lehti 1/15 - Lapsiperheiden Etujärjestö
LAPSIPERHEIDEN ETUJÄRJESTÖ R.Y. - BARNFAMILJERNAS INTRESSEORGANISATION R.F. - JÄSENLEHTI 01/2015 Lapsiperheet Barnfamiljer 01/2015 | http://www.lape.fi Puolueiden puheenjohtajien näkemyksiä lapsiperheiden tilanteesta, s. 8 Lape sai uuden hallituksen, s. 5 Sosiaalinen media lapsiperheiden tukena, s. 12 Sisällys: Yhteistyökumppanit Lape uutisia 4 Lapelle uusi hallitus 5 Kaksi kysymystä lapsiperheistä 8 Erityislapsiperhe tukiviidakossa 10 Somesta on moneksi 12 Kirkon perheneuvonta lapsiperheiden suosiossa 14 Lastentossut.fi Lapsenvahti.fi Vekaravintti http://www.vekaravintti.fi (Tuusula, kauppa ja verkkokauppa) Pinjata www.pinjata.fi Hallituksen yhteystiedot: PUHEENJOHTAJA Ulla Savola Haapajärvi 044 593 3332 [email protected] Roberta Fabritius Mäntsälä 044 540 2727 [email protected] Tiina Tähtinen Ristiina 040 412 0420 [email protected] HALLITUSJÄSENET Minna Mustonen Jyväskylä 040 839 7371 [email protected] Janne Kylli Espoo janne. [email protected] Mirka Kupari Seinäjoki 050 410 5013 [email protected] Taidekehystämö Hyvärinen www.taidehyvarinen.fi KOTISIVUT Condiana http://www.condiana.fi (verkkokauppa) Lehden toimitus: Leikkien.fi PÄÄTOIMITTAJA TAITTO Pekka Aittakumpu [email protected] Jacob Stewart [email protected] Lapsiperheet Barnfamiljer 01/15 2 Art Of Music www.artofmusic.fi (Espoo) www.lape.fi Anna Kaivosoja Vantaa [email protected] Kannen kuva: stockvault.net Lelutalo www.lelutalo.fi on Lapsiperheiden Etujärjestön julkaisema, kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti. Lehdessä käsitellään lapsiperheitä koskevia yhteiskunnallisia asioita ja pyritään vahvistamaan vanhempien asemaa lastensa ensisijaisina kasvattajina. http://www.leikkien.fi (verkkokauppa) Yhteistyökumppanit tarjoavat alennuksia tuotteistaan ja palveluistaan Lapen jäsenille. Katso tarkemmat tiedot kotisivuiltamme www.lape.fi/ jasenyys/jasenedut Lapsiperheet | lape.fi PÄÄKIRJOITUS Kohti parempaa perhepolitiikkaa L apsiperheiden Etujärjestö valitsi vuosikokouksessa vuoden 2015 teemaksi “Kohti parempaa perhepolitiikkaa”. Suunnanmuutos on enemmänkin tarpeen, sillä viimeiset neljä vuotta Suomen hallitus on kohdellut lapsiperheitä kovalla kädellä. Muun muassa lapsilisiä leikattiin ja oli lähellä, että lasten kotihoidon tuki olisi jaettu puoliksi kummankin vanhemman kesken. Jotain positiivista kehitystä sentään oli: uuden sosiaalihuoltalain myötä lapsiperheet ovat oikeutettuja kotiapuun ilman lastensuojelun asiakkuutta. Nähtäväksi tosin vielä jää, miten laki toteutuu käytännössä eri kunnissa ja saavatko perheet oikeasti tarvitsemansa avun. Haluamme Lapessa tehdä työtä sen eteen, että vanhemmat eivät joutuisi monimutkaisiin valitusprosesseihin vaatiessaan tai hakiessaan per- ,, Merkittävä edistysaskel olisi lasten ja perheiden asioiden keskittäminen yhden ministerin alaisuuteen. heelleen kuuluvia lakisääteisiä palveluja, kuten kotipalvelua, vaan tarvittavaa apua saisi matalalla kynnyksellä, helposti ja oikea-aikaisesti. Yhdistys haluaa myös rohkaista vanhempia Lapsiperheet | lape.fi tarttumaan kohtaamiinsa epäkohtiin ja vaikuttamaan itseään ja perhettään koskeviin poliittisiin päätöksiin. Lapsiperheiden Etujärjestö julkaisi ennen vuosikokoustaan tavoitteet Suomen hallituskaudelle 2015–2019. Perustavanlaatuisena ajatuksena on, että suomalaisen yhteiskunnan jatkumo on hyvinvoivissa lapsiperheissä, ja Lape onkin esittänyt hallitustavoitteissaan, että tuleva hallitus asettaa hallitusohjelman painopisteeksi lapsiperheiden hyvinvoinnin ja syntyvyyden edistämisen. Parempaa perhepolitiikkaa tavoiteltaessa yksi merkittävä edistysaskel olisi lasten ja perheiden asioiden keskittäminen useiden ministeriöiden sijaan yhden ministerin alaisuuteen. Näin lapsi- ja perhepolitiikasta tulisi yhtenäisempää ja selkeämpää. Perhepolitiikan keskittäminen tehostaisi lapsivaikutusten arviointia ja toisi tehokkuutta lapsia ja lapsiperheitä koskevien uudistusten ja päätösten toteuttamiseen. Lapsi- ja perheministerin tehtävänä olisi myös valvoa lapsivaikutusten arvioinnin toteutumista sekä valtion että kuntien päätöksenteossa. Lapen toiminnan painopisteenä on tänä vuonna pyrkiä vaikuttamaan siihen, että Suomessa tehdään parempia perhepoliittisia päätöksiä. Tämän myötä perheellisten syrjäytyminen ja suhteellinen köyhyys muuhun väestöön nähden vähenee. Tavoitteena on myös lisätä ja vahvistaa vanhempien uskoa itseensä lastensa ensisijaisina kasvattajina sekä lapsiperheiden keskinäistä viestintää, yhteistoimintaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Roberta Fabritius Lapen hallituksen puheenjohtaja 3 LAPE-UUTISIA Vuosikokouksessa iloittiin aktiivisesta toiminnasta Lapsiperheiden Etujärjestön vuosikokouksessa Jyväskylässä 28. maaliskuuta valittiin järjestölle uusi hallitus ja keskusteltiin tulevan hallituskauden teemoista ja käytännöistä. J yväskylässä valittiin hallituksen puheenjohtajaksi Roberta Fabritius Mäntsälästä sekä muiksi hallituksen jäseniksi Anna Kaivosoja Vantaalta, Minna Mustonen Jyväskylästä, Ulla Savola Haapajärveltä, Mirka Kupari Seinäjoelta ja Janne Kylli Espoosta sekä varajäseneksi Tiina Tähtinen Ristiinasta. Kulunut vuosi Lapessa oli entiseen tapaan hyvin aktiivinen. Suomen hallituksen esittämät ehdotukset kotihoidon tuen jakamisesta, verotuksen lapsivähennyksestä ja lapsilisien leikkaamisesta sekä sosiaalihuoltolain uudistus ja uusi varhaiskasvatuslaki antoivat aihetta monille kannanotoille ja lausunnoille. Suomen hallituksen vaihtumisen myötä Lapen hallitus val- mistautuu kiireiseen toimintavuoteen myös tulevana kautena. Lapen hallituskauden teemana on ”Kohti parempaa perhepolitiikkaa”. Lape haluaa olla siivittämässä Suomea perhepolitiikan kehittämiseen. Lapessa ei uskota perhepolitiikan suhteen leikkausten voimaan valtion talouden tasapainottamisessa, vaan kehittämiseen, jonka myötä myös säästöt voivat syntyä. Sitoutunut työ kantanut hedelmää Vuosikokouksessa tuntuivat puhaltavan uudet tuulet, ja tulevaan kauteen lähdettiin toiveikkaalla ja idearikkaalla mielellä. Lape haluaa innostaa perheitä vaikuttamaan omiin asioihinsa yhteiskunnassa. Perheiden tulee tehdä tämä yhdessä, toisiaan tukien ja rohkaisten. Pitkäjänteisellä ja sitoutuneella toiminnalla rakennetaan vahva pohja hyvälle työlle ja tuloksille lapsiperheiden parhaaksi. Oli ilo todeta, että menneenä kautena tämä työ ja sitoutuminen on kantanut hedelmää; kaikkia perhepoliittisia leikkauksia ei toteutettu. Lapen aluetoiminta eri puolilla Suomea on saanut uutta jalansijaa. Näyttää siltä, että poliittinen vaikuttaminen lapsiperheiden asioihin on saanut uutta tuulta purjeisiin. Minna Mustonen Kysy kotipalvelua kunnastasi Vuodenvaihteessa uudistunut sosiaalihuoltolaki velvoittaa kunnat tarjoamaan lapsiperheille kotipalvelua ilman lastensuojelun asiakkuutta. Kotipalvelua kannattaa kysyä oman kunnan neuvolasta tai sosiaalitoimistosta. S osiaalihuoltolain uudistuminen on aiheuttanut monia kysymyksiä ja myös epäilyksiä siitä, tulevatko kunnat täyttämään velvoitteensa. Oulun sosiaalijohtaja Arja Heikkinen sanoo, että kaupungin lapsiperheet ovat vuodenvaihteen jälkeen saaneet kotiapua. – Palvelun saaminen perustuu tarpeen arviointiin. Kotipalvelua haetaan neuvolan tai sosiaalitoimiston kautta. 4 Oulu on varautunut kotipalvelun kasvavaan kysyntään lisäämällä perhetyöntekijöidensä määrää 40 henkilöllä vuodesta 2012. Nyt kotipalvelua tarjotaan myös ostopalveluna. – Ostopalvelun osalta kotipalvelua tarjotaan palvelusetelillä. Kaupunki päättää tämän vuoden kesäkuussa palvelun maksuperusteista ja seteleistä. ,, Palvelun saaminen perustuu tarpeen arviointiin. Pekka Aittakumpu Lapsiperheet | lape.fi Lapen uusi hallitus: Kotipalvelu kuntoon ja syntyvyys nousuun Lapsiperheiden Etujärjestö valitsi vuosikokouksessaan 28. maaliskuuta Jyväskylässä mäntsäläläisen Roberta Fabritiuksen kolmannelle puheenjohtajakaudelle. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Minna Mustonen Jyväskylästä ja Anna Kaivosoja Vantaalta. Uusina tulokkaina hallitukseen valittiin Ulla Savola Haapajärveltä, Mirka Kupari Seinäjoelta ja Janne Kylli Espoosta. Varajäseneksi valittiin Tiina Tähtinen Mikkelistä. Tek sti: Pekka Aittakumpu K ysyimme hallitukseen valituilta, miten he ovat olleet aiemmin Lapessa mukana ja mitä asioita he haluavat pitää uudella hallituskaudella esillä. Uusia hallituksen jäseniä pyysimme kertomaan myös perheestään ja laajemmin ajatuksiaan lapsiperheiden tilanteesta. vuonna 2007, tuskastuin kotihoidontuen jälkeenjääneisyyteen ja kuntalisien epätasa-arvoisuuteen siinä määrin, että tupsahdin Oulun paikallisjaoston kokoukseen. Siitä asti olen ollut lähes tauotta toiminnassa mukana. – Haluan erityisesti pitää esillä lasten hoitoon liittyviä asioita, kuten perheiden valinnan vapautta lasten hoitajan ja hoitomuodon suhteen. Myös kotipalvelujen saatavuus ja uuden kotipalvelua koskevan lain toteutumisen seuraaminen ovat sellaisia asioita, joihin haluan tällä kaudella kiinnitettävän huomiota. Haluan olla mukana viemässä eteenpäin Lapen tavoitteita paremman perhepolitiikan saavuttamiseksi ja pidän tärkeänä sitä, että Lapea kehitetään yhdistyksenä. Minna Mustonen, Jyväskylä Puheenjohtaja Roberta Fabritius, Mäntsälä – Kiinnostukseni Lapea kohtaan syttyi jo vuonna 2001, kun huomasin lehdessä juttua kotiäitien lakkovaroituksesta. Seurasin ensin toimintaa hieman sivusta ja vasta neljännen lapsen saatuani, Lapsiperheet | lape.fi – Olen aloittanut toiminnan Lapessa keväällä 2013 ja tuleva hallituskausi on minulle kolmas. – Pidän tärkeänä, että Lape on kehittämässä perhepolitiikkaa yhtenäisemmäksi ajamalla perheministerin viran perustamista. Mielestäni jokaisella perheellä tulee olla realistinen mahdollisuus hoitaa omia lapsiaan. Kotivanhemman yhteiskunnallista asemaa ja oikeuksia on vahvistettava. Perheiden haasteisiin tulee vastata ennaltaehkäisevästi. Syntyvyys on saatava Suomessa nousuun muuttamalla verotusta ja opiskeluajan tukimuotoja lapsiperhemyönteisemmäksi. En usko leikkausten tuovan todellisia säästöjä, vaan niitä tuo kaiken kokoisten perheiden perushyvinvoinnista huolehtiminen. Haluan tulevalla kaudella keskittyä myös yhdistyksemme kehittämiseen. Anna Kaivosoja, Vantaa – Olen toiminut Lapen jäsensihteerinä keväästä 2013 lähtien, ja hallitukseen minut valittiin viime vuonna. – Haluaisin nostaa esiin erityisesti lapsiperheiden eriarvoistumisen py5 säyttämisen tärkeyttä sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden pahoinvoinnin ennaltaehkäisevää työtä ja siihen tähtäävien toimenpiteiden kehittämistä. ,, Haluan pitää esillä asioita, jotka helpottavat lapsiperheiden arkea ja sitä kautta antavat perheille paremmat resurssit kasvattaa sekä henkisesti että fyysisesti terveempää sukupolvea. mutta lähemmäs kymmenen vuotta joka tapauksessa. Hallituksessa olen ollut vuodesta 2012. – Asioita olisi moniakin, mutta erityisesti näin lama-aikaan lapsiperheiden tukien puolustaminen on tärkeää. Niistä ei saa leikata. Köyhien lapsiperheiden asemaa tulee parantaa. lä luokalla. – Olen ollut Lapessa lähinnä kuunteluoppilaana ja haastateltavana. Lisäksi olen pyrkinyt nostamaan aktiiviryhmässä esille mediassa julkaistuja lapsiperheitä koskettavia artikkeleita. Hallituksessa olen nyt mukana ensimmäistä kauttani. – Haluan pitää esillä asioita, jotka helpottavat lapsiperheiden arkea ja sitä kautta antavat perheille paremmat resurssit kasvattaa sekä henkisesti että fyysisesti terveempää sukupolvea. – Näen suomalaisten lapsiperheiden nykytilanteen keskimäärin kohtalaisen hyvänä, sikäli, kun puhutaan pienistä perheistä, joilla on tukenaan vahva tukiverkko omasta takaa. Se ei kuitenkaan ole peruste olla puuttumatta epäkohtiin, jotka haastavat työn tai opiskelujen perässä muuttavia perheitä ja eritoten perheitä, joiden pääluku on viisi tai enemmän. Ulla Savola, Haapajärvi Tiina Tähtinen, Mikkeli Mirka Kupari, Seinäjoki. – Olen toiminut Lapen aluevastaavana monta vuotta; en edes muista tarkkaan, Mirkalla ja hänen puolisollaan on neljä lasta, joista vanhin on ensimmäisel- 6 Ullalla ja hänen puolisollaan on kymmenen lasta ja seitsemän lastenlasta. – Aiemmin en ole ollut Lapen toiminnassa mukana. Olen kyllä seurannut Lapen sivuja ja lukenut hyviä artikkeleita ja kannanottoja lapsiperheiden puolesta. – Haluan olla Lapen toiminnassa Lapsiperheet | lape.fi mukana sen takia, että haluan olla kehittämässä lapsiperheille parempaa tulevaisuutta. Lapsiperheiden asema on heikentynyt mielestäni 1990-luvulta kovin paljon. Lapsilisiä on leikattu ja lapsiperheiden kotipalvelu on heikentynyt noista vuosista huomattavasti. Uudessa sosiaalihuoltolaissa onneksi palautettiin lapsiperheiden oikeus kotipalveluun ilman lastensuojeluasiakkuutta. Nyt vain pitäisi huolehtia siitä, että kotipalvelun asiakasmaksut olisivat mahdollisimman pienet tai se olisi ilmaista koko maassa. Mielestäni lapsilisää tulisi korottaa entiselle tasolle tai suunnitella perheverotusta. – Päätöksentekijät eivät huomioi tällä hetkellä sitä, että Suomessa väestön ikärakenne on vääristynyt ja syntyvyys on alentunut jo kolmatta vuotta peräkkäin. Perheitä pitäisi tulonsiirtojen avulla kannustaa saamaan lapsia, sillä väestön normaali uusiutumistaso on kaukana nykyisestä. Uusiutumistaso on 2,1 lasta naista kohti; Suomessa se on nyt vain 1,8. – Niille, jotka ovat huolissaan nykyisestä perhepolitiikan tilasta haluaisin sanoa, että ottakaa yhteyttä rohkeasti päättäjiin valtakunnallisella ja kunnallisella tasolla ja kirjoittakaa lehtien mielipideosastoille omia rakentavia kehittämisehdotuksia. Voitte myös vaikuttaa omien puolueiden sisällä tuomalla parannusesityksiä ja kertomalla arjen todellisista tilanteista lapsiperheissä. Janne Kylli, Espoo Jannella on kaksi lasta: 8-vuotias tyttö ja 13-vuotias poika. – Olen aikaisemmin ollut mukana jäsenenä, Etelä-Suomen aluevastaavana ja aluevastaavien yhteyshenkilönä. – Haluan pitää esillä lapsiperheiden taloudelliseen tilanteeseen liittyviä asioita. Lisäksi kun toimin Etelä-Suomen aluevastaavana ja pääkaupunkiseudulla, mielessäni ovat tämän alueen ,, haasteet lapsiperheille, kuten asumisen, harrastamisen ja arjen peruskulut ja menot. – Haluan myös edistää lapsiperheiden asemaa yleisesti ja nostaa esille lapsiperheille tärkeitä asioista, joiden merkitys koko yhteiskunnalle on tärkeää. On hyvä, että Lapessa toimii monenlaisia lapsiperheitä ja saamme näin vaikutettua erilaisiin lapsiperheiden asioihin. Haluaisin myös nostaa Lapen jäsenten määrää sekä Lapsen tunnettavuutta valtakunnallisena lapsiperheiden etujärjestönä. – Minulla on sellainen olo ja tuntemuksia, että Lapen kautta voimme todellakin nostaa lapsiperheiden asioita esille niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. – Minusta ainakin yksi suuri epäkohta on se, että meillä on hyvin eri tavalla toimeentulevia perheitä työttömyyden ja terveyserojen vuoksi. Lapsiperheiden kokonaisverotus on mielestäni hyvin korkea. Haluaisin, että meillä osattaisiin entistä paremmin tukea vanhempia ja tulevia vanhempia arjen haasteissa ja koko perheen hyvinvoinnissa. Minulla on sellainen olo ja tuntemuksia, että Lapen kautta voimme todellakin nostaa lapsiperheiden asioita esille niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Lapsiperheet | lape.fi 7 GALLUP Kaksi kysymystä lapsiperheistä Pyysimme eduskuntavaalien alla suurimpien puolueiden puheenjohtajia vastaamaan lyhyesti kahteen kysymykseen: 1) Millaisena näet suomalaisten lapsiperheiden nykytilanteen? 2) Millaisia päätöksiä haluatte tehdä lapsiperheiden hyväksi uudella vaalikaudella? Tek sti: Pekka Aittakumpu Antti Rinne, SDP 1. Näen tilanteen kaksijakoisena: suurella osalla perheistä ja lapsista asiat ovat entistä paremmin. Mutta pitkään jatkunut huono talousnäkymä ja työllisyystilanne on myös heikentänyt monien perheiden asemaa. Myös kuntapalveluiden epätasaisuuden lisääntyminen näkyy herkästi lasten ja perheiden peruspalveluissa. 2. Päätöksiä, jotka tukevat lapsiperheiden osallisuutta yhteiskunnassa, vahvistavat vanhempien työllisyyttä ja perheiden arkista hyvinvointia sekä edesauttavat hoivavastuun tasaisempaa jakamista. Myös lapsivaikutusten arviointi tulisi sisällyttää yhteiskunnan päätöksentekoon. Kaikille suunnatut universaalit palvelut edistävät tasa-arvoa lasten välillä ja sitä kautta ehkäisevät syrjäytymistä. Paavo Arhinmäki, Vas. 1. Monilla lapsiperheillä menee oikein hyvin. Samaan aikaan kuitenkin lapsiperheiden tilanne ja lapsuus eriarvoistuvat. Huolestuttavaa on, että monilla lapsiperheillä on suuria taloudellisia vaikeuksia ja lapsilisien leikkaaminen vain kiihdytti tätä. Esimerkiksi lasten harrastukset ovat kallistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana dramaattisesti ja yhä useammalla lapsella ei ole mahdollisuutta osallistua esimerkiksi kulttuuri- tai urheiluharrastuksiin perheen taloudellisen tilanteen vuoksi. 2. Päiväkoteihin ja kouluihin pitää panostaa, jotta lapset saavat laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta sekä kouluviihtyisyys lisääntyy. Pitää tehdä sellaista politiikkaa, että jokaisella lapsella on mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen. Perhevapaita pitää kehittää niin, että molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus aidosti osallistua pienten lasten hoitoon. Perheiden tukipalveluita on kehitettävä ja lapsiperheiden taloudellista asemaa tulee kohentaa. Perheen ja työn yhteensovittamista tulee helpottaa. Päivi Räsänen, KD 1. Perheitä tuetaan maassamme taloudellisesti, mutta henkinen tuki on vähäistä. Arvomurros koettelee ennen kaikkea perheitä. Iloitsen siitä, että pääsimme hallituksen sisällä sopuun kotihoidontuen säilyttämisestä nykyisellään. Kotihoidontuen kiintiöittäminen olisi ollut elämälle vieras ja yhteiskunnalle kallis ratkaisu. Kaikkien hallituksen tekemien päätösten vaikutukset lapsiin ja nuoriin on pystyttävä arvioimaan nykyistä paremmin ennakkoon. 8 2. Yksi kristillisdemokraattien kärkiteema vaaleissa on lapsiperheet. Tulemme rohkeasti puolustamaan perheiden valinnanvapautta. Erityisesti yksinhuoltajat ja monilapsiset perheet tarvitsevat tukea. Ennaltaehkäisevä apu ja lähimmäistuki on otettava entistä vakavammin esiin perheitä tukevassa työssä. Hyvä perhepolitiikka tulee nähdä myös keinoksi kilpailukykyisen Suomen rakentamisessa. Lapsiperheet | lape.fi Carl Haglund, RKP 1. Näen suomalaisten lapsiperheiden nykytilanteen melko hyvänä. UNICEF:in raportin mukaan lapsiköyhyys on Suomessa selvästi laskenut viimeisen kuuden vuoden aikana. Kehittyneistä maista Suomessa on toiseksi vähiten lapsia, jotka elävät köyhyydessä. Ainoastaan Norja on meitä edellä. Mutta aina on parannettavaa, ja esimerkiksi lapsiperheiden ostovoima on hieman heikentynyt tämän hallituskauden aikana. Alexander Stubb, Kok. 1. Perheiden hyvinvointi koostuu monista tekijöistä kuten joustavasta perheen ja työn yhteensovittamisesta sekä palveluista ja tulonsiirroista. Laadukkaat palvelut, erityisesti ennaltaehkäisevät palvelut, ovat tärkeitä lapsiperheiden tukemisessa. Äitiys-, lastenneuvola- ja kouluterveydenhuollon palveluita on taloudellisesti vaikeista ajoista huolimatta voitu kehittää myönteiseen suuntaan. 2. Seuraavalla hallituskaudella on tehtävä tärkeitä päätöksiä lapsiperheiden hyväksi. On tehtävä perhepoliittinen kokonaisuudistus, joka yhdistää perhevapaajärjestelmän, vanhemmuuden kustannusten jakamisen ja kodinhoidon tuen – tavoitteena on lisätä tasa-arvoisuutta ja turvata lapsiperheiden asemaa. On myös tärkeää turvata lapsiperheiden pääsy terapia- ja tukipalveluihin, panostaa pari- ja läheissuhdeväkivaltaa vastaan tehtävään työhön, lisätä turvakotien määrää ja turvata niiden toimintaedellytykset. On myös turvattava koulujen ja koulutuksen laatu. 2. Tärkeintä lapsiperheiden tukemiseksi olisi saada työllisyys jälleen kasvu-uralle. Kokoomus haluaa rakentaa Suomea, joka herättää toivoa ja vahvistaa lapsiperheiden luottamusta tulevaisuuteen. Tarpeellisten palveluiden laadusta ja saatavuudesta on huolehdittava. Lasten ja nuorten kasvuympäristöihin on panostettava. Syrjäytymiseen, terveysongelmiin sekä oppimiskyvyn häiriöihin on puututtava oikea-aikaisesti. Annika Saarikko (varapuheenjohtaja), Kesk. 1. Useimmat suomalaiset lapset voivat hyvin, ja suurin osa suomalaisista perheistä tulee toimeen kohtuullisesti. Hyviä kehityskulkuja varjostaa kuitenkin lasten eriarvoistuminen. Huono-osaisuus syntyy ja kasautuu monenlaisista asioista. Köyhyysongelmat kasautuvat yhden vanhemman perheisiin, monilapsisiin perheisiin sekä alle 3-vuotiaiden lasten perheisiin, etenkin opiskelijaperheisiin. Timo Soini, PS 1. Valtaosa lapsiperheistä voi kohtuullisen hyvin. Huono-osaisuus kasaantuu. Leikkaukset kohdistuvat aina heikompiosaisiin, onneksi niin sanottu perhepaketti kaatui, se olisi ollut askel huonompaan. Pidän perhettä tärkeänä yhteiskunnan perusyksikkönä, jota on varjeltava. Lapsiperheet | lape.fi 2. Haluamme turvata yhteiskunnan, jossa kodeissa voidaan hyvin ja hyvinvointierot kapenevat. Perheillä pitää olla aito valinnanvapaus lastensa hoidon ratkaisuissa. Pienten lasten vanhemmille pitää luoda entistä paremmat mahdollisuudet joustaviin työaikaratkaisuihin. Kunnallista kotipalvelua on lisättävä perheiden avuksi tilapäisissä vaikeuksissa. Riittävä ja osaava lastensuojelun henkilöstö on turvattava. Lisäksi on parannettava tiedon liikkumista lapsen asioissa eri toimijoiden välillä. Kaiken pohjana ovat toimivat lähipalvelut ja perheiden palveluiden hahmottaminen kokonaisuutena. 2. Haluan säilyttää nykyisen kotihoidontukimallin, ylläpitää lapsiperheiden ja lapsilisien ostovoimaa, säilyttää kouluverkon lähikouluineen sekä opetuksen ja kouluruuan tason. 9 lifeofpix.com Erityislapsiperhe tukiviidakossa Perheeni tarina on esimerkki erityislapsiperheen vaikeasta asemasta sekä siitä, miten avuksi tarkoitetut tukitoimet voivat aiheuttaa harmia ja miten vaikeaa avun saaminen voi olla. Ohessa on lainauksia muistutuksena siitä, miten asioiden oikeasti tulisi mennä. ”L astensuojelulaissa todetaan, että lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Lastensuojelussa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Lastensuojelulaki edellyttää – – viranomaisten seuraavan ja kehittävän lasten ja nuorten kasvuoloja sekä poistavan kasvuolojen epäkohtia ja ehkäisevän niiden syntymistä – – on erityisesti huolehdittava siitä, että – – tuetaan huoltajia lasten kasvatuksessa, ja että erityistä huomiota kiinnitetään lasten ja nuorten tarpeisiin – –” (http:// www.lapsiasia.fi/lapsiasiat/keskeiset_ lait) Perheestäni tuli lastensuojelun asi10 akas, kun sairastuttuani tein lastensuojelutarpeen selvityspyynnön saadakseni kotiapua. Sain siivousapua, ja lisäksi perhetyöntekijä kävi viikoittain. Meillä ei ole sukulaisten muodostamaa tukiverkkoa, joten saimme tukiperheen, jossa poikieni oli tarkoitus olla yksi viikonloppu kuukaudessa, jotta vanhemmat saisivat kahdenkeskistä aikaa. Tukiperhesuhde päättyi heti alkuun tukiperheen toimesta. Tukiperhe yhdistyksen kautta Palattuani töihin pyysin jatkoa siivousavulle. Työaikani olivat hankalia, ja mieheni teki pitkiä päiviä yrittäjänä. Arjen täytyi pyöriä ja poikien käydä terapiassa. Halusin käyttää liikenevät voimani poikiin, joten kodinhoitaminen jäi prioriteeteissa viimeiseksi. Siivousavunpyyntöön vastattiin: ”Voitte hankkia siivousapua omalla kustannuksellanne.” Kunta ei voinut tarjota uutta tukiperhettä, mutta saimme sen Pelastakaa lapset ry:ltä. Tällöin avioliittoni oli jo käytännössä ohi. Arki oli väsyttänyt meidät, emmekä enää jaksaneet keskustella asioista. Tukiperheviikonloput olivat isälle mahdollisuus tehdä töitä ilman huolta perheestä. Vanhempien kahdenkeskinen aika ei toteutunut. Pojat takaisin kotiin ”Lapsella on oikeus elää vanhempiLapsiperheet | lape.fi ensa kanssa, jos he pystyvät huolehti- vanhemmat eivät huolehdi hänestä tai selle täysipainoinen ja hyvä elämä, maan lapsesta.” (YK:n lapsenoikeuk- kohtelevat häntä huonosti. Silloin lapsi joka parantaa lapsen itseluottamusta. sien sopimus) voi asua esimerkiksi toisessa perheessä Vammaista lasta pitää tukea niin, etVilkkaat poikani saivat eri tahot te- tai lastensuojelulaitoksessa. Lapsi voi tä hän voi osallistua sekä käydä koukemään lastensuojeluilmoituksia. Asiat palata vanhempien luokse, jos se on lussa ja harrastuksissa.” (YK:n lapsealkoivat purkautua mieheni sairastut- lapselle hyväksi. Lapsen asuinpaikan noikeuksien sopimus) tua vakavasti. Lastensuojelu otti pojat ja kodin vaihtamista moneen kertaan Erityislapsiperheitä tuetaan oikeukiireelliseen sijoitukseen, koska heidän pitää välttää.” (YK:n lapsenoikeuksi- della hakea Kelalta vammaistukea ja mukaansa masennukseni uusiutuisi, en sopimus) sosiaalitoimelta toimeentulotukea. kun jäin yksin erityispoikien kanssa. Siirryttyämme toisen kunnan las- Kela korvaa myös kyytejä terapioiMasennukseni ei ollut oireillut vuo- tensuojelun asiakkaiksi sain todeta, hin. Kunnalta voi saada maksusitousiin, ja kysyin, kuinka kauan joskus että lastensuojelu myös auttaa. Sain muksen lääkkeisiin ja terapioihin. Muu sairastamani sairaus kaivetaan esiin lastensuojelulta apua, kun poikani piti apu haetaan lastensuojelulta, mihin sekä miten vaikuttaa äidin mielialaan käydä tutkimuksissa päivällä töissä ol- tulee muutos uuden sosiaalihuoltose, että lapset otetaan pois, ja miten lessani. Lastensuojelu kävi muutaman lain myötä. lasten kasvu ja kehitys Vammaistukihakemuksessa vaarantuisi. En saanut täytyy perustella, miksi lapsen vastausta kysymyksiihoitaminen on tavallista lapni. Silloin sanoin tekerasittavampaa. Pyysin lastensuojelusta kaikki mei- siperhearkea väni kantelun. Erään äidin sanoin: ”Kerran tä koskevat kirjaukset. Saamamme vuodessa täytyy haukkua lapTästä alkoi lastensuojelun väsytystaistesensa.” Hakemuksen perusteelsiivousapu ja perhetyö paljastuilu: palavereilla väsytetty, la määritellään vammaistuen vat kyttäämiseksi. Kirjauksista sel- koko. Hakemusten käsittelylapsiaan kotiin taisteleva äiti ei jaksa kannella. viää, että meillä on ollut koiranhih- ajat ovat pitkiä. Eri tukimuoOsaamistani äitinä vädoissa on kunta- ja käsittelijäna lattialla ja pyykit pesukoneessa, kohtaisia eroja. Kunnissa on häteltiin eikä ohjeitani poikien erityistarpeiden resurssipula ja muun muassa trampoliinin alla kasvaa nokkosia huomioimisesta otettu lastensuojelun työntekijöiden ja koirasta irtoaa karvaa. vakavasti. Todettiin, vaihtuvuus on suurta. että poikien oireet eiLastensuojelu olettaa erivät näy sijoituspaikastyislapsiperheen elämän olevan sa; lääkärin diagnosoimat neurologi- kerran katsomassa, että pärjäämme ja rankkaa etenkin yksinhuoltaset häiriöt johtuivat kuulemma kodista. että koti on lapsille sopiva. japerheessä. Minulla on kokemusta Neurologiset häiriöt eivät kuitenkaan Sittemmin satunnaiset palaverit vain erityislapsista, ja perheeni on toitosiasiassa johdu kodista tai kasvatuk- asiakassuunnitelman tarkistamisek- miva tiimi. Pojat ovat kasvattaneet misesta, vaan ne ovat todellisia häiriöitä si ovat riittäneet. Nykyisen kuntam- nusta heidän neurologisten häiriöidenaivojen toiminnassa. me lastensuojelutyöntekijät arvostavat sä tuomien haasteiden asiantuntijan ja Pyysin lastensuojelusta kaikki mei- minua ja uskovat, että tunnen lapseni ovat vertaistukena toisilleen. Rankaksi tä koskevat kirjaukset. Saamamme sii- ja heidän erityistarpeensa parhaiten. elämän tekee avun hakeminen. Äiti vousapu ja perhetyö paljastuivat kyt- Nyt lastensuojelun tuki meille on tu- joutuu käyttämään kohtuuttomasti täämiseksi. Kirjauksista selviää, että kiperhematkojen taloudellista tuke- aikaa tukien hakemiseen ja perheen meillä on ollut koiranhihna lattialla mista, koska muuhun ei ole tarvetta. elämän perustelemiseen eri tahoille. ja pyykit pesukoneessa, trampoliinin Tukiperheviikonloppujen tärkeyden Usein myös terapian saaminen lapsilalla kasvaa nokkosia ja koirasta irto- jaksamiseni kannalta olen huomannut le on kovan työn takana. aa karvaa. vasta, kun olen saanut tällaista apua. Haasteista huolimatta erityispojat Järjestin minulle ja pojille uuden koovat elämäni aurinkoja ja myrskypilviä. din ja osoitin, etteivät kiireellisen sijoi- Elämäni aurinkoja ja tuksen kriteerit täyty. Sain pojat kotiin. myrskypilviä Tek sti: Eeva Salakari ,, Tukiperheviikonloput tärkeitä ”Lapsella on oikeus saada apua, jos Lapsiperheet | lape.fi ”Vammaisen lapsen täytyy saada hoitoa ja apua. Hänellä on oikeus erikoishoitoon, joka on parasta mahdollista hoitoa hänelle – – hoidolla taataan lap11 freerangestock.com Somesta on moneksi Hyväntekeväisyys nettiyhteisöllisyyden sivutuotteena "N äemme ihmisten saaneen käyttöönsä jatkuvan yhteyden toisiin ihmisiin, rajoittamattoman pääsyn tiedon lähteille ja ennennäkemättömän ostovoiman. Toisaalta teknologian vyöry vaatii aikaamme ja on todellinen uhka yksityisyyden olemassaololle.” Näin totesi pari vuotta sitten Jeffrey I. Cole, Etelä-Kalifornian Annenbergyliopiston johtaja. Yliopiston digitaalisen tulevaisuuden yksikkö on jo yli kymmenen vuotta kerännyt tietoa verkkomedian vaikutuksesta, ja vuo12 sittain julkaistavan vertailuraportin avulla trendien muuttumista voidaan vertailla. Suomessa ei vastaavanlaajuista tutkimusta ainakaan tietääkseni ole tehty, mutta tutkimuksia verkko- ja sosiaalisesta mediasta on toki tehty meilläkin. Esimerkiksi Tampereen yliopiston teettämän lasten ja nuorten mediaympäristön muutosta koskevan, vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen mukaan internetistä on tullut tärkeä sosiaalisen verkostoitumisen väline. Tätä tutki- mustulosta tukee myös ”Nuoria liikkeellä! Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013”, joka korostaa nettiä paikkana, jossa murrosikäiset ja sitä vanhemmat nuoret tapaavat yleisimmin toisiaan. Myös älypuhelinten merkitys nuorten sosiaaliselle kanssakäymiselle on korostunut voimakkaasti viime vuosina. Somessa yleisö on taattu Lapset ja nuoret siis ovat netissä, mutta niin olemme me vanhemmatkin. Lapsiperheet | lape.fi Sosiaalinen media, some, on kaikkialla. Sosiaalisen median hurjasti lisääntyneen käytön mukanaan tuomista ongelmista on totuttu puhumaan paljon Facebookin, Twitterin ja WhatsAppin aikakaudella. Nettikiusaaminen on kasvava ongelma lasten ja nuorten parissa, ja liian syvälle someen uppoutumisen on jopa epäilty etäännyttävän ihmisiä reaalimaailmasta ja sitä kautta toisistaan. Sosiaalisen median ihmissuhteita on kuvailtu kevyiksi, ja someystävyyssuhteet ovat oman aikansa ilmiö; voit olla ”kaveri” silti olematta sitä. On totta, että sosiaaliseen mediaan liittyy myös negatiivisia puolia – ne eivät kuitenkaan ole koko totuus. Sosiaalisen elämän ulkoistus someen on tuonut mukanaan myös yllättäviä positiivisia ilmiöitä. Esimerkiksi tästä käy Facebook, jossa on viimeisen parin vuoden aikana alkanut varsin näkyvästi toimia erilaisia lasten ja lapsiperheiden hyväksi toimivia hyväntekeväisyysyhteisöjä. Näiden ryhmien nerokkuus perustuu helppouteen; tykkäys on vain klikkauksen päässä, ja julkinen yhteisö on helppo löytää vaikkapa kaverin kautta. Yhdenkin ryhmän sivulla aktiivisesti vierailevan ja ”tykkää”- nappia painelevan ihmisen kautta yhteisöt tavoittavat valtavasti ihmisiä tekemättä itse mitään. Jos joku jakaa ryhmän sivun omalla Facebook-sivullaan, yleisö on taattu ja uusia jäseniä tulee varmasti, ihmisillä kun on ystävinään samankaltaisissa elämäntilanteissa olevia, samoja kiinnostuksenkohteita omaavia ihmisiä. Iloa lapsille ja perheille Viime aikoina näkyvimpiä hyväntekeväisyyskampanjoita Facebookissa ovat olleet lasten syntymäpäiväjuhlien avustamiseen keskittyvä Edes yhtenä päivänä maailman tärkein, vähävaraisten perheiden jouluavuksi perustettu Jouluapua, vähävaraisten perheiden lasten syntymäpäiväjuhlien järjestelyyn apua tarjoava Parhaat Synttärit Ikinä sekä 875 grammaa. Lapsiperheet | lape.fi ,, Sosiaalisen elämän ulkoistus someen on tuonut mukanaan yllättäviä positiivisia ilmiöitä. Edellä mainituista etenkin 875 grammaa nousi valtavaksi ilmiöksi myös netin ulkopuolella. Ryhmän perusti keskosvauvan tuore isä, ja sen alkuperäinen tarkoitus oli päivittää sukulaisille pienen vauvan kehittymistä. Varsin nopeasti ryhmä lähti kuitenkin paisumaan ja siitä kasvoi ilmiö, joka sekä lisäsi tietoisuutta keskosten hoidosta Suomessa että keräsi hyväntekeväisyyteen huikeat 130 000 euroa. Mutta ei Facebookia voi näistä edellä mainituista yhteisöistä kiittää. Facebookilla itsellään ei ole niiden kanssa mitään tekemistä. Niitä luovat ja ylläpitävät aivan tavalliset ihmiset, jotka haluavat auttaa ja ovat löytäneet siihen kaikkein laajalevikkisimmän kanavan: somen. 875 grammaa -yhteisön keräämä summa on suuri, mutta myöskään muiden ryhmien vaikutusta ei ole tarpeen väheksyä. Ne onnistuvat jatkuvasti tuomaan apua saaville lapsille, nuorille ja kokonaisille perheille valtavasti iloa ja hyvää mieltä. Ovatkohan ylläpitäjät itsekään pysyneet laskuissa mukana, kuinka monta kertaa apua on pyydet- ty ja annettu? Lapsen syntymäpäivän tai kokonaisen perheen joulun pelastaminen ei ole mikään pikkujuttu. Mistä tässä kaikessa sitten on kyse? Synnyttikö sosiaalinen media uudenlaisen nettiyhteisöllisyyden kasvun, josta some-hyväntekeväisyys puolestaan on seurausta? Vai voisiko olla niin, että yhteisöllisyys ja halu auttaa on meissä niin syvällä, että se löytää tien toimia millaisessa ympäristössä tahansa? Ainakin minusta olisi mukavaa ajatella niin. Ja se ainakin on selvää, ettei sosiaalisen median vaikutus meihin pelkisty vain sen negatiivisimpiin puoliin. Tek sti: Anna Kaivosoja 13 Kirkon perheneuvontapalvelut kasvattivat suosiotaan vuonna 2014. Suurin osa perheneuvonnan 17 500 asiakkaasta oli 30–39-vuotiaita pienten lasten vanhempia. Yleisin syy perheneuvontaan hakeutumisessa ovat parisuhteen vuorovaikutusongelmat, kertoo Seppo Kuosmanen Joensuun perheasian neuvottelukeskuksesta. Kirkon perheneuvonta on lapsiperheiden suosiossa K irkko tarjoaa maksutonta perheneuvontaa 41 paikkakunnalla. Asiakkaiksi voivat tulla kaikki, uskonnosta tai muusta ominaisuudesta riippumatta. Seppo Kuosmanen Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksesta kertoo, että lapsiperheet ovat yleisin perheneuvonnan asiakasryhmä myös Joensuussa. − Valtaosa asiakkaistamme on alaikäisten lasten vanhempia. Noin 40 prosenttia asiakkaista on avio- tai avopareja ja 60 prosenttia yksin tulevia. Perheneuvontaan suorastaan jonottavat sen ikäiset ihmiset, joita ei näy kovin paljon kirkon muussa toiminnassa. Lapsiperheet on priorisoitu ykköseksi, mutta pyrimme kohtaamaan kaikenikäisiä asiakkaita. Keskustelusta ratkaisuja ongelmiin Kuosmanen kertoo, että yleisin perheneuvontaan hakeutumisen syy ovat vuorovaikutusongelmat. − Ne aiheuttavat riitoja ja tunnekylmyyttä suhteen sisällä. Usein nousevat esille myös työelämän paineet, taloudelliset huolet, uskottomuus, väkivalta eri muodoissaan ja erouhka. Kuosmanen toteaa, että muuttu14 nut elämäntilanne asettaa kovat paineet nuorille, jotka usein ovat tottuneet itsenäiseen elämään. Ratkaisuja tilanteeseen voi löytää avoimen keskustelun ja sitä kautta nousevien oivallusten kautta. Jos parisuhteessa on ongelmia, apua kannattaa hakea mahdollisimman pian. – Yleensä ihmiset valittavat lähteneensä liian myöhään liikkeelle, eli heti kun jokin alkaa pysyvämmin hiertää suhteessa, on viisainta hakea ulkopuolista apua. Mieluummin hieman liian varhain kuin myöhään on hyvä periaate, Kuosmanen sanoo. Parisuhteen kriiseissä apua voi hakea perheasiain neuvottelukeskusten lisäksi myös esimerkiksi neuvoloista sekä kasvatus- ja perheneuvoloista. – Suuremmissa kaupungeissa on kriisikeskuksia, joista saa aika nopeastikin apua. Palveleva Puhelin antaa osoitteita ja kuunteluapua, seurakuntien työntekijät, kuntien sosiaalityöntekijät, työterveyshuolto ja terveyskeskukset ovat kaikki sellaisia kanavia, jotka neuvovat eteenpäin. Jos ei muuta keksi, niin 112 osaa neuvoa, Kuosmanen sanoo. Lapsiperheet | lape.fi Parisuhde tarvitsee molempien aikaa Kirkko vaatii tulevalta hallitukselta toimenpiteitä erityisesti pikkulapsiperheiden tueksi. Miten pienten lasten ja esimerkiksi teini-ikäisten lasten vanhempien kuormitus eroaa toisistaan? Kuosmanen toteaa, että vanhemmuus on aina haastava tehtävä. – Pikkulapsiperheissä kasvatetaan, annetaan valmiuksia, hoivataan ja suojellaan. Teini-ikäisten kohdalla mietitään enemmänkin vastuu- ja vapauskysymyksiä, sitä, millä tavoin ja missä aikataulussa voi päästää irti. Vanhempi on aina vanhemmuutta hoitamassa, olipa lapsi minkä ikäinen tahansa; kuitenkin pikkulapsivaiheessa luodaan pohja hyvälle vuorovaikutukselle myöhempinä vuosina. Kuosmanen antaa muutamia vinkkejä siihen, miten parisuhdetta voi parantaa myös itse, ilman ammattiapua. – Parisuhteelle tulisi antaa aikaa, vaikka vanhemmuus, työelämä, harrastukset, ystävät ja muu ottavatkin ajasta ison osan ja suhteen hoitaminen jää helposti. Yhteinen tekeminen, puhuminen, läheisyydestä huolehtiminen, toisen kuunteleminen ja huomioiminen ovat yksinkertaiselta kuulostavia asioita, mutta vajetta niissä tuntuu olevan. Kuosmanen muistuttaa, että miehen ja naisen toiveet ja tarpeet voivat olla melko erilaisia ajateltaessa hyvää parisuhdetta. Siitäkin tulisi voida puhua, jotta olisi tietoinen kumppanin toiveista. Kirkon perheneuvonnan asiakkaiksi voivat tulla kaikki, uskonnosta tai muusta ominaisuudesta riippumatta, kertoo perheasian neuvottelukeskuksen johtaja Seppo Kuosmanen Joensuusta. PIKKULAPSIPERHEET ETUSIJALLA E vankelis-luterilainen kirkko kertoo verkkosivuillaan, että perheneuvonnassa selvitetään parisuhteeseen, perheeseen ja ihmisen henkilökohtaiseen elämään liittyviä kysymyksiä. Viime vuosina erityisesti pienten lasten vanhemmat ovat hakeutuneet perheneuvonnan asiakkaiksi. Monilla paikkakunnilla perheneuvontaan on pitkät jonot, ja kirkko on linjannut, että perheneuvontaan pääsemisessä pikkulapsiperheet ovat etusijalla. − Pikkulapsiperheiden hakeutumi- nen perheneuvontaan on osittain seurausta siitä, että avun hakemisen kynnys on madaltunut. Pikkulapsivaihe on haastava ja kuormittava, mikä näkyy myös siinä, että parisuhteet ovat yhä lyhempiä, sanoo Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasiat -yksikön johtaja Päivi Kähkönen. − Perheneuvonta auttaa löytämään vaihtoehtoja erolle, mutta myös tukee erotilanteessa vanhemmuutta ja auttaa näkemään eron vaikutukset lapsen näkökulmasta, Kähkönen kertoo. KIRKKO VAATII HALLITUSTA TOIMIMAAN K stockvault.net Lapsiperheet | lape.fi irkko ehdottaa tulevan hallituksen ohjelmaan lisää tukea lapsiperheille. Se esittää, että neuvolapalveluiden yhteyteen rakennetaan moniammatillinen verkosto, joka tukee lapsiperheitä kriisitilanteissa. Tukiverkosto koostuisi sekä kunnallisista että kirkon ja kansalaisjärjestöjen palveluista. Kirkko myös vaatii, että perheneuvonnan resurssit on turvattava ja erityinen huomio on kohdistettava pikkulapsiperheiden tukemiseen. – Akuuttien erokriisien hetkellä eri tahojen yhteistyö on tärkeää. Perheiden tarvitsema apu ja tuki on tehokkainta silloin, kun se on oikea-aikaista ja riittävää. Tänä päivänä perheiden ja lasten tukemisesta säästetty euro voi aiheuttaa lyhyessä ajassa satojen eurojen kustannukset – inhimillisestä hädästä puhumattakaan, Päivi Kähkönen toteaa. Tek stit: Pekka Aittakumpu 15 Aluevastaavat Jos oma alueesi puuttuu listalta ja olisit itse kiinnostunut ryhtymään aluevastaavaksi, ota yhteyttä puheenjohtajaan, [email protected]. Aluevastaava, muistathan ilmoittaa meille muuttuneet yhteystietosi! ESPOO Janne Kylli 040 090 4414 [email protected] HELSINKI Reetta Holmberg 045 131 6563 [email protected] Jaana Gardemeister 040 092 7455 MÄNTSÄLÄ Johanna Harmainen MIKKELI, RISTIINA Johanna Happonen 050 532 4546 [email protected] Tiina Tähtinen 040 412 0420 [email protected] [email protected] NURMIJÄRVI Virpi Korhonen JYVÄSKYLÄ, KORPILAHTI [email protected] Minna Mustonen 040 839 7371 [email protected] Mari Josefsson 050 411 9178 [email protected] KOTKA Saila Silfvast 040 727 2492 [email protected] KUOPIO Laura Hiltunen 040 564 8578 [email protected] Katja Koivistoinen 0400 808 329 [email protected] TYRNÄVÄ Roberta Fabritius 044 540 2727 0400 697 973 OULU Pekka Aittakumpu [email protected] PIETARSAARI Anna-Maria Pokela 050 353 8911 [email protected] POHJOIS-KARJALA Eeva Salakari 050 349 4407 [email protected] SALO Elina Seitz 0414372423 [email protected] [email protected] VANTAA [email protected] Sanna Hamström 050 595 7410 [email protected] Ruotsinkielisten yhteyshenkilö Henrietta Janhonen 0500 887 383 [email protected]
© Copyright 2024