Grunderna för småbarnfostran

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
Daghemmet Äppelgården
2015-2016
1
1.YLEISTÄ PÄIVÄKODISTAMME
Päiväkotimme sijaitsee Klaukkalan eteläosassa Tornimäen välittömässä läheisyydessä.
Talossamme on kolme ryhmää, joista kaksi on ruotsinkielistä (Kanel ja Socker) ja yksi
suomenkielinen (Omenat).
Esiopetusryhmä toimii Vendlaskolanin tiloissa. Omenat-ryhmässä annetaan ruotsinkielen
kielisuihkutusta.
Päiväkodillamme on yhteinen johtaja Ylitilantien päiväkodin kanssa. Ryhmissä
työskentelee neljä lastentarhanopettajaa, joista yksi esiopetusryhmässä ja viisi
lastenhoitajaa, joista yksi esiopetusryhmässä. Lisäksi päiväkodissamme on 2
laitosapulaista sekä ruokapalvelutyöntekijä.
Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodin omassa keittiössä ja lounasruoan saamme
Klaukkalan koululta. Esiopetusryhmä ruokailee Syrjälän koululla.
2.DAGHEMMET ÄPPELGÅRDENIN ARVOT
Vastuullisuus
- turvallisuus, lapsen hyvinvointi on tärkeintä jokaisessa päivässämme
- ammatillisuus
- henkilökunta tietää oman perustehtävänsä ja sitoutuu yhteisiin sopimuksiin
Avoimuus
-
-
vuorovaikutus avointa perheiden kanssa. Kasvatuskumppanuutta toteutetaan matalan
kynnyksen periaatteella. Vanhemmat pidetään ajantasalla lasta koskevissa asioissa.
Huolet otetaan puheeksi mahdollisimman pian ratkaisukeskeisesti.
kunnioitus perheiden arvoja kohtaan
erilaisuuden hyväksyminen
Uudistuskyky
-
varhaiskasvatuksen yleisen kehityksen seuraaminen
kouluttautuminen
asenne
arviointi ja kyky muutokseen
jokaisen ammattitaidon hyödyntäminen
Yhteistyö ja palveluhenkisyys
-
yhteistyö perheiden kanssa. Vanhemmat ovat arvokkaita oman lapsensa
asiantuntijoita.
yhteistyö ryhmien välillä
yhteistyö muiden tahojen kanssa
2
3.TOIMINTA-AJATUS
Yhdessä vanhempien kanssa tuemme lasta kasvamaan omaksi itsekseen. Huomioimme
lapsen yksilönä ja opetamme häntä kasvamaan vastuulliseksi ja toisia kunnioittavaksi
yhteisön jäseneksi. Pidämme tärkeänä, että lapset oppivat arvostamaan erilaisuutta ja
näin hyväksymään sen osana omaa arkipäiväänsä.
Haluamme, että lapset oppivat arvostamaan omaa kotikuntaansa. Lisäksi tutustumme
myös suomenruotsalaiseen kulttuuriin.
Leikki ja lapsen osallisuus ovat tärkeä osa jokaista päiväämme!
4.TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ
Päiväkotimme toiminnasta vastaa päiväkodin johtaja yhdessä henkilöstön kanssa.
Ryhmien lastentarhanopettajat kantavat vastuun lapsiryhmän pedagogiikasta ja tavoitteen
suuntaisesta työskentelystä. Jokaisella kasvattajalla on vastuullaan oma pienryhmä.
Ryhmän kasvattajat suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä.
Työyhteisössämme on selkeät rakenteet, joihin kaikki työntekijät sitoutuvat. Rakenteisiin
kuuluvat:





Yksikkökokous on kerran viikossa, johon osallistuu 1-2 työntekijää jokaisesta
ryhmästä. Puheenjohtajana toimii päiväkodin johtaja.
Viikkopalaverit pidetään säännöllisesti ryhmän kasvattajien kesken. Jokaisen
ryhmän
toimintaa
ohjaa
vuosittain
tehtävä
ryhmäkohtainen
varhaiskasvatussuunnitelma.
Kehittämispäivät kaksi kertaa vuodessa
Ryhmäpalaverit esimiehen kanssa vähintään 2x vuodessa
Kehityskeskustelut esimiehen ja työntekijän välillä 1x vuodessa
Päiväkodissamme on kolme kehittämistiimiä;



Pedagogiikkatiimi koostuu ryhmien lastentarhanopettajista. Tiimin tehtävänä on
mm. tavoitteiden mukaisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen, varhaiskasvatusja esiopetussuunnitelmien päivittäminen, oppimisympäristön kehittäminen sekä
opetusvälineiden ja -materiaalien hankkiminen. Tiimi kokoontuu noin kolmen viikon
välein.
Henkilöstötiimi vastaa yksikön turvallisuus- ja ensiapuasioista. Esimies laatii
työvuorot ja tiimiläiset huolehtivat työvuoromuutoksista sekä nostavat
työhyvinvointiin liittyviä asioita esille yhdessä esimiehen kanssa. Tiimi kokoontuu
noin viiden viikon välein.
Viestintä- ja taloustiimi vastaa tiedottamisesta sekä seuraa yksikkömme
talousasioita yhdessä esimiehen kanssa. Tiimi kokoontuu noin viiden viikon välein.
3
5.VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ
Varhaiskasvatusympäristössä ovat tärkeintä turvalliset ihmissuhteet. Jokaisella lapsella on
omahoitaja, jonka tehtävänä on huolehtia lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.
Lapsella on oma pienryhmä, jossa hän voi kasvaa ja kehittyä oman ikätasonsa mukaisesti.
Pienryhmässä toimiminen mahdollistaa kiireettömän vuorovaikutuksen sekä pysähtymisen
myös pienten ihmetysten äärelle. Myös lapsen osallisuus toteutuu paremmin
pienryhmässä. Kun lapsi saa toimia pienryhmässä suurimman osan päivästä, on hänellä
helpompaa olla myös osana isoa ryhmää.
Jokaisella lapsiryhmällä on käytössä oma ryhmätila, johon kuuluu ruokahuone, lepo/leikkihuone, wc, sisä- ja ulkoeteinen sekä oma uloskäynti. Lisäksi yhteisessä käytössä on
pieni sali ja pienryhmätila Svanboet. Lelut, pelit, askarteluvälineet ym. ovat päivittäin lasten
saatavilla. Leikkiympäristö muuttuu lapsiryhmän tarpeiden mukaan, lapset ovat tärkeässä
osassa leikkiympäristön suunnittelussa ja rakentamisessa.
Suojaiselta ja rauhalliselta pihalta löytyy hiekkalaatikot, kiipeilyteline, keinut, leikkimökki,
nurmikkomäki, joka toimii liukumäkenä talvisin sekä leluvarastot. Lähiympäristö tarjoaa
monipuoliset toimintamahdollisuudet kaikkina vuodenaikoina. Jokainen ryhmä retkeilee
viikoittain lähikohteissa mm. Tornimäen metsä, kirjasto, leikkipuisto, lähikoulu.
4
6.OPPIMISEN ILO JA LAPSELLE OMINAINEN TAPA OPPIA
Leikki on kaiken oppimisen perusta. Leikin mahdollistaminen jokaisena päivänä luo
turvallisen pohjan kasvamiselle. Lapsilla on erilaisia tarpeita leikille riippuen heidän iästään
ja kehitystasostaan. Aikuisen tehtävänä on luoda leikille parhaat mahdolliset edellytykset.
Lapsen tunteminen on kaiken perusta. Sen jälkeen voimme arvioida millaisen tuen lapsi
leikilleen tarvitsee. Leikkiryhmän koko, tila, leikkivälineet ja niiden määrä, aikuisen
aktiivinen läsnäolo ovat mm. asioita, joita arvioimme jokaisen lapsen kohdalla päivittäin.
Lapsi saa halutessaan leikkiä myös yksin.
Leikki on lapselle ominainen tapa oppia ja sen tuoma oppimisen ilo mahdollistaa lapsen
kehityksen. Turvallinen oppimisympäristö luo pohjan kaikelle oppimiselle ja kehitykselle.
Kuvan lähde tuntematon
5
7.KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA
Kieli on kaiken oppimisen perusta. Ilman kieltä emme pysty ajattelemaan, emmekä
olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Perushoitotilanteet tarjoavat loistavat
mahdollisuudet kahdenkeskeiseen vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Jotta lapsi kokee
tulleensa kuulluksi, on aikuisen oltava aidosti läsnä. Katsekontakti, eleet ja ilmeet ovat
usein merkityksellisempiä kuin sanat. Koska jokaisella kasvattajalla on oma kielitaustansa,
oppivat lapset, että itseään voi ilmaista monin eri tavoin. Kun lapsi saa oleskella
kielellisesti rikkaassa ympäristössä, jossa häntä kannustetaan käyttämään kieltä
monipuolisesti, voidaan ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia ja häiriöitä minäkuvan
kehityksessä. Aikuisen tehtävä on omalla esimerkillään opastaa lasta kielen käytössä,
aikuinen kuuntelee, kannustaa ja auttaa lasta käyttämään kieltä monipuolisesti ja
oikeaoppisesti. Lisäksi tuemme lasten kielen kehitystä lukemalla, laulamalla, leikkimällä ja
loruttelemalla. Hyödynnämme myös valmiita ohjelmia kuten Språkplantan ja Språklust
tukeaksemme kielen kehitystä.
8.SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT
Sisällölliset orientaatiot tarkoittavat varhaiskasvatuksen sisällöllisiä alueita. Sillä ei
tarkoiteta oppiaineiden opiskelua, vaan lapsen mahdollisuutta tutustua ikä- ja
kehitystasonsa mukaisesti eri sisältöalueisiin.
Matemaattinen orientaatio sisältää kaikkia eri matematiikan osa-alueita. Arjen
matematiikka ja leikkitilanteet opettavat lasta luokittelemaan, vertaamaan, mittaamaan,
laskemaan ja ratkaisemaan ongelmia.
Luonnontieteellinen orientaatio pitää sisällään luonnon monimuotoisen havainnoinnin
esim. luonnonilmiöiden tutkiminen, vuodenaikojen seuraaminen sekä lähiluonnossa
retkeily.
Historiallis- yhteiskunnallisessa orientaatiossa pidämme tärkeänä oman kotiseudun
tuntemista, perinteiden jatkumista, juhlapyhien viettämistä ja perinneleikkeihin
tutustumista.
Esteettinen orientaatio pitää sisällään kaikkien aistien kautta koettuja elämyksiä. Esim.
musiikin, kuvataiteen, satujen ja teatterin kautta saadut kokemukset avaavat lapselle polun
luovuuteen.
Eettisessa orientaatiossa mietimme yhdessä mm. oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa,
valhetta ja totuutta. Näitä tilanteita pohdimme arjen lisäksi satujen, draaman ja erilaisten
leikkien kautta.
6
Uskonnollis-katsomuksellisessa orientaatiossa pohdimme uskonnollisten, uskomuksien ja
henkisten asioiden yhteyttä arkielämään.
Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen, ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa uskonnolliskatsomuksellisen orientaation lapsikohtaisesta sisällöstä.
Ennen joulua järjestämme yhdessä Svenska föreningenin kanssa ruotsinkielisen
joulukirkon.
9.KASVATUSKUMPPANUUS
Kasvatuskumppanuus on vanhemman ja kasvattajan tasavertaista vuorovaikutusta,
tietoista sitoutumista ja toimimista lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi sekä hyvän
päivähoidon arjen rakentamiseksi.
Lapsen hoitosuhteen aloittamista tuetaan seuraavan prosessin kautta:
Palvelusopimuskeskustelu
Varhaiskasvatuksen esimiehet käyvät perheiden kanssa palvelusopimuskeskusteluja
varsinkin silloin, kun alle 3-vuotias aloittaa hoidon ensimmäistä kertaa ja
varhaiskasvatuksen palvelut ovat perheille uusia. Keskustelussa käydään läpi yksikön
toimintaan, käytäntöihin, maksuihin, erityistilanteisiin yms. liittyviä asioita.
Aloituskeskustelu
Kun perhe saa tiedon uudesta hoitopaikasta, kasvattaja ottaa yhteyttä perheeseen ja sopii
aloituskeskusteluajan. Aloituskeskustelu käydään lapsen kotona tai päivähoitopaikassa.
Aloituskeskustelun tavoitteena on, että vanhempi saa rauhassa kertoa lapsestaan, hänen
tavoistaan ja tottumuksistaan. Myös mahdolliset hoidon aloitukseen liittyvät huolet on hyvä
jakaa. Kotiympäristössä vierailu antaa myös lapselle mahdollisuuden tutustua tulevaan
hoitajaansa hänelle tutussa ympäristössä kotona ja luottamuksen tunteen on helpompi
lähteä rakentumaan.
Tutustuminen
Lapsen päivähoitoon saattelemiseen kuuluu myös vanhemman ja lapsen yhteinen
tutustumisjakso. Tutustumisen aikana vanhempi voi kulkea lapsen mukana päivän eri
tilanteissa, tutustua henkilökuntaan, nähdä tilat ja saada käsityksen päivän kulusta.
Vanhempi ja kasvattaja jakavat myös arjen käytäntöjä. Tavoitteena on saada perhe
luottamaan siihen, että lapsi voi turvallisin mielin jäädä päivähoitoon. Vanhemman oma
kokemus ja tunne uudesta päivähoitopaikasta vaikuttaa lapsen kiinnittymiseen uuteen
hoitosuhteeseen.
Hoidon aloittaminen
Mitä pienempi lapsi on, sen tärkeämpää on antaa lapselle mahdollisuus kiinnittyä ja luoda
suhdetta ensin vain yhteen aikuiseen. Sen vuoksi päivähoidossa tavoitellaan sitä, että
aloituskeskustelun käynyt kasvattaja huolehtisi lapsesta mahdollisimman paljon hoidon
alun ajan. Hän sanoittaa arkea, kulkee rinnalla ja lohduttaa ikävän tullessa. Myös
vanhemman on alkuvaiheessa helpompi asioida jo tutuksi tulleen kasvattajan kanssa.
7
Lapsen vasu-keskustelu
Noin kahden kuukauden päästä hoidon aloituksesta laaditaan vanhemman kanssa
yhdessä lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (lapsen vasu). Tämän keskustelun
tavoitteena on löytää yhteinen käsitys lapsen kasvun ja hyvinvoinnin tukemisesta. Vasu
on myös työväline lapsiryhmän pedagogiikan suunnittelussa.
Päivittäisiä kohtaamisia ja yhteistä arviointia
Päivittäiset keskustelut ovat kasvatuskumppanuuden kivijalka. Lapsen luottamus lisääntyy,
kun hän huomaa, että hänelle tärkeät ihmiset tekevät yhteistyötä. Näissä keskusteluissa
tapahtuu myös yhteistä arviointia siitä, mihin suuntaan ollaan menossa.
Toiminnan suunnittelua vanhempien kanssa
Vanhemmat osallistuvat toiminnan suunnitteluun em. kasvatussuunnitelmien yhteydessä,
vanhempainilloissa, arviointikyselyjen kautta sekä päivittäisissä keskusteluissa ja
palautteissa.
Varhainen avoin yhteistyö
Jos kasvattajalla/vanhemmalla herää huoli lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä
asioissa, hän ottaa huolen puheeksi perheen/kasvattajan kanssa riittävän varhaisessa
vaiheessa. Yhdessä mietitään ja sovitaan erilaisia käytäntöjä lapsen tukemiseksi.
Tavoitteena on, että kasvattajan ja vanhempien mahdollisuudet auttaa lasta lisääntyvät.
Kunnassa on käytössä malli varhaisen puuttumisen työtapojen edistämiseksi. Malli
sisältää kasvattajalle tarkoitettuja toimintamenetelmiä, joissa yhteistyötä asiakkaiden ja
varhaiskasvatuksen ulkopuolisten työntekijöiden välillä edistetään.
10.ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA
Varhaiserityiskasvatuksen työtavat ovat osa varhaiskasvatusta ja niitä otetaan käyttöön
silloin, kun lapsen kehitykseen liittyy häiriöitä ja viivästymiä, lasta ohjataan
jatkotutkimuksiin tai lapsen yksilölliset erityistarpeet tarvitsevat erityistä huomiointia.
Lapsen yksilöllisiin erityistarpeisiin vastataan erityisen tuen keinoin.
Erityinen tuki perustuu varhaiskasvatuksen hyvälle perusosaamiselle. Kasvattajayhteisön
jokaisen jäsenen tehtävänä on tuoda varhaiskasvatuksen erilaiset tukitoimet tukea
tarvitsevan lapsen päivittäiseen arkeen.
Lapsen tuen tarvetta ja tukitoimia suunnitellaan ja arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa
säännöllisesti. Erityistä tukea tarvitsevasta lapsesta puhutaan silloin, kun lapsen tuen tarve
on yhteisesti määritelty ja hänelle on tehty varhaiskasvatussuunnitelmaan sisällytetty tuki ja kuntoutussuunnitelma. Tuki - ja kuntoutussuunnitelma on ensimmäinen ja tärkein
työväline lapsen tuen suunnittelussa. Nurmijärvellä toimii konsultoivia ja alueellisia
erityislastentarhanopettajia, jotka yhdessä vanhempien ja henkilökunnan kanssa
suunnittelevat erityisen tuen toteuttamisen mahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa sekä
arvioivat mahdollisten jatkotutkimusten tarvetta.
Lapsen tuen tarpeen laajuudesta riippuen lapselle voidaan kohdentaa myös ns.
rakenteellisia tukitoimia. Nämä ovat aina harkinnanvaraisia ja niistä tarvitaan aluejohtajan
päätös. Rakenteellisten tukitoimien tarkoituksena on auttaa lasta selviämään päivästä
ryhmän täysivaltaisena jäsenenä erityisen tuen tarpeesta huolimatta. Rakenteellisia
tukitoimia ovat ryhmäkoon pienentäminen, erityisavustajan tuki ja integroidut erityisryhmät.
8
Integroidussa erityisryhmässä on useampi erityistä tukea tarvitseva lapsi. Tämän vuoksi
ryhmäkoko on pienempi ja työntekijöitä on ryhmässä enemmän verrattuna muihin
päiväkotiryhmiin.
11. ARVIOINTI
Päivähoidossa toimintaa arvioidaan säännöllisesti yhdessä lasten ja vanhempien kanssa.
Tapa millä ja miten arviointi toteutetaan, kirjataan päivähoitoyksikön
varhaiskasvatussuunnitelmaan. Yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmat arvioidaan ja
tarvittavat muutokset tehdään vuosittain syksyn kehittämispäivällä ja niistä keskustellaan
vanhempainilloissa. Asiakastyytyväisyyskysely tehdään kerran vuodessa. Toimintaa
kehitetään sen pohjalta ja tehdään tarvittavat muutokset suunnitelmaan.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään jokaiselle lapselle vuosittain yhdessä
vanhempien kanssa. Suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti yhteisissä
keskusteluissa.
9