Kutsu syyskokoukseen! s. 22 YSTEA – Yhdessä olemme vahvoja!
2/15 Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset ry JÄSENLEHTI YSTEA – Yhdessä olemme vahvoja! ässä numerossa mm. T 4 Kolme päivää ammatillista koulutusta 8 Lisääkö työnohjaus työhyvinvointia? 12 Vappu Työn Päivästä työpäiväksi!!!! Kutsu syyskokoukseen! s. 22 PÄÄKI R J O I T US YSTEA-lehti Julkaisija: Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset ry:n jäsenlehti YSTEA ry on Toimihenkilöliitto Erto ry:n jäsenyhdistys. www.ystea.fi, www.erto.fi YSTEA on myös Facebookissa. Mediakortti: http://www.ystea.fi/ajankohtaista/lehti/ mediakortti Päätoimittaja: Virva Ryynänen vt. puheenjohtaja YSTEA ry [email protected] p. 040 703 8035 Toimitussihteeri: Reijo Partanen lehtivastaava [email protected], p. 040 766 3753 Viestintätyöryhmä: Teuvo Kaartti pj, Soili Vivolin, Tarja Nieminen, Virva Ryynänen, Reijo Partanen Ulkoasu ja taitto: Vitale Ay, Taina Leino Painopaikka: KTMP | Ykkös-Offset, Vaasa ISSN-L 2242-573X ISSN 2242-573X (Painettu) ISSN 2242-5748 (Verkkolehti) Kannen kuva: Aku ja Majuri-kissa, kuva Päivi Leppänen Kiitos ja kumarrus, Pekka Laukkanen poistuu takavasemmalle YSTEA – Yhdessä olemme vahvoja Melkein kaikilla yhteisöillä on nykyään kirjatut arvot. Joskus arvot ovat niin yleisiä, että tulee mieleen, ovatko kirjatut arvot vain hienoja sanoja vai onko niitä oikeasti mietitty. Vaikka YSTEAn arvoissa on tutun kuuloisia ja ehkä joillakin muillakin yhdistyksillä esiintyviä arvoja, niitä on pohdittu ihan aidosti – porukalla ja perusteel lisesti. YSTEA – jäsentä varten YSTEAssa kiinnitetään tänä vuonna huomiota erityisesti jäsenlähtöisyyteen. YSTEAssa jäsenlähtöisyys tarkoittaa sitä, että koko toiminta lähtee jäsenten tarpeista, kaikilla sopimusaloilla, erilaisissa ammateissa ja eri puolilla Suomea. Kuuntelemme jäsenten ääntä ja otamme huomioon jäsenten ongelmat. Toimimme jäsenistöä koskevan tutkitun tai muuten todennetun tiedon pohjalta. Tämän vuoksi YSTEA ja liittomme ERTO kysyy jäsenten palautetta tarpeineen ja toiveineen säännöllisesti. YSTEA teki viime joulukuussa jäsenkyselyn, jonka vastausten pohjalta toimintaa suunnataan jäsenten toiveita kuunnellen. Vaikka YSTEAssa on Uudellamaalla selkeä jäsenkeskittymä, melkein 70 % jäsenistä on kuitenkin muualta kuin pääkaupunkiseudulta. Tämän vuoksi sääntömääräisiä kokouksia pidetään vaihdellen eri puolilla Suomea – kuitenkin kohtuullisen helposti saavutettavissa olevilla paikkakunnilla. YSTEAssa on tärkeää, että jäsenet pääsevät mukaan tärkeimpiin päätöksenteon paikkoihin. Seuraava tapaamisen ja vaikuttamisen paikka on 21.11.2015 Kuopiossa, jonne jäsenille korvataan matkakulut, jotta jokaiselle jäsenelle mahdollistetaan osallisuus päätöksentekoon. YSTEAn viestintä huomioi jäsenlähtöisyyden ja lähellä näkymisen myös tiedottamalla jäsenille monikanavaisesti. Jäsen saa tietoa postitse (lehden kautta), sähköpostilla sekä sähköisellä jäsenkirjeellä. Omatoimiset jäsenet voivat hakea tietoa nettisivujen kautta, jossa on ajankohtaisten uutisten lisäksi tapahtumia sekä tuhdimpaa työelämäfaktaa työehtosopimusasioiden ryydittämänä. Keveämpiä kuulumisia löytyy Facebookista YSTEAn sivuilta. Hyödynnä jäsenenä vaikka kaikkia kanavia! YSTEA – yhdessä olemme vahvoja Tämän YSTEA-lehden teemana on yhteisöllisyys. Yhteisöllisyys on se perusta, miksi toimimme järjestäytyneinä ja yhdistyksenä. Ammattiyhdistyksen yksi olemassaolon syy on yksinkertaisesti, että yhteisvoima on vaikuttavampaa kuin yksin tekeminen. On kannattavampaa tehdä yhdessä työehtosopimuksia kuin jokaisen neuvotella niistä yksin. Se on myös tehokkaampaa. Ajatella, jos jokainen neuvottelisi ihan jokaisen työehtonsa yksityiskohdan työnantajansa kanssa erikseen: mitä ajanhukkaa se olisikaan? Yhteisvoimin neuvotellen olemme saaneet viisipäiväisen työviikon ja kahdeksantuntisen työpäivän. Nyt nekin ovat uhattuna. Sata vuotta työelämässä ja työehdoissa taaksepäin palaaminen on varmaan todennäköisempää, jos emme yhdessä siihen puutu. Työehtosopimusten yleissitovuus voi joskus olla myös YSTEAn aloilla uhattuna. Työehtosopimuksia pääsee neuvottelemaan vain, jos alan yhdistyksessä on tarpeeksi jäseniä – siksi jäsenten yhteisö ja sitoutuminen eli itse jäsenyys on entistäkin merkityksellisempää. Jäsenenä voimme vaikuttaa – myös siihen, joudummeko mahdollisen uuden kiristyvän työlainsäädännön vuoksi tekemään työtä entistä heikommin ehdoin, vai onko meillä myös tulevaisuudessa työehtosopimukset, joita alallamme on nouda tettava. Puheenjohtajamme Pekka Laukkanen otti työelämässä uusia haasteita vastaan ja tämän vuoksi joutui luopumaan loppuvuodeksi puheenjohtajan tehtävästään. Vaikka Pekan komennus on toivottavasti väliaikainen, kaipaamme jo nyt Pekan nuorekasta ja aurinkoinen olemusta. Tällaisissa tilanteissa yhteisöllisyys on myös tarpeen. Yhdessä YSTEAn porukalla toimien onnistumme tässäkin nivelkohdassa, kun hallitus vt. puheenjohtajan kanssa luotsaa toimintaa eteenpäin loppuvuoden ajan. YSTEAn hallituksen jäsenet löytyvät nettisivuilta www.ystea.fi, olet aina tervetullut yhteydenottosi kera, asian kanssa tai muuten vain, vaikka ilman asiaakin. Vt. puheenjohtajana olen mielelläni käytettävissäsi, YSTEAn jäsen! Tapaamisiin Kuopiossa 21.11.2015! Virva Ryynänen Hyvät ystealaiset ystävät, on aika kiittää ja kumartaa kuluneista vuosista. Olen siirtynyt 1.9.2015 alkaen työloman myötä töihin ammattiliittomaailman pyörteisiin vuoden ajaksi ja samalla eronnut kaikista ERTOn ja YSTEAn luottamustehtävistä. Haikeus ja kiitollisuus ovat sanoja, jotka kuvastavat parhaiten tunnelmiani tällä hetkellä. Lähes kymmenen vuotta mukana YSTEAn hallituksen toiminnassa on opettanut paljon ammattiyhdistys toiminnasta ja edunvalvonnasta, antanut kokemusta kentän tarpeista ja odotuksista ammattiliittotoiminnalle sekä kirkastanut kuvaa työelämän todellisuudesta, jossa eletään tällä hetkellä. Uusia tuttavuuksia, kokemuksia ja ihmissuhteita on kertynyt takataskuun runsaasti. Samalla näköalapaikka YSTEAn puheenjohtajana on osoittanut, kuinka toimintaympäristö niin sosiaalialan järjestöissä, terveyspalveluissa kuin kokonai suudessaan yksityisellä sosiaali- ja terveysalalla on muutoksessa. Suomeen on viime kuukausina saapunut tuhansia turvapaikanhakijoita. Tämä on herättänyt ihmisten keskuudessa runsaasti erilaisia, ristiriitaisia tunteita. Suuri joukko ihmisiä on lähtenyt mukaan auttamisen ketjuun: he ovat lahjoittaneet tavara-apua, tulleet mukaan vapaaehtoistoimintaan ja vaikuttaneet monin eri tavoin suomalaisessa yhteiskunnassa. Tilanne on toisaalta herättänyt myös huolta ja pelkoakin. Järjestöt tarjoavat monenlaisia tapoja toimia esimerkiksi vapaaehtoisena. Tule mukaan välittämään ja vaikuttamaan sekä päättäjiin että kansalaisiin. Vaaditaan yhdessä päättäjiltämme inhimillisesti kestäviäpäätöksiä ja roh keutta vastata maailman meille heittämään haasteeseen. Mukaan auttamisen talkoisiin voi liittyä jokainen, joka jo toimii kodeistaan paenneiden puolesta sekä jokainen, joka vasta pohtii mitä tehdä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyväksi. Julkisuudessa esiintyvien poliitikkojen ja muiden vaikuttajien esimerkit ohjaavat keskustelua. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilän ja Suomen Pankin pää johtaja Erkki Liikasen taannoiset avaukset näyttävät vaihtoehtoja auttamiseen. Toivon, että sinäkin olet mukana rakentamassa kaikille yhteistä Suomea. Muistathan, että pienetkin konkreettiset teot ja puheet edistävät sopuisaa yhteiseloa meidän ja tänne saapuvien kesken. Arnold Schwarzeneggeriä lainatakseni: ”I’ll be back”. Ihanaa ja aurinkoista syksyn jatkoa, mukavaa talven odottelua sekä sydänlämpöiset kiitokset kuluneista vuosista! Pekka, YSTEAn väistyvä puheenjohtaja (kuvassa vasemmalla) Kaikkialla maailmassa kansalaiset ja viranomaiset auttavat ihmisiä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa äärimmäisessä hädässä. Kansainväliset sopimukset sitouttavat valtioita – myös Suomea. Jokainen meistä löytää oman tapansa auttaa. Ystea 2/2015 - 3 KOLME PÄIVÄÄ AMMATILLISTA KOULUTUSTA K uka saa ja kenelle annetaan, kysyi Leevi laulussaan vuosia sitten. Työnantajan maksama koulutus tuntuu jonkun työntekijäryhmän osalta olevan itsestään selvyys, jonkun kohdalla saavuttamaton etu, joillekin pakkopullaa joka häiritsee työntekoa. Työnantajan velvollisuudesta huolehtia työntekijän koulutuksesta ja työhön perehdyttämisestä säädetään työsopimuslaissa. Sen mukaan työnantajan velvollisuus on pitää huolta siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää 4 - Ystea 2/2015 työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Työnantajan on myös pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi. Kesäkuun puolivälissä jatkoa saaneeseen työllisyys- ja kasvusopimukseen sisällytetty ammatillisen osaamisen kehittäminen toi mukanaan kokonaisen lakipaketin, joka astui voimaan 1.1.2014. Tämä lakipaketti oli silloin valtion kädenojennus neuvotteluosapuolille, mutta mitä työpaikoilla tästä tiedetään? Vuodelta 2014 koulutusvähennystä verotuksessa tai koulutuskorvausta Työttömyysvakuutusrahaston (TVR) kautta haki vain pieni osa työnantajista, mikä toivottavasti ei tarkoita ammatillisen koulutuksen tarjonnan vähäisyyttä työpaikoilla. Koulutuskorvauksen edellytyksinä olevien suunnitelmien laatiminen tuntuu helposti vain lisäävän henkilöstöhallinnon työtä, eikä sen taloudellistakaan etua oikein hahmota, onhan työnantaja jo ennen tätä muutosta saanut vähentää koulutuksesta aiheutuneet kustannukset kirjanpidossaan eikä tähän vähennysoikeuteen tullut muutoksia. Lakiuudistus ei myöskään määrää työnantajille velvollisuutta kouluttaa henkilöstöään eikä toisaalta takaa työntekijöille subjektiivista oikeutta koulutukseen. Lakipaketista on saatavissa paljon tietoa mm. STTK:n, Verohallinnon ja TVR:n sivuilla, mutta tiivistelmänä voi todeta, että YSTEAn neuvottelemilla sopimusaloilla työnantajien velvoitteet ja tuen saamiseksi tarvittavat toimenpiteet riippuvat selkeimmin työntekijämäärästä: yhteistoimintalakia on velvollinen noudattamaan säännöllisesti yli 20 työntekijää työllistävä yritys, yhdistys tai säätiö riippumatta siitä, onko toiminta elinkeinotuloveron alaista tai ei. YTlaki velvoittaa työnantajan laatimaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelman, ja tämän koulutussuunnitelman laatiminen on edellytys koulutuskorvauksen saamiselle myös YT-lain ulkopuolelle jäävällä, alle 20 työntekijän työnantajalla. YT-lakia noudattavalla työpaikalla työnantaja ilmoittaa henkilöstön edustajille yt-menettelyn aloittamisesta henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseksi, samalla työnantajan tulee antaa HEDeille työnantajalla jo olevat, asiaa koskevat tiedot. Aloite on annettava hyvissä ajoin, jotta henkilöstöryhmien edustajat ehtivät valmistautua ja käsitellä asiaa keskenään. Mikäli työnantaja ei tee aloitetta, voi henkilöstön edustaja pyytää neuvottelujen aloittamista. Työnantaja on silloin velvollinen käynnistämään neuvottelut mahdollisimman pian tai perustelemaan kirjallisesti miksi neuvotteluja ei pidetä tarpeellisina. YT-lain edellyttämän henkilöstöja koulutussuunnitelman kokoaminen voidaan aloittaa henkilöstökyselyllä, jossa selvitetään henkilöstön toiveet, tarpeet ja mielipiteet mm. koulutuksista sekä työtehtävien järjestämisestä ja työaikajärjestelyistä. Lisäksi on syytä tarkastaa työsuhde- ja koulutustiedot työntekijäkohtaisesti, samoin kokemuksen ja omaehtoisen opiskelun tuottamat taidot sekä selvittää työntekijöiden oma näkemys työtilanteistaan ja koulutustarpeistaan. Työmarkkinajärjestöt ovat yhdessä laatineet suunnitelmamallin, jonka voi ladata STTK:n sivuilta (linkki jutun lopussa). Jos työnantaja haluaa hakea koulutuskorvausta tai koulutusvähennystä, on laadittava koulutussuunnitelma, joka sisältää arvion koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta, ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja muutosten syistä sekä tehtyyn arviointiin perustuva suunnitelma koulutuksista henkilöstöryhmittäin tai muulla sopivalla tavalla ryhmiteltynä. Suunnitelmassa on lisäksi käsiteltävä ne periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään ikääntyneiden ja työkyvyttömyysuhan alaisten työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta. Periaatteiden käsittelyssä huomioidaan, kuinka monta tällaista työntekijää on tai ennakoidaan tulevaisuudessa työpaikalla olevan. Suunnitelmasta on selvittävä toteutettavat toimenpiteet ja niiden seuranta. Koko lakipaketin päämäärä on tukea suunnitelmallisesti osaamisen kehittämistä työpaikoilla ja kannustaa kaikkia työnantajia vahvistamaan koko henkilöstönsä osaamista. Sopimuksen henki siis on työntekijän osaamisen kehittäminen sekä nykyi- sissä että mahdollisissa tulevissa tehtävissä sen hetkisen työnantajan palveluksessa. Mikäli tarvetta palvelu- tai tuotantorakenteen muutoksiin tulee, varmennetaan ammattitaitoisen henkilöstön mukanaolo muutostilanteessa. Samalla henkilöstön pitkän aikavälin työllistymismahdollisuudet parantuvat. Millainen sitten on lain velvoittama henkilöstösuunnitelma? Henkilöstösuunnitelmasta ja koulutustavoitteista tulee käydä ilmi yrityksen koko huomioon ottaen ainakin: 1) yrityksen henkilöstön rakenne ja määrä sekä arvio niiden kehittymisestä; 2) periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä; 3) arvio työntekijöiden ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuvat vuosittaiset koulutustavoitteet henkilöstöryhmittäin; sekä 4) 1–3 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien ja tavoitteiden toteutumisen seurantamenettelyt. Henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa on huomioitava keinot, joilla työntekijät voisivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää sekä ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeet. Tämä on tarpeellista jotta ikääntyvät pysyisivät pitempään työelämässä ja koska heidän osaamisensa pohjautuu nuorempia työntekijöitä useammin työssä opittuun. Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20 mutta vähemmän Ystea 2/2015 - 5 kuin 30, voidaan henkilöstöryhmän tai -ryhmien edustajien kanssa sopia, että edellä mainitut asiat käsitellään yrityksen koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa. Henkilöstösuunnitelmasta ja koulutustavoitteista tulee käydä ilmi myös edellä tarkoitettujen kysymysten toteutumisen seurantamenettelyt. Vuosittaista suunnitelmaa käsiteltäessä on samalla käsiteltävä ne tavat, joilla suunnitelmia ja tavoitteita seurataan. Edellisen vuoden tavoitteiden toteutumisen seuranta on osa henkilöstösuunnitelman laatimisprosessia. Henkilöstösuunnitelman sisältö ja laajuus voivat vaihdella työnantajayhteisön koon mukaan. Pienessä yrityksessä tai yhdistyksessä, jossa ei ole erityistä asiantuntemusta henkilöstöasioiden hoidossa, laadittavalta henkilöstösuunnitelmalta ja koulutustavoitteilta ei edellytetä samanlaista laajuutta kuin suuremmilta työnantajilta. Jos työnantaja irtisanoo työntekijöitä taloudellisin tai tuotannollisin perustein, on henkilöstösuunnitelmaan ja koulutustavoitteisiin tehtävä tarvittavat muutokset irtisanomisia koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä. Koko henkilöstöä koskevan koulutussuunnitelman pitää olla laadittu ennen 6 - Ystea 2/2015 kuin koulutukset aloitetaan, mutta siihen ei tarvitse kirjata koulutuksia yksityiskohtaisesti, vaan esimerkiksi yleinen kuvaus koulutuksista henkilöryhmittäin tai osastoittain riittää. Suunnitelman päivittäminen toimintavuoden aikana on sallittu. Koulutuksen tulee tapahtua työtekijän työaikana, sillä loma- tai vapaa-aikana tapahtunut koulutus ei oikeuta koulutusvähennykseen. Mikäli työntekijä estyy osallistumasta koulutukseen sairauden vuoksi, koulutusvähennystä ei saa. Myös palkkatuella työllistettyjen työntekijöiden koulutukset jäävät korvauksen ulkopuolelle. Määräaikaisen tai osa-aikatyötä tekevän työntekijän käymät koulutukset oikeuttavat korvaukseen. Tavanomainen perehdytys tai työnopastus työtehtäviin tai työvälineiden käyttöön ei oikeuta korvaukseen, mutta esim. uuden ohjelmiston käyttöönottokoulutus, työhyvinvointikoulutus tai uuteen tehtävään kouluttaminen oikeuttavat korvaukseen. Koulutuksen voi järjestää oma työnantaja tai ulkopuolinen taho. Koulutus voi olla osa työntekijän perus- tai jatkotutkintoa tai koulutuksen tarkoitus voi olla sellaisen lakisääteisen luvan tai todistuksen saaminen, jota työssä tarvitaan. Koulutuskorvauksen/-vähennyksen saa enintään kolmelta päivältä työntekijää kohden kalenterivuodessa. Koulutuksen on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään tunti eli 60 minuuttia, ja korvausta saa kokonaisilta kuuden koulutusjakson päiviltä. Koulutus voi kuitenkin jakautua useammalle päivälle, kunhan yksi jakso on 60 minuuttia. Lyhyet tauot ovat sallittuja, mutta ruokataukoa ei lasketa mukaan koulutukseen. Jos kurssipäivä on klo 9–15 ja se sisältää tunnin lounastauon, se sisältää enintään viisi tuntia koulutusta. Työnantaja seuraa koulutussuunnitelman toteutumista kunkin työntekijän osalta kirjallisesti laadittavassa selvityksessä, jossa mainitaan, mihin koulutussuunnitelman kohtaan koulutus sisältyy. Koulutuksen kesto ja perustiedot, esim. kurssiohjelma, on liitettävä selvitykseen. Korvauksen määrä lasketaan seuraavasti: Ei-verovelvollisen työnantajan koulutuskorvaus = keskimääräinen päiväpalkka x koulutuspäivien lukumäärä x 10 %. Työnantaja hakee koulutuskorvausta Työttömyysvakuutusrahastolta työttömyysvakuutusmaksun palkkasummailmoituksen yhteydessä kalenterivuodelta sitä seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Koulutuskorvaus vähennetään työnantajalle määrätystä vakuutusmaksusta (linkki toimintaohjeeseen jutun lopussa). Yrityksen koulutusvähennys = (keskimääräinen päiväpalkka x koulutuspäivien lukumäärä): 2 Laskennallisen lisävähennyksen määrä on siten puolet koulutuspäivien laskennallisista palkkakustannuksista. Koulutusvähennystä vaaditaan vero ilmoituksen antamisen yhteydessä. Elinkeinotoiminnan koulutusvähennystä vaaditaan lomakkeella 79 ja maatalouden koulutusvähennystä lomak- keella 79A. Koulutusvähennyksen perusteista laadittuja työntekijä kohtaisia selvityksiä ja koulutussuunnitelmaa ei tarvitse liittää vero ilmoitukseen. Verohallinto pyytää niitä tarvittaessa (linkki jutun lopussa). Vaikka laskentakaavat eri yhteisömuodoilla poikkeavat toisistaan, on koulutuskorvauksen ja -vähennyksen nettovaikutus työnantajalle saman suuruinen etuus. Keskimääräinen päiväpalkka = (työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma: keskimääräinen työntekijämäärä): 200 Mikäli työnantajan verovuosi ei ole 12 kk, suhteutetaan jakaja 200 vastaamaan verovuoden pituutta, esim. 15 kk:n tilikausi 200:12 x 15 = 250. Päiväpalkan jakaja 200 vuoden 158 arkipäivän sijaan korottaa palkka summaa noin 25 %, mikä vastaa keskimääräisesti työnantajan maksamia palkan sivukuluja. Keskimääräinen työntekijämäärä = työnantajan teettämien henkilötyövuosien summa, esim. kolme kokoaikaista, yksi 50 % työaikaa tekevä ja 6 kk:n määräaikainen, kokoaikainen työntekijä kalenterivuodessa on 3 + 0,5 + 0,5 = 4 henkilötyövuotta. LINKKEJÄ Henkilöstösuunnitelman malli: http://www.sttk.fi/files/tyomarkkina jarjestojen-yhteinen-malli-henkilosto-jakoulutussuunnitelman-laatimiseksi/ Koulutussuunnitelman malli pienelle yritykselle: www.etera.fi/haku/ Koulutussuunnitelmalomake Verohallinnon ohje: http://verohallinto.fi/fi/FI/Syventavat_ veroohjeet/Elinkeinoverotus/Tyonantajan_ koulutusvahennys/ Työttömyysvakuutusrahaston ohje: http://www.tvr.fi/fi/koulutuskorvaus/ LÄHTEET www.sttk.fi www.etera.fi www.verohallinto.fi www.tvr.f teksti SOILI VIVOLIN Esimerkki 1: Valmisruokia valmistavan yrityksen työntekijä Antti on siirtymässä uusiin tehtäviin – tuotantolinjalta asiakaspalveluun. Antti käy yrityksen järjestämän viisipäiväisen kurssin ”viikossa asiakaspalvelijaksi”. Kurssin ajalta Antille maksetaan palkkaa. Lisäksi Antti saa vielä ensimmäisen työpäivän ajan opastusta yrityksen puhelu ohjelman käyttöön ja kuuntelee muiden asiakaspalvelussa työskentelevien puheluita. Asiakaspalvelutyöhön valmistava kurssi on koulutusvähennykseen oikeuttavaa koulutusta, jonka perusteella yritys voi hakea koulutusvähennystä kolmelta päivältä. Ensimmäisen työpäivän koulutus on perehdyttämistä ja työnopastusta, joiden perusteella koulutusvähennystä ei saa. Esimerkki 2: Yrityksessä uudistetaan tietojärjestelmä, jota työntekijät käyttävät työssään. Koko henkilökunta koulutetaan käyttämään uutta tietojärjestelmää. Työnantaja voi vaatia koulutusvähennystä tietojärjestelmäkoulutuksen perusteella. Esimerkki 3: Yritys järjestää asiakaspalvelussa työskenteleville työntekijöilleen englannin kielen kurssin. Kurssi pidetään kerran viikossa, kaksi tuntia kerrallaan, kymmenen viikon ajan. Koulutus kestää yhteensä 20 tuntia, joten yritys saa koulutusvähennyksen kolmelta koulutuspäivältä (3 x 6 tuntia, yhteensä 18 tuntia) koulutukseen Esimerkki 4: Yrityksessä työskentelevät Mari, Niko ja Raija ovat osallistuneet yrityksen järjestämään koulutukseen. Mari on ollut koulutuksessa 8 tuntia, Niko 19 tuntia ja Raija 3 tuntia. Yritys voi vaatia koulutusvähennystä yhteensä neljältä päivältä: Marin koulutuksen osalta yhdeltä päivältä ja Nikon koulutuksen osalta kolmelta päivältä. Raijan koulutuksen perusteella koulutusvähennystä ei voi vaatia, koska koulutuspäivän kuuden tunnin vähimmäisvaatimus ei täyty. Esimerkki 5: Työnantajan palveluksessa työskentelee 55 koko aikaista työntekijää. Kaikki ovat osallistuneet yhteen koko päivän kestävään koulutukseen, jota oli yhteensä 6 tuntia. Yrityksen 8 esimiestä osallistuvat lisäksi kolme päivää kestävälle esimieskurssille. Asiakaspalvelussa työskentelevät 10 henkilöä osallistuvat 10 viikon ajan ruotsin kielen kurssille, joka kestää tunnin kerrallaan. Yhteensä ruotsin opetusta on 10 tuntia. Kaikki koulutus perustuu yrityksessä laadittuun koulutussuunnitelmaan. Esimiehet, 8 henkilöä, ovat osallistuneet kolmen päivän esimieskoulutukseen sekä kaikille yhteiseen yhden päivän kestäneeseen koulutukseen, eli yhteensä heillä on ollut 4 päivää koulutusta. Koulutusvähennystä voi vaatia vain 3 päivältä työntekijää kohti, joten esimiesten koulutuksen perusteella koulutusvähennystä voi vaatia yhteensä 24 päivältä (3 x 8). Asiakaspalvelussa työskentelevien 10 henkilön koulutuksen perusteella koulutusvähennystä voi vaatia 2 päivältä työntekijää kohden, yhteensä 20 päivältä. Kielikoulutuksesta tulee yksi kokonainen koulutuspäivä eli 6 tuntia. Lisäksi asiakaspalvelijat ovat osallistuneet kaikille yhteiseen koko päivän koulutukseen. Lähde: Verohallinnon ohje Ystea 2/2015 - 7 TARJA MUTELI LEO TURUNEN Viimeinen tango Lisääkö työnohjaus työhyvinvointia? Sain keväällä kutsun tulla YSTEAn kevätkokoukseen puhumaan aiheesta Lisääkö työnohjaus työ hyvinvointia. Voisin oman kokemukseni perusteella vastata lyhyesti: Kyllä, mutta se ei riittäne kuulijalle tai lukijalle, joka ei ehkä ole koskaan ollut mukana työnohjauksessa ja saanut omaa kokemusta sen merkityksestä. Ennen merkityksen arviointia tulee ensin miettiä, mitä työhyvinvointi on ja kenellä siitä on vastuu? Ensi sijaisesti vastuu on työnantajalla, jolla on lakisääteisiä tehtäviä, mitkä vaikuttavat työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin peruspilareina voisi maininta esim. kuuntelun, avoimuuden, luottamuksen, toimivat rakenteet (esim. kokoukset, kehityskeskustelut, palautteen antotavat), joiden rakentamisessa on tärkeä rooli työnantajan lisäksi luottamusmiehillä, työsuojeluhenkilöstöllä sekä kaikilla työntekijöillä ilman erillistä muuta roolia. Työnohjaus saapui Suomeen 1950-luvulla sielunhoito- ja sosiaalityön tueksi. Aluksi se oli enemmän yksilöohjausta muuttuen vähitellen ryhmien ja työyhteisöjen ohjaukseksi. Linjamuutosta havaittiin 1970luvulla, jolloin ”työnohjausjutustelu” muuttui jäsentyneeseen, teoreettisesti perusteltavaan dialogiin ohjaajan ja ohjattavien välille. Sille asetettiin tavoitteet ja siihen varattiin työ yhteisöissä resursseja. Tällä vuosi tuhannella työnohjausta ajatellaan aiempaa enemmän prosessina. 8 - Ystea 2/2015 Mitä on työnohjaus? Työnohjaus on työn kehittämistä ja arviointia niin, että arvioinnin kohteena on työ. Se on oppimisprosessi, jossa ohjattavat tutkivat työtään ja oivaltavat omaa työtään uudella tavalla. Työnohjauksessa autetaan ohjattavia etsimään vaihtoehtoisia näkökulmia ymmärtää työtään, vahvistaa perustehtävän toteutumista ja auttaa löytämään tarkoituksenmukaisia tapoja toimia oman työn erilaisissa tilanteissa. Työnohjauksen sisältö voidaan jakaa neljään osaan. Ohjauksessa tarkastellaan: – työntekijän suhdetta itseensä ja itsensä johtamiseen – työntekijän suhdetta omaan työhönsä – työntekijän suhdetta työyhteisöönsä ja työyhteisön toimivuutta – työntekijän/yhteisön suhdetta koko organisaatioon ja/tai ulkopuoliseen maailmaan Työnohjauksen lähellä olevia toimintoja ovat koulutus, konsultointi, mentorointi, valmennus ja terapia, joilla kaikilla on kuitenkin erottavat tekijät työnohjauksesta. Työnohjaus ei myöskään ole työuupumuksen hoitoa, mutta se voi toimia ennaltaehkäisevästi. Se ei ole myöskään työyhteisön kantava rakenne, vaan täydentävä, joka ei kilpaile perusrakenteiden kanssa. Miten työnohjaus voi lisätä työhyvinvointia? Työtä käsitellessä yhdessä työnohjauksessa syntyy yhteinen työnäky, jolloin ristiriidat vähenevät ja kapasiteettia vapautuu työntekoon. Työryhmän vääristymiä voidaan saada hallintaan tai päästä eroon, koska turha asioiden vellominen vie kapasiteettia ja vähentää siten työhyvinvointia. Ohjauksessa voidaan löytää perustehtäviä tukevia rakenteita. Työtä tutkiessa tiedostamattomasta tulee tiedostettua, joka auttaa tajuamaan ilmiöitä, asiakkaita, syitä, jotka pitää ilmiöitä yllä. Prosessien ohjauksen kautta voidaan löytää uutta näkyä työhön ja siten saada työtyydytyksen tunnetta. Ohjauksessa pystytään reflektoimaan, joka on vapauttavaa ja asiat neutralisoituvat. Asioiden läpityöskentely vapauttaa. Ohjauksessa voidaan löytää erilaisia vasteita, joita asiakas tai joku muu herättää. Toimiva työnohjaus voi ”tuoda valoa” näillä eri tavoilla ja siten lisätä työhyvinvoinnin tunnetta. Työnohjauksessa koettuja oivalluksia voi pitää voimaannuttavina ja työhyvinvointia parantavana. Tällöin saattaa kokea uudenlaisen lähestymis tavan vanhaan työhönsä. Ennen valaistumistaan munkki huokaa: pilkon puita, kannan vettä kaivosta! Valaistumisensa jälkeen munkki riemuitsee: pilkon puita, kannan vettä kaivosta. N iinpä on aika tullut jättää jäähyväiset pitkäaikaiselle työpaikalle. 34 työvuotta tuli juuri täyteen. Työ on ollut mielekästä. Sitä on ollut hauska tehdä. Se on tarjonnut paljon ammatillisuutta ja ajattelua. Työkaverit ovat olleet työn suola ja siksi työhön on ollut mukava astella jokainen aamu. Asiakkaat ovat antaneet vielä enemmän. Vaikka asiat ovat olleet todella vaikeita ja raskaita, eteneviä vaikeita sairauksia ja kuolemaakin, ovat yhdessä pähkäilyt auttaneet. Useimmiten on jäänyt molemminpuolinen tunne, että jotain arvokasta on saavutettu. Meille järjestöissä toimiville juuri nyt on monelle käynyt näin. Raha-automaattiyhdistys vetäisi hihnat kireälle ja ensin tuli lomautuksia, sitten irti sanomisia. Monet järjestötyöntekijät saivat huomata, että pitkäksi ja kapeaksi uskottu leipä olikin pettua. Lähtö tuli, ja jäljelle jäi ohut eläkeputki, jonka päässä häämöttää piskuinen eläke. Vanhat järjestöt eivät ole muodikkaita suorittajia ja uudet tuulet ja bisnekset puhaltavat hyvän tekijöissä. Talousmaailma ajoi sosiaalisuuden edelle ja suoritteet, tulokset, katteet ja voitot ohittivat ihmiset. Kävin eräässä Suomen isoimmassa kuntoutuslaitoksessa. Työntekijöiden kertomus oli seuraavanlainen yt-neuvottelujen alkaessa: Tykki- ja Aslak-kuntoutukset lopetetaan. Aura-kuntoutus, johon on satsattu miljoonia, pannaan jätesankoon ja haudataan. Seuraus on satojen korkeasti koulutettujen työttömyys. Kela, siis valtio, rikkoi kaikki sopimukset ja sopimuskäytännöt. Kuntoutus loppui kesken sopimuskauden. Ministeri Rehula olisi halunnut jatkaa kuntoutusta päätösten loppumiseen saakka ja jopa sopimuskauden loppuun, mutta ministeri Mäntylä ei tähän suostunut, vaan kaikki täytyi lopettaa kertaheitolla, siis ei edes myönnettyjä kuntoutuksia saanut järjestää. Työntekijöiden mukaan saatu säästö on monikymmenkertaisesti pienempi kuin mitä ökyautojen autoveron huojennus on. Siis arvonsa on kullakin. Agendalla on ollut työn pidentäminen. Itse ihmettelen, kuinka uraa voidaan pidentää, jos työpaikkoja ei ole. Työuran pidentämisen sana helinä ja todellisen työn jatkamisen välillä on pitkä ja ammottava kuilu. Kesäaikana oli kovasti esillä työajan pidentä minen myös päivittäin ja viikoittain. Itselläni se tapahtui 1990 luvulla. Silloin päivittäinen työaika piteni ja järjestöissä mm. kesätyöaika lopetettiin. Eläkeikä nousi asteittain monilla vuosilla, itselläni noin 3 vuotta. Omalla työpaikallani oli neuvottelemassa ERTOn silloinen lakihenkilö Lehto. Hän puuskahti neuvotteluvaiheessa, ettei tässä muu auta nyt kuin yleislakko. Annoimme periksi. Tutuilta kuulostivat nykyisetkin neuvottelut. Periksi antaa vain se heikompi osapuoli. Kun kirjoitan tätä, keskustelee työehdoista Veronmaksajien Keskusliiton Lehtinen ja perhe yritysten liiton toiminnanjohtaja Mörttinen. Vuorosanat voi arvata. Työnantajille helpotuksia ja progressiivinen vero alas. Ei ole helpompaa toisellakaan kanavalla, kun Aktian ja OP:n ekonomistit keskustelevat taloudesta. Tuntuu olevan sama vaiva. Eipä ole helppoa rikkailla Suomessakaan tv:n mukaan. Kyllä meidän nyt on uhrau duttava. Suomen Pankin entisen pääjohtajan Hämäläisen mukaan suomalaiset yritykset palkkaavat ulkomaille enemmän henkilöitä kuin kotimaahan. Näin vaikka kustannustaso olisivat korkeampia siellä muualla. Saa nähdä, milloin järjestöt keksivät siirtää toimintonsa muihin maihin. ERTO jatkaa toimintaansa ja minä ERTOssa. Paljon sekin antoi vuosien saatossa kolme kymmentävuotiaan jäsenyyden aikana. Työ huonekunta, yhdistys, työttömyyskassa, kesä päivät, kokoukset kaikki muistoissa. Hyvät neuvot ja ohjeet sain lakimiehiltä erotilanteessakin. Kiitos niistä. Neuvotteluasema on eri, kun takana seisoo luottamusmies ja kolme lakimiestä. Jos työ on ollut elämän suola, niin kyllä ay-liike on ollut elämän letut ja lakkahillo. Ystea 2/2015 - 9 INFO KAMPANJAOPAS Ilmoita ERTOon, jos olet vailla palkkatuloa Naisten palkkapäivä 2015 Mistä on kyse? Naisten palkkapäivää vietetään syksyllä 2015, loka–marraskuun vaihteessa. Päivän idea perustuu naisten ja miesten vuosipalkkojen väliseen eroon, joka lasketaan Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin perusteella. Vuoden 2015 naisten palkkapäivän tarkka päivämäärä selviää elokuun lopussa, kun Tilastokeskus julkaisee vuoden 2. neljänneksen ansio tilaston. Naisten palkkapäivän vietolla STTK haluaa konkretisoida sukupuolten välisen palkkaeron kehitystä. Tämä työelämän tasa-arvo-ongelma on osoittautunut erittäin sitkeäksi, sillä palkkaero laahaa lähes paikallaan. Haluamme välittää vahvan viestin, että sukupuolten välinen palkkaero pitää korjata! Miten osallistua? Toivomme, että mahdollisimman moni naisten palkkapäivää omalla tavallaan; keskustelee, jakaa tietoa ja herättää huomion. 1) Innosta: Haasta omia verkostojasi ja jäseniäsi mukaan, jaa tietoa päivästä ennakkoon. 2) Herätä huomio: järjestä tapahtuma, feissaa, jaa tietoa. Tapahtuma voi olla vaikkapa palkkapäivän kahvihetki 80/100%-periaatteella, jossa osa osallistujista saa kupin täyteen, osa 20 % vähemmän. 10 - Ystea 2/2015 3) Keskustele palkkaerosta ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan. Kirjoita blogikirjoitus, twiittaa, jaa Tasa-arvoton-banneri, lähetä tiedote. 4) Kerro osallistumisestasi ja käytä sosiaalisessa mediassa hashtagia#naistenpalkkapäivä Naisten palkkapäivä yhdellä lauseella: Naisten vuosipalkka on maksettu loka–marraskuun vaihteeseen mennessä, sillä naisten palkka on Suomessa keskimäärin noin 83,1 % miesten palkasta. Naisten palkkapäivä lyhyesti: Naisten palkka on Suomessa keskimäärin vain 83,1 % miesten palkasta. Vuosipalkaksi muutettuna palkka on maksettu loka–marraskuun vaihteeseen mennessä ja loppuvuoden naiset työskentelevät ”palkatta”. Syitä palkkaeroon on monia, mutta niihin kaikkiin voidaan vaikuttaa: miesvaltaisten alojen palkat ovat korkeammat kuin naisvaltaisten, samaa työtehtävää hoitavat naiset saavat keskimäärin pienempää palkkaa kuin mieskollegansa, naisten eteneminen työelämässä on miehiä hitaampaa, naiset jäävät miehiä pidemmäksi ajaksi kotiin hoitamaan lapsia, mikä heikentää ansiokehitystä. Palkkaero ei ole vain naisten ongelma, vaan heijastuu myös miesten mahdollisuuksiin esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamisessa. Naisten palkkapäivä pitkästi: Naisten palkkapäivää vietetään loka– marraskuun vaihteessa. Tilastokeskuksen 2. vuosineljänneksen ansiotaso indeksin mukaan naisten palkka on Suomessa keskimäärin 83,1 % miesten palkasta. Vuosipalkaksi muutettuna naisten palkka on maksettu loka–marraskuun vaihteeseen mennessä ja loppuvuoden naiset työskentelevät ”palkatta”. Palkkaepätasaarvo on yksi sitkeimmistä suomalaisen työelämän tasa-arvo-ongelmista, joka vaikuttaa sekä naisiin että miehiin, ja joka heijastuu myös muille elämän alueille epätasa-arvoisina mahdollisuuksina. Palkkaeron kuroutuminen on ollut lähes pysähdyksissä koko 2000-luvun. Suomi pärjää myös eurooppalaisessa vertailussa heikosti, sillä palkkaero on meillä keskiarvoa suurempi. Sukupuolten väliseen palkkaeroon on monta syytä: miesvaltaisten alojen palkat ovat korkeammat kuin naisvaltaisten, samaa työtehtävää hoitavat naiset saavat keskimäärin pienempää palkkaa kuin mieskollegansa, naisten eteneminen työelämässä on miehiä hitaampaa, naiset jäävät miehiä pidemmäksi ajaksi kotiin hoitamaan lapsia, mikä heikentää ansiokehitystä. Palkkaero ei ole vain naisten ongelma, vaan se heijastuu myös miesten kohteluun työelämässä sekä mahdollisuuksiin esimer- Tule mukaan kertomaan, että palkkaeroon voidaan vaikuttaa ja se pitää korjata! Palkattoman ajanjakson ajalta ERTOn jäsenmaksu on minimin suuruinen. Olet oikeutettu alennettuun jäsenmaksuun, jos olet: • äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla/hoitovapaalla • asevelvollisuutta suorittamassa • opiskelemassa (varsinainen jäsen, joka siirtyy päätoimiseksi opiskelijaksi) • määräaikaisella eläkkeellä • palkattomalla lomalla (esimerkiksi palkaton sairasloma) •virkavapaalla • Kelan peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella tai yli kuukauden kestävällä karenssilla (työtön). Materiaalit naisten palkkapäivän tapahtumiin: Ilmoita palkattomasta kaudesta ERTOon heti palkattomalle ajanjaksolle jäädessäsi. Ilmoituksen voi tehdä näppärimmin liiton eAsioinnissa. kiksi työn ja perheen yhteensovittamisessa. STTK tuottaa palkkapäivän kampanjointiin seuraavat materiaalit: • flyerin, jossa kerrotaan naisten palkkapäivän idea pähkinänkuoressa • suklaaeuroja, joita voi tarjota esim. palkkapäivän kahvihetkessä. Kahvihetki on edullinen tapa konkretisoida palkkaepätasa-arvoa kaatamalla kahvia 80/100% -periaatteella, jossa osa osallistujista saa kupin täyteen, osa 20 % vähemmän. Samalla voi herättää keskustelua siitä, miksi toiset saavat enemmän kuin toiset. • banneri- ja kuvamateriaalia, joka on kaikkien yhteistyö kumppaneiden käytössä. STTK on julkaissut myös Palkkatasaarvo-esitteen, joka sisältää taustatietoa palkkatasa-arvosta. Materiaaleja voi tilata STTK:sta sähköpostitse: [email protected] Lisätietoja naisten palkkapäivän teemasta antaa STTK:n lakimies Anja Lahermaa: [email protected] Tiesithän, että ERTOn jäsenmaksun voit vähentää verotuksessasi. ERTO toimittaa tiedot verottajalle vuosittain. Tarkista kuitenkin vähennys omasta veroehdotuksestasi. ERTOn maksuttomasta työsuhdeneuvonnasta saat henkilö kohtaista palvelua työsuhteeseesi liittyvissä kysymyksissä. Lakimiehet ja asiantuntijat antavat puhelimitse tietoja ja neuvoja esimerkiksi palkkaustasi, työaikojasi tai vuosilomiasi koskeviin kysymyksiin. Työsuhdeneuvonta palvelee vain ERTOn jäseniä. Työsuhdeneuvonta ma–pe klo 9:30–13:30, puh. (09) 6132 3241 Jos jäät työttömäksi ERTOn työttömyyskassan asiantuntijat opastavat, miten toimia, jos joudut työttömäksi ja haet ansiosidonnaista päivärahaa. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha tarkoittaa tulojesi mukaan määräytyvää päivärahaa. ERTOn työttömyyskassan jäsenenä et ole pelkän Kelan peruspäivärahan tai työmarkkinatuen varassa. Työttömyyskassan puhelinpäivystys palvelee ma–pe klo 9.30–13.30 numerossa (09) 6132 3224. Osoitteesta www.erto.fi/palvelut/tyottomyyskassa löydät pikaohjeet työttömäksi tai lomautetuksi joutuneelle. Ystea 2/2015 - 11 INFO Vappu Työn Päivästä työpäiväksi!!!! P alkansaajia on syvästi järkyttänyt vallassa toistaiseksi olevan hallituksen aikomukset lyhentää lomia, puuttua sairauspoissaolojen palkallisuuteen sekä ennen kaikkea kahden arkipyhän muuttamisesta tavallisiksi työpäiviksi. Jos jälkimmäisellä keinolla saadaan työaikaa pidennettyä ja keskimääräistä tuntipalkkaa alennettua, niin miksi tyytyä vain kahteen lisätyöpäivään? Loppiainen ja helatorstai ovat muuttumassa tavallisiksi arkipäiviksi. Tämä onkin perusteltua, koska ne ovat ikävällä tavalla rikkoneet työ viikon kun sijoitus on milloin mikäkin viikonpäivä. Työssäkäyvät vielä sijoittelevat ylimääräisiä lomapäiviään niiden oheen ja niinpä kokousten, seminaarien ym. järjestävät eivät voi ajatellakaan järjestävänsä mitään näille viikoille, koska aina joku ilmoittaa olevansa lomalla. Nyt vapautuu tehokasta työaikaa kaksi viikkoa. Juhlapäivät edistävät työssäjaksamista Näiden päivien merkitys juhlana on haalistunut yhteiskunnan maallistumisen edetessä ja vanhojen traditioiden jäädessä historian hämärään. Kuinka moni on juhlistanut loppiaista jotenkin? Helatorstaita vielä har- 12 - Ystea 2/2015 vemmat. En tunne ketään, joka olisi nauttinut loppiaisen perinneruokia (???) tai koristellut kotinsa helatorstain teeman (??) mukaisesti. Vapaapäiviä on perusteltu enemmänkin työssäjaksamisen edistäjinä. Tässä kohdassa kirkolliset piirit ja työsuojelu ovat samalla puolella. Työn uuvuttamille tulee hengähdystaukoja ja he voivat viettää laatuaikaa läheistensä kanssa. On kuitenkin syytä ihmetellä, miksi vapaapäivien karsiminen on aloitettu kahdesta kirkollisesta pyhästä? Kirkossa säännöllisesti käyviä on noin kaksi prosenttia väestöstä, mutta tapakristittyjä reilusti yli puolet. Erikoisesti tämä karsiminen kummastuttaa, kun tiedämme kuinka hallituksen kolmesta johtohahmosta kaksi on tuonut uskonnollisen taustansa ja uskonsa julkisuudessa usein esiin ja se kolmaskin on vähintäänkin tapakristitty. Miksi maallisiin vapaapäiviin ei ole puututtu? Miksi Uudenvuodenpäivä, Vappu, Juhannusaatto ja Itsenäisyyspäivä ovat palkallisia vapaapäiviä? Työn Päivästä TYÖpäiväksi Seuraavaksi voitaisiin Vappu siirtää vietettäväksi toukokuun ensimmäisenä sunnuntaina. Silloin Vappuaatto hulinoineen sijoittuisi sopivasti lauan- Mittaa v-asteesi! Toimihenkilöliitto ERTO on julkaissut yhteistyössä Ilta-Sanomien toimituksen kanssa leikkimielisen ”Työelämän v-testin”. Testissä vastataan 7 kysymykseen, joiden avulla selvitetään, onko vastaaja ylikuumentunut työpaikkansa suhteen. Mitä korkeamman v-asteen vastaaja saa, sitä todennäköisemmin hänen kannattaisi harkita työpaikan vaihtoa. taiksi. Vastaavasti itsenäisyyspäivä 6.12. voisi olla juhlan aiheena joulukuun ensimmäisenä sunnuntaina. Suuri osa kansasta hiljentyisi sunnuntai-iltana seuraamaan televisioiden äärelle Presidentin Linnan seremonioita. Ei päivän juhlavuus siirrosta mihinkään häviäisi. Edeltävä lauantai säilyisi tuiki tärkeänä kauppapäivänä joulun materiaalisen juhlistamisen hengessä. Tuottavuushyppyyn vielä matkaa Otetaanpa taskulaskin esiin. Nyt on tulossa kaksi ylimääräistä työpäivää vuoteen. Jos lomapäiviä vuodessa on 30, erilaisia juhlapäiviä 11, on työpäiviä viisipäiväisin työviikoin noin 220. Kaksi lisäpäivää merkitsee yhden prosentin lisäystä. Jos vapautetaan työlle vielä lisäksi nuo kaksi päivää, 1.5. ja 6.12., päästään jo kahden prosentin työajan lisäykseen tai vastaavasti palkan alennukseen. Viiden prosentin tuottavuushyppyrille on vielä matkaa. Pääsiäisen ja joulun muuttamisesta viikonlopun kestäväksi saataisiin neljä lisäpäivää ja kaksi prosenttia lisää. Tämä alkaisi jo tuntua! Työajan lisääminen on isku työttömien kasvoille. Nykyinen tai vähän vähempikin työvoima tekee yhä enemmän työtä, eikä lisätyövoimaa tarvita senkään vertaa. Työ pakenee Suomesta, pitkäaikaistyöttömyydestä on tullut pysyvä ilmiö. Kerran työttömäksi joutuva saa sanoa hyvästit työelämälle. Kukaan ei välitä kun elämästä putoaa pohja pois. Kysymykset pohjautuvat Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien juttuarkiston työelämää käsitteleviin artikkeleihin sekä työhyvinvointitutkimuksiin ja asiantuntijoiden lausuntoihin. Testin tuloksen voi jakaa Facebookissa. Testi löytyy osoitteesta http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288859338220. html?pos=ksk-trm-tyel-ospu Hyvästit kolmikannalle? Julkisuudessa on hallituksen kaavailuja seurattu tietysti huolestunein ilmein. Muutosten vaikutukset työssäkäyville ovat 1–2 prosentin luokkaa. Se ei tunnu missään. Työttömien asemasta tulee entistä tukalampi. Suurin huoli kohdistuu tutun ja turvallisen (?) neuvottelumekanismimme suuntaan. Tähän asti työehdot ovat olleet palkansaajien järjestöjen ja työnantajajärjestöjen neuvottelujen lopputulosta, jota valtiovalta omin ratkaisuin tukee. Nyt valtiovalta aikoo ohittaa neuvottelijat. Näin suurta mullistusta eivät työmarkkinat ole kokeneet sitten 1940luvun, jolloin talvisodan hengessä työntekijäjärjestöt hyväksyttiin neuvottelukumppaneiksi ns. tammikuun kihlauksella. Nyt taitavat kihlakumppanit olla eron partaalla. Pelaa ERTOn Työsuhdevisaa ja voita yllätyspalkintoja Kiittääkö työ tekijäänsä? Tunnetko työelämän kiemurat? Osoita taitosi työelämän tyrskyissä: pelaamalla 2000 pistettä tai yli ERTOn hauskassa Työsuhdevisassa, osallistut kuukausittaiseen yllätyspalkintojen arvontaan. Työsuhdevisa löytyy Älypää-sivustolta osoitteesta http://alypaa.com/pelit/tyosuhde Loma siirtyy pyynnöstä, jos sairastut Lomalla sairastuminen ei kuluta lomapäiviä, vaan loma siirtyy pyynnöstäsi myöhempään ajankohtaan. Jos sairastut, pyydä esimieheltäsi heti samana päivänä loman siirtoa. Samalla voitte sopia, tarvitaanko lääkärintodistusta tmv. Todistuksen voi toimittaa myöhemminkin, mutta pyyntö siirrosta on tehtävä heti. Siirtää saa jo sairastumispäivän. MATTI OJAMO Ystea 2/2015 - 13 Olipa hurjan hieno loma! Kiitos YSTEAlle, että oli hakenut MTLH:n lomaviikkoa Porin Yyteristä ja toi sen tiedoksi jäsenilleen ja mahdollisti näin fantastisen viikon 20 lomalaiselle. Jokainen tietenkin haki lomaa MTLH:sta ja kriteerit piti täyttyä. Loma on Raha-automaattiyhdistyksen tukema. MTLH (Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto) järjestää tuettuja lomia RAY:n tuella lomakohteissa ympäri Suomea vuoden jokaisen viikon aikana. Tämä loma oli kohdistettu juuri eläkkeelle jääneille tai lähiaikoina eläköityville. Meitä oli siis Yyterissä 20 hengen porukka. Muutamalla oli myös puoliso mukana. Yyterin Kylpylä on mitä kauneimmalla paikalla hiekkadyynien sylissä. Pitkin rantaa kasvaa upeita käkkärämäntyjä ja aaltojen kohina kuuluu hotelliin asti, kun ne murtuvat hiekkavalleihin. Sää suosi meitä koko viikon, joten kaikki ulkoliikunnan mahdollisuudet olivat käytettävissä. Merivesi oli vielä kohtuullisen lämmintä uimiseen, hotellilta sai vuokrata polkupyöriä ja ympäristössä oli kävely- ja luontopolkuja runsaasti sekä luonnonsuojelualue muutaman kilometrin päässä. Porin kaksi golfkenttääkin olivat kohtuumatkan päässä. Nekin tuli testattua. Aamu-uinnit ja kuntosali aamulla kuuluivat asiaan. Kylpylästä sai varattua upeita hoitoja ja hierontaa hyvän olon ja kunnon kohentamiseksi. Päiväohjelmat saivat osallistujilta erinomaisen palautteen, koska ne olivat sopivasti väljät ja vaikka olisi osallistunut kaikkiin ohjelman osiin, ei siltikään olisi tullut liian tiukkaa. Viikko oli todellista lomanviettoa ja mikä parasta, oli mahtavaa tutustua ystealaisiin ystäviin. Yhtenä päivänä teimme tutustumiskierroksen Porin Reposaareen ja Mäntyluotoon ja kävimme ihailemassa Juseliuksen mausoleumia Porin Käppärän hautausmaalla. Mausoleumi teki kyllä syvän vaikutuksen ja ihailimme siellä Akseli GallenKallelan maalaamia seinä- ja kattofreskoja. Vuotta on vielä jäljellä... Yhteistä ja mukavaa… TYÖPAIKALLA! Mitä silloin tehdään? No, perustetaan oma työpaikkaosasto/klubi. Työpaikoilla ollaan vuorovaikutuksessa työkavereihin ja käsitellään työpaikan arkisia asioita. Työpaikkaosastotoimintaan kuuluu myös mukavaa yhdessäoloa ja voimaantumista. Jos Sinun työpaikallasi ei vielä ole työpaikkaosasto tai -klubia niin nyt on aika perustaa sellainen! Toiminta on vapaa muotoista yhdessä tekemistä. Ensi vuodelle YSTEA hakee Hyvinvointilomat ry:n tuettua lomaviikkoa. Siitä tulee sitten tietoa nettisivujen ja jäsenkirjeiden välityksellä. Tuleva loma kohdistetaan työikäisille 37–54-vuotiaille. Seuratkaa siis YSTEAn netti sivuja! Terveisin lomanlyömät Arja ja Kaija teksti ARJA LEHTONEN Työpaikkaosaston/työpaikkaklubin toiminnan tavoitteet parantaa ja ylläpitää ystealaisten keskinäistä yhteishenkeä seurata, että työpaikoilla noudatetaan lakeja ja työehtosopimuksia ottaa kantaa työpaikan henkilöstöpoliittisiin asioihin ja tuoda epäkohdat esille tiedottaa tarvittaessa liitolle ja yhdistykselle työpaikan asioista edistää työpaikoilla järjestäytymistä YSTEAan ja kattojärjestöömme ERTOon järjestää toimintaa ja tilaisuuksia jäsenille toimeenpanna henkilöstön edustajien vaalit KLIKKAA KUVA ja voita Vuoden 2015 työpaikkaosasto/klubi -titteli ja palkinto. KLIKKAA KUVA! Klikkaa kuva klubisi/työpaikkaosastosi yhteisestä kivasta tekemisestä tai toiminnasta. Lähetä kuva YSTEAn työpaikka osastovastaava Raija Similälle, [email protected] 11.4.2016 mennessä. Paras kuva palkitaan. Lisätietoja Raijalta p. 040 505 5397 KLIKKAA KUVAN VOITTAJA VUONNA 2014 Työpaikkaosaston perustamisohjeet Työpaikkaosaston perustaminen käynnistyy perustamis kokouksella, jonka voi kutsua koolle luottamushenkilö tai kuka tahansa asian tehtäväkseen ottanut ERTOn jäsen. Työpaikkaosasto tai -klubi on epävirallinen ystealaisten yhteinen keskustelu- ja vaikuttamisfoorumi. Tarkemmat ohjeet ja lomakkeet löydät YSTEAn nettisivuilta. Perustakaa työpaikkaosasto tai työpaikkaklubi ja tehkää toimintatukihakemus! Toimintatukihakemus lähetetään sähköpostitse tai kirjeitse työpaikkaosastovastaavalle, joka antaa lisätietoja hakemi sesta. Tukihakemukset käsitellään hallituksen kokouksessa. Kuulonäkövammaisten kuntoutumiskeskuksen työhuone kunta on perustettu vuonna 1985. Aikaisempina vuosina työhuonekunnassa oli jäseniä noin 20 mutta henkilö kunnan vähentymisen myötä jäsenmäärä on nyt 7 hlöä. Olemme käyneet työhuonekunnalle myönnetyllä rahalla teemoilla: teatterissa + kokous, elokuvissa + kokous, syömässä + kokous. Vaikka jäsenmäärä on pudonnut pieneksi, toiminta on ollut aina aktiivista, jäsenet ovat osallistuneet toimintaan innokkaasti. Työpaikkaosastoraha 18 €/henkilö vuonna 2014 on mahdollistanut mukavan toiminnan järjestämisen kokousten lomaan. Terveisin Liisa Romo Raija Similä, Kanavaranta 9 A 3, 90100 OULU [[email protected]] Työpaikkaosastotoimintaan lämpimästi kannustaen YSTEAn hallitus 14 - Ystea 2/2015 Nysse on mennyt – ERTOn kesäpäivä Tampereen Varalassa ERTOn kesäpäiville 13.6. lauantaina kokoontui parisataa ertolaista perheineen tapaamaan toisiaan ja viettämään aurinkoista päivää liikuntapainotteisen ohjelman kera. Varalan Urheiluopisto sopi tähän kuin nenä päähän. Paikoin haastavakin maasto ylä- ja alamäkineen nostatti hikeä pintaan, ainakin niille, jotka osallistuivat tapahtumiin rannassa. teksti TARJA NIEMINEN 16 - Ystea 2/2015 Ilmoittautumisen jälkeen aloiteltiin rennosti teemalla ”hyvä ruoka, parempi mieli”. Seisovan pöydän antimista löytyi sopivasti valikoimaa sekä lapsiettä aikuisosallistujille. Varsinainen ohjelma pidettiin kesäpäivän tunnelmaan sopivana, pikkuisen asiaa ja vähän hauskuutta lyhyen kaavan mukaisesti. Aina yhtä sympaattinen puheenjohtajamme Juri Aaltonen piti kannustavan ja innostavan tilannekatsauksen kansantajuisella tyylillään, joka sai suuret kiitokset osallistujilta. Tampereen kaupungin terveiset toi apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki, siviiliammatiltaan poliisi, joten turvallisuuskin oli taattu. Nauruhermot räväytti ”kukkahattu täti”, teatteriohjaaja Marja-Leena Haapanen. Tyynen olemuksen takaa paljastui verbaalista tulitusta ja imitaattorin kykyjä. Suomalainen jäyhä kansanluonne tuli tunnistetuksi. Lapset saivat touhuta temppu radalla aikuisten ollessa kokouksessa. Paremmilla puoliskoilla oli omaa aikaa salin ollessa täysi ertolaisia. Varalan aulassa Pirkanmaan aluejärjestön edustajat kartuttivat kassa varantoja myymällä arpoja. Sponsorit esittelivät myös toimintaansa, Wellmenin selättimet vaihtoivat omistajaa tiheästi, kiitos ertolaisten upean saliesityksen. Silmänpaineen mittauskin onnistui Instrun pisteessä ja vakuutusasiat sai kuntoon Turvan esittelyssä. Kokouksen jälkeen hörpättiin ilta päiväkahvit ennen kuin ohjattu liikuntaosuus alkoi. Väki hajaantui oman valintansa mukaisesti neljään eri pisteeseen. Pispalan kulttuurikävely toi- mi kuntoiluna, 80 metriä ylämäkinousua sai sykkeen nousemaan. Kirkko venesoutajilla airot heiluivat samaan tahtiin, ainakin suurimman osan ajasta. Pihamaalla heiteltiin frisbeekiekkoja ja liikuntasalissa keinuttiin lattareiden tahdissa. Kulttuurinnälkäiset suunnistivat Pyynikin kesäteatteriin, missä pyöri Avioliittosimulaattori. Kilometrin mittainen alamäki oli edessä ennen teatterielämystä, liikunnasta sekin kävi. Viideltä aukesivat saunanovet, vesi oli alkukesän raikasta ja nähtiin Ensi kesänä tapaamme taas, uudet ja vanhat ertola iset! eritasoisia suorituksia veteen kastautumisessa. Niille, jotka olivat malttaneet jäädä, tarjoiltiin vielä illallista. Väkeä oli runsaasti, joten saunavuorot ja syömiset jaettiin kahteen ryhmään. Grillikatokselle ilmestyi rumpusetti ja kitara, ilta jatkui laulun ja yhdessäolon merkeissä. Lihajalosteen lahjoittamat makkarat kypsyivät grillissä ja laulu kaikui pitkin Pyhäjärven rantaa. Pikkuhiljaa porukka hiipi omiin kotikoloihinsa ja tyyni rauha laskeutui järven ylle. Ystea 2/2015 - 17 YSTÄVIÄMME YSTEASSA KIRJOITUSPYYNTÖ terveydenhuollon työntekijöille! Onko sinulla kokemusta terveydenhuollon työyhteisön johtamisen kielteisestä tilan teesta? Tilanne, joka ilmentää sinusta esi merkiksi huonoa tai epäoikeudenmukaista johtamista. Kirjoita ja kerro minulle tällai sesta tilanteesta. Teen väitöstutkimusta Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella. Tutkin johtamiseen liittyviä kielteisiä piirteitä kuten tuhoavaa tai vahingollista johtamista. Tavoitteenani on syventää ymmärrystä terveyden huollon organisaatioiden työyhteisöjen joh tamistavoista. Voit kirjoittaa kertomuksesi vapaamuotoisesti tai voit käyttää seuraavia kysymyksiä apuna kertomuksesi rakentamisessa: Mitä tapahtui ja ketkä olivat tilanteessa osapuolina? Mikä oli oma roolisi tilanteessa (olitko mukana vai seurasitko sitä)? Toistuivatko tilanteet? Mitä tilanteesta seurasi ja miten se vaikutti itseesi tai työyhteisöösi? Millaista johtamistoiminta oli ennen tilannetta ja sen jälkeen? Muuttuiko johtaminen vai pysyivätkö asiat ennallaan? Mikä mielestäsi johti tilanteen syntyyn? Miten tilanne olisi voitu välttää ja olisiko sitä ollut syytä välttää? Miten eri tilanteen osapuolten tai sitä seuranneiden toimintaa voisi muuttaa tai parantaa? Miten johtamista mielestäsi voisi muuttaa tai parantaa? Kaikki kertomukset ovat arvokkaita. Kirjoittamasi tekstin pituudella ei ole rajaa. Voit kirjoittaa nimimerkillä tai nimelläsi ja lähettää kertomuksesi linkin kautta https://www.webropolsurveys. com/S/4F3989807DF17D9A.par. osoitteeseen: Minna Hoffrén, Itä-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, PL 1627, 70211 Kuopio. Liitäthän siihen silloin seuraavat taustatiedot: sukupuoli, syntymävuosi, tapahtumavuosi, tapahtuman aikainen ammatti ja työtehtävä, työnlaatu (esim. kokopäivätyö/ osa-aikatyö), työnkesto (esim. vakituinen/ sijainen) sekä tapahtuman aikainen työkokemuksesi vuosina. Kerro myös tietoa tapahtuman aikaisesta työpaikasta (esim. sairaala/terveys keskus/yksityinen lääkäriasema). Kirjoituksista ei makseta palkkiota, eikä niitä palauteta takaisin kirjoittajille. Käsittelen saamaani aineistoa luottamuksellisesti. Tutkimusjulkaisuissa ei mainita kirjoittajia omilla nimillään. Mahdolliset suorat lainaukset tehdään tavalla, josta kirjoittajaa ei voida välittömästi tunnistaa. Julkaistavista kertomusotteista poistetaan tai muutetaan henkilönimet ja muut välittömän tunnistamisen mahdollistavat nimet (kuten esimerkiksi työpaikka jne.) toisiksi. Tutkimuksen valmistuttua kirjoitukset arkistoidaan Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon myöhempää tutkimuskäyttöä varten. Arkistoi tavat kirjoitukset eivät sisällä tunnistetietoja. Arkistoituja kirjoituksia tutkimusaineistonaan käyttäviltä edellytetään aineiston käyttöä koskevaa kirjallista käyttöehtositoumusta. Mikäli et halua, että kirjoituksesi arkistoidaan tutkimuksen päätyttyä, kerro se selvästi heti kirjoituksesi alussa. Tällöin kirjoituksesi hävitetään tämän tutkimuksen valmistuttua. Kiitos jo etukäteen, että osallistut tutkimukseen! Lähetä kertomuksesi minulle heti kun pystyt, kuitenkin viimeistään 31.10.2015 mennessä. Ystävällisin terveisin, Voit myös kirjoittaa käsin tai tietokoneella ja lähettää kertomuksesi joko sähköpostiosoitteeseen [email protected] tai postitse Minna Hoffrén, tohtorikoulutettava, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF (Itä-Suomen yliopisto) 18 - Ystea 2/2015 1. Nimi Tarja Stankowski 2. Ikä 40 3. Syntymäpaikkakunta Pattijoki 4. Kotipaikka Rovaniemi 5. Perhe Puoliso ja 15-vuotias poika 6. Koulutus Liikunnanohjaaja, Sosionomi AMK, YAMK, esiopettaja 7. Työpaikka Touhula Liikuntapäiväkoti Vennivaara, päiväkodin johtaja 8. Ammatin hyvät puolet Lasten liikuttaminen ja varhaiskasvatustyön tärkeys. 9. Ammatin huonot puolet Aika ei tahdo riittää kaikkeen mitä haluaisi toteuttaa. 10. Harrastukset Hölkkä, tanssi, kunduliinijooga, matkustelu 11. Paras kirja Vaihtelee. Tällä hetkellä se on Tietoisen läsnäolon opas vanhemmille. 12. Paras elokuva Ei suosikkia – kaikkiruokainen. 13. Paras matkakohde Kaikissa kohteissa on jotain ”parasta”. Varma valintani aurinkoon, lepoon, hyvään ruokaan ja juomaan on Turkin Antalyan Laran alueen luksushotellit. 14. Mielipiteesi YSTEAsta Ystävällistä ja Sosiaalista seuraa Tekoja ja toimintaa Ertosta myös Asiantuntija apua 15. Missä olet kymmenen vuoden päästä? Toivottavasti elämässä elämäni parasta aikaa. 16. Muita tulevaisuuden suunnitelmia? Elän tässä ja nyt – ”Tää on parasta just nyt” 17. Mistä unelmoit? Onnellisesta elämästä, nautinnollisesta arjesta; siitä että saan tehdä ja toteuttaa asioita joita tahdon. 18. Mitä haluaisit muuttaa Suomessa? Haasteellinen kysymys. Ihmisten hyvinvointia toivoisin lisää. Ajattelisin, että yksilöiden elämään ja onnellisuuteen vaikuttamalla vaikutetaan moniin asioihin. 19. Kissa vai koira ja miksi? Ei kumpikaan 20. Kenelle haluat laittaa terveisiä ja miksi? Terveisiä kaikille iloisille ja positiivisille ihmisille, jotka minut tuntevat Ystea 2/2015 - 19 INFO Monta jäsenyyttä kerralla ERTOn jäsen saa yhdellä jäsenmaksulla kolmen eri tahon palvelut, edut ja asiantuntijat käyttöönsä: jäsenyhdistyksen, ERTOn ja STTK:n. ERTOon kuulutaan oman toimialan jäsenyhdistyksen kautta. Jäsenyhdistykset toimivat alansa ammattilaisten yhdyssiteenä ja etujen valvojina. Yhdistykset järjestävät jäsentapahtumia ja monipuolista toimintaa ammatillisesta koulutuksesta virkistykseen. Yhdistyksillä on myös useita omia jäsenetuja. ERTOn jäsenenä et jää yksin työelämän pulmatilanteissa. ERTOn päätehtävänä on jäsentensä etujen valvonta ja parantaminen työelämässä. Olet oikeutettu mm. ilmaiseen asiantuntija-apuun ja ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Neuvottelemme työehtosopimukset, palkankorotukset ja palkkasuositukset. Lisäksi saat matkavakuutuksen ja paljon hyviä alennuksia. ERTOn jäsenmaksun saa vähentää verotuksessa. ERTO on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsen. STTK solmii työelämää koskettavia sopimuksia, osallistuu lainsäädäntöön ja työelämän kehittämiseen. Niiden kautta vaikutetaan suoraan työolosuhteisiin ja koko yhteiskuntaan. 20 - Ystea 2/2015 tule emma-akatemiaan! Opiskelijajäsenyys on ilmainen ERTOn opiskelijajäsenyys on ilmainen ja kattaa kaikki jäsenedut. Voit liittyä opiskelijajäseneksi, kun opiskelet ertolaisella toimialalla. Opiskelijajäsenen jäsenhakemus löytyy osoitteesta www.erto.fi/jasenhakemus/opiskelija jasenen-jasenhakemuslomake. Maksuton opiskelijajäsenyys koskee ensimmäistä kertaa liiton jäseneksi liittyvää. ERTOn varsinaisena jäsenenä ollut/oleva jäsen, joka siirtyy opiskelemaan, saa opintojensa aikana jäsenmaksut minimisummalla. Jäsen maksua täytyy maksaa, jotta työttömyyskassan jäsenyys säilyy katkea mattomana ja oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan säilyy. Jos teet töitä opintojen ohella, kannattaa sinun liittyä myös työttömyyskassan jäseneksi ja kerryttää työssäoloehtoasi eli oikeuttasi ansio sidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Työttömyyskassan jäsenyys on maksullinen. ERTOn nettisivuilta löydät lomakkeen, jolla liityt opiskelijana työttömyyskassaan: www.erto.fi/jasenhakemus/tyottomyyskassan-opis kelijajasenen-jasenhakemuslomake Kun valmistut Kun olet valmistunut oppilaitoksesta ja siirtynyt työelämään, voit liittyä sekä liiton että työttömyyskassan varsinaiseksi jäseneksi täyttämällä liittymislomakkeen osoitteessa: www.erto.fi/liity-jaseneksi. Tule syventämään ammatillista osaamistasi Emma-akatemiaan. Laadukkaita lisä- ja täydennyskoulutuksia järjestetään useilla paikkakunnilla. Markkinoiden edullisimmat hinnat! Koulutuksiin ovat tervetulleita kaikki jäsenyydestä riippumatta. Verkkokaupassa on näkyvissä täysi hinta. ERTOn jäsen: syötä ostoskorissa jäsenetukoodi, niin saat koulutuksesi jäsenhinnalla. Koulutuksen hintaan kuuluu aina lounas. Monipuoliset lyhytkoulutukset Oletko siirtynyt tai siirtymässä eläkkeelle? Haluatko säilyttää jäsenyytesi liitossa eläkkeelle jäädessäsi? Saat useita etuja ja pääset osallistumaan tapahtumiin. Eläkeläisjäsenenä saat • Toimi-lehden kotiin kannettuna • ERTOn jäsenkalenterin • Matkustajavakuutuksen ulkomaanmatkoille ilman yläikärajaa • Osallistua liiton ja jäsenyhdistyksen yleisiin tilaisuuksiin • Alennusta ja ostoetuja mm. hotelleista, kylpylöistä, bensiinistä ja dieselistä Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu vuonna 2015 on 8,50 euroa kuukaudessa. Loppuvuosi eläkkeelle jäämisestä lukien on maksuton. Eläkeläisjäsenyyteen ei sisälly työttömyysturvaa. Eläkeläisjäsenen palveluihin ei kuulu työsuhdeneuvonta eikä oikeusturva. Ilmoita eläkkeelle jäämisestä liiton eAsioinnissa: www.erto.fi Eläkkeellä ja töissä Oletko eläkkeellä ja töissä? Voit olla liiton varsinainen jäsen, mutta et työttömyyskassan jäsen. Varsinaisena liiton jäsenenä saat edellä mainittujen lisäksi kaikki varsinaisen jäsenen palvelut kuten työsuhdeneuvonnan, riita-asioiden hoitamisen ja oikeusturvan. Tällöin jäsenmaksu määräytyy palkkatulon mukaan kuten varsinaisellakin liiton jäsenellä. * ohjelmistoja (Excel, PowerPoint, GoogleDrive, Skype/Lync, Acrobat, PhotoShop, InDesign) * erilaisia talouskoulutuksia * suosittu työhyvinvointikortti * esimies- ja johtamistaitoja * esiintymiskoulutuksia * järjestötyön mestarikurssi * projektinhallinta * sosiaalisen median perusteet * verkkokaupan perustaminen Jäsenhinta koodilla ERTO2015emma * ERTOn jäsenet 59 €, sis. alv * Muut 250 € + alv 24 % Syventävät pitkät koulutukset (2-3 kk) Yhteistyössä Markkinointi-instituutin kanssa: * Reskontrat taloushallinnossa ja arvonlisäverotuksen perusteet * Itsensä johtaminen * Sosiaalinen media, verkostot ja vaikuttaminen Jäsenhinta koodilla MARK2015emma * ERTOn jäsenet alkaen 800 €, sis. alv. * Muut alkaen 900-1200 € + alv 24 % www.emma-akatemia. Kutsu syyskokoukseen Hyvä YSTEAN jäsen KUTSU SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN SYYSKOKOUKSEEN TERVETULOA HIUKAN ERILAISEEN SYYSKOKOUKSEEN KUOPIOON Aika: Lauantai 21.11.2015 klo 12.30 Paikka: Original Sokos Hotel Puijonsarvi, Minna Canthin katu 16, 70100 Kuopio Aloitamme päivän brunssiluontoisella tulokahvilla ja sen jälkeen on syyskokous. Iltapäivällä on jäsentilaisuus, joka painottuu edunvalvontaan. Pääteemana on kolmen päivän koulutusoikeus ja sen toteuttaminen työpaikoilla. Ja koska pikkujouluaika lähestyy, päätämme päivän pikkujouluruokailuun. Päivän ohjelma on tarkoi tettu kaikille, mutta erityisesti toivomme tapaavamme henkilöstöedustajia ja luottamusmiehiä. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat, joita ovat mm. yhdistyksen puheenjohtajan valinta, hallituksen jäsenten valinta ero vuoroisten tilalle sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016. Lisäksi käsitellään jäsenten mahdollisesti tekemät aloitteet, jotka on toimitettava kirjallisena 30 vuorokautta ennen kokousta vt. puheenjohtaja Virva Ryynäselle [email protected]. TULE KUULEMAAN EDUNVALVONTA-ASIAA JA KOKEMAAN YSTEALAISTA YHTEISHENKEÄ Kokouksen jälkeen klo 15.00 aloitamme jäsentilaisuuden, jossa teemana on kolmen päivän koulutusoikeus. Luvassa on runsasta osanottoa, keskustelua, tietojenvaihtoa ja vertaistuen kokemusta. Tilaisuuden jälkeen ruokailemme yhdessä ja YSTEA tarjoaa pikkujouluruokailun kaikille, jotka osallistuvat koko päivän ohjelmaan. Ohjelma: 12:00 Tervetulobrunssi 12:30 Syyskokous 14:30 Tauko 15:00 Jäsentilaisuus 17:00 Jäsentilaisuus päättyy 17:30 Pikkujouluruokailu Ilmoittautumiset kokoukseen ja jäsentilaisuuteen viimeistään 6.11.2015 Sirkku Mutrulle: [email protected] tai 050 463 6011. Ilmoita nimesi, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi sekä mahdolliset erityisruokavaliot. Ilmoita myös muista erityistarpeista kokoukseen liittyen. Ilmoita myös, jos osallistut vain kokoukseen (ei ruokailua) ruokailijoiden määrän varmistamiseksi. MATKALIPPUJEN TILAUKSET: Osallistujien matkat maksetaan edullisimman kulkuneuvon mukaan (juna/ bussi). Mahdollisten lentolippujen osalta on etukäteen otettava yhteyttä taloudenhoitaja Kaija Raatikaiseen 050 573 8717. Matkojen korvaamisen edellytys on, että jäsen osallistuu koko päivän ohjelmaan. Junaliput tilataan VR Yrityspalvelusta 0307 23702 (ma–pe klo 8–16) tai VR Asiakaspalvelusta 0600 41900 (klo 7–22), asiakasnumero on 112 1771. Bussi- ja lentolippuja tilatessasi Travelista (Carlson Wagonlit Travel) tee tilaus sähköpostitse [email protected] ja laita kopio tilauksesta taloudenhoitajallemme [email protected]. Laita tilaukseen viitteeksi ”YSTEA syyskokous”. Kun taloudenhoitaja on kuitannut tilauksen, Travel lähettää liput sähköpostin liitteenä tai postitse, siten kuin tilaaja on toivonut. HUOMAA! Travelin tilaukset on tehtävä sähkö postitse. MAJOITUS: Hotelli Puijonsarvesta on varattu la–su 21.11.–22.11.15 kahden hengen huoneita. Huoneen hinta on 100 € ja varauskiintiö on voimassa 6.11.15 asti. Kiintiö on YSTEAn nimellä. Jokainen maksaa itse hotellimajoituksen. Huoneen hinta sisältää runsaan buffetaamiaisen, hotellin asiakassaunan klo 17–22 ja kuntohuoneen käytön. PAIKOITUS: Hotellin asukkaille ulkoparkkipaikkoja löytyy kahdelta sisä pihalta, joihin sisäänajo joko Minna Canthin katu 16 tai Maaherrankatu 8. Vuorokausihinta on 6 € asiakasomistajille ja normaali hinta 8 € (24 h/vrk). Tuntihinta on 1,50 €. Lisäksi löytyy parkkihalli (sisäänajo osoitteesta Maaherrankatu 8). Vuorokausihinta on 15 € asiakasomistajille ja 19 € normaali hinta (24 h/vrk). Tuntihinta on 2 €. Paikoitus maksetaan automaattiin käteisellä, kortilla tai Easypark- käyttäjät suoraan kännykällä. Auki 24 h/vrk hotellin asiakkaille. Parkkihallin max. korkeus on 2,1 m. Kokousvieraille on käytettävissä maksuttomat pysäköinti paikat klo 23 asti hotellirakennuksen sisäpihoilla ja auto hallissa; paikat täyttyvät tulojärjestyksessä. Auton rekisteri numero tulee syöttää hotellin aulassa olevaan parkkijärjestelmään, jonka käytössä henkilökunta tarvittaessa auttaa. YKSITYISEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AMMATTILAISET RY YSTEA ESITYSLISTA, SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Aika Lauantai 21.11.2015 klo 12.30 Paikka Original Sokos Hotel Puijonsarvi, Minna Canthin katu 16, 70100 Kuopio KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1.Kokouksen avaus 2.Valitaan kokoukselle •puheenjohtaja •sihteeri •kaksi pöytäkirjantarkastajaa •kaksi ääntenlaskijaa •vaalivaliokunta 3.Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4.Kokouksen menettelytapojen hyväksyminen 5.Hyväksytään kokouksen työjärjestys 6.Lähetekeskustelu hallituksen puheenjohtajan sekä hallituksen varsinaisten ja yleisvarajäsenten valinnoista erovuoroisten tilalle 6.1 Lähetekeskustelu hallituksen puheenjohtajan valinnasta 6.2 Lähetekeskustelu hallituksen varsinaisten jäsenten ja yleisvarajäsenten valinnoista erovuoroisten tilalle 7.Jäsenten tekemät aloitteet 8.Päätetään yhdistyksen hallituksen jäsenten palkkioista ja tilintarkastajien palkkioperusteista 9.Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2016 10.Vahvistetaan toimintasuunnitelma 2016 11.Vahvistetaan tulo- ja menoarvio vuodelle 2016 12.Valitaan hallituksen puheenjohtaja kaudelle 2016–2017 13.Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten varsinaisten ja yleisvarajäsenien tilalle kaudelle 2016–2017 14.Valitaan tilintarkastaja vuodelle 2016 15.Ilmoitusasiat 16.Kokouksen päättäminen TERVETULOA! Nähdään Kuopiossa. Hallitus Ystea 2/2015 - 23 ERTO ja YSTEA kaipaavat sähköpostiosoitettasi Pulmia työpaikalla? Sujuvan viestinnän vuoksi on tärkeää, että ERTOn jäsenrekisterissä on ajan tasalla olevat yhteystietosi. Kutsumme tapahtumiin ja tiedotamme ajankohtaisista asioista (esim. palkankorotuksista) sähköpostilla, joten toimiva sähköpostiosoite on hyvin tärkeä. ERTOn nettisivujen Työsuhdeoppaasta löydät vastauksia useimmin kysyttyihin kysymyksiin, esimerkiksi loma-asioihin, yt-neuvotteluihin, työsopimus- ja työehtopulmiin. Jos nimesi, kotiosoitteesi, puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi tai jokin muu yhteystietosi muuttuu, niin ilmoita muutoksesta liiton eAsioinnissa: www.erto.fi. Ilmoita aina myös työnantajan vaihtumisesta ja eläkkeelle jäämisestä. Yhdistyksesi saa yhteystietosi ERTOn jäsenrekisteristä. Tässä osoite: www.erto.fi/tyosuhdeopas Hoida asiasi sähköisesti eAsioinnissa ERTOn eAsioinnissa voit hoitaa asioitasi juuri silloin kun sinulle sopii. ETUJA JÄSENKORTILLA Voit mm. ilmoittaa osoitteen- ja yhteystietojesi muutoksista, työpaikan vaihtumisesta ja eläkkeelle jäämisestä. Voit tilata uuden jäsenkortin kadonneen tilalle, ilmoittaa palkattomasta ajanjaksosta ja hankkia parilla klikkauksella uudet jäsenmaksutiedot ja -viitenumerot. ERTOn jäsenkortilla saat hyviä alennuksia mm. vakuutuksista, bensiinistä, dieselistä, matkoista ja majoituksesta. Pidä jäsenkortti mukanasi ja ota hyödyt käyttöösi! Kirjaudu eAsiointiin täällä: www.erto.fi -> Kirjaudu sisään lukon kuvasta oikeassa ylänurkassa Useimmat edut saat näyttämällä ERTOn jäsenkorttia tai ilmoittamalla varauksen yhteydessä ERTOn alennuskoodin. Katso etusi: www.erto.fi/palvelut/edut Käyttäjätunnus on ERTOn jäsennumerosi ja salasana postinumeroSukunimi. Ensimmäisen kirjautumisen jälkeen voit vaihtaa salasanan mieleiseksesi. YSTEA FACEBOOKISSA
© Copyright 2024