Sähköistysala
SÄHKÖISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 2015 – 2017 NEUVOTTELUTULOS 1 Aika 6. helmikuuta 2015 Paikka Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n toimisto, Espoo Läsnä Esa Larsén Jussi Kuusela Jarkko Huotinen Ari Hämäläinen Risto Saviranta Keijo Ukkonen Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähkötekniset työnantajat STTA ry Martti Alakoski Hannu Luukkonen Mika Rainio Timo Airas Tero Heiniluoma Jari Ollila Jaakko Aho Raimo Härmä Ari Kähkönen Antti Heikkinen Sami Pesola Mika Sarja Sähköalojen ammattiliitto ry Sähköalojen ammattiliitto ry Sähköalojen ammattiliitto ry Sähköalojen ammattiliitto ry Sähköalojen ammattiliitto ry Sähköalojen ammattiliitto ry Sähköalojen ammattiliitto ry Sähköalojen ammattiliitto ry Sähköalojen ammattiliitto ry Sähköalojen ammattiliitto ry Sähköalojen ammattiliitto ry Sähköalojen ammattiliitto ry SOPIMUSKAUSI Neuvottelutuloksen osapuolina olevat järjestöt toteavat, että Sähköistysalan työehtosopimuksen 2012 – 2014 määräysten sovitaan olevan voimassa ajalla 1.3.2015 – 31.1.2017 seuraavin muutoksin. Edellä mainitusta poiketen palkankorotukset tulevat voimaan lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta. Työehtosopimus on voimassa 31.1.2017 jälkeenkin vuoden kerrallaan, ellei sitä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu viimeistään kahta kuukautta ennen työehtosopimuksen päättymistä. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet. 2/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry Sopijaosapuolet kokoontuvat lokakuun 2015 loppuun mennessä tarkastelemaan neuvottelutuloksen kohdassa 19 mainittujen työryhmien (Urakkatyöryhmä, Aikapalkkaus, Ulkopuolinen työvoima ja Ydinvoima) työskentelyn edistymistä ja niille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kummallakin sopijaosapuolella on edellisessä kappaleessa tarkoitetun tarkastelun jälkeen oikeus irtisanoa työehtosopimus päättymään 31.1.2016, mikäli se katsoo, ettei työryhmille asetettuja tavoitteita ole saavutettu. Irtisanominen tulee suorittaa kirjallisesti vähintään kuukauden pituista irtisanomisaikaa noudattaen. Mikäli työmarkkinoiden keskusjärjestöt eivät ole päässeet 15.6.2015 mennessä yksimielisyyteen 30.8.2013 sovitun työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson sopimuskorotuksista, sopijaosapuolina olevat järjestöt neuvottelevat työehtosopimuksen palkantarkistuksista ajalle 1.8.2016 – 31.1.2017. Jos näissä neuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen palkantarkistuksista, kumpikin sopijaosapuoli voi viimeistään 31.3.2016 kirjallisesti irtisanoa työehtosopimuksen päättymään 31.7.2016. 2. MAALISKUUSSA 2015 MAKSETTAVA KERTAKORVAUS Keskusjärjestöjen 30.8.2013 sopiman työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan sähköistysalan työntekijöiden palkkoihin olisi tullut tehdä 20,00 euroa/kuukausi suuruinen korotus lähinnä 1.2.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. Koska tämän työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset toteutetaan lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta, maksetaan kaikille sähköistysalan työntekijöille jonkun maaliskuussa 2015 tapahtuvan palkanmaksun yhteydessä helmikuun 2015 palkankorotuksen korvaava kertakorvaus. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle kertakorvaus voidaan maksaa myös huhtikuussa 2015. Kertakorvaus on määrältään 20,00 euroa, jos työntekijälle on maksettu helmikuussa 2015 työssäoloajan palkkaa vähintään 160 tunnilta. Jos työntekijän työssäoloaika on ollut pienempi kuin 160 tuntia, maksetaan kertakorvaus kertomalla 20,00 euroa työntekijän työssäolotuntien ja luvun 160 osamäärällä. Työntekijän vuosilomakeskituntiansiota laskettaessa kertakorvaus lasketaan mukaan työntekijän työssäoloajan ansioon. 3. PERUSTUNTIPALKAN KOROTUS 1.3.2015 Perustuntipalkkoja (PTP) korotetaan 0,12 euroa tunnilta sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa lähinnä 1.3.2015. 3/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry Perustuntipalkat ovat lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Pr S 1 2 3 4 5 € / tunti 10,14 12,44 14,52 15,44 16,30 17,23 Perustuntipalkkaa käytetään niissä suorituksissa, joissa työehtosopimus erikseen määrittelee käytettäväksi perustuntipalkkaa. Sähköistysalan työntekijän aikapalkalla tekemästä työstä maksetaan tämän työehtosopimuksen 8 § A 1 kohdan mukaista henkilökohtaista aikapalkkaa. 4 AIKAPALKKOJEN KOROTUKSET 1.3.2015 4.1 Henkilökohtaiset aikapalkat Henkilökohtaisia aikapalkkoja (PTP + HPO) korotetaan 0,12 euroa tunnilta sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa lähinnä 1.3.2015. Sähköistysalan työntekijöiden henkilökohtaiset aikapalkat ovat lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien vähintään seuraavat: Pr Henkilökohtainen aikapalkka €/h S 10,66 1 12,96 2 15,15 3 16,07 4 16,93 5 17,86 4.2 Henkilökohtaisen palkanosan muodostuminen Henkilökohtainen palkanosa muodostuu siten, että työntekijän korotetusta aikapalkasta (PTP + HPO) vähennetään uusi perustuntipalkka. Jäljelle jäänyt erotus on työntekijän uusi henkilökohtainen palkanosa. 4.3 Kuukausipalkat Sovittuja kuukausipalkkoja korotetaan 20,00 euroa kuukaudessa sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa lähinnä 1.3.2015. 4/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry Työntekijän uuden sovitun kuukausipalkan tulee olla vähintään 175 x hänen perustuntipalkkansa suuruinen. Jos työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia, käytetään kertoimena sovitussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 175 kerrotaan työntekijän viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä. Kaikkia muunnettuja kuukausipalkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa lähinnä 1.3.2015, kertomalla työntekijän henkilökohtainen aikapalkka (TES 8 § A 1 tai A 3) luvulla 173. Jos työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia, käytetään kertoimena muunnetussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 173 kerrotaan työntekijän viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä. Sovittua tai muunnettua kuukausipalkkaa koskeva korotus voidaan tehdä myös lähinnä 1.2.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta. Tällöin kohdan 2 mukaista 20,00 euron suuruista kertakorvausta ei makseta maaliskuussa 2015. 5 URAKKAPALKKOJEN KOROTUKSET 1.3.2015 5.1 Urakkahinnoittelu ja 1.3.2015 kesken olevat vapaasti hinnoitellut urakkatyöt Urakkapalkkoja korotetaan lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti: Sähköasennusalan urakkahinnoittelun (1.6.2002 voimaan tullut hinnoittelu) urakkakerroin on lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta 1,348. Vapaasti hinnoiteltuja niin sanottuja könttäurakoita korotetaan lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta 0,7 % jäljellä olevan työmäärän osalta. 5.2 Asuntotuotantohinnoittelu Asuntotuotantohintoja korotetaan lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti: Perushinta €/huoneisto 885 € Peruspistemäärä, kpl 60 Lisäpisteen hinta, €/kpl 11,58 € Kesken olevia asuntotuotantohinnoitteluun perustuvia urakoita korotetaan lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta jäljellä olevan työmäärän osalta 0,7 %. 5/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry 5.2 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu Työehtosopimuksen 8 § B 5.2 kohdan mukainen tavoiteansio on 1.3.2015 ja sen jälkeen tilaajalle tarjotuissa töissä 17,85 €/h. 5.3 Urakan takuupalkat sekä keskeytysajan, neuvotteluajan ja aloittamisvaiheen töistä maksettava palkka Urakkatyön takuupalkat sekä keskeytysajan, neuvotteluajan ja aloittamisvaiheen töistä maksettava palkat ovat lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Pr S 1 2 3 4 5 € / tunti 11,53 14,18 16,35 16,82 17,23 17,93 Työntekijän henkilökohtaisen aikapalkan (PTP + HPO) ollessa suurempi kuin edellä mainitun taulukon mukaan määräytyvä palkka maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalkka. 6 TYÖEHTOSOPIMUKSEN LISÄT 1.3.2015 Työehtosopimuksen lisiin ei tehdä korotuksia lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmakukauden alusta. 6.1 Työehtosopimuksen lisät Sähköistysalan työehtosopimuksen mukaiset lisät ovat lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat Lisä Iltavuorolisä Yövuorolisä Iltatyölisä Yötyölisä Työvuoron siirtoilmoituksen myöhästyminen Ammattitutkintolisä Erikoisammattitutkintolisä Erittäin likaisen ja erittäin raskaan työn lisä Vaativan ja hankalan työn lisä Työpaikkaohjaajalisä 1.3.2015 €/h 1,25 2,29 1,25 2,29 2,51 0,52 0,94 0,42 1,67 0,42 6/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry €/päivä 2,56 Autonkuljettajalisä 6.2 Ensimmäisen kärkimiehen kärkimieslisä, urakkapalkkauksella tehtävät työt Kärkimieslisät työmaan ensimmäiselle kärkimiehelle urakkatyössä ovat lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Työryhmän jäsenmäärä 1-2 3-6 7 - 10 11 - 12 13 - 20 yli 20 6.3 €/h 0,35 0,56 0,88 1,13 1,51 2,40 Toisen tai useamman kärkimiehen kärkimieslisä, urakkapalkkauksella tehtävät työt Neuvottelut toisesta kärkimiehestä on aloitettava, kun työryhmän jäsenmäärä ylittää kahdeksan asentajaa. Kun työryhmän jäsenmäärä ylittää 11, on nimettävä toinen kärkimies. Suuriin työkohteisiin voi olla tarpeellista nimetä useampia kärkimiehiä. Tällaisesta menettelystä sovitaan erikseen. Ensimmäisen kärkimiehen lisäksi määrätylle toiselle tai useammalle kärkimiehelle maksettavat lisät urakkatyössä ovat lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Muun kuin ensimmäisen kärkimiehen kärkimiestehtävien piirissä olevien työntekijöiden lukumäärä 1-2 3-6 7 - 10 yli 10 6.4 €/h 0,35 0,56 0,88 1,13 Kärkimieslisä, aikapalkkauksella tehtävät työt Kärkimieslisät aikapalkkauksella tehtävässä työssä ovat lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Työryhmän jäsenmäärä 3-6 7 - 10 11 - 12 13 - 20 yli 20 €/h 0,56 0,88 1,13 1,51 2,40 7/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry 7 PÄÄLUOTTAMUSMIEHEN ERILLISKORVAUKSET 1.3.2015 Pääluottamusmiehen erilliskorvauksiin ei tehdä korotuksia lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmakukauden alusta. Pääluottamusmiehen erilliskorvaukset ovat lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Edustettavien työntekijöiden määrä Pääluottamusmiehen erilliskorvaus 1.3.2015 – 31.1.2016 €/kahden viikon tilijakso 8 5–9 53,74 10–50 64,48 51–100 85,98 101–150 107,47 151–200 128,97 201–250 150,47 251–400 171,97 401–450 193,46 yli 450 sovitaan erikseen TYÖSUOJELUVALTUUTETUN ERILLISKORVAUKSET 1.3.2015 Työsuojeluvaltuutetun erilliskorvauksiin ei tehdä korotuksia lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmakukauden alusta. Työsuojeluvaltuutetun erilliskorvaukset ovat lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Edustettavien työntekijöiden määrä Työsuojeluvaltuutetun erilliskorvaus 1.3.2015 – 31.1.2016 € / kahden viikon tilijakso 5–9 20,87 € / 2 vko 10–50 31,30 € / 2 vko 51–100 41,74 € / 2 vko 8/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry 9 101–150 57,39 € / 2 vko 151–200 73,04 € / 2 vko 201–250 88,69 € / 2 vko 251–400 104,35 € / 2 vko 401–450 125,21 € / 2 vko yli 450 sovitaan erikseen UUSI SÄHKÖISTYSALAN URAKKAHINNOITTELU 1.6.2015 Sopijaosapuolet uudistavat työehtosopimuksen 8 § C mukaisen sähköasennusalan urakkahinnoittelun tekemällä siihen liitteissä 1 ja 2 todetut muutokset. Uuden hinnoittelun hinnoittelukerroin on1 ja se muodostetaan, siltä osin kuin hinnoittelutaulukoihin ei ole erikseen sovittu uusia hintoja, korottamalla aikaisemmin voimassa olleita yksikköhintoja urakkahinnoittelukertoimella 1,348. Uutta sähköistysalan urakkahinnoittelua (1.6.2015) sovelletaan tilaajalle 1.6.2015 tai sen jälkeen tarjottaviin töihin. 10 PERUSTUNTIPALKAN KOROTUS 1.2.2016 Perustuntipalkkoja PTP korotetaan 0,4 % sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa lähinnä 1.2.2016. Perustuntipalkat ovat lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Pr S 1 2 3 4 5 € / tunti 10,18 12,49 14,58 15,50 16,37 17,30 Perustuntipalkkaa käytetään niissä suorituksissa, joissa työehtosopimus erikseen määrittelee käytettäväksi perustuntipalkkaa. Sähköistysalan työntekijän aikapalkalla tekemästä työstä maksetaan tämän työehtosopimuksen 8 § A 1 kohdan mukaista henkilökohtaista aikapalkkaa. 11 AIKAPALKKOJEN KOROTUKSET 1.2.2016 9/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry 11.1 Henkilökohtaiset aikapalkat Henkilökohtaisia aikapalkkoja (PTP + HPO) korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa lähinnä 1.2.2016 yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 %. Sähköistysalan työntekijöiden henkilökohtaiset aikapalkat ovat lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien vähintään seuraavat: Pr Henkilökohtainen aikapalkka €/h S 10,70 1 13,01 2 15,21 3 16,13 4 17,00 5 17,93 11.2 Henkilökohtaisen palkanosan muodostuminen Henkilökohtainen palkanosa muodostuu siten, että työntekijän korotetusta aikapalkasta (PTP + HPO) vähennetään uusi perustuntipalkka. Jäljelle jäänyt erotus on työntekijän uusi henkilökohtainen palkanosa. 11.3 Kuukausipalkat Sovittuja ja muunnettuja kuukausipalkkoja korotetaan 0,4 % sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa lähinnä 1.2.2016. Työntekijän uuden sovitun kuukausipalkan tulee olla vähintään 175 x hänen perustuntipalkkansa suuruinen. Jos työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia, käytetään kertoimena sovitussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 175 kerrotaan työntekijän viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä. Työntekijän uuden muunnetun kuukausipalkan tulee olla vähintään 173 x hänen henkilökohtaisen aikapalkkansa (TES 8 § A 1 tai A 3) suuruinen. Jos työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia, käytetään kertoimena muunnetussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 173 kerrotaan työntekijän viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä. 10/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry 12 URAKKAPALKKOJEN KOROTUKSET 1.2.2016 12.1 Urakkahinnoittelu ja 1.2.2016 kesken olevat vapaasti hinnoitellut urakkatyöt Urakkapalkkoja korotetaan lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti: Sähköasennusalan urakkahinnoittelun (1.6.2002 voimaan tullut hinnoittelu) urakkakerroin on lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta 1,353. Uudistetun, 1.6.2015 voimaan tulleen, sähköistysalan urakkahinnoittelun urakkahinnoittelukerroin on lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta 1,004. Vapaasti hinnoiteltuja niin sanottuja könttäurakoita ja kaikkia asuntotuotantohinnoitteluun perustuvia urakoita korotetaan jäljellä olevan työmäärän osalta 0,4 %. 12.2 Asuntotuotantohinnoittelu Asuntotuotantohintoja korotetaan lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti: Perushinta €/huoneisto 889 € Peruspistemäärä, kpl 60 Lisäpisteen hinta, €/kpl 11,63 € Kesken olevia asuntotuotantohinnoitteluun perustuvia urakoita korotetaan lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta jäljellä olevan työmäärän osalta 0,4 %. 12.3 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu Työehtosopimuksen 8 § B 5.2 kohdan mukainen tavoiteansio on 1.2.2016 ja sen jälkeen tilaajalle tarjotuissa töissä 17,92 €/h. 12.4 Urakan takuupalkat sekä keskeytysajan, neuvotteluajan ja aloittamisvaiheen töistä maksettava palkka Urakkatyön takuupalkat sekä keskeytysajan, neuvotteluajan ja aloittamisvaiheen töistä maksettava palkat ovat lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Pr S 1 2 3 4 € / tunti 11,58 14,24 16,42 16,89 17,30 11/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry 5 18,00 Työntekijän henkilökohtaisen aikapalkan (PTP + HPO) ollessa suurempi kuin edellä mainitun taulukon mukaan määräytyvä palkka maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalkka. 13 TYÖEHTOSOPIMUKSEN LISÄT 1.2.2016 13.1 Työehtosopimuksen lisät 1.2.2016 Sähköistysalan työehtosopimuksen mukaiset lisät ovat alla olevan taulukon mukaiset lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta: Lisä 1.2.2016 €/h Iltavuorolisä Yövuorolisä Iltatyölisä Yötyölisä Työvuoron siirtoilmoituksen myöhästyminen Ammattitutkintolisä Erikoisammattitutkintolisä Erittäin likaisen ja erittäin raskaan työn lisä Vaativan ja hankalan työn lisä Työpaikkaohjaajalisä 1,26 2,30 1,26 2,30 2,52 0,52 0,94 0,42 1,68 0,42 €/päivä 2,57 Autonkuljettajalisä 13.2 Ensimmäisen kärkimiehen kärkimieslisä, urakkapalkkauksella tehtävät työt Kärkimieslisät urakkatyössä ovat lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Työryhmän jäsenmäärä €/h 1-2 3-6 7 - 10 11 - 12 13 - 20 yli 20 0,35 0,56 0,88 1,13 1,52 2,41 13.3 Toisen kärkimiehen lisä, urakkapalkkauksella tehtävät työt Neuvottelut toisesta kärkimiehestä on aloitettava, kun työryhmän jäsenmäärä ylittää kahdeksan asentajaa. Kun työryhmän jäsenmäärä ylittää 11, on nimettävä toinen kärkimies. 12/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry Suuriin työkohteisiin voi olla tarpeellista nimetä useampia kärkimiehiä. Tällaisesta menettelystä sovitaan erikseen. Ensimmäisen kärkimiehen lisäksi määrätylle toiselle tai useammalle kärkimiehelle maksettavat lisät urakkatyössä ovat lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: €/h Muun kuin ensimmäisen kärkimiehen kärkimiestehtävien piirissä olevien työntekijöiden lukumäärä 1–2 3–6 7 – 10 yli 10 - 0,35 0,56 0,88 1,13 13.4 Kärkimieslisä, aikapalkkauksella tehtävät työt Kärkimieslisät aikapalkkauksella tehtävässä työssä ovat lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: 14 Työryhmän jäsenmäärä €/h 3-6 7 - 10 11 - 12 13 - 20 yli 20 0,56 0,88 1,13 1,52 2,41 PAIKALLISESTI SOVITUT LISÄT 1.2.2016 Paikallisesti sovittuja lisiä korotetaan 0,4 % lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta, ellei paikallisesti muuta sovita. 15 PÄÄLUOTTAMUSMIEHEN ERILLISKORVAUKSET 1.2.2016 Työehtosopimuksen mukaiset pääluottamusmiehen erilliskorvaukset ovat lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat: Edustettavien työntekijöiden määrä 5-9 10-50 51-100 101-150 151-200 201-250 251-400 401-450 yli 450 1.2.2016–31.7.2016 € / kahden viikon tilijakso 1.2.2016 53,95 64,74 86,32 107,90 129,49 151,07 172,66 194,23 sovitaan erikseen 13/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry 16 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN ERILLISKORVAUKSET 1.2.2016 Työsuojeluvaltuutetun erilliskorvauksia korotetaan lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavasti: Edustettavien työntekijöiden määrä 17 Työsuojeluvaltuutetun erilliskorvaus 1.2.2016–31.7.2016 €/kahden viikon tilijakso 5–9 20,95 10–50 31,43 51–100 41,91 101–150 57,62 151–200 73,33 201–250 89,04 251–400 104,77 401–450 125,71 yli 450 sovitaan erikseen PALKKOJEN JA LISIEN SEKÄ YLEISSOPIMUKSEN ERILLISKORVAUSTEN KOROTUKSET SOPIMUSKAUDELLA 1.8.2016 – 31.1.2017 Kaikkia palkkoja ja työehtosopimuksen mukaisia muita rahamääräisiä etuuksia korotetaan sopimuskaudella 1.8.2016 – 31.1.2017 sinä ajankohtana, sillä määrällä ja sillä tavalla kun työmarkkinoiden keskusjärjestöt tai sopijaosapuolet tämän neuvottelutuloksen kohdan 1 mukaan sopivat. 18 TEKSTIMUUTOKSET Sopijaosapuolet ovat sopineet seuraavista 1.3.2015 voimaan tulevista tekstimuutoksista. 6 § TYÖSUHDETURVA Kohtaan ”6 § TYÖSUHDETURVA” tehdään seuraavat muutokset kohtiin 6.2, 7.6 ja 7.8. ___ Kohtaan ”6.2 Jatkuvaa neuvottelumenettelyä toteutettaessa” lisätään uusi, kolmas ranskalainen viiva, minkä jälkeen kohta kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: 14/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry 6.2 Jatkuvaa neuvottelumenettelyä toteutettaessa työnantajalla on oikeus poiketa edellä mainitun lain 45 §:n kirjallista neuvotteluesitystä koskevista säännöksistä työnantajan katsotaan edellä mainitun lain 51 §:n säännöksistä poiketen täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun jatkuvaa neuvottelumenettelyä toteutettaessa on yhden kerran neuvoteltu pääluottamusmiehen kanssa alihankintasopimusten mahdollisia henkilöstövaikutuksia käsitellään yrityksissä säännöllisesti resurssiennusteiden tarkastelun yhteydessä Kohdassa ”7.6 Työntekijän takaisin ottaminen” muutetaan ensimmäinen kappale: 7.6 Työntekijän takaisin ottaminen Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaisesta takaisinottovelvollisuudesta voidaan poiketa työnantajan ja työntekijän välisellä, työsuhdetta päätettäessä tehtävällä sopimuksella. ___ Lisätään kokonaan uusi kohta ”7.8 Työntarjoamisvelvoitteen alueellinen rajoittaminen”: 7.8 Työntarjoamisvelvoitteen alueellinen rajoittaminen Tilanteissa, joissa työnantajalla on työsopimuslakiin tai työehtosopimukseen perustuva työntarjoamisvelvollisuus työntekijälle irtisanomiseen, lomauttamiseen, osa-aikaistamiseen tai takaisinottovelvoitteeseen liittyen, rajoittuu tämä velvollisuus alueellisesti työhön, jota on tarjolla työntekijän työsopimuksen mukaisessa työhönottopaikassa tai enintään 80 kilometrin päässä työntekijän vakituisesta työnantajan tiedossa olevasta asuinpaikasta. Mikäli työntekijä kuitenkin ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti olevansa kiinnostunut kaikkialla Suomessa tarjolla olevista työtehtävistä, ei edellisessä kappaleessa tarkoitettua alueellista rajausta työnantajan työntarjoamisvelvollisuuteen sovelleta. Työnantajan tulee kysyä työntekijältä tämän kiinnostuksesta alueellisesti rajoittamattomaan töiden vastaanottamiseen. ___ 15/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry Kohtaa ”7 § TYÖAIKA”, ”2 Säännöllinen työaika” muokataan aiemmasta: 7 § TYÖAIKA 2 Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työntekijän säännöllinen työaika on määritettävä työsopimuksessa. Alle 4 tunnin vuorokautista työaikaa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Työnantajan on etukäteen ilmoitettava työntekijälle tämän työpäivät ja työtunnit palkanmaksukausittain. ___ Muutetaan 8 § A 1 kohtaa Lisätään uudet kohdat A 2 ja A 3 Siirretään - aikaisempi kohta A 2 kohdaksi A 4; - aikaisempi kohta A 3 kohdaksi A 5; - aikaisempi kohta A 5 kohdaksi A 6; - aikaisempi kohta A 6 muutettuna kohdaksi A 7 - aikaisempi kohta A 7 muutettuna kohdaksi A 8; - aikaisempi kohta A 8 kohdaksi A 9; - aikaisempi kohta A 9 kohdaksi A 10; 8 § A AIKATYÖ Muutetaan kohta A 1 seuraavasti: ___ A.1 Henkilökohtainen aikapalkka Jokaiselle työsuhteeseen tulevalle työntekijälle on määriteltävä palkkaryhmä, perustuntipalkka ja henkilökohtainen aikapalkka. Palkkaryhmä ja perustuntipalkka määritetään työehtosopimuksen talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan vertaamalla työntekijän osaamista töiden vaatimusryhmittelyteksteihin. Henkilökohtainen aikapalkka voi olla kohdan A 3 mukainen tai se voidaan muodostaa yrityskohtaisesti työehtosopimuksen talotekniikka-alan 16/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan palkkaryhmän mukaisesta perustuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Myös yrityskohtaiseen järjestelmään perustuvien henkilökohtaisten aikapalkkojen tulee olla vähintään kohdassa A 3 mainitun suuruisia. Työntekijälle, jonka palkkauksessa sovelletaan kohdan A.6 mukaista sovittua kuukausipalkkaa, ja nuorelle työntekijälle, jota koskeva vähimmäispalkka määräytyy kohdan A.9 mukaan, ei kuitenkaan määritellä henkilökohtaista aikapalkkaa.. ___ Lisätään uusi kohta A 2: A 2 Perustuntipalkat Perustuntipalkat ovat seuraavat: Pr S 1 2 3 4 5 lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta € / tunti 10,14 12,44 14,52 15,44 16,30 17,23 lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta € / tunti 10,18 12,49 14,58 15,50 16,37 17,30 Perustuntipalkkaa käytetään niissä suorituksissa, joissa työehtosopimus erikseen määrittelee käytettäväksi perustuntipalkkaa. Sähköistysalan työntekijän aikapalkalla tekemästä työstä maksetaan kohdan A 1 mukaista henkilökohtaista aikapalkkaa poikkeuksena kohdassa A 9 mainitut määräykset (nuoret alle 18-vuotiaat työntekijät).. ___ Lisätään uusi kohta A 3: A 3 Henkilökohtaiset aikapalkat Sähköistysalan työntekijöiden henkilökohtaiset aikapalkat ovat vähintään seuraavat: Pr Henkilökohtainen aikapalkka Henkilökohtainen aikapalkka lähinnä 1.3.2015 alkavan lähinnä 1.2.2016 alkavan palkanmaksukauden alusta palkanmaksukauden alusta S 1 €/h 10,66 12,96 €/h 10,70 13,01 17/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry 2 3 4 5 15,15 16,07 16,93 17,86 15,21 16,13 17,00 17,93 Pöytäkirjamerkintä: Jos työnantaja on maksanut ennen 1.3.2015 aikapalkkauksella tehtävässä työssä henkilökohtaisen palkanosan lisäksi yrityskohtaisilla perusteilla määräytyviä lisiä tai niin sanottua D-osaa (ylimääräinen aikapalkkajäämä), voidaan näitä leikata niissä tapauksissa, joissa työntekijälle on maksettu yrityskohtaiseen matriisiin perustuvaa henkilökohtaista palkanosaa - palkkaryhmissä S ja 1: alle 0,52 euroa tunnissa - palkkaryhmissä 2 - 5: alle 0,63 euroa tunnissa. Leikkaus voidaan toteuttaa määrällä, joka vastaa edellä mainittujen henkilökohtaisten palkanosien määrien ja työntekijälle maksetun henkilökohtaisen palkanosan erotusta. Leikkaukset on tämän työehtosopimusmääräyksen nojalla toteutettava viimeistään 31.5.2015. Henkilökohtaiset vähimmäisaikapalkat tulevat kuitenkin voimaan lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta. Esimerkki 1: Palkkaryhmän 1 työntekijä. Työntekijän yrityskohtaiseen matriisiin perustuva henkilökohtainen palkanosa on ollut 0,05 euroa tunnissa.. Palkka ennen palkkausjärjestelmän uudistamista sisältäen palkankorotuksen 1.3.2015 Pr 1 PTP ennen palkkausjärjestelmän uudistamista HPO ennen palkkausjärjestelmän uudistamista Pr 1 PTP:n korotus lähinnä 1.3.2015 Yhteensä 12,32 € 0,05 € 0,12 € 12,49 € Palkka palkkausjärjestelmän voimaan tullessa lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta Pr 1 henkilökohtainen vähimmäisaikapalkka 1.3.2015 12,96 € sisältäen 0,12 €/h palkankorotuksen Yhteensä 12,96 € Työntekijän aikatyössä maksettava palkka nousee lähinnä 1.3.2015 - palkankorotuksesta johtuen 0,12 euroa tunnissa - palkkausjärjestelmän muutoksen takia 0,47 euroa tunnissa 18/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry Esimerkki 2: Palkkaryhmän 3 työntekijä. Työntekijän yrityskohtaiseen matriisiin perustuva henkilökohtainen palkanosa on ollut 0,30 euroa tunnissa. Työntekijälle on maksettu aikatyössä yrityskohtaista palvelulisää 1,00 euroa tunnissa. Palkka ennen palkkausjärjestelmän uudistamista sisältäen palkankorotuksen 1.3.2015 Pr 3 PTP ennen palkkausjärjestelmän uudistamista HPO ennen palkkausjärjestelmän uudistamista) Pr 3 PTP:n korotus lähinnä 1.3.2015 Yrityskohtainen palvelulisä Yhteensä 15,32 € 0,30 € 0,12 € 1,00 € 16,74 € Palkka palkkausjärjestelmän voimaan tullessa lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta Pr 3 henkilökohtainen vähimmäisaikapalkka 1.3.2015 16,07 € sisältäen 0,12 €/h palkankorotuksen Yrityskohtainen palvelulisä leikattuna lähinnä 1.3.2015 ja 0,67 € viimeistään. 31.5.2015 Yhteensä 16,74 € Työntekijän aikatyössä maksettava palkka nousee lähinnä 1.3.2015 - palkankorotuksesta johtuen 0,12 euroa tunnissa - palkkausjärjestelmän muutoksen takia 0,00 euroa tunnissa Esimerkki 3: Palkkaryhmän 3 työntekijä. Työntekijän yrityskohtaiseen matriisiin perustuva henkilökohtainen palkanosa on ollut 0,30 euroa tunnissa. Työntekijälle on maksettu aikatyössä D-osaa (ylimääräistä aikapalkkajäämää) 0,10 euroa tunnissa. Palkka ennen palkkausjärjestelmän uudistamista sisältäen palkankorotuksen 1.3.2015 Pr 3 PTP ennen palkkausjärjestelmän uudistamista HPO ennen palkkausjärjestelmän uudistamista) Pr 3 PTP:n korotus lähinnä 1.3.2015 D-osa (ylimääräinen aikapalkkajäämä) Yhteensä 15,32 € 0,30 € 0,12 € 0,10 € 15,84 € Palkka palkkausjärjestelmän voimaan tullessa lähinnä 1.3.2015 alkavan palkanmaksukauden alusta Pr 3 henkilökohtainen vähimmäisaikapalkka 1.3.2015 16,07 € sisältäen 0,12 €/h palkankorotuksen D-osa (ylimääräinen aikapalkkajäämä) leikattuna 0,00 € lähinnä 1.3.2015 ja viimeistään. 31.5.2015 Yhteensä 16,07 € Työntekijän aikatyössä maksettava palkka nousee - palkankorotuksesta johtuen 0,12 euroa tunnissa 19/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry - palkkausjärjestelmän muutoksen takia 0,23 euroa tunnissa ___ A.4 Erityistyölisä Edellä mainitun henkilökohtaisen aikapalkan lisäksi voidaan työntekijän kanssa sopia erillistä työkohdetta koskevasta erityistyölisästä. Erityistyölisää koskeva sopimus on voimassa määräajan tai toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla, mikäli muusta irtisanomisajasta ei ole sovittu. A.5 Henkilökohtainen kokonaisansio Henkilökohtainen aikapalkka lisättynä mahdollisella erityistyölisällä, erikoislisillä ja ammattitutkintolisällä muodostaa työntekijän henkilökohtaisen kokonaisansion. A.6 Kuukausipalkka Jatkuvaa aikatyötä tekevän työntekijän palkka voidaan sopia maksettavaksi sovittuna kuukausipalkkana tai muunnettuna kuukausipalkkana. Sovitun kuukausipalkan tulee vastata määrältään vähintään talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän mukaisen palkkaryhmän, jota työntekijään sovellettaisiin, jos hän tekisi työtä kysymyksessä olevan palkkausjärjestelmän mukaisella palkalla, perustuntipalkan ja luvun 175 tuloa. Muunnettu kuukausipalkka muodostetaan siten, että työntekijälle kohdan A.1 ja A 3 määräysten mukaan määritelty henkilökohtainen aikapalkka kerrotaan luvulla 173. Jos työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia, käytetään kertoimena a) sovitussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 175 kerrotaan viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä b) muunnetussa kuukausipalkassa lukua, joka saadaan, kun luku 173 kerrotaan viikoittaisen säännöllisen työajan mukaisen työtuntimäärän ja luvun 40 osamäärällä. Työajan lyhennysvapaat pidetään kertymän mukaisesti työnantajan määrääminä työpäivinä kuukausipalkkaa vähentämättä. A.7 Sähköalan erikoisasentajien palkkausjärjestelmän mukainen aikapalkka 20/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry Sähköalan erikoisasentajien aikapalkka voi olla kohdan A 3 mukainen tai se voidaan muodostaa yrityskohtaisesti työehtosopimuksen talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää koskevien määräysten mukaan palkkaryhmän mukaisesta perustuntipalkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Yrityskohtaisesti muodostetun henkilökohtaisen aikapalkan tulee olla vähintään kohdan A 3 mukainen. A.8 Erikoislisät Työehtosopimuksen asianomaisten määräysten mukaisilla edellytyksillä (11 §), maksetaan edellä kohdissa A.1, A 3, A.6, A.7 ja A.9 mainittujen aikapalkkojen lisäksi toimialakohtaiset erikoislisät ja ammattitutkintolisä. A.9 Nuoret työntekijät Kohdan A palkkamääräyksiä ei sovelleta alle 18-vuotiaisiin, jotka eivät ole suorittaneet ammatillisessa oppilaitoksessa työsopimuksen mukaista ammattialaansa koskevaa perustutkintoa tai jotka eivät ole oppisopimussuhteessa. Pöytäkirjamerkintä: Ammatillisen oppilaitoksen perustutkinto käsittää 120 opintoviikkoa. Suoritettu lukio tai ylioppilastutkinto lyhentää tätä opintoaikaa perustutkintoa koskevien normien mukaisesti. Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka nuorelle työntekijälle, joka ei edellä olevan mukaisesti ole tämän työehtosopimuksen yleisten palkkamääräysten piirissä, on 80 % talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän palkkaryhmän S mukaisesta perustuntipalkasta. Edellä olevan vähimmäispalkan ohella nuorelle työntekijälle maksetaan tämän työehtosopimuksen määräysten (11 §) mukaisilla edellytyksillä erikoislisät (kohta A.8). Henkilökohtaista palkanosaa ei makseta tässä tarkoitetun vähimmäispalkan yhteydessä. A.10 Työntekijän työkyvyn vaikutus vähimmäispalkkoihin Kohdan A. palkkamääräykset koskevat täysin työkykyisiä työntekijöitä. Mikäli työntekijän invaliditeetti vaikuttaa oleellisesti työkykyyn, voidaan työntekijän palkkauksessa työehtosopimuksen määräyksistä poiketen käyttää sopimuspalkkausta. Palkkauksesta tulee sopia kirjallisesti työsopimusta tehtäessä. ___ 21/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry Muutetaan Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän osan - ”Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen” kolmatta ja kahdeksatta kappaletta - ”Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen” otsikkoa ja ensimmäistä kappaletta - ”Arviointimatriisin soveltaminen” ensimmäistä, kolmatta ja neljättä kappaletta ___ TALOTEKNIIKKA-ALAN AIKAPALKKAUSJÄRJESTELMÄ Johdanto Talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmän tavoitteena on kannustaa työntekijöitä ammattitaitonsa kasvattamiseen ja luoda mahdollisuuksia yrityskohtaisen palkkapolitiikan kehittämiseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi aikapalkkausjärjestelmä tulee ensisijaisesti toteuttaa yrityksessä työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa sopien ja pyrkiä lopputulokseen, joka kohtelee työntekijöitä tasapuolisesti ja on työnteon kannalta motivoiva. Työntekijän palkkaryhmän määräytyminen Työsopimusta solmittaessa suoritetaan alustava palkkaryhmän määrittäminen vertaamalla työntekijän osaamista jäljempänä oleviin sähköasennusalan perusluokitus- sekä toimialakohtaisiin töiden vaativuusryhmittelyteksteihin. Lähetetyn työntekijän palkkaryhmän määräytymistä koskevat erityismääräykset ovat tämän työehtosopimuksen 21 § 1. kohdassa. Jos työntekijän henkilökohtainen aikapalkka ei määräydy kohdan A 3 mukaan, vaan perustuu yrityskohtaiseen järjestelmään, määritetään työntekijälle henkilökohtainen palkanosa, jota sovelletaan väliaikaisena siihen saakka, kunnes työntekijän palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yhteydessä hänen henkilökohtainen palkanosansa määritetään noudattaen samoja perusteita kuin yrityksen muiden työntekijöiden osalta. Myös yrityskohtaiseen järjestelmään perustuvien henkilökohtaisten aikapalkkojen tulee olla vähintään kohdassa A 3 mainitun suuruisia. Kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen solmimisesta tulee suorittaa tarkempi palkkaryhmän määrittely. Tässä yhteydessä työntekijän tulee esittää sellainen aikaisempi työhistoriansa, jolla voi olla vaikutusta määrittelyä tehtäessä. Tällöin on mahdollista, että alustavasti määritelty palkkaryhmä voi nousta tai laskea. 22/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry Sähköistysalan tehtävissä toimiva työntekijä sijoitetaan työehtosopimuksen vaativuusryhmittelyn mukaisesti osaamisen laajuudesta riippuen palkkaryhmiin S–5. Ellei palkkaryhmämääritystä ole tehty lainkaan, työntekijälle maksetaan palkkaryhmän 2 mukainen palkka hänen tekemästään työstä. Jos työntekijän henkilökohtainen aikapalkka ei määräydy kohdan A 3 mukaan, vaan perustuu yrityskohtaiseen järjestelmään, palkkaryhmän tarkemman määrittelyn yhteydessä määritetään työntekijän henkilökohtainen palkanosa jäljempänä esitettävän kehityskeskustelumenettelyn perusteella. Myös yrityskohtaiseen järjestelmään perustuvien henkilökohtaisten aikapalkkojen tulee olla vähintään kohdassa A 3 mainitun suuruisia. Tehtävien vaativuusryhmittelyn ja palkkaryhmittelyn käytännön toteutus Työtehtävien osaamista koskeva vaativuusryhmittely tehdään työnantajan ja työntekijöiden edustajan (edustajien) kanssa yrityksessä sovittavalla kokoonpanolla. Työntekijän palkkaryhmän määrityksen tekevät työnantajan edustaja, joka on mahdollisimman hyvin perehtynyt yrityksen työntekijöiden palkkauksen ja henkilöstöpolitiikan kokonaishallintaan, ja asianomainen työntekijä. Mikäli ryhmittelystä tällöin syntyy erimielisyyttä, työntekijä voi kutsua mukaan luottamusmiehen. Jos yrityksessä ei päästä ryhmittelystä yksimielisyyteen, asia siirretään tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen välillä ratkaistavaksi. Tehtävien vaativuusryhmittelyn määritelmät Sähköistys- ja ilmastointialan yleiset ja toimialakohtaiset töiden vaativuusryhmittelytekstit: Pr Perusluokitus Sähköistys Ilmastointi S Työssä perehdytään toimialan tavallisimpiin tarvikkeisiin ja asennustapoihin. Perehdyttämisaika enintään 24 kk. Työ tehdään mallin mukaan toisen asentajan avustuksella. Työssä ei edellytetä itsenäistä työmenetelmien osaamista. Työ tehdään mallin mukaan toisen asentajan avustuksella. Työssä ei edellytetä itsenäistä työmenetelmien osaamista. 23/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry 1 Työssä vaaditaan perustietämystä toimialan tavallisimmista tarvikkeista ja asennustavoista. Tehtävä koostuu toisen Tehtävä koostuu toisen ohjauksessa tehtävistä ohjauksessa tehtävistä heikkovirta- tai IV-asennuksista. vahvavirtaasennuksista. 2 Työssä vaaditaan toimialan määräysten, työpiirustusten ja asennustapojen hyvää osaamista ja tuntemista. Tehtävä koostuu työselityksen ja työpiirustusten mukaan tehtävistä heikkovirtaja vahvavirtaasennuksien kokonaissuorituksista (pois lukien järjestelmien koestamiseen ja käyttöön liittyvät mittaukset) tai tehtävä käsittää em. alueella heikkovirta- tai vahvavirta-alueen kunnossapitotehtävät. Tehtävä koostuu työselityksen ja piirustusten mukaan tehtävistä IV- ja koneasennuksista tai IVkunnossapitotehtävistä. 3 Työssä vaaditaan toimialan kahden osaamisalueen hallintaa ja omatoimista toteutusosaamista projekti- ja kunnossapitotoimin noissa. Tehtävä koostuu työselityksen ja työpiirustuksen mukaan tehtävistä rakennusten kiinteistösähköverkon heikkovirta- ja vahvavirtaasennuksista (pois lukien järjestelmien koestamiseen ja käyttöön ottoon liittyvät mittaukset) tai tehtävä käsittää em. alueen heikkovirta- ja vahvavirtakunnossapito tehtävät. Tehtävä koostuu työselityksen ja piirustuksen mukaan tehtävistä IVasennuksista ja vaativista koneasennuksista tai tehtävä käsittää IV- ja koneasennusten kunnossapitotehtävät. 24/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry 4 Työssä vaaditaan itsenäistä, kokonaisvaltaista osaamista toimialan rakennustai teollisuuden kone- ja laiteasennuksissa. Tehtävä koostuu erikoisrakennusten (toimenpideosastoja, esim. kirurgiaosastoja, käsittävien sairaaloiden, voimalaitosten, teollisuuden tms.) vahvavirta- ja heikkovirtakokonaistoimituksista kiinteistötai prosessisähköistyksiss ä ja lisäksi näiden rakennusten erikoisjärjestelmien asennus- ja muutostöistä tai näiden kunnossapitotöiden kokonaistoimintojen itsenäisestä osaamisesta. Tehtävä koostuu vaihtelevien projektien kuten toimisto/liikerakennusten, isojen tuotantolaitosten, urheiluhallien ja kalliosuojien asennusten ja muutostöiden tai kunnossapitotöiden kokonaistoimintojen itsenäisestä osaamisesta. Palkkaryhmä 5 Tehtävät edellyttävät teknisen osaamisen (Pr 4) lisäksi eri osa-alueita suorittavan suurehkon työryhmän itsenäistä johtamista ja vastuuta työryhmän tehtävien mukaisista kokonaissuorituksista tai itsenäistä ja laaja-alaista asiakasvastuuta huolto- ja kunnossapitotehtävissä. Lisäksi edellytetään osoitettua taloudellista ajattelutapaa sekä tuottavuuden kehittämiskykyä asennustekniikoihin tai laitteiden teknisiin toimintoihin liittyen. Työssä tai tehtävässä vaaditaan palkkaryhmää 4 laajempaa ammattitaitoa, joka edellyttää jatkokoulutusta tai pitkäaikaista kokemusta. Täsmennyksiä sähköasennusta koskeviin työn vaativuusryhmittelyteksteihin Työntekijän osaamisen arvioinnissa sovelletaan kaikille toimialoille yhteisten sekä toimialakohtaisten työn vaativuusryhmittelytekstien ohella tämän työehtosopimuksen osapuolina olevien järjestöjen sopimia seuraavia täsmennyksiä sähköistysalaa koskeviin työn vaativuusryhmittelyteksteihin. 25/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry Palkkaryhmässä 2 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän seuraavien vahvavirta- tai heikkovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti työselityksen ja työpiirustusten mukaan. Vahvavirta-asennukset tai 1. Johtoteiden asennus 2. Johtojen asennus 3. Keskusten asennus 4. Kojeiden asennus 5. Kytkennät 6. Valaistusasennus Heikkovirta-asennukset Piirustusten mukaiset verkostojen asennukset ja kytkennät. Vaatimuksena kolmen riittävän laajaalaisen heikkovirtajärjestelmän verkostojen asennukset ja kytkennät piirustusten mukaisesti. Yrityskohtaisessa palkkausjärjestelmätyöryhmässä sovitaan ne heikkovirtajärjestelmät, jotka täyttävät em. laaja-alaisuuden ja joista työntekijän tulee osata kolme. Edellä mainitun laajaalaisuuden täyttävät esimerkiksi seuraavat järjestelmät: puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestelmät. Palkkaryhmässä 3 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän seuraavien vahvavirta- ja heikkovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti työselityksen ja työpiirustusten mukaan Vahvavirta-asennukset 1. Johtoteiden asennus 2. Johtojen asennus 3. Keskusten asennus 4. Kojeiden asennus 5. Kytkennät 6. Valaistusasennus ja Heikkovirta-asennukset Piirustusten mukaiset verkostojen asennukset ja kytkennät. Vaatimuksena kolmen riittävän laajaalaisen heikkovirtajärjestelmän verkostojen asennukset ja kytkennät piirustusten mukaisesti. Yrityskohtaisessa palkkausjärjestelmätyöryhmässä sovitaan ne heikkovirtajärjestelmät, jotka täyttävät em. laaja-alaisuuden ja joista työntekijän tulee osata kolme. Edellä mainitun laajaalaisuuden täyttävät esimerkiksi seuraavat järjestelmät: puhelin-, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestelmät. 26/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry Palkkaryhmässä 4 työntekijän osaamisen edellytetään käsittävän erikoisrakennusten, erikoiskohteiden ja niiden erikoisjärjestelmien vahvavirtaja heikkovirta-alueen töiden suorittamisen itsenäisesti ja kokonaisvaltaisesti työselityksen ja työpiirustusten mukaan Vahvavirta-asennukset 1. Johtoteiden asennus 2. Johtojen asennus 3. Keskusten asennus 4. Kojeiden asennus 5. Kytkennät 6. Valaistusasennus Koestus/käyttöönotto - eristysvastusmittaukset - releiden koestus - piirikoestus ja Heikkovirta-asennukset Piirustusten mukaisten verkostojen ja laitteiden asennukset ja kytkennät sekä koestus ja käyttöönotto. Vaatimuksena kolmen riittävän laajaalaisen heikkovirtajärjestelmän verkostojen asennukset ja kytkennät piirustusten mukaisesti sekä järjestelmien koestamiseen ja käyttöönottoon liittyvien mittausten ja ohjelmointitoimenpiteiden suorittaminen järjestelmän omalla ohjelmointimekanismilla. Yrityskohtaisessa palkkausjärjestelmätyöryhmässä sovitaan ne heikkovirtajärjestelmät, jotka täyttävät em. laaja-alaisuuden ja joista työntekijän tulee osata kolme. Edellä mainitun laaja-alaisuuden täyttävät esimerkiksi seuraavat järjestelmät: puhelin, atk-, paloilmoitin- ja kulunvalvontajärjestelmät. Työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt toteavat vielä täsmennyksinä edellisiin, että a) käyttöönottomittaukset eivät sisälly työn vaativuusryhmittelytekstien asettamiin osaamisvaatimuksiin b) neljännen palkkaryhmän osaamisvaatimuksiin sisältyvä ohjelmointi tarkoittaa laitteiston yhteydessä olevan ohjelmointilaitteen avulla tehtävää, esimerkiksi paloilmoitusaikajärjestelmän, murtohälytys- tai muun tällaisen laitteiston käyntiin ohjelmointia, ei varsinaista tietokoneohjelmointia c) sähköistysalan aikapalkkausta koskevat työn vaativuusryhmittelytekstit perustuvat sähköasentajia koskevilta osiltaan vahvavirta- ja heikkovirtatöiden soveltamiseen. Jos yritys suorittaa myös muita tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvia sähköalan töitä, tulee yrityksessä sopia näihin töihin soveltuvista töiden vaativuusryhmittely teksteistä, joita yrityksessä käytetään talotekniikka-alan aikapalkkausjärjestelmää sovellettaessa. 27/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry Henkilökohtaisen palkanosan määrittäminen yrityskohtaisessa järjestelmässä Henkilökohtaisen palkanosan määrittelyssä tulee huomioida yrityksen kilpailukyvyn parantaminen ja työntekijöitä motivoivan palkkausjärjestelmän yrityskohtainen luominen. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus ratkaistaan yrityksessä oheisen matriisin ja käytyjen kehityskeskustelujen perusteella. Jokaiselle työntekijälle on kuitenkin maksettava henkilökohtaista palkanosaa siten, että työntekijän henkilökohtainen aikapalkka on vähintään kohdan A 3 suuruinen. Kehityskeskustelun perusteella työntekijän on voitava kehittää itseänsä asetettujen tavoitteiden mukaan ja näin parantaa henkilökohtaista palkkaustaan. Työsuhteen kestäessä esimiehen ja työntekijän tulee vuosittain, ellei paikallisesti toisin sovita, käydä kehityskeskustelu, jonka perusteella työntekijän henkilökohtainen palkanosa määritetään. Vuoropuhelun on oltava avointa ja siinä on läpikäytävä työntekijän nykytilanne ammattitaidon, koulutuksen ja työyhteisöön sopeutumisen kannalta. Kehityskeskustelu voi johtaa vain henkilökohtaisen palkanosan paranemiseen tai pysymiseen ennallaan. Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa työnantajalla olisi oikeus päättää työntekijän työsuhde tämän käyttäytymisen perusteella, voidaan kehityskeskustelun jälkeen matriisin yksittäiseen kohtaan tai yksittäisiin kohtiin perustuvaa arviointia alentaa. Työntekijän henkilökohtainen palkanosa alenee tällöin samassa suhteessa. Kehityskeskustelussa käydään läpi seuraavat seikat (matriisi): TEKIJÄ Tekijöiden kuvaus 1 Työmäärä on aikaansaapa työssään 2 Työn laatu sitoutuneisuus yrityksen laatujärjestelmiin ja/tai laatunormeihin joutuu harvoin korjaamaan huolimattomuudesta tai ennakoitavista virheistä johtuvia puutteita 3 Yhteistyökyky kykenee työskentelemään onnistuneesti muiden kanssa 4 ottaa vastuun asiakkaasta 1 2 3 4 5 28/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry Asiakaslähtöisyys edustaa yritystä myönteisellä tavalla 5 Kehityskyky halu ja kyky oppia uusia asioita, tehtäviä ja menetelmiä 6 Taloudellisuus kustannustietoisuus 7 ammatillisen erikoistehtäväalueen Erikoisosaaminen osaaminen, joka ei sisälly perusluokituksessa huomioituun ja joka tuo lisäarvoa yritykselle 8 Yrityskohtainen jokin työntekijän ominaisuus, jolla on merkitystä työnteon kannalta 9 Yrityskohtainen jokin työntekijän ominaisuus, jolla on merkitystä työnteon kannalta Arviointimatriisin soveltaminen Jollei yrityksessä ole muuta sovittu, arviointimatriisin pystysarakkeet ovat pisteitä ja kultakin vaakariviltä kertyvien pisteiden painoarvo on sama. Riviltä kertyvä pisteluku kolme osoittaa, että työntekijän asianomainen ominaisuus vastaa keskimääräistä tasoa. Jos pisteluku on alhaisempi, työntekijän asianomainen ominaisuus on alle keskimääräisen tason. Kolmea suurempi pisteluku osoittaa vastaavasti työntekijän asianomaisen ominaisuuden olevan yli keskimääräisen tason. Jos yritys toimii useammalla paikkakunnalla tai useammassa toimipaikassa, tulee kaikkiin työntekijöihin soveltaa samoja henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperusteita. Henkilökohtainen palkanosa voi kuitenkin saman yrityksen eri paikkakunnilla olevissa toimipaikoissa olla erisuuruinen kuitenkin siten, että työntekijöiden henkilökohtainen aikapalkka on vähintään kohdan A 3 suuruinen. Työntekijän palkkaryhmän muuttuessa säilyy työntekijän henkilökohtainen palkanosa entisen suuruisena kuitenkin siten, että työntekijän henkilökohtainen aikapalkka on vähintään kohdan A 3 suuruinen. Erityisiä määräyksiä 1. Varastomiehet ja autonkuljettajat 29/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry a) Itsenäistä työtä tekevät varastomiehet ja autonkuljettajat sijoitetaan palkkaryhmään 2 ja b) toisen ohjauksessa työskentelevät varastomiehet ja autonkuljettajat sijoitetaan palkkaryhmään 1. 2. Ammatillisesta oppilaitoksesta ilman alan ammattiosaamisen näyttöä valmistuneet, oppisopimussuhteeseen alan perustutkinnon suorittamiseksi tulevat sekä 18 vuotta täyttäneet toimialan ammattikoulutusta vailla olevat sijoitetaan työhön tullessaan palkkaryhmään S. Sähköalan ammattiin perehtymässä olevien, ammattikoulutusta vailla olevien harjaantuminen on järjestettävä siten, että palkkaryhmä 1:n edellyttämät taidot saavutetaan viimeistään 24 kk:n kuluttua. Alan kolmivuotisen ammatillisen oppilaitoksen ilman alan ammattiosaamisen näyttöä suorittaneiden työntekijöiden harjaantuminen tulee vastaavasti järjestää siten, että palkkaryhmä 1:n edellyttämät taidot saavutetaan viimeistään 6 kk:n kuluttua ja palkkaryhmän 2 edellyttämä osaaminen, kun työntekijä on ollut palkkaryhmässä 1 yhden vuoden ajan. Aikuiskoulutuksen perustutkinnon näyttötutkintona suorittanut ja sen jälkeen vuoden alalla työskennellyt työntekijä sijoitetaan palkkaryhmään 1. Alan kolmivuotisen ammatillisen oppilaitoksen ammattiosaamisen näytöllä suorittaneet työntekijät sijoitetaan palkkaryhmään 1 ja viimeistään 6 kuukauden kuluttua palkkaryhmään 2. Pr S Oppisopimus ilman koulutusta Aikuiskoulutus näytöllä a-oppilaitos a-oppilaitos ilman näytöllä näyttöä 24 kk vuosi 6 kk Pr 1 ––– 6 kk vuosi Pr 2 3. Sisääntulopalkkaryhmän 24 kuukauden työssäoloa kertyy kesätöissä vain 18 vuotta täyttäneille. 4. Pääluottamusmiehelle annetaan tiedot yritys- tai toimipaikkakohtaisesta työntekijöiden palkkaryhmiin jakautumisesta, henkilökohtaisen 30/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry palkanosan suuruuden jakautumisesta keskimäärin ja mahdollisen pistepohjaisen järjestelmän muodostumisesta. Jos syntyy epäselvyyttä lähetetyn työntekijän palkkaryhmittelystä, pääluottamusmiehelle on annettava aineisto, jonka perusteella palkkaryhmittely on tehty. ___ Kohtaan ”8 § B URAKKAPALKAT” tehdään seuraavia muutoksia kohtiin 2.3, 5.2, 5.5 ja 8.3. 8 § B URAKKAPALKAT ___ Kohtaan ”2.3 Muut rajausehdot” lisätään kokonaan uusi viimeinen kappale: 2.3 Muut rajausehdot Urakkatyönä ei tehdä seuraavia töitä, elleivät urakalla tekemisestä ole osapuolet yhteisesti sopineet: a) laskutyönä tilatut työt. b) työt, jotka tehdään tilaajan työnjohdon alaisuudessa c) asuinrakennukset, joissa on 1-2 asuntoa. Mikäli työkohde on tilattu kiinteään hintaan, työ tehdään urakkamääräysten mukaan, elleivät osapuolet muusta sovi. Tätä sopimuskohtaa ei ole tarkoitettu sovellettavasti siten, että on aihetta epäillä tarkoituksena olevan urakkatyön kiertäminen. Epäselvissä tilanteissa tämän työehtosopimuksen osapuolina olevat järjestöt selvittävät asian ja puuttuvat siihen viipymättä. Mikäli työ on tilattu a) kohdassa tarkoitettuna laskutyönä, mutta se täyttää urakan rajausta koskevat kriteerit (2.1 ja 2.2) ja jos urakkatyön kiertämistä on aihetta epäillä ja työnantaja kieltäytyy selvittämästä asiaa tai jos järjestöt toteavat kyseessä olevan urakkatyön kiertäminen, maksetaan työstä urakan takuupalkka kohdan 5.3 mukaisesti. Kyseessä ei ole kuitenkaan urakkatyö, eikä työhön sovelleta urakkatyömääräyksiä. ___ Kohdassa ”5.2 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu” korvataan aiempi c)-kohdan teksti uudella tekstillä: 5.2 Muiden urakalla tehtävien töiden hinnoittelu ___ 31/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry c) sovittaessa kokonaishintaurakasta (könttä) työryhmän tulee saada tarvittavat tiedot, jotta työryhmä voi muodostaa käsityksen urakkahinnan muodostumisesta sekä urakkaan sisältyvästä työmäärästä. Tarvittavat tiedot voidaan antaa esim. piirustusten, työselitysten tai massalistojen muodossa. ___ Kohtaan ”5.5 Liittojen sopima poikkeus hinnoittelusääntöihin” lisätään kokonaan uusi viimeinen kappale: 5.5 Liittojen sopima poikkeus hinnoittelusääntöihin ___ Sovittaessa tämän kohdan perusteella kokonaishintaurakasta noudatetaan kohdan 5.2 c) määräyksiä, jolloin kokonaishintaurakan töiden takuupalkka on vähintään kohdan 5.3 mukainen. ___ Kohdan ”8.3 Urakkalaskelma” viimeistä kappaletta täydennetään aiemmasta: 8.3 Urakkalaskelma ___ Osapuolten laatiessa urakkalaskelmat erikseen voi eritellyn loppulaskelmansa ensiksi valmiiksi saanut esittää sen toiselle osapuolelle, joka on velvollinen antamaan esittäjälle todisteen laskelman esittämispäivästä. Toisen osapuolen on esitettävä vastalaskelma viimeistään kahden kuukauden kuluessa tästä. Mikäli vastalaskelmaa ei ole esitetty edellä mainitussa ajassa, tulee asia saattaa selvitettäväksi työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä. 19 TYÖRYHMÄT Sopijapuolet perustavat seuraavat työryhmät käsittelemään työehtosopimuksen tekstin muutostarpeita. Sopijaosapuolet kokoontuvat tarkastelemaan lokakuun 2015 loppuun mennessä työryhmien työskentelyn edistymistä ja niille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kummallakin sopijaosapuolella on edellisessä kappaleessa tarkoitetun tarkastelun jälkeen kohdassa 1 mainituin tavoin oikeus irtisanoa työehtosopimus päättymään 31.1.2016, mikäli se katsoo, ettei työryhmille asetettuja tavoitteita ole saavutettu. 19.1 Aikapalkkaustyöryhmä Työryhmä käy lävitse nykyisen työehtosopimuksen aikapalkkausmääräykset kokonaisuutena ja tarkastelee määräysten kehittämistarpeita. 32/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry 19.2 Urakkatyöryhmä Työryhmä käy lävitse nykyisen työehtosopimuksen asiaa koskevat määräykset kokonaisuutena ja tarkastelee määräysten kehittämistarpeita. 19.3 Ulkopuoliseen työvoimaan liittyvät TES-määräykset Työryhmä käy lävitse nykyisen työehtosopimuksen asiaa koskevat määräykset kokonaisuutena ja tarkastelee määräysten kehittämistarpeita. 19.4 Ydinvoimalaitosten rakentamista koskeva työryhmä Järjestöt perustavat työryhmän tarkastelemaan ydinvoimalaitosten rakentamista koskevia työn ehtoja ja rakentamisesta työehtosopimukseen mahdollisesti heijastuvia kehittämistarpeita. 20 HOITOVAPAA 20.1 Kokonaissuunnitelma Järjestöt suosittelevat kokonaissuunnitelman laatimista vanhempainloman ja hoitovapaan käyttämisestä. TT ja SAK ovat laatineet yhteisen lomakemallin ilmoitusmenettelyn selkeyttämiseksi ja työsopimuslain mukaisten oikeuksien varmistamiseksi. Lomakkeesta käyvät ilmi keskeiset vanhempainloman ja hoitovapaan käyttöönottoon liittyvät seikat. Lomaketta käyttäen suositellaan tehtäväksi kirjallinen kokonaissuunnitelma, josta ilmenevät perheen suunnitelmat vanhempainloman, isyysloman ja hoitovapaan käytöstä. Mikäli lain mukainen perusteltu syy vaatii ennakkoilmoituksesta poikkeamista, uusi ilmoitus voidaan tehdä laissa säädettyjen määräaikojen puitteissa. 20.2 Sairastuminen vanhempainloman tai hoitovapaan aikana Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa vanhempainloman tai hoitovapaan ajankohtaa ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteuttamista tai niin pian kuin mahdollista. Mikäli työntekijä oman sairautensa tai muusta syystä aiheutuneen työkyvyttömyyden vuoksi keskeyttää vanhempainlomansa tai hoitovapaansa, perustuu työntekijän työstä poissaolo työkyvyttömyyteen. Työnantajalla ei tällaisessa tapauksessa ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa ajalta, jonka vanhempainlomatai hoitovapaajakso työsopimuslaissa säädettyyn määräaikaan mennessä tehdyn ilmoituksen mukaan olisi kestänyt. 20.3 Työnteko muualla vanhempainloman tai hoitovapaan aikana Vanhempainloma tai hoitovapaa on tarkoitettu käytettäväksi lapsen hoitamiseen. Työskentely vapaan aikana on siten mahdollista vain, jos se voi tapahtua niin, ettei lapsen hoito esty tai häiriinny. Esimerkiksi iltatyö voi olla mahdollista, jos työ normaalisti on päivätyötä ja lapsen hoito on järjestetty iltaisin. 33/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry 21 MENETTELYTAPAMÄÄRÄYKSIÄ Työvoiman vähentämisjärjestystä koskeva kanneaika on sama kuin työsopimuksen päättämistä koskevissa riita-asioissa. Työsuhdeturvaan liittyvien menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamaa hyvityssakkoseuraamusta. Hyvityssakkoa ei voida tuomita työnantajalle myöskään sellaisten velvollisuuksien rikkomisesta, josta voidaan tuomita vahingonkorvausta, korvausta taikka hyvitystä. Allekirjoittaneet järjestöt pyrkivät työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopimaan, viedäänkö erimieliseksi jäänyt työsuhdeturva-asia yleisen oikeuden vai työtuomioistuimen ratkaistavaksi. 22 YHTEISTYÖ KOTIMAISISSA KONSERNEISSA Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että yrityksissä, jotka ovat osa suomalaista konsernia, tulee antaa vuosittain yhteinen selvitys henkilöstölle tai sen edustajille konsernin taloudellisesta tilasta. Selvityksestä tulee käydä ilmi konsernin tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät siltä osin kuin se toimii Suomessa. Tietojen antamisajankohdasta ja -tavasta päättää yritys. 23 TYÖNTEKIJÄKOHTAISET SOSIAALISET EDUT Sovittiin, että mikäli työnantaja on antanut tai hän ja työntekijät ovat keskenään sopineet suuremmista sosiaalisista eduista, kuten irtisanomisaika tms. kuin mitä nyt allekirjoitettu työehtosopimus työntekijälle antaa, ei näitä etuja työehtosopimuksen perusteella tule huonontaa. 24 TYÖSUOJELUVALTUUTETUN TOIMEENTULOTURVA TYÖSOPIMUKSEN PURKUTAPAUKSESSA Mikäli yleissopimuksessa tarkoitetun työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan ja työsuojeluvaltuutettu riitauttaa purkamisen, on työnantajan maksettava työsuojeluvaltuutetulle yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä, mikäli kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta. 25 LUOTTAMUSMIEHEN JA KÄRKIMIEHEN TEHTÄVÄT Luottamusmiehen ja kärkimiehen tehtävä-alueiden rajan selventämiseksi järjestöt toteavat, että työhön liittyvät järjestely- ja suoritustekniset kysymykset kuuluvat kärkimiehelle/työntekijälle. Palkkaan ja muihin työehtoihin liittyvät kysymykset siirtyvät luottamusmiehen tehtäväpiiriin vasta, kun asiasta ei työnjohdon kanssa ole päästy yhteisymmärrykseen. Luottamusmiestä koskevat määräykset ovat Sähköistysalan yleissopimuksessa, liite 4. 34/34 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry 26 KESKUSJÄRJESTÖJEN SOPIMUKSET, TULKINNAT JA TULKINTAOPAS Mikäli EK ja SAK sopivat muutoksista tai lisäyksistä sellaisiin tekemiinsä sopimuksiin, joiden perusteella allekirjoittaneet järjestöt ovat tehneet oman vastaavan sopimuksensa, ryhdytään välittömästi neuvottelemaan siitä, miten edellä mainitut muutokset tai lisäykset saadaan liitetyksi allekirjoittaneiden järjestöjen välisiin sopimuksiin. Allekirjoittaneet järjestöt toteavat, että EK:n ja SAK:n tulkintoja sovelletaan osana Sähköistysalan työehtosopimusta ja Sähköistysalan yleissopimusta, ellei edellä mainittujen sopimusten määräysten nimenomaisesta sanamuodosta muuta johdu. Järjestöt sitoutuvat laatimaan työehtosopimuskauden aikana yhteisen tulkintaoppaan Sähköistysalan työehtosopimuksen määräyksistä. 27 PALKKATILASTOTIEDOT Sähkötekniset työnantajat STTA ry sitoutuu toimittamaan sähköistysalan palkkatilasto- ja henkilöstötiedot Sähköalojen ammattiliitto ry:lle EK:n palkkatilaston tai sitä vastaavan muun kattavan tilastoaineiston valmistuttua. 28 PYÖRISTYKSET Sopimuskauden mukaiset palkkamääriin tulevat prosentuaaliset lisät lasketaan ja niitä koskevat tarkistukset suoritetaan siten pyöristä-en, että 49/100 snt tasoitetaan lähinnä alempaan ja 50/100 snt lähinnä ylempään täyteen senttiin. 29 NEUVOTTELUTULOKSEN OIKEUSVAIKUTUKSET JA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Osapuolet laativat tämän neuvottelutuloksen perusteella erillisen allekirjoituspöytäkirjan viipymättä, mikäli osapuolten toimivaltaiset hallintoelimet hyväksyvät tämän neuvottelutuloksen työehtosopimukseksi. Espoossa 6. helmikuuta 2015 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Sähköalojen ammattiliitto ry
© Copyright 2024