TTY - DIPLOMITYÖ - ANTTI NYMAN - 2015
TTY - DIPLOMITYÖ - ANTTI NYMAN - 2015 2 ANT TI NYMAN TAMMELANTORI KEHIT TYVÄN KAUPUNKIRAKENTEEN KESKELLÄ Rakennetun kaupunkitilan analyysi ja ideasuunnitelma Diplomityö Tarkastaja: professori Panu Lehtovuori Tarkastaja ja aihe hyväksytty Talouden ja rakentamisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 8. huhtikuuta 2015 TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Arkkitehtuurin koulutusohjelma Nyman, Antti Henrikki: Tammelantori kehittyvän kaupunkirakenteen keskellä Diplomityö, 96 sivua Elokuu 2015 Aineryhmä: Yhdyskuntasuunnittelu Tarkastaja: professori Panu Lehtovuori Avainsanat: Yhdyskuntasuunnittelu, kaupunkisuunnittelu, Tampere, Tammela, Tammelantori, DIVE , paikan habitus, puisto, kauppatori, torihalli, monikäyttöisyys, muunneltavuus, toriparkki, robottiparkki Dilopmityö Tammelantori kehittyvän kaupunkirakenteen keskellä, kes- fiikkaa on peilattu kirjoitettuun paikallishistoriaan ja muistelmateoksiin. kittyy yhteen Tampereen merkittävimmistä kaupunkiaukioista. Tamme- Tällä menetelmällä on rakennetun ympäristön ajallisesta ja tilallisesta lantorin kehittäminen on ajankohtainen hanke ja liittyy useisiin muihin muutoshistoriasta muodostettu viisi erilaista ominaisluonteen eli toriha- Tampereen kantakaupungin sekä kaupunkirakenteen kehittämis- ja ra- bituksen jaksoa. Torihabitukset on nimetty kuvaamaan toritilan ominais- kennushankkeisiin. Läheisimmin Tammelantoriin liittyy Tammelan täy- luonnetta kyseisenä aikana. dennysrakentaminen ja toriparkkihanke. Muita merkittäviä hankkeita ovat Ratapihankadun rakentaminen sekä rautatieaseman seudun kehittäminen, Ideasuunnitelma tukeutuu analyysiin ja pyrkii olemaan luonteva jatkumo rantatunneli, raitiotiehanke, Tammelan jalkapallostadionhanke ja Tullin kaupunkitilan muutoshistoriassa, uusi torihabitus. Suunnitelman punai- alueen kehittäminen. sena lankana ovat kaupunkitilaan kohdistuvat muutospaineet ja niiden ratkaiseminen. Suunnitelman keskiössä on Tammelantorille rakennettava Työ jakautuu analyysi- ja ideasuunnitteluosioon. Analyysiosiossa ku- uuden tyyppinen rakennus, torihalli. Se on monikäyttöinen rakennus, vataan Tammelantorin kaupunkitilan muutoshistoriaa ensimmäisistä joka mahdollistaa torikaupan ja –kulttuurin kehittämisen. Toinen merkit- suunnitelmista nykytilaan. Siinä on käytetty sekä kulttuuriympäristöjen tävä osatekijä on torin alle toteutettava robottiparkki, joka on kiinteässä analyysiin kehitettyä DIVE-menetelmää että paikan habitus käsitettä. yhteydessä torihallin toimintojen kanssa. Kolmas suunnittelun osa-alue Rakennettu ympäristö ja siinä tapahtuneet muutokset on digitaalisesti on tori- ja puistosuunnitelma. mallinnettu arkistoitujen rakennuspiirustusten sekä valokuvien perusteella. Lisäksi on tuotettu grafiikkaa, mitä on käytetty havainnollistamaan rakennetussa ympäristössä tapahtunutta muutosta. Mallinnusta ja gra- ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Faculty of Business and Built Environment The School of Architecture Nyman, Antti Henrikki: The Tammelantori square in the middle of the urban transformation Master of Science Thesis, 96 pages August 2015 Topic: Urban planning Examiner: Professor Panu Lehtovuori Keywords: Community planning, urban planning, Tampere, Tammela, Tammelantori, DIVE , environment habitus, park, market square, market hall, versatility, adaptability, convertibility, market parking, robotic parking The thesis The Tammelantori square in the middle of the urban transfor- cal history and memoirs. Using this method, five different market habitus mation focuses on one of Tampere’s most significant city squares. The were created to each describe separate periods of change in the built-up development of Tammelantori is a current project and is related to seve- environment with regard to time and space. These market habitus are ral other urban structure development and construction projects in the named to appropriately describe the nature of the market space during Tampere city centre. The complementary construction of Tammela and the given time. market parking project are most closely linked to Tammelantori. Other significant projects include construction on Ratapihankatu and the deve- The idea plan is supported by the analysis and aims to form a new chap- lopment of the railway station area, the coastal tunnel, tram line project ter in the city space’s history of change, a new market habitus. The plan and Tammela football stadium project. revolves around the pressure on the city space to change and solutions to these pressures. At the heart of the plan is the market hall, a new kind This thesis is divided into an analysis section and an idea planning sec- of building to be constructed on Tammelantori square. It will be a versa- tion. The analysis section outlines the changes to the Tammelantori city tile building which allows for the development of the market trade and space from the earliest plans to the present day. It makes use of both culture. Another significant component factor is the robotic car park to the DIVE Method and the concept of environment habitus. The built-up be located underneath the market. It will have a concrete connection to environment and the changes to it have been digitally modelled based on the market hall’s operations. The third component area of planning is the archived construction plans and photographs. Graphics were also pro- market and park plan. duced and used to illustrate the change that has occurred in the built-up environment. The modelling and graphics reflect written accounts of lo- TKM 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 9 2. Rakennetun kaupunkitilan analyysi 13 2.5.1. Lähtökohta – Kaupunkiaukio 48 14 2.5.2. Palvelutori 50 2.1.1. Käsitteet 14 2.5.3. Torikaupan murros 52 2.1.2. Paikan habitus 16 2.5.4. Jaettu tori 54 2.1.3. DIVE – kulttuuriympäristön analyysi 17 2.5.5. Nykytila 56 2.1.4. Tässä työssä käytettävä analyysimenetelmä 19 2.1. Työskentely 2.5. Torihabitukset 3. Ideasuunnitelma 46 63 2.2. Teollisuuskaupungin synty 20 3.1. Olotila 64 2.3. Tammela 22 3.2. Toripaviljonki 70 2.3.1. Kaavahistoria 22 3.2.1. Toriaukion rakennukset 70 2.3.2. Kaupunkikuva 25 3.2.2. Ohjelma 72 26 3.2.3. Arkkitehtuuri 74 2.4. Tammelantori 2.4.1. Tori- ja puistosuunnitelmat 26 3.3. Tori- ja puistosuunnitelma 82 2.4.2. Toritilaa kehystävät rakennukset 31 3.4. Robottiparkki 86 2.4.3. Toriaukion rakennukset 37 3.5. Täydennysrakentaminen 88 2.4.4. Kadut ja liikenne 41 3.6. Referenssit 92 2.4.5. Torikauppa 45 Lähteet 94 Palokuntalaisnäytös Tammelantorilla 1948. 7 8 1. JOH DAN TO 9 Tämän diplomityön aihe Tammelantori on yksi merkittävimmistä Tampereen kaupunkiaukioista ja ainoa ympärivuotisesti auki oleva kauppatori. Tammelantori liittyy keskeisesti useisiin käynnissä oleviin Tampereen kantakaupungin kehittämis- ja rakennushankkeisiin. Näistä merkittävimmät ovat Tammelan täydennysrakentaminen ja siihen kiinteästi liittyvä toriparkki. Muita hankkeita ovat Ratapihankadun rakentaminen ja yhteys rantatunneliin, aseman seudun kehittäminen, raitiotiehanke, Tammelan stadionhanke ja Tullin alueen kehittäminen. Diplomityön aiheen pohdinta lähti liikkeelle tekijän ja Tampereen keskustahankkeen arkkitehdin Arkkitehti Minna Seppäsen keskustelusta syksyllä 2014. Tammelan täydennysrakentamisen suunnittelu oli jatkunut jo pitkään, mutta Tammelantorin roolin tutkiminen osana kaupunginosan kehittämistä tarvitsi tekijää. Keskusteluun liittyi professori Panu Lehtovuori ja aiheesta muodostui mielenkiintoinen kokonaisuus. Tämä diplomityö on Tampereen kaupungin keskustahankkeen tilaama. Tampereen kaupungin kannalta pääosassa on Tammelantorin kaupunkitilan ja kehityshistorian analyysi. Käynnistymässä on Tammelantorin asemakaavan muutosprosessi. 10 Oma mielenkiintoni kohdistuu rakennetun ympäristön ajalliseen kerroksellisuuteen ja sen hyödyntämiseen osana suunnittelua. Suomalainen kulttuuriperintö, johon sisältyy rakennettu ympäristömme, on ajallisesti suhteellisen nuorta ja kerroksellisuutta on vähän. Mielestäni rakennetunympäristön muutoksia suunniteltaessa on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää jo olemassa olevat arvot, ja saada säilymään ne tuleville sukupolville. Tässä työssä ja tämän työn avulla olen pyrkinyt kehittämään taitoani ymmärtää rakennettua ympäristöämme. Diplomityöni tavoitteena on lisätä ymmärrystä rakennetusta ympäristöstä, tässä tapauksessa Tammelantorista. Lisäksi työ on yksi puheenvuoro keskusteluun Tampereen keskustan kehittämisestä, keskittyen Tammelaan ja Tammelantoriin. Arkkitehdin ammattitaito konkretisoituu suurien asiakokonaisuuksien ja erilaisten intressien yhteen sovittamisessa. Lisäksi arkkitehdin ammattitaito näkyy kykynä esittää vaikeita asiakokonaisuuksia yksinkertaisilla ja helposti ymmärrettävillä kaavioilla ja piirustuksilla. Kaiken edellisen lisäksi, arkkitehdin tulee toiminnallaan tuottaa parempaa rakennettua ympäristöä. Diplomityötä tehdessä olen keskittynyt näiden mieles- täni oleellisten ammatillisten taitojen kehittämiseen. Diplomityöni jakaantuu kahteen erilliseen kokonaisuuteen, jotka ovat Tammelantorin kaupunkitilan analyysi sekä ideasuunnittelu torin kehittämisestä. Selvitysosuudessa pyrin esittämään Tammelantorin kaupunkitilan muutoshistorian helposti ymmärrettävässä muodossa. Analyysin toteutuksessa olen käyttänyt DIVE-menetelmää ja käsitettä paikan habitus. Esittelen työskentelymetodini luvussa 2.1. Ideasuunnitteluosiossa olen pyrkinyt laatimaan Tammelantorille suunnitelman, joka sopeutuu olemassa olevaan ympäristöön ja tuottaa samalla uutta mielenkiintoista rakennettua ympäristöä. Lisäksi olen pyrkinyt siihen, että suunnitelma ottaa huomioon muut Tammelantoriin liittyvät kaupunkiseudun kehittämishankkeet. Suunnitelman keskiössä on Tammelantorille rakennettava uuden tyyppinen rakennus, torihalli. Se on monikäyttöinen rakennus, joka mahdollistaa torikaupan ja –kulttuurin kehittämisen. Toinen merkittävä osatekijä on torin alle toteutettava robottiparkki, joka on kiinteässä yhteydessä torihallin toimintojen kanssa. Kolmas suunnittelun osa-alue on tori- ja puistosuunnitelma. 1. JOHDANTO Selvitystyön lähteistä tärkeimpinä ovat olleet Tampereen Rakennusvalvonnan arkiston rakennuspiirustukset. Tässä julkaisussa käytettyjen vanhojen valokuvien lisäksi olen tutkinut ja tulkinnut rakennetun ympäristön muutoksia myös useista kymmenistä muista valokuvista. Valokuvia ovat antaneet käyttööni Vapriikin kuva-arkisto, Veljekset Karhumäki Oy, Työväenmuseo Werstas, Tampere-Seura Ry:n kuva-arkisto, Emil Aaltosen museo ja Aamulehden kuva-arkisto. Työssäni olen ollut tekemisissä useiden eri asiantuntijoiden kanssa. Työtäni ovat auttaneet arkkitehti Minna Seppäsen lisäksi arkkitehdit Iina Laakkonen ja Jouko Seppänen sekä liikennesuunnittelija Katri Jokela ja puistosuunnittelija Ranja Hautamäki Tampereen kaupungin organisaatiosta. Rakennustutkija Hannele Kuitunen Pirkanmaan maakuntamuseosta on ollut suureksi avuksi työssäni. Torikauppaan liittyvissä asioissa olen konsultoinut Mauno Laihosta, Tampereen Torikauppiasyhdistys Ry. Torihallin yksi osa-alue on lähiruokakonsepti, josta olen konsultoinut lähiruuan asiantuntijaa keittiömestari Heikki Ahopeltoa. Liikennesuunnitteluun olen hyödyntänyt tutkijatohtori Kalle Vaismaan TTY:lla vetämän kaupunkiliikenteen suunnittelu –kurssin vuoden 2014 harjoitustöitä. Ark- kitehtitoimisto Arkkitehdit LSV Oy on antanut käyttööni Tammelan kaupunginosan tietomallin joka on ollut lähtökohta kaupunkitilan mallinnukseen. Malli on tehty Tammelan yleissuunnitelman yhteydessä Tampereen kaupungin tilaamana. Työssäni suurimpana haasteena on ollut työskentelyn rajaaminen. Rakennetun kaupunkitilan analyysissä olen rajannut työskentelyalueen Tammelantorin viereisiin kortteleihin ja julkisivuihin. Työssäni Tammelantori on alkuperäisen suunnitelman mukainen neljän korttelin kokoinen kaupunkiaukio ja sisältää Tammelan puistokadun molemmat puolet eli kauppatorin ja Aaltosen puiston. Ideasuunnitelmassa aluerajaus on analysoitua aluetta laajempi. Esitettävä viitteellinen täydennysrakentaminen perustuu vuoden 2012 Tammelan yleissuunnitelmaan . Fyysistä aluerajausta haasteellisempi on ollut löytää työskentelyyn sopiva tarkkuustaso. Diplomityön rajallinen laajuus on pakottanut kompromisseihin, mutta olen pyrkinyt huomioimaan kokonaisuuden eri osatekijät tasapainoisesti. Tampereella 12.8.2015 Antti Nyman 11 12 2. RAKENNETUN KAUPUNKITILAN ANALYYSI 13 2 . 1 . T Y Ö S K E N T E LY 2.1.1. KÄSITTEET Seuraava luettelo perustuu Ympäristöministeriön ja Museoviraston yhdessä laatimaan luetteloon keskeisimmistä ja yleisesti käytetyistä kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsitteistä.1 Historiallinen ker roksisuus Alueen tai kohteen ominaispiirre, kun alueella tai kohteessa on näkyvissä / koettavissa eri aikakausien rakenteita, materiaaleja, tyylipiirteitä, tms., jotka ilmentävät rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta. Inventointi Inventointi on järjestelmällistä tiedon hankintaa ja tallentamista maisemasta, rakennetusta ympäristöstä, muinaisjäännöksistä tai perinnebiotoopeista. Siinä kerätään, järjestetään ja tuotetaan tietoa esim. kulttuuriympäristön nykytilasta ja siihen johtaneista syistä. Inventointi jakautuu tiedon kokoamiseen esim. kirjallisuudesta, rekistereistä ja muusta arkistoaineistosta, sen täydentämiseen maastotarkastusten pohjalta ja tulosten raportointiin. 1 14 rakennusperinto.fi K ulttuuriperintö Kulttuuriperintö on ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyttä henkistä ja aineellista perintöä. Aineellinen kulttuuriperintö voi olla joko irtainta (esim. kirjat ja esineet) tai kiinteää (esim. rakennusperintö). K ulttuuriympäristö Kulttuuriympäristö on yleiskäsite. Sillä tarkoitetaan ympäristöä, jonka ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Kulttuuriympäristöön liittyy myös ihmisen suhde ympäristöönsä ennen ja nyt; sille annetut merkitykset, tulkinnat ja sen erilaiset nimeämiset. Tarkemmin kulttuuriympäristöä voidaan kuvata käsitteillä kulttuurimaisema ja rakennettu kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristöön kuuluvat myös muinaisjäännökset ja perinnemaisemat kuten perinnebiotoopit. Rakennushistoriaselvitys Rakennusryhmän, rakennuksen tai sen osan historian, käytön muutosten ja fyysisten ominaisuuksien selvittäminen arkistomateriaalin ja kenttätöiden avulla. Tehdään yleensä yksityiskohtaisten suojelutavoitteiden määrittelemiseksi esimerkiksi restauroinnin yhteydessä. Rakennusinventointi Yksittäiseen rakennukseen ja sen sisätiloihin, materiaaleihin ja kiinteään sisustukseen kohdistuva tutkimus. mutta myös laajempia rakennetun ympäristön kokonaisuuksia koskeva tutkimus. Siinä kerätään, järjestetään ja tuotetaan tietoa rakennuksen nykytilasta ja siihen johtaneista syistä ja arvoista. Rakennusperinnön hoito Rakennetun kulttuuriympäristön säilymisen huomioon ottavaa käyttöä, huoltoa, korjausrakentamista, täydennysrakentamista ja muuta ympäristön muuttamista kun tavoitteena on säilyttää rakennusten ominaispiirteitä ja historiallista kerrostuneisuutta. Rakennussuojelu Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain tavoitteena (1 §) on turvata rakennetun kulttuuriympäristön ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus, vaalia sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä edistää sen kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Suojelu voi kohdistua rakennuksiin, rakennelmiin, rakennusryhmiin tai rakennettuihin alueisiin (3 §). Asemakaava-alueilla suojelu toteutetaan ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla asemakaavalla. Kirkollisten rakennusten suojelusta on säädetty erikseen. 2.1. TYÖSKENTELY Rakennettu kulttuuriympäristö, rakennusperintö Käsite viittaa sekä konkreettisesti rakennettuun ympäristöön että maankäytön ja rakentamisen historiaan ja tapaan, jolla se on syntynyt. Rakennettu kulttuuriympäristö muodostuu yhdyskuntarakenteesta, rakennuksista sisä- ja ulkotiloineen, pihoista, puistoista sekä erilaisista rakenteista (kuten esim. kadut tai kanavat). Rakennusperintö-termiä käytetään yleiskielessä usein synonyyminä rakennetulle kulttuuriympäristölle, joskus käsitettä käytetään tarkoittaen erityisesti vanhoja rakennuksia. Selvitys Alueen tai kohteen historian, ominaisuuksien, toiminnan tai fyysisten piirteiden muutosten kuvaamista ja selvittämistä mm. maastokäynteihin ja arkistolähteisiin perustuen. Selvitys sisältää yleensä johtopäätöksiä ja yhteenvetoja alueiden tai kohteiden arvosta. TKM Tietyömaa Pinninkadulla 1940-luvulla. 15 2 . 1 . 2 . PA I K A N H A B I T U S Paikan habitus on termi, jolla kuvataan paikan luonnetta tiettynä aikana. Termi kuvaa vaikeasti havainnoitavaa ominaisluonnetta, joka koostuu paikan tunnelmasta, ilmapiiristä ja luonteesta. Paikan habitus on Timo Kopomaan mukaan määritettävissä neljän empiriaa rajaavan keskeisen ulottuvuuden funktion, käytön, rakenteen ja merkityksen kautta.1 Esimerkkikohteena Kopomaalla on Helsingin Hakaniementori. Tilallista ja ajallista muutosta hän kuvaa neljän eri karakterin eli torihabituksen kautta, jotka hän on nimennyt basaarit, hallittukauppa, liikennetori ja virkistysmaisema2. Paikan ominaisluonne eli habitus syntyy yhtälöstä, johon vaikuttavat rakennetun ympäristön lisäksi osaltaan myös mm. yhteiskunnallinen, uskonnollinen ja poliittinen tilanne. Habituksen muutokset eivät ole suoraan sidoksissa rakennusten tai kaupunkitilan muutoksiin, vaan ne heijastavat yhteiskunnallista tai paikallista rakennemuutosta. Paikan habitusta eri ajanjaksoina tutkitaan rakennetun ympäristön lisäksi mm. valokuvista, kirjoitetusta historiasta, muistelmateoksista ja kaunokirjallisuudesta. Tällä menetelmällä 1 2 saavutetaan laajempi näkökulma kaupunkiympäristön kehitykseen kuin tutkimalla pelkästään rakennetun ympäristön muutoksia. Kaupunkitilan muutossuunnittelun yhteydessä on tärkeää ymmärtää paikan habitus: Mistä kyseinen kaupunkitila saa ominaisluonteensa ja millaisten vaiheiden kautta se on muodostunut nykytilaan? Keskit- tymällä vain rakennetun ympäristön muutoksiin, voi jäädä huomaamatta merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia, jotka ovat ohjanneet kaupunkitilan muutosta. Liian suoraviivaiset tulkinnat rakennetusta ympäristöstä voivat tuottaa vääriä johtopäätöksiä rakennetun ympäristön muutossuunnitteluun. Kopomaa, 1997, 37 Kopomaa, 1997, 45 TK Torielämää Tammelantorilla 1950-luvulla. 16 TKM Torielämää Tammelantorilla 2006. 2.1. TYÖSKENTELY 2 . 1 . 2 . D I V E – KU LT T U U R I Y M P Ä R I S T Ö N A N A LY Y S I 1 DIVE on kulttuuriympäristön inventointi- ja analysointimenetelmä. Se on kehitetty yhteistyössä Suomen, Ruotsin ja Norjan kulttuuriympäristön asiantuntijaviranomaisten kesken. Menetelmää voi käyttää kaavoitusprosessin osana tai itsenäisenä, tiedon kokoamisen, käsittelyn ja jakamisen työkaluna. DIVE menetelmässä kulttuuriympäristöstä saatava informaatio käsitellään jatkuvassa prosessissa työvaiheittain. DIVE lyhenne muodostuu menetelmän englanninkielisten työvaiheiden kirjaimista; D=Describe (kuvaus), I=Interpret (tulkinta), V=Valuate (arvottaminen); E=Enable (toteutus). Kuvausvaiheessa (D) kootaan ja jäsennetään tietoa kohteen historiasta, kehityksestä, luonteesta ja ominaispiirteistä. Tulkintavaiheessa (I) määritellään saadun informaation merkityssisältöjä ja arvioidaan säi- lyneisyyttä, alkuperäisyyttä ja nykytilaa. Arvottaminen vaiheessa (V) määritellään kohteen kulttuurihistorialliset arvot ja liikkumavarat haavoittuvuuden ja muutoksensietokyvyn suhteen. Viimeisessä toteutusvaiheessa (E) määritellään toimenpidemahdollisuuksia ja laaditaan strategia- ja periaate-ehdotuksia kohteen arvojen vaalimiseksi. DIVE menetelmässä rakennetun ympäristön analyysi etenee jatkuvan prosessin periaatteella. Menetelmälle on ominaista havainnollisesti ja jäsennetysti tuotettu informaatio rakennetusta ympäristöstä. Tuotettava informaatio on esimerkiksi kaavioita, aika-tila-matriiseja ja mallinnuksia analysoitavan ympäristön eri muutosvaiheista. Kuva:DIVE-opas 1 Luvussa referoidaan Museoviraston opasta DIVE-menetelmän käyttöön DIVE-menetelmä on kulttuuriympäristön inventointimenetelmä, jossa eri vaiheet etenevät jatkuvana prosessina. 17 RAKENNUSPIIRUSTUKSET VANHAT VALOKUVAT VANHAT KARTAT JA KAAVAT ILMAKUVAT ARKISTOMATERIAALI HISTORIIKIT MUISTELMATEOKSET KAUNOKIRJALLISUUS TKM TKM TKM TRVA TRVA Kaaviokuva analyysin toteutusperiaatteesta. 18 2.1. TYÖSKENTELY 2 . 1 . 4 . T Ä S S Ä T Y Ö S S Ä K AY T E T T Ä V Ä A N A LY Y S I M E N E T E L M Ä Tammelantorin kaupunkitilan analysointiin olen soveltanut sekä DIVE menetelmää että paikan habitus -käsitettä. Työskentelyn perustana on ollut rakennetun ympäristön faktinen muutoshistoria, jonka olen tutkinut arkistoiduista rakennuspiirustuksista. Niiden pohjalta olen tehty aikakausittain muuttuvan digitaalisen mallinnuksen. Olen syventänyt tutkimusta paikalta otettujen vanhojen valokuvien, paikallishistorian, muistelmateosten ja kunnallishallinnon arkistoitujen asiakirjojen avulla. Työssäni käyn lyhyesti läpi Tampereen kaupungin historian sen perustamisesta Tammelan kaavoitukseen. Tammelan kaavoitushistoriaan ja kaupunkikuvaan tutustun edellistä hieman tarkemmin. Tarkennan tutkimukseni Tammelantoriin, jota käsittelen viidessä eri osa-alueessa. Lopputuloksena olen hahmottanut Tammelantorin ajallisen ja tilallisen muutoksen aikakausiin, joita kuvaan viiden eri torihabituksen kautta. Nämä ovat lähtökohta-kaupunkiaukio, palvelutori, torikaupan murros, jaettu tori ja nykytila. Torihabitukset esittelen aikakautta kuvaavalla mallinnuksella ja mallista tuotetulla grafiikalla. Lisäksi graafista materiaalia täydentää vanhat valokuvat. TK Panoraamakuva lounaaseen vuodelta 1945. 19 2 . 2 . T E O L L I S U U S K AU P U N G I N S Y N T Y 1 Tampereen kaupunki on syntynyt kahden vesistön, pohjoisessa Näsijärvi ja etelässä Pyhäjärvi, erottavalle kannakselle. Asutuskeskittymän syntyminen on ollut luonnollista risteyskohtaan, jossa pohjois-eteläsuuntainen vesireitti kohtaa itä-länsi-suuntaisen maareitin. Tampereen kaupunki perustettiin lokakuun 1. päivänä 1779 kuningas Kustaa III allekirjoittaessa kaupungin perustuskirjan. Kaupungin perustamista edelsi useita hankkeita kauppalan tai maakaupungin perustamiseen. Varhaisin näistä on vuodelta 1640, jolloin Tammerkosken kylään oli kahta vuotta aikaisemmin määrätty markkinapaikka. Milloin kaupungin ja milloin kauppalan perustamiseen liittyvät viivästykset johtivat siihen, että kaupungista tuli aikanaan uuden tyyppinen vapaakaupunki. Merkittävimpinä seikkoina olivat elinkeinonvapaus kauppalan tapaan ja itsenäinen hallinto kaupungin tapaan. Tampereen kaupunki perustettiin Tammerkosken kartanon pelloille kosken länsirannalle. Perustuskirjaan liitetyn asemakaavan laati Daniel Hall. Kaupunki oli laajuudeltaan 3,2 km2, ja sen pääilmansuuntien mukaan laadittu ruutukaava on edelleen nähtävissä Tampereen keskustassa. Tampereen kaupunkia perustettaessa tavoiteltiin uutta kaupallisesti menestyvää teollisuuskaupunkia, ja sen kehityksen esteitä pyrittiin kaikin keinoin poistamaan. Tämä näkyy myös Hallin laatimassa asemakaavassa, jossa on varattu torin ympärille neljä tonttia eri uskontokuntien kirkoille. Kyse ei ollut erityisestä uskonnollisesta vapaamielisyydestä, mutta maahan muuttavien siirtolaisten mahdollista us- 0 Tampereen sijoittuminen vesi- ja maantiereitin risteyskohtaan. 20 1 www.vanhakartta.fi Luvku 2.2. referoi kirjasarjaa Tampereen historia 1 - 4 100 kontokunnasta riippumatonta potentiaalia ei haluttu sulkea pois. Alkuvuosina Tampereen kaupunki rakentui nopeasti, ja Daniel Hallin vuoden 1775 asemakaavaluonnoksen mitoituksessa olleet 400 asukasta täyttyi jo viisi vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Vuoden 1780 tonttijaossa virallisen asemakaavan tonttijakoa tehostettiin lohkomalla. Kaksi vierekkäistä tonttia jaettiin kolmeen. Näin tontit saatiin riittämään kaikille kaupunkiin haluaville asukkaille. Kaupungin kehitys tasaantui, ja Suomen sodan jälkeen 1810-luvulta alkaen ennen teollistumisesta johtuvaa uutta kasvukautta asukasmäärä oli noin 650. Kaupungin ensimmäinen teollisuuslaitos Abraham Häggmanin paperiruukki perustettiin Tammer- 500m 0 TKA 1779, Kaupungin perustamiskirjan asemakaava, Daniel Hall 1780, tiivistetty asemakaava plantaaseineen, Daniel Hall 100 500m TKA 2.2.TEOLLISUUSKAUPUNGIN SYNTY kosken rannalle vuonna 1785. Vaatimaton teollisuuslaitos oli pitkään Tampereen ainoa toimiva tehdas. Suomen siirtyminen Venäjän vallan alle vuonna 1809 tarkoitti Tampereelle uuden kehityskauden alkua. Ruotsin ja Venäjän välisen rajan siirtyminen maat erottavaan Itämereen tarkoitti ihmisten ja kauppatavaroiden liikkumisvapautta. 1700- ja 1800-lukujen taitteen teollinen kehityskausi alkoi Iso-Britanniasta, missä keksittiin höyry- ja kehruukoneet. Tämän alan osaajana alkuperältään skotlantilainen koneenrakentaja James Finlayson siirtyi Venäjälle. Finlayson perusti Tampereelle tehtaan ajatuksenaan konepajateollisuus vuonna 1820. Muutaman vuoden kuluessa toiminta vakiintuu kehruun ja flanellin sekä villaisten neulontatöiden valmistukseen. Vuonna 1821 Aleksanteri I 0 100 vahvisti Tampereelle vapaakaupunkioikeudet, jotka takaavat kaikille vapaan ammatinharjoittamisen oikeuden sekä vapauden tullimaksuista ja veroista. Vuoteen 1905 asti voimassa olleet vapaakaupunkioikeudet ja Finlaysonin tehdastoiminnan aloittaminen ovat perusta, josta Tampere on saanut työkaupunkiluonteensa, ja joka on synnyttänyt tarpeen Tammelan työläiskaupunginosalle. Nopeasti kasvavassa kaupungissa oli jatkuva pula asunnoista ja vapaista tonteista. Vuonna 1830 C.L. Engel laati symmetrisen asemakaavan, joka laajensi kaavoitettua maa-alaa länteen, ja paloturvallisuussyistä rakennettavat puistokadut muodostivat pohjan Tampereen puistoille. Asemakaavasta huolimatta kaupunki ei kuitenkaan laajentunut länteen siellä sijaitsevien 0 500m TKA 1781, maastokartta, N. J. Ehrenström 100 kaupunkilaisten puutarhaviljelmien vuoksi. Vuonna 1868 vahvistettiin C.A. Edelfeltin laatima asemakaava. Se perustui Engelin kaavaan pienin muutoksin ja lisäyksin. Uutta oli länsireunan tavallista pienemmät tontit, jonne syntyi Amurin työläiskaupunginosa. Vuonna 1820 Finlaysonin perustaessa tehdastaan Tampereella oli asukkaita noin 950. Seuraavien vuosikymmenien aikana väkiluku lisääntyi teollisuuden kasvun myötä, ja 1870-luvun alussa väkiluku oli noin 7000. Todellisuudessa Tampereen kaupungin väkiluku oli virallista lukua huomattavasti suurempi kosken itäpuolella asuvien ihmisten vuoksi. Vuoden 1877 kosken itäpuolen maa-alueiden liitosten jälkeen Tampereen väkiluku olikin vuonna 1880 jo noin 13600 henkeä. 500m 0 TKA 1830 asemakaava, C. L. Engel 1868, asemakaava, C. A. Edelfelt 100 500m TKA 21 2 . 3 . TA M M E L A 2 . 3 . 1 . K A AVA H I S T O R I A Kaupungin kasvaessa ja teollisuuden lisääntyessä asutettu alue laajeni itään välittämättä kaupungin rajasta. Tampereen kaupunki lunasti Hatanpään kartanon maa-alueet kosken itäpuolelta vuonna 1877. Heti koskesta itään sijaitsi säännöstelemättömästi rakennettu Kyttälän alue ja sen takana vuonna 1876 alkaneen rautatieliikenteen asema. Aseman itäpuolella alkoi muutamia torppia lukuun ottamatta rakentamaton alue. Alueliitoksen myötä kaupungin pinta-ala lisääntyi kolminkertaiseksi, ja asukasmäärä kasvoi noin kolmella tuhannella. Tampereen kaupunginarkki- tehti F.L. Calonius oli laatinut asemakaavaesityksen kosken itäpuolelle jo ennen alueiden liitosta vuonna 1877. Kaavassa on esitetty uudistettuna kosken ja rautatieaseman välinen sekavasti rakennettu Kyttälän alue sekä uutena alueena Tammelan kaupunginosa rautatien itäpuolella. Olemassa oleva asutus hidasti Kyttälän asemakaavan toteutusta, ja se vahvistettiinkin vasta vuonna 1886. Kyttälän alueen ensimmäiset tonttikaupat tehtiin vuonna 1890, ja sen rakentaminen pääsi kunnolla vauhtiin vuonna 1892, kun asukkaiden vuokrasopimukset päättyivät. Tämän jälkeen kosken ja rautatien välinen alue uudistui nopeasti. Vuonna 1880 kaupunginhallitus päätti varata Tammelan työläisten asuttamiseen1. Insinööri August 1 0 100 500m Wacklin, 1997, 149 0 100 TKA 1877, Kartta 22 Ahlbergin laatimassa kartassa vuodelta 1882 ”Pintakartta Tampereen kaupungin yli” Tammela on piirretty lähes F.C. Caloniuksen vuoden 1877 laatiman luonnoksen mukaisesti. Caloniuksen varhaisimmassa luonnoksessa Tammela jakaantuu nykyisten Tammelan puistokadun ja Väinölänkadun kohdalta leveiden puistokatujen jakamana neljään osaan. Lisäksi Ahlbergin vuoden 1882 pintakartassa Tammelan keskelle on suunniteltu kahden korttelin kokoinen rakentamaton torialue, ja Tammelan alue on hieman laajentunut. Tammelan rakentaminen alkoi vuonna 1890 F.L. Caloniuksen vuonna 1887 laatiman asemakartan mukaan. Myös tässä asemakartassa Tammelan keskellä on neljän korttelin kokoinen toriaukio. Ensimmäi- 1877, ”Esitys Kyttälän kaupunginosan järjestykseen”, F. L. Calonius 500m 0 TKA 1882, ”Pintakartta Tampereen kaupungin yli”, Aug. Ahlberg 100 500m TKA 2.3. TAMMELA set rakennukset rakennettiin Tammelan lounaisosaan. Rakennustöiden alkaessa 1890 Tammela oli lähes rakentamatonta aluetta muutamia torppia lukuun ottamatta. Väestölaskennan mukaan alueella asui tuolloin 202 asukasta. Vuonna 1900 väkiluku oli noussut jo yli 6500. Nykyisin Tammelaksi miellettään rautatien ja Kalevan puistotien välinen alue, jota pohjoisessa rajaa Kekkosen tie ja etelässä Kalevantie. Tammela kaavoitettiin lähes tähän laajuuteen kaupunginarkkitehti Lambert Pettersonin toimesta vuonna 1896. Salhojankatu oli Tammelan itäinen raja 1920-luvulle asti, jolloin Tammela laajeni uusien 1921 ja 1927 kaavoitettujen alueiden myötä nykyisiin rajoihin. 0 1887, Tampereen asemakaava, F. L. Calonius 100 Tammelaan hyväksyttiin Antero Sirviön laatima asemakaavamuutos vuonna 1966. Kaava noudatti syntyaikansa kaavoitusperiaatteita, ja vanhan rakennuskannan ajateltiin tulleen käyttöikänsä loppuun.2 Yhteiskunnallinen rakennemuutos heijastui kaavoitukseen mm. maaltamuuton vuoksi. Tammelasta muodostui kaavan myötä elementtirakenteisten kerrostalojen muodostama lähiötyyppinen kaupunginosa. Massiivinen vanhojen rakennusten purkaminen kadotti Tammelasta kerroksellisuutta ja eri rakennustyyppien kirjoa. Sirviön laatiman kaavan jälkeen Tammelaan on tehty lukuisia pieniä kaavamuutoksia.3 2 3 Tammelan yleissuunnitelma, 2012, 25 Tammelan yleissuunnitelma, 2012, 18 0 500m TKA 1980-luvulle tultaessa rakentamisen luonne muuttui Sirviön kaavan suunnitteluperiaatteet kyseenalaistavaksi. Esimerkiksi Tammelantorin laitaan valmistui 1970-luvun viimeisinä vuosina kaksi kerrostaloa, Kyllikinkatu 9 ja Ilmarinkatu 14, jotka sijoittuivat kiinni katulinjaan. 1896, Tampereen asemakaava, Lambert Petterson 100 500m TKA TKA 1966, Asemakaavan muutos, Antero Sirviö 23 Karhumäki Oy 24 2.3. TAMMELA 2 . 3 . 2 . K AU P U N K I KU VA Tammelan rakentamisen alkuvaiheessa yleinen rakennustyyppi oli yksikerroksinen puurakenteinen kaupunkitalo. Rakennuksissa oli korkeat kivijalat, joissa sijaitsi myymälä ja varastotiloja. Talot muodostivat umpikortteleita. Keskellä korttelia oli ulkohuone sekä kivirakenteinen pesutupa ja vehreä puutarhapiha. Työläisten asuttamiseksi rakennettujen puurakenteisten kaupunkitalojen rinnalle alkoi nousta kivirakenteisia tehdas- ja asuinrakennuksia jo 1890-luvun viimeisinä vuosina. Punatiilisiä puhtaaksimuurattuja kivitaloja rakennettiin etupäässä Tammelan puistokadun varteen ja Tammelantorin itäreunaan. Yhtenäistä matalaa puukaupunkia oli Tammelassa ainoastaan Väinölänkadun ja Pinninkadun rajaamassa luoteis- osassa. Muu osa Tammelaa oli hyvin rikasta matalien puutalojen ja yleisimmin kaksi tai kolmikerroksisten kivitalojen muodostamaa ympäristöä. 1950-luvulla muutamia puutaloja purettiin rapattujen kivirakenteisten kerrostalojen alta. Kerrostalot sijoitettiin kaavanmukaisesti katulinjaan kiinni. 1960-luvun lopulta 1980-luvulle asti muutostahti Tammelan rakennuskannassa oli nopea. Vanhoja rakennuksia purettiin tehokkaampien elementtirakenteisten rakennusten tieltä. Purettavaksi eivät joutuneet ainoastaan työläisten asunnoiksi rakennetut puutalot, vaan uuden rakennuskannan tieltä joutui väistymään myös teollisuuden murroksessa käyttämättömäksi jääneet teollisuusrakennukset. Tammelantorin kehystävä rakennuskanta muuttui merkittäväst jo 1950-luvun lopussa uusien asuinkerrostalojen myötä. Kuva vasemmalla. Ilmakuva luoteeseen Tammelantorin yli vuodelta 1936. Kuvasta näkyy rakennuskannan monimuotoisuus ja luoteisosan matala yhtenäinen alue. TK F.L. Caloniuksen laatiman asemakaavan mukaan symmetriseen ruutukaavaan rakennettu Tammela muuttui huomattavasti vuoden 1966 asemakaavamuutoksen myötä, kun kortteleita yhdistettiin. Tämä muutos näkyy Tammelantorilla mm. Kyllikinkadun ja Kullervon kadun päättymisenä Pinninkatuun. Tammelan kaupunkikuva on muuttunut viimeisten 20-30 vuoden aikana kortteli kerrallaan. Kehitys on ollut lähiötyyppisen kerrostalorakentamisen suuntainen, ajallisen kerroksellisuuden kärsiessä vanhoja rakennuksia purettaessa.1 1 Tammelan yleissuunnitelma, 2012, 18 1966 Kaavamuutoksen periaatteena oli sijoittaa matala liikerakennus kadun varteen ja korkea kerrostalomassa keskelle korttelia. TK 25 2 . 4 . 1 T O R I - J A P U I S T O S U U N N I T E L M AT Tammelantori on piirretty F. L. Caloniuksen vuoden 1877 asemakaavassa viitteellisesti renessanssi-ihanteiden mukaan kaksi sisäkkäistä puistokehää sisältäväksi symmetriseksi kaupunkiaukioksi. Tammelan rakentaminen alkoi vasta vuonna 1890, ja toria kehystävät rakennukset valmistuivat kokonaisuudessaan 1900-luvun ensimmäisinä vuosina, jolloin kaupunkisuunnittelussa oli jo muodostunut uusi ns. Sitteläinen kaupunki-ihanne1. Itävaltalaisen Camillo Sitten mielestä kaupungin tuli olla kokonaisvaltainen taideteos ja arkkitehdin taitelijana tuli nostaa ihanteeksi kauneus. Muodostui uusi termi kaupunkirakennustaide. Muutos aikaisempaan ajattelutapaan oli huomattava, missä kaupunkeja rakennettiin symmetrisesti ruutukaavoihin piittaamatta maaston muodoista.2 Nuori arkkitehti Lars Sonck oli omaksunut Sitten ajattelutavan, jossa esikuvina toimivat keskiaikaiset kaupungit maaston mukaan mutkittelevine katuineen. Torijärjestelyjä ja istutuksia ei toteutettu Caloniuksen suunnitelman mukaan. Toriaukion pintojen tasaamisesta ei ole täysin tarkkaa tietoa. Maaliskuussa vuonna 1900 valtuusto pyysi kaunistuskomiteaa ryhtymään toimeen Tammelantorin tasaamiseksi väliaikaiseksi urheilukentäksi3. Siitä, onko pyyntö johtanut toimenpiteisiin, ei ole tietoa. Kauppatorin kiveäminen toteutettiin useiden vuosien aikana 1900-luvun alussa.4 Kunnallishallinnon kertomuksista löytyy useita merkintöjä kiveystyön etenemisestä. Yhteenlaskettuna kiveysalaa on noin ¾ kauppatorin alasta. Neljännes oli kiveämättömänä 1930-luvulle asti. 1 2 3 4 26 Nikula, 2005, 114 Standertskjöld, 2006, 14 Wacklin, 1997, 117 KTK, 1904; KTK, 1908; KTK, 1911; KTK, 1912 TKA 1908, Tampereen rakennuskonttorissa laadittu suunnitelma Tammelantorin järjestämiseksi. 2.4. TAMMELANTORI Lars Sonck sai Tampereen kaupungilta tehtäväkseen mm. Pyynikin, Ratinan ja Juhannuskylän asemakaavojen laadinnan vuonna 1903. Samassa yhteydessä pyydettiin suunnitelmaa Tammelantorin järjestämiseksi.5 Suunnitelmat valmistuivat vuonna 19066. Tammelantorin suunnitelmaa ei kuitenkaan Tampereen Rahatoimikamarin mielestä voinut toteuttaa lähimmässä tulevaisuudessa, vaan torin järjestämiseksi tilattiin kaksi uutta suunnitelmaa Rakennuskonttorista7. Vuo5 6 7 KTK, 1905, 7 Lars Sonckin laatima suunnitelma Tammelantorin järjestelyehdotus ei ole tiettävästi säilynyt. KTK, 1909, 9-10 den 1910 tammikuussa Kaupungin valtuusto päätti hyväksyä Rakennuskonttorin suunnitelmista jälkimmäisen, joka on päivätty 23.12.1908.8 Suunnitelma on epäsymmetrinen kokonaisuus, jossa itäosan kauppatorin ja lännen puistoalueen väliin jää itään kaartuva Tammelan puistokatu. Väinölänkatu ei jatku kauppatorin läpi vaan kääntyy idästä torille tultaessa viistosti kohti pohjoista ja Tammelan puistokatua. Torin koilliskulmasta tulee viistokatu torin keskelle kolmion muotoiseen liikenteenjakajaan ja kaartuu siitä edelleen kaarevasti Ilmarinkadulle länteen muodostaen kolmion muotoisen puistikon. Torin 8 kaakkoiskulmaan on osoitettu urheilu- ja leikkipuisto sekä keskelle toria paikka vaakahuoneelle. Suunnitelman toteutuksen ajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa. Neljännes kauppatorin alasta oli kiveämätöntä luonnonmaata aina 1930-luvulle asti. Kauppatorin pohjoislaidassa Tammelan puistokadun ja Kyllikinkadun kulmauksessa oleva alue oli tarkoitettu halko-, olki- ja ripakaupalle.9 Varhaisin kuva, jossa näkyy toriaukion koilliskulman viistokadun linjan alku, on kuva Aaltosen kenkätehtaan korttelista ajalta ennen tiilirakenteisen tehtaan rakennustöitä, eli ennen vuotta 1912. Vuoden 1918 sisällissodan tuhoista KTK, 1910, 12 9 Urpo Kuusinen Tammerkoski-lehdessä, vuosi??? 1917 TKA 1921 TKA 1926 TKA 1928 TKA 1935 TKA 1946 TKA 1956 TKA 1966 TKA 1974 TKA 1987 TKA 1999 TKA 2011 TKA 27 kertovien valokuvien taustalla Tammelantorilla näkyy nuoria istutettuja puistolehmuksia ja reunakiveyksiä. Toriaukion kehittyminen on luettavissa vanhoista valokuvista varsin kattavasti. Varhaisimmassa 1900-luvun asemakartassa vuodelta 1917 Tammelantori on kuvattu tyhjänä aukiona. Vuodesta 1921 lähtien toriaukio esitetään vuoden 1908 suunnitelman mukaisesti. Autoliikenteen kasvun merkitys toriaukion sommittelussa on huomattava 1920-luvun lopusta lähtien. Tammelan puistokatu oikaistiin 1930-luvun alussa.10 Tammelantorin asemakaavaan tehtiin muutos yksikerroksisen huoltoaseman rakentamiseksi torin pohjoislaitaan Tammelan puistokadun ja Kyllikinkadun kulmaan vuonna 1936. Kaavamuutoksessa on lisäksi merkintä kahden pienen kioskirakennuksen rakentamisesta torin eteläosaan ja Väinölänkadun johtamisesta kauppatorin läpi11. Tammelan puistokadulta Ilmarinkadulle viistosti kauppatorin kulman poikki kulkeva katu poistui viimeistään 40-luvulle tultaessa12. Kolmiossa, jonka poikkikatu muodosti, on sijainnut kioskirakennus oletettavasti 1930-luvulta lähtien. Lisäksi siihen istutetut puut ovat kertoneet toriaukion epäsymmetrisestä sommittelusta aina 1980-luvun loppuun saakka. Tammelantorin itäpuolen asemapiirros 1950-luvulta näyttää puistoalueen pysyneen pääosin 1908 suunnitelman mukaisena. Muutoksena on Tammelan puistokadun oikaisu, kauppatorin halkaiseva Väinö- 28 10 11 12 Kuva? KTK, 1936, 41-42 Kuva länkatu ja kauppatorin kaakkoiskulman viistokadun poistuminen. Lisäksi asemapiirroksessa näkyy leikkialueen koilliskulmassa vuodesta 1933 vuoteen 1959 sijainnut Jussi Mäntysen Kalakarhuveistos13. Antero Sirviön vuonna 1966 laatimassa asemakaavamuutoksessa toriaukio jakaantuu kahteen Tammelan puistokadun halkaisemaan erilliseen osaan. Kaavassa on poistettu itäpuolen puistoalueen vinot kadut ja muodostettu alueesta yksi yhtenäinen puisto- ja leikkikenttäalue. Puiston kohdalla Aaltosenkatu ja Ilmarinkatu ovat muutettu kävelykaduiksi, ja Kyllikinkadulta on estetty ajo Tammelan puistokadulle. Kauppatorin puoli on jaettu Väinölänkadulla selkeästi kahteen erilliseen torialueeseen. Kyllikinkatu sekä Ilmarinkatu on poistettu, ja torialue piirretty lähtemään suoraan toriaukion viereisistä kiinteistöistä. Kauppatorin ja Väinölänkadun kohdalle on osoitettu kaksikerroksinen liikenne- ja pysäköintijärjestely. Kaavamuutosta ei toteutettu täydessä mitassaan. Kauppatorin alue säilyi yhtenäisenä, eikä Kyllikinkatua ja Ilmarinkatua poistettu, vaan niistä estettiin ajo Tammelan puistokadulle. Kadun toisella puolella muutos oli suurempi. Puisto muutettiin Emil Aaltosen puistoksi, ja sinne sijoitettiin Raimo Utriaisen veistos, joka paljastettiin Emil Aaltosen syntymän 100-vuotispäivillä vuonna 196914. Puistosuunnitelman laati maisema-arkkitehti Onni Savonlahti. Tammelantorin yhtenä kiinteänä elementtinä 13 14 www.tampere.fi Wacklin, 1997, 53 TKA 1950-luku, Tammelantorin itäpuolen asemapiirroksessa puistoalue on pääosin vuoden 1908 suunnitelman mukainen. Muutoksena on Tammelan puistokadun oikaisu, kauppatorin halkaiseva Väinölänkatu ja kauppatorin kaakkoiskulman viistokadun poistuminen. on aina ollut leikki- ja liikuntapaikka. Ensimmäinen maininta asiasta löytyy jo vuodelta 1908, kun kansakoulunopettajisto on kääntynyt valtuuston puoleen leikki- ja urheilukentän tasaamisesta molemmin puolin koskea. Tässä yhteydessä esillä on ollut Tammelan- 2.4. TAMMELANTORI TKA 1966, Antero Sirviö, asemakaavamuutoksessa toriaukion jakautuminen voimistuu ja viistokadut poistuu. torin järjestely.15 Anna-Maija Urkola kertoo muistelmateoksessaan, että Pikilinnan valmistuessa vuonna 1924, Santatori oli jo kunnostettu, ja sen tasaista hiekkakenttää kehystivät hyvässä kasvussa olevat puut16. Viimeisin puistouudistus on tehty osana keskustapuistojen kunnostusohjelmaa vuosina 2011-1217. TKA 1969, Onni Savonlahti, puistosuunnitelmassa piirrettyä Väinölänkadun uutta linjausta ei toteutettu suunnitelman mukaan. Puisto suunniteltiin Tampereen kaupungin ja viereisten asunto-osakeyhtiöiden yhteistyössä. Leikkipuisto uudistettiin kokonaisuudessaan, kulkureittejä muutettiin, pohjoisosan veistoksen ympäristön kiveys korjattiin, ja istutuksia kohennettiin. Puistouudistuksessa on huomioitu vanhoja viistokatulinjauksia. Tammelan puistokadun rooli toriaukion halkaisevana elementtinä on vuosikymmenien aikana kasvanut autoliikenteen lisääntyessä. 2000-luvun vaihteessa kadun varteen istutettiin puut kadun uudistuksen yhteydessä18. 18 15 16 17 KTK, 1908,10 Urkola, 1992, 43 Emil Aaltosen puiston yleissuunnitelma, 2011 TKA 2011, Ranja Hautamäki, puistoalueen viimeisin suunnitelma. Katusuunnitelma, 1998 29 AM 30 Kuva vasemmalla. Tammelantorin ensimmäinen kivitalo toimi vamistuttuaan oluttehtaana. Myöhemmin rakennuksessa oli Teknikan pesula. Rakennus purettiin uuden asuinrakennuksen Akolinnan tieltä 1940-luvun taitteessa. 2.4. TAMMELANTORI 2.4.2. TORITILAA KEHYSTÄVÄT RAKENNUKSET Tammelantoria kehystäviä ensimmäisiä rakennuksia olivat torin eteläreunan puutalot. Torin itälaitaan Kyllikinkadun ja Väinölänkadun väliin rakennettiin jo vuonna 1898 punatiilinen panimorakennus1, jossa toimi myöhemmin Teknikan pesula aina purkamiseen vuoteen 1939 asti. Toinen varhainen tiilirakennus oli torin länsilaitaan, Ilmarinkadun kulmaan 1900-luvun ensimmäisinä vuosina rakennettu kolmikerroksinen punatiilinen kauppiastalo, jossa ensimmäisessä kerroksessa sijaitsi apteekki ja kaksi ylintä kerrosta oli asuntoja. Rakennukset kehystivät Tammelantorin koko mitaltaan ensimmäisen kerran vuonna 1907, kun lounaiskulman kauppahalliksi suunniteltu rakennus valmistui. Tammelantorin näkyväksi elementiksi muodostuneen Aaltosen kenkätehtaan rakentaminen alkoi vuonna 1912 Tammelan puistokadun ja Kullervonkadun kulmasta. Lambert Pettersonin suunnitteleman linnamaisen rakennuksen Tammelantorin puoleinen osa valmistui vuonna 1917 ja viimeinen korttelin sulkeva osa vuonna 1928.2 Vuoden 1918 sisällissodan tuhot olivat Tammelan kaakkoisosassa mittavat3. Useita kortteleita tuhoutui, mutta Tammelantorin tuhot olivat varsin vähäiset. Torin reunalta tuhoutuivat ainoastaan Väinölän- ja Moisionkadun rajaamat 1 2 3 Rasila, 1984, 78 Leskinen, 1998, 181 Jutikkala, 1979, 360 korttelit. Tuhoutuneiden rakennusten paikalle Väinölänkadun ja Ilmarinkadun väliseen kortteliin valmistui Birger Federleyn suunnittelema Aaltosen kenkätehtaan rakennuttama työntekijöiden asuinrakennus Pikilinna vuonna 1924. Kuusikerroksinen asuinrakennus oli valmistuessaan huoneluvultaan Tampereen suurin.4 Torin etelälaitaan valmistui Osuusliike Voiman asuin- ja liikerakennus vuonna 1920. Torin länsireuna sai toisen punatiilisen rakennuksen 1920-luvun taitteessa, kun Pinninkadun ja Kullervonkadun kulmaan valmistui kolmikerroksinen tehdasrakennus, jossa oli Tammelantorin puolella keskellä korttelia kapea myymäläosa. Tämä rakennus oli myöhemmin viimeinen Tammelantorin ympäriltä uuden elementtitalon alta purettu rakennus 1970-luvun viimeisinä vuosina. Pikilinnan valmistuessa vuonna 1924 Tammelantorin itäpuolen kortteleiden rakennusmateriaali oli punatiili yhtä kaakkoiskulman puutaloa lukuun ottamatta. Tammelantorin ensimmäinen rapattu kivitalo valmistui toriaukion itäreunaan vuonna 1941. Se oli Teknikan pesulan paikalle Aaltosen kenkätehtaan rakennuttama työntekijöiden asuinrakennus Akolinna. 1950-luvulla Tammelantorin länsireunan rakennuskanta muuttuu merkittävästi, kun kolmen matalan puutalon tilalle rakennettiin asuinkerrostalot. 4 1960-luvun asemakaavauudistuksen vaikutus Tammelantoria kehystäviin rakennuksiin näkyy etenkin torin länsireunassa. Itäreuna muodostui jo varhain 1940-luvulla pääosin kerrostaloista, joten uudistamiseen ei ollut samoja edellytyksiä kuin puutalovaltaisissa kortteleissa. Pinninkadun varteen rakennettiin kaavan mukaiset matalat liiketilat ja kortteleiden keskelle 6-7 - kerroksiset elementtirakenteiset kerrostalot. Torin etelälaitaan Tammelan puistokadun varteen rakennettiin myös yksikerroksinen liiketila. Siihen liittyvä asuinkerrostalo rakennettiin torin puoleiseen katulinjaan kiinni. Torin koilliskulmaan rakennettiin vuoden 1971 kaavan hengen mukainen asuinkerrostalo, joskin sen vaikutus Tammelantorin kaupunkitilaan oli vähäinen viereisten jo olemassa olevien korkeiden rakennusten Aaltosen kenkätehtaan ja Akonlinnan välissä. 1970-luvun lopussa Tammelantorin laidalle rakennettiin vielä kaksi em. matalan puutalon ja vanhan teollisuusrakennuksen korvaavaa kerrostaloa Kyllikinkadulle ja Ilmarinkadulle. Torin viimeiset puutalot korvattiin uusilla rakennuksilla vuonna 1989, kun kaakkoiskulmaan rakennettiin uudet päiväkoti- ja palveluasuntorakennukset. Samaan kortteliin vuonna 2004 tehdyn laajennuksen tieltä purettiin vielä vuoden 1960 muuntamorakennus. Jutikkala, 1979, 377 31 TRVA TRVA TRVA 1891 32 Ensimmäisiä rakennuksia olivat O.E. Dahlin piirtämät asuinpuutalot torin etelälaitaan. Tämä oli tyypillinen rakennus koko tammelan alueella. 1900 Torin länsilaidalla on ollut korkea rakennus torialueen muodostumisesta asti. Pinninkadun ja Ilmarinkadun kulmaan rakennetun kivitalon ensimmäisessä kerroksessa oli mm. Apteekki. 1917 Torin luoteiskulmassa sijaitsi Lääketehdas Tampereen Rohdos. Tehtaan oma myymälä avautui torille. 2.4. TAMMELANTORI TRVA TRVA 1913 Muutospiirustus asuinrakennuksen muuttamiseen liikehuoneistoksi Pinninkadun ja Väinölänkadun kulmassa. Aktiivisen torikaupan myötä asuntoja muutettiin liikehuoneistoiksi torin ympärillä. 1928 Muutospiirustus kahden erillisen puutalon yhdistämiseksi ja kivijalassa sijaitsevien tilojen muuttamiseksi liikehuoneistoiksi Ilmarinkadun ja Tammelan puistokadun kulmassa. Vilkas torikauppa houkutti edelleen uusia kauppiata torin ympärille. 33 TRVA TRVA 1912-1928 Lambert Petterson suunnitteli linnamaisen Aaltosen kenkätehtaan torin pohjoislaitaan. 1919 Frans Jousi, liikeasuintalo torin etelälaidassa Tammelan puistokadun ja Ilmarinkadun kulmassa TRVA TRVA 1921 34 Birger Federley. Aaltosen kenkätehtaan rakennuttama liikeasuintalo Pikilinna torin itäreunassa. Rakennus oli valmistuessaan Tampereen suurin huonelukumäärällä mitattuna. Pikilinnan valmistuttua torin itäreunassa oli yhtä tonttia lukuun ottamatta kaikki rakennukset punatiilestä. 1941 Jaakko Tähtinen. Aaltosen kentätehtaan rakennuttama liikeasuintalo Akolinna torin itäreunassa. Rakennus oli ensimmäinen rapattu kivitalo Tammelantorin ympärillä. 2.4. TAMMELANTORI TRVA TRVA 1956 1969 Jaakko Tähtinen. Liikeasuintalo torin pohjoislaidassa Tammelan puistokadun ja Kyllikinkadun kulmassa. Tämä rakennustyyppi muutti huomattavasti torin länsireunaa. Pentti Turunen. Vuoden 1966 asemakaavan mukaisesti toteutettu liiketila kadun varressa ja korkea asuinkerrostalo tontin keskellä. Matala liiketila sijoittuu puretun Apteekin talon kohdalle Pinninkadun varressa. TRVA TRVA 1975 Taito Uusitalo. Asuintalo Ilmarinkadun ja Aaltosenkadun kulmassa. Rakennuksen sijoittuminen katulinjaan kiinni ei ollut enään 1966 asemakaavamuutoksen hengen mukainen. Julkisivumateriaali ja räystäslinja pyrkivät myös soputumaan viereisiin rakennuksiin. 1989 Markus Seppänen. Palveluasuintalo Ilmarinkadun ja Aaltosenkadun kulmaan. Tältä paikalta purettiin viimeiset Tamelantorin ympäristön puutalot. 35 TKA 36 2.4. TAMMELANTORI 2 . 4 . 3 . T O R I AU K I O N R A K E N N U K S E T Toriaukiolla on sen alkuvuosista lähtien sijainnut useita rakennuksia. Kaikki rakennukset ovat palvelleet aikansa, joten torin käytön muuttuessa ja niiden käyttötarkoituksen loputtua, ne on purettu. Ensimmäisiä rakennuksia ovat olleet Vaakahuone torin pohjoislaidassa Tammelan puistokadun varressa (suunnitelma 1923) ja bensiiniasema torin kaakkoiskulmassa Ilmarinkadun varressa (suunnitelma 1926). Hyvin varhaisessa vaiheessa, arviolta samaan aikaan edellisten kanssa, sijaitsi torin etelälaidassa leikkikentän läheisyydessä punatiilinen sekä peltirakenteinen käymälä1. Edellä mainitut purettiin vaakahuonetta lukuun ottamatta uuden huoltamon valmistuttua 1930-luvun lopussa. Vaakahuoneen purkaminen ajoittuu 1950-luvun alkuun. Autoliikenteen lisääntyessä Tammelantorin pohjoisreunaan Kyllikinkadun ja Tammelan puistokadun 1 Urkola, 1992, 43 kulmaan rakennettiin yksikerroksinen bensiininjakelu-, käymälä- ja huoltamorakennus. Tämän Bertel Strömmerin suunnitteleman funkkisrakennuksen piirustukset on päivätty vuonna 1936. Huoltamorakennus purettiin 1960-luvun lopussa. Tammelan puistokadun varressa on ollut 1950-luvulta alkaen useita eri kioskirakennuksia. Torin uusin kioskirakennus on rakennettu 1988 kauppatorin kaakkoiskulmaan. Viimeisimmät pysyvät toriaukiolle rakennetut rakennukset ovat Pub Pikilinnan kesäterassi vuodelta 1995 ja katukäymälä kauppatorin lounaiskulmassa 2000-luvun alusta. Maalaisten myyntialueelle torin eteläosaan Tammelan puistokadun varteen tuli 1920-luvulla ns. maalaisten penkit2. Nämä siirrettävät penkit toimivat myyntialustana torille tuoduille myyntitavaroille. Penkkirivien määrä on vaihdellut torilla vuosikymmenien 2 aikana, mutta ovat kuuluneet niiden tulosta asti oleellisesti Tammelantorin maisemaan. Nykyisin kyseiset penkit toimivat etenkin kirpputorimyynnin alustana. Torikauppaan liittyvät siirrettävät rakennelmat ovat olleet merkittävässä osassa koko torin historian ajan. Siirrettäville rakennelmille on ominaista niiden osa-aikainen vaikutus toritilan jäsentämisessä. Erilaiset pöydät, kojut ja kärryt ovat torilla toripäivän ajan. Merkittävä muutos tähän on tullut 1990-luvun alussa, kun kauppatorille tuodut torimyyntikojut ja teltat sai jättää väliaikaisesti torille. Väliaikaisista rakennelmista on muodostunut merkittävä pysyväksi luokiteltava rakennuskanta ja toritilaa määrittelevä tekijä. Wacklin, 1997, 120 Kuva vasemmalla. Torinäkymä vuodelta 1939. 37 TKM 1923 Bertel Strömmer, kytkinhuone TRVA 38 TK Peltirakenteinen makkarakioski 1964 Huoltoasema rakennusvaiheessa 1937. 1925 Väinö Aalto, bensiiniasema TRVA 1936 Bertel Strömmer, huoltoasema, julkisivu länteen TRVA 2.4. TAMMELANTORI TMW IR TK Kioski Tammelan puistokadun ja Ilmarinkadun kulmassa 1964. 1936 Bertel Strömmer, huoltoasema, julkisivu etelään IR Grillivaunuja torin länsireunassa kesällä 2015. Muikkukoju torin itäreunassa kesällä 2015. Kuva yllä. Myyntivaunuja vuonna 1983. Kuva yllä. Näkymät Tammelantorille kesällä 2015. 1953 TRVA Kioski 1954 TRVA 1988 Kioski TRVA Grillikioski TRVA 39 TKA 40 2.4. TAMMELANTORI 2.4.4. KADUT JA LIIKENNE Tammelan rakentamisen alkaessa 1890-luvun alussa yhteys keskustasta kulki Kyttälänkadulta Tammelankadulle, joka oli Tammelan pääkatu. Vuonna 1898 rakennettiin rautatien ylittävä silta. Vuonna 1936 valmistunut rautatien alittava silta muutti liikennettä, kun kaupungista tuleva liikenne siirtyi tunnelilinjauksen myötä nykyiselle Itsenäisyyden kadulle. Tammelan kadut kivettiin 1900-luvun alussa1 ja asfalttipinnan ne saivat 1930-luvulta alkaen. Tammelantori asfaltoitiin 1936-372. Tammelantorin torikaupan alkaessa matkustaminen tapahtui hevoskärryillä tai jalan. Myytävät tuotteet tuotiin ja vietiin joko käsikärryillä tai hevoskyydillä. Torikauppiailla oli ensimmäiset autot 1920-luvulla, mutta tavaran tuonti tapahtui aina 1940-luvun loppuun pääasiassa hevoskyydillä, bussilla tai käsikärryillä. Autot yleistyivät katukuvassa ja korvasivat hevoset 1950-luvulla.3 Kaupungin sisäisen hevosvetoisen taksiliikenteen eli vossikan itäinen pääteasema oli Tammelantorilla jo 1910-luvulla. 20-luvulle tultaessa hevostaksit vaihtuivat autoihin, joiden pysäkki oli torin etelälaidassa Tammelan puistokadun reunassa.4 Kaupungin sisäinen linja-autoliikenne alkoi Tammelan ja Rajaportin välillä vuonna 1922, mutta toimi vain kuukauden liikennöitsijän kuoltua. Linja-autoliikenne alkoi uudelleen vuonna 1923 ja vakiinnutti asemansa kaupun1 2 3 4 Rasila, 1984, 469 Kokkola, 1974 Wacklin, 1997 Rasila, 1984 gin sisäisessä liikenteessä. Johdinautoliikennettä oli Tampereella vuodesta 1948 vuoteen 1972. Linja kulki Tammelantorin poikki Tammelan puistokatua pitkin vuosina 1950-1968.5 Liikenne ja siinä tapahtunut kehitys on vaikuttanut Tammelantorin järjestelyyn koko sen historian ajan. Vuonna 1908 laadittu ja 1910-luvun puolessa välissä toteutettu torisuunnitelma ehti olla torilla noin 15 vuotta. Vuonna 1930 Tammelan puistokatu oikaistiin kulkemaan suoraan, ja vähän myöhemmin torin eteläreunan viistokatu poistettiin. Tämä tilanne pysyi toriaukion järjestelynä lähes muuttumattomana aina vuoden 1966 asemakaavamuutoksen toteutukseen asti, jolloin torijärjestelyä muutettiin huomattavasti (ks. luku 2.4.1.). Autoliikenteen rooli Tammelantorilla on ollut merkittävä sen alkamisesta asti noin 1920-luvulla. Autoliikenne on ollut osa torialueen palveluja. Torilla on ollut muun muassa em. bensiiniasemat palvelemassa liikennettä. Autoliikenteen määrä alkoi lisääntyä 1950-luvun kuluessa, ja se ohjasi tulevaa kaavoitusta varaamaan sille oma tilansa. Asemakaavamuutoksessa vuonna 1966 Tammelan katuverkkoa muutetaan yhdistelemällä tontteja ja sulkemalla katuja. Tammelan puistokadun varteen Tammelantorin kohdalle istutettiin katupuut ja katupinnoitteita uusittiin vuonna 1998. 5 TKA Hevoset olivat yleisimpiä kulkuneuvoja 1950 luvulle asti. Kuva otettu 1939. TK Tammelanpuistokatua 1936. Wacklin, 1997 Kuva vasemmalla. Auto Tammelanpuistokadulla 1952. 41 TKA 42 2.4. TAMMELANTORI 2 . 4 . 5 . T O R I K AU P PA Nykyisen torikaupan historia voidaan katsoa alkaneen samaan aikaan yhteiskunnan teollistumisen kanssa 1800-luvulla. Kaupankäynti oli tätä edeltäneen merkantilistisen talouspolitiikan aikana hyvin säädeltyä markkinapäivien ja –paikkojen suhteen sekä luonteeltaan tukkukauppaa. Vähittäiskaupan lisääntyminen on luonnollinen seuraus ihmisten siirtyessä tehdastyöhön ja omavaraistalouden vähentyessä.1 Tampereella oli vielä 1800-luvun puolessa välissä vuosittain viidet markkinat ja niiden paikkana Keskustori. Markkinoiden merkitys oli kuitenkin jo hyvin vähäinen säännöllisen vähittäiskaupan kasvun myötä. Muutos säännölliseen vähittäis- ja torikauppaan tapahtui ns. pilariruotien kautta. Keskustorin reunoille rakennettiin markkinoita varten kiinteät katetut sivuilta avoimet kauppapaikat eli niin sanotut toriportiikit, pilaripuodit. Kaupunki alkoi 1830-luvulla vuokrata pilaripuoteja myös markkinoiden väliajoiksi. Vuosisadan puolessa välissä vähittäiskaupasta suuri osa oli pilaripuotien varassa, mutta vähitellen ne menettivät merkitystään kivijalkapuotien ja säännölliseksi muuttuneen torikaupan lisääntyessä. Vuonna 1879 palaneiden Keskustorin pilaripuotien paikalle ei rakennettu uusia, vaan samaan paikkaan nousi myöhemmin raatihuone. Torikaupan muuttumisesta vakituiseksi kertoo vuonna 1874 annettu määräys, jossa määritellään myynti1 Llilius, 2003, 8-9 Kuva vasemmalla. Torikauppaa Tammelantorilla 1950-luvulla. paikkojen vuokraus vuodeksi kerrallaan. Maalaiset saivat kaupitella tuotteitaan niille varatuilla alueilla aamu neljästä kello viiteentoista. 2 Tammelantori eroaa syntytavaltaan muista Tampereen toreista. Keskustori on ollut paikallaan jo ensimmäisestä asemakaavasta, ja muut ovat syntyneet vesi- tai maantieliikenteen solmukohtiin ilman suunnittelua3. Tammelantorin torikauppa alkoi vuonna 1900. Kaupankäynti oli vilkasta jo ensimmäisinä vuosina. Kauppahalli valmistui Hämeenkadun varteen vuonna 1901, ja sen seurauksena nykyinen Keskustori menetti merkitystään kauppiaiden siirtyessä uuteen kauppahalliin tai muille toreille.4 Tammelantorin torikauppa oli vilkkaimmillaan vuodesta 1900 aina 1950-luvun loppupuolelle asti. Asiakaskunta koostui enimmäkseen Tammelassa asuvista tehdastyöläisistä, jotka hankkivat torilta kaiken, mitä elämiseen tarvitsivat. Torilta ostettiin mm. elintarvikkeet, käyttötavarat, rakennustarvikkeet ja polttopuut. Vilkkaaseen torikauppaan tulivat taantumajaksot maailmansotien ja 30-luvun laman aikana.5 Torikaupan rinnalla Tammelassa oli paljon liiketiloja asuintalojen kivijaloissa. Kivijalkaliikkeet tarjosivat yhdessä Tammelantorin kanssa hyvin kattavat palvelut. Tammelantorin kauppiaiden kannalta toria kehystävien rakennusten kivijalat olivat tärkeitä niis2 3 4 5 Rasila, 1984, 355 Rasila, 1984, 356 Kokkola, 1974 Kokkola, 1974 TKA Torikauppaa Tammelantorilla 1960-luvulla. Torikauppaa Tammelantorilla 2015-luvulla. IR 43 sä sijainneiden varastotilojen vuoksi.6 Torikaupan etu kivijalkaliikkeisiin verrattuna oli torilta saatavan materiaalin parempi laatu. Kivijalkapuodeissa ei ollut riittävästi säilytystiloja vielä 1900-luvun alkupuolella, mikä aiheutti ongelmia elintarvikkeiden laadussa. Torikaupassa sen sijaan ostettiin tuoretta tavaraa suoraan tuottajilta. Tammelantorin torikaupassa tapahtui murros 1950-luvun lopulla. Elintarvikeviranomaiset rajoittivat useiden elintarvikkeiden kauppaa hygieniasyistä. Samaan aikaan torin ympäristön vanhoja puutaloja kivijalkoineen korvattiin uusilla kerrostaloilla, jonka seurauksena kauppiaat menettävät varastotiloja, ja perinteiset kivijalkaliikkeet poistuvat.7 Vuoden 1966 asemakaavamuutoksen myötä 1970-luvun aikana torin ympäristöstä katosivat viimeiset alkuperäiset rakennukset. Samalle ajalle ajoittuu kaupan suuryksiköiden ja automarkettien tuleminen markkinoille sekä itsepalvelukaupan lisääntyminen.8 6 7 8 Lehtimäki, 1997 Kokkola, 1974 Kokkola, 1974 1960-luvulla torikauppa vakiintui osaksi elintarvikekauppaa niillä tuotteilla, joiden myyntiä ei ollut rajoitettu. Uudenlaisen myyntikaluston kehitys 1980-luvun alusta lähtien on mahdollistanut kala-, liha- ja maitotuotteiden ottamisen takaisin torikauppaan. Käyttöön alettiin ottaa erilaisia auton perässä vedettäviä myyntivaunuja. Nykyisin torikaupassa on kiinteästi mukana myyntiautot, jotka ovat erikoiskalustettu eri elintarvikkeiden myyntiin. Kirpputorimyynti alkoi Tammelantorilla 1990-luvun alkupuolella. Yksityisten myyjien tuleminen torille aktivoi hiljentynyttä torielämää, ja se on vakiintunut osaksi torin tapahtumia. 9 Torikaupan merkitys tammelalaisille on ollut suuri sieltä saatavien elintarvikkeiden ja käyttötavaroiden vuoksi, sekä sosiaalisena ympäristönä. Tammelantori ollut yksi merkittävä kauppapaikka ostajille ja myyjille myös laajemmin Tampereen seudulla. Läpi torin historian torielämää muistelevissa kirjoituksissa toistuvat kuvaukset ihmisten kohtaamisista, vakituisista kauppiaista tarinoineen ja torilla aikaa viettävistä persoonista10. Tammelantorilla on aina ollut merkitys sosiaalisena ympäristönä. Nykyisin torille voidaan tulla myös pelkän sosiaalisen ympäristön vuoksi. 9 10 44 Laihonen, 2015 Tammerkoski, 1958; 1974; 1997 TK Torinäkymä 1930-luvun alkupuolelta. TKM Torielämää 1950-luvulla. 2.4. TAMMELANTORI mainostorni TAMMELANTORI Kyllikinkatu tilanne 28.3.2014 maksuautomaatti vesipiste jätteidenkeräys pysäkkikatos maksuautomaatti 122 123 142 121 torimyyntipaikat 124 141 torimyymälät (jos ei muuta mainittu) jätteidenkeräys 140 35 pysäköintipaikat 139 34 jätteet (molok) 138 33 sähkökaappi maksuautomaatti 137 32 vedenotto roska-astia 136 31 liikennemerkki 30 135 sähköpiste 57 65 21 56 64 Pinninkatu 28 20 45 55 63 44 54 62 81 97 113 120 80 96 112 119 79 95 111 118 78 94 110 117 77 93 109 116 76 92 108 115 75 91 107 114 74 90 106 73 89 105 72 88 104 71 87 103 70 86 102 69 85 101 134 29 19 puu 133 reunakivi 132 131 kuvioraja valaisin 130 129 suoja-aita 128 61 53 43 60 52 42 IR Torikahvila 2015 127 18 68 84 100 126 67 83 99 125 66 82 98 17 51 40 50 59 124 Yleistietoa torikaupasta 1 123 58 121 122 143 15 WC 39 49 38 48 37 47 36 46 mainostaulu - Tampereen Torikauppiasyhdistys Ry ylläpitää toritoimintaa. Tammelan puistokatu 16 41 - Yksi maamme vilkkaimpia kauppatoreja. - Torikauppa on ympärivuotista. - Torilla järjestetään vuosittain vappumarkinat ja kahdet joulumarkkinat. mainostaulu 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 - Kauppiaita kesäisin noin 50-80, talvisin vähemmän. Kirpputoripaikkoja 50. 1 - Kahviloita ja ruokailupaikkoja yhteensä noin 10 maksuautomaatti mainostorni Ilmarinkatu 1 Toritoimintojen sijoittuminen torille. Tilanne 28.3.2014. Torikauppiasyhdistys, Laihonen, haastattelu, 2015 TORIVALVOJA 45 2.5. TORIHABITUKSET LÄHTÖKOHTA - KAUPUNKIAUKIO PALVELUTORI 1895 - 1907 1905 - 1955 Tammelantorin ajallinen ja tilallinen muutoshistoria jakautuu viiteen eri vaiheeseen eli torihabitukseen. Niiden alkamista ja päättymistä ei voi tarkkaan määritellä. Ne muodostuvat tietyn kauden tunnistettavasta ominaisluonteesta. Jaksotus perustuu arvioon aikakauden keskikohdasta. Lähtökohta - kaupunkiaukio kuvaa toria aikana, jolloin toria kehystävät rakennukset valmistuivat. Suunnitelmia torinaukion järjestämiseksi on laadittu, ja torikauppa on alkanut (noin 1895-1907). Palvelutori -habituksen aikana torikauppa oli aktiivisimmillaan, ja sieltä hankittiin lähes kaikki päivittäistavarat, elintarvikkeet ja rakennusmateriaalit (noin 1905-1955). Torikaupan murros kertoo aikakaudesta, jolloin yhteiskunta muuttuu, ja torikauppa menettää merkitystään (noin 1955-1965). Jaettu tori on kuvaus ajasta, kun Tammelantori jakaantui autoliikenteen kasvun ja kaavamuutoksen myötä kahteen osaan. Tammelan rakennuskanta uudistui nopeasti (noin 1960-1980). Nykytila kuvaa epätietoista aikaa rakennetun ympäristön kehittämisen suunnasta. Taustalla on tieto modernismia edeltäneestä kaupunkiympäristöstä, ja suuresta muutoksesta, joka modernismin aikana tapahtui (noin 1980-2010). 1890 7000 46 1900 1910 1920 4500 1930 2.5. TORIHABITUKSET 1940 5600 TORIKAUPAN MURROS JAETTU TORI NYKYTILA 1955 - 1965 1960 - 1980 1980 - 2010 1950 1960 1970 5000 1980 1990 2000 2010 5600 47 LÄHTÖKOHTA - KAUPUNKIAUKIO 48 1890 1895 - 1907 2010 2.5. TORIHABITUKSET Tammelan rakentaminen aloitettiin vuonna 1890 F.L. Caloniuksen vuoden 1887 kaavan mukaisesti. Kaavan renessanssi-ihanteiden mukainen tori symmetrisenä kaupunkiaukiona ei toteutunut. Kaupunkisuunnittelun ihanteet muuttuivat, ja torin järjestelyyn pyydettiin Lars Sonckilta ehdotus. Tammelantoria kehystävät rakennukset valmistuivat vuoteen 1907 mennessä, kun kauppahalliksi suunniteltu rakennus torin lounaiskulmaan valmistui. Rakennukset ovat pääosin yksikerroksisia kaupunkiasuintaloja. Torin ympäristössä on myös punatiilisiä tehdasrakennuksia sekä yksi kolmikerroksinen kauppiastalo. Toriaukiolla ei ole rakennuksia. TKM Oluttehdas torin itälaidassa 1900-luvun alussa. TKM Apteekin talo 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Torin tasoitustyö ja kiveäminen kesken. Puutalot torin ympärillä olivat aluksi asuntoina. Torikauppa alkoi vuonna 1900 ja vakiintui nopeasti jokapäiväiseksi. Torin kiveäminen aloitettiin lounaiskulmasta. Katupinnat olivat kivetty. TKM Kauppahalli Ilmarinkadun ja Pinninkadun kulmaan valmistui 1907. Tammelan puistokatu pohjoiseen Väinölänkatu itään Tapettitehdas Olutpanimo TKM Aaltosen kenkätehtaan tontti ennen kivirakenteisen tehtaan rakennustöitä. Kuvassa näkyy kivetty viistodun alku. Kuva 1910-luvun alusta. Tammelan puistokatu etelään Väinölänkatu länteen Apteekin talo 49 P A LV E L U T O R I 50 1890 1905 - 1955 2010 2.5. TORIHABITUKSET Torijärjestelyt toteutettiin Rakennuskonttorin suunnitelman mukaan 1910-luvun aikana. Toriaukio muodostuu epäsymmetriseksi kokonaisuudeksi, jossa itäreunassa on puistoalue ja länsireunassa kauppatori. Toriaukion itäreunaan rakennettiin korkeita punatiilisiä rakennuksia, jotka olivat sekä tehdas- että asuinrakennuksia, joiden ensimmäinen kerros oli liiketilaa. Länsireunan asuinrakennuksia muutettiin liiketiloiksi, sekä kivijalkoihin perustettiin kivijalkaliikkeitä. TKM Asuinkerrostalo Pikilinna valmistui Aaltosen kenkätehtaan työntekijöille 1924. TKM Ilmakuvassa vuodelta 1930 näkyy mm. Tammelanpuistokatu ennen oikaisua, torin pohjoislaidan kiveämätön alue ja punatiilisten rakennusten yleisyys. Toriaukiolle rakennettiin vaakahuone ja bensiiniasema. Hevoset olivat yleisimpiä kulkuneuvoja, ja autot alkoivat yleistyä 1920-luvulta alkaen. Torikauppa oli vilkasta. Torikauppa ja kivijalkaliikkeet muodostivat päivittäistavarat ja elintarvikkeet kattavan palvelukokonaisuuden. Bensiiniasema oli osana kokonaisuutta. TKM Linnamainen Aaltosen kenkätehdas muutama vuosi valmistumisen jälkeen 1927. Tammelan puistokatu pohjoiseen Lääketehdas Aaltosen kenkätehdas Väinölänkatu itään Olutpanimo TKM Santatori jäädytettynä Talvella 1936. Kello asennettiin 1930 Tammelanpuistokadun keskellä olevaan lyhtyyn ja siirrettiin torille 1936-37 asfaltoinnin yhteydessä. Kuvassa näkyy Torimaisemaa pohjoisen puolella hallinnut Rohdoksen lääketehdas Tammelan puistokatu etelään Pikilinna Osuusliike Voima Väinölänkatu länteen Apteekin talo 51 T O R I K AU PA N M U R R O S 52 1890 1955 - 1965 2010 2.5. TORIHABITUKSET Tammelan puistokatu oikaistiin puistoalueen pysyessä muuten ennallaan. Toriaukion pohjoislaitaan Kyllikinkadun kulmaan rakennettiin huoltoasema vuonna 1936. Toripinta asfaltoidaan vuosina 1936-37, jonka yhteydessä asennettiin valaisinpylväät ja kello siirtyi torille Tammelan puistokadun keskellä olleesta liikenteenjakajasta1. Itäreunan vanha oluttehdas korvattiin asuinliiketalolla vuonna 1941. Länsireunan ilme muuttui, kun kolme korkeaa asuinliiketaloa korvasivat vanhat puutalot 1950-luvulla. TKM Torin itälaidan puutaloja purettiin 1950-luvulla ja niiden paikalle rakennettiin kerrostaloja. Kuva Väinölänkadun ja Pinninkadun kulmasta. Kuva 1958. TKM Autot tulivat yleisiksi kulkuneuvoiksi 1950-luvulla. Taustalla juuri valmistunut asuinkerrostalo. Liikenteen kasvu voimistui 1950-luvulla, mikä johti torialueen jakautumiseen erilliseen puisto- ja kauppatorialueeseen. Torikauppaa alettiin säädellä hygieniasyistä, joka aiheutti torikaupan vähenemistä. 1 Urkola, 1996, 38 TKM Liikenteen kasvu aiheutti Tammelantorin jakaantumiseen erilliseen kauppatoriin ja puistoon. Taksit odottivat asiakkaita Tammelan puistokadulla. Kuva 1954. Tammelan puistokatu pohjoiseen Lääketehdas Asuintalo Aaltosen kenkätehdas Väinölänkatu itään Akolinna TK Viranomaiset rajoittivat maito-, kala- ja lihatuotteiden torimyyntiä, joka vaikutti suoraan torimyynnin määrään. Tammelan puistokatu etelään Pikilinna Voima Väinölänkatu länteen Apteekin talo Osuusliike Tuotanto 53 JAETTU TORI 54 1890 1960 - 1980 2010 2.5. TORIHABITUKSET Tammelan asemakaavamuutos valmistui vuonna 1966. Toritila jakaantui erilliseen puisto- ja kauppatorialueeseen, ja katujärjestely muuttui. Puisto nimettiin Aaltosen puistoksi ja sommiteltiin uudelleen. Asemakaavamuutoksen myötä Tammelan rakennuskanta uudistui voimakkaasti. Muutos oli Tammelantorilla vähäistä. Torin lounais- ja luoteiskulmiin rakennettiin matalat liikerakennukset ja tonttien keskelle korkeat asuinkerrostalot. Toriaukion vanhat rakennukset purettiin pois. TWM Tammelan kaupunkikuva muuttui kun vanhat rakennukset korvattiin elementtirakenteisilla kerrotaloilla. Tammelantorille vaikutus oli vähäisempi olemassa olevien kerrotalojen vuoksi. AM Puistoon laadittiin suunnitelma ja nimi muutettiin Aaltosen puistoksi vuonna 1969. Toriakio muodostui nyt kahdesta eri osasta. Liikenteen määrän kasvu jatkui. Torikauppa oli murroksen jälkeisessä taantumavaiheessa. TMW Torikauppaa Tammelantorilla 1983. Tammelan puistokatu pohjoiseen Aaltosen kenkätehdas Väinölänkatu itään Akolinna TWM Näkymä torinkeskeltä lounaaseen. Kuva 1983 Tammelan puistokatu etelään Pikilinna Voima Väinölänkatu länteen Tuotanto 55 N Y KY T I L A 56 1890 1980 - 2010 2.5. TORIHABITUKSET Tammelan puistokadun varteen istutettiin katupuut vuonna 1998. Puut korostavat toriaukion kaksijakoisuutta. Liikenteellä on iso rooli katukuvassa. Torin pohjois- ja eteläreunaan rakennettiin asuinkerrostalot katulinjaan kiinni 1970-luvun lopussa, mikä on vuoden 1966 asemakaavan vastaista. Kauppatorille rakennettiin grillikioski vuonna 1988. Torimyyjien siirrettävät myyntivaunut alkoivat yleistyä 1980-luvun alusta. Nykyisin vaunut muodostavat torilla merkittävän pysyvän rakennuskannan, jonka laajuus on noin 620 m2. IR Aaltosen puiston kenttä on suosittu leikkipaikka. Puisto uusittiin 2012. IR Tammelan puistokatu jakaa Tammelantorin kahteen erilliseen osaan. Puiden istuttaminen kadun varteen voimistaa aukion jakoa. Nykyisin torikauppa on vakiintunut toimimaan kiinteistä myyntipisteistä, autoista ja perinteisistä myyntikojuista. Kirpputorimyynti on osa toritoimintoja. IR Väliaikaisista myyntivaunuista on tullut pysyvää rakennuskantaa Tammelantorille. Tämän tyyppistä rakennuskantaa on yhteensä yli 600m 2 . Tammelan puistokatu pohjoiseen Aaltosen kenkätehdas (Asuntoja) Väinölänkatu itään Akolinna IR Myyntivaunut sulkevat torin ja kadun yhteyden. Kuva Pinninkadulta kesällä 2015. Tammelan puistokatu etelään Pikilinna Voima Väinölänkatu länteen Tuotanto 57 TKM 1933 TWM 58 TKM 1940 2.5. TORIHABITUKSET TKM 1950-luku TKM 1960-luku 59 TKM 1970 60 TWM 1983 2.5. TORIHABITUKSET alpumit.fi 1990-luku IR 2015 61 62 3. IDEA SUUNNI TELMA 63 64 3.1. OLOTILA Ideasuunnitelma Tammelantorin kehittämisestä on visio tulevaisuuden kauppatorista. Tampereen ydinkeskusta laajenee käsittämään Tammelan kaupunginosan, jonka keskipisteessä Tammelantori sijaitsee. Tammelantori on pitkäikäinen ja perinteikäs kauppatori. Edellisissä luvussa on analysoitu Tammelantorin rakennettua ympäristöä ja sen muodostumishistoriaa. Tämä suunnitelma tukeutuu tehtyyn analyysiin ja pyrkii olemaan luonteva ratkaisu toriaukion muutoshistoriassa, uusi torihabitus ”olotila”. Luonteva ratkaisu ei tarkoita pienimittakaavaista operointia vaan uuden ominaisluonteen eli torihabituksen luontevaa suhdetta edeltäneisiin torihabituksiin. Olotila muodostuu useiden tekijöiden summasta. Torikaupan edellytysten parantaminen, torikulttuurin aktivoiminen ja miellyttävän kaupunkitilan luominen ovat suunnitelman päätavoitteet. Tavoitteeseen pääsemiseksi suunnitelmassa on useita eri toimenpiteitä, jotka nivoutuvat yhteen ja muodostavat lopulta yhtenäisen kokonaisuuden. Näitä toimenpiteitä ovat: - Uuden monikäyttöisen toripaviljongin rakentaminen - Toriaukion palauttaminen 1900-luvun alkupuolen henkeen, mikä tarkoittaa kahtia jakautuneen toritilan yhdistämistä torialueen autoliikennettä vähentämällä ja puistosuunnittelulla. - Robottiparkin rakentaminen Tammelantorin alle, pysäköityjen autojen vähentämiseksi katukuvasta sekä täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi. 65 RAKEISUUS 66 1:20000 3.1. OLOTILA 1900 NYT OLOTILA TAMMELANTORIN SIJOITTUMINEN KAUPUNKIRAKENTEESEEN 67 1887 1908 1930 1966 ”OLOTILA” T O R I H A B I T U K S E N K E H I T T Y M I N E N K U VA S T A A Y H T E I S K U N N A N M U U T T U M I S T A Y H Ä K O M P L E K S I S E M A K S I . TARVITAAN ENEMMÄN YMMÄRRYSTÄ. 68 T O R I PA R K K I 3.1. OLOTILA nytimes.com TÄYDENNYSRAK E N TA M I N E N T O R I K A U P PA LÄHIRUOKA vn.woodif.com tampere.fi TA M M E L A N S TA D I O N RAITIOTIE tampere.fi jkmm.fi R ATA P I H A N KAT U VIHERVERKKO tampere.fi archdaily.com ASEMAN SEUTU TAMMELANTORIIN LIITTYVÄT HANKEET tampere.fi 69 3 . 2 . 1 . T O R I AU K I O N R A K E N N U K S E T Tammelantorilla on lähes aina ollut kiinteitä rakennuksia. 1900-luvun alkupuolella rakennettujen rakennusten ominaispiirre on ollut korkealuokkainen paikan huomioon ottava arkkitehtuuri. Rakennussuunnitelmia ovat laatineet aikansa huippuarkkitehdit. Esimerkiksi Bertel Strömmer suunnitteli vuonna 1936 huoltoaseman, joka on purettu 1960-luvun lopussa. Torikauppiailla on tällä hetkellä käytössä 620 m2 rakennettua sisätilaa torin reuna-alueilla. Rakennelmat perustuvat auton perässä vedettäviin vaunuihin ja ovat torilla väliaikaisesti. Väliaikaisuus on käytännössä muuttunut pysyväksi, ja näin ollen, ne voidaan luokitella torille rakennetuiksi kiinteiksi rakennuksiksi. Rakennusten suunnittelu ei ole lähtenyt paikasta, vaan se on vastannut akuuttiin tilantarpeeseen. Näin Tammelantorille on muodostunut epämiellyttävää kaupunkiympäristöä. Tammelantorin historias- 70 sa on ominaista toria kehystävien rakennusten ja torin vuorovaikutus sekä kivijalkaliikkeiden ja torikaupan yhdessä muodostama palvelukokonaisuus. Nykyisin torikaupan tarvitsemat rakennukset estävät sijainnillaan tämän vuorovaikutuksen. Torikaupan tulevaisuuden näkymät ovat kaksijakoiset. Lähituotanto ja – ruoka ovat nousevia trendejä, ja niiden luonnollinen toimintaympäristö on tori. Toisaalta torikauppiaan työ ei ole houkuttava, joten perinteisen torikaupan jatkuvuudesta ei ole varmuutta. Toriaukioiden kehittämisestä on esimerkkejä Suomesta ja maailmalta. Suomessa esimerkiksi Mikkelin, Kuopion ja Rauman toreja on kehitetty torikaupan aktivoimiseksi. Mielenkiintoisia torirakennuksia on rakennettu viimevuosina useisiin maihin Euroopassa. Nämä on esitelty kohdassa referenssit. 3 . 2 . T O R I P AV I L J O N K I NÄKYMÄ AALTOSEN PUISTON KULMALTA 71 3.2.2. OHJELMA Toripaviljongin tärkein ominaisuus on tarjota torikauppiaille heidän tarvitsemansa tilat ja mahdollistaa torikaupan ympärivuotisuus. Kesällä torikauppa palvelee perinteiseen tapaan ulkona, mutta talven tullessa se siirtyy avaraan halliin. Torihallin kalustus on siirreltävä. Kalusteet kuljetetaan hissillä robottiparkin yhteydessä olevaan varastotilaan ja sieltä jälleen takaisin. Toinen merkittävä osatekijä on lähiruokakeskus. Torihalli tarjoaa kootusti fasiliteetit lähiruuan pientuottajille, jalostajille ja välittäjille mahdollistaen näin lähiruuan saatavuuden torimyynnissä ja lounasruokailijan lautasella. 72 Käytännössä lähiruokaketju toimii uudessa tilanteessa seuraavasti: pientuottaja tuo laatikollisen esim. porkkanoita, lähiruokakeskus suorittaa tarvittavan jalostuksen ja toimittaa sen jälkeen porkkanat joko torille myyntiin tai toripaviljongin keittiölle. Lähiruokakeskus on uuden tyyppinen tapa lisätä lähiruuan saatavuutta. Toripaviljonki mahdollistaa vapaan pohjaratkaisun ja siirrettävän kalustuksen myötä torille järjestettäviä esiintymistilaisuuksia. Tällä hetkellä Tammelantorilla on ongelmana tilojen puuttuminen tähän tarkoitukseen. SIIRTOSEINÄ A 3 . 2 . T O R I P AV I L J O N K I LÄHIRUOKAKESKUS 50,0 m2 WC/SOS.TILA 20,0 m2 KERROSALALASKELMA: PORTAAT/HISSIT 100,0 m2 KEITTIÖ x3 90,0 m2 KIINT. 15,0 m2 1.KRS 902 m2 2.KRS 776 m2 YHTEENSÄ 1678 m2 B AULAT JA KÄYTÄVÄT 240,0 m2 RUOKAILUPAIKAT 120,0 m2 100 AP KAHVILA 30,0 m2 OS E INÄ TTÄ VÄ TT OR IP ÖY D ÄT SIIR TO S EIN Ä A SIIR T TORIMYYNTI/ TAPAHTUMA-ALUE 220,0 m2 AUK I SIIR RE YLÖ S B SIIRTOSEINÄ TISKI POHJAPIIRROS 1.krs 1:250 73 3.2.3. ARKKITEHTUURI Arkkitehtuuriltaan toripaviljonki on avoin. Harjakattoinen rakennus muistuttaa viitteellisesti vanhan puu-Tammelan harja- ja aumakattomaisemaa. Puurakenteisen kuoriosan sisällä on suuret lasipinnat, jotka avaavat näkymät torille ja vastaavasti pimeään talviaikaan näkymät lämpimään halliin. Sinkkipellillä katettuun harjakattoiseen päämassaan liittyy tasakattoinen sivuosa, jossa sijaitsee lähiruokakeskus. Tässä on viittaus puu-Tammelan sisäpihojen pulpettikattoisiin talousrakennuksiin. Tasakattoinen osa muodostaa samalla toripaviljongin toiseen kerrokseen terassin. 74 Toripaviljongin sisätila muodostuu yksi- ja kaksikerroksisista osista. Parvelta avautuu näkymät torimyyntiin ja ulos torille. Rakennuksen julkisivut koostuvat yhtenäisistä puu- ja lasipinnoista. Lasiset siirtoseinät avaavat toripaviljongin ympäristöön. Toripaviljongista on porras ja hissiyhteys robottiparkkiin. A 3 . 2 . T O R I P AV I L J O N K I TERASSI 150,0 m2 OLESKELU 40,0 m2 I KÄYTÄVÄ 75,0 m2 TIS K TISKI SIIR TO SE INÄ KEITTIÖ 65,0 m2 B B RUOKAILUPAIKAT 170,0 m2 110 AP 1:250 A POHJAPIIRROS 2.krs 75 SISÄNÄKYMÄ LIUKUPORTAIDEN YLÄPÄÄSTÄ 76 3 . 2 . T O R I P AV I L J O N K I 1 . T O R I P AV I L J O N K I 2. TORI- JA PUISTOSUUNNITTELU 3. ROBOTTIPARKKI R Ä J Ä Y T Y S K U VA S U U N N I T E L M A N O S A - A L U E I S T A 77 78 JULKISIVU ETELÄÄN 1:250 JULKISIVU POHJOISEEN 1:250 3 . 2 . T O R I P AV I L J O N K I JULKISIVU LÄNTEEN 1:250 JULKISIVU ITÄÄN 1:250 JULKISIVUMATERIAALIT 1. SINKKIOHUTLEVY 2. KUULTOKÄSITELTY PUU 3. LASI 1 2 3 79 128,8 123,3 117,8 113,9 109,0 104,9 101,4 93,8 LEIKKAUS A-A 80 1:250 83,8 3 . 2 . T O R I P AV I L J O N K I 126,4 117,8 115,7 101,4 LEIKKAUS B-B 1:250 81 ASEMAPIIRROS 82 1:2000 3.3. TORI- JA PUISTOSUUNNITELMAT Tammelantori oli 1900-luvun alkupuolen yhtenäinen joskin epäsymmetrinen kokonaisuus. Autoliikenteen kasvun myötä tori jakautui kahteen osaan. Olotila-habituksessa Tammelantorin kahden eri puolen vuorovaikutusta lisätään. Suunnitelamassa Tammelantorille muodostetaan eri luontoisten tilojen sarja. Itäpuolen Santatorin leikkikenttä säilyy ennallaan. Aaltosen puistoon lisätään uusi viistopolku linjaan, jossa kulki ennen 1969 asemakaavan uudistusta viistokatu. Vanha katulinja on nähtävissä lehmusriveistä. Tämä viistokatu antaa koordinaatiston länsireunan sommitteluun. Toripaviljonki sijoittuu torin pohjoisreunaan, sen eteläpuolelle muodostetaan kauppatori ja eteläreunaan tulee kaksi pientä toria kirpputorimyyntiin. Alatori ja pikkutori porrastuu maaston mukaan muutaman askelman kauppatorista. Aivan alueen eteläreunaan tulee pieni katettu vyöhyke. Vellamonkadun ja Kullervonkadun välinen osuus Tammelan puistokadusta muutetaan pihakaduksi ja ajoväylä kavennetaan. Tällä osuudella sallitaan joukkoliikenne ja torin huoltoajot torikauppa mukaan lukien. Tammelan puistokatuun tehdään uusi linjaus loiva kaarre puiston suuntaan. Pinninkatu kavennetaan samalla osuudella ja siinä sallitaan pihaan ajo yksisuuntaisena. Kyllikinkadun ja Ilmarinkadun kohdalle istutetaan katupuurivit. 83 3.5. PIIRUSTUKSET TORIKAUPPIAIDEN PA I K O I T U S A L U E 2 P I N N I N K AT U A J O R O B O T T I PA R K K I I N TA M M E L A N P U I S T O K AT U P K A U P PAT O R I VI IS TO PO LK U P O R TA AT PO RT AA T A L AT O R I S A N TAT O R I N LEIKKIKENTTÄ POR TA A T PIKKUTORI P3 K AT O K S E T TORI- JA PUISTOSUUNNITELMA 1:1000 84 125,261 116,734 109,000 TORIPARKKI 101,500 KORTTELILEIKKAUS, TAMMELAN PUISTOKATU 1:1000 126,434 117,886 109,000 101,578 KORTTELILEIKKAUS, VÄINÖLÄNKATU 1:1000 85 TAMMELAN PUISTOKADULLE SISÄÄN/ULOS HISSI/PORRAS TORIHALLIIN TORIHALLIN VA R A S T O T MYYNTIPÖYDILLE HISSI/PORRAS TORIHALLIIN ROBOTTIPARKIN 200 AP TEKNISET TILAT 325 AP VÄINÖLÄNKADULTA SISÄÄN ROBOTTIPARKKI -1.krs 86 VELLAMONKADULLE ULOS 1:1000 ROBOTTIPARKKI -2..4.krs 1:1000 3.4. ROBOTTIPARKKI Robottiparkki on automatisoitu pysäköintiratkaisu. Kuljettaja jättää auton pysäköintilaitoksen luovutusalueelle, josta se siirtyy automaattisesti säilytyspaikkaan. Kuljettaja saa autoa jätettäessä koodin, jolla pysäköinnin loputtua kutsuu auton luovutusalueelle. Robottiparkki on huomattavasti tehokkaampi ratkaisu kuin perinteinen ympäri ajettava pysäköintilaitos. Tehokkuus perinteiseen pysäköintilaitokseen on noin +50%. Tässä suunnitelmassa käytetyn pysäköintiratkaisun lähdeaineisto on peräisin yhdysvaltalaiselta laitetoimittajalta Robotic Parking Systems:ltä. Ajo toriparkkiin tapahtuu kolmesta eri väylästä. Tammelan puistokadulle Kullervonkadun ja Tapionkadun väliseen kortteliin on suunniteltu kaksisuuntaisen ajorampin alku. Tämä on integroitu täydennysrakentamiseen, jolla on minimoitu katutilan katkeaminen. Samoin on integroitu ulosajon liittymä Vellamonkadun ja Pinninkadun kulmauksessa. Katutilan katkaiseva ajoliittymä on sisäänajo Väinölänkadulta. Robottiparkista on kolme eri hissi- ja porrasyhteyttä torille. Yksi yhteys on suoraan toripaviljonkiin ja kaksi torille rakennettaviin yhteysrakennuksiin. Robottiparkista on mahdollisuus rakentaa suoria maanalaisia yhteyksiä torin viereisiin asuinkerrostaloihin. 87 ROBOTTIPARKKI 1175 AP UUSI RAK.ALA 75 000 kem2 75 000 / 125 kem2 = 600 AP 75 000 / 40 kem2 = 1875 ASUKASTA YLEISEEN KÄYTTÖÖN 575 AUTOPAIKKAA A l u e ra j au s r o b o t t i p a r k k i i n j a t ä y d e n n y s ra k e n t a m i s e e n l i i t t y v ä ss ä l a s k e l m a ss a . 88 RAKEISUUS 1:5000 3.5. TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Robottiparkkiin liittyy oleellisesti Tammelan täydennysrakentaminen. Suunnitelmassa on viittellisesti massoiteltu rakentamista kahden korttelin etäisyydelle Tammelantorista. Massoittelu pohjautuu pääosin vuoden 2012 Tammelan yleissuunnitelmaan. Lisärakentamisen volyymi on tämän työn analyysialueen kortteleissa eli Tammelantorin kehystävissä kortteleissa ~75 000 kem2. Autopaikoitus normin 1AP/125 kem2 mukaan se tarkoittaa 600 autopaikan tarvetta. Robottiparkki on mitoitettu 1175 auton pysäköintiin. Mikäli kaikki täydennyspotentiaali rakennetaan, jää robottiparkista yleiseen käyttöön 575 autopaikkaa. Pinninkadun varressa on mahdollisuus rakentaa pihakansia, joka sekin lisää autopaikkojen määrää. Uusien asukkaiden määrässä ~75 000 kem2 tarkoittaa noin 1875 uuden asukkaan muuttamista Tammelaan. Uusien asukkaiden määrä on laskettu 40kem2/asukas. Täydennysrakentamisen massoittelu perustuu korttelirakennetta eheyttäviin linjoihin. Uudet rakennusmassat on muotoiltu siten, että auringonvalo pääsee paistamaan sisäpihoille, ja olemassa olevista rakennuksista on näkymiä korttelin ulkopuolelle. Useissa rakennusmassoissa on viistetty katto valoisuus olosuhteiden vuoksi ja viitteenä aumakattoiseen vanhaan puutammelaan. Kortteleiden sisälle muodostuu massojen porrastelun vuoksi viherpihoja. Tammelantorin länsireunan kaksi matalaa 1970-luvun liikerakennusta jää suunnitelmassa tietoisesti yhdeksi ajalliseksi kerrokseksi torin kaupunkitilaan. 89 R O B O T T I PA R K K I SISÄÄN/ULOS PIH JO HU PY R O B O T T I PA R K K I SISÄÄN LIIKENNEJÄRJESTELYN PERIAATE 90 ÖR ÄI LY N LA AT UK ÄY TÄ UK OL AK KO TO LI AJ AT IK O U EN SA NE LL IT JA TU R O B O T T I PA R K K I VÄ ULOS P PIHAKANSI P TORIPARKKI TÄYDENNYSRAKENTAMISEN PERIAATE 91 lähde:archdaily.com 92 lähde:archdaily.com 3.6. REFERENSSIT 93 LÄHTEET Alhonen , P.;Salo, U.;Suvanto, S.;& Rasila, V. (1988). Tampereen historia 1. Tampere: Tampereen kaupunki. Archdaily. (2015). Noudettu osoitteesta http://www.archdaily.com/ Rasila, V. (1984). Tampereen historia 2. Tampere: Tampereen kaupunki. Rasila, V. (1992). Tampereen historia 4. Tampere: Tampereen kaupunki. Robotic Parking Systems, Inc. (2015). Noudettu osoitteesta http://www.robotic- Hautamäki, R. (18. 04 2011). Emil Aaltosen puiston yleissuunnitelma. Tampere: Tampereen kaupunki, Vihersuunnittelu. parking.com/index.htm Sahlberg, M. (2010). Talon tarinat - rakennushistorian selvitysopas. Museoviras- Jutikkala, E . (1979). Tampereen historia 3. Tampere: Tampereen kaupunki. Kokkola, R. (1974). Tammerkoski, 11-12, 21-23. to. Standertskjöld, E . (2006). Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1900-1920. Hä- Kokkola, R. (1974). Tammerkoski, 10, 7-9. meenlinna: Suomen rakennustaiteen museo, Rakennustietosäätiö RTS. Kopomaa, T. (1997). Tori - marginaali - haastava kaupunki. Helsinki: SKS. Tammelan yleissuunnitelma. (2012). Tampereen kaupunki. KTK . (1904). Kertomus Tampereen kunnallishallinnosta. Tampereen kaupunki. Tampereen kaupunki. (2012). Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava. KTK . (1905). Kertomus Tampereen kunnallishallinnosta. Tampereen kaupunki. Noudettu osoitteesta http://www.tampere.fi/material/attachments/k/68YyUI- KTK . (1909). Kertomus Tampereen kunnallishallinnosta. Tampereen kaupunki. sYu/ksoyktyoohjelma2012.pdf KTK . (1911). Kertomus Tampereen kunnallishallinnosta. Tampereen kaupunki. Tampereen kaupunki. (2015). Keskustahanke. Haettu 30. 7 2015 osoitteesta Tam- KTK . (1912). Kertomus Tampereen kunnallishallinnosta. Tampereen kaupunki. melan täydennysrakentaminen: http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/ KTK . (1924). Kertomus Tampereen kunnallishallinnosta. Tampereen kaupunki. kaupunkiymparisto/keskustahanke/tammelantaydennysrakentaminen.html KTK . (1936). Kertomus Tampereen kunnallishallinnosta. Tampereen kaupunki. Tampereen kaupunki. (2015). Tampereen taidemuseo. Haettu 01. 08 2015 osoit- Laakso, S. (2012/02). Tampereen kaupungin alueelliset väestöennusteet 20112031. Kaupunkitutkimus TA Oy. Lahti, P.;Nykänen , V.;Knuuti, A .;Kurvinen, A .;Niemi, O.;& Vihola, J. (2012). Tammelan täydennysrakentamisen edullisuus. Tampere: VT T. Laihonen, M. (02. 08 2015). Tampereen Torikauppiasyhdistys ry. (A . Nyman, teesta http://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/patsaat/mantynen.htm Urkola, A .-M. (1992). Muistoja Tammelasta. Tampere: Tampere-Seura ry. Urkola, A .-M. (1996). Lapsuuteni Tammela. Tampere: Tampere-Seura ry. Wacklin, M. (1997). Tammela suutarien pääkaupunki. Tampere. Wacklin, M. (2008). Tammela tarinoita torin kulmilta. Tampere. Haastattelija) Lehtimäki, R. (1997). Tammerkoski, 7, 20-22. Kuvalähteet: Leskinen, M. (1998). Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri. Tampere: TKM Tampereen kaupunki. Lilius , H. (2003). Kaupan arkkitehtuuria suomalaisessa puukaupungissa. Tampere: SKS. Nikula, R. (2005). Suomen arkkitehtuurin ääriviivat. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava. 94 Vapriikin kuva-arkisto TMW Työväenmuseo Werstas AM Emili Aaltosen museo TK Tampere Seura Ry IR Iida Raikamo K i i t o s r a k k a a l l e Va i m o l l e . Kiitos Inkeri, Pellervo, Martha, Lilja, Konsta ja Ruut. Kiitos vanhemmille: omille ja appi. Kiitos Suvi. Kiitos Lauri. Kiitos Iida, kiitos Brita. Kiitos Ystävät. 95 TTY - DIPLOMITYÖ - ANTTI NYMAN - 2015
© Copyright 2024