Gangut - Rilax – Riilahti 1714
3.11.2014 Gangut - Rilax – Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 3.11.2014 Taustaa ja taistelun merkitys • Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana – Venäjän laivasto syntyi • Pietari Suuri itse paikalla • Venäläiset onnistuivat ohittamaan Ruotsin vahvan avomerilaivaston – Suomen valtaus varmistui • Vain Ehrenskiöldin pieni osasto puolustautui Hankoniemen toisella puolella - ylivoima liian suuri • Venäjän laivaston ensimmäinen merkittävä voitto – Turussa syntynyt Ehrenskiöld puolustautui ylivoimaa vastaan Ruotsin suurvalta-asema Itämerellä • Ruotsi hallitsi 1700-luvun alussa Itämeren aluetta. • Ruotsilla vahva armeija ja laivasto • Resurssit kuitenkin rajalliset • Kuninkaaksi nuori Kaarle XII http://www.algonet.se/~hogman/kartor_sverige_1700.htm 2 3.11.2014 Liitto Ruotsia vastaan • Monet naapurimaat halusivat takaisin Ruotsin aiemmin valtaamia alueita • Liitto Ruotsia vastaan PuolaLiettuan ja Tanskan aloitteesta • Venäjä Pietari Suuren johdolla liittyi mukaan • - Hyökkäys Ruotsin alueille vuonna 1700 August Väkevä Pietari Suuri Fredrik IV Ruotsin vastaus • Ruotsi iski nopeasti takaisin • Kaarle XII nousi maihin Tanskassa ja pakotti Tanskan rauhaan • Ruotsin armeija Baltiaan löi Pietari Suuren Narvan edustalla • Tämän jälkeen sota pitkittyi ja Ruotsin armeija taisteli Puolassa ja Saksissa Kaarle XII 3 3.11.2014 • Venäjä hyökkäsi Inkerinmaalle. • Pietari alkoi rakentaa kaupunkia Nevajoen suulle vuonna 1703 • Pietari Suuri alkoi rakennuttaa laivastoa • Aluksia tilattiin ulkomailta ja rakennettiin jokireittien varsilla Pähkinälinnan piiritys 1702 Pietari ja Kronstadt 1705 4 3.11.2014 Ruotsin armeijan tappio • Kaarle XII hyökkäsi Puolasta Venäjälle ja odotti lisäjoukkoja pohjoisesta • Venäjän armeija löi ensin pohjoisesta lähestyvän Lewenhauptin armeijan Lesnajan taistelussa • Ruotsin pääarmeija koki ratkaisevan tappion Pultavan taistelussa 1709 • Kaarle XII pakeni Turkkiin Pultavan taistelu 5 3.11.2014 • Venäjän armeija aloitti hyökkäyksen Suomeen 1710 ja valtasi Viipurin • Eteneminen pysäytettiin • Uusi hyökkäys 1713, Suomenlahden rannikkoa pitkin • Suuri osa Suomen aatelistosta, porvaristosta ja papistosta pakeni ruotsiin Venäjän kaleerilaivasto Itämerellä 6 3.11.2014 Laivastot • Ruotsilla vahva avomerilaivasto • Ei juurikaan saaristoaluksia • Venäjällä avomerilaivasto rakenteilla – miehitys vaikeaa, paljon ulkomaista päällystöä • Venäjällä vahva kaleerilaivasto • Kaleerilaivasto tärkeä armeijan huollolle Linjalaiva Konung Carl, rakennettu 1694, Marinmuseum Karlskrona Vene ja puolikaleeri 1720 7 3.11.2014 Taistelut Turun edustalla keväällä 1714 • • • • • • • • • Venäläiset tulivat Turkuun elokuussa 1713 Pietari Suuri majoittui Suurtorin laidalle Venäläiset poistuivat muutaman päivän kuluttua –mutta palasivat talvella Venäläiset ottivat saaristosta ja kaupungista veneitä huoltokuljetuksia varten Keväällä 1714 Tauben komentama Ruotsin saaristolaivasto tuli Turun saaristoon asettuivat Korpoströmiin Tiedustelemassa ollut kapteeni Wrangel tunkeutui Turun edustalle Kaksi ruotsalaista kaleeria tuli linnanaukolle asti Venäläiset pyrkivät ulos Turusta miehittämillään saaristolaisaluksilla Ruotsalaiset valtasivat ja tuhosivat useita aluksia 8 3.11.2014 Propagandalehtinen Turun taistelusta Riilahden taistelu • Venäläiset etenivät maarintamalla – huolto vaikeaa ilman laivastoa • Ruotsin avomerilaivasto Hankoniemen edustalla 13 linjalaivaa ja 2 fregattia sekä muita aluksia • Venäjän kaleerilaivasto eteni Suomenlahden rannikkoa Hankoniemelle Pohjaan saakka • Pietari Suuri tuli itse mukaan laivastoon • Venäläiset yrittivät vetää kaleereja Hankoniemen yli ”Dragetin” kohdalla 9 3.11.2014 Komentajat Wattrang ja Ehrenskiöld sekä Apraksin ja Pietari 10 3.11.2014 Sunnuntai 25.7.1714, Ehrenskiöldin osasto siirtyy Dragetin luo Maanantai 26.7.1714, venäläiset kiertävät Ruotsin laivaston 11 3.11.2014 Tiistai 27.7.1714, pääosa Venäjän kaleerilaivastosta ohittaa Hankoniemen 12 3.11.2014 Taistelupaikka • Taistelupaikan sijainti ei ole varmistunut – ainoa tapa jolla se voidaan varmentaa ovat meriarkeologiset tutkimukset • Taistelupaikkaa on etsitty useita vuosia. • 1800-luvun puolivälistä asti paikka sijoitettu Riilahden kylän lähelle – tähän viittaa kirkonkirjassa oleva merkintä • Riilahden kartanon rannalle pystytettiin muistomerkki taistelussa kaatuneille vuonna 1870 ja toinen muistomerkki 1928 • Viimeisin teoria sijoittaa taistelun lähemmäs hankoniemeä Byön ja Kadermon välille TAISTELUN PAIKKA, KAPEIKKO P. PICARD 9.8.1714 13 3.11.2014 Gravyyri, Zubov 1715, Rilax Gravyyri, detalji Lähellä Hankoa Riilahden vuonon rajalla? 14 3.11.2014 15 3.11.2014 VÄITE: TAISTELUPAIKKA OLI KADERMO-BYÖN VÄLI, BREDSUNDETIN SUU? TAISTELUPAIKKA ? 16 3.11.2014 Tiistai 27.7.1714, pääosa Venäjän kaleerilaivastosta ohittaa Hankoniemen Taistelun kulku • Ehrenskiöld ankkuroi aluksensa kapeikkoon, mahdollisesti yhteen sidoittuina lautaksi • Tykkiproomu Elefanten keskellä, kaleerit Örnen, Tranan, Gripen, Laxen, Geddan ja Valfisken ja saaristolaisalukset sivuilla • Ehrenskiöld pyrki hyödyntämään tykistöä kapeassa paikassa • Elefanten yhteensä 14 kpl 12 naulan tykkiä, ampumasuuntaan 7kpl 12 naulan tykkiä ja 4 kpl nikhakoja • Ruotsalaiset kaleerit Örnen 2 kpl 36 naulan tykkiä, 14 kpl nikhakoja • Tranan ja Gripen 2 kpl 18 naulan tykkiä, Laxen, Geddan ja Valfisken 2kpl 6 naulan tykkiä ja 10kpl 3 naulan tykkiä • Venäläisiä kaleereja oli lähialueella n. 95, itse taisteluun osallistui ehkä n. 20 kaleeria • Venäläiset kaleerit vaativat tilaa soutamiseen, airot olivat n. 13m pitkuä koko leveys yli 30m – kapeikossa ei mahtunut hyökkäämään montaa alusta samanaikaisesti • Varsinaisesti taisteluun pystyi osallistumaan ehkä n. 8 kaleeria kerrallaan • Venäläisillä kaleereilla 6 naulan tykkejä • Venäläiset pyrkivät todennäköisesti nopeasti lähelle entraamaan valtaamaan aluksia miesylivoiman avulla 17 3.11.2014 18 3.11.2014 Taistelun tappiot • Kaikki ruotsalaisalukset vallattiin • Ruotsalaisia taistelun alussa 941, taistelussa menehtyi n. 350 miestä • Haavoittuneita menehtyi myöhemmin n. 270 • Pietariin vangittuina 220 miestä • Venäläisten määrästä ei aivan tarkkaa tietoa arvio n. 3320 sotilasta • Mitaleja jaettiin taistelun jälkeen 2980 kpl • Kuolleita taistelun jälkeen raportoitiin 127, haavoittuneita 341 • Kaikkiaan venäläisiä menehtyi n 340 19 3.11.2014 Paraati Pietarissa Flisön taistelu 1720 20 3.11.2014 Uudenkaupungin rauha 1721, Ruotsi menetti Suurvalta-aseman Riilahden taistelun muistojuhlat Hangossa taistelunäytös 26.7. 21 3.11.2014 22 3.11.2014 23 3.11.2014 Seppeleenlasku muistomerkillä, Västra Nyland 27.7.2014 24
© Copyright 2024