Gangut - Rilax – Riilahti 1714

3.11.2014
Gangut - Rilax – Riilahti 1714
Mikko Meronen, Forum Marinum
1
3.11.2014
Taustaa ja taistelun merkitys
• Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan
aikana – Venäjän laivasto syntyi
• Pietari Suuri itse paikalla
• Venäläiset onnistuivat ohittamaan Ruotsin vahvan avomerilaivaston –
Suomen valtaus varmistui
• Vain Ehrenskiöldin pieni osasto puolustautui Hankoniemen toisella
puolella - ylivoima liian suuri
• Venäjän laivaston ensimmäinen merkittävä voitto – Turussa syntynyt
Ehrenskiöld puolustautui ylivoimaa vastaan
Ruotsin suurvalta-asema Itämerellä
• Ruotsi hallitsi 1700-luvun alussa
Itämeren aluetta.
• Ruotsilla vahva armeija ja
laivasto
• Resurssit kuitenkin rajalliset
• Kuninkaaksi nuori Kaarle XII
http://www.algonet.se/~hogman/kartor_sverige_1700.htm
2
3.11.2014
Liitto Ruotsia vastaan
• Monet naapurimaat halusivat
takaisin Ruotsin aiemmin
valtaamia alueita
• Liitto Ruotsia vastaan PuolaLiettuan ja Tanskan aloitteesta
• Venäjä Pietari Suuren johdolla
liittyi mukaan
• - Hyökkäys Ruotsin alueille
vuonna 1700
August Väkevä
Pietari Suuri
Fredrik IV
Ruotsin vastaus
• Ruotsi iski nopeasti takaisin
• Kaarle XII nousi maihin
Tanskassa ja pakotti Tanskan
rauhaan
• Ruotsin armeija Baltiaan löi
Pietari Suuren Narvan edustalla
• Tämän jälkeen sota pitkittyi ja
Ruotsin armeija taisteli Puolassa
ja Saksissa
Kaarle XII
3
3.11.2014
• Venäjä hyökkäsi Inkerinmaalle.
• Pietari alkoi rakentaa kaupunkia
Nevajoen suulle vuonna 1703
• Pietari Suuri alkoi rakennuttaa
laivastoa
• Aluksia tilattiin ulkomailta ja
rakennettiin jokireittien varsilla
Pähkinälinnan piiritys 1702
Pietari ja Kronstadt 1705
4
3.11.2014
Ruotsin armeijan tappio
• Kaarle XII hyökkäsi Puolasta
Venäjälle ja odotti lisäjoukkoja
pohjoisesta
• Venäjän armeija löi ensin
pohjoisesta lähestyvän
Lewenhauptin armeijan Lesnajan
taistelussa
• Ruotsin pääarmeija koki
ratkaisevan tappion Pultavan
taistelussa 1709
• Kaarle XII pakeni Turkkiin
Pultavan taistelu
5
3.11.2014
• Venäjän armeija aloitti
hyökkäyksen Suomeen 1710 ja
valtasi Viipurin
• Eteneminen pysäytettiin
• Uusi hyökkäys 1713,
Suomenlahden rannikkoa pitkin
• Suuri osa Suomen aatelistosta,
porvaristosta ja papistosta
pakeni ruotsiin
Venäjän kaleerilaivasto Itämerellä
6
3.11.2014
Laivastot
• Ruotsilla vahva avomerilaivasto
• Ei juurikaan saaristoaluksia
• Venäjällä avomerilaivasto
rakenteilla – miehitys vaikeaa,
paljon ulkomaista päällystöä
• Venäjällä vahva kaleerilaivasto
• Kaleerilaivasto tärkeä armeijan
huollolle
Linjalaiva Konung Carl, rakennettu
1694, Marinmuseum Karlskrona
Vene ja puolikaleeri 1720
7
3.11.2014
Taistelut Turun edustalla keväällä 1714
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Venäläiset tulivat Turkuun elokuussa 1713
Pietari Suuri majoittui Suurtorin laidalle
Venäläiset poistuivat muutaman päivän kuluttua –mutta palasivat talvella
Venäläiset ottivat saaristosta ja kaupungista veneitä huoltokuljetuksia
varten
Keväällä 1714 Tauben komentama Ruotsin saaristolaivasto tuli Turun
saaristoon asettuivat Korpoströmiin
Tiedustelemassa ollut kapteeni Wrangel tunkeutui Turun edustalle
Kaksi ruotsalaista kaleeria tuli linnanaukolle asti
Venäläiset pyrkivät ulos Turusta miehittämillään saaristolaisaluksilla
Ruotsalaiset valtasivat ja tuhosivat useita aluksia
8
3.11.2014
Propagandalehtinen Turun taistelusta
Riilahden taistelu
• Venäläiset etenivät maarintamalla –
huolto vaikeaa ilman laivastoa
• Ruotsin avomerilaivasto Hankoniemen
edustalla 13 linjalaivaa ja 2 fregattia
sekä muita aluksia
• Venäjän kaleerilaivasto eteni
Suomenlahden rannikkoa
Hankoniemelle Pohjaan saakka
• Pietari Suuri tuli itse mukaan
laivastoon
• Venäläiset yrittivät vetää kaleereja
Hankoniemen yli ”Dragetin” kohdalla
9
3.11.2014
Komentajat Wattrang ja Ehrenskiöld sekä
Apraksin ja Pietari
10
3.11.2014
Sunnuntai 25.7.1714, Ehrenskiöldin osasto siirtyy Dragetin luo
Maanantai 26.7.1714, venäläiset kiertävät Ruotsin laivaston
11
3.11.2014
Tiistai 27.7.1714, pääosa Venäjän kaleerilaivastosta ohittaa
Hankoniemen
12
3.11.2014
Taistelupaikka
• Taistelupaikan sijainti ei ole varmistunut –
ainoa tapa jolla se voidaan varmentaa
ovat meriarkeologiset tutkimukset
• Taistelupaikkaa on etsitty useita vuosia.
• 1800-luvun puolivälistä asti paikka
sijoitettu Riilahden kylän lähelle – tähän
viittaa kirkonkirjassa oleva merkintä
• Riilahden kartanon rannalle pystytettiin
muistomerkki taistelussa kaatuneille
vuonna 1870 ja toinen muistomerkki
1928
• Viimeisin teoria sijoittaa taistelun
lähemmäs hankoniemeä Byön ja
Kadermon välille
TAISTELUN PAIKKA, KAPEIKKO
P. PICARD 9.8.1714
13
3.11.2014
Gravyyri, Zubov 1715, Rilax
Gravyyri, detalji
Lähellä Hankoa Riilahden vuonon rajalla?
14
3.11.2014
15
3.11.2014
VÄITE: TAISTELUPAIKKA OLI KADERMO-BYÖN
VÄLI, BREDSUNDETIN SUU?
TAISTELUPAIKKA ?
16
3.11.2014
Tiistai 27.7.1714, pääosa Venäjän kaleerilaivastosta ohittaa
Hankoniemen
Taistelun kulku
• Ehrenskiöld ankkuroi aluksensa kapeikkoon, mahdollisesti yhteen sidoittuina lautaksi
• Tykkiproomu Elefanten keskellä, kaleerit Örnen, Tranan, Gripen, Laxen, Geddan ja Valfisken ja
saaristolaisalukset sivuilla
• Ehrenskiöld pyrki hyödyntämään tykistöä kapeassa paikassa
• Elefanten yhteensä 14 kpl 12 naulan tykkiä, ampumasuuntaan 7kpl 12 naulan tykkiä ja 4 kpl nikhakoja
• Ruotsalaiset kaleerit Örnen 2 kpl 36 naulan tykkiä, 14 kpl nikhakoja
• Tranan ja Gripen 2 kpl 18 naulan tykkiä, Laxen, Geddan ja Valfisken 2kpl 6 naulan tykkiä ja 10kpl 3 naulan
tykkiä
• Venäläisiä kaleereja oli lähialueella n. 95, itse taisteluun osallistui ehkä n. 20 kaleeria
• Venäläiset kaleerit vaativat tilaa soutamiseen, airot olivat n. 13m pitkuä koko leveys yli 30m – kapeikossa ei
mahtunut hyökkäämään montaa alusta samanaikaisesti
• Varsinaisesti taisteluun pystyi osallistumaan ehkä n. 8 kaleeria kerrallaan
• Venäläisillä kaleereilla 6 naulan tykkejä
• Venäläiset pyrkivät todennäköisesti nopeasti lähelle entraamaan valtaamaan aluksia miesylivoiman avulla
17
3.11.2014
18
3.11.2014
Taistelun tappiot
• Kaikki ruotsalaisalukset vallattiin
• Ruotsalaisia taistelun alussa 941, taistelussa menehtyi n. 350 miestä
• Haavoittuneita menehtyi myöhemmin n. 270
• Pietariin vangittuina 220 miestä
• Venäläisten määrästä ei aivan tarkkaa tietoa arvio n. 3320 sotilasta
• Mitaleja jaettiin taistelun jälkeen 2980 kpl
• Kuolleita taistelun jälkeen raportoitiin 127, haavoittuneita 341
• Kaikkiaan venäläisiä menehtyi n 340
19
3.11.2014
Paraati Pietarissa
Flisön taistelu 1720
20
3.11.2014
Uudenkaupungin rauha 1721, Ruotsi menetti
Suurvalta-aseman
Riilahden taistelun muistojuhlat Hangossa
taistelunäytös 26.7.
21
3.11.2014
22
3.11.2014
23
3.11.2014
Seppeleenlasku muistomerkillä, Västra
Nyland 27.7.2014
24