LIITE 1
P-osoite: Kuninkaankartanonk. 10 B 59, 20810 Turku
Puh:
045-8052324
S-posti: suomen(at)yksinelavat.fi
3.2.2015
1(4)
TAUSTAA
Suomen Yksinelävät ry on vuonna 2009 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää täysiikäisten, yksin elävien henkilöiden taloudellista ja lainsäädännöllistä turvaa ja yhdenvertaisuutta
parisuhde- ja perhekeskeisessä yhteiskunnassamme.
Väestötieteessä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa ei ole tarkkaa määritelmää yksinelävistä.
Yleisin yksinelävistä käytetty määritelmä on tilastokeskuksen käyttämä yhden hengen asuntokunta.
Yhteiskunnan parisuhde- ja perhekeskeisyys on vaikuttanut siihen, että käsite yksinelävä on
kadonnut päättäjien tietoisuudesta ja siksi meistä ei löydy jälkiä tilastoista eikä elinolosuhdevertailuista. Törmäämme kaikkialla tietämättömyyteen olemassaolostamme ja elinolomme jätetään
huomiotta niin lainsäädännössä, tutkimuksessa kuin palveluissakin.
YKSINELÄVIEN MÄÄRÄ



Yksinasuvien määrä kasvoi 13 000:lla vuonna 2013: Suomessa oli vuoden 2013 lopulla
yhteensä 2 600 000 asuntokuntaa, joista 1 083 000 eli yli miljoona oli yhden henkilön
asuntokuntia. Yhden hengen asuntokuntien määrän kasvu on kiihtynyt. Yksinasuvien määrä
kasvoi vuosien 2011 – 2013 aikana 43 000 asuntokunnalla.
Asuntokunnista 42 prosenttia oli yhden hengen asuntokuntia vuonna 2012. Kahden hengen
asuntokuntia oli 33 prosenttia ja asuntokunnista 25 prosenttia oli kolmen tai useamman
hengen asuntokuntia.
Yksinelävien osuus aikuisväestöstä oli 25 prosenttia (Tilastokeskuksen vuoteen 2011
perustuvien tietojen mukaan).
Tilastokeskus 2014:
https://www.stat.fi/til/asas/2013/asas_2013_2014-05-21_tau_001_fi.html
YKSINELÄVIEN IKÄRAKENNE



Suurin osa yksinasuvista on 35–64 -vuotiaita. Heidän osuutensa kaikista yksinasuvista oli
41 prosenttia vuonna 2012. Tässä ikäryhmässä on tapahtunut pääasiallinen yksin asuvien
määrän kasvu.
Yli 65-vuotiaita oli yksinasuvista 38 prosenttia.
Alle 35-vuotiaiden asuntokuntia oli yksinasuvista 21 prosenttia. Heidän osuutensa
yksinasuvista on pienentynyt.
Tilastokeskus 2014
2(4)
YKSINELÄMINEN ON KALLISTA

Yksinelävien osuus pienituloisista on muita väestöryhmiä suurempi.
Vuonna 2012 yhden hengen talouksista oli pienituloisia 31,3 prosenttia. Yksinelävät olivat
suurin köyhien ryhmä. Lapsettomista pariskunnista pienituloisia oli 5,6 prosenttia.
http://www.stat.fi/til/tjt/2012/01/tjt_2012_01_2014-03-20_kat_005_fi.html


Vuonna 2012 41 prosenttia yksinelävistä sijoittui kahteen alimpaan tulokymmenykseen
ja 63 prosenttia neljään alimpaan tulokymmenykseen.
Vuonna 2012 toimeentulotukea saaneista kotitalouksista yksinasuvien osuus oli
72 prosenttia.
Tilastokeskus 2014, THL 2014

Ranskalainen Observatoire des inégalités kartoitti vuonna 2012 eri asuntokuntatyyppien
köyhyyttä 18 eurooppalaisessa maassa. Yksinasuvien köyhyys oli toiseksi suurinta
Suomessa, Bulgarian jälkeen. Sen sijaan monilapsiperheiden köyhyys oli toiseksi pienintä
Suomessa, Tanskan jälkeen. Myös yksinhuoltajaperheiden köyhyys oli toiseksi pienintä
Suomessa, Tanskan jälkeen. Vertailu tehtiin Eurostatin v. 2010 tilastojen perusteella.
http://www.inegalites.fr/spip.php?article1571
Köyhyys Suomessa asuntokuntatyyppeittäin (%)
Asuntokuntatyyppi
Yksinasuvat
31.5
Yhden vanhemman perheitä
22
Kolmen tai useamman lapsen perheitä

11.8
Kahden lapsen perheitä
7.4
Lapsettomia pariskuntia
7.1
Tilastokeskus selvitti Aamulehdelle v. 2012 kuinka paljon työssä käyville yksineläville ja
pariskunnille jää rahaa käteen, kun tuloista vähennetään elämisen ja asumisen kulut.
Keskiarvotuloja vertailemalla selvisi, että pk-seudulla pariskunnan euro on yksinelävän
23 senttiä. Muualla Suomessa se on 27 senttiä. 35–65-vuotiaissa pariskunnan euro vastaa
yksinelävän 34:ää senttiä.
http://m.aamulehti.fi/kotimaa/pariskunnan-euro-on-sinkun-27-senttia?v=2
3(4)
Näin paljon vähemmän yksinelävälle jää käteen
100
100
34
27
Alle 35-vuotiaat
23
Alle 35-vuotiaat pk-seudulla
Yksinasuvat



100
35-65-vuotiaat
Lapseton pariskunta
6.6.2014 Yle kirjoitti asumisesta: Tilastokeskuksen mukaan yksiön keskimääräinen neliöhinta
oli viime vuonna 3 142 euroa, kun kolmioiden ja suurempien asuntojen neliöhinta oli
2 350 euroa eli lähes 800 euroa matalampi. Pääkaupunkiseudulla ero oli vielä suurempi:
yli 1 300 euroa neliöltä. Myös yksiöiden vuokrat ovat kalliimpia suhteessa suurempiin
asuntoihin.
Yksinasuvat kantavat asumisesta ja elinkustannuksista aiheutuvat kulut ilman
mahdollisuutta jakaa niitä toisen tulontuojan kanssa.
Yhteiskunta rakentuu kahden aikuisen tuloilla elävien kotitalouksien maksukyvyn
mukaisesti.
ONGELMAKOHDAT
1. Köyhyys
Tulevan hallituksen hallitusohjelmaan tulee kirjata yksinelävien köyhyyden vähentäminen.
2. Asuminen
Perustuslaki (19§) sanoo: ”Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja
tukea asumisen omatoimista järjestämistä.” Yksinelävillekin pitää järjestää kohtuuhintaisia
asuntoja. Yksinelävilläkin pitää olla mahdollisuus elämäntilanteeseen sopivaan asuntoon eikä
vain pieneen, ahtaaseen yksiöön.
3. Verot ja verovähennykset
Arvonlisävero: Yleinen arvonlisäverokanta on 24 % koskien useimpia tavaroita ja palveluita,
14 % elintarvikkeista, 10 % esim. kirjoista ja henkilökuljetuksista, 9 % tilatuista sanoma- ja
aikakausilehdistä. Bensiinin arvonlisävero on noin 19 % kuluttajahinnasta.
Pariskunnissa elävät voivat jakaa alv:n puoliksi eli maksaa 12 %, 7 %, 5 %, 4,5 % ja noin 9,5 %
arvonlisäveroa kaikista yhteiseen kotitalouteen ostetuista tavaroista, tarvikkeista ja palveluista,
joita pariskunnissa elävät voivat hankkia ja käyttää yhteisesti. Yksinelävät maksavat yksin
kaikesta, joka tarkoittaa usein myös arvonlisäveron tuplamäärää verrattuna pariskuntina
eläviin.
4(4)
Työasuntovähennystä yksinelävä ei voi saada. Näin päätöstä perusteltiin
Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä (15/2007 vp): "yksin asuva [ei] ole yhtä lailla sidottu
asuinpaikkaansa kuin esimerkiksi perhe, jonka muiden jäsenten työt ja koulut sijaitsevat kotipaikkakunnalla. Yksin asuva voi muuttaa perhettä helpommin uudelle paikkakunnalle ja tarpeen
tullen vaikkapa vuokrata vanhan asuntonsa esimerkiksi määräaikaisen työn vuoksi. Tuen tarve ja
yhteiskuntapoliittinen perusteltavuus eivät siten ole samanlaisia kuin perheellisellä." Annettiin
siis ymmärtää, että yksinelävillä ei ole siteitä ihmisiin eikä paikkakuntiin eikä omaan kotiinsa.
Huom: lapseton pariskunta on oikeutettu työasuntovähennykseen, vaikka toinen puoliso ei kävisi
töissä.
Kotitalousvähennyksen pariskunnat saavat kaksinkertaisesti (sen lisäksi, että he voivat jakaa
kustannukset puoliksi).
Asumiseen liittyvät verot lisäävät asumiskustannuksia, esim. sähkövero ja kiinteistövero.
4. Maksut: esim. kotitalouskohtaiset kunnissa peritetyt jätemaksut sekä kotipalvelun
asiakasmaksut.
5. Tuet: esim. työmarkkinatuessa ja peruspäivärahassa tulee huomioida yksinasuvien korkeammat
elin- ja asumiskustannukset.
6. Eläkkeet: takuueläkkeeseen ei sisällytetty yksinelävän korotusosan.
7. Terveyserot: yksinelävillä on muihin väestöryhmiin verrattuna enemmän terveyteen liittyviä
ongelmia.
8. Tutkimusta tarvitaan. Koska yksineläviä ei osata nähdä omanlaisena kansanryhmänä, heidän
elinolojaankaan ei ole tutkimuksin selvitetty.
9. Sosiaali- ja terveysalan koulutukseen tulee sisällyttää koulutusta ja tietoa yksinelämisestä, jotta
alan ammattilaiset osaisivat kohdata yksineläviä. Tarvitaan myös erityisesti yksineläville
kohdistettuja palveluita.
10. Työllisyys: Yksinelävät ovat suurin peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saava ryhmä.
EU-komission tilastojen mukaan yksinelävät miehet työllistyivät huonoiten Suomessa,
Bulgarian jälkeen.
http://yle.fi/uutiset/perheettomat_miehet_tyollistyvat_suomessa_huonosti/5791684
11. Korkeampi perintövero: Eriarvoisuus koskee erityisesti lapsettomia yksineläviä, joiden jälkeensäjättämän omaisuuden perivät esim. sisarusten lapset tai läheiset ystävät.