YHDESSÄ OSAAMME JA JAKSAMME
Työhyvinvointiohjelma 2014–2017 YHDESSÄ OSAAMME JA JAKSAMME HUS:ssa jokaisen työpanosta . ar vostetaan 2 SISÄLTÖ 3Johdanto 4 Työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja työkyvyn määritelmät 5Työhyvinvointitalo 6 Työhyvinvointiohjelman päätavoitteet 7 Hyvin toimiva työyhteisö 8 Turvallinen työympäristö 9 Hyvinvoiva työntekijä 10Työterveysyhteistyö 12Hyvinvointitoiminta 14Vastuut 15 Seuranta, arviointi ja viestintä JOHDANTO Työhyvinvointiohjelma on yksi niistä toimenpideohjelmista, joilla toteutetaan HUS:n strategiaan pohjautuvia henkilöstöpoliittisia periaatteita. Se toimii työvälineenä ja oppaana työhyvinvointiasioiden edistämiselle. Työhyvinvointiohjelma perustuu HUS:n arvoihin, strategiaan ja henkilöstöpolitiikkaan. Työhyvinvoinnin kehittämiselle on asetettu päätavoitteet henkilöstötunnuslukujen työolobarometrin, työn riskien arvioinnin, laajojen työpaikkaselvitysten, työkykytoiminnan analyysin sekä Keva Kaarilaskuri-palvelun nykytila-analyysin pohjalta. Päätavoitteissa on kuvattu ne keskeiset osa-alueet, jotka huomioidaan työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Työhyvinvoinnin tilaa seurataan työolobarometrilla ja työturvallisuutta riskienarvioinnilla. Tarkemmat tavoitteet, mittarit, toimenpiteet, aikataulut ja vastuutahot on kirjattu Työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelmaan vuosille 2014–2017.* Koko henkilöstölle tarkoitettu HUS:n työhyvinvointiohjelma sisältää työturvallisuuslaissa (738/2002) määritellyn työterveyttä ja -turvallisuutta edistävän työ- suojelun toimintaohjelman. Työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain (1383 /01) mukaisesti työterveyshuoltotoiminta tukee työsuojelun toimintaohjelmaa, joten HUS-Työterveyden toimintasuunnitelma on osa työhyvinvointiohjelmaa. Ohjelmassa huomioidaan terveyttä edistävän hyvinvointitoiminnan linjaukset ja muu terveyttä edistävä toiminta. HUS:n tulosalueet noudattavat toimintakauden aikana työhyvinvointiohjelmaa sekä liitteessä olevaa työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelmaa huomioiden oman alueensa erityispiirteet ja ajankohtaiset tarpeet toiminnassaan. Työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelmaan* tulosalueet/yksiköt kirjaavat/lisäävät oman alueensa käytännön toimenpiteet esimerkiksi lisäämällä taulukkoon lisäsarakkeen ko. otsikolla. HUS:N ARVOT • ihmisten yhdenvertaisuus • potilaslähtöisyys • luovuus ja innovatiivisuus • korkea laatu ja tehokkuus • avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus HUS:N TYÖHYVINVOINNIN SEURANTAMITTAREITA • sairauspoissaolot ja työtapaturmat • niihin liittyvät kustannukset •varhaiseläkemeno perusteiset maksut •työolobarometri •riskienarviointi *Tutustu tarkemmin intrassa: henkilöstö / työhyvinvointi www.hus.fi 3 Työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja työkyvyn määritelmät Osaava, hyvinvoiva, motivoitunut henkilöstö ja oikein mitoitetut henkilöstöresurssit ovat perusta organisaation menestymiselle. Tavoitteena on toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö, jossa jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu yhteisestä työhyvinvoinnista. Jotta työhyvinvointia voidaan johtaa, sen toteutumista eri osa-alueilla on seurattava ja mitattava hyödyntämällä olemassa olevia kerättyjä tietoja. Esille nousevat epäkohdat korjataan. Esimiestaitojen rinnalla tarkastellaan myös alais- ja työyhteisötaitoja. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu hyvästä ilmapiiristä. Siihen tarvitaan muun muassa halua olla aidosti läsnä, arvostaa kaikkien työtä ja hyväksyä erilaisuutta. Asiallinen kohtelu on jokaisen oikeus ja velvollisuus. Työhyvinvoinnin aineksia ovat työmäärän tasapuolinen jakautuminen, työkaverin auttaminen, oikeudenmukainen kohtelu, positiivinen ajattelu ja rakentava ongelmien ratkaisu. Hyvinvoiva työyhteisö kestää paineita esimerkiksi muutoksessa ja selviää myös ajoittaisista ruuhkahuipuista. Työhyvinvoinnin johtaminen Työhyvinvoinnin johtaminen sisältää työturvallisuuden, työkyvyn ja työssä jaksamisen sekä työhyvinvoinnin tavoitteet ja toimenpiteet Työhyvinvointi • Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työ yhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. • Työhyvinvointi syntyy yhteisestä arjesta, jossa jokainen on vastuussa oman työyhteisönsä hyvinvoinnista. • Mielekkääksi ja palkitsevaksi koettu työ luo työhyvinvointia. 4 Työturvallisuus • • • Työturvallisuus on perusta työhyvinvoinnin toteutumiselle. Työsuojelu on yhteistyötä, jonka tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot sekä parantaa työhyvinvointia työpaikoilla. Työnantaja ja esimiehet vastaavat työstä ja työoloista sekä turvallisten työolosuhteiden kehittämisestä. Työntekijä vastaa turvallisten toimintatapojen noudattamisesta. Työkyky • • Työkyky on toimintakyky, joka riittää työn vaatimuksiin, jolloin työntekijän voimavarat ovat tasapainossa työn asettamien vaatimusten kanssa. Työkyky on yhdistelmä terveyttä, toimintakykyä, kuntoa, työn hallintaa, osaamista ja työmotivaatiota. Työhyvinvointitalo H STRATEGIA JA ARVO N : T US HYVÄÄ TYÖPÄIVÄÄ! TOIMIVA TYÖYHTEISÖ HYVINVOIVA TYÖNTEKIJÄ TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ TERVETULOA! HYVIN TOIMIVASSA TYÖYHTEISÖSSÄ ON TYÖHYVINVOINTI SYNTYY YHTEISESTÄ ARJESTA, JOSSA JOKAINEN ON VASTUUSSA OMAN TYÖYHTEISÖNSÄ HYVINVOINNISTA. • hyvä johtaminen • osaava henkilöstö • hyvät työyhteisötaidot • toimiva yhteistoiminta ja tiedonkulku • tasa-arvoinen ja suvaitseva ilmapiiri • turvallinen ympäristö TYÖHYVINVOINNIN TOIMIJAT www.hus.fi • henkilöstö • esimiehet • johto • työsuojelu MIELEKÄS JA PALKITSEVA TYÖ LUO HYVINVOINTIA. • työhyvinvointivastaavat •työterveyshuolto • luottamusmiehet 5 intiTyöhy vinvo ohjelman et päätavoitte v uosina 2014–2017 6 Hyvin toimiva työyhteisö • työyhteisön ilmapiiri ja esimiestyön laatu •työturvallisuuskulttuuri Turvallinen työympäristö •sisäympäristö •ergonomia Hyvinvoiva työntekijä • sairauspoissaolojen hallinta • työurien pidentäminen ja/tai ennenaikaisen eläköitymisen väheneminen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET Työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteet vuosina 2014–2017 ovat tukemassa henkilöstöpoliittisten linjausten käytännön toteutusta. Tavoitteena on edistää työyhteisöjen toimivuutta, työympäristön turvallisuutta ja työntekijöiden työkykyä sekä terveyttä. HUS:n työhyvinvointiseurantamittareiden tulosten pohjalta seurataan tavoitteiden toteutumista. Tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet on kuvattu Työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelmassa vuosille 2014–2017. Päätavoitteiden toteutumista tuetaan yhteistoiminnallisilla työhyvinvointiteemoilla: • Hyvin toimiva työyhteisö 2014–2015 • Turvallinen työympäristö 2016–2017 Kun työyhteisö toimii hyvin ja työympäristö on turvallinen, työntekijä voi hyvin. Toimintakauden 2014–2017 alussa kehitetään työhyvinvointia edistäviä palkitsemismuotoja ja laaditaan niille kriteerit sekä tarvittavat ohjeet. www.hus.fi Hyvin toimiva työyhteisö Hyvin toimivassa työyhteisössä on yhteiset tavoitteet, jossa otetaan vastuuta työstä sekä noudatetaan sovittuja periaatteita. Kaikilla on tiedossa yhteinen perustehtävä, ja jokaisella työntekijällä on selkeä tehtäväkuva ja koulutustaan vastaavat tehtävät. Perustehtävän suorittaminen edellyttää toimivia vuorovaikutus- ja työyhteisötaitoja. Hyvin toimiva työyhteisö edellyttää hyvää johtamista, joka on vuorovaikutteista, osallistavaa ja innostavaa. Yhteistoiminta vahvistaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmistelussa. Terveellä työyhteisöllä on hyvät muutoksen hallintavalmiudet ja ongelmanratkaisutaidot. Työn kuormittuvuutta seurataan ja sitä aiheuttaviin tekijöihin pyritään vaikuttamaan muuttamalla työtapoja, työaikaergonomialla tai kohdentamalla resursseja paremmin. Työn ja muun elämän yhteensovittamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan mm. joustavia työaikajärjestelyjä, kuten liukuvaa työaikaa, työaikapankkia, työaika-autonomiaa ja etätyötä. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla vaikutetaan työhyvinvointiin. Huomioidaan mm. rekrytointitarpeet ja eläköitymiset, sisäiset siirrot ja tehtävien uudel- 7 leen järjestelyt sekä sijais- ja varahenkilöstöjärjestelyt. Esimies johtaa työhyvinvointia. Työhyvinvointi syntyy yhteisestä arjesta, jossa jokainen on vastuussa oman työyhteisönsä hyvinvoinnista. Esimies kehittää oppimista edistävää ilmapiiriä ja tukee oppimisprosesse- ja sekä huolehtii pitkän aikavälin toiminnan ja osaamisen suunnittelusta. Työntekijät ylläpitävät ammattitaitoaan, kehittävät yksikön osaamista ja jakavat tietoa ja osaamista toisilleen. Henkilöstö kehittää työprosesseja, töiden sisältöjä ja toimintatapoja sekä parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja laatua. Toimivaan työyhteisöön liittyvät oleellisesti: Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, hyvä tiedonkulku sekä positiivinen, suvaitseva, erilaisuutta arvostava ja kannustava työilmapiiri, jossa on mahdollisuus antaa ja saada rakentavaa palautetta. Toimivaa työyhteisöä edistetään toimintakauden aikana mm.* • ottamalla vastuuta omasta tekemisestään ja toimimalla yhdessä sovittujen käytäntöjen mukaisesti • luomalla yhdessä työyhteisön me-henkeä • pitämällä moniammatillisia työpaikkakokouksia säännöllisesti ja osallistumalla niihin aktiivisesti • toimimalla yhteistoimintaohjeiden mukaisesti, myös muutostilanteissa • pitämällä kehityskeskustelut säännöllisesti ja työskentelemällä kehityskeskusteluissa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi • ottamalla ristiriidat ja ongelmat ajoissa esille sekä käsittelemällä ne asianmukaisesti HUS:n ohjeita noudattaen • hyödyntämällä työolobarometrikyselyn ja riskien arvioinnin tuloksia tunnistamalla yksikkökohtaiset kehittämiskohteet ja laatimalla toimenpidesuunnitelmat • hyödyntämällä osaamiskartoituksia ja tunnistettuja osaamistarpeita koulutussuunnittelussa • järjestämällä suunnitelmallista perehdytystä • esimiestyön tukemisella, kuten työnohjauksella, sekä coaching- ja mentoritoiminnalla • esimies- ja johtamiskoulutuksella •henkilöstösuunnittelulla. 8 Turvallinen työympäristö Työnantajan, esimiesten ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan yhtenä tavoitteena on kehittää työpaikoista turvallisia. Riskien arvioinnin tukena on HUS:ssa käytössä positiivisia ennakoivia työturvallisuusmittareita sekä menetelmiä, joilla edistetään turvallisuuskulttuurin omaksumista työpaikoilla. Seurantamittareiden tuloksia hyödyntämällä on mahdollisuus kehittää työpaikoista turvallisempia. Turvallisista toimintavoista huolehtiminen on kaikkien työntekijöiden vastuulla. Toimintaohjeiden tunteminen, poikkeavien tilanteiden käsittely ja analysointi ovat tärkeitä osatekijöitä, joilla voidaan edistää tavoitteiden toteutumista ja ennalta ehkäistä poikkeavia tilanteita. Väkivalta- ja uhkatilanteiden sekä tapaturmien osalta HUS:ssa on tavoitteena nollatoleranssi. Ammattitautien ja työperäisten sairauksien ehkäisemiseksi on riskitekijöihin tärkeä puuttua ajoissa. Työergonomiaan osalta toistotyön, yksipuolisten työliikkeiden, raskaiden nosto- jen sekä huonojen työasentojen aiheuttamat riskitekijät on tärkeä kartoittaa. Henkilökunnalle järjestetään säännöllisesti koulutusta ja opastetaan vastuuhenkilöitä osallistumaan järjestettäviin koulutuksiin. Potilaan siirtoergonomiakoulutus vakiinnutetaan osaksi työntekijän perehdyttämistä hyödyntäen ergonomiakouluttajien asiantuntemusta. Työvälineiden hankinnoissa on huomioitava turvallisuutta edistävien toimintojen vaikutus. Turvallista työympäristöä edistetään toimintakauden aikana mm.* • kartoittamalla riskin arvioinnin avulla työpaikoilla esiintyviä riskitekijöitä ja korjaamalla esiintyviä puutteita • käyttämällä riskien arvioinnin tukena positiivisia eli ennakoivia havainnoin timittareita, kuten työturvallisuus kierrosta ja työturvallisuustehtävää • hyödyntämällä turvallisuusaudi tointia, turvallisuushavaintoja ja työturvallisuustuokioita • puuttumalla havaittuihin työympä ristön riskitekijöihin ja poistamalla mahdolliset altisteet • toimimalla sisäympäristöongelmien hallinnassa HUS:n sisäilmaohjeen ja Savuton sairaala -toimintaohjei den mukaisesti • hyödyntämällä eri asiantuntijoiden tuottamia arvioita ja tehtyjä raportte ja työturvallisuuden kehittämiseksi. www.hus.fi Hyvinvoiva työntekijä Työhyvinvointi on yksilön kokemus työnteon mielekkyydestä, työyhteisön ilmapiiristä, lähiesimiestyöstä ja johtamisesta. Työyhteisössä työhyvinvointiin vaikuttaa kokemus työn sujuvuudesta ja yhteisestä aikaansaamisen tunteesta. Työhyvinvointiin vaikuttavat lisäksi työn ulkopuoliset tekijät. Työhyvinvoinnin johtamiseen kuuluu, että työntekijän työkykyä heikentäviin tekijöihin puututaan jo varhaisessa vaiheessa. Työhyvinvointia ja työkykyä heikentävät tekijät on osattava tunnistaa riittävän ajoissa. Vastuu on työyhteisön jokaisella työntekijällä. Varsinainen huolehtimisvelvoite on esimiehellä, jonka on varhaisessa vaiheessa otettava häiriötekijät puheeksi ja toimittava määrätietoisesti tilanteen korjaamiseksi. Sairauspoissaoloja ja pitkään työstä poissa olevien tilannetta seuraamalla sekä aktiivisella työhön paluun tuella esimies voi vaikuttaa työntekijän ennenaikaiseen eläköitymiseen. Täten esimies omalta osaltaan myös vaikuttaa varhaiseläkemenoperusteisiin maksuihin. Työntekijän hyvinvointia tuetaan toimintakauden aikana mm. * • oikeudenmukaisella johtamisella ja kannustavalla esimiestyöllä • kehityskeskusteluilla ja mahdolli suudella vaikuttaa omaan työhön • hyödyntämällä työolobarometrin- ja riskienarvioinnin tuloksia • varhaisella työkyvyn tukemisella •terveystarkastuksilla •kuntoutuksilla • tukemalla jatkuvaa oppimista, täydennyskoulutusta ja työnkiertoa • huolehtimalla turvallisista, ergonomi sista ja sujuvista työ- ja toiminta tavoista sekä työaika-ergonomiasta • aktiivisella ja monipuolisella virkistys ja hyvinvointitoiminnalla tuetaan työstä palautumista. *Tutustu tarkemmin intrassa: henkilöstö / työhyvinvointi 9 Meidän e tehtävämm a on huolehti huslaisten . ter veydestä 10 HUS järjestää työterveyshuollon omana toimintanaan ja työterveyspalveluita tuottaa HUS-Työterveys -tulosalue. HUS osoittaa vuosittain HUS-Työterveyden käyttöön budjetin, jonka turvin tarjotaan tasapuoliset palvelut kaikille HUS:laisille. Työterveyspalveluita antavat työterveyshoitajat, työterveyslääkärit, työfysioterapeutit, työterveyspsykologit sekä työterveyssihteerit. TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Työterveyshuoltotoimintaa toteutetaan Työterveyshuoltolain ja -asetuksen, Hyvän työterveyshuoltokäytännön ja Kelan korvausohjeiden mukaisesti. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on työhyvinvointiohjelman liitteenä 2. HUS-Työterveys tekee yhteistyötä HUS:n johdon, tulosalueiden johdon, henkilöstöjohdon, esimiesten, työntekijöiden ja työsuojelun kanssa. Muita työterveyshuollon yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Keva, Kela, tapaturmavakuutusyhtiö, kuntoutuslaitokset, Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, aluehallintoviranomainen (AVI) ja Valvira. Työterveyspalveluita ovat: Lakisääteiset ennaltaehkäisevät työterveyshuoltopalvelut • Ennaltaehkäisevien työterveyspalveluiden (Kelan korvausluokka I) järjestäminen on työnantajalle pakollista lakisääteistä toimintaa. Näitä palveluita ovat esimerkiksi työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, työkykyä tukevat toimet ja kuntoutukseen ohjaaminen. • Työpaikkaselvityksiä tehdään sekä tulosalue- että työpaikkakohtaisesti, ja ne toteutetaan työpaikan, työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyönä. Tarvittaessa tehdään suunnattuja työpaikkakäyntejä mm. ergonomiaan, sisäilmaan tai muihin aiheisiin liittyen. • Terveystarkastus tehdään työsuhteen alussa kaikille työntekijöille. Työuran aikana lakisääteisiä terveystarkastuksia tehdään, mikäli työssä esiintyy altisteita (esim. melu, säteily, yötyö). Lisäksi terveystarkastukseen voi hakeutua, jos kokee siihen tarvetta. • Työntekijöiden työkykyä tuetaan esimiesten, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyönä. Työkykyongelmia ratkaistaan Työkyvyn tuki -ohjelman mukaisesti. Tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia eläköitymisiä sekä edistää työ- ja toimintakykyä koko työuran ajan. • Muita työterveystoiminnan muotoja yksilöasiakkaille ovat mm. kuntoutukseen ohjaaminen, biologisten altistumisten seuranta, rokotustoiminta (työn vaatimat rokotukset ja kausi-influenssarokotukset) sekä päihdehoitoon ohjaaminen. Työpaikkojen palveluita ovat lisäksi työyhteisötyö, ryhmämuotoinen ohjaus sekä työntekijöihin kohdistuvan ensiapuvalmiuden arviointi. Sairaanhoito Sairaanhoitopalveluiden (Kelan korvausluokka II) järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista. HUS tarjoaa työntekijöilleen työterveyshuoltopainotteista yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Sairaanhoidon painopistealueina ovat työhön tai työkykyyn pitkäaikaisesti liittyvät sairaudet. www.hus.fi 11 etin HUS intran hy vinvointi oaa siv usto tarj äheistä käy tännönl - ja hy vinvointi a. ter veystieto 12 Hyvinvointitoimintaa edistetään mm: • edistämällä käytäntöjä, jotka tutkitusti lisäävät työntekijöiden hyvinvointia mm. riittävä uni, liikunta, terveelliset ruokailu tottumukset ja mielen hyvinvointi • tarjoamalla mahdollisuuksia hyvinvointia edistävään toimintaan työn arjessa, kuten elpymisliikuntaa • kannustamalla hyvinvointisivuston yksilöllisellä terveysviestinnällä terveellisiin elämäntapoihin ja terveyskäyttäytymisen muutoksiin • tunnistamalla terveys- ja hyvinvointikyselyllä hyvinvoinnin kehitystarpeet. HYVINVOINTITOIMINTA Terveelliset elämäntavat ovat keskeisiä tekijöitä terveyden ja työkyvyn ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. HUS:ssa terveyttä edistävä hyvinvointitoiminta muodostuu yksilön omien tekojen lisäksi työntekijöiden erilaiset tarpeet huomioivasta hyvinvointia kehittävästä johtamisesta ja hyvinvointia kehittävästä työyhteisöstä. Suosimme menetelmiä, jotka perustuvat yhdessä työskentelyyn, kehittävät omatoimisuutta sekä lisäävät työn tuottavuutta ja työniloa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri kuuluu Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot -yhdistykseen ja on siten sitoutunut sisällyttämään päivittäiseen työkulttuuriinsa työntekijöiden terveyden edistämisen. Myös HUS:n tarjoaman virkistys- ja harrastustoiminnan kautta pyritään tukemaan työkyvyn säilymistä. HUS intranetin hyvinvointisivusto tarjoaa eri elämäntilanteisiin sopivaa ja käytännönläheistä hyvinvointi- ja terveystietoa. Sivustolla annetaan suosituksiin pohjautuvaa tietoa mm. monipuolisen liikunnan, mielen hyvinvoinnin ja terveellisen ruokavalion toteuttamiseksi. HUS:n työyhteisöliikunnan tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden liikuntatottumuksiin ja kannustaa henkilökuntaa sisällyttämään liikunnallinen tauko luonnolliseksi osaksi työpäivää. Säännöllistä liikuntatoimintaa järjestävät urheiluseurat, henkilöstö-yhwww.hus.fi distykset ja alueelliset työhyvinvointija virkistysryhmät (TyVi). Työyksiköitä kannustetaan luomaan mahdollisuuksia omatoimiseen terveyden edistämiseen mm. omatoimisen kuntotestauksen ja kuntokampanjoiden avulla. Terveelliset lounasateriat ovat vaikuttava keino ylläpitää henkilöstön terveyttä. Henkilöstöruokailusta vastaavan Raviolin ateriat perustuvat kansallisiin ravitsemussuosituksiin. Palautuminen työstä tapahtuu tauoilla ja vapaa-ajalla. Taukojen aikaista palautumista edistetään kehittämällä taukotilojen toimivuutta elvyttävinä ympäristöinä. Tärkeitä ovat lisäksi riittävä lepo ja uni sekä rentoutumisen taidot sekä vapaaajan laatu. Henkilökunnalla on käytössään Lylyisten virkistysalue Lohjalla sekä eri sairaanhoitoalueilla sijaitsevia virkistyspaikkoja. Pohjois- ja Keski-Suomessa on henkilöstölle tarjolla edulliseen hintaan vuokrattavia loma-asuntoja. Hyvinvointitoiminnan tuloksellisuutta seurataan sekä taloudellisella että laadullisella seurannalla. Tavoitteena on lisätä vuosittain HUS:n työyhteisöliikuntaa tuottavien tahojen toimintaan osallistumista viidellä prosentilla. Työyhteisöliikuntaa tuottavien tahojen asiakastyytyväisyyskyselyillä kartoitetaan henkilöstön liikuntatarpeita. Palautteiden avulla kehitetään paikallista liikuntatoimintaa. Ravioli seuraa sydänmerkkiaterioiden lukumäärää ruokalistasta. Kahden vuoden välein tehdään terveys ja hyvinvointikysely, jolla saadaan tietoa henkilökunnan terveystottumuksista ja hyvinvoinnista. Tietoa hyödynnetään tulosyksiköiden ennaltaehkäisevässä terveys- ja hyvinvointitoiminnan suunnittelussa ja seurannassa. 13 VASTUUT Työhyvinvointitoiminnasta vastaavat linjaorganisaation johto ja esimiehet osana työyksikön normaalia toimintaa. Jokainen työntekijä vastaa omista voimavaroistaan ja yhteistoiminnallisesti oman työyhteisönsä työhyvinvoinnista. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Työsuojelunäkökohtien huomioon ottaminen on osa hyvää johtamista ja ammattitaitoa sekä tärkeä osa laajempaa työhyvinvointitoimintaa. Muutostilanteissa työsuojelusta huolehditaan jo suunnitteluvaiheessa. Esimiehet ovat toimivaltuuksiensa mukaisessa vastuussa työyhteisönsä työsuojelusta ja tarvittaessa eteenpäin viemisessä linjaorganisaatiossa. Työsuojeluvastuu määräytyy sen mukaan, mikä asema kullakin on linjaorganisaatiossa. Ylimmän johdon vastuulla on strateginen hyvinvoinnin johtaminen, johon kuuluu mm. strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen, esimiestoiminta, työterveyshuolto ja henkilöstöetuudet. Ylimmällä johdolla on keskeinen merkitys yhteistoiminnan- ja muiden periaatteiden linjaamisessa lain ja asetusten edellyttämällä tavalla. Keskijohto vastaa mm. selkeästä tehtäväjaosta ja resurssien mitoituksesta, ohjeistaa ja määrittää toimintatavat työturvallisuustyöhön, suunnittelee ja toteuttaa riskien arviointien pohjalta tarvittavat toimenpiteet sekä huolehtii osaltaan yhteistoiminnan toteutumisesta. Lähiesimiehen vastuulla on mm. valvoa sovittujen toimintatapojen käyttämistä, päivittää vuosittain riskien arviointi, seurata oman työyhteisönsä hyvinvointia ja puuttua tarvittaessa häiriöihin viivytyksettä sekä huolehtia välittömän yhteistoiminnan toteutumisesta. Työntekijän vastuulla on mm. noudattaa annettuja ohjeita ja määräyksiä, ilmoittaa havaitsemistaan riskeistä, puut- teista ja vioista, osallistua välittömään yhteistoimintaan sekä huolehtia omasta työhyvinvoinnistaan. Työsuojeluyhteistyötä varten työsuojeluorganisaatioon nimetyt/valitut henkilöt toimivat linjaorganisaation tukena varmistamassa ja edistämässä työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työhyvinvointia. Työsuojelupäällikkö vastaa työsuojeluyhteistoiminnan toteutumisesta aluekohtaisesti. Työsuojeluvaltuutettu perehtyy oman alueensa työpaikkojen työolosuhteisiin ja tukee henkilökuntaa työsuojelun asiantuntijana. Työpaikan työsuojelupari osallistuu toiminnan ja työolosuhteiden suunnitteluun sekä tukee muuta henkilökuntaa mm. tiedon hankinnassa ja esitysten eteenpäin viemisessä. Työsuojelupäälliköiden ja työsuojeluvaltuutettujen ja -parien tehtävät ja yhteystiedot löydät intranetistä: henkilöstö / työhyvinvointi / työsuojelu 14 SEURANTA, ARVIOINTI JA VIESTINTÄ Henkilöstötoimikunta ja sen alainen HUS työsuojelujaosto, yhteistyötoimikunta ja -ryhmät sekä henkilöstöpäälliköiden ohjausryhmä (HR-ohjausryhmä) seuraavat ja arvioivat työhyvinvointiohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista ja suunnittelevat tarvittavia kehittämistoimenpiteitä. Henkilöstöjohto seuraa ja arvioi henkilöstökertomuksen laadinnan yhteydessä laajan työhyvinvointitoiminnan onnistumista. Arvioinnin yhteydessä tarkastellaan myös johtamisen, osaamisen ja henkilöstösuunnittelun kokonaistilannetta. TarkasteluPaikallista ajankohdaksi työhyvinvointiehdotetaan maaliskuun toimintaa seuloppuun mennessä pidettäviä työsuojeluraavat yhteisjaoston ja henkilöstötyötoimikuntoimikunnan nat/ryhmät. kokouksia. Seurannassa ja arvioinnissa tarkastellaan mm. • missä on onnistuttu ja saavutettu tavoitteet, ja mitkä tekijät ovat myötävaikuttaneet onnistumiseen • mitkä ovat asioita, joissa ei ole edistytty, ja miksi näin on käynyt • mitkä ovat johtopäätökset, ja miten työhyvinvointitoimintaa kehitetään, sekä onko painoalueet valittu oikein. Viestintä työhyvinvointiohjelmasta Työhyvinvointiohjelma esitellään ja käsitellään toimintakauden aikana mm.: • johtoryhmissä, henkilöstötoimikunnassa, HR-ohjausryhmässä, työsuojeluorganisaatiossa, esimiesvalmennuksissa • alueellisissa yhteistyötoimikunnissa ja -ryhmissä sekä työhyvinvointiryhmissä • työhyvinvointipäivillä ja muissa HUS-tasoisissa ja alueellisissa koulutus- ja ajankohtaistilaisuuksissa • HUSARIssa, intranetissa ja muissa sisäisissä tiedotusvälineissä. Liitteet: • Liite 1. Työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintasuunnitelma vuosille 2014–2017 • Liite 2. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille 2014–2017 (löytyvät intranetista henkilöstö / työhyvinvointi) Lähteet: HUS:n strategia 2012–2016 HUS-edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi, Valtuusto 19.10.2011, LIITE 2 • HUS:n strategian 2013–2016 toiminnallistaminen • HUS henkilöstöpoliittiset linjaukset (hyväksytty hallituksessa 7.10.2013) • Kevan Kaari-laskuri työkyvyttömyyskustannukset hallintaan 4.12.2012 • Juhani Tarkkonen, luentomateriaali 1.11.2010 Työhyvinvoinnin kannalta yleisjohdettu ja kokonaiskehitetty kuntaorganisaatio -aiheesta. Innosafe 2010. Keskeiset www-sivut: www.ttl.fi • www.kuntatyonantajat.fi • www.ek.fi • www.keva.fi • www.lahitapiola.fi • www.finlex.fi • www.edilex.fi Oheisaineisto: HUS:n ohjeet, ohjelmat, kyselyt ja selvitykset ja raportit • Työhyvinvointia johtamaan Henkilöstöjohtamisen hyvät käytännöt Kunta-alan strategisten hyvinvoinnin kehittämisohjelma KT Kuntatyönantajat 2011 Helsinki • KT henkilöstövoimavarojen arviointi. Suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen KT Kuntatyönantajat, 2013 Helsinki • Kuopion kaupungin työhyvinvointiohjelma 2012–2015 • Kajaanin kaupungin henkilöstöohjelma 2013–2016 • Johda työkykyä, pidennä työuria. EK:n työkykyjohtamisen malli • LähiTapiolan verkkokoulutus – Työkykyä johtamalla hyvinvointia ja tulosta 15 www.hus.fi Stenbäckinkatu 9 PL 100, 00029 HUS puh. 09 4711 • www.facebook.com/HUS.fi • twitter.com/HUS_uutisoi • www.linkedin.com/company/hospital-district-of-helsinki-and-uusimaa-hus• www.youtube.com/HUSvideot • www.issuu.com/husjulkaisut HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja koko maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti korkeatasoista. Tuotamme palveluja lähes 1,6 miljoonalle asukkaalle ja vastaamme määrättyjen erityisalojen sairaanhoidosta valtakunnallisesti. Vuosittain noin puoli miljoonaa potilasta saa hoitoa 22 sairaalassamme. HUS:n liikevaihto on yli 1,8 mrd. euroa ja palveluksessamme on lähes 22 000 ammattilaista. HUS on savuton. Kopio Niini, 2014
© Copyright 2025