Lapuan kaupungin Henkilöstölehti 2/2015 12.10.2015 TÄSSÄ LEHDESSÄ MYÖS Kaupunginjohtajan palsta Konsultilta apua hallinnon uudistamiseen KESTÄVÄ Lapuan kaupunki ja Kiroileva Siili Kaupunginjohtajan palsta V iime syksynä toteutetun työhyvinvointikyselyn tulokset on käsitelty työyksiköissä. Lähes kaikissa työyksiköissä on laadittu askelmerkit, miten työpaikalla on syytä edetä kehittämistä vaativien asioiden kohdalla ruineeraamatta hyvin toimivia asioita. Myös palvelukeskukset ovat laatineet kehittämissuunnitelmat. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kehittämissuunnitelmat 28.9.2015 kokouksessaan. Seuraavassa muutamia nostoja tuloksista. Kaupunkimme tulokset ovat monin paikoin Kevan jo muissa kunnissa toteuttaman vertailuaineiston tasolla tai hivenen sitä paremmat. Myös avoimet vastaukset tukevat havaintoa Lapuan hyvistä tuloksista, sillä avoimissa vastauksissa tulee varsin paljon myönteistä palautetta etenkin työyhteisöstä ja työn mielekkyydestä. Jopa 82 % vastaajista olisi valmis suosittelemaan työpaikkaansa. Tämä on enemmän kuin vertailuaineistossa. Työtyytyväisyys on hyvällä tasolla, sillä 71 % vastaajista on tyytyväisiä työhönsä, mikä on hivenen enemmän kuin vertailuaineistossa. Esimiestoiminnan vahvuutena muuhun kuntasektoriin verrattuna erottuu esimiestoiminnan puolueettomuus ja oikeudenmukaisuus. Työyhteisön toimivuus saa Lapualla monen osa-alueen suhteen paremmat arvot kuin kunta-alan keskimäärin. Vahvuutena on erityisesti ristiriitojen ratkaisukyky ja suvaitsevaisuus. Vastaajista neljä viidestä kokee työyhtei-sön ilmapiirin erittäin tai melko hyvänä. Käytössä olevat työmenetelmät ja -välineet, oman työn arvostus ja oma työkyky samoin kuin aikeet työssä jatkamiseen yli oman eläkeiän ovat vahvempia kuin vertailuaineistossa. Kehittämiskohteista päällimmäiseksi nousevat esiin etenkin kehityskeskustelut, joita käydään yllättävän vähän (46 % Lapua vs. 67 % muu kuntasektori). Myös työn tavoitteista sopiminen on vähäisempää kuin kunta-alalla keskimäärin. Näyttää kuitenkin että tämä ei heijastu koko työyksikön tasolle, koska 77 % on sitä mieltä, että työyksikön jäsenet tietävät yksikön tehtävät ja toimintatavat. Tämä on selvästi enemmän kuin kuntaalalla keskimäärin. Noin viidennes vastaajista arvioi, että saa huonosti esimieheltä palautetta onnistumisestaan. Palautteen saanti arvioidaan huonommaksi kuin kunta-alalla keskimäärin. Myös esimiesten läsnäoloa toivotaan enemmän. Perehdyttäminen arvioidaan heikommaksi kuin vertailuaineistossa, kuten myös tiedonkulku ja työpaikkakokousten harvatahtisuus tai jopa täydellinen puuttuminen. Yhteisten asioiden käsittelyä kaivataan enemmän. Avoimissa vastauksissa toivotaan mm. enemmän palavereja ja kokouksia sekä rauhoitettua aikaa käsitellä tärkeitä perustyötä koskevia asioita. 2 TIAROOTUS Yleisesti voisi todeta, että kunta-alaa koskevien tutkimus-ten ja kokemusten perusteella henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia edistäviä tosiasioita ovat seuraavat: 1) osallistumis- ja vaikutusmahdollisuus omaan työhön so. Työtehtävät, työjärjestelyt, työtahti, työmenetelmät, työnjako ja laitehankinnat, 2) ripeän ja säännöllisen liikunnan määrä, myös omalla muulla terveyskäyttäytymisellä on merkitystä, kuten alkoholi, tupakka ja ylipaino, 3) sisältörikas ja monipuolinen työ, 4) johtamisen laatu ja 5) työpaikan ilmapiiri. Kuntatutkimuksissa on löydetty sellaisia työpaikkoja, joissa yhdistyvät alhaiset kustannukset sekä henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyys. Tällaisia korkeatuottoisia työpaikkoja kuvaa usein innostunut ilmapiiri, hyvin toimiva henkilöstöjohtaminen sekä palvelu- ja työprosessien sujuvuus. Viime vuosina esimiestaitojen rinnalla on alettu korostaa myös alaistaitoja, jolla tarkoitetaan velvollisuutta huolehtia työpaikan viihtyvyydestä, resurssien järkevää käyttöä, yhteistyökykyä työkavereiden ja esimiehen kanssa, mielipiteen ilmaisemista asioiden eteenpäin viemiseksi sekä aktiivista osallisuutta asioiden edistämiseksi. Esimies voi tukea alaistaitojaan pitämällä huolta työhön perehdyttämisestä, tavoitteiden jäsentämisestä esimerkiksi antamalla palautetta. Kysely uusitaan Kevan toimesta vuonna 2016, jolloin on mahdollista puolueettomasti arvioida, onko tilanne parantunut tai kenties huonontunut edellisestä kyselystä. Arto Lepistö kaupunginjohtaja Konsultti selvittämään kaupungin palvelujen, toimintojen, tehtävien ja henkilöstömäärän arviointia Kaupunginhallitus on päättänyt teettää konsulttiselvityksen palveluista, toiminnoista sekä henkilöstömääristä. Konsulteilta pyydetään ensin alustavaa arviota toimeksiannon sisällöstä ja hinnasta 30.10.2015 mennessä ja vasta sen jälkeen voidaan pyytää varsinaiset tarjoukset. Tietopyynnöt on lähetetty FCG Oy:lle, Yritystaito Oy:lle, konsultti Eero Laesterälle, NHG Oy:lle ja Promana Oy:lle. Tietopyyntöä voivat vastata myös muut alan osaajat. Valtuustossa, kaupunginhallituksessa ja talouden tasapainotustoimikunnassa on keskusteltu tarpeesta hankkia puolueeton asiantuntija arvioimaan ja selvittämään mm. mistä toiminnoista voidaan kokonaan luopua, mikä on oikein mitoitettu henkilöstömäärä ja mikä on kaupungin tulevaisuuden haasteisiin sopiva palvelu- ja johtamisjärjestelmä. Konsultin kautta voidaan hyödyntää saatua uutta tietoa ja saada kehityssysäyksiä esim. työprosesseihin, tuotteistamiseen ja moniosaamiseen. Konsulttiselvityksen aikana iso osa selvityksestä tehdään omana työnä. Konsultti on perehdytettävä työkenttäänsä, toimintaympäristöön ja toimintaverkostoihin. Konsulttityön onnistuminen vaatii mittavaa oman organisaation panostusta. Konsulttiselvityksessä on aina oltava mukana organisaation sisäinen työskentely, jossa kerätään aineistoja, tilastoja ja eri tahojen näkemykset mm. organisaatiouudistuksen tarpeista. Tällainen selvitys pitää sisällään johtavien viranhaltijoiden, esimiesten ja luottamushenkilöiden haastattelut esim. johtamisen ja resursoinnin nykytilanteesta, toiminnan arviointia sekä kyselyjä henkilöstölle. Edellä mainittujen lisäksi konsulttiselvityksen tulee ehdottomasti perustua palvelutarpeiden arviointiin. Organisaation rakenne ja painopisteet perustuvat aina palvelutarpeiden arviointiin ja poliittisiin päätöksiin tuotettavista palveluista. Tähän mennessä omin toimenpitein tehtyjä rakenteellisia uudistuksia tai rationalisointitoimenpiteitä ovat olleet:  Varhaiskasvatuksen siirto perusturvasta sivistystoimeen  Ruoka- ja tilapalvelujen keskittäminen ja siirto tekniseltä, sivistys- ja perusturvalautakunnalta kaupunginhallituksen alaisuuteen  Vanhustenhuollossa on tehty pitkään järjestelmällistä rakenneuudistusta laitoshoitopainotteisuudesta kohti avohoitoa  Palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto lasten päivähoidossa v. 2013  Kotihoidon kuntalisän lakkauttaminen v. 2013  Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lakkauttaminen  Poistojärjestelmää muutettiin v. 2014 lähtien siten, että menojäämäpoistoista siirryttiin tasapoistojärjestelmään.  Kaupungin toiminnoille tarpeettomien kiinteistöjen, osakkeiden ja osuuksien myynti  Teknisten palvelujen oman henkilöstön määrää on vuosina 2014 - 2015 supistettu 12 henkilötyövuodella (n. 13 % henkilöstön määrästä).  Vuosien 1999 - 2014 aikana on lakkautettu yhteensä yhdeksän kyläkoulua  V. 2013 alusta lakkautettiin vapaa-ajan lautakunta.  Parhaillaan on menossa omana työnä prosessi, jonka tavoitteena on fuusioida kaupungin omistamat asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt yhdeksi yhtiöksi. Ohjaustapojen uudistamiseen (säännöt, ohjeet, poliittinen ja operatiivinen johtamisjärjestelmä, organisaatiorakenne) liittyvät selvitykset ja esitykset, joilla on ollut tarkoitus vähentää turhaa byrokratiaa, lyhentää läpimenoaikoja ja parantaa asiakaspalvelua, on tehty v. 2012 syksyllä, mutta ovat edelleen keskeneräisiä. 1 / 2005 1 / 2006 Heimonkartanon tilat tyhjenevät Kaupunginhallitus päätti 7.9.2015 kiinteistöjaoston käsittelyn jälkeen hakea purkulupaa tyhjillään oleville Työterveystalon ja entisen Liuhtarin koulun väistötilana toimineille rakennuksille. Heimonkartanossa olevat kaupungin tilat päätettiin myös tyhjentää mahdollisimman pian. Elinkeinotoimenjohtajan ja yhteyspäällikön toimipiste sijaitsee jatkossa Teknisessä keskuksessa. Seinäjoen ja Jalasjärven alaiselle, Heimonkartanossa olevalle, maaseutu- ja lomatoimen henkilöstölle on järjestetty tilat Komentopaikasta. 2 / 2006 3 TIAROOTUS Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kai Pöntinen Onnittelut Tiarootukselle! Kymmenen vuotta on kulunut kuin siivillä. Sen ajan olemme saaneet nauttia Tiarootuksen julkaisuista. Onnittelut ja kiitokset tekijöille, erityisesti Esalle! Monia päivänpolttavia puheenaiheita on käynnissä. Talous, maahanmuutto, koulut jne, aiheita kirjoitukseen olisi yllin kyllin. 1 / 2007 Pyynnöstä kirjoitan pari sanaa viestinnästä. Viestintä ja varsinkin sisäinen viestintä on melkein aina riittämätöntä. Vaikka sitä tekisi kuinka, aina löytyy niitä jotka sanovat: Emmä tiänny! Viestintä on myös viestin vastaanottamista. Tiedon tulva pistää vastaanottajan myös tekemään valintoja. Olipa kyse kaupungin työntekijästä tai luottamushenkilöstä tietoa tulee joka tuutista. Me päättäjät joudumme usein hyvin lyhyelläkin aikajänteellä perehtymään laajoihinkin asiakokonaisuuksiin. Joskus, ja joidenkin mielestä usein, emme ymmärrä lukemaamme. Siksi kannattaa viestiä lyhyesti ja ytimekkäästi. Itse sorrun usein turhaan monisanaisuuteen. Niin näyttää olevan käymässä nytkin! Lopuksi totean, että suora puhe ja viestintä on aina tehokkainta ja perillemenosta voi olla aika varma. Viestitään eri välineillä, kysytään kun ei tiedetä ja vastataan kun kysytään. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teppo Ylitalo 2 / 2007 M-sana Ihan ensiksi isosti onnea 10-vuotiaalle! Lämpöiset kiitokset aktiiviselle toimituskunnalle ja kaikille tekijöille mielenkiintoisesta ja innostavasta lehdestä! Tiarootuksesta on kasvanut mainio tiedotusfoorumi. En liioittele yhtään, jos sanon, että lehti on osa Lapuan kaupungin menestystarinaa. Sillä Lapuan kaupungin ja muiden suomalaisten kuntien 150-vuotias historia on nimenomaan menestystarina. Suomalainen yhteiskunta on kasvanut vauraaksi, hyvinvoivaksi ja tasa-arvoiseksi. Ei täydelliseksi, mutta sellaiseksi, josta jokainen kunta-alan työntekijä voi olla aidosti ylpeä. Kyllä, myös juuri sinä. Kiitos työstäsi! Kadonneen kunnan metsästys Menestystarina, niin. Mutta miten siihen sopivat rajut rakennemuutokset ja talousahdinko. Mihin se vauraus ja hyvinvointi muka yhtäkkiä katosi? 1 / 2008 4 TIAROOTUS Se katosi hyvinvointiyhteiskunnan pahoinvointiin. Se katosi uuteen tekniikkaan ja kalliisiin koneisiin. Ja se katosi tiukkaan sääntelyyn ja kasvaneeseen byrokratiaan. Olemme vakavan paikan edessä: meillä ei ole enää varaa tähän kaikkeen. Paisutimme julkiset palvelut liian suuriksi. Siirsimme yhä useampia asioita yhteiskunnan hoidettaviksi, että meidän itse ei tarvitsisi. Sen vuoksi kunta ei ole enää niin kuin ennen. Siitä on tulossa jotain muuta. Mitä, sitä ei vielä tiedä tarkasti kukaan. Se on kuitenkin helppo nähdä, että kunnat ovat muuttuneet yhä enemmän yritysten kaltaisiksi. Ne ovat suuresti riippuvaisia talouden kehityksestä ja niiden muutosvauhti on lisääntynyt huimasti. Mahdoton ja mahdollinen tehtävä Kuntien tehtävät, toiminnot ja palvelut ovat uudelleen määrityksen kohteena, ei enempää eikä vähempää. Me joudumme miettimään uudelleen, mitä teemme, miten teemme ja miksi teemme. Mahdoton tehtävä! Ettäkö pitäisi vain unohtaa se, miten palvelut on luotu, miten organisaatio hiottu, miten kaikki on tehty tähän asti? 2 / 2008 Jos kärjistää, niin kyllä, siitä on kysymys. Mutta heti perään täytyy huomauttaa, että vanhan romuttaminen ei ole itsetarkoitus. Vanha tapa tai vanha organisaatio vain ei välttämättä enää toimi uudessa tilanteessa. Tehtävä on lähes mahdoton, se täytyy kaikkien myöntää. Mutta sellaisen haasteen edessä me kuitenkin olemme. Muutos on tosiasia. Muutos – M-sana – on aikamme vitsaus, jota emme pääse pakoon. Sen vuoksi haluankin kannustaa sinua, oman alasi asiantuntijaa, pohtimaan aktiivisesti muutosta omalla alallasi. Mikä on tärkeää, mikä vähemmän tärkeää? Millä tavalla asiat kannattaisi uudelleen -organisoida, jotta työmme olisi pienevän budjetin raameissakin yhä laadukasta, vaikuttavaa ja taloudellista? Olen vakuuttunut, että mitä lähempänä palvelutuotantoa uudet ratkaisut kehitetään, sitä toimivampia ne ovat. Siksi muutos ei ole vain johtajien tai päälliköiden asia, vaan meistä ihan jokaisen. 1 / 2009 Kukaan meistä ei voi jäädä odottamaan, että ylempää käy mahtikäsky tai että sitten vasta toimitaan kun viimeinen pakko tulee. Ylempänä ei välttämättä tunneta asiaa tarpeeksi hyvin ja eikä viimeisellä pakolla ole enää vaihtoehtoja: molemmissa tapauksissa tulee huonoja ratkaisuja, joista kärsivät sekä asiakkaat että työntekijät. Siispä ideoidaan, kehitetään, uudistetaan! Ei siksi, että kaikki muuttuu tai talous vaatii tai koska on pakko. Vaan siksi, että sitä Lapua ja lapualaiset meiltä nyt kaipaavat. Tämä on meidän koetinkivemme, meidän talvisotamme. Yhdessä eteenpäin! Kyllä me näistä maallisista selviämme. Selvisiväthän vanhempamme ja isovanhempamme siitä oikeastakin talvisodasta. Ja se oli kuitenkin – talvisota. 2 / 2009 5 TIAROOTUS TIAROOTUS-lehden ”isä” Juha-Pekka Manila: Henkilöstölehti yhteenkuuluvuuden lujittajana Idea Lapuan kaupungin omasta henkilöstölehdestä nousi keväällä 2005 hallintokeskuksessa. Kaupungin organisaatiossa oli juuri hiljattain tehty työhyvinvointikysely, jonka pohjalta haluttiin lisätä yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuutta ja tiedonkulkua konkreettisin keinoin. Ajatus henkilöstön ”oman” lehden perustamisesta osui juuri näihin tarpeisiin. 1 / 2010 2 / 2010 Ajatuksena oli nostaa esiin kaupungin eri hallinnonalojen tärkeitä puurtajia ja tuoda heidän ääntään esiin mm. henkilöhaastattelujen kautta. Lehdestä haluttiin tehdä henkilöstön ”näköinen” ja kepeä, josta ei puutu myöskään huumoria. Tästä osoituksena mm. hauska Köpin tuumingit osio sekä kivat ruokareseptit! Lehdelle haluttiin osuva nimi ja nimikilpailun lopputuloksena saimmekin sille hienon lapualaistyylisen nimen ”Tiarootus”. Lehteä tehtiin mukavassa porukassa ja pilke silmäkulmassa. Lehteä teki pieni porukka eri hallinnonaloilta, allekirjoittaneen toimiessa työryhmän puheenjohtajana ja yhtenä juttujen kirjoittajista. Heti alkuun haluttiin pitää ilmestymistahti sopivan ”harvana” n. 3-4 numerossa vuodessa, jotta pystyttäisiin laadukkaaseen ja hyvään valmisteluun joka numeron osalta kaikkien muiden työkiireiden ohella. Juha-Pekka Mannila vanhimman poikansa Iivarin kansOn ilo ja hauska huoma- sa kesällä 2015. ta, että lehti on säilyttänyt omaleimaiset piirteensä ja mielenkiintoisen sisältönsä näihin päiviin saakka. Sillä on edelleen paikkansa tiedonkulun edistämisen, yhteenkuuluvuuden ja tätä kautta myös työhyvinvoinnin kannalta. Nykyisessä nopean tiedonkulun ja sosiaalisen median maailmassa työyhteisöä lujittavalle, perinteiselle henkilöstölehdelle on ehdottomasti oma paikkansa. Allekirjoittaneelle jäi lämpimät muistot lehden tekemisestä ja toivoo sille pitkää ikää! 1 / 2011 6 TIAROOTUS Allekirjoittanut toimii edelleen ”samassa” organisaatiossa, mihin alkuvuodesta 2008 lähdinkin, eli valtion aluehallinnossa henkilöstösuunnittelijana. Viraston nimi muuttui tosin 1.1.2010 Etelä-Suomen lääninhallituksesta Etelä-Suomen aluehallintovirastoksi. Toimipaikkani muuttui kesällä 2015 Tampereelle, mikä oli mieluisa muutos etenkin työmatkojen ja perheen vuoksi. Asumme synnyinkaupungissani Nokialla ja meillä on nyt kolme lasta (2, 4 ja 6 –vuotiaat Elias, Iisa ja Iivari). Myös v. 2005 työn ohessa alkaneet kauppatieteiden opinnot ovat edenneet. Valmistunen lähiaikoina Vaasan yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi pääaineena henkilöstöjohtaminen. Vaasan reissujen yhteydessä on tullutkin monta kertaa ajeltuja Lapuan kautta, on ollut hieno nähdä, miten kaupunki on vuosien varrella muuttunut! Kronikka: Kymmenen vuotta henkilöstölehteä Lokakuun 3. päivänä näki päivänvalon ensimmäinen nykymuotoinen henkilöstölehti. Palon lehden tekoon aiheutti silloinen kansliasihteeri Juha-Pekka Mannila, joka oli saanut idean lehdestä työhyvinvointikyselyn tuloksena. Lehti onkin tärkeänä osana henkilöstölle suunnattua tiedonvälitystä vielä tänäkin päivänä. Vaikka Lapuan Sanomat ja Ilkkakin uutisoivat myös Lapuan kaupungin henkilöstöä koskettavista asioista, on henkilöstölehdessä mahdellista avata asiat perinpohjaisemmin. Tärkeitä lehdessä olleita uutisia ovat olleet henkilöstölle järjestetyt muistamistilaisuudet, palkkaukseen ja muihin palvelussuhteen ehtoihin tulleet muutokset, erilaiset henkilökuntaesittelyt sekä uusien rakennusten käyttöönotto. Myös kaupunginjohtajan Tiarootusta värkänneet lehtitoimikunnan jäsenet palsta on ollut jokaisen Marja Jäätteenmäki Sivistyskeskus lehden kakkossivun anLiisa Koskiahde Tekninen keskus tia. Kaupunginjohtajille Päivi Luhtala-Sipilä Hallinto-/perusturvakeskus Latva-Rasku ja Lepistö kiitos ahkerasta osallistu- Päivi Niemistö Hallintokeskus misesta. Myös taloon Juha-Pekka Mannila Hallintokeskus töihin tulleet ja lähteneet Marja Sipilä Tekninen keskus on lueteltu jokaisessa Maritta Sipilä Sivistyskeskus lehdessä. Ja reseptejä Hallintokeskus on luettu kaikista lehdistä Esa Tienhaara 2 / 2011 ensimmäistä lukuun ottamatta. Lehti pyritään toimittamaan ”asiakkaille” mahdollisimman kattavasti. Sähköpostin lisäksi lehdestä tehdään 150 kappaleen painos mm. perhepäivähoitajille. Lisäksi uusin TIAROOTUS on kaupungin nettisivuilla luettavissa. Kuvat lehteen on otettu aluksi pääasiassa pienellä HP:n kameralla, nykyään käytössä on Nikonin ihan asiallinen kamera. Osa kuvista tulee tietenkin juttujen mukana. 1 / 2012 Lehtitoimikunta kokousti 20.8.2015, jolloin mietittiin 10-vuotisjuhlajulkaisuun tulevia juttuja ym. Toimikunnasta olivat paikalla Päivi Niemistö Päivi Luhtala-Sipilä, Maritta Sipilä ja Esa Tienhaara. Kuva: Marja Jäätteenmäki. 2 / 2012 7 TIAROOTUS Osattiin sitä ennenkin Esittelyssä henkilökuntalehti vuodelta 1986 1 / 2013 Henkilöstölehti TIAROOTUS ei suinkaan ole ihan ensimmäistä kertaa ”keksitty” tuote. Osattiin sitä ennenkin. Toimituksen käsiin osui Henkilökuntalehti 1/86. Tuolloisen lehden toimituskunnassa olivat vs. kaupunginlakimies Tapio Huttunen (päätoimittaja), siivooja Marja Linkoaho, terveydenhoitaja Seija Rantamäki, opettaja Heikki Hantula ja sosiaalitarkkaaja Pekka Siipola (toimitussihteeri). Otteita lehdestä 2 / 2013  ”Tiedottamisen tarve on synnyttänyt kaupunkiin henkilöstölehden. Laaja-alaisen lehden tehtävänä on muun ohella toimia sisäisenä tiedottajana. Lehden ilmestymistiheys huomioiden se ei kuitenkaan voi olla ainut tiedonvälittäjä. Tämän lisäksi tarvitaan kaikki muut sisäisen tiedottamisen välineet. Parhaillaan on tutkittavana henkilöstötiedotteen kehittäminen.” (Tapio Huttunen)  ”Henkilökuntalehti lähentää myös henkilökuntaa. Eri ammattikuntien toimenkuvat ovat vieraita toisille työntekijöille. Henkilökuntalehti olisi oiva areena eri ammattien ja niiden toimenkuvien esittelyn.” (Seija Rantamäki)  ”Kaupunginhallitus käsitellessään vuoden 1986 talousarviota, ei osannut vielä suhtautua tällaiseen asiaan (henkilöstölehteen) riittävällä vakavuudella, eikä myöntänyt lehden toimittamiseen kuin 500 markkaa. Yritin perustella asiaa pitkään ja monelta taholta, mutta turhaan.” (Pekka Siipola, Pekka oli tuolloin myös kaupunginhallituksen jäsen)  ”Lapuan kaupungissa siivoustyön mitoitus on aloitettu viime vuoden lopussa. Lapuan kaupungin terveyskeskus on mitoitettu ja koulupuolella mitoitusta aloitellaan.” (siivoustyönjohtaja Tuula Annala)  Usean vuoden valmistelun tuloksena kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungille henkilöstöpoliittisen ohjelman. Ohjelma sisältää ne periaatteet ja tavoitteet, joita kaupunki henkilöstöpolitiikassaan noudattaa.” (Huttunen) Toimituksen tiedossa ei ole, jäikö tämä lehti tuolloin lajissaan ainoaksi. Mikäli jollain on tietoa tai peräti tallella muita tuolloin ilmestyneitä lehden numeroita, ottakoon yhteyden Päivi Luhtala-Sipilään tai Esa Tienhaaraan. Äänestä paras Tiarootuksen kansilehti – voita palkinto! 1 / 2014 8 TIAROOTUS Tämän lehden sivujen reunoilla on nähtävänä kaikkien aiemmin ilmestyneiden TIAROOTUS-lehtien kannet. Tehtävänäsi olisi äänestää mielestäsi paras kansilehti. Äänestykseen voi osallistua joko sähköpostilla osoitteella [email protected] tai tekstiviestillä numeroon 044 438 4006. Viestiin ja sähköpostiin omat yhteystiedot sekä tietysti äänestämäsi lehden numero. Äänestysaikaa on 15.11.2015 saakka. Äänestäneiden kesken arvotaan seuraavat palkinnot:  Kultakulman lahjakortti  Herättäjän kirjakaupan lahjakortti  3 kpl yllätyspalkintoja Äänestyksen tulos ja voittajien nimet julkaistaan seuraavassa TIAROOTUKSESSA. 2 / 2014 on jälleen myllerryksessä. Niin kuin oli myös kymmeKauppakatu nen vuotta sitten, jolloin ilmestyi ensimmäinen henkilöstölehti. Silloin uusittiin vesijohtoja. Nyt taas on vuorossa vähän isompi urakka, kun alikulkusita uusitaan. Kymmenen vuoden kuluessa Kauppakatu on kokenut muutakin: ison muutoksen nelikaistaisesta ajoväylästä kaksikaistaiseksi viihtyisäksi kaduksi. Tiarootus-lehden toimitus kiittää kaikkia lehden sisällön tuottamisenn vuosioen varrella osallistuneita henkilöitä. 1 / 2015 Liikuntatoimessa kehittämishanke Kaupunginhallitus päätti 15.6.2015 sivistyslautakunnan esityksestä, että liikuntatoimen toimintojen selvitykseen perustetaan liikuntatoimen kehittämishanke ajalle 1.10.2015 - 30.9.2018. Liikuntapalveluiden ja osin teknisten palveluiden aiemmin toteutetussa yhteistyö- ja kehittämisselvityksessä päästiin ratkaisuihin osassa selvitetyissä asioissa mm. liikunta- ja ohjauspalveluiden, Patruuna-Areenan toiminnan tehostamisesta sekä jäähallin jäänhoidosta ja valvonnasta tiettyinä aikoina. Monta asiaa vaatii silti selvitystä ja uudelleen miettimistä. Lisäksi selvitykseen on hyvä liittää myös nuorisotoimen kanssa tehtävä yhteistyö tai peräti yhteensulautuminen. Selvityksessä on hyvä ottaa huomioon myös opetus- ja teknisen toimen kanssa tehtävä yhteistyö. Hankkeen keskeisimmät tavoitteet ovat:  toiminnan kehittäminen/tehostaminen liikuntahallin ja uimahallin yhteydessä  Patruuna-Areenan toiminnan tehostaminen, erityisesti kesä-syksy aikana  Jäähalli-osakeyhtiön toiminnan jatkaminen  sähköisen ajanvarausjärjestelmän käyttöönottaminen liikuntapalveluissa  Alangon päiväkotikouluhankkeessa mukana olo liikuntahallin ja ulkoliikuntaalueiden osalta  ulkoliikuntapaikkojen kehittäminen ja toiminnan tehostaminen mm. hiihtomajan, raviradan, Simpsiön sekä muiden ulkoliikunta-alueiden osalta  yhteistyö-, ohjaus- ja johtamisjärjestelmäselvityksen tekeminen, osaltaan liittyen nuorisopalveluihin, opetustoimeen ja tekniseen toimeen  muut hankkeen aikana esiin tulevat kehittämistyöt ja -selvitykset eri järjestäjätahojen kanssa. Kaupunginhallituksen aikaisemmin tekemä päätös liikuntaviheralueiden hoidon siirtämisestä viherlaitoksen alaisuuteen päätettiin myös palauttaa uuteen selvitykseen hankkeen aikana. 9 TIAROOTUS KESTÄVÄ Lapuan kaupunki ja Kiroileva Siili Seinäjoen seudun kunnat ovat tehneet yhteistä ilmasto- ja energiansäästötyötä vuodesta 2009. Työn laatiminen aloitettiin Seinäjoen kaupungin toimesta. Vuodesta 2010 lähtien Lapuan kaupunki on koordinoinut toimintaa. EteläPohjanmaan energiatoimisto Thermopolis Oy on ollut alusta lähtien mukana hankkeen toteutuksessa. Nykyään ilmastotyö toimii nimellä Kestävä, joka on lyhennelmä Kestävästä Seinäjoen seudusta. Ilmastotyötä tehdään tällä hetkellä kuntien yhteisellä projektirahoituksella. kiinteistöjen lämmön talteenottoihin. Mee nettiin p#*”#¨#?! Syksyllä 2014 Kiroileva Siili lähti säästämään energiaa julisteiden muodossa kaikkien Seinäjoen seudun kuntien (Lapua, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka, Kuortane ja Seinäjoki) ala- ja yläkouluille. Tänä syksynä julisteita on jaettu lukioihin. Nyt Kiroileva Siili on lähdössä myös kuntien muihin toimipisteisiin. Mikäli julisteita haluaa saada omaan toiEnergiansäästötiimi toimii ja energiankulutusta seurataan mipisteeseensä, yhteydenotot Johanna Hanhilalle p. 044 738 0022. Kestävä Seinäjoen seutu -ilmastotyön toiKiroilevan Siilin muistuttamat minta perustuu kuntien yhteistyöhön ja aiheet eivät ole esillä ainoastiedonvaihtoon, keskustelevaan työryhmätaan julisteissa. Kiroileva Siili työskentelyyn ja tiedottamiseen. Vuoden koulukampanjasivuille on koottu 2015 alussa Lapuan kaupunki perusti kattavat materiaalipaketit teokunnan sisäisen energiansäästötiimin, riatiedosta käytännön ohjeisiin. jossa eri hallintokunnat ovat edustettuina. Koulukampanjaan liittyvät oppiTiimissä käydään läpi niitä asioita, jotka materiaalit on suunniteltu avukvaikuttavat konkreettisesti kuntatalouteen si opettajille ja opiskelijoille, mutta niihin kannattaa myös kaupungin henkilöstön tutustua. Materiaalit ovat ympäristöä ajatellen sähköisinä versioina www.kestavaseinajoenseutu.fi sivustolla. Faktatiedon lisäksi oppimateriaaleista löytyy erilaisia pelejä ja videoita sekä mm. hulvattoman hauska tutkijatohtori Teemu Palosaaren käsikirjoittama Hiilivapaakuunnelma. Vakavista asioista kertomisen ei tarvitse olla haudanvakavaa. Seinäjoen seudun kuntien uutisia käsitellään myös KESTÄVÄ – uutiskirjeessä, joka ilmestyy ja kunnan kes- neljä kertaa vuodessa. tävän kehityk- Tärkeässä osassa sekä kuntatalouden kannalta, että ilmassen toimintaan tonmuutoksen hillitsemisessä on energian säästäminen. sekä energian- Siinä tehtävässä jokaisen henkilökohtaisilla päätöksillä ja säästämisen valinnoilla on merkitystä. Esimerkiksi elektroniikkalaitteisiin eri keinoihin. kuluu energiaa myös silloin, kun niitä ei käytetä. TietokoEnergiansääs- neen, tulostinten ynnä muiden laitteiden valmiustilassa tötiimin toimin- pitäminen kuluttaa sähköä ja sammuttamalla laitteet voinan tuloksena daan säästää sähköä yllättävän paljon. Virran poiskytkemitämän syksyn aikana osaan Lapuan kaupungin kiinteistöistä nen on myös turvallisuustekijä, elektroniikkalaitteista syttytehdään esimerkiksi jätehuollon toimintasuunnitelmia ja neet tulipalot ovat melko yleisiä. Yleisesti myös kannettavat ainakin yhteen kiinteistöön energian- ja materiaalinkäytön tietokoneet kuluttavat vähemmän energiaa kuin pöytätietokartoitus käyttäjien näkökulmasta. Myös tiedotusta henkikoneet. löstölle lisätään. Lisätietoja ilmastotyöstä: Lapuan kaupunki liittyi vuonna 2012 kuntien energiaohjelMika Yli-Petäys, p. 044 438 4200, mika.yli-petays(at) maan (KEO), joka velvoittaa vuosittaiseen energiankäytön thermopolis.fi seurantaan ja toimenpiteiden raportointiin. Sopimuskausi Mirva Korpi, p. 044 438 4710, mirva.korpi(at)lapua.fi päättyy vuoden 2016 lopussa. Hankkeen takana on KESTÄVÄ-verkostot ilmastotyön Tähän mennessä Lapuan kaupunki on mm. seurannut enervauhdittajina, joka on Seinäjoen seudun kuntien giankulutustaan ja säästötoimenpiteidensä vaikutuksia. (Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kuortane, Kurikka, Lapua Vuoden 2017 puolella selviää, onko Lapuan kaupunki pääsja Seinäjoki) yhteinen projekti. Tavoitteena on tehdä syt Kuntien energiaohjelmassa määriteltyyn 9 % energiankuSeinäjoen seudun ilmastostrategian tavoitteista totta. lutuksen säästötavoitteeseensa vuosien 2008 ja 2016 välilLisätietoa hankkeesta sekä mm. KESTÄVÄ-uutiskirlä. Hyviä tuloksia on odotettavissa, sillä Lapualla on tehty jeestä: www.kestavaseinajoenseutu.fi merkittäviä parannuksia esimerkiksi katuvalaistukseen ja 10 TIAROOTUS Tässä lehdessä luetellaan ne viranhaltijat ja työntekijät, jotka ovat tulleet vakinaiseen palvelukseen kaupungille tai lähteneet vakinaisesta palveluksesta 1.3. 30.9.2015 välisenä aikana. Vakinaisesta palvelussuhteesta lähteneet 1.4.-30.9.2015 Björkbacka Anne, sairaanhoitaja 21.4.2015 Fränti-Nurmi Pirkko-Liisa, luokanopettaja 31.7.2015 Harju Marketta, kirjastosihteeri 30.6.2015 Holma Maija, lähihoitaja 31.8.2015 Hänninen Petri, lvi-insinööri 31.7.2015 Koivuranta Raili, perhepäivähoitaja 30.4.2015 Laakeri Terttu, palkkasihteeri 31.5.2015 Lehto Ulla, lähihoitaja 31.8.2015 Luoma Tarja, koulunkäynnin ohjaaja 20.8.2015 Malin Riitta, erityisopettaja 31.7.2015 Mustajärvi Johanna, erityisluokanopettaja 31.7.2015 Mäkelä Risto, vanhempi putkiasentaja 30.9.2015 Pentinmäki Liisa, lähihoitaja 3.6.2015 Pirkkalaniemi Leila, perhepäivähoitaja 20.5.2015 Ritamäki Marja, lähihoitaja 31.8.2015 Salo Maria-Leena, perhepäivähoitaja 24.9.2015 Smolander Seppo, ala-asteen rehtori 31.5.2015 Taini Pirkko-Liisa, hammashoitaja 30.6.2015 Tirkkonen Pirjo, erityisluokanopettaja 31.7.2015 Ulvila Arja, perhepäivähoitaja 31.7.2015 Vänskä Maija-Liisa, luokanopettaja 31.7.2015 Vakinaiseen palvelussuhteeseen tulleet 1.4. - 30.9.2015 Alanen Kaisa, perhepäivähoitaja 1.8.2015 Alho Heli, sairaanhoitaja 3.8.2015 Hahtokari Mirva, tilahuoltaja 1.6.2015 Hangasmäki Tanja, perhepäivähoitaja 1.8.2015 Heikkilä Erja, lähihoitaja 3.8.2015 Hernesniemi Johanna, sairaanhoitaja 4.5.2015 Hämäläinen-Laitinen Satu, erityisluokanopettaja 1.8.2015 Ikola Leena, lähihoitaja 1.9.2015 Kaitalahti Miia, sairaanhoitaja 10.8.2015 Kallioniemi Tiina, lähihoitaja 1.8.2015 Kangasluoma Johanna, perhepäivähoitaja 1.8.2015 Pekoni-sienipasta  1pkt pekonia  1 sipuli  sieniä (esim. tuoreita herkkusieniä, 1 prk herkkusieniä tai muita mieleisiä sieniä)  n. 2 rkl vehnäjauhoja  2,5 dl ruokakermaa maustamatonta tai esim. Pekoni & Sipuli maustettu ruokakerma)  Suolaa  rouhittua mustapippuria kuivattua persiljaa)  tuorepastaa Pilko pekoni pieniksi paloiksi ja paista se pannulla omassa rasvassaan. Nosta paistettu pekoni hetkeksi pois pannulta. Jos haluat, voit laittaa pekonit talouspaperin päälle, jolloin ylimääräinen rasva imeytyy pois. Kuori ja hienonna sipuli, pilko sienet sopivan kokoisiksi paloiksi. Kuullota sipulit pannulla pekonin rasvassa, lisää sienet ja anna niiden kypsyä hetki. Ripottele vehnäjauhot sipulien ja sienten päälle, kääntele niitä hieman jotta jauhot sekoittuvat hyvin. Lisää ruokakerma, sekoita. Anna kastikkeen hautua hetki miedolla lämmöllä, sekoita muutaman kerran. Mausta suolalla ja mustapippurilla, lisää kuivattu persilja. Lisää valmiin kastikkeen joukkoon paistettu pekoni. Kypsennä tuorepasta. Sekoita kastike tuorepastan joukkoon ja annostele lautasille. Uusille tervetuloa ja lähteneille menestystä! Kangasluoma Kaija, tilahuoltaja Ketola Kataliina, lähihoitaja Ketola Sari, kotihoidon johtaja Kirsilä Vuokko, erityisluokanopettaja Kivistö Mari, tilahuoltaja Kohtala-Friberg Kaisa, luokanopettaja Kujala Aino, tilahuoltaja Kylkisalo Leena, osastonhoitaja Lahtinen Hanna-Kaisa, geronomi Malo Hanna-Kaisa, lähihoitaja Martikkala Suvi, terveyskeskuslääkäri Marttala Päivi, tilahuoltaja Pakarinen Tiina, lehtori Paloniemi Miika, kiinteistöhuoltaja Peltola Riikka, hammashoitaja Pienimäki Jonna, lähihoitaja Porola Maiju, luokanopettaja Pöntinen Sara, lastentarhanopettaja Rantamäki Marika, geronomi Rintala Satu, sairaanhoitaja Ruostekoski Sari, lähihoitaja Saari Tarja, sairaanhoitaja Seppä Hanna, luokanopettaja Seppälä Kirsi, perhepäivähoitaja Similä Tarja, sosiaalityöntekijä Suokko Marjut, perhepäivähoitaja Suutala Katariina, lähihoitaja Tick Jonna, perhepäivähoitaja Valasmo-Salmela Mari, luokanopettaja Vannesluoma Eija, luokanopettaja Vaskivuori Anitta, ruoanjakaja-siivooja Vatanen Lioudmila, koulunkäynnin ohjaaja Virtanen Tiina, sairaanhoitaja Wargelin Jutta, erityisopettaja Yli-Paavola Annukka, luokanopettaja 1.8.2015 3.8.2015 1.8.2015 1.8.2015 1.9.2015 1.8.2015 17.8.2015 1.9.2015 3.8.2015 3.8.2015 1.9.2015 10.8.2015 1.8.2015 1.7.2015 1.8.2015 3.8.2015 1.8.2015 1.9.2015 3.8.2015 20.7.2015 1.9.2015 1.4.2015 1.8.2015 1.6.2015 1.9.2015 1.8.2015 1.8.2015 1.8.2015 1.8.2015 1.8.2015 1.8.2015 1.9.2015 3.8.2015 1.8.2015 1.8.2015 Poikien Makaronilaatikko Ainesosat: · Makaroni 5 dl · Jauheliha 750 g · Sipuli 1-2 kpl · Kananmuna 2 kpl · Maito 3-4 dl · Sulatejuusto ½ pakettia · Pekoni sopivasti Mausteet: · Suola (sekä jauhelihaan että munamaitoon) · Valkopippuri (sekä jauhelihaan että munamaitoon) · Paprikamauste(sekä jauhelihaan että munamaitoon) · Soijakastike (ripaus vain jauhelihaan paistovaiheessa) Ohjeet: Makaronit kiehumaan. Sekaan suolaa ja tilkka öljyä. Pilko sipulit. Paista jauheliha. Lisää sipuli ja mausteita. Paista pekoni lisäksi. (on hyvä pilkkoa se etukäteen). Tee munamaito mausteineen (kananmunat, maito ja mausteet sekoitetaan erillisessä kipossa). Sekoita kaikki voilla reunoilta voideltuun uunivuokaan yhdessä sulatejuustokuutioiden kanssa. Uunissa 200 asteessa 45 min. Kiitos resepteistä Kaisa Piipariselle ja Petri Saunamäelle! He haastavat seuraavaksi Rami Luoma-Nirvan ja Riina Rintamäen avaamaan reseptikirjansa seuraavassa lehdessä. 11 TIAROOTUS tiarootus Vastaava toimitussihteeri Päivi Luhtala-Sipilä, 438 4032, taitto Esa Tienhaara, 438 4006 Toimituskunta: Esa Tien-haara, Hallintokeskus; Maritta Sipilä, Sivistyskeskus; Päivi Luhtala-Sipilä, Perus-turvakeskus Kuvat Esa Tienhaara, ellei toisin mainittu. LIIKUNTAPASSI Urheilutalo kaytossasi Myös v. 2015! Passin arvo 100 euroa Omavastuu 30 euroa Varmista, maksaako ammattiyhdistyksesi omavastuun. Lisätietoja Urheilutalolta, puh. 438 4593 Jaa-a…… Pitääkähän sitä ruveta tuumaamahan jotaki vähä uurenaikaasempaa ku ei tämä paperi taira enää kantaa seuraavaa kymmentä vuatta…. Tiesitkö tämän eläkeasioista Uusi tekstiviestipalvelu ilmoittaa saapuneista asiakirjoista Omat eläketietosi -verkkopalveluun saapuvat sähköisessä muodossa kaikki Kevasta henkilöasiakkaalle osoitetut asiakirjat ja kirjeet. Nyt asiakkaalla on mahdollisuus saada ilmoitus tekstiviestillä ja/tai sähköpostitse siitä, kun palveluun on saapunut uusi asiakirja. Ilmoitus on asiakkaalle maksuton. Tekstiviestipalvelun tilaaminen Voit tilata ilmoituksen Kevan kotisivuilla Omat eläketietosi -palvelussa, jonne kirjaudutaan pankkitunnuksilla. Palvelussa on Tilaa ilmoitus -sivu, jossa tilaus on helppo tehdä. Ilmoitustavaksi voit valita tekstiviestin ja/tai sähköpostin. Kun olet tilannut ilmoituksen, ja sinulle saapuu palveluun vaikkapa eläkepäätös, lisätietopyyntö tai vastauskirje asiakasneuvonnasta, saat heti tiedon siitä. Poikkeuksena tähän ovat eläkkeensaajien vuosikirjeet ja maksukirjeet, joista ei toistaiseksi voi saada ilmoitusta. Tietoturvallisuussyistä ilmoitusviestit eivät sisällä linkkejä ja viestintä on yhdensuuntaista: ilmoitusviestiin ei voi vastata. Lähettäjänä lukee Keva (numeroa ei näy). Siirrämme vähitellen postitse lähetettäviä tulosteita sähköisiksi ja helpotamme näin myös asiakkaidemme arkea arkistoimalla ne heidän puolestaan. Tämän myötä tilauksen yhteydessä päättyvät samalla asiakirjojen paperipostilähetykset – kaikki asiakirjat ja kirjeet ovat luettavissa Omat eläketietosi -palvelussa. Vuosikirjeet ja maksukirjeet lähetetään toistaiseksi edelleen postitse. Uudistunut ulkoasu ja lisää palvelua parantavia ominaisuuksia Omat eläketietosi -palvelun ulkoasu on kokonaan uudistettu ja sisältö mukautuu käyttäjäystävällisesti niin mobiili- kuin pöytälaitteille. Eläkkeen hakija näkee eläkehakemuksen käsittelyvaiheen ja eläkkeensaaja voi korottaa veroprosenttiaan