4.11.2015 TOIMINNALLINEN SUOMEN KIELEN OPETUS & OMAN ÄIDINKIELEN TUKEMINEN Jenni Alisaari 2015 Jenni Alisaari Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos JOKAINEN OPETTAJA ON KIELEN OPETTAJA Kun kielen ymmärtäminen ei ole itsestään selvää, kielestä tulee opetuksen kohde kaikenlaista sisältöä opetettaessa. Opiskelukielitaidon omaksuminen vie keskimäärin viisi vuotta –> päiväkodissa tapahtuva kielenoppiminen erittäin tärkeää! Kaikissa kielitaidon oppimisen vaiheissa lapsi tarvitsee tukea suomen kielen oppimiseen alle kouluikäisenä – kieli on kehittymässä. Jenni Alisaari 2015 1 4.11.2015 VARHAISKASVATUKSEN S2-OPETUS • S2-tuokioiden sisällön siirryttävä ryhmän arkeen • arki vs. pienryhmät • arjessa huomioitava myös kielen oppimista • Miten kielen oppiminen on suunniteltu osaksi arkea? • aamupiirissä aiheet & sanastot, oman toiminnan kielentäminen • esiopetus sellaisenaan ei riitä kielen oppimiseen • Miten minä toimin suomen kielen mallina? Jenni Alisaari 2015 VUOROVAIKUTUS PÄIVÄKODISSA • kieli kehittyy vuorovaikutuksessa • Millaista vuorovaikutus on? • Keskustelevatko aikuiset keskenään vai lasten kanssa • Millainen puhuja olet? Havainnoi omaa kielenkäyttöäsi. Jenni Alisaari 2015 2 4.11.2015 VARHAISKASVATUKSEN S2-OPETUS • oman toiminnan tiedostaminen ja vastuu -> jo varhaiskasvatuksessa lasten otettava vastuuta toiminnastaan • opettaja auttaa ymmärtämään, tiedostamaan oppijoiden omaa kielellistä toimintaa • pitää selittää asioita, esim. miksi imperatiivi ei sovi tähän tilanteeseen • kenelle selitetään -> millä tavalla selitetään • portaistus -> missä vaiheessa selitetään • spiraalimalli (ensin käytetään, sitten analysoidaan kieltä) • varhaiskasvatuksessakin voidaan analysoida kieltä lapsentasoisesti Jenni Alisaari 2015 MITEN OPETAN? MITÄ OPETAN? • liikkeelle lasten kielenkäyttötarpeiden havainnoinnista • mitä halutaan ja pitää ilmaista? • tavoitteiden asettelu havaintojen pohjalta • reseptiivisiä taitoja kehitetään ensin (ei vaadita omaa tuottamista) • fraasioppiminen ”Mun täytyy mennä vessaan” ”Tulkaa sisään” • Kielenoppija lähtee usein liikkeelle staattisista verbeistä, kuvailusta siirrytään narratiivisuuteen, narratiivisuus tulee kielen oppimisessa esiin nopeasti > tarve kertoa! • vieraalla kielellä kertominen on vaikeaa, siksi sitä on harjoiteltava! • taitojen saavuttamisen arviointi -> uudet tavoitteet Jenni Alisaari 2015 3 4.11.2015 KUULLUN YMMÄRTÄMINEN • Prosessointikuorma täyttyy alkuvaiheessa jo yhdestäkin sanasta (johdokset ym.) • Melu haittaa kuullun ymmärtämistä toisen kielen oppijoilla enemmän kuin äidinkielisillä • Kuullun ymmärtämistä tukevat konkreettiset eleet, selittäminen, synonyymit, yleiset sanat, kysymykset, esimerkit, toisto, pään pudistaminen Jenni Alisaari 2015 OHJATTU LEIKKI • Tärkeää: säännöt & kielellinen malli • Aikuinen voi kielentää toimintaa (myös muuten arjessa tärkeää) • Samalla havainnoidaan: missä vaiheessa lapsen suomen kieli on? Jenni Alisaari 2015 ”Pärjääminen” ei tarkoita, etteikö kielen opetusta tarvittaisi. 4 4.11.2015 SANASTO • Sana opitaan vähitellen. • Sana opitaan parhaiten kontekstissa. • Sanan tunnistaminen on helpompaa kuin tuottaminen ja ”osaaminen”. • Miten sanat yhdistyvät toisiinsa? Talo on korkea. Ihminen on pitkä. • Synonyymit ja vastakohdat • Sananselitykset, muistipelit • Toisto! • Miten sanat tunnetaan lapsiryhmässä? Yhteiset ratkaisut ja selitykset aktivoivat lapsia. • Seinälle voi ryhmitellä kuvia (ja sanoja) erivärisille papereille ryhmiksi. Jenni Alisaari 2015 KUVATARINAT • Valitkaa ryhmissä yksi kuvapino. • Kertokaa kuvasarjasta yhteinen tarina. • Pohtikaa, miten aikuinen voi tukea tarinan kertomista. Jenni Alisaari 2015 5 4.11.2015 KÄYTTÖPOHJAINEN KIELENOPPIMISKÄSITYS • Oppiminen on analogisten mallien ja säännönmukaisuuksien hyödyntämistä. • Oppiminen perustuu kielenkäyttötilanteisiin. • Oppiminen tapahtuu lähikehityksen vyöhykkeellä. • Tieto automaattistuu vähitellen. • Automaattistunutta tietoa sovelletaan uusiin konteksteihin. • Kielen prosessoinnissa sovelletaan jo opittuja sääntöjä ja malleja. Jenni Alisaari 2015 JÄÄTELÖKIOSKILLA • Valitkaa ryhmissä muutama jäätelölaatu. • Yksi teistä on myyjä, toiset ostavat jäätelöä. • Pohtikaa, millaisia fraaseja on hyvä opettaa lapsille päiväkodissa. Jenni Alisaari 2015 6 4.11.2015 VERTAISOPPIMINEN • Lapsi oppii tehokkaammin vertaiseltaan kuin opettajaltaan • Ryhmän positiivinen vaikutus • Yhteishengen luominen ja vahvistaminen tärkeää • Toisiin tutustumista tuettava • Sosiaalinen tuki Huom! Ryhmässä toimiminen ei välttämättä tarkoita, että lapsi ymmärtäisi kielellisiä ohjeita. Jenni Alisaari 2015 TORIOSTOKSILLA • Järjestäkää ryhmässä kortit oikeaan järjestykseen kuulemanne perusteella. • Millaisia kuullunymmärtämisen taitoja päiväkodissa tarvitaan? • Avainsanoja – Opettajan opas. Sanoma Pro Jenni Alisaari 2015 7 4.11.2015 LINJA-AUTOSSA Yksi valitaan linja-auton kuljettajaksi (voi olla opettajakin) Muut jonottavat yhdellä tai useammalla pysäkillä. Kuljettaja ajaa pysäkiltä toiselle. Muut: ”Hyvää huomenta, pääsenkö kyytiin?” (samalla ojennetaan kuljettajalle kortti) • Kuljettaja: ”Et pääse, koska…” • Toisella kierroksella kuljettaja: ”Hyvää huomenta, tervetuloa!” • • • • • Avainsanoja – Opettajan opas. Sanoma Pro Jenni Alisaari 2015 TYÖPAIKKOJA & TEKEMISIÄ • Istutaan piirissä. Kortit kahdessa pinossa piirin keskellä: tekemiset & työpaikat • Ensimmäinen nostaa paikkakortin ja kysyy: ”Mitä sinä teet silloin, kun minä olen… (päiväkodissa)? • Seuraava vastaa tekemiskortin perusteella: ”Minä… (luistelen).” • Näin jatketaan. • Avainsanoja – Opettajan opas. Sanoma Pro Jenni Alisaari 2015 8 4.11.2015 LAULUT JA LORUT • Melodia ja rytmi auttavat muistamista • Toistosta mielekästä • Liike yhdistettynä sanoihin tukee oppimista vielä enemmän • Systemaattisuus • Millaista kieltä lauluista ja loruista opitaan? Jenni Alisaari 2015 ERIMIELISYYKSIÄ VIHANNESHYLLYLLÄ Kukkakaali kitisi Salaatti supisi ja sipuli sipisi, ja munakoiso mutisi, maissi marmatti kaali kaakatti ja tomaatti törötti, ja porkkana paapatti. Mutta lanttu ei mennyt pimeeks… Mikko Perkoila: Aamun laulut Jenni Alisaari 2015 9 4.11.2015 TVT:N KÄYTTÖ • iMovie: yhteiset tarinat • Sähköinen ääni–kuvasanakirja • Esineet, kuvasarjat, kuvat -> kerrotaan sanoja, lauseita, tarinoita ja kuvataan ne (Explain everything) • PuppetPals • lapsi voi kuvata omaa ympäristöään • Miten lapsen ympäristö tarjoaa opittavia asioita? • Mihin lapsi kiinnittää huomiota? Jenni Alisaari 2015 ARVIOINTI • Edellyttää riittävästi evidenssiä • Jatkuva seuranta • Johdonmukainen tarkastelu • Kattavuus • Taito vaihtelevissa tilanteissa? • Sanaston riittävyys eri tilanteissa ymmärtämisen ja tuottamisen kannalta? • Rakenteiden hallinnan riittävyys ymmärtämisen ja tuottamisen kannalta? • Kielitaidon osa-alueet kehittyvät usein eritahtisesti à kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen • Jaettu ja yhdessä keskusteltu käsitys kielitaidosta, arviointikriteereistä ja niiden soveltamisesta! • Mikä kielitaidossa on tärkeää? • Miten kieliä opitaan? Jenni Alisaari 2015 10 4.11.2015 MITÄ KIELITAITO ON • Arvostukset • Mikä on tavoiteltavaa? • Minkä taidon kehittymistä seurataan? • Mitä ja miten opetetaan? • Mitä ja miten arvioidaan? • Miten kielitietouden avulla kehitetään kielitaitoa? YKSILÖN NÄKÖKULMA ARVIOINTIIN • taitojen ja osaamisen kehittäminen Minäkäsitys Mitä on taito ja osaaminen? Voimaannuttaminen, omien vahvuuksien ja uusien haasteiden löytäminen Opinko oppimaan? Jenni Alisaari 2015 11 4.11.2015 ARVIOINTI OPPIMISEN TUKENA • arvioinnin perustuttava opetuksen tavoitteille • arvioidaan sitä, mitä on opetettu • Onko lapsella ollut mahdollisuuksia oppia tavoitteina olleita asioita? • oppilaan kehityksen ja oppimisen tukeminen • omasta oppimisesta tiedostuminen ja vastuunottaminen • osaamisen tunnistaminen ja arvostaminen • Mitä kaikkea oppilas jo osaa? • Mikä on jo hallinnassa, mikä horjuu, mikä on aluillaan? Jenni Alisaari 2015 MONIKIELISYYDEN & OMAN ÄIDINKIELEN TUKEMINEN 12 4.11.2015 ESIKOULULAISET • Kiinnittävät tietoisesti huomiota kielelliseen ympäristöön • Havaintoja sekä omasta kielestä että muista ympärillä puhuttavista kielistä -> kielimaailma useammin monikielinen kuin yksikielinen (Mård-Miettinen, Kuusela, Kangasvieri, 2014) -> uusi OPS: kielikasvatus, kielitietoisuus, monikielisyys Jenni Alisaari 2015 MONIKIELISYYS • Lisää kielellistä tietoisuutta • Parantaa valikoitua tarkkaavaisuutta • Edistää metakongnitiivisia taitoja • Hidastaa dementian puhkeamista • Yhteisöllinen voimavara Dufva & Pietikäinen, 2009 Jenni Alisaari 2015 13 4.11.2015 KIELIKELLO Piirrä kello. Kirjoita kellon ympärille, mitä kieliä käytät tai kuulet päiväsi aikana. Jenni Alisaari 2015 MONIKIELISYYDEN TUKEMINEN • Vaatii tietoisia toimia KAIKILTA aikuisilta • Kielellisesti rikkaat ympäristöt • Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen • Haluaako lapsi erottua ryhmästä? • Koko ryhmän monikielisyys! Jenni Alisaari 2015 14 4.11.2015 KEINOJA MONIKIELISYYDEN TUKEMISEEN • Tervehdykset & fraasit • Onnittelulaulut • Ruokasanastoa • Vaatteita • Lelujen nimiä • Eläimiä • Satuhahmoja • Kauppaleikki Jenni Alisaari 2015 LISÄÄ KEINOJA • Monikielisten työntekijöiden hyödyntäminen • Satuhetket omalla kielellä (monikieliset työntekijät, lähikoulujen oppilaat) • ”Kielikerhot” • Kieli- ja kulttuuri-illat – vanhemmat mukaan Toisaalta myös: • Avoimet ovet – suomalaisen päiväkodin toiminta tutuksi perheille Jenni Alisaari 2015 15 4.11.2015 OMAN ÄIDINKIELEN TUKEMINEN • oma äidinkieli -> toisen kielen oppiminen, kaikenlainen oppiminen • Lapsen identiteetti , itsetunto, ajattelu, tunne-elämä & minäkuva • Perustuslaki: oikeus ylläpitää ja kehittää omaa äidinkieltä • Vanhemmille tietoa oman äidinkielen merkityksestä – äidinkielellä luetut sadut! Jenni Alisaari 2015 KÄYTÄNNÖN TUKEA ÄIDINKIELELLE • Suomen kielen tuokioiden sanasto: etukäteen kotiin tutustuttavaksi omalla kielellä – yhteistyö vanhempien kanssa! • Omakieliset kirjat päiväkodissa (kirjastoyhteistyö) – oman äidinkielen arvo Jenni Alisaari 2015 16 4.11.2015 MILLAISTA KIELIPEDAGOGIIKKAA? • Onko päiväkotinne seinillä tekstejä muilla kuin suomen kielellä? • Kuuleeko päiväkodin työntekijöiden käyttävän muita kieliä kuin suomea? • Annetaanko lasten käyttää keskenään muita kieliä kuin suomea? Jenni Alisaari 2015 LÄHTEITÄ JA LISÄÄ LUETTAVAA • Dufva, Hannele & Pietikäinen, Sari (2009). Moni-ilmeinen monikielisyys. Puhe ja kieli, 29 (1), 1–14. • Mård-Miettinen, Karita, Kuusela, Elisa & Kangasvieri, Teija (2014). Esikoululaisten käsityksiä kielten oppimisesta. Kasvatus, 45 (4), 320-332. Jenni Alisaari 2015 17
© Copyright 2024