1(2)
Luonnos 1 – 12.2.2016/MKA
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
LASTEN, NUORTEN OSALLISTUMISEN JA KOKEMUSASIANTUNTEMUKSEN
HYÖDYNTÄMISEN SUUNNITELMA
Taustaa
LAPE-kärkihankkeessa tärkeänä lähtökohtana on kaikissa palveluissa vahvistaa lasten ja nuorten
osallistumista sekä kokemusasiantuntemuksen huomioimista. Tämä otetaan huomioon hankkeen
kehittämistyön aikana valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Samalla muutosohjelman myötä
vakiinnutettavissa toimintamuodoissa ja johtamisessa tulee olla sisäänrakennettuna lasten ja nuorten
osallistumisen käytännöt.
Kärkihanke on mukana hallituksen avoimen hallinnon toimintasuunnitelman (2015–2017) toteuttamisessa
tältä osin. Sen mukaisesti edistetään lasten ja nuorten mukaan ottamista päätösten valmisteluun,
yhteiskunnan palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen, toteutukseen ja arviointiin.
Tässä muistiossa suunnitellaan lasten ja nuorten osallistumista ohjelman ensimmäisen vuoden eli 2016
osalta.
2. Miten lasten ja nuorten kokemusasiantuntemusta ja osallistumista edistetään LAPE-ohjelmassa
kansallisesti/maakunnallisesti/kuntakohtaisesti 2016?
2.1 Tiedottaminen ja viestintä lapsi- ja nuorisoystävällisesti
Lape-ohjelmasta on tarpeen valmistaa lapsi- ja nuorisoystävällinen versio. Levitetään tietoa lapsille ja
nuorille heille tuttujen kanavien kautta.
Toimenpiteet: lapsi ja nuorisoystävällisen, lyhennetyn LAPE-ohjelman tuottaminen: huhtikuu 2016;
tiedotuskanavat: järjestöt, Koordinaatti, vaikuttajaryhmät, oppilaitokset, some
2.2. Syventäviin toimenpideohjelmiin sisällytettävä toimet lasten ja nuorten osallistumisesta
Muutosohjelman suunnitelman eri alakohtien tarkempien toimintaohjelmien ja syventävien muistioiden
laadinnassa tulee aina esittää, miten lasten ja nuorten osallistuminen otetaan huomioon ja toteutetaan
käytännössä
2.3 Kansallinen taso: LAPE -ohjelman toimenpiteiden suunnittelussa, toimeenpanossa ja
arvioinnissa
1) Kumppanuus lasten ja nuorten kokemusasiantuntija- ja vaikuttajaryhmien sekä oppilaitosten kanssa
(yhdenvertaisuuden huomiointi!)
- kevät 2016: Annetaan vaikuttajaryhmille mahdollisuus luoda sisältöä LAPE suunnitelman kohtiin "koulu
lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena", nuorten palveluiden kehittäminen sekä lastensuojelun kehittäminen.
Otetaan nuorten ehdotukset huomioon ohjelman toimeenpanosuunnitelmissa ja tarpeen mukaan
tarkennetaan ohjelmaa alkusyksystä 2016.
- kiinnostusta osallistua prosessiin tiedusteltu Nuorisovaltuustojen liitosta sekä Pesäpuu ry:n koordinoimien
lastensuojelun kehittäjäryhmistä sekä Keski-Suomen NUKSU ry:ltä alueellisten nuorisofoorumien (koulut)
puitteissa. Tehtävä heidän kanssaan sopimukset.
- selvitetään Nuorten Akatemian mahdollisuudet (hyvät kokemukset OKM yhteistyöstä)
- miten esim. vammaisten lasten ja nuorten näkemyksiä voitaisiin koota? entä eri kieliryhmien?
Meritullinkatu 8, Helsinki
PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO
www.stm.fi
Puhelin 0295 16001
Telekopio (09) 6980 709
e-mail: [email protected]
[email protected]
2(2)
2) Kootaan lapsi- ja nuorisotutkimuksen, kyselyiden sekä muun mm. järjestöissä tehdyn kehitystyön tuottama
tieto lasten ja nuorten palvelukokemuksista
Hyödynnetään sitä palveluiden suunnittelussa sekä ammattilaisten ja päättäjien koulutuksissa
maakunnallisissa muutosohjelmissa sekä kansallisesti.
- kevät 2016: käytävä neuvottelut ja tehtävä sopimukset esim. Lapsuuden tutkimuksen seuran ja
Nuorisotutkimusseuran kanssa lasten ja nuorten palvelukokemuksia koskevan tutkimustiedon kokoamiseksi
- tiedusteltu kiinnostusta asiaan MLL:stä, jossa mittava tietopohja Lasten ja nuorten puhelimen ja netin sekä
muiden vastaavien hankkeiden myötä.
- Vastaavaa kokemustietoa on myös ainakin Väestöliitossa (Poikien puhelin), Ensi- ja turvakotien liitossa
(väkivaltaan liittyvät hankkeet). On tarpeen luoda toimintamalli olemassaolevan kokemustiedon
kokoamiseksi ja sen hyödyntämiseksi esim. ammattilaisten koulutuksissa.
3) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurannan tietopohjan ja tiedontuotannon kohentaminen
siten, että lasten ja nuorten sekä vanhempien/perheiden palvelukokemuksista tuotetaan tietoa ja
tiedontuotantoa kehitetään säännönmukaiseksi
Nykyisin palvelukokemustietoa kerätään lähinnä kouluista (kouluterveyskysely). Esimerkiksi lastensuojelun,
sairaanhoidon ja kuntoutuksen osalta tiedontuotantoa ei ole. Tiedontuotannossa varmistetaan taustatietojen
(esim. sukupuoli, ikä, vammaisuus/pitkäaikaissairaus, asuinpaikka, kieli/maahanmuuttotausta) saatavuus niin
että yhdenvertaisuuden toteutumista voidaan arvioida.
- sopimukset THL:n ja mahdollisesti esim. Jyväskylän yliopiston kanssa (lasten hyvinvoinnin kansallisten
indikaattoreiden taustatyö)
- selvitetään mitä palvelukokemustietoa nyt kerätään ja mitkä ovat mahdollisuudet paikata aukkoja
- selvitetään miten nykyisistä aineistoista (kouluterveyskysely, who koululaiskysely, lapsiuhritutkimus,
nuorisorikollisuuskysely) tuottamaan yhdenvertaisuuden arviointia mahdollistavaa hyvinvointitietoa
- liittyy keskeisesti hyvinvoinnin seurantaa koskeviin toimenpiteisiin
2.4 LAPE maakunnallisten muutosohjelmien suunnittelussa, toimeenpanossa ja arvioinnissa
1) Kumppanuus lasten ja nuorten alue- ja kuntakohtaisten vaikuttaja- ja kokemusasiantuntijaryhmien sekä
oppilaitosten kanssa; huomioidaan erilaiset lapset ja nuoret eli yhdenvertaiset mahdollisuudet.
- Erityinen huomio vammaisten lasten ja nuorten, maahanmuuttajalasten ja nuorten sekä kielivähemmistöihin
kuuluvien ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten osallistumiseen.
2) Maakunnallisten tilannekuvien luomisessa hyödynnetään lapsilta ja nuorilta heidän hyvinvoinnistaan
kerätty tieto sekä mahdolliset palvelukokemuksista tehdyt alueelliset/paikalliset selvitykset
3) Luodaan samalla pysyvää toimintamallia siihen, miten maakunnan päätöksenteossa sekä palveluiden
suunnittelussa/arvioinnissa jatkossa lapset ja nuoret osallistuvat.
Täsmennetään, kun maakunnallisten muutosohjelmien suunnitelmat etenevät.