4.11.2015
TOIMINNALLINEN SUOMEN KIELEN OPETUS
& OMAN ÄIDINKIELEN TUKEMINEN
Jenni Alisaari 2015
Jenni Alisaari
Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos
JOKAINEN OPETTAJA ON KIELEN
OPETTAJA
Kun kielen ymmärtäminen ei ole itsestään selvää, kielestä tulee opetuksen
kohde kaikenlaista sisältöä opetettaessa.
Opiskelukielitaidon omaksuminen vie keskimäärin viisi vuotta –> päiväkodissa
tapahtuva kielenoppiminen erittäin tärkeää!
Kaikissa kielitaidon oppimisen vaiheissa lapsi tarvitsee tukea suomen kielen
oppimiseen alle kouluikäisenä – kieli on kehittymässä.
Jenni Alisaari 2015
1
4.11.2015
VARHAISKASVATUKSEN S2-OPETUS
• S2-tuokioiden sisällön siirryttävä ryhmän arkeen
• arki vs. pienryhmät
• arjessa huomioitava myös kielen oppimista
• Miten kielen oppiminen on suunniteltu osaksi arkea?
• aamupiirissä aiheet & sanastot, oman toiminnan kielentäminen
• esiopetus sellaisenaan ei riitä kielen oppimiseen
• Miten minä toimin suomen kielen mallina?
Jenni Alisaari 2015
VUOROVAIKUTUS PÄIVÄKODISSA
• kieli kehittyy vuorovaikutuksessa
• Millaista vuorovaikutus on?
• Keskustelevatko aikuiset keskenään vai lasten kanssa
• Millainen puhuja olet? Havainnoi omaa kielenkäyttöäsi.
Jenni Alisaari 2015
2
4.11.2015
VARHAISKASVATUKSEN S2-OPETUS
• oman toiminnan tiedostaminen ja vastuu -> jo varhaiskasvatuksessa lasten
otettava vastuuta toiminnastaan
• opettaja auttaa ymmärtämään, tiedostamaan oppijoiden omaa kielellistä
toimintaa
• pitää selittää asioita, esim. miksi imperatiivi ei sovi tähän tilanteeseen
• kenelle selitetään -> millä tavalla selitetään
• portaistus -> missä vaiheessa selitetään
• spiraalimalli (ensin käytetään, sitten analysoidaan kieltä)
• varhaiskasvatuksessakin voidaan analysoida kieltä lapsentasoisesti
Jenni Alisaari 2015
MITEN OPETAN? MITÄ OPETAN?
• liikkeelle lasten kielenkäyttötarpeiden havainnoinnista
• mitä halutaan ja pitää ilmaista?
• tavoitteiden asettelu havaintojen pohjalta
• reseptiivisiä taitoja kehitetään ensin (ei vaadita omaa tuottamista)
• fraasioppiminen ”Mun täytyy mennä vessaan” ”Tulkaa sisään”
• Kielenoppija lähtee usein liikkeelle staattisista verbeistä, kuvailusta siirrytään
narratiivisuuteen, narratiivisuus tulee kielen oppimisessa esiin nopeasti > tarve
kertoa!
• vieraalla kielellä kertominen on vaikeaa, siksi sitä on harjoiteltava!
• taitojen saavuttamisen arviointi -> uudet tavoitteet
Jenni Alisaari 2015
3
4.11.2015
KUULLUN YMMÄRTÄMINEN
• Prosessointikuorma täyttyy alkuvaiheessa jo yhdestäkin sanasta (johdokset
ym.)
• Melu haittaa kuullun ymmärtämistä toisen kielen oppijoilla enemmän kuin
äidinkielisillä
• Kuullun ymmärtämistä tukevat konkreettiset eleet, selittäminen, synonyymit,
yleiset sanat, kysymykset, esimerkit, toisto, pään pudistaminen
Jenni Alisaari 2015
OHJATTU LEIKKI
• Tärkeää: säännöt & kielellinen malli
• Aikuinen voi kielentää toimintaa (myös muuten arjessa tärkeää)
• Samalla havainnoidaan: missä vaiheessa lapsen suomen kieli on?
Jenni Alisaari 2015
”Pärjääminen”
ei tarkoita,
etteikö kielen
opetusta
tarvittaisi.
4
4.11.2015
SANASTO
• Sana opitaan vähitellen.
• Sana opitaan parhaiten kontekstissa.
• Sanan tunnistaminen on helpompaa kuin tuottaminen ja
”osaaminen”.
• Miten sanat yhdistyvät toisiinsa?
Talo on korkea. Ihminen on pitkä.
• Synonyymit ja vastakohdat
• Sananselitykset, muistipelit
• Toisto!
• Miten sanat tunnetaan lapsiryhmässä? Yhteiset ratkaisut ja
selitykset aktivoivat lapsia.
• Seinälle voi ryhmitellä kuvia (ja sanoja) erivärisille papereille
ryhmiksi.
Jenni Alisaari 2015
KUVATARINAT
• Valitkaa ryhmissä yksi kuvapino.
• Kertokaa kuvasarjasta yhteinen tarina.
• Pohtikaa, miten aikuinen voi tukea tarinan kertomista.
Jenni Alisaari 2015
5
4.11.2015
KÄYTTÖPOHJAINEN
KIELENOPPIMISKÄSITYS
• Oppiminen on analogisten mallien ja säännönmukaisuuksien hyödyntämistä.
• Oppiminen perustuu kielenkäyttötilanteisiin.
• Oppiminen tapahtuu lähikehityksen vyöhykkeellä.
• Tieto automaattistuu vähitellen.
• Automaattistunutta tietoa sovelletaan uusiin konteksteihin.
• Kielen prosessoinnissa sovelletaan jo opittuja sääntöjä ja malleja.
Jenni Alisaari 2015
JÄÄTELÖKIOSKILLA
• Valitkaa ryhmissä muutama jäätelölaatu.
• Yksi teistä on myyjä, toiset ostavat jäätelöä.
• Pohtikaa, millaisia fraaseja on hyvä opettaa lapsille päiväkodissa.
Jenni Alisaari 2015
6
4.11.2015
VERTAISOPPIMINEN
• Lapsi oppii tehokkaammin vertaiseltaan kuin opettajaltaan
• Ryhmän positiivinen vaikutus
• Yhteishengen luominen ja vahvistaminen tärkeää
• Toisiin tutustumista tuettava
• Sosiaalinen tuki
Huom!
Ryhmässä toimiminen
ei välttämättä
tarkoita, että lapsi
ymmärtäisi kielellisiä
ohjeita.
Jenni Alisaari 2015
TORIOSTOKSILLA
• Järjestäkää ryhmässä kortit oikeaan järjestykseen kuulemanne perusteella.
• Millaisia kuullunymmärtämisen taitoja päiväkodissa tarvitaan?
• Avainsanoja – Opettajan opas. Sanoma Pro
Jenni Alisaari 2015
7
4.11.2015
LINJA-AUTOSSA
Yksi valitaan linja-auton kuljettajaksi (voi olla opettajakin)
Muut jonottavat yhdellä tai useammalla pysäkillä.
Kuljettaja ajaa pysäkiltä toiselle.
Muut: ”Hyvää huomenta, pääsenkö kyytiin?” (samalla ojennetaan
kuljettajalle kortti)
• Kuljettaja: ”Et pääse, koska…”
• Toisella kierroksella kuljettaja: ”Hyvää huomenta, tervetuloa!”
•
•
•
•
• Avainsanoja – Opettajan opas. Sanoma Pro
Jenni Alisaari 2015
TYÖPAIKKOJA & TEKEMISIÄ
• Istutaan piirissä. Kortit kahdessa pinossa piirin keskellä: tekemiset & työpaikat
• Ensimmäinen nostaa paikkakortin ja kysyy: ”Mitä sinä teet silloin, kun minä
olen… (päiväkodissa)?
• Seuraava vastaa tekemiskortin perusteella: ”Minä… (luistelen).”
• Näin jatketaan.
• Avainsanoja – Opettajan opas. Sanoma Pro
Jenni Alisaari 2015
8
4.11.2015
LAULUT JA LORUT
• Melodia ja rytmi auttavat muistamista
• Toistosta mielekästä
• Liike yhdistettynä sanoihin tukee oppimista vielä enemmän
• Systemaattisuus
• Millaista kieltä lauluista ja loruista opitaan?
Jenni Alisaari 2015
ERIMIELISYYKSIÄ
VIHANNESHYLLYLLÄ
Kukkakaali kitisi
Salaatti supisi
ja sipuli sipisi,
ja munakoiso mutisi,
maissi marmatti
kaali kaakatti
ja tomaatti törötti,
ja porkkana
paapatti.
Mutta lanttu ei mennyt
pimeeks…
Mikko Perkoila: Aamun laulut
Jenni Alisaari 2015
9
4.11.2015
TVT:N KÄYTTÖ
• iMovie: yhteiset tarinat
• Sähköinen ääni–kuvasanakirja
• Esineet, kuvasarjat, kuvat -> kerrotaan sanoja, lauseita, tarinoita ja kuvataan
ne (Explain everything)
• PuppetPals
• lapsi voi kuvata omaa ympäristöään
• Miten lapsen ympäristö tarjoaa opittavia asioita?
• Mihin lapsi kiinnittää huomiota?
Jenni Alisaari 2015
ARVIOINTI
• Edellyttää riittävästi evidenssiä
• Jatkuva seuranta
• Johdonmukainen tarkastelu
• Kattavuus
• Taito vaihtelevissa tilanteissa?
• Sanaston riittävyys eri tilanteissa ymmärtämisen ja tuottamisen kannalta?
• Rakenteiden hallinnan riittävyys ymmärtämisen ja tuottamisen kannalta?
• Kielitaidon osa-alueet kehittyvät usein eritahtisesti à kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin
epätasainen
• Jaettu ja yhdessä keskusteltu käsitys kielitaidosta, arviointikriteereistä ja niiden
soveltamisesta!
• Mikä kielitaidossa on tärkeää?
• Miten kieliä opitaan?
Jenni Alisaari 2015
10
4.11.2015
MITÄ KIELITAITO ON
• Arvostukset
• Mikä on tavoiteltavaa?
• Minkä taidon kehittymistä seurataan?
• Mitä ja miten opetetaan?
• Mitä ja miten arvioidaan?
• Miten kielitietouden avulla kehitetään kielitaitoa?
YKSILÖN NÄKÖKULMA ARVIOINTIIN
• taitojen ja osaamisen kehittäminen
Minäkäsitys
Mitä on
taito ja
osaaminen?
Voimaannuttaminen,
omien vahvuuksien ja
uusien haasteiden
löytäminen
Opinko
oppimaan?
Jenni Alisaari 2015
11
4.11.2015
ARVIOINTI OPPIMISEN TUKENA
• arvioinnin perustuttava opetuksen tavoitteille
• arvioidaan sitä, mitä on opetettu
• Onko lapsella ollut mahdollisuuksia oppia tavoitteina olleita asioita?
• oppilaan kehityksen ja oppimisen tukeminen
• omasta oppimisesta tiedostuminen ja vastuunottaminen
• osaamisen tunnistaminen ja arvostaminen
• Mitä kaikkea oppilas jo osaa?
• Mikä on jo hallinnassa, mikä horjuu, mikä on aluillaan?
Jenni Alisaari 2015
MONIKIELISYYDEN &
OMAN ÄIDINKIELEN TUKEMINEN
12
4.11.2015
ESIKOULULAISET
• Kiinnittävät tietoisesti huomiota kielelliseen ympäristöön
• Havaintoja sekä omasta kielestä että muista ympärillä puhuttavista kielistä
-> kielimaailma useammin monikielinen kuin yksikielinen (Mård-Miettinen,
Kuusela, Kangasvieri, 2014)
-> uusi OPS: kielikasvatus, kielitietoisuus, monikielisyys
Jenni Alisaari 2015
MONIKIELISYYS
• Lisää kielellistä tietoisuutta
• Parantaa valikoitua tarkkaavaisuutta
• Edistää metakongnitiivisia taitoja
• Hidastaa dementian puhkeamista
• Yhteisöllinen voimavara
Dufva & Pietikäinen, 2009
Jenni Alisaari 2015
13
4.11.2015
KIELIKELLO
Piirrä kello. Kirjoita
kellon ympärille,
mitä kieliä käytät
tai kuulet päiväsi
aikana.
Jenni Alisaari 2015
MONIKIELISYYDEN TUKEMINEN
• Vaatii tietoisia toimia KAIKILTA aikuisilta
• Kielellisesti rikkaat ympäristöt
• Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen
• Haluaako lapsi erottua ryhmästä?
• Koko ryhmän monikielisyys!
Jenni Alisaari 2015
14
4.11.2015
KEINOJA MONIKIELISYYDEN TUKEMISEEN
• Tervehdykset & fraasit
• Onnittelulaulut
• Ruokasanastoa
• Vaatteita
• Lelujen nimiä
• Eläimiä
• Satuhahmoja
• Kauppaleikki
Jenni Alisaari 2015
LISÄÄ KEINOJA
• Monikielisten työntekijöiden hyödyntäminen
• Satuhetket omalla kielellä (monikieliset työntekijät, lähikoulujen oppilaat)
• ”Kielikerhot”
• Kieli- ja kulttuuri-illat – vanhemmat mukaan
Toisaalta myös:
• Avoimet ovet – suomalaisen päiväkodin toiminta tutuksi perheille
Jenni Alisaari 2015
15
4.11.2015
OMAN ÄIDINKIELEN TUKEMINEN
• oma äidinkieli -> toisen kielen oppiminen, kaikenlainen oppiminen
• Lapsen identiteetti , itsetunto, ajattelu, tunne-elämä & minäkuva
• Perustuslaki: oikeus ylläpitää ja kehittää omaa äidinkieltä
• Vanhemmille tietoa oman äidinkielen merkityksestä – äidinkielellä luetut
sadut!
Jenni Alisaari 2015
KÄYTÄNNÖN TUKEA ÄIDINKIELELLE
• Suomen kielen tuokioiden sanasto: etukäteen kotiin tutustuttavaksi omalla
kielellä – yhteistyö vanhempien kanssa!
• Omakieliset kirjat päiväkodissa (kirjastoyhteistyö) – oman äidinkielen arvo
Jenni Alisaari 2015
16
4.11.2015
MILLAISTA KIELIPEDAGOGIIKKAA?
• Onko päiväkotinne seinillä tekstejä muilla kuin suomen kielellä?
• Kuuleeko päiväkodin työntekijöiden käyttävän muita kieliä kuin suomea?
• Annetaanko lasten käyttää keskenään muita kieliä kuin suomea?
Jenni Alisaari 2015
LÄHTEITÄ JA LISÄÄ LUETTAVAA
• Dufva, Hannele & Pietikäinen, Sari (2009). Moni-ilmeinen monikielisyys. Puhe
ja kieli, 29 (1), 1–14.
• Mård-Miettinen, Karita, Kuusela, Elisa & Kangasvieri, Teija (2014).
Esikoululaisten käsityksiä kielten oppimisesta. Kasvatus, 45 (4), 320-332.
Jenni Alisaari 2015
17