu viestiä jatkuvasta kiireestä ja haasteellisesta työtilanteesta. Erityisesti Tampereella asiakkaat kertovat siitä, ettei työntekijöitä tavoita. Lisäksi useista asiakasyhteydenotoista ilmenee, ettei sosiaalityöntekijällä ole tarpeeksi aikaa keskittyä yksittäisen perheen asioihin. Kiire saattaa heijastua asiakkaan näkökulmasta myös heihin kohdistuvana huonona kohteluna. Monella Tampereen lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on ollut vastuullaan vuonna 2014 merkittävästi lastensuojelun laatuvaatimuksia korkeampi määrä lapsia. Sosiaaliasiamiehet ilmaisevat huolensa siitä lastensuojelun työpaineesta ja kuormasta, joka välittyy lastensuojelun työntekijöiden kautta. 2 1. Sosiaaliasiamies 1.1 Lainsäädäntö Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000, jäljempänä asiakaslaki) mukaan kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Lain mukaan sosiaaliasiamiehen tulee: - neuvoa kuntalaisia sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä tiedottaa asiakkaan oikeuksista toimia asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa antaa vuosittain asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehityksestä selvitys kunnanhallituksille. 1.2 Selvityksen taustatiedot ja tilastointi Sosiaaliasiamiehet antavat vuosittain seutukunnan kunnanhallituksille yhteisen selvityksen. Selvitys ei ole kokonaiskuvaus sosiaalihuollosta, eikä sosiaalihuollon palveluiden tilasta alueella. Selvityksessä esitetyt tiedot perustuvat asiakkaiden, heidän edustajiensa sekä henkilöstön yhteydenottoihin, sosiaaliasiamiesten kunnille tekemään kyselyyn sekä asioihin, jotka ovat tulleet esille sosiaaliasiamiestoiminnassa. Lisäksi sosiaaliasiamiehet ovat käyneet läpi seutukuntaa koskevat muistutukset sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta saadun tilaston alueen kantelupäätöksistä. Sosiaaliasiamiehet tilastoivat asiakkaiden yhteydenotot Sampaset - tilastointiohjelmaan asiatapahtumina. Asiatapahtuma voi olla yksi yhteydenotto, jossa asiakas saa puhelimessa vastauksen esittämiinsä kysymyksiin tai asiatapahtuma voi myös sisältää useita yhteydenottoja useille eri tahoille ja asiakkaan tapaamisen. Yksi asiatapahtuma sisältää kaikki yhteydenotot koskien samaa asiakasasiaa. Sosiaaliasiamies tilastoi kuntakohtaisesti mm. - yhteydenottajan (asiakas, hänen edustajansa tai henkilöstö), - mitä palvelua yhteydenotot koskevat - mikä on yhteydenoton syy (eli onko kyse tiedustelusta vai tyytymättömyydestä) - mihin tyytymättömyys/ tiedustelu kohdistuu (esim. päätös, palvelun toteuttaminen, kohtelu, tietosuoja) - miten sosiaaliasiamies on tilanteessa toiminut ja - mikä on ollut sosiaaliasiamiehen toiminnan vaikutus 3 1.3 Sosiaaliasiamiestoiminta vuonna 2014 Yhteiskuntatieteiden maisteri Taija Mehtonen toimi 70 %:a työajasta sosiaaliasiamiehenä ja 30 %:a hänen työajastaan oli varattu Oriveden, Kangasalan ja Pälkäneen potilasasiamiestoimintaan ja Tampereen potilasasiamiehen sijaistamiseen. Päätoimisena sosiaaliasiamiehenä toimi yhteiskuntatieteiden maisteri Mirja Siren 16.5.2014 asti. Hän toimi hallintotieteiden maisteri Laura Helovuon sijaisena. Laura Helovuo on toiminut sosiaaliasiamiehenä tehden 80 %:sta työaikaa 5.8.2014 alkaen. Sosiaaliasiamiehen toimipiste oli kokonaan kiinni 30.6-27.7.2014, eikä sosiaaliasiamies Helovuolla ollut sijaista 16.55.8.2014 välisenä aikana. Sosiaaliasiamiehet toimivat Tampereen kaupungin tilaajaryhmässä suoraan johtaja Kari Hakarin alaisuudessa. Asemalla organisaatiossa pyritään turvaaman asiamiehen mahdollisuus toimia itsenäisesti ja puolueettomasti. Toimipaikka on Tampereen kaupungin virastotalossa, Aleksis Kiven katu 14-16 C. Pääsääntöinen toimintamuoto on neuvonnan antaminen puhelimitse, mutta tarvittaessa sosiaaliasiamiehet tapaavat asiakkaita. 1.4 Yhteistyö henkilöstön ja yhteistyötahojen kanssa Pääsääntöisesti yhteydenotot koskivat toimeentulotukilain tulkintoja ja erityistilanteita. Sosiaaliasiamiehet tapaavat henkilöstöä kuntakierroksilla, erilaisissa sovituissa yksikköpalavereissa eri tahoilla ja kahdesti vuodessa kuntien toimeentulotuesta vastaavat henkilöt tapaavat erikseen. Asiantuntijatapaamisilla käydään läpi lain tulkintoja ja kuntien käytäntöjä sekä pohditaan haastavia kysymyksiä. Lisäksi keskustellaan sosiaaliasiamiehelle esiin tulleista huolenaiheista ja mietitään, miten epäkohtia voidaan korjata. Sosiaaliasiamiehet ovat myös tiedottaneet vuonna 2014 toiminta-alueen viranomaistahoja sosiaalihuollon erilaisista huolenaiheista. Sosiaaliasiamiehet antavat työssään konsultaatioapua yleisellä tasolla yksittäisille työntekijöille. Tarvittaessa sosiaaliasiamiehellä on mahdollisuus selvittää haastavia kysymyksiä Tampereen kaupungin muiden asiantuntijoiden kanssa. Sosiaaliasiamiehet tekevät paljon yhteistyötä palveluiden kehittämiseksi ja asiakkaiden oikeuksien turvaamiseksi eri ammattilaisten kanssa. Sosiaaliasiamiehet ovat syksyllä 2014 keskittyneet asiakastyön ohella sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämiskysymyksiin. Kehittämistyön seurauksena sosiaaliasiamiehelle on valmistunut mm. palvelukuvaus Tampereen seutukunnan sosiaaliasiamiehen toiminnasta. 4 Sosiaaliasiamiehen arvoja työn tekemisessä ovat: Asiakkaan arvostaminen Kumppanuus muiden toimijoiden kanssa Puolueettomuus Vastuullisuus Rohkea aloitteellisuus Sosiaaliasiamiehen toiminta-ajatuksena on tarjota laadukkaita neuvonta- ja ohjauspalveluita kuntalaisille ja henkilöstölle. Vuonna 2015 sosiaaliasiamiehen toiminnan painopistettä keskitetään yksittäisten kuntalaisten asioista enemmän myös laajempiin kehittämiskohteisiin. Asiamiesten on tarkoitus tarjota kertyvää palautetta systemaattisesti tilaajaryhmän ja kuntien käyttöön esimerkiksi omavalvonnan ja työn kehittämisen tueksi. Sosiaaliasiamiehet ovat pohtineet toimintatapojen muutosta myös sen vuoksi, että kolmen viimeisen vuoden aikana yksittäisten asiakkaiden yhteydenottoja on tullut jatkuvasti niin paljon, ettei nykyisillä resursseilla kaikkien yksittäisten asiakkaiden asioiden hoitaminen ole aina mahdollista. Tällä hetkellä sosiaaliasiamiehen tilastot kertovat vain asiatapahtumien maksimimäärän, mikä nykyisillä käytössä olevilla resursseilla pystytään hoitamaan. Avuntarvitsijoita olisi 400 000 asukkaan määrässä huomattavasti enemmän. Suositusten mukaan sosiaaliasiamiehiä tulisi olla 1/100 000 asukasta kohti. Tampereella resurssia on normaalitilanteessa 1,7 asiamiestä 400 000 asukasta kohti. 2. Asiatapahtumat Yhteydenotot kirjataan sosiaaliasiamiesten tilastointijärjestelmään asiatapahtumina. Yksi asiatapahtuma saattaa olla yksi neuvontapuhelu, mutta se saattaa sisältää useita puheluita, selvittämistä ja sovittelua sekä tapaamisia. Asiamiestoiminnalla tavoitellaan tyytyväisyyden lisäämistä sosiaalipalveluihin miettimällä asiakkaan kanssa yhdessä ongelman ratkaisua hänen esille tuomaan asiaansa. Ensisijainen ratkaisu on sovittelu ja neuvonta. Harvoin ratkaisuna on kirjallinen menettely. Asiamiehet pyrkivät välttämään omalla sovittelu- ja neuvontatyöllään epätarkoituksenmukaisia oikaisuvaatimuksia, muistutuksia, kanteluita ja muita kirjallisia menettelyjä. Asiamiehet toimivat yhdessä muiden kuntien sekä Tampereen kaupungin työntekijöiden kanssa kumppanina kuntalaisen hyväksi. 5 Taulukko: Kuntien asukasluku ja asiatapahtumien määrä Kunta Asukasmäärä 2014 2013 Tampere Nokia Ylöjärvi Kangasala Lempäälä Valkeakoski Pirkkala Orivesi Pälkäne Vesilahti 223 148 32 854 32 266 30 487 22 222 21 165 18 696 9 584 6 724 4 500 941 45 79 46 70 64 72 16 6 3 1179 81 87 57 55 69 59 17 13 21 Yhteensä 401 646 1373 1665 Asukasmäärä on väestörekisterinmukainen 31.12.2014. Sosiaaliasiamiehen asiatapahtumien lukumäärä on merkittävästi vähentynyt edellisten vuosien määrästä. Tämä johtuu sosiaaliasiamiehen käytössä olleesta vähemmästä sosiaaliasiamiesresurssista. Asiatapahtumien lukumäärä kuvaa vuonna 2014 niiden yhteydenottojen kokonaismäärää, joita on voitu hoitaa käytettävissä olleella sosiaaliasiamiesresurssilla. Lempäälässä ja Pirkkalassa asiatapahtumamäärät ovat kuitenkin nousseet. Alla olevasta taulukosta on nähtävissä eri kunnista tulleiden asiatapahtuminen määrä. 6 3. Yhteydenoton tehtäväalue Toimeentulotukeen liittyvät asiat ovat selvästi vuosittainen suurin syy olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen. Toimeentulotuen osuus asiatapahtumista on 62,5 %:a. Prosenttiluvussa on havaittavissa puolen prosenttiyksikön vähentyminen edelliseen vuoteen yhteydenottojen kokonaismäärässä. Vuonna 2012 toimeentulotuen osuus asiatapahtumista oli vielä 71,5 %:a. Merkittävin syy toimeentulotuen asiatapahtumien laskuun on sosiaaliasiamiehen näkemyksen mukaan Tampereen kaupungin parantunut toimeentulotuen käsittelyaikatilanne. Sosiaaliasiamiehen kokemus on, että kun käsittelyajat ovat kunnossa, myös yleinen tyytymättömyys muiden toimeentulotuen asioiden osalta vähenee. Lastensuojelun osuus asiatapahtumista on lisääntynyt. Vuonna 2013 lastensuojelukysymyksiä oli 12 %:a ja vuonna 2014 lastensuojelun osuus asiatapahtumista oli 13,6 %:a. Lastensuojelua koskevien yhteydenottojen määrä on nostanut prosenttiosuuttaan vuosi vuodelta vuodesta 2012. Muu palvelu tarkoittaa asiatapahtumia, jotka eivät varsinaisesti kuulu sosiaaliasiamiehen palvelualueeseen. Useimmiten kyse on neuvontapuhelusta ja yhteystietojen antamisesta liittyen Kelan, työvoimatoimiston, terveydenhuollon, talous- ja velkaneuvonnan tai yleisen edunvalvonnan asioihin. Jos asiakasta on pelkästään ohjattu soittamaan suoraan toiselle taholle, ei näitä puheluita tilastoida. Muiden palveluiden yhteydenottojen määrä on laskenut vuonna 2014. Vuonna 2013 isoa lukua selittivät työvoimahallinnon muutokset. Neljänneksi eniten yhteydenottoja on ollut liittyen ikääntyneiden palveluihin. Määrä on noussut 57 asiatapahtumaan vuonna 2014. Vuonna 2013 ikääntyneiden palveluiden yhteydenottoja oli 44. Sosiaaliasiamies tilastoi erikseen kotihoidon palveluihin liittyvät yhteydenotot, joista suurin osa on ollut ikäihmiselle suunnattua kotipalvelua. Asiatapahtumia oli 16, joka on nousua vuoteen 2013, jolloin niitä oli vain 5. Päivähoidon tehtäväalueen asiatapahtumat ovat nousseet 13:sta 19:sta ja kaikkien muiden tehtävä-alueiden asiatapahtumat ovat laskeneet. 7 3.1 Yhteydenoton syyt Pääsääntöisesti sosiaaliasiamieheen yhteyttä ottaneet asiakkaat ovat tyytymättömiä palvelun toteuttamiseen (669 asiatapahtumaa), joka valitaan tilastoinnissa silloin, kun on kyse asian vireille tulosta, asian yleisestä menettelystä, asiakkaan mielipiteen kuulemisesta, puutteellista tiedon saannista, väärästä ohjauksesta tai siitä, ettei asiakkaalle ole tehty asiakassuunnitelmaa, palvelutarpeen arviointia tai päätöstä. Päätöksiin liittyviä asiatapahtumia oli 464 kappaletta. Jonotus- ja käsittelyaikoja koskevat asiatapahtumia oli 101. Jonotus ja käsittelyaikoihin tyytymättömyys on vuonna 2014 noussut esiin erityisesti Ylöjärvellä, jossa oli vaikeuksia pysyä lakisääteisessä 7 arkipäivän toimeentulotuen käsittelyajassa. Sosiaaliasiamiestä kiinnostaa vuosittain erityisesti niiden asiatapahtumien määrä, jossa asiakkaan pääasiallinen yhteydenoton syy on kohtelu. Vuonna 2014 kohteluasioita on ollut prosentuaalisesti vähemmän asiatapahtuminen kokonaislukumäärästä kuin vuonna 2013. Vuonna 2013 asiatapahtumista 4,9%:a koski kohtelua ja vuonna 2014 määrä oli 4%:a. Tietosuojaan liittyviä asiatapahtumia sosiaaliasiamies alkoi tilastoida erikseen vuonna 2013. Vuonna 2013 tietosuojaan liittyviä yhteydenottoja oli 3,1% kaikista asiatapahtumista 8 ja vuonna 2014 niiden määrä oli 3,6%. Tietosuoja on asia, joka yhä enenevässä määrin alkaa kiinnostaa asiakkaita. 4. Toimeentulotuki Perustuslain 19 §:n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämään turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukea säätelee toimeentulotukilaki (1412/1997). Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Tuki on tarveharkintaista ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tuki lasketaan asiakkaan välttämättömien menojen mukaan. Tukea voidaan myöntää myös omatoimisen suoriutumisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimeentulotukeen liittyvät asiat ovat selvästi suurin syy olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen. Toimeentulotuen osuus asiatapahtumista on 62,5 %:a. Vuonna 2013 toimeentulotuen osuus asiatapahtumista oli 63 %:a. 9 4.1 Toimeentulotuen käsittelyajat Toimeentulotukilain mukaan toimeentulotukipäätös on saatava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Hakijan on myös päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun hän on sitä pyytänyt. Kuntakyselyssä tiedusteltiin, ovatko kunnat pystyneet käsittelemään hakemukset seitsemän arkipäivän aikana. Vain Tampereella, Orivedellä ja Vesilahdella on pysytty koko vuoden lakisääteisessä 7 arkipäivän maksimikäsittelyajassa. Kaikissa muissa kunnissa on ollut ylityksiä lakisääteisissä käsittelyajoissa. Sosiaaliasiamies on vuonna 2014 ollut erityisen huolissaan Ylöjärven toimeentulotuen käsittelytilanteesta. Sosiaaliasiamiehellä on vuoden 2014 aikana ollut 24 asiatapahtumaa liittyen Ylöjärven käsittelyaikoihin. Lukua voidaan pitää poikkeuksellisen suurena Ylöjärven kokoisessa kunnassa. Sosiaaliasiamies on pyrkinyt selvittämään tilannetta kunnan kanssa asiakkaiden aseman parantamiseksi. Ylöjärven vuotta 2014 koskeva tilanne on kunnalta saadun tiedon mukaan saatu hallintaan. Kuntaan palkattiin mm. ylimääräistä resurssia purkamaan ruuhkaa. Myös Tampere kertoo vuonna 2014 palkanneensa ylimääräisiä etuuskäsittelijöitä tilanteessa, jolloin toimeentulotuen käsittelyajat ovat uhanneet ylittyä. Ruuhkaa on purettu myös ylityömääräyksillä. Ylitystä ei näiden toimenpiteiden vuoksi ole päässyt Tampereella tapahtumaan. Ylöjärven mukaan käsittelyaikatilanteeseen on osittain vaikuttanut työntekijöiden suuri vaihtuvuus. Sosiaaliasiamies kiinnittää toimeentulotuen käsittelyajan ylittäneiden kuntien huomiota siihen, että toimeentulotuessa on kysymys viimesijaisesta perusturvasta ja tämän vuoksi on tärkeää, että asiakkaat saavat päätöksensä ja rahansa tilille lakisääteisessä ajassa. Sosiaaliasiamies pitää ilahduttavana sitä, että Tampereen, Oriveden ja Vesilahden käsittelyajat ovat olleet lainmukaiset läpi vuoden. Kun käsittelyajat ovat lainmukaiset, myös asiakkaiden tyytymättömyys osittain vähenee. 10 Taulukko: Toimeentulotuen käsittelyajat Kunta Tampere Nokia Onko käsittely ylittänyt 7 arkipäivää vuoden 2014 aikana? Montako arkipäivää ylitys on pisimmillään kestänyt? ei kyllä 19 arkipäivää johtuen lisäselvityspyynnöstä kyllä 11 arkipäivää kyllä kyllä 10 arkipäivää 8 arkipäivää (keskiarvo) kyllä 10 arkipäivää 28 arkipäivää, tällöin odotettu asiakasmaksun määrän vahvistusta Ylöjärvi Kangasala Pälkäne Lempäälä Valkeakoski Pirkkala Orivesi Vesilahti Kuukaudet, joina ylitystä on tapahtunut kyllä ei kyllä, 1 päätös huhti-toukokuussa sekä heinä-joulukuussa satunnaisia ylityksiä tammi-heinäkuu (ei tarkkaa tietoa effican käytössä ilmenneiden päätösten vireillepano kytkentäpuutteiden vuoksi) huhti-elokuu tammi-marraskuu kesä-, elo ja joulukuu, alle 10 päätöstä muutamia ylityksiä heinäkuuta lukuun ottamatta joka kuukausi 8 arkipäivää 4.2 Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumisesta sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevän toimeentulotuen käyttö on STM: n selvityksen mukaan tuloksellista ja tuen avulla edistetään sekä inhimillisyyttä että taloudellisuutta ja se on tarpeellinen sosiaalityön väline. Ehkäisevää toimeentulotukea myöntämällä on mm. mahdollisuus edistää vaikeissa olosuhteissa elävien lasten osallisuutta ja ehkäistä heidän syrjäytymiskehitystään korvaamalla esim. harrastusmenoja. Sosiaaliasiamiehen kuntakierroksilla henkilöstö on halunnut tuoda esiin sitä seikkaa, että usein asiakas tulee autetuksi, vaikka hänelle ei tehtäisikään ennalta ehkäisevän toimeentulotuen päätöstä. Päätökset saatetaan tehdä osittain täydentävänä toimeentulotukena ehkäisevän sijaan. 11 Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa, että kunnat varaisivat toimeentulotuen määrärahoistaan 3,3 %:a ehkäisevään toimentulotukeen. Tämän suosituksen toteuttamista kunnissa sosiaaliasiamies on seurannut eri vuosina. Sosiaaliasiamies pitää kuntien nousujohteista suuntaa ehkäisevän toimeentulotuen määrissä ilahduttavana. Lähes kaikki kunnat ovat vuonna 2014 nostaneet ehkäisevän toimeentulotuen määrää. Laskua on tapahtunut vain Ylöjärvellä ja Lempäälässä. Lempäälässä laskusuuntaus on ollut nähtävissä jo aikaisempina vuosina. Kangasalan, Pälkäneen, Pirkkalan ja Vesilahden kuntien alueella ehkäisevää on myönnetty suositusten mukaisesti. Sosiaaliasiamies toivoo muiden kuntien seuraavan vuonna 2015 näiden kuntien hyvää esimerkkiä. Sosiaaliasiamiehen näkökulmasta ehkäisevän toimeentulotuen käyttö selvästi edistää inhimillisyyttä ja tukee asiakkaita heidän vaikeissa elämäntilanteissaan. Taulukko: Ehkäisevän toimeentulotuen prosenttiosuus myönnetyn toimeentulotuen määrästä: Kunta Tampere Nokia Ylöjärvi Kangasala Lempäälä Valkeakoski Pirkkala Orivesi Pälkäne Vesilahti 2014 2013 2012 2,1 2 2 2 2 3 1,9 1,34 2,5 4,6 2,1 2,55 3,7 ks. Tampere 3,5 4,5 4,27 2,2 1,9 2,4 2,7 3,8 1,8 1,4 1,0 1,83 1,5 0,2 1,8 2,7 4.3 Toimeentulotuen muutoksenhakumenettely Viranomaisen päätöksen korjaaminen (itseoikaisu) Viranomainen voi poistaa päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen, jos päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe tai asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen. Asiavirheen korjaaminen edellyttää, että asia käsitellään uudelleen ja asiasta annetaan uusi päätös. Kunnan sosiaalilautakunta Toimeentulotukipäätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen ja hänellä on oikeus saada päätös sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi. 12 Hallinto-oikeus Sosiaalilautakunnan tekemästä päätöksestä voi hakea muutosta valittamalla hallintooikeuteen. Korkein hallinto-oikeus Päätökseen, joka koskee toimeentulotuen antamista tai määrää, voi hakea muutosta valittamalla, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Toimeentulotuen takaisinperintää koskevasta hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupamenettelyä. Sosiaaliasiamiehet selvittivät kuntakyselyssä muutoksenhakumenettelyä eli kuinka paljon toimeentulotukiasiakkaat tekivät päätöksistään kirjallisia oikaisuvaatimuksia lautakunnalle, montako kokonaan tai osittaista itseoikaisua viranhaltijat ovat tehneet ja kuinka monta päätöstä on joko osittain tai kokonaan oikaistu lautakunnan päätöksellä. Taulukko: Kuntien muutoksenhaku lautakunnalle ja viranhaltijalle Kunta Oikaisuvaatimukset lautakunnalle 2014 2013 Itseoikaisut 2014 2013 Tampere Nokia Ylöjärvi Kangasala Pälkäne Lempäälä Valkeakoski Pirkkala Orivesi Vesilahti 662 15 22 643 30 22 209 6 4 287 5 7 28 10 1 20 4 3 27 3 1 24 3 0 3 5 10 6 0 0 8 0 10 9 1 1 Lautakunnan oikaisemat 2014 3 kokonaan 1 osittain 1 0 2, joista 1 kokonaan 1 osittain 0 0 2, osittain 0 0 2013 3 5 1 1 0 0 0 0 0 Valkeakoski on ilmoittanut oikaisuvaatimusten määräksi yhden, mutta itseoikaistujen päätösten määräksi 10. Sosiaaliasiamiehet olettavat, että oikaisuvaatimusten määrän on tarkoitettu olevan 11. Osa kunnista on saattanut ajatella, että itseoikaistuja päätöksiä ei ilmoiteta oikaisuvaatimuksina lautakunnalle. 13 Itseoikaisun käyttö vaihtelee eri kunnissa: osassa itseoikaisuja tehdään vähän, mutta parhaimmillaan itseoikaisu on nopea ja joustava keino korjata asia- ja kirjoitusvirheitä ilman hitaampaa lautakuntakäsittelyä. Lautakunnat oikaisevat päätöksiä harvoin ja niiden merkitys muutoksenhaussa on asiakkaan kannalta vähäinen. Sosiaaliasiamiehet selvittivät kuntakyselyssä, miten paljon hallinto-oikeudessa on ratkaistu toiminta-alueen kuntien toimeentulotukipäätöksiä ja kuinka monta päätöstä hallinto-oikeus on palauttanut kunnille uudelleen käsittelyä varten. Taulukko: Kuntien hallinto-oikeusratkaisut Kunta Hallinto-oikeuden ratkaisemat toimeentulotukiasiat 2014 2013 2014 2013 35 4 0 39 0 1 1 muuttunut, 4 palautettu käsittelyyn 0 0 5 2 1 2 0 0 6 0 0 2 0 0 6 ei tietoa 0 0 0 0 3 0 0 0 0 2 0 57 48 8 10 Tampere Nokia Ylöjärvi Kangasala Pälkäne Lempäälä Valkeakoski Pirkkala Orivesi Vesilahti Yhteensä Hallinto-oikeuden palauttamat toimeentulotukiasiat Hallinto-oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitettiin seutukunnassa edellisten vuosien tapaan vähän. 4.4 Toimeentulotuen erityiskysymyksiä Sosiaaliasiamiesten asiatapahtumista suuri osa koskee Tampereen kaupungin myöntämää toimeentulotukea. Sosiaaliasiamiehet ovat useina eri vuosina tuoneet huolta esiin siitä, millaisia ongelmia Tampereen kaupungin lähes kokonaan kirjallinen toimeentulotukijärjestelmä asiakkaille aiheuttaa. Sosiaaliasiamies on aiemmin ollut siinä käsityksessä, että uudet asiakkaan pääsevät tapaamaan henkilökohtaisesti työntekijää ensikäynnille, jonka jälkeen toimeentulotuen käsittely on kokonaan vasta kirjallista. Tänä vuonna saadun tiedon mukaan ensikäynnille eivät kuitenkaan pääse läheskään kaikki halukkaat. Tampereen kaupungin rajallisten resurssien vuoksi asiakasajat annetaan ensisijaisesti niille uusille toimeentulotukiasiakkaille, joilla on sosiaalityön tai sosiaaliohjauksen tarve. Sarviksella 14 panostetaan erityisesti nuoriin alle 30-vuotiaisiin asiakkaisiin, lapsiperheisiin sekä häätö ja kriisitilanteisiin. Kirjallisesti käsitellään asiakkaat, jotka ovat tehneet kirjallisen hakemuksen tai joiden ei katsota tarvitsevan henkilökohtaista asiointia. Asiakkaat, jotka ovat aikuissosiaalityön palvelussa, saavat tarvittaessa palvelua henkilökohtaisesti omalta aikuissosiaalityöntekijältään. Sosiaaliasiamies pitää hyvänä asiana, että palvelua on kohdennettu tärkeisiin asioihin, mutta tästä huolimatta sosiaaliasiamies toivoisi, että ensikäyntiaikoja voitaisiin turvata myös laajemmalle joukolle. Asiakas, joka hakee toimeentulotukea ensimmäisen kerran elämässään, ei välttämättä ole lainkaan tietoinen omista oikeuksistaan ja siitä kuinka tukea haetaan. Toimeentuloturvan päällikön mukaan tilanne on muuttunut marraskuusta 2014 niin, että joko sosiaaliohjaajalle tai sosiaalityöntekijälle pääsi varatulle ajalle viikon sisällä. Uusien asiakkaiden yksikössä asiakkaita ottavat vastaan sekä sosiaalityöntekijät että sosiaaliohjaajat. Loppuvuodesta kaikki uudet asiakkaat, jotka halusivat ajan, sen myös saivat. Toimeentulotuki on siirtymässä perustoimeentulotuen osalta Kansaneläkelaitokselle vuoden 2017 alusta, ja on melko oletettavaa, että Kelassakin toimeentulotuki tulee perustumaan pääasiallisesti kirjalliseen asiointiin. Kirjallinen käsittely tuo kuitenkin erityisiä haasteita mm. nuorille, vajaakuntoisille, ikääntyneille ja maahanmuuttajille. Asia on ollut nähtävissä Tampereen nykyjärjestelmässä jo monen vuoden osalta. Tampereen toimeentulotuen asiakkaita on erityisesti syksyllä 2014 puhututtanut toimeentulotukea koskeneet tiukennukset kuntoutuksen osalta. Tampereella asiakkaat ovat aikaisempina vuosina saattaneet päästä lääkärin lähetteen saatuaan toimeentulotuen maksusitoumuksella yksityisten kuntoutuspalveluiden piiriin. Tänä vuonna kaupunki on linjannut asiaa niin, että lääkärit ohjaavat asiakkaat kaupungin omiin kuntoutusyksiköihin, jossa arvioidaan asiakkaan kuntoutuksen tarve. Tämän muuttuneen linjauksen katsotaan palvelevan paremmin yhdenmukaisesti kaikkia tamperelaisia. Kuntoutuksesta saadun selvityksen mukaan tämä myös aktivoi asiakkaita paremmin kuin aiemmat kenties passiivisemmat kuntoutuspalvelut. Osa yhteydenottajista on kritisoinut sosiaaliasiamiehelle sitä, että arviointikäynti saattaa jäädä asiakkaan ainoaksi käynniksi kuntoutukseen, kun aiemmin asiakas on voinut saada esim. 10 kerran maksusitoumuksen yksityiselle. Lisäksi ongelmia aiheutti se, että lääkärit entiseen tapaan tekivät lähetteitä olettaen, että asiakas saa tarvittaessa maksusitoumuksen. 5. Lastensuojelu Lastensuojelu on kokonaisuus palveluita ja toimintoja, joilla vaikutetaan lasten kasvuoloihin, ennaltaehkäistään ongelmien syntyä tai niiden vaikeutumista ja joilla tarvittaessa tuetaan ja kuntoutetaan lasta ja perhettä. Lastensuojelusta säädetään vuoden 2008 alusta voimaan tulleella lastensuojelulailla. Lastensuojelu jakaantuu ehkäisevään lastensuojeluun ja lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun. Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi sosiaalihuoltolaki ja lastensuojelulain muutokset tulevat muuttamaan lastensuojelun nykyistä ra15 kennetta. Sen seurauksena ehkäisevät palvelut tullaan selvemmin erottamaan varsinaisista lastensuojelun palveluista. Ehkäiseviä palveluja, kuten perhetyötä ja kotipalvelua, on jatkossa mahdollista saada ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu tulee vireille, kun viranomaiselle tulee pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi, lapsesta on tehty lastensuojeluilmoitus tai viranomainen on muuten saanut tietää mahdollisesti lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Kiireellinen lastensuojelun tarve arvioidaan heti. Muissa tapauksissa sosiaalityöntekijä arvioi seitsemän arkipäivän kuluessa, onko tehtävä lastensuojelutarpeen selvitys. Lastensuojelun selvitys on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Selvityksen tekemisen jälkeen huoltajalle ja lapselle ilmoitetaan lastensuojelun asiakkuuden jatkumisesta tai sen päättymisestä. Lastensuojelun laatusuositusluonnoksessa korostetaan kokemusta osallisuudesta ja aidosta yhteistyöstä sekä vastuuta huolehtia palveluiden ja tuen saannista. Lastensuojelulaki lähtee siitä, että lastensuojelua toteutettaessa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän tulee tavata lapsi asiakassuunnitelmaan tarkemmin kirjattavalla tavalla riittävän usein henkilökohtaisesti. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan tapaamisten riittävyyttä arvioitaessa tulisi pääsääntönä pitää, että lapsi tapaisi asioistaan vastaavaa työntekijää henkilökohtaisesti vähintään kaksi tuntia kuukaudessa aktiivisen työvaiheen aikana. Aktiivisella työvaiheella tarkoitetaan muun muassa lastensuojelutarpeen selvitystä, asiakkaana jo olevan lapsen tilanteen arviointia sekä sijoituksen valmistelua. Säännöstä sovellettaessa on hallituksen esityksen mukaan pyrittävä myös siihen, että lastensuojelun sosiaalityöntekijän työajasta vähintään puolet käytetään lasten ja perheiden kohtaamiseen. Vuonna 2014 sosiaaliasiamiesten oli tarkoitus selvittää kuntakyselyssään, missä määrin kuntien lastensuojelutyöntekijät käyttävät aikaa lasten ja perheiden kohtaamisen vuonna 2014 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä. Sosiaaliasiamiehen tiedustelujen perusteella vuoden 2014 osalta luotettavaa tilastotietoa ei kuitenkaan ole saatavilla, joten sosiaaliasiamies ei vuonna 2014 kysynyt tilastotietoja asiasta. Seuraavan kerran sosiaaliasiamies aikoo selvittää asiaa vuoden 2015 kuntakyselyssä. Sosiaaliasiamies toivoo, että kunnilla olisi tuolloin olemassa tilastotietoa asiasta. Kuntakyselyssä selvitettiin, että kuinka monta prosenttia lastensuojeluilmoituksista käsiteltiin kunnissa seitsemässä arkipäivässä ja kuinka monta prosenttia lastensuojelutarpeen selvityksistä valmistui kolmessa kuukaudessa. 16 Taulukko: Lastensuojelun määräaikojen toteutuminen Kunta Tampere Nokia Ylöjärvi Kangasala Lempäälä Valkeakoski Pirkkala Orivesi Pälkäne Vesilahti Lastensuojeluilmoituksen käsittely 7 arkipäivässä Lastensuojelutarpeen selvitys 3 kk:n määräajassa 2014 2013 2014 2013 97,3 99 100 100 97 91,3 90 99,1 100 100 91 100 90 100 98 75 75,8 98 100 100 97,4 88 99 68 92 84,2 88 98,4 84 91 80 100 88 90 78 50 73,7 92 94 88 Lastensuojeluilmoitukset on pystytty käsittelemään määräajassa vain Ylöjärvellä, Kangasalla, Pälkäneellä ja Vesilahdella. Lastensuojelun selvityksistä mikään kunta ei ole pystynyt tekemään kolmessa kuukaudessa kaikkia selvityksiä. Kaikkein lähimmäksi määräaikaa on päässyt Ylöjärvi 99%:lla. Ylöjärvi on selvästi parantanut tilannettaan edellisestä vuodesta. Myös Lempäälässä, Pirkkalassa, Tampereella ja Valkeakoskella lastensuojelutarpeiden selvitystilanne on parantunut huomattavasti edellisesti vuodesta. Sosiaaliasiamiehet olivat vuonna 2013 erityisen huolissaan Pirkkalan ja Valkeakosken lastensuojelun käsittelyajoista eli kunnat ovat korjanneet vuoden aikana tilannettaan. Sosiaaliasiamiehet toivovatkin saman noususuuntaisen linjan jatkuvan. Vuoden 2014 kuntakysely nosti esiin uusia kuntia, joissa selvityksiä ei ole vuonna 2014 pystytty tekemään määräajassa. Kangasalla tilanne näyttää tilastojen valossa huonoimmalta, sillä saatujen vastausten mukaan vain 68% selvityksistä on tehty määräajassa. Kangasalan kanssa yhteistoiminta-alueessa toimivan Pälkäneen selvitysluvut ovat nekin vuoden aikana selvästi laskeneet. Myös Nokian luku on laskenut, kun selvitysprosentti on ollut edellisenä vuonna 100 ja vuonna 2014 se on 88%. Nokialta saatujen tietojen mukaan pudotusta selittää se, että sosiaalityöntekijöistä riippumattomista syistä määräajat ovat ylittyneet. Syitä ovat esimerkiksi, ettei asiakas ole saapunut sovitulle tapaamisajalle tai on odotettu poliisitutkinnan valmistumista. Sosiaaliasiamiehet toivovat kuntien edelleen kiinnittävän huomiota lastensuojelutarpeiden määräaikoihin ja lastensuojelun resursseihin sekä ryhtyvän muihin tarvittaviin toimenpiteisiin asioiden korjaamiseksi. Asiaan toivotaan parannusta erityisesti Kangasalla. Määräaikojen lisäksi selvitysten tasoon ja laatuun tulisi kiinnittää huomiota. Selvitystä ei pitäisi päättää sen vuoksi, että määräaika tulee vastaan. Sosiaaliasiamiehet ovat saaneet Tampereen lastensuojelun työntekijöiltä tietoonsa, että vuonna 2014 huomiota ovat saaneet erityisesti lastensuojelutarpeen selvitykset valvovan viranomaisen vuoksi. Tampereen lastensuojelupalvelut ovat työntekijöiden mukaan pirstoutuneet ja ylikuormittuneet. Heidän mukaansa resurssien puute vaarantaa laadukkaan lastensuojeluprosessin, eikä kaikkia 17 asiakaslapsia kyetä työajan puitteissa tapaamaan. Myös lastensuojelun asiakasperheiden yhteydenotoissa sosiaaliasiamiehelle heijastuu viestiä jatkuvasta kiireestä ja haasteellisesta työtilanteesta. Erityisesti Tampereella asiakkaat kertovat siitä, ettei työntekijöitä tavoita. Lisäksi useista asiakasyhteydenotoista ilmenee, ettei sosiaalityöntekijällä ole tarpeeksi aikaa keskittyä yksittäisen perheen asioihin. Kiire saattaa heijastua asiakkaan näkökulmasta myös heihin kohdistuvana huonona kohteluna. Monella Tampereen lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on ollut vuonna 2014 vastuullaan merkittävästi lastensuojelun laatuvaatimuksia korkeampi määrä lapsia. Samanaikaisesti vuonna 2014 sosiaalityöntekijän on tullut tarjota lapsiperheiden sosiaaliasemilla aikuissosiaalityötä sekä toimeentulotukea. Näiden laajojen kokonaisuuksien lisäksi lapsiperheiden sosiaaliasemilla vastataan lastensuojelupäivystyksestä arkipäivisin. Vuonna 2015 Tampereella tehdään lastensuojelun organisaatiouudistus, jossa painopistettä siirretään tulevan sosiaalihuoltolain mukaisesti ehkäiseviin palveluihin. Suunta on oikea, mutta ei ratkaise sitä ongelmaa, että lastensuojelun avohuolto ja sijaishuolto ovat olleet jo kauan liian ylikuormittuneet. Lastensuojelun henkilöstön riittävyyttä voidaan kuitenkin luotettavasti arvioida vasta organisaatiomuutoksen toteuttamisen ja sosiaalihuoltolain voimaantulon jälkeen. Vuoden 2015 aikana tulevat lainmuutokset lisäävät entisestään lapsiperheiden kanssa tehtävän sosiaalityön paineita. Vaikka lastensuojelusta erotetaan tulevaisuudessa erikseen ehkäisevät palvelut, varaavatko kunnat riittävästi resursseja näiden molempien tehtävien hoitamiseen? Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa haaste on melkoinen. Se, että uusien palvelujärjestelmien myötä siirretään osa perheistä ja tarpeista ehkäisevälle puolelle, ei suinkaan tarkoita tulevaisuudessa sitä, että palveluita tarvitsevia perheitä olisi vähemmän. Osa perheistä lakkaa vain olemasta varsinaisia lastensuojelun asiakkaita. Heidän tarpeensa palveluihin ei kuitenkaan katoa mihinkään uusien lakimuutosten myötä. Sosiaaliasiamies on kuntakierroksellaan käynyt alustavaa keskustelua uusista lakimuutoksista ja kuntien työntekijät ovat hämmästelleet sitä, että millä resursseilla nämä kaikki muutokset tullaan tulevaisuudessa hoitamaan. 5.1 Lastensuojelun asiakassuunnitelmat Lastensuojelulain mukaan asiakassuunnitelma on laadittava lapselle, joka on avohuollon asiakkaana, sijaishuollossa tai jälkihuollossa. Lapsen vanhemmille järjestettävä erityinen tuki kuvataan ja suunnitellaan avohuollossa olevan lapsen asiakassuunnitelmassa. Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma. 18 Vuonna 2013 sosiaaliasiamiehiin olivat yhteydessä useat huostaanotettujen lasten vanhemmat, joiden kautta sosiaaliasiamiehelle nousi huoli siitä, saavatko vanhemmat kunnista tarvitsemaansa tukea vanhemmuuteen. Sosiaaliasiamiehet tiedustelivat kuntakyselyssä, kuinka monta vanhemmuutta tukevaa suunnitelmaa on tehty vuonna 2013. Sama kysymys toistettiin myös vuoden 2014 kuntakyselyssä. Taulukko: vanhemmille tehtävä erillinen asiakassuunnitelma Kunta 2014 2013 Tampere 63 17 Nokia 0 0 Ylöjärvi Kangasala Lempäälä Valkeakoski Pirkkala Orivesi Pälkäne Vesilahti 0 ei yhtään 3-6 1 X 0 0 0 3 0 myös 817 lapsen suunnitelmassa käsitellään vanhemmuuden tukemista työntekijät kuitenkin osallistuneet muissa palveluissa suunnitelmien tekemiseen esim. perhekeskuksessa, päihdehuollossa, työllisyyspalveluissa jne. lasten suunnitelmiin kirjataan tarvittaessa ei ole tilastoitu ei ole tilastoitu - Sosiaaliasiamies on edelleen huolissaan siitä, että vanhemmat saatetaan jättää kokonaan yksin tilanteessa, jossa lapsi otetaan vanhemmilta huostaan. Lasta tuetaan monin keinoin, mutta vanhemmalle ei aina tahdo löytyä apua. Pientä parannusta edelliseen vuoteen on osassa kunnista tapahtunut, mutta tästä huolimatta sosiaaliasiamiehet toivoisivat yhä edelleen, että asiaan kiinnitettäisiin huomiota. Erityisesti Tampereella ovat vanhempien erilliset suunnitelmat lisääntyneet. Suoraan lastensuojelulaista saatavien määräaikojen ohella sosiaaliasiamies kysyi tällä kertaa kuntakyselyssään lisätietoja myös lastensuojelun asiakkaana olevien lasten suunnitelmien ajantasaisuudesta. Sosiaaliasiamies toivoi näiden kysymysten kertovan arvokasta lisätietoa siitä, millaiselta lastensuojelun todellinen työtilanne näyttää. 19 Taulukko: Lastensuojelun asiakassuunnitelmat Kunta Ovatko asiakassuunnitelmat ajan tasalla? Tampere Orivesi ei Nokia Ylöjärvi Kangasala Lempäälä Valkeakoski Pirkkala Pälkäne Vesilahti Selvitys käynnissä tekemättömistä asiakassuunnitelmista ja asia korjataan alkuvuoden 2015 aikana 70%:lla ajantasalla kyllä Pääsääntöisesti ajantasalla ei Hyvin ajantasalla 50%:lla ajantasaiset suunnitelmat Pääsääntöisesti ajantasalla kyllä Kuinka kauan asiakkaan tulee asiakassuunnitelmapalaverin jälkeen odottaa suunnitelman valmistumista? 1vko-2kk 2-4 vkoa ei tietoa keskimääräisestä ajasta 2vkoa-3kk 3 päivää-2kk 1vko-kuukausia, työntekijöiden arvio keskimääräisestä ajasta 3kk. ei tietoa keskimääräisestä ajasta 1-4vkoa Kunnilta saadut vastaukset vahvistavat sosiaaliasiamiehen käsitystä siitä, että lastensuojelun työtilanne saattaa olla monen kunnan alueella varsin haasteellinen. Sosiaalityöntekijöiden aika menee kiireellisten asioiden hoitamiseen ja perheiden kanssa tehtävälle suunnitelmalliselle työlle jää useissa kunnissa liian vähän aikaa. Vähemmän kiireelliset asiat ja ne asiat, joita ei mitata lain määräajoissa siirretään odottamaan parempaa työtilannetta. On melkoisen kohtuutonta asiakkaiden ja perheiden odottaa useita kuukausia ajantasaista suunnitelmaansa. Sosiaaliasiamies ilmaisee myös huolensa siitä lastensuojelun työpaineesta ja kuormasta, joka voidaan useiden kuntien vastauksista kenties välillisesti tulkita. 5.2 Yksityisesti sijoitetut lapset Sosiaaliasiamies on vuonna 2014 saanut useita yhteydenottoja koskien yksityisesti sijoitettuja lapsia ja lastenasioihin liittyviä epäselvyyksiä mm. raha-asioiden osalta. Yksityisellä sijoituksella tarkoitetaan sellaista sijoitusta, johon sosiaalihuollosta vastaava toimielin ei ole vaikuttanut. Kysymys on huoltajan päätösvaltaan kuuluvasta asiasta. Lain mukaan yksityisistä sijoituksista tulisi ilmoittaa lapsen sijoituskuntaan. Ilmoituksen saatuaan sosiaalitoimen tulisi suorittaa tarkastus sijoituspaikassa. Yksityisesti sijoitetuista lapsista kunnan tulisi ylläpitää rekisteriä. Sosiaaliasiamies selvitti kuntakyselyssään tarkemmin kuntiensa alueella yksityiseen sijoitukseen liittyviä asioita. 20 Taulukko: Yksityisesti sijoitetut lapset Kunta kuinka monta Tehdäänkö yks. sijoitettua deselvitys? lasta on kunnan alueella Tampere Orivesi Ei tietoa kyllä Nokia 1 Mikäli sosiaalitoimen tiedossa ollaan mukana prosessissa Ylöjärvi 1 itse sijoitettu, muista ei tarkkaa tietoa 12 Kyllä Kangasala Pälkäne Lempäälä Valkeakoski Pirkkala Vesilahti 2 olosuh- 1. Myönnetäänkö toimeentulotukea erikseen yks. sijoitetulle lapselle? 2. Mikä perusosan suuruus? 3. Otetaan asumiskuluja huomioon? 1. Kyllä 2. Lapsen iän mukainen peruosa, pitkään sijoitetuilla vanhan käytännön mukainen yksinasuvan perusosa 3. Kyllä 1. Kyllä, jos haetaan 2. Iänmukainen perusosa 3. Tilanteen mukaan 1. Kyllä 2. Iänmukainen perusosa 3. Kyllä 1. Kyllä 2. Iänmukainen perusosa 3. Kyllä 1. Kyllä 2. Yksinasuvan laaja perusosa 3. Ei Ei yleistä käytäntöä, jos sosiaalitoimi mukana sijoituksen valmistelussa, selvitetään olosuhteet, mutta ei varsinaista olosuhdeselvitystä. 0, rekisterissä ei Ei tehtäisi, jos olisi il- ei ole sijoitettuja, niin ei ole vastattu yhtään merkin- moitettuja sijoituksia tää 3 Kyllä ja tehdään myös 1. Tarvittaessa päätös 2. Iänmukainen perusosa 3. Tilanteen mukaan 1 Ks. Pirkkala 21 Sosiaaliasiamies toivoo kuntien kiinnittävän huomiota siihen, ettei yksityisesti sijoitettujen lasten tosiasiallinen huoltaja ole velvollinen elättämään lasta. Tällaisessa tilanteessa kuntien tulee käyttää erityisen huolellista harkintaa, jos perheen rahat eivät riitä yksityisesti sijoitetun lapsen tarpeisiin. 6. Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista. Keskeisenä tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Tämä tapahtuu opastamalla perhettä lasten ja kodinhoidossa ja vahvistamalla arjen taitoja. Lapsiperheiden kotipalvelu on ollut useassa kunnassa tavallisten lapsiperheiden ulottumattomissa. Valtakunnallisesti kotipalvelut ovat siirtyneet lähes kokonaan vain vanhusten ja vammaisten palveluiksi. Vuoden 2015 alusta tulivat voimaan uuden sosiaalihuoltolain lapsiperheiden kotipalvelua koskevat muutokset, joilla pyritään palauttamaan kotipalvelu tavallisten lapsiperheitten palveluksi. Uuden lain mukaan lapsiperheiden tulee saada kotipalvelua, kun palvelu on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kotipalvelua annetaan toimintakykyä alentavan syyn, kuten sairauden, synnytyksen, vamman tai uupumuksen vuoksi tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Sosiaaliasiamies kartoitti kuntakyselyssään lasten kotihoidon nykytilaa kunnissa. Taulukko: Lapsiperheiden kotipalvelu Kunta Määrärahat vuodelle Miten on varauduttu lakimuutokseen? 2015 Tampere Orivesi 1 713 000e Nokia työntekijöiden palkkaukset: 1 neuvolan perhetyö + 2 perhetyöntekijää +mahd. muut kulut Ylöjärvi 530 000e, uuden perhepalvelujen yksikön toimintaan. Ei vaadi erillisiä toimenpiteitä, koska Tampereella on toiminut tähänkin asti kyseinen palvelu nimellä ehkäisevä perhetyö. Ennaltaehkäisevän perhetyön nimi tullaan muuttamaan lapsiperheiden kotipalveluksi. Jatkossa palvelua tarjotaan perheille myös tilapäisenä apuna, ilman erillistä kirjallista suunnitelmaa. Palvelun saamisen edellytyksiä on pohdittu, niitä tullaan tarkentamaan ja tiedottamaan kaupungin nettisivuilla alkuvuodesta. Uuden yksikön perustaminen ja perhekioskitoiminta, joka tarjoaa matalan kynnyksen palveluja perheille ja nuorille takaavat kattavat ja joustavat palvelut. Lapsiperheiden palveluihin on tullut kaksi uutta työntekijää. 22 Kangasala Pälkäne Lempäälä Kangasalla 5 perhetyöntekijää, Pälkäneellä 0,5 perhetyöntekijää, palkkakustannukset 200 000 e. Lisäksi ostopalveluihin 10 000 e/K:ala, 8000 e/Pälkäne 395 000e Valkeakoski Pirkkala ei vastausta 111 376e Vesilahti 38 546e Ei tarvetta lisätä työntekijämäärää. Kriteerejä tarkennetaan helmikuussa sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Lapsiperheiden kotipalvelun resursseja ei vähennetä. Ennaltaehkäisevää perhetyötä kehitetään perheiden tarpeita vastaaviksi, kotiin tehtävään työtä pyritään lisäämään. ei vastausta Pohditaan asiaa seutuyhteistyössä. Henkilökunnalle koulutusta. Vuoden alusta perustettu uusi lasten ja nuorten tulipalveluiden tulosalue, johon kotipalvelun perhetyö kuuluu. Tulosalueella selvitetään kotipalvelun uudelleen kohdentumistarpeita. Ks. Pirkkala Vuonna 2014 lapsiperheiden kotipalvelun saamisen edellytyksenä on Pirkkalassa ja Vesilahdella ollut, että perheen tukeminen on ollut tarpeen perheen itsenäisen selviytymisen vuoksi ja lisäksi tavoitteena on ollut ehkäistä ongelmia. Tampereella palvelu on ollut ensisijaisesti tilapäistä apua varten. Avuntarvetta arvioitaessa on otettu huomioon kiireellisyys ja mahdollisuus saada muuta apua. Ensisijaisena kiireellisyyskriteerinä on Tampereella ollut lapsen arjen turvaaminen vanhemman alentuneet toimintakyvyn vuoksi. Toissijaisesti palvelua on tarjottu sairaan lapsen hoitoon ja vanhemman hoitokäyntien ja asioinnin ajaksi. Tampereella erityinen painopiste vuonna 2014 on ollut kotikäyntityön pilotin mukainen raskaana olevien ja juuri vauvan saaneiden perheiden yhteinen neuvolan terveydenhoitajan ja ehkäisevän perhetyöntekijän kotikäynti perheen kotona. Ylöjärvellä kotipalvelua on saanut mm. lapsen hoitoon vanhempien sairastaessa tai muiden lasten terveydenhuollon käyntien ajaksi. Lempäälässä palvelua on myönnetty asiakkaan tarpeen ja käytettävissä olevien resurssien myötä. Kriteerit ovat hyvin samat kuin Tampereelle, eli asiassa otetaan huomioon kiireellisyys sekä lapsen arjen turvaaminen. Nokia, Ylöjärvi, Kangasala-Pälkäneen yhteistoimintaalue ja Valkeakoski tarjosivat vuonna 2014 kotipalvelua mm. uupuneille vanhemmille ja perheiden kriiseihin. Nokialla palvelu oli tarkoitettu ennaltaehkäiseväksi palveluksi perheille, joilla ei ole ollut lastensuojelun asiakkuutta. Nokialla painopiste on ollut niihin lapsiperheisiin, joiden lapset eivät ole olleet kokopäivähoidossa. Valkeakoskella palvelun painopiste on ollut perheissä, joilla on ollut riski ajautua lastensuojelun asiakkuuteen, muille perheille ei apua ole juurikaan annettu. Ylöjärvellä ja Kangasala-Pälkäneen yhteistoiminta23 alueella ei painotusta erityisryhmille ole ollut. Ylöjärvellä palvelu on suunnattu kaikille lapsiperheille. 7. Vammaispalvelu ja kehitysvammahuolto Sosiaaliasiamies on ollut vuonna 2014 huolissaan edellisten vuosien tapaan Tampereen kaupungin vammaispalveluiden tilanteesta, sillä joillakin alueilla päätösten saaminen on kestänyt useita kuukausia. Asiakkaat ovat odottaneet päätöksiään pitkään. Sosiaaliasiamies on käynyt keskustelua tilaajan edustajien kanssa ja sosiaaliasiamiehelle on kerrottu, että vuoden 2015 aikana tilanne tulee korjaantumaan palveluihin jo tehtyjen muutosten vuoksi. Vammaispalvelut on saamassa uuden sosiaalityöntekijän vakanssin keväällä 2015 ja hakemusten käsittelyprosessia on kehitetty tiimityöllä ja sähköisen hakemuksen käyttöönotolla. Vuoden 2014 aikana sosiaaliasiamies on myös selvitellyt useita kehitysvammaisten erityishuolto-ohjelmaan liittyviä kysymyksiä. Sosiaaliasiamies on vuonna 2014 selvittänyt erityishuoltoon liittyviä kysymyksiä mm. ateriamaksujen, erityishuolto-ohjelman laadullisen sisällön sekä päivähoidon kysymysten osalta. Selvittelytyön seurauksena sosiaaliasiamiehet toivoisivat kuntien vuonna 2015 panostavan asiakkaiden erityishuolto-ohjelman laadun varmistamiseen. Erityishuolto-ohjelmassa tulee olla kirjattuna kaikki ne palvelut, jotka asiakas tarvitsee kehitysvammaisuutensa perusteella. Lisäksi sosiaaliasiamies toivoisi kuntien selvittävän ja pohtivan kunnassa olevia mahdollisia kuntouttavan päivähoidon rajauksia. On hieman epäselvää, voidaanko kokopäiväisen päivähoitoryhmässä olemisen ja toimimisen katsoa olevan lapsen kannalta kuntouttavaa toimintaa, jolloin päivähoito tulisi kokonaisuudessaan katsoa maksuttomaksi erityishuollon palveluksi. Kuntien, hallintooikeuksien ja aluehallintovirastojen linjaukset asiasta ovat keskenään ristiriitaisia. Tulkinnoissa saatetaan pitää päivähoitolainsäädäntöä ensisijaisena erityishuoltoon nähden. 8. Ikäihmisten palvelut 1.7.2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki asettaa kunnille yksiselitteisiä velvoitteita, joita ovat muun muassa hyvinvointisuunnitelmien laatiminen, voimavarojen varaaminen vanhuspalvelulain mukaisten jonotustietojen julkaisemiseen, määräaikoja palvelun saamiseen ja niiden noudattamiseen. Lisäksi kuntien tulee nimetä vanhusneuvosto. Laissa painotetaan valvontaa monella tasolla, jonka painopisteenä on ennakollinen valvonta. Sosiaaliasiamiehet aikoivat vuoden 2014 aikana seurata, miten kunnat ovat noudattaneet toiminnassaan vanhuspalvelulakia. Kuntakyselyn mukaan kaikki kunnat ovat laatineet suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Lempäälässä suunnitelma on tehty vuonna 2009, mutta vuonna 2015 suunnitelma tullaan päivittämään. Vesilahdella suunnitelma 24 on tehty osittain, sillä perusturvaan liittyvien asioiden osalta Vesilahti kuuluu Pirkkalan kanssa samaan yhteistoiminta-alueeseen ja suunnitelma on laadittu vuonna 2013. Kuntakyselyssä sosiaaliasiamies tiedusteli, että onko vuonna 2014 tehty hallintopäätös, kun asiakkaan palvelutarve on arvioitu ja hänet on asetettu jonoon odottamaan sijoitusta sosiaalihuollon toimintayksikköön vai vasta asiakkaan sijoittamisen yhteydessä ja mikä on ympärivuorokautiseen pitkäaikaishoitoon jonottavien asiakkaiden odotusaika palvelun saamiseen? Taulukko: Ikäihmisten ympärivuorokautinen pitkäaikaishoito Kunta Onko tehty hallintopäätös, kun palveluntarve arvioitu ja asiakas asetettu jonoon vai vasta sijoittamisen yhteydessä? Odotusaika ympärivuorokautiseen pitkäaikaishoitoon? Tampere Orivesi Päätös, kun palveluntarve on arvioitu ja asiakas asetettu jonoon. Nokia Tehdään hylkäävä päätös, johon kirjataan, että jää odottamaan paikkaa. Päätös tehdään hakemusajankohdan mukaisesti. Jonoon asettamista ilman päätöstä ei ole. Tilastotieto toukoelokuu: alle 1kk: 79 asiakasta 1-3kk: 89 asiakasta 3-6kk: 49 asiakasta yli 6kk: 27 asiakasta keskimäärin 26 vrk Ylöjärvi Kangasala Pälkäne Lempäälä Valkeakoski Pirkkala Vesilahti Sas-työryhmä arvioi ympärivuorokautisen hoidon tarpeen ja sosiaalityöntekijä tekee päätöksen 3kk:n sisällä. Päätös tehdään, kun palveluntarve arvioitu Palvelutarpeen arvioinnin jälkeen tehdään päätös myönnettävästä palvelusta. Päätös palvelutarpeen arvioinnin jälkeen. Kielteisessä päätöksessä kuvataan miten palvelut järjestetään odotusaikana, kun pääsee palveluihin, uusi päätös. Alle puolessa vuodessa pääsevät kaikki palveluihin. Alle 3kk pääsee palveluihin 67%. alle 1kk 1-6kk 1kk keskimäärin 10 päivää Hallintopäätös tulee tehdä, kun palveluntarve on arvioitu, vaikka asiakas joutuisi jonottamaan palveluun. Sosiaaliasiamiehet pyytävät Nokiaa korjaamaan menettelynsä. Kangasalan, Tampereen ja Lempäälän osalta sosiaaliasiamiehet toteavat, että 3kk on liian pitkä aika odottaa päätöstä tai ympärivuorokautista hoitopaikkaa. Sosiaaliasiamiehille on tullut vuonna 2014 enemmän yhteydenottoja sekä ikääntyneiden palveluista, että kotipalvelusta, vaikka yhteydenottomäärät ovat yleisesti laskeneet. Tampereen osalta osa yhteydenotoista ohjautuu vanhusasiamiehille. Vaikka julkisuudessa on 25 ollut paljon keskustelua vanhustenhoidon nykytilasta, sosiaaliasiamiehelle tulleet yhteydenotot ovat koskeneet hyvin erilaisia asioita mm. maksuasioita, yleistä tiedustelua palveluista ja hoitoon pääsystä. 9. Erityishuomioita Vuoden 2014 aikana sosiaaliasiamiehet ovat kiinnittäneet erityishuomiota muutamiin asioihin. Lokitietojen tarkistaminen Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain tulkinnan mukaan asiakkaalla voi olla erityinen tiedonsaantioikeus omiin lokitietoihinsa. Asiakas voi saada lokitietoja asianosaisen tiedonsaantioikeuden nojalla. Tiedon pyytäjällä pitää olla perusteltu syy tietojen saamiseen. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakirjojen sähköisestä käsittelystä ei pidä sisällään perusteluvaatimusta lokeihin liittyvissä tiedonsaantioikeuksissa. Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä nk. lokipykälä on ollut voimassa 1.9.2014 lähtien ja asiakas saa ilman perusteluja 2 vuoden ajalta lokitiedot halutessaan. Organisaatiolla on mahdollisuus tehdä kirjallinen kieltäytyminen tietojen annosta, jos siitä on arvioitu olevan vakavaa vaaraa jonkun terveydelle tai hoidolle. Haasteena on yhdenmukaistaa kuntien käytännöt lokitietojen tarkistamisen ja antamisen suhteen. Koska viranomaisen ja asiakkaan välillä ei ole suojattua sähköpostiyhteyttä, ei arkaluontoisia ja salassa pidettäviä tietoja tule lähettää sähköpostitse. Sosiaaliasiamies aikoi selvittää vuoden 2014 aikana mahdollisuutta siirtyä sähköisen asioinnin vahvaan tunnistautumiseen, jolloin asiakkaiden viesteihin voitaisiin vastata myös sähköisesti. Sosiaaliasiamies on vuonna 2014 selvittänyt asiaa, mutta asiaan ei ole vielä löytynyt ratkaisua. Päätöksenteko ja tiedoksianto Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Sosiaalihuollon asiakaslain 6 §:n mukaan sosiaalihuollon järjestämisen tulee perustua viranomaisen tekemään päätökseen. Sosiaalihuollon asiakaslain ja hallintolain mukaan viranomaisella on velvollisuus tehdä päätös asiakkaan hakemukseen. Hallintolain 43 §:n mukaan hallintopäätös on annettava kirjallisesti ja se on perusteltava. Viranomaisen on kuitenkin käsiteltävä palvelua tai tukitoimea koskeva hakemus ilman aiheetonta viivästystä. Kun hakemuksen jättämisen jälkeen viranomainen on arvioinut hakijan yksilöllisen tarpeen palveluihin sekä selvittänyt muut päätöksentekoon vaikuttavat sei26 kat (esimerkiksi määrärahatilanteen), on viranomaisella velvollisuus tehdä palvelua koskeva hallintopäätös. Päätöksen teon merkitys on erityisen suuri tilanteissa, joissa asiakas ei saa joko lainkaan tai kokonaan sellaista palvelua tai tukitoimea, jota hän on hakenut. 1. Sosiaaliasiamies on ollut huolissaan erityisesti Tampereen päihdehuollon asiakkaiden päätöksentekoon liittyvistä kysymyksistä. Päihdehuoltolain mukaan asiakkaalla ei ole subjektiivista oikeutta valita palvelua, vaan kunta päättää, mitä palvelua tarjotaan. Ongelmana on kuitenkin se, että asiakkaat ovat kokeneet, etteivät he tule kuulluksi päihdehuoltoa suunnitellessa, heidän toiveitaan ei oteta huomioon ja ettei heille riittävästi perustella, miksi he eivät saa toivomaansa palvelua. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaiden toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava heidän itsemääräämisoikeuttaan. Hakemusprosessia tulisi kehittää myös siten, että asiakkaat osaisivat hakea palvelujaan oikein. Aina asiakkaat eivät osaa ilmaista esimerkiksi sitä, että hakevatko he kuntouttavaa laitoshoitoa vai avohoitoa. Päihdehuollon kysymyksissä Tampereen asiakasohjaus Loistolla on merkittävä rooli. Loistosta saadun tiedon mukaan Loisto tekee päätöksen asiakkaan sosiaalityöntekijän kanssa käytävän vuoropuhelun pohjalta. Sosiaalityöntekijä kuulee asiakastaan ja tuo asiakkaan toiveet ja tarpeet esiin. Jos asiakkaalla ei ole sosiaalityön asiakkuutta, ollaan asiakasohjauksesta suoraan yhteydessä asiakkaaseen ja esim. hänen hoitoon ohjaavaan työterveyshuoltoon. Loistolla on myös merkittävä rooli kysymyksissä, jotka koskevat asunnottomia. Vuoden aikana sosiaaliasiamiehet ovat parin asiakkaan kautta selvittäneet, että onko asiakas oikeutettu Tampereen sosiaalipalveluihin esimerkiksi kiireellisen asumispäivystyksen osalta. Epäselvissä asiakastilanteissa asiaan ovat vaikuttaneet kotikuntaan liittyvät epäselvyydet. Tampereen kaupungin tulee kuitenkin sosiaalihuoltolain 15§:n mukaan kiireellisissä tapauksissa tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa huolehtia laitoshuollon ja muiden sosiaalipalveluiden järjestämisestä muullekin kunnassa oleskelevalle henkilölle kuin kunnan asukkaalle. Sosiaaliasiamiehen näkemyksen mukaan asunnottomalle asiakkaalle, jonka kotikuntaan liittyy epäselvyyksiä, tulisi tarjota vähintään kiireellinen asumispäivystys. Mikä kunta palvelun maksaa on toki merkittävä asia, mutta sitä kunnat voivat selvitellä sitten erikseen. Loistosta on vastattu sosiaaliasiamiesten huoleen, että lähtökohtaisesti jokaisen kunnan vastuulla on järjestää asumispalvelut asunnottomille asukkailleen. Jokaisella asunnottomalla on oikeus vähintään yöpyä asumis27 päivystyksessä. Jos kotikunta on selvästi joku muu kuin Tampere, asiakas ohjataan seuraavana päivänä kotikuntaansa. 2. Tampereella on ollut viivettä koti- ja päivähoidon maksupäätösten tekemisessä. Asiakkaat ovat saaneet maksupäätöksiä ja takautuvia laskuja pahimmassa tapauksessa yli puolen vuoden viiveellä. Näissä tapauksissa asiakkailla on ollut mahdollista saada maksuohjelma. Silti asiakkaille on saattanut aiheutua kohtuuttomia tilanteita. Tämän seurauksena Kelan hoitotukien hakeminen on joidenkin asiakkaiden kohdalla viivästynyt, kun hakemukseen ei ole ollut toimittaa kustannuksia. Maahanmuuttajien asema Maahanmuuttajiksi määritellään tässä yhteydessä henkilöt, jotka ovat syntyneet ulkomailla, eikä heidän äidinkielensä ole suomi. Maahanmuuttajien lukumäärän lisääntyminen Suomessa näkyy myös lisääntyneenä palvelutarpeena. Vakituisesti Suomeen muuttanut ja oleskeluluvan saanut maahanmuuttaja saa pitkälti yhtäläisen oikeuden mm. toimeentulotukeen ja muuhun sosiaaliturvaan kuin kantaväestö. Kirjallinen toimeentulotuenasiointi on erityisen haastavaa, kun äidinkieli ei ole suomi. Sosiaaliasiamiehelle on edellisen vuoden tapaan tullut vuonna 2014 yhteydenottoja maahanmuuttaja-asiakkailta, joiden olisi tullut saada palvelua ja neuvontaa kuntiensa peruspalveluista sen sijaan, että kieliongelman vuoksi he päätyvät lopulta sosiaaliasiamiehelle. Sosiaaliasiamiehet toivovat kuntien järjestävän palvelunsa niin, että kunnissa voitaisiin vältyttyä kielellisiltä vaikeuksilta ja sen aiheuttamilta lisäongelmilta maahanmuuttajien kohdalla. 10. Muistutukset Sosiaalihuoltoon tyytymättömän asiakkaan kannattaa selvittää asiaansa ensisijaisesti työntekijän tai tämän esimiehen kanssa. Jos asia ei korjaannu, voi asiakas tuoda asiansa sosiaaliasiamiehelle selviteltäväksi ja soviteltavaksi. Kirjallinen käsittely harvoin ratkaisee asiakkaan ongelmaa. Asiakkaan asia selviää useimmiten nopeammin ja asiakasta tyydyttävämmin suullisessa käsittelyssä. Asiakkaalla on kuitenkin halutessaan oikeus saada asiansa käsitellyksi muistutuksena. Asiakaslain 23 §:n (muutettu 12.12.2014) mukaan: ”sosiaalihuollon laatuun tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Jos asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene itse tekemään muistutusta tai jos hän on kuollut, muistutuksen voi tehdä hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu läheisensä. Toimintayksikön on tiedotettava asiakkailleen 28 muistutusoikeudesta riittävällä tavalla sekä järjestettävä muistutuksen tekeminen asiakkaalle mahdollisimman vaivattomaksi. Muistutus tulee tehdä pääsääntöisesti kirjallisesti. Muistutus voidaan tehdä myös suullisesti erityisestä syystä. Toimintayksikön tai johtavan viranhaltijan on kirjattava muistutus ja käsiteltävä se asianmukaisesti ja annettava siihen kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa muistutuksen tekemisestä. Vastaus on perusteltava.” Lainsäätäjän tarkoitus on ollut, että muistutukset käsittelevät viranhaltijat, joilla on mahdollisuus toimivaltansa nojalla vaikuttaa tilanteen muuttamiseksi, mikäli muistutus antaa siihen aihetta. Vaikka muistutuksen voi tehdä myös suullisesti, pitää vastaus antaa aina kirjallisesti. Muistutus on säädetty nopeaksi keinoksi reagoida henkilöstön tosiasiallisiin toimenpiteisiin ja asiakkaan saamaan kohteluun. Yli kuukauden mittainen vastausaika ei enää vastaa edellä mainittua tarkoitusta. Sosiaalihuollon muistutuksia suhteessa kanteluihin on vahvistettu asiakaslain muutoksella. Muutokset koskevat sekä yksityistä että julkista sektoria. Vuoden 2015 alusta alkaen valvontaviranomainen, eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto, voi siirtää sille tehdyn kantelun käsiteltäväksi ensin muistutuksena toimintayksikössä. Tämän vuoksi muistutusten määrät tulevat varmasti nousemaan vuonna 2015. Sosiaaliasiamiehet analysoivat vuosittain kuntien muistutukset ja niihin annetut vastaukset sekä tarvittaessa tuovat esiin epäkohtia tai korjausehdotuksia. Muistutuksista saatu tieto on arvokasta, kun yksiköt kehittävät palveluidensa laatua. 29 Taulukko: Seutukunnan muistutukset Kunta Toimeentulotuki Lasten Vam mais tensuojelu palvelu Päihdehuolto Omais hoidontuki Perheasiat Asumispalvelu Tampere Nokia 23* 14** 3 3 1 2 3 Ylöjärvi 1 1 2 Kangasala Lempäälä Valkeakoski Pirkkala Orivesi Pälkäne Vesilahti 1 2 51 0 4 1 1 Päivä Koti Yhtihoi teen vähoito hoi- -sä to 1 2 1 2 2 1 1 1 2 7 3*** 3 1 1 0 *Yksi asiakas oli tehnyt toimeentulotukiasioissa 7 eri muistutusta. Toinen asiakas on tehnyt kaksi muistutusta. **Yksi asiakas oli tehnyt lastensuojelun asioissa 3 eri muistutusta. Toinen asiakas tehnyt sekä kaksi lastensuojelua että perheasioita koskevat muistutukset. ***Valkeakoski ei ole toimittanut muistutuksia, eikä ratkaisuja niihin. Muistutuksia on tehty koko seutukunnan alueella 71 kappaletta. Sosiaaliasiamiehet ovat antaneet muistutusneuvontaa 44 kertaa. Suurin osa muistutuksen aiheista olisi nopeasti selvitettävissä sosiaaliasiamiehen kautta sovittelemalla viranomaisten kanssa. Tärkeää on, että kaikissa sosiaalihuollon yksiköissä on esillä sosiaaliasiamiehen yhteystiedot. 10.1 Muistutusvastaukset Muistutusten käsittelyt ovat olleet asianmukaisia Kangasalan ja Pälkäneen yhteistoimintaalueella, Ylöjärvellä sekä Pirkkalan ja Vesilahden yhteistoiminta-alueella. Vastauksista käy ilmi, että näissä kunnissa muistutuksessa esitettyjä asioita on selvitetty. Muistutuksiin on vastattu kohtuullisessa ajassa, on vastattu kaikkiin esitettyihin kysymyksiin ja pahoiteltu asiakkaan kokemusta sekä myönnetty tarvittaessa virhe toiminnassa ja pahoiteltu sitä. Muistutus on myös johtanut erilaisiin toimenpiteisiin, kuten asiakkaan luottamuksen lisäämiseksi on lisätty jatkoneuvotteluihin toinen työntekijä tai vaihdettu työntekijää. Asiakkaalle on myös tarjottu mahdollisuus henkilökohtaiseen tapaamiseen esimiehen kanssa. Kahdessa näistä kunnasta kaksi muistutusta kohdistui kuitenkin samaan työntekijään. Sosiaaliasiamiehet toivovat, että esimiehet kiinnittävät asiaan huomiota ja selvittävät, miksi samasta työntekijästä on tullut useampi muistutus muistutusmäärien ollessa hyvin pieniä. 30 Lempäälässä on tehty muistutuksia paljon sen kokoon ja koko seutukunnan tilanteeseen verraten. Kolmen muistutuksen käsittely aiheuttaa huolta sosiaaliasiamiehissä. Yhteen muistutukseen ei ollut annettu vastausta, koska on ymmärretty, että asiakas olisi ilmoittanut, ettei ollut tarkoittanut tehdä muistutusta. Asiakas oli käyttänyt muistutuksen tekemisessä virallista muistutuslomaketta. Yhdessä muistutuksessa oli epäilty vaitiolovelvollisuutta rikotun. Sosiaaliasiamiehet haluavat muistuttaa, että vaitiolovelvollisuus sitoo viranhaltijaa ja tämän tyyppiset vakavat väitteet tulee esimiesten huolella tutkia. Kahden vastauksen antamiseen oli kulunut kohtuuton aika. Neljään muistutukseen oli vastattu asiallisesti kohtuullisessa ajassa. Kaksi näistä muistutuksista oli johtanut kunnan valvontakäyntiin muistutuksen kohteena oleviin yksiköihin. Sosiaaliasiamiehet toivovat, että huolta aiheuttaneiden kolmen muistutuksen käsittelyt käytäisiin kunnassa vielä tarkemmin läpi. Vesilahden ja Nokian ilmoituksen mukaan kunnissa ei ole tehty muistutuksia. Valkeakoski ei ole toimittanut muistutuksia, joten niitä ei ole pystytty analysoimaan. Tamperetta koskevista muistutuksista noin puoleen (26 kappaletta) oli vastattu kohtuullisessa enintään kuukauden ajassa. Käsittelyaika oli 1-2 kuukauden mittainen 17 muistutuksen kohdalla. 2-3 kuukautta oli mennyt kuuden muistutuksen käsittelyssä. Kahta muistutusta oli käsitelty 6-7 kuukautta. Sosiaaliasiamies kiinnittää edelleen Tampereen johtavien viranhaltijoiden huomiota muistutusten käsittelyaikojen pituuteen. Tampereen vastuulla olevat muistutukset oli muuten pääsääntöisesti käsitelty huolellisesti, objektiivisesti ja muutenkin asianmukaisesti. Muistutukset ovat johtaneet parhaimmillaan ajan varaamiseen aikuissosiaalityöhön, palvelujen kehittämiseen ja muutokseen kilpailutuksessa. Erityiskiitosta sosiaaliasiamiehet haluavat antaa lastensuojelua koskevien muistutusten erityisen huolelliselle käsittelylle. Ihmetystä aiheuttaa, ettei yksityistä hoivakotia koskeva muistutus ainakaan ratkaisun mukaan ole johtanut valvontakäyntiin. Sosiaaliasiamiehet pitävät tärkeänä sitä, että yksityisiä palveluntarjoajia koskevat palautteet aiheuttaisivat valvontakäynnin yksikössä. Useammassa Tampereen toimeentulotukea koskevassa ratkaisussa oli ohjattu tekemään oikaisuvaatimus. Muistutuksen ollessa tosiasiallisesti oikaisuvaatimus päätöksen sisältöön, tulee viranomaisen se sellaiseksi siirtää. Ei voida olettaa, että asiakkaat tuntisivat lainsäädännön niin hyvin, että osaisivat otsikoida kirjelmänsä välttämättä oikein. Menetettyä määräaikaa muistutuksella ei kuitenkaan pääsääntöisesti saa takaisin. Toisaalta taas Tampereella on tulkittu muistutuksiksi erilaisilla otsikoilla olevia kirjelmiä. Sosiaaliasiamiehet ehdottavat, että jatkossa epäselvissä tilanteissa selvitettäisiin asiakkaalta, onko hän tarkoittanut tehdä muistutusta ja käsiteltäisiin kevyemmin asiakaspalautteet, joita ei ole tarkoitettu muistutuksiksi. Tampereen toimeentulotukea koskevien muistutusten määrää selittänee osaltaan palvelun kasvottomuus: Muistutuksissa oli koettu, että samoja selvityksiä olisi pyydetty useampaan kertaan. Asiakkaat olivat myös kokeneet, että soittopyyntöihin ei vastata. 31 Muistutusvastauksiin pyydetään jatkossa lisäämään seuraava tai vastaava muutoksenhakuohje: Muistutukseen annettuun vastaukseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Muistutuksen tekeminen ei rajoita asiakkaan oikeutta hakea muutosta siten kuin siitä erikseen säädetään. Muistutuksen tekeminen ei myöskään vaikuta asiakkaan oikeuteen kannella asiastaan sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille. 10.2 Yksityisten ja ostopalveluyksiköiden muistutusten kirjaaminen Muistutusten kirjaamista kirjaamossa pidetään tärkeänä, jotta muistutuksiin vastataan asianmukaisesti ja muistutusten käsittelyaikaa voidaan seurata. Muistutukset, jotka koskevat kunnan hankkimia palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta joko ostopalvelunsopimuksella tai palvelusetelillä, on syytä myös osoittaa kunnan sosiaalipalveluista vastaavalle viranomaiselle. Kunnan on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Taulukko: Yksityisten ja ostopalveluyksiköiden ohjeistaminen muistutusasioissa ja muistutusten kirjaaminen Kunta Yksityisten/ostopalveluyksiköiden ohjeistaminen muistutusasioissa Kulkivatko yksityisten/ostopalveluyksiköiden muistutukset kirjaamon kautta? Tampere Orivesi Nokia Ylöjärvi Kangasala Pälkäne Lempäälä Valkeakoski Pirkkala Vesilahti on ohjeistettu kulkevat kirjaamon kautta on ohjeistettu ohjeistettu valvontakäynneillä kyllä kulkevat kirjaamon kautta, ei tapahtumia pääsääntöisesti kulkevat kirjaamon kautta kyllä, mutta ei riittävästi ei osaa vastata kyllä ei kulkeudu kirjaamon kautta ei osaa vastata ei kulkeudu kirjaamon kautta Sosiaaliasiamiehet pyytävät Lempäälää, Valkeakoskea sekä Pirkkalan ja Vesilahden yhteistoiminta-aluetta kirjaamaan jatkossa yksityisiin ja ostopalveluyksiköihin kohdistuvat muistutukset. 11. Kantelut Jatkossa suoraan kanteluviranomaisen käsittelyyn otetaan vain osa asioista. Pääsääntöisesti kannustetaan siihen, että asiat käsitellään siinä toimintayksikössä, johon asiakkaan moite on kohdistunut. Tämä antaa toimintayksiköille mahdollisuuden myös valvoa paremmin oman toimintansa laatua. 32 Asiakaslain 23 a §:n (lisätty 12.12.2014) mukaan: ”Jos asiassa ei ole tehty muistutusta, ja valvontaviranomainen arvioi, että kantelu on tarkoituksenmukaisinta käsitellä muistutuksena, viranomainen voi siirtää asian asianomaiseen toimintayksikköön tai sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan käsiteltäväksi. Siirto on tehtävä välittömästi arvion tekemisen jälkeen. Siirrosta on ilmoitettava kantelun tekijälle. Toimintayksikön on annettava tieto siirrettyyn asiaan annetusta vastauksesta siirron tehneelle valvontaviranomaiselle. Jos asia siirretään, kantelun tutkimatta jättämisestä ei tehdä päätöstä.” Sosiaalihuollon kanteluasioiden käsittelyraja on jatkossa kaksi vuotta, kuten muissakin hallintoasioiden kanteluissa. Kantelun voi tehdä aluehallintovirastoon tai erikseen määritellyissä tilanteissa Valviraan. Asiakas voi tehdä kantelun myös eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerin virastoon, jos epäilee, ettei viranomainen ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan. Kantelulla saatetaan koettu epäkohta valvovan viranomaisen tietoon. Samasta asiasta asiakkaalla voi olla vireillä vain yksi kantelu kerrallaan. Taulukko: Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston käsittelemät kantelut Kunta Toimeen tulotuki Lastensuojelu Vam mais palvelu Päihdehuolto Omais- Kehi Kotihoito palhitys- velu vam /muu ma- kuin huol vanh. to Mielenterveys Tampere Nokia 9 9 4 3 1 2 Ylöjärvi Kangasala Lempäälä Valkea keakoski Pirkkala Orivesi Pälkäne Vesilahti 2 7 1 2 2 1 1 Päivähoito perheasiat Van Yhhus- teen ten- -sä huol to 3 39 1 1 5 1 4 1 1 1 2 1 1 4 3 1 1 0 3 1 33 Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastossa vuonna 2014 ratkaistiin 59 kantelua seutukunnan alueella. Sosiaaliasiamiesten tilastojen mukaan kanteluneuvontaa on annettu 10 kertaa. Suurin osa kantelun tehneistä ei ole ollut yhteydessä sosiaaliasiamieheen, vaikka osa asioista olisi voinut ratketa nopeammin sosiaaliasiamiehen selvittelyn ja sovittelun kautta. 12. Sosiaaliasiamiestoiminnan vaikuttavuus Sosiaaliasiamies arvioi subjektiivisesti oman työnsä vaikuttavuutta. Pääsääntöisesti asiakkaat ovat sosiaaliasiamiehen palveluun tyytyväisiä, vaikka päätös tai toiminta ei aina muuttuisikaan. Ristiriitatilanteita asiakkaan ja sosiaaliasiamiehen välillä tulee aika-ajoin silloin, kun asiakas ja sosiaaliasiamies ovat erimielisiä tarkoituksenmukaisesti menettelystä asiakkaan asian hoitamisen suhteen. Lisäksi viime vuosina yksittäisten asiakkaiden yhteydenottoja on tullut jatkuvasti niin paljon, ettei nykyisillä resursseilla kaikkien yksittäisten asiakkaiden asioiden hoitaminen ole aina mahdollista. Sosiaaliasiamies on joutunut pohtimaan, millä tavoin rajalliset resurssit ja rajallinen työaika saadaan kohdennettua relevanttien asioiden hoitamiseen ja missä tilanteessa asiassa riittää pelkkä neuvonta ja asiakkaan kannustaminen hoitamaan ensin itse asiaansa. Joskus asiakas saattaa pettyä siihen, ettei sosiaaliasiamies lähde heti hoitamaan hänen asiaansa. Sosiaaliasiamies on ollut 331 asiatapahtumassa yhteydessä työntekijään vuonna 2014. Näistä 148 asiatapahtumassa eli 45 %:ssa päätöstä tai toimintaa on lähdetty muuttamaan tai asiakkaan asia on otettu uudelleen käsittelyyn. Suuressa osassa asiatapahtumia sosiaaliasiamies kuitenkin vain neuvoo asiakasta tai vahvistaa asiakkaalle sen tiedon tai vastauksen, jonka hän on jo aiemmin saanut päätöksessä tai viranhaltijan kanssa käydyssä keskustelussa. 34 Kuntakyselyssään sosiaaliasiamies kysyi, että miten sosiaaliasiamiehen selvitystä vuodelta 2013 on käsitelty ja mihin toimenpiteisiin sen johdosta on ryhdytty? Lisäksi sosiaaliasiamies kysyi, miten vuoden 2014 selvitystä aiotaan käsitellä. 35 Taulukko: Sosiaaliasiamiehen selvityksen käsittely Kunta miten vuoden 2014 Miten sosiaaliasiamiehen selvitystä vuodelta 2013 on käsitelty ja mihin toimenpiteisiin sen johdosta on ryhdyt- selvitystä aiotaan käsitellä? ty? Tampere Orivesi Tampereella sosiaaliasiamiehen selvitykset on käsitelty eri lautakunnissa, kaupunginhallituksessa sekä johtoryhmissä ja johtokunnissa. Lisäksi Tampereen kaupunginhallitus päätti, että sosiaaliasiamiehen selvitys viedään tilinpäätöksen yhteydessä tiedoksi valtuustolle. Selvitykset aiotaan käsitellä samalla tavalla. Lastensuojelu: Nostetaan keskeisiä asioita Toimeentulotuki: Tampereella aiotaan myös vuonna 2014 tiimien ja työyhteisöjen kehittämistilaiseurata toimeentulotuen käsittelyaikoja ja puuttua tilansuuksiin. teeseen, jos käsittelyaika uhkaa ylittyä. Nokia Ylöjärvi Kangasala Pälkäne Lastensuojelu: tarvittaessa sovittu kehittämisen kohteista. Selvitys jaettu työntekijöille sähköpostitse. Osittain sosiaaliasiamiehen tapaamisissa, tiimeissä, perusturvalautakunnassa ja tiedoksi kaupunginhallitukselle Selvitystä on käyty läpi tiimeissä. Lisäksi viety tiedoksi perusturvalautakunnalle ja edelleen tarkastuslautakunnnalle ja kunnanhallitukselle. Selvitys tiedoksi sosiaali -ja terveyslautakunnalle. Lautakunta todennut, että omaishoitajien määrä on lisääntynyt ja nykyisellä määrärahalla ei tukea pystytä myöntämään kaikille tuen kriteeri täyttäville omaishoitajille. Selvityksessä esille nousseita asioita käsitelty työpalavereissa. Lempäälä Sosiaaliasiamiehen selvitys on käsitelty perhetyön yksikön yleisinfossa ja sen perusteella on pyritty kehittämään puutteita. Valkeakoski Selvitystä on käsitelty Soten joryssä ja saadun tiedon sekä palautteen kautta pyritään palveluita parantamaan asiakaslähtöisemmiksi. Pirkkala Vesilahti Perusturvalautakunta on käsitellyt sosiaaliasiamiehen ehdotukset ja antanut selvityksen kunnanhallitukselle. Ehdotusten perusteella on ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin, esim. ehkäisevän toimeentulotuen osuuden lisääminen Samalla tavalla Samalla tavalla Selvitys tiedoksi viranhaltijoille, sosiaali ja terveyslautakunnalle ja kunnanhallitukselle sekä tarvittaessa käsitellään työpalavereissa. Sosiaali- ja terveystoimen yksiköissä, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmässä, lautakunnassa ja kunnanhallituksessa. Samoin kuin aiemminkin. Samalla prosessilla 36 13. Lopuksi Sosiaaliasiamiehet pyytävät kunkin kunnan sosiaalilautakuntaa tai vastaavaa antamaan oman kuntansa kunnanhallitukselle selvityksen vuoden 2014 osalta siitä, mihin toimiin se on ryhtynyt selvityksessä esiintyvien epäkohtien poistamiseksi. Kunnanhallitusta pyydetään valvomaan toimenpiteiden toteuttamista. Sosiaaliasiamiehet kiittävät asiakkaitaan, henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita yhteistyöstä. 37 Liite: Kuntakohtaiset tilastot Kangasala Lempäälä 38 Nokia Orivesi 39 Pirkkala Pälkäne Ei esitetä tehtäväaluekohtaista tilastoa vähäisten yhteydenottomäärien vuoksi. Vuonna 2014 yhteydenottoja on ollut vain 6. 40 Tampere 41 Valkeakoski Vesilahti Ei esitetä tehtäväaluekohtaista tilastoa vähäisten yhteydenottomäärien vuoksi. Vuonna 2014 yhteydenottoja on ollut vain 3. 42 Ylöjärvi 43
© Copyright 2024