Pyöristysohje di-fysiikkaan merkitsevät numerot ja desimaalit Luvun osat: 323904008276 | {z } , 890834082754 | {z } ennen desimaalipilkkua jälkeen desimaalipilkun Merkitseviä numeroita ovat kaikki luvun numerot paitsi • kokonaisluvun lopussa olevat nollat ja • luvun alussa olevat nollat. Tehtävä 1: Montako merkitsevää numeroa on luvussa 0,007 m? Tehtävä 2: Montako merkitsevää numeroa on luvussa 2200 kg? Tehtävä 3: Montako merkitsevää numeroa on luvussa 2200,2 kg? Tehtävä 4: Montako merkitsevää numeroa on luvussa 2,00 m? (Vastaukset teorian lopussa) Desimaaleiksi kutsutaan desimaalipilkun jälkeisiä numeroita. Lähtöarvojen mukaan Pyöristäminen tehdään fysiikassa oletusarvoisesti lähtöarvojen mukaan siten, että vastaus annetaan yhtä monella merkitsevällä numerolla kuin epätarkimmassa, laskussa käytetyssä lähtöarvossa on, mutta kuitenkin vähintään kahdella merkitsevällä numerolla. Epätarkin lähtöarvo on se, jossa on vähiten merkitseviä numeroita. Esimerkki 1: Tehtävässä on annettu arvot B = 2,01 T, v = 41 m/s ja muita arvoja ei käytetä. Tällöin vastaus pyöristetään kahden merkitsevän numeron tarkkuuteen, koska v on epätarkin lähtöarvo ja siinä on kaksi merkitsevää numeroa. Esimerkki 2: Tehtävässä on annettu arvot B = 2,015 T, v = 41,3 m/s ja r = 2,0 m, mutta r:ää ei käytetä laskussa. Tällöin vastaus pyöristetään kolmen merkitsevän numeron tarkkuuteen, koska epätarkin laskussa käytetty lähtöarvo v on annettu kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella. Esimerkki 3: Tehtävässä on annettu arvot B = 2,015 T, v = 41,3 m/s ja tämän lisäksi tehtävämonisteen luonnonvakioista (tai aineistosta) käytetään arvoa d = 2,0 cm. Tällöin vastaus pyöristetään kahden merkitsevän numeron tarkkuuteen, koska d on epätarkin laskussa käytetty lähtöarvo ja se on annettu kahdella merkitsevällä numerolla. Esimerkki 4: Tehtävässä on annettu arvo B = 2,21 T ja d = 2 cm. Vaikka d näyttää olevan yhden merkitsevän numeron tarkkuudella, vastaus pyöristetään aina vähintään kahden merkitsevän numeron tarkkuuteen. Poikkeuksia Tärkeä poikkeus pyöristyssääntöön on se, että tehtävänannossa on erikseen sanottu, millä tarkkuudella vastaus halutaan annettavan. Selkeissä tapauksissa tehtävänannossa on suoraan kerrottu, kuinka monta merkitsevää numeroa, tai kuinka monta desimaalia vastaukseen tulee jättää. Esimerkki 1: Tehtävässä on annettu arvot B = 2,015 T ja v = 41,3 m/s, joita käytetään laskussa, mutta tehtävänannossa sanotaan, että “Anna vastaus kahden merkitsevän numeron tarkkuudella.” Tällöin vaikka epätarkin lähtöarvo on kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella, vastaus pyöristetään kahteen merkitsevään numeroon. Esimerkki 2: Tehtävässä on annettu arvot B = 2,015 T ja v = 41,3 m/s, joita käytetään laskussa, mutta tehtävänannossa sanotaan, että “Anna vastaus tesloissa yhden desimaalin tarkkuudella.” Tällöin vastaus tulee antaa yksikössä T (teslaa), eikä esimerkiksi yksikössä mT (milliteslaa), ja vastauksessa täytyy olla kokonaislukuosa sekä desimaalipilkun jälkeen tasan yksi numero. Toinen yleinen poikkeustapaus on se, että tehtävänannossa sanotaan yksiköiden avulla, mihin tarkkuuteen vastaus tulee pyöristää. Esimerkki: Tehtävässä on annettu arvot V0 = 30 ` (litraa) ja p = 50,0 Pa, mutta tehtävänannossa sanotaan, että “Pyöristä vastaus sadan millilitran tarkkuuteen.” Tällöin vastaus täytyy lähtöarvoista huolimatta pyöristää ohjeen mukaan. Esimerkiksi 23,6 ` ja 23600 m` ovat pyöristetty 100 m` tarkkuuteen. Jos laskussa kysytään rahamäärää, mutta ei erikseen kerrota, mihin tarkkuuteen vastaus halutaan pyöristettävän, vastaus tulee antaa enintään senttien tarkkuudella. Esimerkki 1: Tehtävässä annetaan sähkön hinnaksi 30 snt/kWh ja lasketaan, kuinka paljon sähkölaitteen, jonka tehonkulutus on 38 W, käyttäminen täsmälleen tunnin ajan maksaa. Vaikka vastaukseksi tulee 1,14 euroa, se tulee antaa tarkkuudella 1 euroa 10 senttiä, koska epätarkimmassa lähtöarvossa (teho) on kaksi merkitsevää numeroa. Vaikka sähkön hinnassa (30 snt/kWh) näyttää olevan vain yksi merkitsevä numero, se on tarkka arvo, joten se ei vaikuta pyöristämiseen. Esimerkki 2: Tehtävässä annetaan sähkön hinnaksi 30 snt/kWh ja lasketaan, kuinka paljon sähkölaitteen, jonka tehonkulutus on 38,895 W, käyttäminen täsmälleen tunnin ajan maksaa. Nyt vaikka tehonkulutuksessa on viisi merkitsevää numeroa, pyöristys tehdään tarkkuuteen 1 euroa 17 senttiä, koska rahamäärä annetaan enintään senttien tarkkuudella. ohjeita epäselviin tilanteisiin Joskus tehtävässä on annettu jokin lähtöarvo lukuna tietyllä määrällä merkitseviä numeroita, mutta ilmaistu sanallisesti, että kyseessä on tarkka arvo. Tällöin tämä arvo ei vaikuta pyöristystarkkuuteen. Esimerkki 1: Tehtävänannossa on annettu pituus s = 2,0 m, mutta arvon perässä on suluissa (tarkka arvo). Tällöin on selvää, että s on tarkka, eikä vaikuta pyöristykseen. Esimerkki 2: Tehtävänannossa on annettu pituus seuraavasti: “Seipään pituus on tasan 2 metriä” tai “Seipään pituus on täsmälleen 2 metriä”. Tällöin sanamuoto antaa ymmärtää, että kysessä on tarkka arvo, eikä vaikuta pyöristämiseen, mutta tällaisessa tilanteessa tehtävänanto kannattaa lukea erityisen tarkasti. Joskus (äärimmäisen harvoin) tehtävässä on annettu jokin lähtöarvo tietyllä tarkkuudella, mutta tehtävänannon sanamuoto vihjaa epäsuorasti, että arvo olisi todellisuudessa tarkempi. Tällöin pyöristystarkkuutta voi harkita tehtäväkohtaisesti. Esimerkki 1: Tehtävänannossa on annettu lämpötila T = 330 K ja sanottu, että “lämpötila on mitattu digitaalisella lämpömittarilla”. Tällöin voi harkita, onko tehtävän laatija tarkoittanut, että annettu lämpötila onkin kymmenen asteen sijaan esimerkiksi asteen tarkkuudella, mutta on kohtalaisen turvallista pyöristää epätarkimman lähtöarvon merkitsevien numeroiden tarkkuuteen. Esimerkki 2: Tehtävänannossa on annettu lämpötila T = 200 K ja sanottu, että lämpötila on mitattu laboratoriossa tarkkuusmittarilla. Kun asia on ilmaistu näin vahvasti, kannattaa vähintään tulkita, että lämpötila on asteen tarkkuudella. Vastaukset tehtäviin: 1) 1 2) 2 3) 5 4) 3
© Copyright 2024