2014-03-05
1(4)
arkitektbyrå R Wingren ab
Torin ja HAB/Irjala-korttelin asemakaavan muutoksen tarkistus
- 5.3.2014 Allegrossa pidettävän toisen ”Torikokouksen” esittelyn tiivistelmä
1
Missä kohtaa prosessia olemme?
Kaavamuutoshankkeesta on aiemmin asetettu nähtäville kaksi asemakaavaehdotusta.
Ensimmäinen ehdotus tarkistettiin keväällä 2013 saatujen lausuntojen ja muistutusten pohjalta.
Myös tarkistettua ehdotusta kritisoitiin. Kaupunki totesi silloin tarpeelliseksi käynnistää aiempaa
perusteellisempi kaavamuutoksen tarkistamisen edellytysten selvittely. Edellytysten selvittely on
nyt kristallisoitunut tarkistetun kolmannen asemakaavaehdotuksen suuntaviivoiksi.
2
Mitä on tehty?
Asemakaavamuutoksen edellytyksiä on selvitetty eri näkökulmista ja yhteistyössä kaikkien
asianosaisten kanssa. Keskeisenä haasteena on ollut löytää onnistunut kaupunkikuvallinen
ratkaisu keskustan kehittämisen ja kansallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön kehittämisen
tavoitteiden yhdistämiseksi. Ratkaisun hahmottaminen on nyt saatettu esitettäväksi
kaupunkikuvalliseksi konseptiksi.
3
4
Suunnittelun kehyksen muodostaa kaksi lakisääteistä valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden tavoitetta (VAT)
a)
keskustojen kehittämisen tavoitteet
b)
rakennettujen kulttuuriympäristöjen vaalimisen ja kehittämisen tavoitteet
Kaavoituksessa huomioon otettavat rakennetut kulttuuriympäristöt on kirjattu RKY
2009 –inventointiin
Pietarsaaren keskustan osalta inventointiin sisältyy ”Pietarsaaren historiallinen keskusta”.
Inventointi ei ota kantaa suojelun ja kehittämisen toteuttamistapaan vaan pitäytyy kohteen
nimeämisessä, sen kuvailussa sekä viitteellisessä osoittamisessa kartalla. Alueen rakennuskanta
ulottuu 1600-luvulta 2000-luvulle. Alueen arvojen vaalimisen ja kehittämisen määrittely kuuluu
nimenomaan kaavoitukselle.
www.a-konsultit.fi
2014-03-05
5
2(4)
Asemakaavoituksen tärkeä tehtävä ob alueen muuttamisen ja ympäristöarvojen
vaalimisen ja kehittämisen määrittely
Tähänastisessa asemakaavoitusprosessissa on yritetty kahta tulkintaa keskustan kehittämisestä
rakennettua kulttuuriperintöä kunnioittaen. Museoviraston lausunnoista voitiin todeta, että
onnistunut lopputulos vaatii täydentävää ja syventävää ratkaisujen ja niiden vaikutusten
tutkimista.
Tätä työtä on nyt tehty. Analyysia on syvennetty ja uudelleenarvioitu ja päädytty aikaisemmista
ratkaisuista poikkeavaan alueen kehittämisen, uudisrakentamisen ja historiallisten arvojen
yhteensovittamiseen.
6
Keskustan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen ja kehittämisen kehitetty
tulkintamalli
Uusi tulkintamme tukeutuu vahvasti kaupunkikuvan kokonaisuuteen. Nykyistä kaupunkikuvaa
leimaavat lukuisat ristiriitaiset piirteet, jotka eivät löydä tasapainoa keskenään. Torin
ympäristössä vaalittava rakennettu kulttuuriympäristö hukkuu hajanaiseen ja musertavaan
ympäristöönsä. Rakennetun ympäristön eri-ikäiset rakennukset kilpailevat keskenään kaupunkia
hajottavasti.
Torin todellisena pohjoispuolen julkisivuna on itse asiassa Halpa-hallin Kanavapuistikon
julkisivu. Länsijulkisivuna on ”Hänen ylhäisyytensä” ja lounaassa Otto Malminkadun kaksi
korkeaa lamellitaloa. Koillisesta Armiron takapihajulkisivu valvoo toria. Näillä kaikilla on myös
omalla tahollaan oma mielekäs yhteytensä ympäristöönsä mutta torin rakennettuun
kulttuuriympäristöön ne eivät nykyisellään vaikuta myönteisesti. Torin täydennysrakentamisen
olennainen tehtävä on ratkaista tämä ristiriita.
Haasteena on tämän moneen suuntaan hamuavista palasista koostuvan keskustan
kaupunkikuvan kehittäminen tasapainoiseksi. Niin, että eri aikakausia edustavat arvokkaat
rakennukset ryhtyvät rakentavaan vuoropuheluun. Tasapainoinen vuoropuhelu on vaikea luoda
jonkin yksittäisen osan ehdoilla. Määräten vaikkapa yhtä tiettyä räystäskorkoa seurattavaksi.
Liiasta kumartelusta seuraa helposti selkärangattomuus. Tasapainon löytäminen edellyttää
kaupungin kokonaisuuden kohtaamista yhtä lailla taiteellisella herkkyydellä kuin ripauksella
rohkeuttakin. Vasta tasapainoisessa kokonaisuudessa historia pääsee ansaitsemaansa
arvokkaaseen rooliin.
7
HAB/Irjala-kortteli
HAB/Irjala-kortteliin liittyvän kaupunkikuvallisen umpisolmun avaamiseksi oli tarpeen tehdä
korttelin vuorovaikutussuhteiden moniulotteisempi analyysi. Päädyimme kymmenen
yhteensovitettavan ulottuvuuden yhteisvaikutuksen tarkastelemiseen ja tasapainottamiseen.
1) Irjalan tontin alkuperäinen päärakennus (1830-luku). Hyvinsäilyneenä torin alkuperäisen
kehyksen osana sillä on itseoikeutettu osansa kaupunkikuvassa. Tutkielmat osoittavat, että se
voi myös onnistuneesti olla osana itseään korkeampaa ympäröivää rakentamista.
2) Korttelin tilavuuden suhde keskustan muihin korttelitilavuuksiin. Ilmenee havainnollisesti
lintuperspektiiveistä. Yleistäen rakentamista luonnehtii tontin kadunrajaan kiinni rakennetut
vaihtelevan korkuiset päärakennukset, jotka pääosin muodostavat umpikortteleita, vaikkakin
paikoitellen avautuvat luomaan näkymiä kortteleiden sisälle.
3 – 6) korttelin jokainen julkisivu on osa naapurikortteleihin ulottuvaa katujulkisivua.
Vuoropuhelun tulee toimia niin vierustoverin kuin koko jengin kanssa.
www.a-konsultit.fi
2014-03-05
3(4)
7 – 10) korttelin jokaisella puolella on omanlaisensa kaupunkitilat
- Torin ja Raatihuoneenkadun kaupunkitila: torin länsiosaa reunustavat nykyiset rakennukset
eivät onnistu ottamaan torin haltuunsa vaan toria dominoi kauempana olevat korkeammat
rakennukset. HAB/Irjala-korttelin kehittämisen tulee lähteä siitä, että arvojärjestys palautetaan
siten, että tori kaupunkitilana jälleen pääsee oikeuksiinsa.
- Isokadun katutila torista etelään on 1800-lukulainen ja torista pohjoiseen 1900-luvun
monikerroksinen kaupunkitila. Uuden ”pankkitalon” tehtävänä on löytää kokonaisuutta
tasapainottava oma korkonsa. Armiro luontevasti säilyy edelleen tämän tilan
korkeusdominanttina.
- Kanavapuistikon kävelykatu on tilallisesti omalaatuisensa. Halpa-Hallin ja Nordean
taaksevedettyjen yläkerrosten ansiosta alaosa jatkaa itäisen kävelykadun matalampaa
kaupunkitilaa. Yläkerrokset toisaalta ovat kuin vieras lintu keskustan kaupunkikuvassa.
Peilaamalla kadun vastapuolen ratkaisua HAB/Irjala-kortteli voi myötävaikuttaa tämän
kiinnittämiseen osaksi kaupunkikuvaa. Yläkerroksien istutetut terassipihat tuovat lisävehreyttä
katutilaan.
- Otto Malminkadulla on silläkin oma erityinen luonteensa. Kadun länsipuolelta löytyy Meurmanin
vuoden 1961 asemakaavasta periytyvät kolme korkeaa lamellitaloa, joiden edessä on istutettu
pihavyöhyke. Viimeisenä oleva ”Hänen ylhäisyytensä”, jonka suhde toriin on ongelmallinen, on
Otto Malminkadun puolella osaa herkästi ja taitavasti sommiteltua 60-luvun ja vanhemman
matalamman kaupungin kohtaamista. Irjala-tontin rakentamisen tehtävänä on olla välittäjänä
tämän katutilan, taustana olevan Visasmäen katutilan sekä vastapäätä olevien, mitä
todennäköisimmin muutosten edessä olevien, liiketonttien välillä.
8
Hab/Irjala-korttelin historiallisen keskustan arvon mukaisen kehittämisen
suuntaviivoja
Lyhyesti tiivistäen ratkaisua voi kuvailla seuraavasti:
1) Korttelikokonaisuuden kokonaishahmo sommitellaan luontevaksi ja tasapainoiseksi osaksi
keskustan kortteleiden tilavuushahmoa eheyttämään kaupungin kokonaisilmeen.
2) Irjalan tontin alkuperäinen päärakennus on Labbartin talon tärkeä parihevonen. Yhdessä torin
vastapuolen Isokadun suuaukon rakennusten kanssa ne piirtävät ehyen kuvan torin
alkuperäisestä mittakaavasta. Korttelin uudisrakentamisen tulee muodostaa Irjalan tontin
päärakennukselle arvokas kehys ja tausta.
3) tasapainottaakseen torin kaupunkitilaan ulkopuolelta tunkeutuvia kuokkavieraita sekä
historiallisen keskustan oikeuksiinsa pääsemiseksi, tulee Isokadun, Raatihuoneenkadun ja Otto
Malminkadun julkisivujen noudattaa yhtenäistä rauhallista korkeusasemaa, joka asettuu neljän
kerroksen tasoon torin kulmasta laskien. Kun torin puoleinen ensimmäinen kerros
muodostetaan näyteikkunakerrokseksi asettuu se luontevaan mittakaavalliseen vuoropuheluun
niin Labbartin kuin Irjalankin talojen kanssa. Asuinkerrosten tulee asettua harkittuun
vuoropuheluun torin historiallisen rakennuskannan kanssa rakentaen toritilan julkisivua torin
arvoon sopivalla tavalla.
4) Kanavapuistikon kaupunkitilallista ominaislaatua vaalitaan parhaiten heijastamalla
vuoropuheisesti vastapäisen julkisivun perusrakennetta sekä muodostaen istutettuja
terassipihoja toisen kerroksen yläpuolelle. Luomalla tietynlainen symmetria
katutilanrakenteeseen kiinnittyy vastapuolen poikkeava rakenne osaksi kaupungin
kokonaisilmettä.
www.a-konsultit.fi
2014-03-05
9
4(4)
Tori
Torin osalta on päädytty vaalimaan torin historiallista kuperaa muotoa. Aiemmassa
suunnittelussa ajatuksena oli, että paikoituslaitosta hyödynnettäisiin torin muokkaamiseen
uuteen uskoon nostaen sen kummatkin päät ylemmäksi ja varustaen ne uusin tilarakentein.
Torin pinnan jäsentely jää nyt vapaasti harkittavaksi torin omista lähtökohdista
Torin länsiosa on nykyisellään tosiasiallisesti rakentamaton tontti, joka käytetään
pysäköintikenttänä. Tontiksi se muodostettiin Meurmanin vuoden 1961 kaavassa. Ajatuksena
on nyt torin palauttaminen toriksi asemakaavallisessakin mielessä.
Aikoinaan läntisellä torilla oli kaunis puinen vaakahuonepaviljonki. Ajatuksenamme on aiheen
herättäminen henkiin osoittamalle läntiselle torille toripaviljongin rakennusoikeus kahvila- tai
vastaavaa, torin elämää rikastuttavaa toimintaa varten. Arkkitehtonisesti korkealaatuinen uusi
”vaakahuone” voi olla merkittävässäkin torin kaupunkitilan kehittämisen roolissa.
10 Raatihuoneesta keskustan tärkeä toiminnallinen napa
Raatihuone luonnollisestikin suojellaan asemakaavamääräyksellä. Tavoitteena on raatihuoneen
kehittäminen monipuoliseksi toimintojen keskukseksi. Pohjakerroksen puiston tasossa olevat
kauniit holvitilat ovat oivallisia puistoon avautuvia liike-, ravintola-, käsityöläis- ym tiloja.
tavoitteena on myös että toripysäköintilaitoksen itäinen jalankulkijoiden sisäänkäynti kulkisi
raatihuoneen pohjakerroksen läpi. Raatihuoneesta, Allegrosta ja kirjastosta muodostuisi vahva
toiminnallinen kolmio.
11 Tulevaisuuden kävelykeskusta ?
Kaikkialla missä torin alle on rakennettu pysäköintilaitos, tämä on asteittain merkinnyt keskustan
elämän renessanssia. Kun huomaa ratkaisun kätevyyden yhä useampi innostuu
kävelykeskustan laajentamisesta monipuolisen cityelämän edelleen kehittämiseksi.
Asemakaavan ei välttämättä tarvitse ottaa asiaan kantaa mutta se voi jos niin halutaan. Joka
tapauksessa tämä on hyvä sauma käynnistää julkinen keskustelu keskustan katu- ja torialueiden
kehittämisestä.
12 Miten tästä eteenpäin ?
Kaikki palaute on tärkeää asemakaavamuutoksen viimeistelylle.
Tavoitteena on valmiin asemakaavaehdotuksen esittäminen tämän kuun kuluessa. Se asetetaan
silloin julkisesti nähtäville sekä pyydetään viranomaistahojen lausunnot. Osalliset voivat jättää
muistutuksensa asioista , jotka katsoo, että tulisi korjata.
Kun lausunnot ja mahdolliset muistutukset on saatu, tehdään perustelluiksi katsotut tarkistukset,
jonka jälkeen asemakaavaehdotus lausuntoineen, muistutuksineen ja näiden vastineineen
viedään päättävän elimen hyväksyttäväksi.
Johannes v Martens & Staffan Lodenius
www.a-konsultit.fi