1. No category

TTY - DIPLOMITYÖ - ANTTI NYMAN - 2015
2
ANT TI NYMAN
TAMMELANTORI KEHIT TYVÄN KAUPUNKIRAKENTEEN KESKELLÄ
Rakennetun kaupunkitilan analyysi ja ideasuunnitelma
Diplomityö
Tarkastaja: professori Panu Lehtovuori
Tarkastaja ja aihe hyväksytty
Talouden ja rakentamisen
tiedekunnan tiedekuntaneuvoston
kokouksessa 8. huhtikuuta 2015
TIIVISTELMÄ
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO
Arkkitehtuurin koulutusohjelma
Nyman, Antti Henrikki: Tammelantori kehittyvän kaupunkirakenteen keskellä
Diplomityö, 96 sivua
Elokuu 2015
Aineryhmä: Yhdyskuntasuunnittelu
Tarkastaja: professori Panu Lehtovuori
Avainsanat: Yhdyskuntasuunnittelu, kaupunkisuunnittelu, Tampere, Tammela, Tammelantori, DIVE , paikan habitus, puisto, kauppatori, torihalli, monikäyttöisyys, muunneltavuus, toriparkki, robottiparkki
Dilopmityö Tammelantori kehittyvän kaupunkirakenteen keskellä, kes-
fiikkaa on peilattu kirjoitettuun paikallishistoriaan ja muistelmateoksiin.
kittyy yhteen Tampereen merkittävimmistä kaupunkiaukioista. Tamme-
Tällä menetelmällä on rakennetun ympäristön ajallisesta ja tilallisesta
lantorin kehittäminen on ajankohtainen hanke ja liittyy useisiin muihin
muutoshistoriasta muodostettu viisi erilaista ominaisluonteen eli toriha-
Tampereen kantakaupungin sekä kaupunkirakenteen kehittämis- ja ra-
bituksen jaksoa. Torihabitukset on nimetty kuvaamaan toritilan ominais-
kennushankkeisiin. Läheisimmin Tammelantoriin liittyy Tammelan täy-
luonnetta kyseisenä aikana.
dennysrakentaminen ja toriparkkihanke. Muita merkittäviä hankkeita ovat
Ratapihankadun rakentaminen sekä rautatieaseman seudun kehittäminen,
Ideasuunnitelma tukeutuu analyysiin ja pyrkii olemaan luonteva jatkumo
rantatunneli, raitiotiehanke, Tammelan jalkapallostadionhanke ja Tullin
kaupunkitilan muutoshistoriassa, uusi torihabitus. Suunnitelman punai-
alueen kehittäminen.
sena lankana ovat kaupunkitilaan kohdistuvat muutospaineet ja niiden
ratkaiseminen. Suunnitelman keskiössä on Tammelantorille rakennettava
Työ jakautuu analyysi- ja ideasuunnitteluosioon. Analyysiosiossa ku-
uuden tyyppinen rakennus, torihalli. Se on monikäyttöinen rakennus,
vataan Tammelantorin kaupunkitilan muutoshistoriaa ensimmäisistä
joka mahdollistaa torikaupan ja –kulttuurin kehittämisen. Toinen merkit-
suunnitelmista nykytilaan. Siinä on käytetty sekä kulttuuriympäristöjen
tävä osatekijä on torin alle toteutettava robottiparkki, joka on kiinteässä
analyysiin kehitettyä DIVE-menetelmää että paikan habitus käsitettä.
yhteydessä torihallin toimintojen kanssa. Kolmas suunnittelun osa-alue
Rakennettu ympäristö ja siinä tapahtuneet muutokset on digitaalisesti
on tori- ja puistosuunnitelma.
mallinnettu arkistoitujen rakennuspiirustusten sekä valokuvien perusteella. Lisäksi on tuotettu grafiikkaa, mitä on käytetty havainnollistamaan
rakennetussa ympäristössä tapahtunutta muutosta. Mallinnusta ja gra-
ABSTRACT
TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY
Faculty of Business and Built Environment The School of Architecture
Nyman, Antti Henrikki: The Tammelantori square in the middle of the urban transformation
Master of Science Thesis, 96 pages
August 2015
Topic: Urban planning
Examiner: Professor Panu Lehtovuori
Keywords: Community planning, urban planning, Tampere, Tammela, Tammelantori, DIVE , environment habitus, park, market square, market hall, versatility, adaptability, convertibility, market parking, robotic parking
The thesis The Tammelantori square in the middle of the urban transfor-
cal history and memoirs. Using this method, five different market habitus
mation focuses on one of Tampere’s most significant city squares. The
were created to each describe separate periods of change in the built-up
development of Tammelantori is a current project and is related to seve-
environment with regard to time and space. These market habitus are
ral other urban structure development and construction projects in the
named to appropriately describe the nature of the market space during
Tampere city centre. The complementary construction of Tammela and
the given time.
market parking project are most closely linked to Tammelantori. Other
significant projects include construction on Ratapihankatu and the deve-
The idea plan is supported by the analysis and aims to form a new chap-
lopment of the railway station area, the coastal tunnel, tram line project
ter in the city space’s history of change, a new market habitus. The plan
and Tammela football stadium project.
revolves around the pressure on the city space to change and solutions
to these pressures. At the heart of the plan is the market hall, a new kind
This thesis is divided into an analysis section and an idea planning sec-
of building to be constructed on Tammelantori square. It will be a versa-
tion. The analysis section outlines the changes to the Tammelantori city
tile building which allows for the development of the market trade and
space from the earliest plans to the present day. It makes use of both
culture. Another significant component factor is the robotic car park to
the DIVE Method and the concept of environment habitus. The built-up
be located underneath the market. It will have a concrete connection to
environment and the changes to it have been digitally modelled based on
the market hall’s operations. The third component area of planning is the
archived construction plans and photographs. Graphics were also pro-
market and park plan.
duced and used to illustrate the change that has occurred in the built-up
environment. The modelling and graphics reflect written accounts of lo-
TKM
6
SISÄLLYSLUETTELO
1. Johdanto
9
2. Rakennetun kaupunkitilan analyysi
13
2.5.1. Lähtökohta – Kaupunkiaukio
48
14
2.5.2. Palvelutori
50
2.1.1. Käsitteet
14
2.5.3. Torikaupan murros
52
2.1.2. Paikan habitus
16
2.5.4. Jaettu tori
54
2.1.3. DIVE – kulttuuriympäristön analyysi
17
2.5.5. Nykytila
56
2.1.4. Tässä työssä käytettävä analyysimenetelmä
19
2.1. Työskentely
2.5. Torihabitukset
3. Ideasuunnitelma
46
63
2.2. Teollisuuskaupungin synty
20
3.1. Olotila
64
2.3. Tammela
22
3.2. Toripaviljonki
70
2.3.1. Kaavahistoria
22
3.2.1. Toriaukion rakennukset
70
2.3.2. Kaupunkikuva
25
3.2.2. Ohjelma
72
26
3.2.3. Arkkitehtuuri
74
2.4. Tammelantori
2.4.1. Tori- ja puistosuunnitelmat
26
3.3. Tori- ja puistosuunnitelma
82
2.4.2. Toritilaa kehystävät rakennukset
31
3.4. Robottiparkki
86
2.4.3. Toriaukion rakennukset
37
3.5. Täydennysrakentaminen
88
2.4.4. Kadut ja liikenne
41
3.6. Referenssit
92
2.4.5. Torikauppa
45
Lähteet
94
Palokuntalaisnäytös Tammelantorilla 1948.
7
8
1. JOH
DAN
TO
9
Tämän diplomityön aihe Tammelantori on yksi merkittävimmistä Tampereen kaupunkiaukioista ja ainoa ympärivuotisesti auki oleva kauppatori. Tammelantori liittyy keskeisesti useisiin käynnissä oleviin
Tampereen kantakaupungin kehittämis- ja rakennushankkeisiin. Näistä merkittävimmät ovat Tammelan
täydennysrakentaminen ja siihen kiinteästi liittyvä
toriparkki. Muita hankkeita ovat Ratapihankadun rakentaminen ja yhteys rantatunneliin, aseman seudun
kehittäminen, raitiotiehanke, Tammelan stadionhanke
ja Tullin alueen kehittäminen.
Diplomityön aiheen pohdinta lähti liikkeelle tekijän ja Tampereen keskustahankkeen arkkitehdin Arkkitehti Minna Seppäsen keskustelusta syksyllä 2014.
Tammelan täydennysrakentamisen suunnittelu oli jatkunut jo pitkään, mutta Tammelantorin roolin tutkiminen osana kaupunginosan kehittämistä tarvitsi tekijää. Keskusteluun liittyi professori Panu Lehtovuori ja
aiheesta muodostui mielenkiintoinen kokonaisuus.
Tämä diplomityö on Tampereen kaupungin keskustahankkeen tilaama. Tampereen kaupungin kannalta pääosassa on Tammelantorin kaupunkitilan ja
kehityshistorian analyysi. Käynnistymässä on Tammelantorin asemakaavan muutosprosessi.
10
Oma mielenkiintoni kohdistuu rakennetun ympäristön ajalliseen kerroksellisuuteen ja sen hyödyntämiseen osana suunnittelua. Suomalainen kulttuuriperintö, johon sisältyy rakennettu ympäristömme, on
ajallisesti suhteellisen nuorta ja kerroksellisuutta on
vähän. Mielestäni rakennetunympäristön muutoksia
suunniteltaessa on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää jo
olemassa olevat arvot, ja saada säilymään ne tuleville
sukupolville. Tässä työssä ja tämän työn avulla olen
pyrkinyt kehittämään taitoani ymmärtää rakennettua
ympäristöämme.
Diplomityöni tavoitteena on lisätä ymmärrystä
rakennetusta ympäristöstä, tässä tapauksessa Tammelantorista. Lisäksi työ on yksi puheenvuoro keskusteluun Tampereen keskustan kehittämisestä, keskittyen
Tammelaan ja Tammelantoriin.
Arkkitehdin ammattitaito konkretisoituu suurien
asiakokonaisuuksien ja erilaisten intressien yhteen sovittamisessa. Lisäksi arkkitehdin ammattitaito näkyy
kykynä esittää vaikeita asiakokonaisuuksia yksinkertaisilla ja helposti ymmärrettävillä kaavioilla ja piirustuksilla. Kaiken edellisen lisäksi, arkkitehdin tulee toiminnallaan tuottaa parempaa rakennettua ympäristöä.
Diplomityötä tehdessä olen keskittynyt näiden mieles-
täni oleellisten ammatillisten taitojen kehittämiseen.
Diplomityöni jakaantuu kahteen erilliseen kokonaisuuteen, jotka ovat Tammelantorin kaupunkitilan
analyysi sekä ideasuunnittelu torin kehittämisestä. Selvitysosuudessa pyrin esittämään Tammelantorin kaupunkitilan muutoshistorian helposti ymmärrettävässä
muodossa. Analyysin toteutuksessa olen käyttänyt DIVE-menetelmää ja käsitettä paikan habitus. Esittelen
työskentelymetodini luvussa 2.1.
Ideasuunnitteluosiossa olen pyrkinyt laatimaan
Tammelantorille suunnitelman, joka sopeutuu olemassa olevaan ympäristöön ja tuottaa samalla uutta
mielenkiintoista rakennettua ympäristöä. Lisäksi olen
pyrkinyt siihen, että suunnitelma ottaa huomioon
muut Tammelantoriin liittyvät kaupunkiseudun kehittämishankkeet. Suunnitelman keskiössä on Tammelantorille rakennettava uuden tyyppinen rakennus, torihalli. Se on monikäyttöinen rakennus, joka
mahdollistaa torikaupan ja –kulttuurin kehittämisen.
Toinen merkittävä osatekijä on torin alle toteutettava
robottiparkki, joka on kiinteässä yhteydessä torihallin
toimintojen kanssa. Kolmas suunnittelun osa-alue on
tori- ja puistosuunnitelma.
1. JOHDANTO
Selvitystyön lähteistä tärkeimpinä ovat olleet
Tampereen Rakennusvalvonnan arkiston rakennuspiirustukset. Tässä julkaisussa käytettyjen vanhojen
valokuvien lisäksi olen tutkinut ja tulkinnut rakennetun ympäristön muutoksia myös useista kymmenistä
muista valokuvista. Valokuvia ovat antaneet käyttööni
Vapriikin kuva-arkisto, Veljekset Karhumäki Oy, Työväenmuseo Werstas, Tampere-Seura Ry:n kuva-arkisto, Emil Aaltosen museo ja Aamulehden kuva-arkisto.
Työssäni olen ollut tekemisissä useiden eri asiantuntijoiden kanssa. Työtäni ovat auttaneet arkkitehti
Minna Seppäsen lisäksi arkkitehdit Iina Laakkonen ja
Jouko Seppänen sekä liikennesuunnittelija Katri Jokela ja puistosuunnittelija Ranja Hautamäki Tampereen
kaupungin organisaatiosta. Rakennustutkija Hannele Kuitunen Pirkanmaan maakuntamuseosta on ollut suureksi avuksi työssäni. Torikauppaan liittyvissä
asioissa olen konsultoinut Mauno Laihosta, Tampereen Torikauppiasyhdistys Ry. Torihallin yksi osa-alue
on lähiruokakonsepti, josta olen konsultoinut lähiruuan asiantuntijaa keittiömestari Heikki Ahopeltoa. Liikennesuunnitteluun olen hyödyntänyt tutkijatohtori
Kalle Vaismaan TTY:lla vetämän kaupunkiliikenteen
suunnittelu –kurssin vuoden 2014 harjoitustöitä. Ark-
kitehtitoimisto Arkkitehdit LSV Oy on antanut käyttööni Tammelan kaupunginosan tietomallin joka on
ollut lähtökohta kaupunkitilan mallinnukseen. Malli on tehty Tammelan yleissuunnitelman yhteydessä
Tampereen kaupungin tilaamana.
Työssäni suurimpana haasteena on ollut työskentelyn rajaaminen. Rakennetun kaupunkitilan analyysissä
olen rajannut työskentelyalueen Tammelantorin viereisiin kortteleihin ja julkisivuihin. Työssäni Tammelantori on alkuperäisen suunnitelman mukainen neljän
korttelin kokoinen kaupunkiaukio ja sisältää Tammelan puistokadun molemmat puolet eli kauppatorin
ja Aaltosen puiston. Ideasuunnitelmassa aluerajaus
on analysoitua aluetta laajempi. Esitettävä viitteellinen täydennysrakentaminen perustuu vuoden 2012
Tammelan yleissuunnitelmaan . Fyysistä aluerajausta
haasteellisempi on ollut löytää työskentelyyn sopiva
tarkkuustaso. Diplomityön rajallinen laajuus on pakottanut kompromisseihin, mutta olen pyrkinyt huomioimaan kokonaisuuden eri osatekijät tasapainoisesti.
Tampereella 12.8.2015
Antti Nyman
11
12
2. RAKENNETUN
KAUPUNKITILAN
ANALYYSI
13
2 . 1 . T Y Ö S K E N T E LY
2.1.1. KÄSITTEET
Seuraava luettelo perustuu Ympäristöministeriön ja
Museoviraston yhdessä laatimaan luetteloon keskeisimmistä ja yleisesti käytetyistä kulttuuriympäristön ja
korjausrakentamisen käsitteistä.1
Historiallinen ker roksisuus
Alueen tai kohteen ominaispiirre, kun alueella tai
kohteessa on näkyvissä / koettavissa eri aikakausien
rakenteita, materiaaleja, tyylipiirteitä, tms., jotka ilmentävät rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja
jatkuvuutta.
Inventointi
Inventointi on järjestelmällistä tiedon hankintaa ja
tallentamista maisemasta, rakennetusta ympäristöstä,
muinaisjäännöksistä tai perinnebiotoopeista. Siinä
kerätään, järjestetään ja tuotetaan tietoa esim. kulttuuriympäristön nykytilasta ja siihen johtaneista syistä.
Inventointi jakautuu tiedon kokoamiseen esim. kirjallisuudesta, rekistereistä ja muusta arkistoaineistosta,
sen täydentämiseen maastotarkastusten pohjalta ja
tulosten raportointiin.
1
14
rakennusperinto.fi
K ulttuuriperintö
Kulttuuriperintö on ihmisen toiminnan vaikutuksesta
syntynyttä henkistä ja aineellista perintöä. Aineellinen
kulttuuriperintö voi olla joko irtainta (esim. kirjat ja
esineet) tai kiinteää (esim. rakennusperintö).
K ulttuuriympäristö
Kulttuuriympäristö on yleiskäsite. Sillä tarkoitetaan
ympäristöä, jonka ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta.
Kulttuuriympäristöön liittyy myös ihmisen suhde
ympäristöönsä ennen ja nyt; sille annetut merkitykset, tulkinnat ja sen erilaiset nimeämiset. Tarkemmin
kulttuuriympäristöä voidaan kuvata käsitteillä kulttuurimaisema ja rakennettu kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristöön kuuluvat myös muinaisjäännökset ja
perinnemaisemat kuten perinnebiotoopit.
Rakennushistoriaselvitys
Rakennusryhmän, rakennuksen tai sen osan historian,
käytön muutosten ja fyysisten ominaisuuksien selvittäminen arkistomateriaalin ja kenttätöiden avulla.
Tehdään yleensä yksityiskohtaisten suojelutavoitteiden
määrittelemiseksi esimerkiksi restauroinnin yhteydessä.
Rakennusinventointi
Yksittäiseen rakennukseen ja sen sisätiloihin, materiaaleihin ja kiinteään sisustukseen kohdistuva tutkimus. mutta myös laajempia rakennetun ympäristön
kokonaisuuksia koskeva tutkimus. Siinä kerätään,
järjestetään ja tuotetaan tietoa rakennuksen nykytilasta
ja siihen johtaneista syistä ja arvoista.
Rakennusperinnön hoito
Rakennetun kulttuuriympäristön säilymisen huomioon ottavaa käyttöä, huoltoa, korjausrakentamista,
täydennysrakentamista ja muuta ympäristön muuttamista kun tavoitteena on säilyttää rakennusten ominaispiirteitä ja historiallista kerrostuneisuutta.
Rakennussuojelu
Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain tavoitteena (1 §) on turvata rakennetun kulttuuriympäristön ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus,
vaalia sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä
edistää sen kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä.
Suojelu voi kohdistua rakennuksiin, rakennelmiin,
rakennusryhmiin tai rakennettuihin alueisiin (3 §).
Asemakaava-alueilla suojelu toteutetaan ensisijaisesti
maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla asemakaavalla. Kirkollisten rakennusten suojelusta on
säädetty erikseen.
2.1. TYÖSKENTELY
Rakennettu kulttuuriympäristö,
rakennusperintö
Käsite viittaa sekä konkreettisesti rakennettuun ympäristöön että maankäytön ja rakentamisen historiaan ja
tapaan, jolla se on syntynyt. Rakennettu kulttuuriympäristö muodostuu yhdyskuntarakenteesta, rakennuksista sisä- ja ulkotiloineen, pihoista, puistoista sekä
erilaisista rakenteista (kuten esim. kadut tai kanavat).
Rakennusperintö-termiä käytetään yleiskielessä usein
synonyyminä rakennetulle kulttuuriympäristölle, joskus käsitettä käytetään tarkoittaen erityisesti vanhoja
rakennuksia.
Selvitys
Alueen tai kohteen historian, ominaisuuksien, toiminnan tai fyysisten piirteiden muutosten kuvaamista ja
selvittämistä mm. maastokäynteihin ja arkistolähteisiin perustuen. Selvitys sisältää yleensä johtopäätöksiä
ja yhteenvetoja alueiden tai kohteiden arvosta.
TKM
Tietyömaa Pinninkadulla 1940-luvulla.
15
2 . 1 . 2 . PA I K A N H A B I T U S
Paikan habitus on termi, jolla kuvataan paikan luonnetta tiettynä aikana. Termi kuvaa vaikeasti havainnoitavaa ominaisluonnetta, joka koostuu paikan tunnelmasta, ilmapiiristä ja luonteesta. Paikan habitus
on Timo Kopomaan mukaan määritettävissä neljän
empiriaa rajaavan keskeisen ulottuvuuden funktion,
käytön, rakenteen ja merkityksen kautta.1
Esimerkkikohteena Kopomaalla on Helsingin Hakaniementori. Tilallista ja ajallista muutosta hän kuvaa
neljän eri karakterin eli torihabituksen kautta, jotka
hän on nimennyt basaarit, hallittukauppa, liikennetori ja
virkistysmaisema2.
Paikan ominaisluonne eli habitus syntyy yhtälöstä, johon vaikuttavat rakennetun ympäristön lisäksi
osaltaan myös mm. yhteiskunnallinen, uskonnollinen ja poliittinen tilanne. Habituksen muutokset eivät
ole suoraan sidoksissa rakennusten tai kaupunkitilan muutoksiin, vaan ne heijastavat yhteiskunnallista
tai paikallista rakennemuutosta. Paikan habitusta eri
ajanjaksoina tutkitaan rakennetun ympäristön lisäksi
mm. valokuvista, kirjoitetusta historiasta, muistelmateoksista ja kaunokirjallisuudesta. Tällä menetelmällä
1
2
saavutetaan laajempi näkökulma kaupunkiympäristön
kehitykseen kuin tutkimalla pelkästään rakennetun
ympäristön muutoksia.
Kaupunkitilan muutossuunnittelun yhteydessä
on tärkeää ymmärtää paikan habitus: Mistä kyseinen
kaupunkitila saa ominaisluonteensa ja millaisten vaiheiden kautta se on muodostunut nykytilaan? Keskit-
tymällä vain rakennetun ympäristön muutoksiin, voi
jäädä huomaamatta merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia, jotka ovat ohjanneet kaupunkitilan muutosta.
Liian suoraviivaiset tulkinnat rakennetusta ympäristöstä voivat tuottaa vääriä johtopäätöksiä rakennetun
ympäristön muutossuunnitteluun.
Kopomaa, 1997, 37
Kopomaa, 1997, 45
TK
Torielämää Tammelantorilla 1950-luvulla.
16
TKM
Torielämää Tammelantorilla 2006.
2.1. TYÖSKENTELY
2 . 1 . 2 . D I V E – KU LT T U U R I Y M P Ä R I S T Ö N A N A LY Y S I 1
DIVE on kulttuuriympäristön inventointi- ja analysointimenetelmä. Se on kehitetty yhteistyössä Suomen, Ruotsin ja Norjan kulttuuriympäristön asiantuntijaviranomaisten kesken. Menetelmää voi käyttää
kaavoitusprosessin osana tai itsenäisenä, tiedon kokoamisen, käsittelyn ja jakamisen työkaluna.
DIVE menetelmässä kulttuuriympäristöstä saatava
informaatio käsitellään jatkuvassa prosessissa työvaiheittain. DIVE lyhenne muodostuu menetelmän englanninkielisten työvaiheiden kirjaimista; D=Describe
(kuvaus), I=Interpret (tulkinta), V=Valuate (arvottaminen); E=Enable (toteutus).
Kuvausvaiheessa (D) kootaan ja jäsennetään tietoa
kohteen historiasta, kehityksestä, luonteesta ja ominaispiirteistä. Tulkintavaiheessa (I) määritellään saadun informaation merkityssisältöjä ja arvioidaan säi-
lyneisyyttä, alkuperäisyyttä ja nykytilaa. Arvottaminen
vaiheessa (V) määritellään kohteen kulttuurihistorialliset arvot ja liikkumavarat haavoittuvuuden ja muutoksensietokyvyn suhteen. Viimeisessä toteutusvaiheessa
(E) määritellään toimenpidemahdollisuuksia ja laaditaan strategia- ja periaate-ehdotuksia kohteen arvojen
vaalimiseksi.
DIVE menetelmässä rakennetun ympäristön analyysi etenee jatkuvan prosessin periaatteella. Menetelmälle on ominaista havainnollisesti ja jäsennetysti
tuotettu informaatio rakennetusta ympäristöstä. Tuotettava informaatio on esimerkiksi kaavioita, aika-tila-matriiseja ja mallinnuksia analysoitavan ympäristön
eri muutosvaiheista.
Kuva:DIVE-opas
1
Luvussa referoidaan Museoviraston
opasta DIVE-menetelmän käyttöön
DIVE-menetelmä on kulttuuriympäristön inventointimenetelmä, jossa eri vaiheet etenevät jatkuvana prosessina.
17
RAKENNUSPIIRUSTUKSET
VANHAT VALOKUVAT
VANHAT KARTAT JA KAAVAT
ILMAKUVAT
ARKISTOMATERIAALI
HISTORIIKIT
MUISTELMATEOKSET
KAUNOKIRJALLISUUS
TKM
TKM
TKM
TRVA
TRVA
Kaaviokuva analyysin toteutusperiaatteesta.
18
2.1. TYÖSKENTELY
2 . 1 . 4 . T Ä S S Ä T Y Ö S S Ä K AY T E T T Ä V Ä A N A LY Y S I M E N E T E L M Ä
Tammelantorin kaupunkitilan analysointiin olen soveltanut sekä DIVE menetelmää että paikan habitus
-käsitettä. Työskentelyn perustana on ollut rakennetun ympäristön faktinen muutoshistoria, jonka olen
tutkinut arkistoiduista rakennuspiirustuksista. Niiden
pohjalta olen tehty aikakausittain muuttuvan digitaalisen mallinnuksen. Olen syventänyt tutkimusta paikalta otettujen vanhojen valokuvien, paikallishistorian,
muistelmateosten ja kunnallishallinnon arkistoitujen
asiakirjojen avulla.
Työssäni käyn lyhyesti läpi Tampereen kaupungin
historian sen perustamisesta Tammelan kaavoitukseen. Tammelan kaavoitushistoriaan ja kaupunkikuvaan tutustun edellistä hieman tarkemmin. Tarkennan
tutkimukseni Tammelantoriin, jota käsittelen viidessä
eri osa-alueessa.
Lopputuloksena olen hahmottanut Tammelantorin ajallisen ja tilallisen muutoksen aikakausiin, joita
kuvaan viiden eri torihabituksen kautta. Nämä ovat
lähtökohta-kaupunkiaukio, palvelutori, torikaupan murros,
jaettu tori ja nykytila. Torihabitukset esittelen aikakautta
kuvaavalla mallinnuksella ja mallista tuotetulla grafiikalla. Lisäksi graafista materiaalia täydentää vanhat
valokuvat.
TK
Panoraamakuva lounaaseen vuodelta 1945.
19
2 . 2 . T E O L L I S U U S K AU P U N G I N S Y N T Y 1
Tampereen kaupunki on syntynyt kahden vesistön,
pohjoisessa Näsijärvi ja etelässä Pyhäjärvi, erottavalle
kannakselle. Asutuskeskittymän syntyminen on ollut
luonnollista risteyskohtaan, jossa pohjois-eteläsuuntainen vesireitti kohtaa itä-länsi-suuntaisen maareitin.
Tampereen kaupunki perustettiin lokakuun 1. päivänä 1779 kuningas Kustaa III allekirjoittaessa kaupungin perustuskirjan. Kaupungin perustamista edelsi
useita hankkeita kauppalan tai maakaupungin perustamiseen. Varhaisin näistä on vuodelta 1640, jolloin
Tammerkosken kylään oli kahta vuotta aikaisemmin
määrätty markkinapaikka. Milloin kaupungin ja milloin kauppalan perustamiseen liittyvät viivästykset
johtivat siihen, että kaupungista tuli aikanaan uuden
tyyppinen vapaakaupunki. Merkittävimpinä seikkoina
olivat elinkeinonvapaus kauppalan tapaan ja itsenäinen hallinto kaupungin tapaan.
Tampereen kaupunki perustettiin Tammerkosken
kartanon pelloille kosken länsirannalle. Perustuskirjaan liitetyn asemakaavan laati Daniel Hall. Kaupunki oli laajuudeltaan 3,2 km2, ja sen pääilmansuuntien
mukaan laadittu ruutukaava on edelleen nähtävissä
Tampereen keskustassa. Tampereen kaupunkia perustettaessa tavoiteltiin uutta kaupallisesti menestyvää
teollisuuskaupunkia, ja sen kehityksen esteitä pyrittiin
kaikin keinoin poistamaan. Tämä näkyy myös Hallin
laatimassa asemakaavassa, jossa on varattu torin ympärille neljä tonttia eri uskontokuntien kirkoille. Kyse
ei ollut erityisestä uskonnollisesta vapaamielisyydestä,
mutta maahan muuttavien siirtolaisten mahdollista us-
0
Tampereen sijoittuminen vesi- ja maantiereitin risteyskohtaan.
20
1
www.vanhakartta.fi
Luvku 2.2. referoi kirjasarjaa Tampereen historia 1 - 4
100
kontokunnasta riippumatonta potentiaalia ei haluttu
sulkea pois.
Alkuvuosina Tampereen kaupunki rakentui nopeasti, ja Daniel Hallin vuoden 1775 asemakaavaluonnoksen mitoituksessa olleet 400 asukasta täyttyi jo
viisi vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Vuoden
1780 tonttijaossa virallisen asemakaavan tonttijakoa
tehostettiin lohkomalla. Kaksi vierekkäistä tonttia
jaettiin kolmeen. Näin tontit saatiin riittämään kaikille
kaupunkiin haluaville asukkaille. Kaupungin kehitys
tasaantui, ja Suomen sodan jälkeen 1810-luvulta alkaen ennen teollistumisesta johtuvaa uutta kasvukautta asukasmäärä oli noin 650.
Kaupungin ensimmäinen teollisuuslaitos Abraham Häggmanin paperiruukki perustettiin Tammer-
500m
0
TKA
1779, Kaupungin perustamiskirjan asemakaava, Daniel Hall
1780, tiivistetty asemakaava plantaaseineen, Daniel Hall
100
500m
TKA
2.2.TEOLLISUUSKAUPUNGIN SYNTY
kosken rannalle vuonna 1785. Vaatimaton teollisuuslaitos oli pitkään Tampereen ainoa toimiva tehdas.
Suomen siirtyminen Venäjän vallan alle vuonna 1809
tarkoitti Tampereelle uuden kehityskauden alkua.
Ruotsin ja Venäjän välisen rajan siirtyminen maat
erottavaan Itämereen tarkoitti ihmisten ja kauppatavaroiden liikkumisvapautta. 1700- ja 1800-lukujen
taitteen teollinen kehityskausi alkoi Iso-Britanniasta,
missä keksittiin höyry- ja kehruukoneet. Tämän alan
osaajana alkuperältään skotlantilainen koneenrakentaja James Finlayson siirtyi Venäjälle. Finlayson perusti
Tampereelle tehtaan ajatuksenaan konepajateollisuus
vuonna 1820. Muutaman vuoden kuluessa toiminta
vakiintuu kehruun ja flanellin sekä villaisten neulontatöiden valmistukseen. Vuonna 1821 Aleksanteri I
0
100
vahvisti Tampereelle vapaakaupunkioikeudet, jotka takaavat kaikille vapaan ammatinharjoittamisen
oikeuden sekä vapauden tullimaksuista ja veroista.
Vuoteen 1905 asti voimassa olleet vapaakaupunkioikeudet ja Finlaysonin tehdastoiminnan aloittaminen
ovat perusta, josta Tampere on saanut työkaupunkiluonteensa, ja joka on synnyttänyt tarpeen Tammelan
työläiskaupunginosalle.
Nopeasti kasvavassa kaupungissa oli jatkuva pula
asunnoista ja vapaista tonteista. Vuonna 1830 C.L.
Engel laati symmetrisen asemakaavan, joka laajensi
kaavoitettua maa-alaa länteen, ja paloturvallisuussyistä
rakennettavat puistokadut muodostivat pohjan Tampereen puistoille. Asemakaavasta huolimatta kaupunki ei kuitenkaan laajentunut länteen siellä sijaitsevien
0
500m
TKA
1781, maastokartta, N. J. Ehrenström
100
kaupunkilaisten puutarhaviljelmien vuoksi. Vuonna
1868 vahvistettiin C.A. Edelfeltin laatima asemakaava. Se perustui Engelin kaavaan pienin muutoksin ja
lisäyksin. Uutta oli länsireunan tavallista pienemmät
tontit, jonne syntyi Amurin työläiskaupunginosa.
Vuonna 1820 Finlaysonin perustaessa tehdastaan
Tampereella oli asukkaita noin 950. Seuraavien vuosikymmenien aikana väkiluku lisääntyi teollisuuden
kasvun myötä, ja 1870-luvun alussa väkiluku oli noin
7000. Todellisuudessa Tampereen kaupungin väkiluku oli virallista lukua huomattavasti suurempi kosken
itäpuolella asuvien ihmisten vuoksi. Vuoden 1877
kosken itäpuolen maa-alueiden liitosten jälkeen Tampereen väkiluku olikin vuonna 1880 jo noin 13600
henkeä.
500m
0
TKA
1830 asemakaava, C. L. Engel
1868, asemakaava, C. A. Edelfelt
100
500m
TKA
21
2 . 3 . TA M M E L A
2 . 3 . 1 . K A AVA H I S T O R I A
Kaupungin kasvaessa ja teollisuuden lisääntyessä asutettu alue laajeni itään välittämättä kaupungin rajasta. Tampereen kaupunki lunasti Hatanpään kartanon
maa-alueet kosken itäpuolelta vuonna 1877. Heti koskesta itään sijaitsi säännöstelemättömästi rakennettu
Kyttälän alue ja sen takana vuonna 1876 alkaneen rautatieliikenteen asema. Aseman itäpuolella alkoi muutamia torppia lukuun ottamatta rakentamaton alue.
Alueliitoksen myötä kaupungin pinta-ala lisääntyi kolminkertaiseksi, ja asukasmäärä kasvoi noin
kolmella tuhannella. Tampereen kaupunginarkki-
tehti F.L. Calonius oli laatinut asemakaavaesityksen
kosken itäpuolelle jo ennen alueiden liitosta vuonna 1877. Kaavassa on esitetty uudistettuna kosken ja
rautatieaseman välinen sekavasti rakennettu Kyttälän
alue sekä uutena alueena Tammelan kaupunginosa
rautatien itäpuolella. Olemassa oleva asutus hidasti
Kyttälän asemakaavan toteutusta, ja se vahvistettiinkin vasta vuonna 1886. Kyttälän alueen ensimmäiset
tonttikaupat tehtiin vuonna 1890, ja sen rakentaminen
pääsi kunnolla vauhtiin vuonna 1892, kun asukkaiden
vuokrasopimukset päättyivät. Tämän jälkeen kosken
ja rautatien välinen alue uudistui nopeasti.
Vuonna 1880 kaupunginhallitus päätti varata
Tammelan työläisten asuttamiseen1. Insinööri August
1
0
100
500m
Wacklin, 1997, 149
0
100
TKA
1877, Kartta
22
Ahlbergin laatimassa kartassa vuodelta 1882 ”Pintakartta Tampereen kaupungin yli” Tammela on piirretty lähes F.C. Caloniuksen vuoden 1877 laatiman
luonnoksen mukaisesti. Caloniuksen varhaisimmassa
luonnoksessa Tammela jakaantuu nykyisten Tammelan puistokadun ja Väinölänkadun kohdalta leveiden
puistokatujen jakamana neljään osaan. Lisäksi Ahlbergin vuoden 1882 pintakartassa Tammelan keskelle
on suunniteltu kahden korttelin kokoinen rakentamaton torialue, ja Tammelan alue on hieman laajentunut. Tammelan rakentaminen alkoi vuonna 1890
F.L. Caloniuksen vuonna 1887 laatiman asemakartan
mukaan. Myös tässä asemakartassa Tammelan keskellä on neljän korttelin kokoinen toriaukio. Ensimmäi-
1877, ”Esitys Kyttälän kaupunginosan järjestykseen”, F. L. Calonius
500m
0
TKA
1882, ”Pintakartta Tampereen kaupungin yli”, Aug. Ahlberg
100
500m
TKA
2.3. TAMMELA
set rakennukset rakennettiin Tammelan lounaisosaan.
Rakennustöiden alkaessa 1890 Tammela oli lähes rakentamatonta aluetta muutamia torppia lukuun ottamatta. Väestölaskennan mukaan alueella asui tuolloin
202 asukasta. Vuonna 1900 väkiluku oli noussut jo yli
6500.
Nykyisin Tammelaksi miellettään rautatien ja Kalevan puistotien välinen alue, jota pohjoisessa rajaa
Kekkosen tie ja etelässä Kalevantie. Tammela kaavoitettiin lähes tähän laajuuteen kaupunginarkkitehti
Lambert Pettersonin toimesta vuonna 1896. Salhojankatu oli Tammelan itäinen raja 1920-luvulle asti,
jolloin Tammela laajeni uusien 1921 ja 1927 kaavoitettujen alueiden myötä nykyisiin rajoihin.
0
1887, Tampereen asemakaava, F. L. Calonius
100
Tammelaan hyväksyttiin Antero Sirviön laatima
asemakaavamuutos vuonna 1966. Kaava noudatti
syntyaikansa kaavoitusperiaatteita, ja vanhan rakennuskannan ajateltiin tulleen käyttöikänsä loppuun.2
Yhteiskunnallinen rakennemuutos heijastui kaavoitukseen mm. maaltamuuton vuoksi. Tammelasta
muodostui kaavan myötä elementtirakenteisten kerrostalojen muodostama lähiötyyppinen kaupunginosa. Massiivinen vanhojen rakennusten purkaminen
kadotti Tammelasta kerroksellisuutta ja eri rakennustyyppien kirjoa. Sirviön laatiman kaavan jälkeen
Tammelaan on tehty lukuisia pieniä kaavamuutoksia.3
2
3
Tammelan yleissuunnitelma, 2012, 25
Tammelan yleissuunnitelma, 2012, 18
0
500m
TKA
1980-luvulle tultaessa rakentamisen luonne muuttui
Sirviön kaavan suunnitteluperiaatteet kyseenalaistavaksi. Esimerkiksi Tammelantorin laitaan valmistui
1970-luvun viimeisinä vuosina kaksi kerrostaloa, Kyllikinkatu 9 ja Ilmarinkatu 14, jotka sijoittuivat kiinni
katulinjaan.
1896, Tampereen asemakaava, Lambert Petterson
100
500m
TKA
TKA
1966, Asemakaavan muutos, Antero Sirviö
23
Karhumäki Oy
24
2.3. TAMMELA
2 . 3 . 2 . K AU P U N K I KU VA
Tammelan rakentamisen alkuvaiheessa yleinen
rakennustyyppi oli yksikerroksinen puurakenteinen
kaupunkitalo. Rakennuksissa oli korkeat kivijalat, joissa sijaitsi myymälä ja varastotiloja. Talot muodostivat
umpikortteleita. Keskellä korttelia oli ulkohuone sekä
kivirakenteinen pesutupa ja vehreä puutarhapiha.
Työläisten asuttamiseksi rakennettujen puurakenteisten kaupunkitalojen rinnalle alkoi nousta kivirakenteisia tehdas- ja asuinrakennuksia jo 1890-luvun
viimeisinä vuosina. Punatiilisiä puhtaaksimuurattuja
kivitaloja rakennettiin etupäässä Tammelan puistokadun varteen ja Tammelantorin itäreunaan. Yhtenäistä matalaa puukaupunkia oli Tammelassa ainoastaan
Väinölänkadun ja Pinninkadun rajaamassa luoteis-
osassa. Muu osa Tammelaa oli hyvin rikasta matalien
puutalojen ja yleisimmin kaksi tai kolmikerroksisten
kivitalojen muodostamaa ympäristöä.
1950-luvulla muutamia puutaloja purettiin rapattujen kivirakenteisten kerrostalojen alta. Kerrostalot sijoitettiin kaavanmukaisesti katulinjaan kiinni. 1960-luvun lopulta 1980-luvulle asti muutostahti Tammelan
rakennuskannassa oli nopea. Vanhoja rakennuksia
purettiin tehokkaampien elementtirakenteisten rakennusten tieltä. Purettavaksi eivät joutuneet ainoastaan työläisten asunnoiksi rakennetut puutalot, vaan
uuden rakennuskannan tieltä joutui väistymään myös
teollisuuden murroksessa käyttämättömäksi jääneet
teollisuusrakennukset.
Tammelantorin kehystävä rakennuskanta muuttui merkittäväst jo 1950-luvun lopussa uusien asuinkerrostalojen myötä.
Kuva vasemmalla. Ilmakuva luoteeseen Tammelantorin yli vuodelta 1936. Kuvasta näkyy rakennuskannan monimuotoisuus ja luoteisosan matala yhtenäinen alue.
TK
F.L. Caloniuksen laatiman asemakaavan mukaan
symmetriseen ruutukaavaan rakennettu Tammela
muuttui huomattavasti vuoden 1966 asemakaavamuutoksen myötä, kun kortteleita yhdistettiin. Tämä
muutos näkyy Tammelantorilla mm. Kyllikinkadun ja
Kullervon kadun päättymisenä Pinninkatuun.
Tammelan kaupunkikuva on muuttunut viimeisten 20-30 vuoden aikana kortteli kerrallaan. Kehitys
on ollut lähiötyyppisen kerrostalorakentamisen suuntainen, ajallisen kerroksellisuuden kärsiessä vanhoja
rakennuksia purettaessa.1
1 Tammelan yleissuunnitelma, 2012, 18
1966 Kaavamuutoksen periaatteena oli sijoittaa matala liikerakennus kadun
varteen ja korkea kerrostalomassa keskelle korttelia.
TK
25
2 . 4 . 1 T O R I - J A P U I S T O S U U N N I T E L M AT
Tammelantori on piirretty F. L. Caloniuksen vuoden 1877 asemakaavassa viitteellisesti renessanssi-ihanteiden mukaan kaksi
sisäkkäistä puistokehää sisältäväksi symmetriseksi kaupunkiaukioksi. Tammelan rakentaminen alkoi vasta vuonna 1890, ja
toria kehystävät rakennukset valmistuivat kokonaisuudessaan
1900-luvun ensimmäisinä vuosina, jolloin kaupunkisuunnittelussa oli jo muodostunut uusi ns. Sitteläinen kaupunki-ihanne1.
Itävaltalaisen Camillo Sitten mielestä kaupungin tuli olla
kokonaisvaltainen taideteos ja arkkitehdin taitelijana tuli nostaa
ihanteeksi kauneus. Muodostui uusi termi kaupunkirakennustaide. Muutos aikaisempaan ajattelutapaan oli huomattava, missä kaupunkeja rakennettiin symmetrisesti ruutukaavoihin piittaamatta maaston muodoista.2 Nuori arkkitehti Lars Sonck oli
omaksunut Sitten ajattelutavan, jossa esikuvina toimivat keskiaikaiset kaupungit maaston mukaan mutkittelevine katuineen.
Torijärjestelyjä ja istutuksia ei toteutettu Caloniuksen suunnitelman mukaan. Toriaukion pintojen tasaamisesta ei ole täysin
tarkkaa tietoa. Maaliskuussa vuonna 1900 valtuusto pyysi kaunistuskomiteaa ryhtymään toimeen Tammelantorin tasaamiseksi väliaikaiseksi urheilukentäksi3. Siitä, onko pyyntö johtanut
toimenpiteisiin, ei ole tietoa.
Kauppatorin kiveäminen toteutettiin useiden vuosien aikana 1900-luvun alussa.4 Kunnallishallinnon kertomuksista löytyy
useita merkintöjä kiveystyön etenemisestä. Yhteenlaskettuna kiveysalaa on noin ¾ kauppatorin alasta. Neljännes oli kiveämättömänä 1930-luvulle asti.
1
2
3
4
26
Nikula, 2005, 114
Standertskjöld, 2006, 14
Wacklin, 1997, 117
KTK, 1904; KTK, 1908; KTK, 1911; KTK, 1912
TKA
1908, Tampereen rakennuskonttorissa laadittu suunnitelma Tammelantorin järjestämiseksi.
2.4. TAMMELANTORI
Lars Sonck sai Tampereen kaupungilta tehtäväkseen mm. Pyynikin, Ratinan ja Juhannuskylän asemakaavojen laadinnan vuonna 1903. Samassa yhteydessä
pyydettiin suunnitelmaa Tammelantorin järjestämiseksi.5 Suunnitelmat valmistuivat vuonna 19066. Tammelantorin suunnitelmaa ei kuitenkaan Tampereen Rahatoimikamarin mielestä voinut toteuttaa lähimmässä
tulevaisuudessa, vaan torin järjestämiseksi tilattiin
kaksi uutta suunnitelmaa Rakennuskonttorista7. Vuo5
6
7
KTK, 1905, 7
Lars Sonckin laatima suunnitelma Tammelantorin
järjestelyehdotus ei ole tiettävästi säilynyt.
KTK, 1909, 9-10
den 1910 tammikuussa Kaupungin valtuusto päätti
hyväksyä Rakennuskonttorin suunnitelmista jälkimmäisen, joka on päivätty 23.12.1908.8
Suunnitelma on epäsymmetrinen kokonaisuus,
jossa itäosan kauppatorin ja lännen puistoalueen väliin jää itään kaartuva Tammelan puistokatu. Väinölänkatu ei jatku kauppatorin läpi vaan kääntyy idästä
torille tultaessa viistosti kohti pohjoista ja Tammelan
puistokatua. Torin koilliskulmasta tulee viistokatu torin keskelle kolmion muotoiseen liikenteenjakajaan ja
kaartuu siitä edelleen kaarevasti Ilmarinkadulle länteen muodostaen kolmion muotoisen puistikon. Torin
8
kaakkoiskulmaan on osoitettu urheilu- ja leikkipuisto
sekä keskelle toria paikka vaakahuoneelle.
Suunnitelman toteutuksen ajankohdasta ei ole
tarkkaa tietoa. Neljännes kauppatorin alasta oli kiveämätöntä luonnonmaata aina 1930-luvulle asti. Kauppatorin pohjoislaidassa Tammelan puistokadun ja
Kyllikinkadun kulmauksessa oleva alue oli tarkoitettu halko-, olki- ja ripakaupalle.9 Varhaisin kuva, jossa näkyy toriaukion koilliskulman viistokadun linjan
alku, on kuva Aaltosen kenkätehtaan korttelista ajalta
ennen tiilirakenteisen tehtaan rakennustöitä, eli ennen vuotta 1912. Vuoden 1918 sisällissodan tuhoista
KTK, 1910, 12
9
Urpo Kuusinen Tammerkoski-lehdessä, vuosi???
1917
TKA
1921
TKA
1926
TKA
1928
TKA
1935
TKA
1946
TKA
1956
TKA
1966
TKA
1974
TKA
1987
TKA
1999
TKA
2011
TKA
27
kertovien valokuvien taustalla Tammelantorilla näkyy
nuoria istutettuja puistolehmuksia ja reunakiveyksiä.
Toriaukion kehittyminen on luettavissa vanhoista
valokuvista varsin kattavasti. Varhaisimmassa 1900-luvun asemakartassa vuodelta 1917 Tammelantori on
kuvattu tyhjänä aukiona. Vuodesta 1921 lähtien toriaukio esitetään vuoden 1908 suunnitelman mukaisesti. Autoliikenteen kasvun merkitys toriaukion sommittelussa on huomattava 1920-luvun lopusta lähtien.
Tammelan puistokatu oikaistiin 1930-luvun alussa.10
Tammelantorin asemakaavaan tehtiin muutos yksikerroksisen huoltoaseman rakentamiseksi torin pohjoislaitaan Tammelan puistokadun ja Kyllikinkadun
kulmaan vuonna 1936. Kaavamuutoksessa on lisäksi
merkintä kahden pienen kioskirakennuksen rakentamisesta torin eteläosaan ja Väinölänkadun johtamisesta kauppatorin läpi11. Tammelan puistokadulta
Ilmarinkadulle viistosti kauppatorin kulman poikki
kulkeva katu poistui viimeistään 40-luvulle tultaessa12.
Kolmiossa, jonka poikkikatu muodosti, on sijainnut
kioskirakennus oletettavasti 1930-luvulta lähtien. Lisäksi siihen istutetut puut ovat kertoneet toriaukion
epäsymmetrisestä sommittelusta aina 1980-luvun loppuun saakka.
Tammelantorin itäpuolen asemapiirros 1950-luvulta näyttää puistoalueen pysyneen pääosin 1908
suunnitelman mukaisena. Muutoksena on Tammelan
puistokadun oikaisu, kauppatorin halkaiseva Väinö-
28
10
11
12
Kuva?
KTK, 1936, 41-42
Kuva
länkatu ja kauppatorin kaakkoiskulman viistokadun
poistuminen. Lisäksi asemapiirroksessa näkyy leikkialueen koilliskulmassa vuodesta 1933 vuoteen 1959
sijainnut Jussi Mäntysen Kalakarhuveistos13.
Antero Sirviön vuonna 1966 laatimassa asemakaavamuutoksessa toriaukio jakaantuu kahteen Tammelan puistokadun halkaisemaan erilliseen osaan.
Kaavassa on poistettu itäpuolen puistoalueen vinot
kadut ja muodostettu alueesta yksi yhtenäinen puisto- ja leikkikenttäalue. Puiston kohdalla Aaltosenkatu
ja Ilmarinkatu ovat muutettu kävelykaduiksi, ja Kyllikinkadulta on estetty ajo Tammelan puistokadulle.
Kauppatorin puoli on jaettu Väinölänkadulla selkeästi
kahteen erilliseen torialueeseen. Kyllikinkatu sekä Ilmarinkatu on poistettu, ja torialue piirretty lähtemään
suoraan toriaukion viereisistä kiinteistöistä. Kauppatorin ja Väinölänkadun kohdalle on osoitettu kaksikerroksinen liikenne- ja pysäköintijärjestely.
Kaavamuutosta ei toteutettu täydessä mitassaan.
Kauppatorin alue säilyi yhtenäisenä, eikä Kyllikinkatua ja Ilmarinkatua poistettu, vaan niistä estettiin
ajo Tammelan puistokadulle. Kadun toisella puolella muutos oli suurempi. Puisto muutettiin Emil Aaltosen puistoksi, ja sinne sijoitettiin Raimo Utriaisen
veistos, joka paljastettiin Emil Aaltosen syntymän
100-vuotispäivillä vuonna 196914. Puistosuunnitelman
laati maisema-arkkitehti Onni Savonlahti.
Tammelantorin yhtenä kiinteänä elementtinä
13
14
www.tampere.fi
Wacklin, 1997, 53
TKA
1950-luku, Tammelantorin itäpuolen asemapiirroksessa puistoalue on pääosin
vuoden 1908 suunnitelman mukainen. Muutoksena on Tammelan puistokadun
oikaisu, kauppatorin halkaiseva Väinölänkatu ja kauppatorin kaakkoiskulman
viistokadun poistuminen.
on aina ollut leikki- ja liikuntapaikka. Ensimmäinen
maininta asiasta löytyy jo vuodelta 1908, kun kansakoulunopettajisto on kääntynyt valtuuston puoleen
leikki- ja urheilukentän tasaamisesta molemmin puolin koskea. Tässä yhteydessä esillä on ollut Tammelan-
2.4. TAMMELANTORI
TKA
1966, Antero Sirviö, asemakaavamuutoksessa toriaukion jakautuminen voimistuu ja viistokadut poistuu.
torin järjestely.15 Anna-Maija Urkola kertoo muistelmateoksessaan, että Pikilinnan valmistuessa vuonna
1924, Santatori oli jo kunnostettu, ja sen tasaista hiekkakenttää kehystivät hyvässä kasvussa olevat puut16.
Viimeisin puistouudistus on tehty osana keskustapuistojen kunnostusohjelmaa vuosina 2011-1217.
TKA
1969, Onni Savonlahti, puistosuunnitelmassa piirrettyä
Väinölänkadun uutta linjausta ei toteutettu suunnitelman
mukaan.
Puisto suunniteltiin Tampereen kaupungin ja viereisten asunto-osakeyhtiöiden yhteistyössä. Leikkipuisto
uudistettiin kokonaisuudessaan, kulkureittejä muutettiin, pohjoisosan veistoksen ympäristön kiveys korjattiin, ja istutuksia kohennettiin. Puistouudistuksessa on
huomioitu vanhoja viistokatulinjauksia.
Tammelan puistokadun rooli toriaukion halkaisevana elementtinä on vuosikymmenien aikana kasvanut autoliikenteen lisääntyessä. 2000-luvun vaihteessa kadun varteen istutettiin puut kadun uudistuksen
yhteydessä18.
18
15
16
17
KTK, 1908,10
Urkola, 1992, 43
Emil Aaltosen puiston yleissuunnitelma, 2011
TKA
2011, Ranja Hautamäki, puistoalueen viimeisin suunnitelma.
Katusuunnitelma, 1998
29
AM
30
Kuva vasemmalla. Tammelantorin ensimmäinen kivitalo toimi vamistuttuaan
oluttehtaana. Myöhemmin rakennuksessa oli Teknikan pesula. Rakennus purettiin uuden asuinrakennuksen Akolinnan tieltä 1940-luvun taitteessa.
2.4. TAMMELANTORI
2.4.2. TORITILAA KEHYSTÄVÄT RAKENNUKSET
Tammelantoria kehystäviä ensimmäisiä rakennuksia olivat torin eteläreunan puutalot. Torin itälaitaan
Kyllikinkadun ja Väinölänkadun väliin rakennettiin
jo vuonna 1898 punatiilinen panimorakennus1, jossa
toimi myöhemmin Teknikan pesula aina purkamiseen
vuoteen 1939 asti. Toinen varhainen tiilirakennus oli
torin länsilaitaan, Ilmarinkadun kulmaan 1900-luvun ensimmäisinä vuosina rakennettu kolmikerroksinen punatiilinen kauppiastalo, jossa ensimmäisessä
kerroksessa sijaitsi apteekki ja kaksi ylintä kerrosta
oli asuntoja. Rakennukset kehystivät Tammelantorin koko mitaltaan ensimmäisen kerran vuonna 1907,
kun lounaiskulman kauppahalliksi suunniteltu rakennus valmistui.
Tammelantorin näkyväksi elementiksi muodostuneen Aaltosen kenkätehtaan rakentaminen alkoi
vuonna 1912 Tammelan puistokadun ja Kullervonkadun kulmasta. Lambert Pettersonin suunnitteleman
linnamaisen rakennuksen Tammelantorin puoleinen
osa valmistui vuonna 1917 ja viimeinen korttelin
sulkeva osa vuonna 1928.2 Vuoden 1918 sisällissodan tuhot olivat Tammelan kaakkoisosassa mittavat3.
Useita kortteleita tuhoutui, mutta Tammelantorin
tuhot olivat varsin vähäiset. Torin reunalta tuhoutuivat ainoastaan Väinölän- ja Moisionkadun rajaamat
1
2
3
Rasila, 1984, 78
Leskinen, 1998, 181
Jutikkala, 1979, 360
korttelit. Tuhoutuneiden rakennusten paikalle Väinölänkadun ja Ilmarinkadun väliseen kortteliin valmistui
Birger Federleyn suunnittelema Aaltosen kenkätehtaan rakennuttama työntekijöiden asuinrakennus Pikilinna vuonna 1924. Kuusikerroksinen asuinrakennus
oli valmistuessaan huoneluvultaan Tampereen suurin.4 Torin etelälaitaan valmistui Osuusliike Voiman
asuin- ja liikerakennus vuonna 1920. Torin länsireuna
sai toisen punatiilisen rakennuksen 1920-luvun taitteessa, kun Pinninkadun ja Kullervonkadun kulmaan
valmistui kolmikerroksinen tehdasrakennus, jossa oli
Tammelantorin puolella keskellä korttelia kapea myymäläosa. Tämä rakennus oli myöhemmin viimeinen
Tammelantorin ympäriltä uuden elementtitalon alta
purettu rakennus 1970-luvun viimeisinä vuosina.
Pikilinnan valmistuessa vuonna 1924 Tammelantorin itäpuolen kortteleiden rakennusmateriaali oli
punatiili yhtä kaakkoiskulman puutaloa lukuun ottamatta. Tammelantorin ensimmäinen rapattu kivitalo valmistui toriaukion itäreunaan vuonna 1941. Se
oli Teknikan pesulan paikalle Aaltosen kenkätehtaan
rakennuttama työntekijöiden asuinrakennus Akolinna. 1950-luvulla Tammelantorin länsireunan rakennuskanta muuttuu merkittävästi, kun kolmen matalan
puutalon tilalle rakennettiin asuinkerrostalot.
4
1960-luvun asemakaavauudistuksen vaikutus Tammelantoria kehystäviin rakennuksiin näkyy etenkin
torin länsireunassa. Itäreuna muodostui jo varhain
1940-luvulla pääosin kerrostaloista, joten uudistamiseen ei ollut samoja edellytyksiä kuin puutalovaltaisissa kortteleissa. Pinninkadun varteen rakennettiin
kaavan mukaiset matalat liiketilat ja kortteleiden keskelle 6-7 - kerroksiset elementtirakenteiset kerrostalot. Torin etelälaitaan Tammelan puistokadun varteen
rakennettiin myös yksikerroksinen liiketila. Siihen
liittyvä asuinkerrostalo rakennettiin torin puoleiseen
katulinjaan kiinni. Torin koilliskulmaan rakennettiin
vuoden 1971 kaavan hengen mukainen asuinkerrostalo, joskin sen vaikutus Tammelantorin kaupunkitilaan
oli vähäinen viereisten jo olemassa olevien korkeiden rakennusten Aaltosen kenkätehtaan ja Akonlinnan välissä. 1970-luvun lopussa Tammelantorin
laidalle rakennettiin vielä kaksi em. matalan puutalon
ja vanhan teollisuusrakennuksen korvaavaa kerrostaloa Kyllikinkadulle ja Ilmarinkadulle. Torin viimeiset
puutalot korvattiin uusilla rakennuksilla vuonna 1989,
kun kaakkoiskulmaan rakennettiin uudet päiväkoti- ja
palveluasuntorakennukset. Samaan kortteliin vuonna
2004 tehdyn laajennuksen tieltä purettiin vielä vuoden
1960 muuntamorakennus.
Jutikkala, 1979, 377
31
TRVA
TRVA
TRVA
1891
32
Ensimmäisiä rakennuksia olivat O.E. Dahlin piirtämät asuinpuutalot torin etelälaitaan. Tämä oli tyypillinen
rakennus koko tammelan alueella.
1900
Torin länsilaidalla on ollut korkea rakennus torialueen muodostumisesta asti. Pinninkadun ja Ilmarinkadun kulmaan rakennetun kivitalon ensimmäisessä kerroksessa oli mm. Apteekki.
1917
Torin luoteiskulmassa sijaitsi Lääketehdas Tampereen Rohdos. Tehtaan
oma myymälä avautui torille.
2.4. TAMMELANTORI
TRVA
TRVA
1913
Muutospiirustus asuinrakennuksen muuttamiseen liikehuoneistoksi Pinninkadun ja Väinölänkadun kulmassa.
Aktiivisen torikaupan myötä asuntoja muutettiin liikehuoneistoiksi torin ympärillä.
1928
Muutospiirustus kahden erillisen puutalon yhdistämiseksi ja kivijalassa
sijaitsevien tilojen muuttamiseksi liikehuoneistoiksi Ilmarinkadun ja
Tammelan puistokadun kulmassa. Vilkas torikauppa houkutti edelleen
uusia kauppiata torin ympärille.
33
TRVA
TRVA
1912-1928
Lambert Petterson suunnitteli linnamaisen Aaltosen kenkätehtaan torin pohjoislaitaan.
1919
Frans Jousi, liikeasuintalo torin etelälaidassa Tammelan puistokadun ja Ilmarinkadun kulmassa
TRVA
TRVA
1921
34
Birger Federley. Aaltosen kenkätehtaan rakennuttama liikeasuintalo Pikilinna torin itäreunassa.
Rakennus oli valmistuessaan Tampereen suurin huonelukumäärällä mitattuna. Pikilinnan valmistuttua torin itäreunassa oli yhtä tonttia lukuun ottamatta kaikki rakennukset punatiilestä.
1941
Jaakko Tähtinen. Aaltosen kentätehtaan rakennuttama liikeasuintalo Akolinna torin
itäreunassa. Rakennus oli ensimmäinen rapattu kivitalo Tammelantorin ympärillä.
2.4. TAMMELANTORI
TRVA
TRVA
1956
1969
Jaakko Tähtinen. Liikeasuintalo torin pohjoislaidassa Tammelan puistokadun ja Kyllikinkadun kulmassa. Tämä rakennustyyppi muutti huomattavasti torin länsireunaa.
Pentti Turunen. Vuoden 1966 asemakaavan mukaisesti toteutettu liiketila kadun varressa ja korkea asuinkerrostalo tontin keskellä.
Matala liiketila sijoittuu puretun Apteekin talon kohdalle Pinninkadun varressa.
TRVA
TRVA
1975
Taito Uusitalo. Asuintalo Ilmarinkadun ja Aaltosenkadun kulmassa. Rakennuksen sijoittuminen katulinjaan kiinni ei ollut enään 1966 asemakaavamuutoksen
hengen mukainen. Julkisivumateriaali ja räystäslinja pyrkivät myös soputumaan
viereisiin rakennuksiin.
1989
Markus Seppänen. Palveluasuintalo Ilmarinkadun ja Aaltosenkadun kulmaan. Tältä paikalta purettiin viimeiset Tamelantorin ympäristön puutalot.
35
TKA
36
2.4. TAMMELANTORI
2 . 4 . 3 . T O R I AU K I O N R A K E N N U K S E T
Toriaukiolla on sen alkuvuosista lähtien sijainnut
useita rakennuksia. Kaikki rakennukset ovat palvelleet aikansa, joten torin käytön muuttuessa ja niiden
käyttötarkoituksen loputtua, ne on purettu. Ensimmäisiä rakennuksia ovat olleet Vaakahuone torin pohjoislaidassa Tammelan puistokadun varressa (suunnitelma 1923) ja bensiiniasema torin kaakkoiskulmassa
Ilmarinkadun varressa (suunnitelma 1926). Hyvin
varhaisessa vaiheessa, arviolta samaan aikaan edellisten kanssa, sijaitsi torin etelälaidassa leikkikentän
läheisyydessä punatiilinen sekä peltirakenteinen käymälä1. Edellä mainitut purettiin vaakahuonetta lukuun
ottamatta uuden huoltamon valmistuttua 1930-luvun
lopussa. Vaakahuoneen purkaminen ajoittuu 1950-luvun alkuun.
Autoliikenteen lisääntyessä Tammelantorin pohjoisreunaan Kyllikinkadun ja Tammelan puistokadun
1
Urkola, 1992, 43
kulmaan rakennettiin yksikerroksinen bensiininjakelu-, käymälä- ja huoltamorakennus. Tämän Bertel
Strömmerin suunnitteleman funkkisrakennuksen piirustukset on päivätty vuonna 1936. Huoltamorakennus purettiin 1960-luvun lopussa. Tammelan puistokadun varressa on ollut 1950-luvulta alkaen useita
eri kioskirakennuksia. Torin uusin kioskirakennus on
rakennettu 1988 kauppatorin kaakkoiskulmaan. Viimeisimmät pysyvät toriaukiolle rakennetut rakennukset ovat Pub Pikilinnan kesäterassi vuodelta 1995 ja
katukäymälä kauppatorin lounaiskulmassa 2000-luvun
alusta.
Maalaisten myyntialueelle torin eteläosaan Tammelan puistokadun varteen tuli 1920-luvulla ns. maalaisten penkit2. Nämä siirrettävät penkit toimivat
myyntialustana torille tuoduille myyntitavaroille. Penkkirivien määrä on vaihdellut torilla vuosikymmenien
2
aikana, mutta ovat kuuluneet niiden tulosta asti oleellisesti Tammelantorin maisemaan. Nykyisin kyseiset
penkit toimivat etenkin kirpputorimyynnin alustana.
Torikauppaan liittyvät siirrettävät rakennelmat
ovat olleet merkittävässä osassa koko torin historian
ajan. Siirrettäville rakennelmille on ominaista niiden
osa-aikainen vaikutus toritilan jäsentämisessä. Erilaiset pöydät, kojut ja kärryt ovat torilla toripäivän ajan.
Merkittävä muutos tähän on tullut 1990-luvun alussa,
kun kauppatorille tuodut torimyyntikojut ja teltat sai
jättää väliaikaisesti torille. Väliaikaisista rakennelmista
on muodostunut merkittävä pysyväksi luokiteltava rakennuskanta ja toritilaa määrittelevä tekijä.
Wacklin, 1997, 120
Kuva vasemmalla. Torinäkymä vuodelta 1939.
37
TKM
1923
Bertel Strömmer, kytkinhuone
TRVA
38
TK
Peltirakenteinen makkarakioski 1964
Huoltoasema rakennusvaiheessa 1937.
1925
Väinö Aalto, bensiiniasema
TRVA
1936
Bertel Strömmer, huoltoasema, julkisivu länteen
TRVA
2.4. TAMMELANTORI
TMW
IR
TK
Kioski Tammelan puistokadun ja Ilmarinkadun kulmassa 1964.
1936
Bertel Strömmer, huoltoasema, julkisivu etelään
IR
Grillivaunuja torin länsireunassa kesällä 2015.
Muikkukoju torin itäreunassa kesällä 2015.
Kuva yllä. Myyntivaunuja vuonna 1983.
Kuva yllä. Näkymät Tammelantorille kesällä 2015.
1953
TRVA
Kioski
1954
TRVA
1988
Kioski
TRVA
Grillikioski
TRVA
39
TKA
40
2.4. TAMMELANTORI
2.4.4. KADUT JA LIIKENNE
Tammelan rakentamisen alkaessa 1890-luvun alussa
yhteys keskustasta kulki Kyttälänkadulta Tammelankadulle, joka oli Tammelan pääkatu. Vuonna 1898
rakennettiin rautatien ylittävä silta. Vuonna 1936 valmistunut rautatien alittava silta muutti liikennettä, kun
kaupungista tuleva liikenne siirtyi tunnelilinjauksen
myötä nykyiselle Itsenäisyyden kadulle. Tammelan
kadut kivettiin 1900-luvun alussa1 ja asfalttipinnan ne
saivat 1930-luvulta alkaen. Tammelantori asfaltoitiin
1936-372.
Tammelantorin torikaupan alkaessa matkustaminen tapahtui hevoskärryillä tai jalan. Myytävät tuotteet
tuotiin ja vietiin joko käsikärryillä tai hevoskyydillä.
Torikauppiailla oli ensimmäiset autot 1920-luvulla,
mutta tavaran tuonti tapahtui aina 1940-luvun loppuun pääasiassa hevoskyydillä, bussilla tai käsikärryillä. Autot yleistyivät katukuvassa ja korvasivat hevoset
1950-luvulla.3
Kaupungin sisäisen hevosvetoisen taksiliikenteen
eli vossikan itäinen pääteasema oli Tammelantorilla
jo 1910-luvulla. 20-luvulle tultaessa hevostaksit vaihtuivat autoihin, joiden pysäkki oli torin etelälaidassa
Tammelan puistokadun reunassa.4 Kaupungin sisäinen linja-autoliikenne alkoi Tammelan ja Rajaportin välillä vuonna 1922, mutta toimi vain kuukauden
liikennöitsijän kuoltua. Linja-autoliikenne alkoi uudelleen vuonna 1923 ja vakiinnutti asemansa kaupun1
2
3
4
Rasila, 1984, 469
Kokkola, 1974
Wacklin, 1997
Rasila, 1984
gin sisäisessä liikenteessä. Johdinautoliikennettä oli
Tampereella vuodesta 1948 vuoteen 1972. Linja kulki
Tammelantorin poikki Tammelan puistokatua pitkin
vuosina 1950-1968.5
Liikenne ja siinä tapahtunut kehitys on vaikuttanut
Tammelantorin järjestelyyn koko sen historian ajan.
Vuonna 1908 laadittu ja 1910-luvun puolessa välissä toteutettu torisuunnitelma ehti olla torilla noin 15
vuotta. Vuonna 1930 Tammelan puistokatu oikaistiin kulkemaan suoraan, ja vähän myöhemmin torin
eteläreunan viistokatu poistettiin. Tämä tilanne pysyi
toriaukion järjestelynä lähes muuttumattomana aina
vuoden 1966 asemakaavamuutoksen toteutukseen
asti, jolloin torijärjestelyä muutettiin huomattavasti
(ks. luku 2.4.1.). Autoliikenteen rooli Tammelantorilla
on ollut merkittävä sen alkamisesta asti noin 1920-luvulla. Autoliikenne on ollut osa torialueen palveluja. Torilla on ollut muun muassa em. bensiiniasemat
palvelemassa liikennettä. Autoliikenteen määrä alkoi
lisääntyä 1950-luvun kuluessa, ja se ohjasi tulevaa
kaavoitusta varaamaan sille oma tilansa. Asemakaavamuutoksessa vuonna 1966 Tammelan katuverkkoa
muutetaan yhdistelemällä tontteja ja sulkemalla katuja.
Tammelan puistokadun varteen Tammelantorin
kohdalle istutettiin katupuut ja katupinnoitteita uusittiin vuonna 1998.
5
TKA
Hevoset olivat yleisimpiä kulkuneuvoja 1950 luvulle asti. Kuva otettu 1939.
TK
Tammelanpuistokatua 1936.
Wacklin, 1997
Kuva vasemmalla. Auto Tammelanpuistokadulla 1952.
41
TKA
42
2.4. TAMMELANTORI
2 . 4 . 5 . T O R I K AU P PA
Nykyisen torikaupan historia voidaan katsoa alkaneen
samaan aikaan yhteiskunnan teollistumisen kanssa
1800-luvulla. Kaupankäynti oli tätä edeltäneen merkantilistisen talouspolitiikan aikana hyvin säädeltyä
markkinapäivien ja –paikkojen suhteen sekä luonteeltaan tukkukauppaa. Vähittäiskaupan lisääntyminen
on luonnollinen seuraus ihmisten siirtyessä tehdastyöhön ja omavaraistalouden vähentyessä.1
Tampereella oli vielä 1800-luvun puolessa välissä
vuosittain viidet markkinat ja niiden paikkana Keskustori. Markkinoiden merkitys oli kuitenkin jo hyvin
vähäinen säännöllisen vähittäiskaupan kasvun myötä.
Muutos säännölliseen vähittäis- ja torikauppaan tapahtui ns. pilariruotien kautta. Keskustorin reunoille
rakennettiin markkinoita varten kiinteät katetut sivuilta avoimet kauppapaikat eli niin sanotut toriportiikit,
pilaripuodit. Kaupunki alkoi 1830-luvulla vuokrata pilaripuoteja myös markkinoiden väliajoiksi. Vuosisadan
puolessa välissä vähittäiskaupasta suuri osa oli pilaripuotien varassa, mutta vähitellen ne menettivät merkitystään kivijalkapuotien ja säännölliseksi muuttuneen
torikaupan lisääntyessä. Vuonna 1879 palaneiden
Keskustorin pilaripuotien paikalle ei rakennettu uusia,
vaan samaan paikkaan nousi myöhemmin raatihuone.
Torikaupan muuttumisesta vakituiseksi kertoo vuonna 1874 annettu määräys, jossa määritellään myynti1
Llilius, 2003, 8-9
Kuva vasemmalla. Torikauppaa Tammelantorilla 1950-luvulla.
paikkojen vuokraus vuodeksi kerrallaan. Maalaiset saivat kaupitella tuotteitaan niille varatuilla alueilla aamu
neljästä kello viiteentoista. 2
Tammelantori eroaa syntytavaltaan muista Tampereen toreista. Keskustori on ollut paikallaan jo
ensimmäisestä asemakaavasta, ja muut ovat syntyneet vesi- tai maantieliikenteen solmukohtiin ilman
suunnittelua3. Tammelantorin torikauppa alkoi vuonna 1900. Kaupankäynti oli vilkasta jo ensimmäisinä
vuosina. Kauppahalli valmistui Hämeenkadun varteen
vuonna 1901, ja sen seurauksena nykyinen Keskustori menetti merkitystään kauppiaiden siirtyessä uuteen
kauppahalliin tai muille toreille.4
Tammelantorin torikauppa oli vilkkaimmillaan
vuodesta 1900 aina 1950-luvun loppupuolelle asti.
Asiakaskunta koostui enimmäkseen Tammelassa asuvista tehdastyöläisistä, jotka hankkivat torilta kaiken,
mitä elämiseen tarvitsivat. Torilta ostettiin mm. elintarvikkeet, käyttötavarat, rakennustarvikkeet ja polttopuut. Vilkkaaseen torikauppaan tulivat taantumajaksot
maailmansotien ja 30-luvun laman aikana.5
Torikaupan rinnalla Tammelassa oli paljon liiketiloja asuintalojen kivijaloissa. Kivijalkaliikkeet tarjosivat yhdessä Tammelantorin kanssa hyvin kattavat
palvelut. Tammelantorin kauppiaiden kannalta toria
kehystävien rakennusten kivijalat olivat tärkeitä niis2
3
4
5
Rasila, 1984, 355
Rasila, 1984, 356
Kokkola, 1974
Kokkola, 1974
TKA
Torikauppaa Tammelantorilla 1960-luvulla.
Torikauppaa Tammelantorilla 2015-luvulla.
IR
43
sä sijainneiden varastotilojen vuoksi.6 Torikaupan etu
kivijalkaliikkeisiin verrattuna oli torilta saatavan materiaalin parempi laatu. Kivijalkapuodeissa ei ollut
riittävästi säilytystiloja vielä 1900-luvun alkupuolella,
mikä aiheutti ongelmia elintarvikkeiden laadussa. Torikaupassa sen sijaan ostettiin tuoretta tavaraa suoraan
tuottajilta.
Tammelantorin torikaupassa tapahtui murros
1950-luvun lopulla. Elintarvikeviranomaiset rajoittivat useiden elintarvikkeiden kauppaa hygieniasyistä.
Samaan aikaan torin ympäristön vanhoja puutaloja
kivijalkoineen korvattiin uusilla kerrostaloilla, jonka seurauksena kauppiaat menettävät varastotiloja, ja
perinteiset kivijalkaliikkeet poistuvat.7 Vuoden 1966
asemakaavamuutoksen myötä 1970-luvun aikana torin
ympäristöstä katosivat viimeiset alkuperäiset rakennukset. Samalle ajalle ajoittuu kaupan suuryksiköiden
ja automarkettien tuleminen markkinoille sekä itsepalvelukaupan lisääntyminen.8
6
7
8
Lehtimäki, 1997
Kokkola, 1974
Kokkola, 1974
1960-luvulla torikauppa vakiintui osaksi elintarvikekauppaa niillä tuotteilla, joiden myyntiä ei ollut rajoitettu. Uudenlaisen myyntikaluston kehitys 1980-luvun alusta lähtien on mahdollistanut kala-, liha- ja
maitotuotteiden ottamisen takaisin torikauppaan.
Käyttöön alettiin ottaa erilaisia auton perässä vedettäviä myyntivaunuja. Nykyisin torikaupassa on kiinteästi mukana myyntiautot, jotka ovat erikoiskalustettu
eri elintarvikkeiden myyntiin. Kirpputorimyynti alkoi
Tammelantorilla 1990-luvun alkupuolella. Yksityisten
myyjien tuleminen torille aktivoi hiljentynyttä torielämää, ja se on vakiintunut osaksi torin tapahtumia. 9
Torikaupan merkitys tammelalaisille on ollut suuri
sieltä saatavien elintarvikkeiden ja käyttötavaroiden
vuoksi, sekä sosiaalisena ympäristönä. Tammelantori
ollut yksi merkittävä kauppapaikka ostajille ja myyjille
myös laajemmin Tampereen seudulla. Läpi torin historian torielämää muistelevissa kirjoituksissa toistuvat
kuvaukset ihmisten kohtaamisista, vakituisista kauppiaista tarinoineen ja torilla aikaa viettävistä persoonista10. Tammelantorilla on aina ollut merkitys sosiaalisena ympäristönä. Nykyisin torille voidaan tulla
myös pelkän sosiaalisen ympäristön vuoksi.
9
10
44
Laihonen, 2015
Tammerkoski, 1958; 1974; 1997
TK
Torinäkymä 1930-luvun alkupuolelta.
TKM
Torielämää 1950-luvulla.
2.4. TAMMELANTORI
mainostorni
TAMMELANTORI
Kyllikinkatu
tilanne 28.3.2014
maksuautomaatti
vesipiste
jätteidenkeräys
pysäkkikatos
maksuautomaatti
122 123
142
121
torimyyntipaikat
124
141
torimyymälät (jos
ei muuta mainittu)
jätteidenkeräys
140
35
pysäköintipaikat
139
34
jätteet (molok)
138
33
sähkökaappi
maksuautomaatti
137
32
vedenotto
roska-astia
136
31
liikennemerkki
30
135
sähköpiste
57
65
21
56
64
Pinninkatu
28
20
45
55
63
44
54
62
81
97
113 120
80
96
112 119
79
95
111 118
78
94
110 117
77
93
109 116
76
92
108 115
75
91
107 114
74
90
106
73
89
105
72
88
104
71
87
103
70
86
102
69
85
101
134
29
19
puu
133
reunakivi
132
131
kuvioraja
valaisin
130
129
suoja-aita
128
61
53
43
60
52
42
IR
Torikahvila 2015
127
18
68
84
100
126
67
83
99
125
66
82
98
17
51
40
50
59
124
Yleistietoa torikaupasta 1
123
58
121 122
143
15
WC
39
49
38
48
37
47
36
46
mainostaulu
- Tampereen Torikauppiasyhdistys Ry ylläpitää toritoimintaa.
Tammelan puistokatu
16
41
- Yksi maamme vilkkaimpia kauppatoreja.
- Torikauppa on ympärivuotista.
- Torilla järjestetään vuosittain vappumarkinat ja kahdet joulumarkkinat.
mainostaulu
11
10
9
8
7
6
5
4
3
2
- Kauppiaita kesäisin noin 50-80, talvisin vähemmän. Kirpputoripaikkoja 50.
1
- Kahviloita ja ruokailupaikkoja yhteensä noin 10
maksuautomaatti
mainostorni
Ilmarinkatu
1
Toritoimintojen sijoittuminen torille. Tilanne 28.3.2014.
Torikauppiasyhdistys, Laihonen, haastattelu, 2015
TORIVALVOJA
45
2.5. TORIHABITUKSET
LÄHTÖKOHTA - KAUPUNKIAUKIO
PALVELUTORI
1895 - 1907
1905 - 1955
Tammelantorin ajallinen ja tilallinen muutoshistoria
jakautuu viiteen eri vaiheeseen eli torihabitukseen.
Niiden alkamista ja päättymistä ei voi tarkkaan määritellä. Ne muodostuvat tietyn kauden tunnistettavasta
ominaisluonteesta. Jaksotus perustuu arvioon aikakauden keskikohdasta.
Lähtökohta - kaupunkiaukio kuvaa toria aikana, jolloin toria kehystävät rakennukset valmistuivat. Suunnitelmia torinaukion järjestämiseksi on laadittu, ja
torikauppa on alkanut (noin 1895-1907).
Palvelutori -habituksen aikana torikauppa oli aktiivisimmillaan, ja sieltä hankittiin lähes kaikki päivittäistavarat, elintarvikkeet ja rakennusmateriaalit (noin
1905-1955).
Torikaupan murros kertoo aikakaudesta, jolloin yhteiskunta muuttuu, ja torikauppa menettää merkitystään (noin 1955-1965).
Jaettu tori on kuvaus ajasta, kun Tammelantori
jakaantui autoliikenteen kasvun ja kaavamuutoksen
myötä kahteen osaan. Tammelan rakennuskanta uudistui nopeasti (noin 1960-1980).
Nykytila kuvaa epätietoista aikaa rakennetun ympäristön kehittämisen suunnasta. Taustalla on tieto modernismia edeltäneestä kaupunkiympäristöstä, ja suuresta muutoksesta, joka modernismin aikana tapahtui
(noin 1980-2010).
1890
7000
46
1900
1910
1920
4500
1930
2.5. TORIHABITUKSET
1940
5600
TORIKAUPAN MURROS
JAETTU TORI
NYKYTILA
1955 - 1965
1960 - 1980
1980 - 2010
1950
1960
1970
5000
1980
1990
2000
2010
5600
47
LÄHTÖKOHTA - KAUPUNKIAUKIO
48
1890
1895 - 1907
2010
2.5. TORIHABITUKSET
Tammelan rakentaminen aloitettiin vuonna 1890 F.L.
Caloniuksen vuoden 1887 kaavan mukaisesti. Kaavan
renessanssi-ihanteiden mukainen tori symmetrisenä
kaupunkiaukiona ei toteutunut. Kaupunkisuunnittelun ihanteet muuttuivat, ja torin järjestelyyn pyydettiin
Lars Sonckilta ehdotus.
Tammelantoria kehystävät rakennukset valmistuivat vuoteen 1907 mennessä, kun kauppahalliksi
suunniteltu rakennus torin lounaiskulmaan valmistui.
Rakennukset ovat pääosin yksikerroksisia kaupunkiasuintaloja. Torin ympäristössä on myös punatiilisiä
tehdasrakennuksia sekä yksi kolmikerroksinen kauppiastalo. Toriaukiolla ei ole rakennuksia.
TKM
Oluttehdas torin itälaidassa 1900-luvun alussa.
TKM
Apteekin talo 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Torin tasoitustyö ja kiveäminen
kesken. Puutalot torin ympärillä olivat aluksi asuntoina.
Torikauppa alkoi vuonna 1900 ja vakiintui nopeasti jokapäiväiseksi. Torin kiveäminen aloitettiin lounaiskulmasta. Katupinnat olivat kivetty.
TKM
Kauppahalli Ilmarinkadun ja Pinninkadun kulmaan valmistui 1907.
Tammelan puistokatu
pohjoiseen
Väinölänkatu
itään
Tapettitehdas
Olutpanimo
TKM
Aaltosen kenkätehtaan tontti ennen kivirakenteisen tehtaan rakennustöitä. Kuvassa näkyy kivetty viistodun alku. Kuva 1910-luvun alusta.
Tammelan puistokatu
etelään
Väinölänkatu
länteen
Apteekin talo
49
P A LV E L U T O R I
50
1890
1905 - 1955
2010
2.5. TORIHABITUKSET
Torijärjestelyt toteutettiin Rakennuskonttorin suunnitelman mukaan 1910-luvun aikana. Toriaukio muodostuu epäsymmetriseksi kokonaisuudeksi, jossa itäreunassa on puistoalue ja länsireunassa kauppatori.
Toriaukion itäreunaan rakennettiin korkeita punatiilisiä rakennuksia, jotka olivat sekä tehdas- että
asuinrakennuksia, joiden ensimmäinen kerros oli liiketilaa. Länsireunan asuinrakennuksia muutettiin liiketiloiksi, sekä kivijalkoihin perustettiin kivijalkaliikkeitä.
TKM
Asuinkerrostalo Pikilinna valmistui Aaltosen kenkätehtaan työntekijöille 1924.
TKM
Ilmakuvassa vuodelta 1930 näkyy mm. Tammelanpuistokatu ennen oikaisua, torin
pohjoislaidan kiveämätön alue ja punatiilisten rakennusten yleisyys.
Toriaukiolle rakennettiin vaakahuone ja bensiiniasema. Hevoset olivat yleisimpiä kulkuneuvoja, ja autot
alkoivat yleistyä 1920-luvulta alkaen.
Torikauppa oli vilkasta. Torikauppa ja kivijalkaliikkeet muodostivat päivittäistavarat ja elintarvikkeet
kattavan palvelukokonaisuuden. Bensiiniasema oli
osana kokonaisuutta.
TKM
Linnamainen Aaltosen kenkätehdas muutama vuosi valmistumisen jälkeen 1927.
Tammelan puistokatu
pohjoiseen
Lääketehdas
Aaltosen kenkätehdas
Väinölänkatu
itään
Olutpanimo
TKM
Santatori jäädytettynä Talvella 1936. Kello asennettiin 1930 Tammelanpuistokadun keskellä olevaan lyhtyyn ja siirrettiin torille 1936-37 asfaltoinnin yhteydessä.
Kuvassa näkyy Torimaisemaa pohjoisen puolella hallinnut Rohdoksen lääketehdas
Tammelan puistokatu
etelään
Pikilinna
Osuusliike Voima
Väinölänkatu
länteen
Apteekin talo
51
T O R I K AU PA N M U R R O S
52
1890
1955 - 1965
2010
2.5. TORIHABITUKSET
Tammelan puistokatu oikaistiin puistoalueen pysyessä muuten ennallaan. Toriaukion pohjoislaitaan
Kyllikinkadun kulmaan rakennettiin huoltoasema
vuonna 1936. Toripinta asfaltoidaan vuosina 1936-37,
jonka yhteydessä asennettiin valaisinpylväät ja kello
siirtyi torille Tammelan puistokadun keskellä olleesta
liikenteenjakajasta1.
Itäreunan vanha oluttehdas korvattiin asuinliiketalolla vuonna 1941. Länsireunan ilme muuttui, kun
kolme korkeaa asuinliiketaloa korvasivat vanhat puutalot 1950-luvulla.
TKM
Torin itälaidan puutaloja purettiin 1950-luvulla ja niiden paikalle rakennettiin
kerrostaloja. Kuva Väinölänkadun ja Pinninkadun kulmasta. Kuva 1958.
TKM
Autot tulivat yleisiksi kulkuneuvoiksi 1950-luvulla. Taustalla juuri valmistunut
asuinkerrostalo.
Liikenteen kasvu voimistui 1950-luvulla, mikä johti torialueen jakautumiseen erilliseen puisto- ja kauppatorialueeseen. Torikauppaa alettiin säädellä hygieniasyistä, joka aiheutti torikaupan vähenemistä.
1
Urkola, 1996, 38
TKM
Liikenteen kasvu aiheutti Tammelantorin jakaantumiseen erilliseen kauppatoriin
ja puistoon. Taksit odottivat asiakkaita Tammelan puistokadulla. Kuva 1954.
Tammelan puistokatu
pohjoiseen
Lääketehdas Asuintalo
Aaltosen kenkätehdas
Väinölänkatu
itään
Akolinna
TK
Viranomaiset rajoittivat maito-, kala- ja lihatuotteiden torimyyntiä, joka vaikutti
suoraan torimyynnin määrään.
Tammelan puistokatu
etelään
Pikilinna
Voima
Väinölänkatu
länteen
Apteekin talo
Osuusliike Tuotanto
53
JAETTU TORI
54
1890
1960 - 1980
2010
2.5. TORIHABITUKSET
Tammelan asemakaavamuutos valmistui vuonna
1966. Toritila jakaantui erilliseen puisto- ja kauppatorialueeseen, ja katujärjestely muuttui. Puisto nimettiin
Aaltosen puistoksi ja sommiteltiin uudelleen.
Asemakaavamuutoksen myötä Tammelan rakennuskanta uudistui voimakkaasti. Muutos oli Tammelantorilla vähäistä. Torin lounais- ja luoteiskulmiin rakennettiin matalat liikerakennukset ja tonttien keskelle
korkeat asuinkerrostalot. Toriaukion vanhat rakennukset purettiin pois.
TWM
Tammelan kaupunkikuva muuttui kun vanhat rakennukset korvattiin elementtirakenteisilla kerrotaloilla. Tammelantorille vaikutus oli vähäisempi olemassa
olevien kerrotalojen vuoksi.
AM
Puistoon laadittiin suunnitelma ja nimi muutettiin Aaltosen puistoksi vuonna
1969. Toriakio muodostui nyt kahdesta eri osasta.
Liikenteen määrän kasvu jatkui. Torikauppa oli
murroksen jälkeisessä taantumavaiheessa.
TMW
Torikauppaa Tammelantorilla 1983.
Tammelan puistokatu
pohjoiseen
Aaltosen kenkätehdas
Väinölänkatu
itään
Akolinna
TWM
Näkymä torinkeskeltä lounaaseen. Kuva 1983
Tammelan puistokatu
etelään
Pikilinna
Voima
Väinölänkatu
länteen
Tuotanto
55
N Y KY T I L A
56
1890
1980 - 2010
2.5. TORIHABITUKSET
Tammelan puistokadun varteen istutettiin katupuut
vuonna 1998. Puut korostavat toriaukion kaksijakoisuutta. Liikenteellä on iso rooli katukuvassa.
Torin pohjois- ja eteläreunaan rakennettiin asuinkerrostalot katulinjaan kiinni 1970-luvun lopussa,
mikä on vuoden 1966 asemakaavan vastaista. Kauppatorille rakennettiin grillikioski vuonna 1988. Torimyyjien siirrettävät myyntivaunut alkoivat yleistyä
1980-luvun alusta. Nykyisin vaunut muodostavat torilla merkittävän pysyvän rakennuskannan, jonka laajuus on noin 620 m2.
IR
Aaltosen puiston kenttä on suosittu leikkipaikka. Puisto uusittiin 2012.
IR
Tammelan puistokatu jakaa Tammelantorin kahteen erilliseen osaan. Puiden
istuttaminen kadun varteen voimistaa aukion jakoa.
Nykyisin torikauppa on vakiintunut toimimaan kiinteistä myyntipisteistä, autoista ja perinteisistä myyntikojuista. Kirpputorimyynti on osa
toritoimintoja.
IR
Väliaikaisista myyntivaunuista on tullut pysyvää rakennuskantaa Tammelantorille.
Tämän tyyppistä rakennuskantaa on yhteensä yli 600m 2 .
Tammelan puistokatu
pohjoiseen
Aaltosen kenkätehdas
(Asuntoja)
Väinölänkatu
itään
Akolinna
IR
Myyntivaunut sulkevat torin ja kadun yhteyden. Kuva Pinninkadulta kesällä 2015.
Tammelan puistokatu
etelään
Pikilinna
Voima
Väinölänkatu
länteen
Tuotanto
57
TKM
1933
TWM
58
TKM
1940
2.5. TORIHABITUKSET
TKM
1950-luku
TKM
1960-luku
59
TKM
1970
60
TWM
1983
2.5. TORIHABITUKSET
alpumit.fi
1990-luku
IR
2015
61
62
3. IDEA
SUUNNI
TELMA
63
64
3.1. OLOTILA
Ideasuunnitelma Tammelantorin kehittämisestä on visio tulevaisuuden kauppatorista. Tampereen ydinkeskusta laajenee käsittämään Tammelan kaupunginosan, jonka keskipisteessä Tammelantori sijaitsee.
Tammelantori on pitkäikäinen ja perinteikäs kauppatori. Edellisissä luvussa on analysoitu Tammelantorin rakennettua ympäristöä ja sen muodostumishistoriaa. Tämä suunnitelma tukeutuu tehtyyn analyysiin ja pyrkii
olemaan luonteva ratkaisu toriaukion muutoshistoriassa, uusi torihabitus
”olotila”. Luonteva ratkaisu ei tarkoita pienimittakaavaista operointia vaan
uuden ominaisluonteen eli torihabituksen luontevaa suhdetta edeltäneisiin
torihabituksiin.
Olotila muodostuu useiden tekijöiden summasta. Torikaupan edellytysten
parantaminen, torikulttuurin aktivoiminen ja miellyttävän kaupunkitilan luominen ovat suunnitelman päätavoitteet. Tavoitteeseen pääsemiseksi suunnitelmassa on useita eri toimenpiteitä, jotka nivoutuvat yhteen ja muodostavat
lopulta yhtenäisen kokonaisuuden. Näitä toimenpiteitä ovat:
-
Uuden monikäyttöisen toripaviljongin rakentaminen
-
Toriaukion palauttaminen 1900-luvun alkupuolen henkeen, mikä tarkoittaa kahtia jakautuneen toritilan yhdistämistä torialueen autoliikennettä vähentämällä ja puistosuunnittelulla.
-
Robottiparkin rakentaminen Tammelantorin alle, pysäköityjen autojen vähentämiseksi katukuvasta sekä täydennysrakentamisen
mahdollistamiseksi.
65
RAKEISUUS
66
1:20000
3.1. OLOTILA
1900
NYT
OLOTILA
TAMMELANTORIN SIJOITTUMINEN KAUPUNKIRAKENTEESEEN
67
1887
1908
1930
1966
”OLOTILA”
T O R I H A B I T U K S E N K E H I T T Y M I N E N K U VA S T A A Y H T E I S K U N N A N M U U T T U M I S T A Y H Ä K O M P L E K S I S E M A K S I .
TARVITAAN ENEMMÄN YMMÄRRYSTÄ.
68
T O R I PA R K K I
3.1. OLOTILA
nytimes.com
TÄYDENNYSRAK E N TA M I N E N
T O R I K A U P PA
LÄHIRUOKA
vn.woodif.com
tampere.fi
TA M M E L A N
S TA D I O N
RAITIOTIE
tampere.fi
jkmm.fi
R ATA P I H A N KAT U
VIHERVERKKO
tampere.fi
archdaily.com
ASEMAN SEUTU
TAMMELANTORIIN LIITTYVÄT HANKEET
tampere.fi
69
3 . 2 . 1 . T O R I AU K I O N R A K E N N U K S E T
Tammelantorilla on lähes aina ollut kiinteitä rakennuksia. 1900-luvun alkupuolella rakennettujen rakennusten ominaispiirre on ollut korkealuokkainen
paikan huomioon ottava arkkitehtuuri. Rakennussuunnitelmia ovat laatineet
aikansa huippuarkkitehdit. Esimerkiksi Bertel Strömmer suunnitteli vuonna
1936 huoltoaseman, joka on purettu 1960-luvun lopussa.
Torikauppiailla on tällä hetkellä käytössä 620 m2 rakennettua sisätilaa
torin reuna-alueilla. Rakennelmat perustuvat auton perässä vedettäviin vaunuihin ja ovat torilla väliaikaisesti. Väliaikaisuus on käytännössä muuttunut pysyväksi, ja näin ollen, ne voidaan luokitella torille rakennetuiksi kiinteiksi rakennuksiksi. Rakennusten suunnittelu ei ole lähtenyt paikasta, vaan
se on vastannut akuuttiin tilantarpeeseen. Näin Tammelantorille on muodostunut epämiellyttävää kaupunkiympäristöä. Tammelantorin historias-
70
sa on ominaista toria kehystävien rakennusten ja torin vuorovaikutus sekä
kivijalkaliikkeiden ja torikaupan yhdessä muodostama palvelukokonaisuus.
Nykyisin torikaupan tarvitsemat rakennukset estävät sijainnillaan tämän
vuorovaikutuksen.
Torikaupan tulevaisuuden näkymät ovat kaksijakoiset. Lähituotanto ja –
ruoka ovat nousevia trendejä, ja niiden luonnollinen toimintaympäristö on
tori. Toisaalta torikauppiaan työ ei ole houkuttava, joten perinteisen torikaupan jatkuvuudesta ei ole varmuutta. Toriaukioiden kehittämisestä on esimerkkejä Suomesta ja maailmalta. Suomessa esimerkiksi Mikkelin, Kuopion
ja Rauman toreja on kehitetty torikaupan aktivoimiseksi. Mielenkiintoisia
torirakennuksia on rakennettu viimevuosina useisiin maihin Euroopassa.
Nämä on esitelty kohdassa referenssit.
3 . 2 . T O R I P AV I L J O N K I
NÄKYMÄ AALTOSEN PUISTON KULMALTA
71
3.2.2. OHJELMA
Toripaviljongin tärkein ominaisuus on tarjota torikauppiaille heidän tarvitsemansa tilat ja mahdollistaa torikaupan ympärivuotisuus. Kesällä torikauppa
palvelee perinteiseen tapaan ulkona, mutta talven tullessa se siirtyy avaraan
halliin. Torihallin kalustus on siirreltävä. Kalusteet kuljetetaan hissillä robottiparkin yhteydessä olevaan varastotilaan ja sieltä jälleen takaisin.
Toinen merkittävä osatekijä on lähiruokakeskus. Torihalli tarjoaa kootusti fasiliteetit lähiruuan pientuottajille, jalostajille ja välittäjille mahdollistaen
näin lähiruuan saatavuuden torimyynnissä ja lounasruokailijan lautasella.
72
Käytännössä lähiruokaketju toimii uudessa tilanteessa seuraavasti: pientuottaja tuo laatikollisen esim. porkkanoita, lähiruokakeskus suorittaa tarvittavan
jalostuksen ja toimittaa sen jälkeen porkkanat joko torille myyntiin tai toripaviljongin keittiölle. Lähiruokakeskus on uuden tyyppinen tapa lisätä lähiruuan saatavuutta.
Toripaviljonki mahdollistaa vapaan pohjaratkaisun ja siirrettävän kalustuksen myötä torille järjestettäviä esiintymistilaisuuksia. Tällä hetkellä Tammelantorilla on ongelmana tilojen puuttuminen tähän tarkoitukseen.
SIIRTOSEINÄ
A
3 . 2 . T O R I P AV I L J O N K I
LÄHIRUOKAKESKUS
50,0 m2
WC/SOS.TILA
20,0 m2
KERROSALALASKELMA:
PORTAAT/HISSIT
100,0 m2
KEITTIÖ x3
90,0 m2
KIINT.
15,0 m2
1.KRS
902 m2
2.KRS
776 m2
YHTEENSÄ
1678 m2
B
AULAT JA KÄYTÄVÄT
240,0 m2
RUOKAILUPAIKAT
120,0 m2
100 AP
KAHVILA
30,0 m2
OS
E
INÄ
TTÄ
VÄ
TT
OR
IP
ÖY
D
ÄT
SIIR
TO
S
EIN
Ä
A
SIIR
T
TORIMYYNTI/
TAPAHTUMA-ALUE
220,0 m2
AUK
I
SIIR
RE
YLÖ
S
B
SIIRTOSEINÄ
TISKI
POHJAPIIRROS 1.krs
1:250
73
3.2.3. ARKKITEHTUURI
Arkkitehtuuriltaan toripaviljonki on avoin. Harjakattoinen rakennus muistuttaa viitteellisesti vanhan puu-Tammelan harja- ja aumakattomaisemaa.
Puurakenteisen kuoriosan sisällä on suuret lasipinnat, jotka avaavat näkymät
torille ja vastaavasti pimeään talviaikaan näkymät lämpimään halliin. Sinkkipellillä katettuun harjakattoiseen päämassaan liittyy tasakattoinen sivuosa,
jossa sijaitsee lähiruokakeskus. Tässä on viittaus puu-Tammelan sisäpihojen
pulpettikattoisiin talousrakennuksiin. Tasakattoinen osa muodostaa samalla
toripaviljongin toiseen kerrokseen terassin.
74
Toripaviljongin sisätila muodostuu yksi- ja kaksikerroksisista osista.
Parvelta avautuu näkymät torimyyntiin ja ulos torille. Rakennuksen julkisivut koostuvat yhtenäisistä puu- ja lasipinnoista. Lasiset siirtoseinät avaavat toripaviljongin ympäristöön. Toripaviljongista on porras ja hissiyhteys
robottiparkkiin.
A
3 . 2 . T O R I P AV I L J O N K I
TERASSI
150,0 m2
OLESKELU
40,0 m2
I
KÄYTÄVÄ
75,0 m2
TIS
K
TISKI
SIIR
TO
SE
INÄ
KEITTIÖ
65,0 m2
B
B
RUOKAILUPAIKAT
170,0 m2
110 AP
1:250
A
POHJAPIIRROS 2.krs
75
SISÄNÄKYMÄ LIUKUPORTAIDEN YLÄPÄÄSTÄ
76
3 . 2 . T O R I P AV I L J O N K I
1 . T O R I P AV I L J O N K I
2. TORI- JA PUISTOSUUNNITTELU
3. ROBOTTIPARKKI
R Ä J Ä Y T Y S K U VA S U U N N I T E L M A N O S A - A L U E I S T A
77
78
JULKISIVU ETELÄÄN
1:250
JULKISIVU POHJOISEEN
1:250
3 . 2 . T O R I P AV I L J O N K I
JULKISIVU LÄNTEEN
1:250
JULKISIVU ITÄÄN
1:250
JULKISIVUMATERIAALIT
1. SINKKIOHUTLEVY
2. KUULTOKÄSITELTY PUU
3. LASI
1
2
3
79
128,8
123,3
117,8
113,9
109,0
104,9
101,4
93,8
LEIKKAUS A-A
80
1:250
83,8
3 . 2 . T O R I P AV I L J O N K I
126,4
117,8
115,7
101,4
LEIKKAUS B-B
1:250
81
ASEMAPIIRROS
82
1:2000
3.3. TORI- JA PUISTOSUUNNITELMAT
Tammelantori oli 1900-luvun alkupuolen yhtenäinen joskin epäsymmetrinen
kokonaisuus. Autoliikenteen kasvun myötä tori jakautui kahteen osaan. Olotila-habituksessa Tammelantorin kahden eri puolen vuorovaikutusta lisätään.
Suunnitelamassa Tammelantorille muodostetaan eri luontoisten tilojen sarja.
Itäpuolen Santatorin leikkikenttä säilyy ennallaan. Aaltosen puistoon lisätään
uusi viistopolku linjaan, jossa kulki ennen 1969 asemakaavan uudistusta viistokatu. Vanha katulinja on nähtävissä lehmusriveistä. Tämä viistokatu antaa koordinaatiston länsireunan sommitteluun. Toripaviljonki sijoittuu torin
pohjoisreunaan, sen eteläpuolelle muodostetaan kauppatori ja eteläreunaan
tulee kaksi pientä toria kirpputorimyyntiin. Alatori ja pikkutori porrastuu
maaston mukaan muutaman askelman kauppatorista. Aivan alueen eteläreunaan tulee pieni katettu vyöhyke.
Vellamonkadun ja Kullervonkadun välinen osuus Tammelan puistokadusta muutetaan pihakaduksi ja ajoväylä kavennetaan. Tällä osuudella sallitaan joukkoliikenne ja torin huoltoajot torikauppa mukaan lukien. Tammelan
puistokatuun tehdään uusi linjaus loiva kaarre puiston suuntaan. Pinninkatu
kavennetaan samalla osuudella ja siinä sallitaan pihaan ajo yksisuuntaisena.
Kyllikinkadun ja Ilmarinkadun kohdalle istutetaan katupuurivit.
83
3.5. PIIRUSTUKSET
TORIKAUPPIAIDEN
PA I K O I T U S A L U E
2
P I N N I N K AT U
A J O R O B O T T I PA R K K I I N
TA M M E L A N P U I S T O K AT U
P
K A U P PAT O R I
VI
IS
TO
PO
LK
U
P O R TA AT
PO
RT
AA
T
A L AT O R I
S A N TAT O R I N
LEIKKIKENTTÄ
POR
TA A
T
PIKKUTORI
P3
K AT O K S E T
TORI- JA PUISTOSUUNNITELMA 1:1000
84
125,261
116,734
109,000
TORIPARKKI
101,500
KORTTELILEIKKAUS, TAMMELAN PUISTOKATU
1:1000
126,434
117,886
109,000
101,578
KORTTELILEIKKAUS, VÄINÖLÄNKATU
1:1000
85
TAMMELAN PUISTOKADULLE
SISÄÄN/ULOS
HISSI/PORRAS
TORIHALLIIN
TORIHALLIN
VA R A S T O T
MYYNTIPÖYDILLE
HISSI/PORRAS
TORIHALLIIN
ROBOTTIPARKIN
200 AP
TEKNISET TILAT
325 AP
VÄINÖLÄNKADULTA
SISÄÄN
ROBOTTIPARKKI -1.krs
86
VELLAMONKADULLE ULOS
1:1000
ROBOTTIPARKKI -2..4.krs
1:1000
3.4. ROBOTTIPARKKI
Robottiparkki on automatisoitu pysäköintiratkaisu. Kuljettaja jättää auton
pysäköintilaitoksen luovutusalueelle, josta se siirtyy automaattisesti säilytyspaikkaan. Kuljettaja saa autoa jätettäessä koodin, jolla pysäköinnin loputtua
kutsuu auton luovutusalueelle.
Robottiparkki on huomattavasti tehokkaampi ratkaisu kuin perinteinen ympäri ajettava pysäköintilaitos. Tehokkuus perinteiseen pysäköintilaitokseen on noin +50%. Tässä suunnitelmassa käytetyn pysäköintiratkaisun
lähdeaineisto on peräisin yhdysvaltalaiselta laitetoimittajalta Robotic Parking
Systems:ltä.
Ajo toriparkkiin tapahtuu kolmesta eri väylästä. Tammelan puistokadulle Kullervonkadun ja Tapionkadun väliseen kortteliin on suunniteltu kaksisuuntaisen ajorampin alku. Tämä on integroitu täydennysrakentamiseen,
jolla on minimoitu katutilan katkeaminen. Samoin on integroitu ulosajon
liittymä Vellamonkadun ja Pinninkadun kulmauksessa. Katutilan katkaiseva
ajoliittymä on sisäänajo Väinölänkadulta. Robottiparkista on kolme eri hissi- ja porrasyhteyttä torille. Yksi yhteys on suoraan toripaviljonkiin ja kaksi
torille rakennettaviin yhteysrakennuksiin. Robottiparkista on mahdollisuus
rakentaa suoria maanalaisia yhteyksiä torin viereisiin asuinkerrostaloihin.
87
ROBOTTIPARKKI
1175 AP
UUSI RAK.ALA
75 000 kem2
75 000 / 125 kem2
= 600 AP
75 000 / 40 kem2
= 1875 ASUKASTA
YLEISEEN KÄYTTÖÖN
575 AUTOPAIKKAA
A l u e ra j au s r o b o t t i p a r k k i i n j a t ä y d e n n y s ra k e n t a m i s e e n l i i t t y v ä ss ä l a s k e l m a ss a .
88
RAKEISUUS
1:5000
3.5. TÄYDENNYSRAKENTAMINEN
Robottiparkkiin liittyy oleellisesti Tammelan täydennysrakentaminen.
Suunnitelmassa on viittellisesti massoiteltu rakentamista kahden korttelin
etäisyydelle Tammelantorista. Massoittelu pohjautuu pääosin vuoden 2012
Tammelan yleissuunnitelmaan. Lisärakentamisen volyymi on tämän työn
analyysialueen kortteleissa eli Tammelantorin kehystävissä kortteleissa ~75
000 kem2. Autopaikoitus normin 1AP/125 kem2 mukaan se tarkoittaa 600
autopaikan tarvetta.
Robottiparkki on mitoitettu 1175 auton pysäköintiin. Mikäli kaikki täydennyspotentiaali rakennetaan, jää robottiparkista yleiseen käyttöön 575 autopaikkaa. Pinninkadun varressa on mahdollisuus rakentaa pihakansia, joka
sekin lisää autopaikkojen määrää.
Uusien asukkaiden määrässä ~75 000 kem2 tarkoittaa noin 1875 uuden
asukkaan muuttamista Tammelaan. Uusien asukkaiden määrä on laskettu
40kem2/asukas.
Täydennysrakentamisen massoittelu perustuu korttelirakennetta eheyttäviin linjoihin. Uudet rakennusmassat on muotoiltu siten, että auringonvalo pääsee paistamaan sisäpihoille, ja olemassa olevista rakennuksista on
näkymiä korttelin ulkopuolelle. Useissa rakennusmassoissa on viistetty katto valoisuus olosuhteiden vuoksi ja viitteenä aumakattoiseen vanhaan puutammelaan. Kortteleiden sisälle muodostuu massojen porrastelun vuoksi
viherpihoja. Tammelantorin länsireunan kaksi matalaa 1970-luvun liikerakennusta jää suunnitelmassa tietoisesti yhdeksi ajalliseksi kerrokseksi torin
kaupunkitilaan.
89
R O B O T T I PA R K K I
SISÄÄN/ULOS
PIH
JO
HU
PY
R O B O T T I PA R K K I
SISÄÄN
LIIKENNEJÄRJESTELYN PERIAATE
90
ÖR
ÄI
LY
N
LA
AT
UK
ÄY
TÄ
UK
OL
AK
KO
TO
LI
AJ
AT
IK
O
U
EN
SA
NE
LL
IT
JA
TU
R O B O T T I PA R K K I
VÄ
ULOS
P PIHAKANSI
P TORIPARKKI
TÄYDENNYSRAKENTAMISEN PERIAATE
91
lähde:archdaily.com
92
lähde:archdaily.com
3.6. REFERENSSIT
93
LÄHTEET
Alhonen , P.;Salo, U.;Suvanto, S.;& Rasila, V. (1988). Tampereen historia 1. Tampere: Tampereen kaupunki.
Archdaily. (2015). Noudettu osoitteesta http://www.archdaily.com/
Rasila, V. (1984). Tampereen historia 2. Tampere: Tampereen kaupunki.
Rasila, V. (1992). Tampereen historia 4. Tampere: Tampereen kaupunki.
Robotic Parking Systems, Inc. (2015). Noudettu osoitteesta http://www.robotic-
Hautamäki, R. (18. 04 2011). Emil Aaltosen puiston yleissuunnitelma. Tampere:
Tampereen kaupunki, Vihersuunnittelu.
parking.com/index.htm
Sahlberg, M. (2010). Talon tarinat - rakennushistorian selvitysopas. Museoviras-
Jutikkala, E . (1979). Tampereen historia 3. Tampere: Tampereen kaupunki.
Kokkola, R. (1974). Tammerkoski, 11-12, 21-23.
to.
Standertskjöld, E . (2006). Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1900-1920. Hä-
Kokkola, R. (1974). Tammerkoski, 10, 7-9.
meenlinna: Suomen rakennustaiteen museo, Rakennustietosäätiö RTS.
Kopomaa, T. (1997). Tori - marginaali - haastava kaupunki. Helsinki: SKS.
Tammelan yleissuunnitelma. (2012). Tampereen kaupunki.
KTK . (1904). Kertomus Tampereen kunnallishallinnosta. Tampereen kaupunki.
Tampereen kaupunki. (2012). Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava.
KTK . (1905). Kertomus Tampereen kunnallishallinnosta. Tampereen kaupunki.
Noudettu osoitteesta http://www.tampere.fi/material/attachments/k/68YyUI-
KTK . (1909). Kertomus Tampereen kunnallishallinnosta. Tampereen kaupunki.
sYu/ksoyktyoohjelma2012.pdf
KTK . (1911). Kertomus Tampereen kunnallishallinnosta. Tampereen kaupunki.
Tampereen kaupunki. (2015). Keskustahanke. Haettu 30. 7 2015 osoitteesta Tam-
KTK . (1912). Kertomus Tampereen kunnallishallinnosta. Tampereen kaupunki.
melan täydennysrakentaminen: http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/
KTK . (1924). Kertomus Tampereen kunnallishallinnosta. Tampereen kaupunki.
kaupunkiymparisto/keskustahanke/tammelantaydennysrakentaminen.html
KTK . (1936). Kertomus Tampereen kunnallishallinnosta. Tampereen kaupunki.
Tampereen kaupunki. (2015). Tampereen taidemuseo. Haettu 01. 08 2015 osoit-
Laakso, S. (2012/02). Tampereen kaupungin alueelliset väestöennusteet 20112031. Kaupunkitutkimus TA Oy.
Lahti, P.;Nykänen , V.;Knuuti, A .;Kurvinen, A .;Niemi, O.;& Vihola, J. (2012). Tammelan täydennysrakentamisen edullisuus. Tampere: VT T.
Laihonen, M. (02. 08 2015). Tampereen Torikauppiasyhdistys ry. (A . Nyman,
teesta http://www.tampere.fi/ekstrat/taidemuseo/patsaat/mantynen.htm
Urkola, A .-M. (1992). Muistoja Tammelasta. Tampere: Tampere-Seura ry.
Urkola, A .-M. (1996). Lapsuuteni Tammela. Tampere: Tampere-Seura ry.
Wacklin, M. (1997). Tammela suutarien pääkaupunki. Tampere.
Wacklin, M. (2008). Tammela tarinoita torin kulmilta. Tampere.
Haastattelija)
Lehtimäki, R. (1997). Tammerkoski, 7, 20-22.
Kuvalähteet:
Leskinen, M. (1998). Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri. Tampere:
TKM
Tampereen kaupunki.
Lilius , H. (2003). Kaupan arkkitehtuuria suomalaisessa puukaupungissa. Tampere: SKS.
Nikula, R. (2005). Suomen arkkitehtuurin ääriviivat. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.
94
Vapriikin kuva-arkisto
TMW
Työväenmuseo Werstas
AM
Emili Aaltosen museo
TK
Tampere Seura Ry
IR
Iida Raikamo
K i i t o s r a k k a a l l e Va i m o l l e .
Kiitos Inkeri, Pellervo, Martha, Lilja, Konsta ja Ruut.
Kiitos vanhemmille: omille ja appi.
Kiitos Suvi.
Kiitos Lauri.
Kiitos Iida, kiitos Brita.
Kiitos Ystävät.
95
TTY - DIPLOMITYÖ - ANTTI NYMAN - 2015