TÄSSÄ LEHDESSÄ MYÖS

Lapuan kaupungin Henkilöstölehti
2/2015 12.10.2015
TÄSSÄ LEHDESSÄ MYÖS
Kaupunginjohtajan palsta
Konsultilta apua hallinnon uudistamiseen
KESTÄVÄ Lapuan kaupunki ja Kiroileva Siili
Kaupunginjohtajan palsta
V
iime syksynä toteutetun työhyvinvointikyselyn tulokset
on käsitelty työyksiköissä. Lähes kaikissa
työyksiköissä on laadittu askelmerkit, miten
työpaikalla on syytä edetä kehittämistä vaativien asioiden
kohdalla ruineeraamatta hyvin toimivia asioita. Myös
palvelukeskukset ovat laatineet kehittämissuunnitelmat.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kehittämissuunnitelmat
28.9.2015 kokouksessaan.
Seuraavassa muutamia nostoja tuloksista.
Kaupunkimme tulokset ovat monin paikoin Kevan jo muissa
kunnissa toteuttaman vertailuaineiston tasolla tai hivenen
sitä paremmat. Myös avoimet vastaukset tukevat havaintoa
Lapuan hyvistä tuloksista, sillä avoimissa vastauksissa tulee
varsin paljon myönteistä palautetta etenkin työyhteisöstä ja
työn mielekkyydestä.
Jopa 82 % vastaajista olisi valmis suosittelemaan työpaikkaansa. Tämä on enemmän kuin vertailuaineistossa.
Työtyytyväisyys on hyvällä tasolla, sillä 71 % vastaajista on
tyytyväisiä työhönsä, mikä on hivenen enemmän kuin vertailuaineistossa.
Esimiestoiminnan vahvuutena muuhun kuntasektoriin verrattuna erottuu esimiestoiminnan puolueettomuus ja oikeudenmukaisuus.
Työyhteisön toimivuus saa Lapualla monen osa-alueen suhteen paremmat arvot kuin kunta-alan keskimäärin. Vahvuutena on erityisesti ristiriitojen ratkaisukyky ja suvaitsevaisuus. Vastaajista neljä viidestä kokee työyhtei-sön ilmapiirin
erittäin tai melko hyvänä.
Käytössä olevat työmenetelmät ja -välineet, oman työn
arvostus ja oma työkyky samoin kuin aikeet työssä jatkamiseen yli oman eläkeiän ovat vahvempia kuin vertailuaineistossa.
Kehittämiskohteista päällimmäiseksi nousevat esiin etenkin
kehityskeskustelut, joita käydään yllättävän vähän (46 %
Lapua vs. 67 % muu kuntasektori). Myös työn tavoitteista
sopiminen on vähäisempää kuin kunta-alalla keskimäärin.
Näyttää kuitenkin että tämä ei heijastu koko työyksikön
tasolle, koska 77 % on sitä mieltä, että työyksikön jäsenet
tietävät yksikön tehtävät ja toimintatavat. Tämä on selvästi
enemmän kuin kuntaalalla keskimäärin.
Noin viidennes vastaajista arvioi, että saa huonosti esimieheltä palautetta onnistumisestaan. Palautteen saanti arvioidaan huonommaksi kuin kunta-alalla keskimäärin. Myös
esimiesten läsnäoloa toivotaan enemmän.
Perehdyttäminen arvioidaan heikommaksi kuin vertailuaineistossa, kuten myös tiedonkulku ja työpaikkakokousten
harvatahtisuus tai jopa täydellinen puuttuminen.
Yhteisten asioiden käsittelyä kaivataan enemmän. Avoimissa
vastauksissa toivotaan mm. enemmän palavereja ja kokouksia sekä rauhoitettua aikaa käsitellä tärkeitä perustyötä
koskevia asioita.
2 TIAROOTUS
Yleisesti voisi todeta, että kunta-alaa koskevien tutkimus-ten
ja kokemusten perusteella henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia edistäviä tosiasioita ovat seuraavat: 1) osallistumis- ja
vaikutusmahdollisuus omaan työhön so. Työtehtävät, työjärjestelyt, työtahti, työmenetelmät, työnjako ja laitehankinnat,
2) ripeän ja säännöllisen liikunnan määrä, myös omalla muulla terveyskäyttäytymisellä on merkitystä, kuten alkoholi, tupakka ja ylipaino, 3) sisältörikas ja monipuolinen työ, 4)
johtamisen laatu ja 5) työpaikan ilmapiiri.
Kuntatutkimuksissa on löydetty sellaisia työpaikkoja, joissa
yhdistyvät alhaiset kustannukset sekä henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyys. Tällaisia korkeatuottoisia työpaikkoja
kuvaa usein innostunut ilmapiiri, hyvin toimiva henkilöstöjohtaminen sekä palvelu- ja työprosessien sujuvuus.
Viime vuosina esimiestaitojen rinnalla on alettu korostaa
myös alaistaitoja, jolla tarkoitetaan velvollisuutta huolehtia
työpaikan viihtyvyydestä, resurssien järkevää käyttöä, yhteistyökykyä työkavereiden ja esimiehen kanssa, mielipiteen
ilmaisemista asioiden eteenpäin viemiseksi sekä aktiivista
osallisuutta asioiden edistämiseksi. Esimies voi tukea alaistaitojaan pitämällä huolta työhön perehdyttämisestä, tavoitteiden jäsentämisestä esimerkiksi antamalla palautetta.
Kysely uusitaan Kevan toimesta vuonna 2016, jolloin on
mahdollista puolueettomasti arvioida, onko tilanne parantunut tai kenties huonontunut edellisestä kyselystä.
Arto Lepistö
kaupunginjohtaja
Konsultti selvittämään kaupungin palvelujen, toimintojen, tehtävien ja henkilöstömäärän arviointia
Kaupunginhallitus on päättänyt teettää konsulttiselvityksen palveluista, toiminnoista
sekä henkilöstömääristä. Konsulteilta pyydetään ensin alustavaa arviota toimeksiannon sisällöstä ja hinnasta 30.10.2015 mennessä ja vasta sen jälkeen voidaan pyytää varsinaiset tarjoukset. Tietopyynnöt on lähetetty FCG Oy:lle, Yritystaito Oy:lle,
konsultti Eero Laesterälle, NHG Oy:lle ja Promana Oy:lle. Tietopyyntöä voivat vastata
myös muut alan osaajat.
Valtuustossa, kaupunginhallituksessa ja talouden tasapainotustoimikunnassa on
keskusteltu tarpeesta hankkia puolueeton asiantuntija arvioimaan ja selvittämään
mm. mistä toiminnoista voidaan kokonaan luopua, mikä on oikein mitoitettu henkilöstömäärä ja mikä on kaupungin tulevaisuuden haasteisiin sopiva palvelu- ja johtamisjärjestelmä. Konsultin kautta voidaan hyödyntää saatua uutta tietoa ja saada
kehityssysäyksiä esim. työprosesseihin, tuotteistamiseen ja moniosaamiseen.
Konsulttiselvityksen aikana iso osa selvityksestä tehdään omana työnä. Konsultti on
perehdytettävä työkenttäänsä, toimintaympäristöön ja toimintaverkostoihin.
Konsulttityön onnistuminen vaatii mittavaa oman organisaation panostusta. Konsulttiselvityksessä on aina oltava mukana organisaation sisäinen työskentely, jossa kerätään aineistoja, tilastoja ja eri tahojen näkemykset mm. organisaatiouudistuksen
tarpeista. Tällainen selvitys pitää sisällään johtavien viranhaltijoiden, esimiesten ja
luottamushenkilöiden haastattelut esim. johtamisen ja resursoinnin nykytilanteesta,
toiminnan arviointia sekä kyselyjä henkilöstölle.
Edellä mainittujen lisäksi konsulttiselvityksen tulee ehdottomasti perustua palvelutarpeiden arviointiin. Organisaation rakenne ja painopisteet perustuvat aina palvelutarpeiden arviointiin ja poliittisiin päätöksiin tuotettavista palveluista.
Tähän mennessä omin toimenpitein tehtyjä rakenteellisia uudistuksia tai rationalisointitoimenpiteitä ovat olleet:
 Varhaiskasvatuksen siirto perusturvasta sivistystoimeen
 Ruoka- ja tilapalvelujen keskittäminen ja siirto tekniseltä, sivistys- ja perusturvalautakunnalta kaupunginhallituksen alaisuuteen
 Vanhustenhuollossa on tehty pitkään järjestelmällistä rakenneuudistusta laitoshoitopainotteisuudesta kohti avohoitoa
 Palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto lasten päivähoidossa v. 2013
 Kotihoidon kuntalisän lakkauttaminen v. 2013
 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lakkauttaminen
 Poistojärjestelmää muutettiin v. 2014 lähtien siten, että menojäämäpoistoista
siirryttiin tasapoistojärjestelmään.
 Kaupungin toiminnoille tarpeettomien kiinteistöjen, osakkeiden ja osuuksien
myynti
 Teknisten palvelujen oman henkilöstön määrää on vuosina 2014 - 2015 supistettu 12 henkilötyövuodella (n. 13 % henkilöstön määrästä).
 Vuosien 1999 - 2014 aikana on lakkautettu yhteensä yhdeksän kyläkoulua
 V. 2013 alusta lakkautettiin vapaa-ajan lautakunta.
 Parhaillaan on menossa omana työnä prosessi, jonka tavoitteena on fuusioida
kaupungin omistamat asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt yhdeksi yhtiöksi.
Ohjaustapojen uudistamiseen (säännöt, ohjeet, poliittinen ja operatiivinen johtamisjärjestelmä, organisaatiorakenne) liittyvät selvitykset ja esitykset, joilla on ollut tarkoitus vähentää turhaa byrokratiaa, lyhentää läpimenoaikoja ja parantaa asiakaspalvelua, on tehty v. 2012 syksyllä, mutta ovat edelleen keskeneräisiä.
1 / 2005
1 / 2006
Heimonkartanon tilat tyhjenevät
Kaupunginhallitus päätti 7.9.2015 kiinteistöjaoston käsittelyn jälkeen hakea purkulupaa tyhjillään oleville Työterveystalon ja entisen Liuhtarin koulun väistötilana toimineille rakennuksille.
Heimonkartanossa olevat kaupungin tilat päätettiin myös tyhjentää mahdollisimman
pian. Elinkeinotoimenjohtajan ja yhteyspäällikön toimipiste sijaitsee jatkossa Teknisessä keskuksessa. Seinäjoen ja Jalasjärven alaiselle, Heimonkartanossa olevalle,
maaseutu- ja lomatoimen henkilöstölle on järjestetty tilat Komentopaikasta.
2 / 2006
3 TIAROOTUS
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kai Pöntinen
Onnittelut Tiarootukselle!
Kymmenen vuotta on kulunut kuin siivillä.
Sen ajan olemme saaneet nauttia Tiarootuksen julkaisuista. Onnittelut ja kiitokset tekijöille, erityisesti Esalle!
Monia päivänpolttavia puheenaiheita on
käynnissä. Talous, maahanmuutto, koulut
jne, aiheita kirjoitukseen olisi yllin kyllin.
1 / 2007
Pyynnöstä kirjoitan pari sanaa viestinnästä.
Viestintä ja varsinkin sisäinen viestintä on
melkein aina riittämätöntä. Vaikka sitä tekisi
kuinka, aina löytyy niitä jotka sanovat: Emmä
tiänny!
Viestintä on myös viestin vastaanottamista. Tiedon tulva pistää vastaanottajan myös tekemään valintoja. Olipa kyse kaupungin työntekijästä tai luottamushenkilöstä tietoa tulee joka tuutista.
Me päättäjät joudumme usein hyvin lyhyelläkin aikajänteellä perehtymään
laajoihinkin asiakokonaisuuksiin. Joskus, ja joidenkin mielestä usein, emme
ymmärrä lukemaamme. Siksi kannattaa viestiä lyhyesti ja ytimekkäästi.
Itse sorrun usein turhaan monisanaisuuteen. Niin näyttää olevan käymässä
nytkin!
Lopuksi totean, että suora puhe ja viestintä on aina tehokkainta ja perillemenosta voi olla aika varma. Viestitään eri välineillä, kysytään kun ei tiedetä ja
vastataan kun kysytään.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teppo Ylitalo
2 / 2007
M-sana
Ihan ensiksi isosti onnea 10-vuotiaalle! Lämpöiset kiitokset aktiiviselle toimituskunnalle ja kaikille tekijöille mielenkiintoisesta ja innostavasta lehdestä!
Tiarootuksesta on kasvanut mainio tiedotusfoorumi. En liioittele yhtään, jos
sanon, että lehti on osa Lapuan kaupungin menestystarinaa.
Sillä Lapuan kaupungin ja muiden suomalaisten kuntien 150-vuotias historia
on nimenomaan menestystarina. Suomalainen yhteiskunta on kasvanut vauraaksi, hyvinvoivaksi ja tasa-arvoiseksi. Ei täydelliseksi, mutta sellaiseksi,
josta jokainen kunta-alan työntekijä voi olla aidosti ylpeä.
Kyllä, myös juuri sinä. Kiitos työstäsi!
Kadonneen kunnan metsästys
Menestystarina, niin. Mutta miten siihen sopivat rajut rakennemuutokset ja talousahdinko. Mihin se vauraus ja hyvinvointi muka yhtäkkiä katosi?
1 / 2008
4 TIAROOTUS
Se katosi hyvinvointiyhteiskunnan pahoinvointiin. Se katosi uuteen tekniikkaan ja
kalliisiin koneisiin. Ja se katosi tiukkaan sääntelyyn ja kasvaneeseen byrokratiaan.
Olemme vakavan paikan edessä: meillä ei ole enää varaa tähän kaikkeen. Paisutimme julkiset palvelut liian suuriksi. Siirsimme yhä useampia asioita yhteiskunnan
hoidettaviksi, että meidän itse ei tarvitsisi.
Sen vuoksi kunta ei ole enää niin kuin ennen. Siitä on tulossa jotain muuta. Mitä,
sitä ei vielä tiedä tarkasti kukaan.
Se on kuitenkin helppo nähdä, että kunnat ovat muuttuneet yhä enemmän yritysten kaltaisiksi. Ne ovat suuresti riippuvaisia talouden kehityksestä ja niiden muutosvauhti on lisääntynyt huimasti.
Mahdoton ja mahdollinen tehtävä
Kuntien tehtävät, toiminnot ja palvelut ovat uudelleen määrityksen kohteena, ei
enempää eikä vähempää. Me joudumme miettimään uudelleen, mitä teemme,
miten teemme ja miksi teemme.
Mahdoton tehtävä! Ettäkö pitäisi vain unohtaa se, miten palvelut on luotu, miten
organisaatio hiottu, miten kaikki on tehty tähän asti?
2 / 2008
Jos kärjistää, niin kyllä, siitä on kysymys. Mutta heti perään täytyy huomauttaa,
että vanhan romuttaminen ei ole itsetarkoitus. Vanha tapa tai vanha organisaatio
vain ei välttämättä enää toimi uudessa tilanteessa.
Tehtävä on lähes mahdoton, se täytyy kaikkien myöntää. Mutta sellaisen haasteen
edessä me kuitenkin olemme. Muutos on tosiasia. Muutos – M-sana – on aikamme vitsaus, jota emme pääse pakoon.
Sen vuoksi haluankin kannustaa
sinua, oman alasi asiantuntijaa,
pohtimaan aktiivisesti muutosta
omalla alallasi. Mikä on tärkeää,
mikä vähemmän tärkeää? Millä
tavalla asiat kannattaisi uudelleen
-organisoida, jotta työmme olisi
pienevän budjetin raameissakin
yhä laadukasta, vaikuttavaa ja
taloudellista?
Olen vakuuttunut, että mitä lähempänä palvelutuotantoa uudet
ratkaisut kehitetään, sitä toimivampia ne ovat. Siksi muutos ei
ole vain johtajien tai päälliköiden
asia, vaan meistä ihan jokaisen.
1 / 2009
Kukaan meistä ei voi jäädä odottamaan, että ylempää käy mahtikäsky tai että sitten vasta toimitaan kun viimeinen pakko tulee.
Ylempänä ei välttämättä tunneta
asiaa tarpeeksi hyvin ja eikä viimeisellä pakolla ole enää vaihtoehtoja: molemmissa tapauksissa tulee huonoja
ratkaisuja, joista kärsivät sekä asiakkaat että työntekijät.
Siispä ideoidaan, kehitetään, uudistetaan! Ei siksi, että kaikki muuttuu tai talous
vaatii tai koska on pakko. Vaan siksi, että sitä Lapua ja lapualaiset meiltä nyt kaipaavat. Tämä on meidän koetinkivemme, meidän talvisotamme.
Yhdessä eteenpäin! Kyllä me näistä maallisista selviämme. Selvisiväthän vanhempamme ja isovanhempamme siitä oikeastakin talvisodasta. Ja se oli kuitenkin –
talvisota.
2 / 2009
5 TIAROOTUS
TIAROOTUS-lehden ”isä” Juha-Pekka Manila:
Henkilöstölehti yhteenkuuluvuuden
lujittajana
Idea Lapuan kaupungin omasta henkilöstölehdestä nousi keväällä 2005 hallintokeskuksessa. Kaupungin organisaatiossa oli juuri hiljattain tehty työhyvinvointikysely, jonka pohjalta haluttiin lisätä yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuutta ja tiedonkulkua konkreettisin keinoin. Ajatus henkilöstön ”oman” lehden perustamisesta osui
juuri näihin tarpeisiin.
1 / 2010
2 / 2010
Ajatuksena oli nostaa esiin kaupungin eri hallinnonalojen tärkeitä puurtajia ja tuoda
heidän ääntään esiin mm. henkilöhaastattelujen kautta. Lehdestä haluttiin tehdä
henkilöstön ”näköinen” ja kepeä, josta ei puutu myöskään huumoria. Tästä osoituksena mm. hauska Köpin tuumingit osio sekä kivat ruokareseptit!
Lehdelle haluttiin osuva
nimi ja nimikilpailun lopputuloksena saimmekin
sille hienon lapualaistyylisen nimen ”Tiarootus”.
Lehteä tehtiin mukavassa porukassa ja pilke
silmäkulmassa. Lehteä
teki pieni porukka eri
hallinnonaloilta, allekirjoittaneen toimiessa työryhmän puheenjohtajana
ja yhtenä juttujen kirjoittajista. Heti alkuun haluttiin pitää ilmestymistahti
sopivan ”harvana” n. 3-4
numerossa vuodessa,
jotta pystyttäisiin laadukkaaseen ja hyvään valmisteluun joka numeron
osalta kaikkien muiden
työkiireiden ohella.
Juha-Pekka Mannila vanhimman poikansa Iivarin kansOn ilo ja hauska huoma- sa kesällä 2015.
ta, että lehti on säilyttänyt
omaleimaiset piirteensä ja mielenkiintoisen sisältönsä näihin päiviin saakka. Sillä
on edelleen paikkansa tiedonkulun edistämisen, yhteenkuuluvuuden ja tätä kautta
myös työhyvinvoinnin kannalta. Nykyisessä nopean tiedonkulun ja sosiaalisen median maailmassa työyhteisöä lujittavalle, perinteiselle henkilöstölehdelle on ehdottomasti oma paikkansa.
Allekirjoittaneelle jäi lämpimät muistot lehden tekemisestä ja toivoo sille pitkää
ikää!
1 / 2011
6 TIAROOTUS
Allekirjoittanut toimii edelleen ”samassa” organisaatiossa, mihin alkuvuodesta
2008 lähdinkin, eli valtion aluehallinnossa henkilöstösuunnittelijana. Viraston nimi
muuttui tosin 1.1.2010 Etelä-Suomen lääninhallituksesta Etelä-Suomen aluehallintovirastoksi. Toimipaikkani muuttui kesällä 2015 Tampereelle, mikä oli mieluisa
muutos etenkin työmatkojen ja perheen vuoksi. Asumme synnyinkaupungissani
Nokialla ja meillä on nyt kolme lasta (2, 4 ja 6 –vuotiaat Elias, Iisa ja Iivari). Myös v.
2005 työn ohessa alkaneet kauppatieteiden opinnot ovat edenneet. Valmistunen
lähiaikoina Vaasan yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi pääaineena henkilöstöjohtaminen. Vaasan reissujen yhteydessä on tullutkin monta kertaa ajeltuja Lapuan
kautta, on ollut hieno nähdä, miten kaupunki on vuosien varrella muuttunut!
Kronikka:
Kymmenen vuotta henkilöstölehteä
Lokakuun 3. päivänä näki päivänvalon ensimmäinen nykymuotoinen henkilöstölehti. Palon lehden tekoon aiheutti silloinen kansliasihteeri Juha-Pekka Mannila,
joka oli saanut idean lehdestä työhyvinvointikyselyn tuloksena. Lehti onkin tärkeänä osana henkilöstölle suunnattua tiedonvälitystä vielä tänäkin päivänä.
Vaikka Lapuan Sanomat ja Ilkkakin uutisoivat myös Lapuan kaupungin henkilöstöä koskettavista asioista, on henkilöstölehdessä mahdellista avata asiat perinpohjaisemmin.
Tärkeitä lehdessä olleita uutisia ovat olleet henkilöstölle järjestetyt muistamistilaisuudet, palkkaukseen ja muihin palvelussuhteen ehtoihin tulleet muutokset, erilaiset henkilökuntaesittelyt sekä uusien rakennusten käyttöönotto.
Myös kaupunginjohtajan
Tiarootusta värkänneet lehtitoimikunnan jäsenet
palsta on ollut jokaisen
Marja Jäätteenmäki
Sivistyskeskus
lehden kakkossivun anLiisa Koskiahde
Tekninen keskus
tia. Kaupunginjohtajille
Päivi Luhtala-Sipilä
Hallinto-/perusturvakeskus
Latva-Rasku ja Lepistö
kiitos ahkerasta osallistu- Päivi Niemistö
Hallintokeskus
misesta. Myös taloon
Juha-Pekka Mannila
Hallintokeskus
töihin tulleet ja lähteneet Marja Sipilä
Tekninen keskus
on lueteltu jokaisessa
Maritta Sipilä
Sivistyskeskus
lehdessä. Ja reseptejä
Hallintokeskus
on luettu kaikista lehdistä Esa Tienhaara
2 / 2011
ensimmäistä lukuun ottamatta.
Lehti pyritään toimittamaan ”asiakkaille” mahdollisimman kattavasti. Sähköpostin
lisäksi lehdestä tehdään 150 kappaleen painos mm. perhepäivähoitajille. Lisäksi
uusin TIAROOTUS on kaupungin nettisivuilla luettavissa.
Kuvat lehteen on otettu aluksi pääasiassa pienellä HP:n kameralla, nykyään käytössä on Nikonin ihan asiallinen kamera. Osa kuvista tulee tietenkin juttujen mukana.
1 / 2012
Lehtitoimikunta kokousti 20.8.2015, jolloin mietittiin 10-vuotisjuhlajulkaisuun tulevia juttuja ym. Toimikunnasta olivat paikalla Päivi Niemistö Päivi Luhtala-Sipilä,
Maritta Sipilä ja Esa Tienhaara. Kuva: Marja Jäätteenmäki.
2 / 2012
7 TIAROOTUS
Osattiin sitä ennenkin
Esittelyssä henkilökuntalehti vuodelta 1986
1 / 2013
Henkilöstölehti TIAROOTUS ei suinkaan ole
ihan ensimmäistä kertaa ”keksitty” tuote.
Osattiin sitä ennenkin. Toimituksen käsiin
osui Henkilökuntalehti 1/86.
Tuolloisen lehden toimituskunnassa olivat
vs. kaupunginlakimies Tapio Huttunen
(päätoimittaja), siivooja Marja Linkoaho,
terveydenhoitaja Seija Rantamäki, opettaja
Heikki Hantula ja sosiaalitarkkaaja Pekka
Siipola (toimitussihteeri).
Otteita lehdestä
2 / 2013
 ”Tiedottamisen tarve on synnyttänyt kaupunkiin henkilöstölehden. Laaja-alaisen lehden tehtävänä on muun ohella toimia
sisäisenä tiedottajana. Lehden ilmestymistiheys huomioiden se ei kuitenkaan voi
olla ainut tiedonvälittäjä. Tämän lisäksi tarvitaan kaikki muut sisäisen tiedottamisen välineet. Parhaillaan on tutkittavana henkilöstötiedotteen kehittäminen.” (Tapio Huttunen)
 ”Henkilökuntalehti lähentää myös henkilökuntaa. Eri ammattikuntien toimenkuvat
ovat vieraita toisille työntekijöille. Henkilökuntalehti olisi oiva areena eri ammattien
ja niiden toimenkuvien esittelyn.” (Seija Rantamäki)
 ”Kaupunginhallitus käsitellessään vuoden 1986 talousarviota, ei osannut vielä
suhtautua tällaiseen asiaan (henkilöstölehteen) riittävällä vakavuudella, eikä
myöntänyt lehden toimittamiseen kuin 500 markkaa. Yritin perustella asiaa pitkään ja monelta taholta, mutta turhaan.” (Pekka Siipola, Pekka oli tuolloin myös
kaupunginhallituksen jäsen)
 ”Lapuan kaupungissa siivoustyön mitoitus on aloitettu viime vuoden lopussa. Lapuan kaupungin terveyskeskus on mitoitettu ja koulupuolella mitoitusta aloitellaan.” (siivoustyönjohtaja Tuula Annala)
 Usean vuoden valmistelun tuloksena kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungille
henkilöstöpoliittisen ohjelman. Ohjelma sisältää ne periaatteet ja tavoitteet, joita
kaupunki henkilöstöpolitiikassaan noudattaa.” (Huttunen)
Toimituksen tiedossa ei ole, jäikö tämä lehti tuolloin lajissaan ainoaksi. Mikäli jollain
on tietoa tai peräti tallella muita tuolloin ilmestyneitä lehden numeroita, ottakoon yhteyden Päivi Luhtala-Sipilään tai Esa Tienhaaraan.
Äänestä paras Tiarootuksen kansilehti –
voita palkinto!
1 / 2014
8 TIAROOTUS
Tämän lehden sivujen reunoilla on nähtävänä kaikkien aiemmin ilmestyneiden
TIAROOTUS-lehtien kannet.
Tehtävänäsi olisi äänestää mielestäsi paras kansilehti. Äänestykseen voi osallistua joko sähköpostilla osoitteella [email protected] tai tekstiviestillä
numeroon 044 438 4006. Viestiin ja sähköpostiin omat yhteystiedot sekä tietysti äänestämäsi lehden numero. Äänestysaikaa on 15.11.2015 saakka.
Äänestäneiden kesken arvotaan seuraavat palkinnot:
 Kultakulman lahjakortti
 Herättäjän kirjakaupan lahjakortti
 3 kpl yllätyspalkintoja
Äänestyksen tulos ja voittajien nimet julkaistaan seuraavassa TIAROOTUKSESSA.
2 / 2014
on jälleen myllerryksessä. Niin kuin oli myös kymmeKauppakatu nen
vuotta sitten, jolloin ilmestyi ensimmäinen henkilöstölehti. Silloin uusittiin vesijohtoja. Nyt taas on vuorossa vähän isompi urakka,
kun alikulkusita uusitaan. Kymmenen vuoden kuluessa Kauppakatu on kokenut
muutakin: ison muutoksen nelikaistaisesta ajoväylästä kaksikaistaiseksi viihtyisäksi kaduksi.
Tiarootus-lehden toimitus kiittää kaikkia lehden sisällön tuottamisenn vuosioen varrella osallistuneita henkilöitä.
1 / 2015
Liikuntatoimessa kehittämishanke
Kaupunginhallitus päätti 15.6.2015 sivistyslautakunnan
esityksestä, että liikuntatoimen toimintojen selvitykseen
perustetaan liikuntatoimen kehittämishanke ajalle
1.10.2015 - 30.9.2018.
Liikuntapalveluiden ja osin teknisten palveluiden aiemmin
toteutetussa yhteistyö- ja kehittämisselvityksessä päästiin
ratkaisuihin osassa selvitetyissä asioissa mm. liikunta- ja
ohjauspalveluiden, Patruuna-Areenan toiminnan tehostamisesta sekä jäähallin jäänhoidosta ja valvonnasta tiettyinä
aikoina. Monta asiaa vaatii silti selvitystä ja uudelleen miettimistä. Lisäksi selvitykseen on hyvä liittää myös nuorisotoimen kanssa tehtävä yhteistyö tai peräti yhteensulautuminen. Selvityksessä on hyvä ottaa huomioon myös opetus- ja
teknisen toimen kanssa tehtävä yhteistyö.
Hankkeen keskeisimmät tavoitteet ovat:
 toiminnan kehittäminen/tehostaminen liikuntahallin ja
uimahallin yhteydessä
 Patruuna-Areenan toiminnan tehostaminen, erityisesti
kesä-syksy aikana
 Jäähalli-osakeyhtiön toiminnan jatkaminen
 sähköisen ajanvarausjärjestelmän käyttöönottaminen liikuntapalveluissa
 Alangon päiväkotikouluhankkeessa mukana olo liikuntahallin ja ulkoliikuntaalueiden osalta
 ulkoliikuntapaikkojen kehittäminen ja toiminnan tehostaminen mm. hiihtomajan, raviradan, Simpsiön sekä muiden ulkoliikunta-alueiden osalta
 yhteistyö-, ohjaus- ja johtamisjärjestelmäselvityksen tekeminen, osaltaan liittyen nuorisopalveluihin, opetustoimeen ja tekniseen toimeen
 muut hankkeen aikana esiin tulevat kehittämistyöt ja
-selvitykset eri järjestäjätahojen kanssa.
Kaupunginhallituksen aikaisemmin tekemä päätös liikuntaviheralueiden hoidon siirtämisestä viherlaitoksen alaisuuteen päätettiin myös palauttaa uuteen selvitykseen hankkeen aikana.
9 TIAROOTUS
KESTÄVÄ Lapuan kaupunki ja Kiroileva Siili
Seinäjoen seudun kunnat ovat tehneet yhteistä ilmasto- ja
energiansäästötyötä vuodesta 2009. Työn laatiminen aloitettiin Seinäjoen kaupungin toimesta. Vuodesta 2010 lähtien Lapuan kaupunki on koordinoinut toimintaa. EteläPohjanmaan energiatoimisto Thermopolis Oy on ollut alusta
lähtien mukana hankkeen toteutuksessa.
Nykyään ilmastotyö toimii nimellä Kestävä, joka on lyhennelmä Kestävästä Seinäjoen seudusta. Ilmastotyötä tehdään
tällä hetkellä kuntien yhteisellä projektirahoituksella.
kiinteistöjen lämmön talteenottoihin.
Mee nettiin p#*”#¨#?!
Syksyllä 2014 Kiroileva Siili lähti säästämään energiaa julisteiden muodossa kaikkien Seinäjoen seudun kuntien
(Lapua, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka, Kuortane ja
Seinäjoki) ala- ja yläkouluille. Tänä syksynä julisteita on jaettu lukioihin. Nyt Kiroileva Siili on lähdössä myös kuntien muihin toimipisteisiin. Mikäli julisteita haluaa saada omaan toiEnergiansäästötiimi toimii ja energiankulutusta seurataan
mipisteeseensä, yhteydenotot Johanna Hanhilalle p.
044 738 0022.
Kestävä Seinäjoen seutu -ilmastotyön toiKiroilevan Siilin muistuttamat
minta perustuu kuntien yhteistyöhön ja
aiheet eivät ole esillä ainoastiedonvaihtoon, keskustelevaan työryhmätaan julisteissa. Kiroileva Siili
työskentelyyn ja tiedottamiseen. Vuoden
koulukampanjasivuille on koottu
2015 alussa Lapuan kaupunki perusti
kattavat materiaalipaketit teokunnan sisäisen energiansäästötiimin,
riatiedosta käytännön ohjeisiin.
jossa eri hallintokunnat ovat edustettuina.
Koulukampanjaan liittyvät oppiTiimissä käydään läpi niitä asioita, jotka
materiaalit on suunniteltu avukvaikuttavat konkreettisesti kuntatalouteen
si opettajille ja opiskelijoille,
mutta niihin kannattaa myös
kaupungin henkilöstön tutustua.
Materiaalit ovat ympäristöä ajatellen sähköisinä versioina
www.kestavaseinajoenseutu.fi sivustolla. Faktatiedon lisäksi
oppimateriaaleista löytyy erilaisia pelejä ja videoita sekä mm.
hulvattoman hauska tutkijatohtori Teemu Palosaaren käsikirjoittama Hiilivapaakuunnelma.
Vakavista asioista kertomisen ei
tarvitse olla haudanvakavaa.
Seinäjoen seudun kuntien uutisia käsitellään myös KESTÄVÄ –
uutiskirjeessä, joka ilmestyy
ja kunnan kes- neljä kertaa vuodessa.
tävän kehityk- Tärkeässä osassa sekä kuntatalouden kannalta, että ilmassen toimintaan tonmuutoksen hillitsemisessä on energian säästäminen.
sekä energian- Siinä tehtävässä jokaisen henkilökohtaisilla päätöksillä ja
säästämisen
valinnoilla on merkitystä. Esimerkiksi elektroniikkalaitteisiin
eri keinoihin.
kuluu energiaa myös silloin, kun niitä ei käytetä. TietokoEnergiansääs- neen, tulostinten ynnä muiden laitteiden valmiustilassa
tötiimin toimin- pitäminen kuluttaa sähköä ja sammuttamalla laitteet voinan tuloksena daan säästää sähköä yllättävän paljon. Virran poiskytkemitämän syksyn aikana osaan Lapuan kaupungin kiinteistöistä nen on myös turvallisuustekijä, elektroniikkalaitteista syttytehdään esimerkiksi jätehuollon toimintasuunnitelmia ja
neet tulipalot ovat melko yleisiä. Yleisesti myös kannettavat
ainakin yhteen kiinteistöön energian- ja materiaalinkäytön
tietokoneet kuluttavat vähemmän energiaa kuin pöytätietokartoitus käyttäjien näkökulmasta. Myös tiedotusta henkikoneet.
löstölle lisätään.
Lisätietoja ilmastotyöstä:
Lapuan kaupunki liittyi vuonna 2012 kuntien energiaohjelMika Yli-Petäys, p. 044 438 4200, mika.yli-petays(at)
maan (KEO), joka velvoittaa vuosittaiseen energiankäytön
thermopolis.fi
seurantaan ja toimenpiteiden raportointiin. Sopimuskausi
Mirva Korpi, p. 044 438 4710, mirva.korpi(at)lapua.fi
päättyy vuoden 2016 lopussa.
Hankkeen takana on KESTÄVÄ-verkostot ilmastotyön
Tähän mennessä Lapuan kaupunki on mm. seurannut enervauhdittajina, joka on Seinäjoen seudun kuntien
giankulutustaan ja säästötoimenpiteidensä vaikutuksia.
(Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kuortane, Kurikka, Lapua
Vuoden 2017 puolella selviää, onko Lapuan kaupunki pääsja Seinäjoki) yhteinen projekti. Tavoitteena on tehdä
syt Kuntien energiaohjelmassa määriteltyyn 9 % energiankuSeinäjoen seudun ilmastostrategian tavoitteista totta.
lutuksen säästötavoitteeseensa vuosien 2008 ja 2016 välilLisätietoa hankkeesta sekä mm. KESTÄVÄ-uutiskirlä. Hyviä tuloksia on odotettavissa, sillä Lapualla on tehty
jeestä: www.kestavaseinajoenseutu.fi
merkittäviä parannuksia esimerkiksi katuvalaistukseen ja
10 TIAROOTUS
Tässä lehdessä luetellaan ne viranhaltijat ja työntekijät, jotka ovat tulleet vakinaiseen palvelukseen kaupungille tai lähteneet vakinaisesta palveluksesta 1.3. 30.9.2015 välisenä aikana.
Vakinaisesta palvelussuhteesta lähteneet 1.4.-30.9.2015
Björkbacka Anne, sairaanhoitaja
21.4.2015
Fränti-Nurmi Pirkko-Liisa, luokanopettaja
31.7.2015
Harju Marketta, kirjastosihteeri
30.6.2015
Holma Maija, lähihoitaja
31.8.2015
Hänninen Petri, lvi-insinööri
31.7.2015
Koivuranta Raili, perhepäivähoitaja
30.4.2015
Laakeri Terttu, palkkasihteeri
31.5.2015
Lehto Ulla, lähihoitaja
31.8.2015
Luoma Tarja, koulunkäynnin ohjaaja
20.8.2015
Malin Riitta, erityisopettaja
31.7.2015
Mustajärvi Johanna, erityisluokanopettaja
31.7.2015
Mäkelä Risto, vanhempi putkiasentaja
30.9.2015
Pentinmäki Liisa, lähihoitaja
3.6.2015
Pirkkalaniemi Leila, perhepäivähoitaja
20.5.2015
Ritamäki Marja, lähihoitaja
31.8.2015
Salo Maria-Leena, perhepäivähoitaja
24.9.2015
Smolander Seppo, ala-asteen rehtori
31.5.2015
Taini Pirkko-Liisa, hammashoitaja
30.6.2015
Tirkkonen Pirjo, erityisluokanopettaja
31.7.2015
Ulvila Arja, perhepäivähoitaja
31.7.2015
Vänskä Maija-Liisa, luokanopettaja
31.7.2015
Vakinaiseen palvelussuhteeseen tulleet 1.4. - 30.9.2015
Alanen Kaisa, perhepäivähoitaja
1.8.2015
Alho Heli, sairaanhoitaja
3.8.2015
Hahtokari Mirva, tilahuoltaja
1.6.2015
Hangasmäki Tanja, perhepäivähoitaja
1.8.2015
Heikkilä Erja, lähihoitaja
3.8.2015
Hernesniemi Johanna, sairaanhoitaja
4.5.2015
Hämäläinen-Laitinen Satu, erityisluokanopettaja
1.8.2015
Ikola Leena, lähihoitaja
1.9.2015
Kaitalahti Miia, sairaanhoitaja
10.8.2015
Kallioniemi Tiina, lähihoitaja
1.8.2015
Kangasluoma Johanna, perhepäivähoitaja
1.8.2015
Pekoni-sienipasta
 1pkt pekonia
 1 sipuli
 sieniä (esim. tuoreita herkkusieniä, 1
prk herkkusieniä tai muita mieleisiä
sieniä)
 n. 2 rkl vehnäjauhoja
 2,5 dl ruokakermaa maustamatonta
tai esim. Pekoni & Sipuli maustettu
ruokakerma)
 Suolaa
 rouhittua mustapippuria kuivattua
persiljaa)
 tuorepastaa
Pilko pekoni pieniksi paloiksi ja paista se pannulla omassa rasvassaan. Nosta paistettu pekoni hetkeksi pois pannulta. Jos haluat, voit laittaa pekonit talouspaperin päälle, jolloin ylimääräinen
rasva imeytyy pois.
Kuori ja hienonna sipuli, pilko sienet sopivan kokoisiksi paloiksi.
Kuullota sipulit pannulla pekonin rasvassa, lisää sienet ja anna
niiden kypsyä hetki. Ripottele vehnäjauhot sipulien ja sienten
päälle, kääntele niitä hieman jotta jauhot sekoittuvat hyvin. Lisää
ruokakerma, sekoita. Anna kastikkeen hautua hetki miedolla lämmöllä, sekoita muutaman kerran. Mausta suolalla ja mustapippurilla, lisää kuivattu persilja. Lisää valmiin kastikkeen joukkoon
paistettu pekoni.
Kypsennä tuorepasta. Sekoita kastike tuorepastan joukkoon ja
annostele lautasille.
Uusille tervetuloa ja
lähteneille menestystä!
Kangasluoma Kaija, tilahuoltaja
Ketola Kataliina, lähihoitaja
Ketola Sari, kotihoidon johtaja
Kirsilä Vuokko, erityisluokanopettaja
Kivistö Mari, tilahuoltaja
Kohtala-Friberg Kaisa, luokanopettaja
Kujala Aino, tilahuoltaja
Kylkisalo Leena, osastonhoitaja
Lahtinen Hanna-Kaisa, geronomi
Malo Hanna-Kaisa, lähihoitaja
Martikkala Suvi, terveyskeskuslääkäri
Marttala Päivi, tilahuoltaja
Pakarinen Tiina, lehtori
Paloniemi Miika, kiinteistöhuoltaja
Peltola Riikka, hammashoitaja
Pienimäki Jonna, lähihoitaja
Porola Maiju, luokanopettaja
Pöntinen Sara, lastentarhanopettaja
Rantamäki Marika, geronomi
Rintala Satu, sairaanhoitaja
Ruostekoski Sari, lähihoitaja
Saari Tarja, sairaanhoitaja
Seppä Hanna, luokanopettaja
Seppälä Kirsi, perhepäivähoitaja
Similä Tarja, sosiaalityöntekijä
Suokko Marjut, perhepäivähoitaja
Suutala Katariina, lähihoitaja
Tick Jonna, perhepäivähoitaja
Valasmo-Salmela Mari, luokanopettaja
Vannesluoma Eija, luokanopettaja
Vaskivuori Anitta, ruoanjakaja-siivooja
Vatanen Lioudmila, koulunkäynnin ohjaaja
Virtanen Tiina, sairaanhoitaja
Wargelin Jutta, erityisopettaja
Yli-Paavola Annukka, luokanopettaja
1.8.2015
3.8.2015
1.8.2015
1.8.2015
1.9.2015
1.8.2015
17.8.2015
1.9.2015
3.8.2015
3.8.2015
1.9.2015
10.8.2015
1.8.2015
1.7.2015
1.8.2015
3.8.2015
1.8.2015
1.9.2015
3.8.2015
20.7.2015
1.9.2015
1.4.2015
1.8.2015
1.6.2015
1.9.2015
1.8.2015
1.8.2015
1.8.2015
1.8.2015
1.8.2015
1.8.2015
1.9.2015
3.8.2015
1.8.2015
1.8.2015
Poikien
Makaronilaatikko
Ainesosat:
· Makaroni 5 dl
· Jauheliha 750 g
· Sipuli 1-2 kpl
· Kananmuna 2 kpl
· Maito 3-4 dl
· Sulatejuusto ½ pakettia
· Pekoni sopivasti
Mausteet:
· Suola (sekä jauhelihaan että munamaitoon)
· Valkopippuri (sekä jauhelihaan että munamaitoon)
· Paprikamauste(sekä jauhelihaan että munamaitoon)
· Soijakastike (ripaus vain jauhelihaan paistovaiheessa)
Ohjeet:
Makaronit kiehumaan. Sekaan suolaa ja tilkka öljyä. Pilko
sipulit. Paista jauheliha. Lisää sipuli ja mausteita. Paista pekoni lisäksi. (on hyvä pilkkoa se etukäteen). Tee munamaito
mausteineen (kananmunat, maito ja mausteet sekoitetaan
erillisessä kipossa). Sekoita kaikki voilla reunoilta voideltuun
uunivuokaan yhdessä sulatejuustokuutioiden kanssa. Uunissa
200 asteessa 45 min.
Kiitos resepteistä Kaisa Piipariselle ja Petri Saunamäelle!
He haastavat seuraavaksi Rami Luoma-Nirvan ja Riina Rintamäen avaamaan reseptikirjansa seuraavassa lehdessä.
11 TIAROOTUS
tiarootus
Vastaava toimitussihteeri Päivi Luhtala-Sipilä,
438 4032, taitto Esa Tienhaara, 438 4006
Toimituskunta: Esa Tien-haara, Hallintokeskus; Maritta Sipilä, Sivistyskeskus; Päivi
Luhtala-Sipilä, Perus-turvakeskus
Kuvat Esa Tienhaara, ellei toisin mainittu.
LIIKUNTAPASSI
Urheilutalo kaytossasi
Myös v. 2015!
Passin arvo 100 euroa
Omavastuu 30 euroa
Varmista, maksaako
ammattiyhdistyksesi omavastuun.
Lisätietoja Urheilutalolta, puh.
438 4593
Jaa-a……
Pitääkähän sitä ruveta
tuumaamahan jotaki vähä
uurenaikaasempaa ku ei
tämä paperi taira enää
kantaa seuraavaa kymmentä vuatta….
Tiesitkö tämän eläkeasioista
Uusi tekstiviestipalvelu ilmoittaa saapuneista asiakirjoista
Omat eläketietosi -verkkopalveluun saapuvat sähköisessä muodossa kaikki Kevasta henkilöasiakkaalle osoitetut asiakirjat ja kirjeet. Nyt asiakkaalla
on mahdollisuus saada ilmoitus tekstiviestillä ja/tai sähköpostitse siitä, kun
palveluun on saapunut uusi asiakirja. Ilmoitus on asiakkaalle maksuton.
Tekstiviestipalvelun tilaaminen
Voit tilata ilmoituksen Kevan kotisivuilla Omat eläketietosi -palvelussa, jonne kirjaudutaan pankkitunnuksilla. Palvelussa on Tilaa ilmoitus -sivu, jossa
tilaus on helppo tehdä. Ilmoitustavaksi voit valita tekstiviestin ja/tai sähköpostin. Kun olet tilannut ilmoituksen, ja sinulle saapuu palveluun vaikkapa
eläkepäätös, lisätietopyyntö tai vastauskirje asiakasneuvonnasta, saat heti
tiedon siitä. Poikkeuksena tähän ovat eläkkeensaajien vuosikirjeet ja maksukirjeet, joista ei toistaiseksi voi saada ilmoitusta.
Tietoturvallisuussyistä ilmoitusviestit eivät sisällä linkkejä ja viestintä on
yhdensuuntaista: ilmoitusviestiin ei voi vastata. Lähettäjänä lukee Keva
(numeroa ei näy).
Siirrämme vähitellen postitse lähetettäviä tulosteita sähköisiksi ja helpotamme näin myös asiakkaidemme arkea arkistoimalla ne heidän puolestaan. Tämän myötä tilauksen yhteydessä
päättyvät samalla asiakirjojen paperipostilähetykset – kaikki asiakirjat ja kirjeet ovat
luettavissa Omat eläketietosi -palvelussa.
Vuosikirjeet ja maksukirjeet lähetetään
toistaiseksi edelleen postitse.
Uudistunut ulkoasu ja lisää palvelua
parantavia ominaisuuksia
Omat eläketietosi -palvelun ulkoasu on
kokonaan uudistettu ja sisältö mukautuu
käyttäjäystävällisesti niin mobiili- kuin pöytälaitteille. Eläkkeen hakija näkee eläkehakemuksen käsittelyvaiheen ja eläkkeensaaja voi korottaa veroprosenttiaan