Virkeänä omassa kodissa mahdollisimman pitkään

Suunnitelma Päijät-Hämeen läntisen perusturvapiirin ikääntyneen väestön tukemiseksi
Virkeänä omassa kodissa
mahdollisimman pitkään
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
velvoittaa kunnat tekemään suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Tämä asiakirja on Asikkalan,
Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kuntien yhteinen suunnitelma.
Perusturvalautakunta 23.9.2014
1
1. Johdanto ......................................................................................................................................................................... 3
2. Oivan vanhustyön visio ja arvot ...................................................................................................................................... 4
3. Virkeänä omassa kodissa ................................................................................................................................................ 6
3.1 Fyysinen terveys ja toimintakyky ......................................................................................................................... 6
3.2 Sosiaaliset suhteet ............................................................................................................................................... 7
3.3 Kodin ja asuinympäristön esteettömyys .............................................................................................................. 7
3.4 Terveyttä edistävä liikunta ................................................................................................................................... 8
3.5 Ravitsemus ......................................................................................................................................................... 10
3.6 Kulttuuri ............................................................................................................................................................. 10
3.7 Järjestöjen ja seurakuntien vapaaehtoistoiminta .............................................................................................. 11
3.8. Liikennepalvelut ................................................................................................................................................ 12
4. Apua elämään omassa kodissa ..................................................................................................................................... 13
4.1 Ennaltaehkäisevät palvelut ................................................................................................................................ 13
4.2 Vastaanottopalvelut ........................................................................................................................................... 15
4.3 Terveyskeskussairaala ........................................................................................................................................ 16
4.4 Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut .................................................................................................. 16
4.5 Vammaispalvelut ................................................................................................................................................ 17
4.6 Mielenterveys- ja päihdepalvelut ...................................................................................................................... 17
4.7 Kotihoito............................................................................................................................................................. 18
4.8 Kotihoidon tukipalvelut ...................................................................................................................................... 18
4.9 Omaishoito ......................................................................................................................................................... 18
4.10 Vanhusten perhehoito ..................................................................................................................................... 19
4.11 Taloudellinen ohjaus ja tuki ............................................................................................................................. 19
5. Jos oma koti ei riitä ....................................................................................................................................................... 20
5.1 Palveluasuminen ................................................................................................................................................ 20
5.2 Vanhainkodit ...................................................................................................................................................... 21
6. Virkeänä omassa kodissa mahdollisimman pitkään ..................................................................................................... 22
6.1 Asiakasohjaus ..................................................................................................................................................... 22
6.2 Hyvinvointiteknologia ........................................................................................................................................ 23
6.3 Vapaaehtoistoiminta .......................................................................................................................................... 24
6.4 Laitospaikkojen vähentäminen .......................................................................................................................... 25
7. Ikääntymisvalmennus ................................................................................................................................................... 26
8. Viestintä, arviointi ja seuranta ...................................................................................................................................... 27
LIITTEET ............................................................................................................................................................................. 28
Oiva-kuntien ikääntyvä väestö ................................................................................................................................. 28
Palvelujen riittävyys, laatu ja palveluntarpeeseen vaikuttavat tekijät .................................................................... 34
Jäsenet ja kokoukset ................................................................................................................................................ 36
2
1. Johdanto
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, eli niin
kutsuttu vanhuspalvelulaki, astui voimaan 1.7.2013. Laki edellyttää kunnat laatimaan suunnitelman
toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen
tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja
kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä.
Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua, sen hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on
tarkistettava valtuustokausittain. Kunnan on otettava suunnitelma huomioon valmisteltaessa ikääntyneen
väestön asemaan ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemiin palveluihin vaikuttavaa kunnan päätöksentekoa.
Läntisen perusturvapiirin alueella päädyttiin laatimaan yksi yhteinen suunnitelma kaikille viidelle
jäsenkunnalle (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki). Perusturvalautakunta teki
suunnitelman toimeksiannon 19.3.2013 ja nimesi suunnitelmalle ohjausryhmän. Ohjausryhmä koostui
luottamushenkilöistä (perusturvalautakunnan edustajat), vanhus- ja vammaisneuvoston edustajasta,
sotiemme veteraanien neuvottelukunnan edustajasta ja peruspalvelukeskus Oivan edustajista. Oivan
johtokunta nimesi projektiryhmän, joka koostui Oivan asiantuntijaviranhaltijoista.
Suunnitelman laatiminen aloitettiin kesäkuussa 2013. Kokoontumisia suunnitelman laadintaan liittyen oli
yhteensä 26 kappaletta. Tärkeä osa suunnitelmaa oli saada alueen ikäihmisten, sidosryhmien ja järjestöjen
ääni kuuluviin. Marraskuussa 2013 pidettiin laajapohjainen strategiaseminaari, johon kutsuttiin muun
muassa kaikkien Oiva-kuntien eläkeläisjärjestöjen, vanhus- ja vammaisneuvostojen sekä sotiemme
veteraanien neuvottelukunnan edustus. Lisäksi seminaarissa oli luottamushenkilöitä kaikista jäsenkunnista
ja edustaja kaikkien viiden kunnan evankelisluterilaisesta seurakunnasta. Seminaarissa linjattiin Oivan
vanhustyön arvot, visio sekä kehittämistyön painopisteet.
Helmi-maaliskuussa 2014 toteutti Innolink Research Oy peruspalvelukeskus Oivan toimeksiannosta
ikäihmisten puhelinhaastattelun Läntisen perusturvapiirin alueella. Haastateltavia oli 506. Haastattelujen
avulla kerättiin tietoa ikäihmisten tyytyväisyydestä peruspalvelukeskus Oivan palveluihin, arvioitiin
palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä väestön hyvinvoinnin tilaa. Samalla haettiin kehittämiskohteita. Myös
vanhus- ja vammaisneuvostoja kuultiin kevään 2014 aikana.
Tässä suunnitelmassa määritellään yhteiset linjaukset kaikkien Oiva-kuntien vanhuspalvelujen
kehittämiseksi. Lähtökohtana on väestön yhdenmukaiset ja tasa-arvoiset palvelut kotikunnasta
riippumatta. Ennen kaikkea ikääntymiseen varautuminen edellyttää ihmisten omaa aktiivisuutta ja
vastuunkatoa omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Kannattaa miettiä hyvissä ajoin, kuinka itse voi
saavuttaa virkeän vanhuuden. Miten pystyy asumaan omassa kodissaan virkeänä mahdollisimman pitkään?
Hollolassa 21.8.2014
Mira Tiirikainen
ohjausryhmän puheenjohtaja
3
2. Oivan vanhustyön visio ja arvot
Suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi valmisteltiin laajapohjaisesti 26.11.2013 tehostetun
asumisen yksikkö Onnenkodossa pidetyssä seminaarissa. Paikalla oli muun muassa kaikkien
vanhusneuvostojen edustus (katso liite Jäsenet ja kokoukset sivulla 36). Seminaarissa työstettiin ohjatun
ryhmätyöskentelyn avulla Oivan vanhustyön arvoja, visiota ja kehittämistyön painopisteitä.
Visio
Visio on aktiivinen tahtotila, johon halutaan päästä. Ryhmätyöskentelyn pohjalta muodostettiin Oivan
vanhustyön visio.
Ikäihminen on oman elämänsä asiantuntija, joka asuu kotona niin pitkään kuin mahdollista.
Tavoitteena on, että Oivan vanhustyö perustuu tähän visioon ja se jalkautetaan siten, että henkilöstö tietää
vision ja ymmärtää sen samalla tavalla. Vision tulee olla koko henkilöstön yhteinen päämäärä.
Arvot
Arvoilla tarkoitetaan niitä asioita, joita organisaatiossa pidetään tärkeinä. Niiden avulla ohjataan toimintaa
ja päätöksentekoa sekä arkista toimintaa. Seminaarin ryhmien tuotoksen perustella vanhustyölle
määriteltiin seuraavat arvot.
-
Inhimillisyys, arvostus ja turvallisuus
Itsemääräämisoikeus ja yksilöllisyys
Osallisuus ja yhteisöllisyys
Tavoitteena on, että yllä mainitut arvot ohjaavat työskentelyä ja tulevat työssä näkyviin. Hyvin valitut ja
hyvin viestityt arvot auttavat henkilöstöä työhön liittyvien valintojen edessä, erityisesti sellaisissa
tilanteissa, joita ei ole pystytty ohjeistamaan ennalta.
Strategiatyöskentelyssä pohdittiin esimerkkejä sitä, miten valittujen arvojen tulisi näkyä työskentelyssä, ja
mitä arvot edellyttävät henkilöstöltä ja johtamiselta.
Inhimillisyys, arvostus ja turvallisuus
Näkyvät ulospäin
-
arvostavana puheena ja käytöksenä
sovittujen asioiden pitämisenä
vähän enemmän huomioimisena
4
-
kuunnellaan mitä asiakkaalla on kerrottavana
Edellyttävät henkilöstöltä
-
asiakkaan kunnioittamista ja kohtelemista aikuisena
silmiin katsomista
rajoitteiden, esimerkiksi huonon kuulon, huomioon ottamista
fyysisen avun tai kosketuksen tyyliä, sanatonta viestintää, lämpöä ja kohtaamista
vuorovaikutuksessa
täsmällisyyttä
ei ”mä olen vaan töissä täällä” -asennetta
kokonaiskuvan katsomista hieman laajemmin kuin rajatun tehtävän näkökulmasta
havainnointia ja kyselyä asioista, jatkokysymyksiä
arvostavaa ajan antamista tai keskittymistä asiakkaaseen sen rajatun ajan aikana, joka on
käytettävissä (kiireettömyyden vaikutelma)
Edellyttävät johdolta
-
kyseenalaistamista ja puuttumista, esimerkiksi jos huomataan vähättelyä ja esim. lapsenomaisesti
puhumista jne
asian tärkeyden korostamista, esimerkkinä toimimista
työnkierron tukemista, tilan antamista joustavuudelle ja rajojen ”ylittämiselle”
esimerkillä johtamista, pitää kohdata työntekijät samalla, tavalla (käytös siirtyy työntekijöihin)
Itsemääräämisoikeus ja yksilöllisyys
Näkyvät ulospäin
-
-
ikäihmisen vaikuttamisena asuinpaikan valintaan
valinnan mahdollisuutena hoidossa
ikäihmisten toiveen täyttymisenä (ei omaisten)
kunnioittaminen näkyy asiakkaan
o tyytyväisyytenä
o hyvinvointina
o hyvänä itsetuntona
hoitotestamenttina
Edellyttävät henkilöstöltä
-
tiedon antamista, tarpeista lähtevää tiedottamista eri mahdollisuuksista
herkkää kuuntelemista
turvallisuuden huomioimista ja rauhallisuutta
vuorovaikutusta, huomioimista yksilönä
”päätösvallan” antamista asiakkaalle
ihmistyyppien huomioimista
hoitotahdon noudattamista
5
Edellyttävät johdolta
-
arvojen huomioimisen mahdollistamista
riittävästi resursseja
koulutuksen mahdollistamista
arvokeskusteluiden ylläpitämistä
Osallisuus ja yhteisöllisyys
Näkyvät ulospäin
-
asiakkaan mukaan ottamisena hoidon/palvelun suunnitteluun
omaisten mukaan ottamisena
moniammatillisuutena
Edellyttävät henkilöstöltä
-
kuuntelua, kertomista
osaamista
taitoa kannustaa
Edellyttävät johdolta
-
motivointia
palvelujen joustavuudesta huolehtimista
henkilöstön kuulemista
3. Virkeänä omassa kodissa
Kotona asuminen on yleensä ikäihmisen oma toive. Peruspalvelukeskus Oivan teettämän kartoituksen
mukaan ikääntyvät ihmiset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään. Ikääntyvien kotona asuminen on
kuntien ja valtion tavoittelema päämäärä. Myös laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista korostaa kotona asumista.
Peruspalvelukeskus Oivan tavoitteena on, että ikäihmiset asuvat virkeänä omassa kodissa mahdollisimman
pitkään. Tähän suunnitelmaan on koottu muutamia tärkeitä asioita, jotka mahdollistavat kotona asumisen.
Keskeisin on ikääntyvän fyysinen terveys ja toimintakyky. Lisäksi suunnitelmassa kuvaillaan
Peruspalvelukeskus Oivan ikääntyvällä väestönosalle tarjottavia palveluja ja arvioidaan niiden riittävyyttä ja
laatua sekä palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Lopuksi linjataan kehittämisen painopisteitä.
3.1 Fyysinen terveys ja toimintakyky
Vanheneminen ja iän mukana lisääntyvä sairastavuus sekä elämäntavan muutokset heikentävät
toimintakykyä. Ikääntyminen myös lisää toiminnanvajavuuksia ja avun tarvetta.
Ikääntyvän väestön terveydellä ja toimintakyvyllä on merkittävä vaikutus sosiaali- ja terveyspalvelujen
kysyntään. Ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen tehostamisella voidaan iäkkään väestön keskuudessa
saavuttaa hyviä tuloksia. Tästä syystä terveyden edistäminen on perusteltua ulottaa myös vanhimpiin
ikäryhmiin.
6
-
Riittävä fyysinen aktiivisuus
Terveellinen ravinto
Henkisen vireyden ylläpito
3.2 Sosiaaliset suhteet
Yksinäisyyden vaikutusta ikääntyvien henkiseen ja fyysiseen terveyteen on tutkittu.1 Yksinäisyys voi häiritä
nukkumista, nostaa verenpainetta, kohottaa stressihormonipitoisuutta, häiritä immuunijärjestelmän
toimintaa, lisätä masennusta ja huonontaa koettua hyvinvointia. Ihmisillä, jotka tuntevat itsensä hyvin
yksinäiseksi on 14 prosenttia suurempi riski kuolla ennenaikaisesti.
Tutkimuksen mukaan ikääntyvän kannattaa panostaa ihmissuhteisiin, koska tyydyttävät sosiaaliset suhteet
edistävät onnistunutta ikääntymistä. Yksin asuvat eivät välttämättä koe itseään yksinäiseksi, jos he pysyvät
sosiaalisesti aktiivisina, hakeutuvat esimerkiksi harrastustoiminnan kautta yhteyteen muiden ihmisten
kanssa ja nauttivat seurasta. Tutkijoiden mukaan yksinäisyyden kokemus on häiritsevää, ei niinkään
fyysinen yksinäisyys tai yksin asuminen.
Palvelutarvekartoituksen yksinäisyys lisääntyy iän myötä, yli 85 -vuotiaista vastaajista 29 % kokee itsensä
yksinäiseksi. Vähiten yksinäisyyttä kokevat sellaiset ikäihmiset, jotka harrastavat jotakin tai osallistuvat
esimerkiksi järjestö- tai yhdistystoimintaan tai seurakunnan järjestämään toimintaan. He ovat myös muita
tyytyväisempiä elämäntilanteeseensa.
-
Hyvät suhteet läheisiin
Sukulaissuhteiden ja tuttavuuksien ylläpito myös vanhemmalla iällä
Harrastukset ja kodin ulkopuolinen toiminta
Ryhmään kuuluminen
3.3 Kodin ja asuinympäristön esteettömyys
Esteettömyydessä on kyse periaatteesta, jonka mukaan rakennettu ympäristö, palvelut, viestintä ja liikenne
ovat kaikkien saavutettavissa. Esteetön rakennettu ympäristö on toimiva ja turvallinen kaikille, mutta
erityisen tärkeää se on ikäihmisille, koska se parantaa ikäihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa.
Kodin esteettömyydellä on paljon merkitystä siinä, kuinka hyvin ikääntyvä ihminen pärjää kotona. Jos
asunto on epäkäytännöllinen ja esteellinen, asukkailla voi olla vaikeuksia suoriutua jokapäiväisistä
toimistaan ja hoitaa asioitaan itsenäisesti. Lisäksi kotien esteellisyys lisää asumisen riskejä, kuten
tapaturmia ja onnettomuuksia. Joka toinen yli 85 –vuotias kaatuu ainakin kerran vuodessa ja jopa puolet
kaatuu toistuvasti. Erityisesti porrastapaturmat voivat olla iäkkäille kohtalokkaita.
1
http://news.uchicago.edu/article/2014/02/16/aaas-2014-loneliness-major-health-risk-older-adults (linkki tarkastettu
18.9.2014)
7
Vanhoissa kerrostaloissa ongelmana on pääasiassa hissittömyys tai hissien pieni koko. Valtaosassa
pientaloja on ongelmia esteettömyyden kannalta, koska esteettömyysmääräykset eivät koske pientaloja
samassa määrin kuin kerrostaloja. Lisäksi pientaloissa ongelmana voivat olla kiinteistöhuoltoon liittyvät
tehtävät, kuten pihanhoito, lumenluonti ja lämmitysjärjestelmän ylläpito.
Kodin esteettömyyteen on syytä kiinnittää huomiota ja tarvittaessa tehdä kodin muutos- ja korjaustöitä,
että asuminen kotona olisi mahdollista. Lisäksi esteettömyys tulee huomioida uudisrakentamisessa ja
kaavoittamisessa. Ikäihmisille sopiva asuminen tulisi sijoittaa kuntien keskustaan.
Korjausneuvontaan on mahdollista saada suunnitteluapua Vanhustyön keskusliiton alueelliselta
korjausneuvojalta. Korjausnevoja avustaa veteraaneja ja vanhuksia asunnossa tarvittavien muutostöiden
kartoittamisessa, suunnittelussa, korjausavustusten hakemisessa ja tarvittaessa myös muutostyöt
suorittavan urakoitsijan löytämisessä.
Korjausneuvojan tekemä työ on asiakkaille maksutonta. Korjausneuvoja auttaa avustusten hakemisessa
asuntojen muutostöiden suoritukseen. Vanhusten asuntojen muutostöihin on saatavissa yhteiskunnan
tukia. Korjausneuvojat avustavat hakemusten tekemisessä.
Peruspalvelukeskus Oivan alueella korjausneuvojana toimii rakennusmestari Kari Tahvanainen, puhelin
0500 494 766. sähköposti [email protected].
Kun asuminen nykyisessä asunnossa toimintakyvyn heikentyessä käy mahdottomaksi, eikä asunnon
korjaaminenkaan vastaa tarpeisiin, ratkaisuna esitetään muuttoa esteettömämpään ja turvallisempaan
asuntoon.
3.4 Terveyttä edistävä liikunta
Liikunta on tehokas ja edullinen tapa ylläpitää ikääntyvän ihmisen toimintakykyä mahdollisimman pitkään.
Ikääntyneiden ihmisten liikunnan harrastamisella on pääasiassa kahden tyyppisiä terveystavoitteita.
Liikunnan avulla voidaan yhtäältä ennaltaehkäistä ikääntymisen mukanaan tuomaa toimintakyvyn
heikkenemistä. Toisaalta liikunnan harrastamisen avulla voidaan myös hallita ikääntymisen mukana
tuomien pitkäaikaissairauksien seurauksia. Esimerkiksi diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, nivelrikko,
masennus ja reuma nopeuttavat lihasvoiman heikkenemistä. Tietty määrä lihasvoimaa on kuitenkin
tarpeen esimerkiksi arkisissa askareissa.
Fyysisen toimintakyvyn tärkeimpiä alueita ovat lihasvoima, hapenottokyky, tasapaino, nivelliikkuvuus,
havaintomotoriikka ja kehon koostumus ja niillä kaikilla on tärkeä merkitys ikääntyneen ihmisen
toimintakyvyn kannalta.
8
Seuraavassa taulukossa esitetään tiivistetysti fyysisen toimintakyvyn eri osa-alueiden merkitys sekä
hyödyllisiä liikuntamuotoja kunkin toimintakyvyn osa-alueen harjoittamiseksi.
Fyysisen toimintakyvyn
osa-alueet
Lihasvoima
Hapenottokyky
Merkitys toimintakyvyn
kannalta
Nostaminen, kantaminen,
portaiden nousu
Pitkäkestoinen liikkuminen,
kävely, siivoaminen
Kaatumisten ehkäisy
Tasapaino
Nivelliikkuvuus
Havaintomotoriikka
Kehon koostumus
 Riittävä lihasmassa
 Luun tiheys
 Sopiva rasvamassa
- Liian suuri rasvamassa
Kurkottelu, pukeutuminen,
arkipäivän askareiden
suorittaminen
Kaatumisten ja onnettomuuksien
ehkäisy
Edistää sairauksista ja
leikkauksista toipumista
Murtumien ehkäisy
Toimii pehmusteena ja
vararavintona
Lisää painoa ja vaikeuttaa
liikkumista
Hyödyllisiä liikuntamuotoja
Kuntosaliharjoittelu,
kuntovoimistelu,
arkiliikunta
Erilaisissa maastoissa
käveleminen,
tasapainoharjoittelu, tanssi,
voimistelu,
pelit
Erilaisissa maastoissa
käveleminen,
tasapainoharjoittelu, tanssi,
voimistelu,
pelit
Venyttely, arkiliikunta
Reagointia vaativat
liikuntamuodot,
pallopelit, tanssi
Kuntosaliharjoittelu
Hyppyjä ja suunnan muutoksia
sisältävä liikunta, pallopelit, tanssi
Kaikki liikunta
Lähde: Ikääntyneiden ihmistenohjatun terveysliikunnan laatusuositukset, Sosiaali- ja terveysministeriön
oppaita 2004:6 s 30.
Liikunnan merkitys ei rajoitu pelkästään fyysiseen toimintakykyyn, vaan liikunta lisää myös psyykkistä ja
sosiaalista toimintakykyä. Liikunta vaikuttaa ikäihmisen psyykkiseen toimintakykyyn esimerkiksi mielialaa ja
muistia parantamalla. Liikunnan harrastaminen lisää myös sosiaalista toimintakykyä, joka puolestaan
helpottaa esimerkiksi sosiaalisten suhteiden luomista ja ylläpitämistä.
-
Arkiliikuntaa ja ohjattujen liikuntapalvelujen ulkopuolella tapahtuvaa liikuntaa tulee lisätä
Liikuntaryhmien ohjaajien osaaminen tulee varmistaa
Ikäihmisten toimintakyky- ja taitoerot tulee huomioida
Fyysinen ja psyykkinen turvallisuus tulee varmistaa
9
3.5 Ravitsemus
Hyvä ravitsemustila on terveyden ja hyvinvoinnin edellytys elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Ikääntyneillä
ihmisillä hyvä ravitsemus ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua sekä nopeuttaa sairauksista
toipumista. Myös kotona asumisen mahdollisuudet ovat paremmat, mikäli ravitsemustila on hyvä.
Usein ravitsemustilanne heikkenee iän ja sairauksien myötä. Ikääntyneiden hyvään ravitsemukseen ja
riittävään ravintoaineiden saantiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska ravitsemustilanteen
heikkenemisellä voi olla vakavia seurauksia
Valtion ravitsemusneuvottelukunta on laatinut suosituksia ravitsemuksesta ikääntymisen eri vaiheissa.
Suositusten keskeisinä tavoitteina on muun muassa lisätä tietoa ikääntyneiden ravitsemuksen
erityispiirteistä ja yhdenmukaistaa hyvät käytännöt sekä ohjata tunnistamaan ravitsemustilan
heikkeneminen ja toteuttamaan ravitsemushoitoa käytännön hoitotyössä niin kotihoidossa,
vanhainkodeissa ja sairaaloissa kuin koko terveydenhuollossa.
Ikääntyneen ravitsemuksessa on tärkeää huolehtia, siitä että ikääntynyt saa:
-
riittävästi energiaa
riittävästi proteiinia
riittävästi D-vitamiinia ja kalsiumia sekä muita ravintoaineita
riittävästä nesteiden saannista tulee huolehtia.
3.6 Kulttuuri
Psyykkinen hyvinvointi ja mielen virkeys korostuvat ikääntyvällä ihmisellä vaikuttaen kokonaisvaltaiseen
hyvinvointiin ja omaan toimintakykyyn. Henkisen vireyden ylläpitämisessä kulttuurilla on suuri merkitys
ikääntyville ihmisille kahdensuuntaisesti heidän ollessaan itse sekä aktiivisina osallistujina että palvelun
saajina. Ikääntyvässä väestössä on paljon aktiivisia kulttuurinharrastajia.
Näin aiemmin mainittu tuottava vanheneminen liittyy myös kulttuuriin. Työelämän jälkeen on aikaa
harrastaa enemmän ja osallistua aktiivisesti myös kulttuurin tuottamiseen. Monelle ikääntyvälle
osallistuminen kulttuuria harjoittavien yhdistysten toimintaan lisää vireyttä ja aktiivisuutta arkielämässä.
Tämän lisäksi ei kuitenkaan tule kulttuurinkaan kohdalla unohtaa varsinaista vanhusväestöä. Ikääntyvien
ihmisten kohdalla entistä enemmän palvelujen helppo saatavuus ja matala osallistumiskynnys on otettava
huomioon. Näin on myös kulttuuripalvelujen osalta. Sekä kotona asuville vanhuksille että palvelu- ja
vanhainkotien asukkaille tulisi tarjota kulttuuria siten, ettei osallistumisen esteenä olisi kulttuurin vaikea
saavutettavuus. Kunnan tulisi joko suoraan tai välillisesti tuottaa palveluja sinne, missä niille on suurin
kysyntä ja tarve.
Pienilläkin musiikki- ja tarinatuokioilla saadaan vaihtelua normaaliin arkeen. Säännöllisesti järjestettyinä ne
ovat myös hetkiä, joita odotetaan innolla etukäteen. Musiikilla on todettu olevan erityinen osa
muistisairaiden vanhusten elämänlaadun parantamisessa yleisessä hyvinvoinnissa. Musiikki herättää
vanhoja muistoja eloon ja nautinnon lisäksi toimii myös muistia palauttavana tekijänä, sanat palautuvat
yllättäen mieleen ja sen mukana muistot, ajatukset ja tunteet kaukaisistakin tapahtumista.
10
Taide – tai askartelupajoissa vahvistetaan ja lisätään vanhusten omanarvontuntoa. Pienikin työpanos antaa
positiivisen tunteen omasta toimintakyvystä. Etenkin vanhenevilla ihmisillä on todettu masentuneella
mielialalla olevan selkeä yhteys päivittäiseen aktiivisuuteen. Kaikella sellaisella toiminnalla, jolla pystytään
vähentämään masentuneisuutta tai ahdistunutta mielialaa, tuetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja hyvää
ikäihmisen arkea.
-
Harrastaminen ja aktiivisuus lisäävät ikääntyvän toimintakykyä ja hyvinvointia
Musiikki, tarinatuokiot ja taide virkistävät ja parantavat vanhusten ja muistisairaiden elämänlaatua
3.7 Järjestöjen ja seurakuntien vapaaehtoistoiminta
Ikääntymiseen liittyy myös uusia mahdollisuuksia. Varsinkin juuri eläkkeelle jääneillä ihmisillä on
voimavaroja, joille olisi tarvetta esimerkiksi järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan sekä seurakuntien
toimintaan. Monilla järjestöillä on vapaaehtoistoimintaa ja mukaan tarvitaan uusia osallistujia.
Vapaaehtoisena voi hyödyntää omia taitojaan ja vahvuuksiaan. On vihdoinkin mahdollisuus valita mitä
tekee, missä, koska ja kuinka paljon. Voi hyödyntää esimerkiksi työelämässä tai harrastuksissa opittuja
taitojaan tai tehdä jotain aivan uutta. Lisäksi kaikenlainen osallistuminen luo arkeen rytmiä ja lisää
sosiaalisia verkostoja ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Vapaaehtoisten motiiveissa korostuu halu auttaa ja olla tarpeellinen. Uusien tuttavien saaminen, osallisuus
ja toive säännöllisestä päiväohjelmasta ovat myös niitä tekijöitä, jotka saavat ihmiset, osallistumaan
vapaaehtoistoimintaan.
Toiminnalla onkin monta merkitystä, vapaaehtoinen itse saa mielekästä tekemistä ja vapaaehtoisten
toiminnan kautta ikäihmiset voivat saada elämäänsä lähimmäisen. Vapaaehtoiset voivat ohjata ryhmiä ja
toimia kohtaamispaikkaemäntinä ja –isäntinä. Yhteiskuntakin hyötyy, kun toiminnan avulla monet
yksinäisyydestä johtuvat haitat lievittyvät ja paineet esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen palveluihin
vähenevät.
Tutkija Anne Birgitta Pessi on kuvannut vapaaehtoistoimintaa seuraavasti. ”Millä muulla elämän saralla
pääsemme sekä toteuttamaan itseämme ja oppimaan uutta että auttamaan ja elämään toisia varten?
Jotkut haluavat päästä tarjoamaan vapaaehtoistoimintaan omaa erityisosaamistaan, toiset taas tulevat
juuri oppimaan uutta, heittäytymään”.
Luotettavaa ja pitkäkestoista vapaaehtoistoimintaa ei voi kuitenkaan olla ilman resursseja. Vapaaehtoiset
tarvitsevat kohtaamispaikan ja innostuneen, motivoivan ammattilaisen, joka koordinoi toimintaa, järjestää
koulutusta ja virkistystä sekä antaa työnohjauksellista tukea.
-
Koulutus, ohjaus ja koordinointi
Kohtaamispaikka ja vertaistuki
Virkistys ja työnohjaus
11
3.8. Liikennepalvelut
Väestön ikääntyminen asettaa nykyistä suuremmat esteettömyysvaatimukset myös liikennepalveluille.
Esteetön joukkoliikenne edellyttää luonnollisesti esteettömiä liikennevälineitä, esimerkiksi
matalalattiabusseja. Lisäksi pysäkkien tulee olla esteettömiä, ja tieto aikatauluista tulee olla kaikkien
saatavilla. Linjaliikenteen suunnittelussa on pyrittävä ottamaan huomioon ikäihmisten tarpeet esimerkiksi
palveluiden käytön suhteen. Liikennöinnin tulisi esimerkiksi mahdollistaa asiointi kuntakeskuksessa ja
terveyspalveluiden käyttö.
Kunnissa julkista joukkoliikennettä täydennetään palveluliikenneratkaisuilla. Peruspalvelukeskus Oivan
alueella Asikkalan ja Hollola kuuluvat hoitavat kuljetuspalvelumatkojen organisoinnin Lahden kaupungin
organisoiman Päijät-Hämeen matkapalvelukeskuksen kautta.
Lisätietoja kuntakohtaisista liikennepalveluista (linkit tarkastettu 18.9.2014):
Asikkala, Asiointitaksit
http://www.asikkala.fi/index.php/palvelut/joukkoliikenne
Hollola, Hoppa
http://www.hollola.fi/keskus/hoppa_yleista.htm
Hämeenkoski, Kyläkyydit
http://www.hameenkoski.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=85&Itemid=98
Kärkölä, Omppukyyti
http://www.karkola.fi/Omppukyyti_aikataulu_2014.pdf
Padasjoki, Asiointilinjat
http://www.padasjoki.fi/palvelut/joukkoliikenne
12
4. Apua elämään omassa kodissa
Omien voimien vähentyessä palvelujen merkitys kasvaa. Ikäihminen voi hakea monenlaista kunnallista,
yksityistä tai vapaaehtoisapua tukemaan kotona asumista. Tässä suunnitelmassa kuvaillaan
Peruspalvelukeskus Oivan ikääntyvällä väestönosalle tarjottavia palveluita, arvioidaan niiden riittävyyttä ja
laatua, sekä palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä.
Kooste arvioinnista löytyy Palvelujen riittävyys, laatu ja palveluntarpeeseen vaikuttavat tekijät –liitteestä
sivulla 34. Suunnitelman projekti- ja ohjausryhmä (18.3.2014 ja 7.5.2014) ovat päättäneet, että
kehittämistoimenpiteiden ja käytettävissä olevien voimavarojen ja vastuiden osalta keskustelu ja
päätöksenteko tapahtuvat yhteistoiminta-alueen normaalin hallintokäytännön mukaisesti, eli niitä ei
yksilöidä tässä suunnitelmassa.
Peruspalvelukeskus Oivan teettämän palvelutarvekartoituksen mukaan suurin osa Oiva-kuntien ikäihmisistä
on erittäin tyytyväisiä Oivan palveluihin, keskiarvo palveluille on 8,7.
Kokonaisarvosana Oivalle
Asikkala
Hollola
Hämeenkoski
Kärkölä
Padasjoki
8,8
8,6
8,4
8,5
9,7
4.1 Ennaltaehkäisevät palvelut
Terveyden edistämisen palvelut
Peruspalvelukeskus Oivan toiminta-alueen terveysasemilla asiakkailla on mahdollisuus saada
terveysneuvontaan ja ohjausta liittyen elintapoihin, yleisempien kansansairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja
seurantaan ja rokotuksiin. Kausi-influenssarokotuksia annetaan vuosittain marras-joulukuussa yleisissä
rokotustilaisuuksissa, joista tiedotetaan erikseen. Terveyden edistämisen palveluiden asiantuntijoina
toimivat terveydenhoitajat, joihin voi ottaa yhteyttä terveyteen liittyvissä asioissa.
Arvio: Terveyden edistämisen palvelut ovat riittävät ja laadukkaat, niitä tarjotaan lähipalveluna koko Oivan
alueella. Palveluntarpeeseen vaikuttavat muun muassa väestön ikääntyminen, asiakkaiden oma
vastuunotto, epidemiat/pandemiat.
Omahoitopisteet
Omahoitopisteet kannustavat ja tarjoavat mahdollisuuden asiakkaille omatoimiseen terveyden
edistämiseen ja toimivat asiakkaan omahoidon tukena. Omahoitopisteissä asiakas voi mitata tai seurata
verenpainettaan, painoa ja vyötäröympärysmittaa ja kartoittaa elintapojen vaikutusta omaan
hyvinvointiinsa erilaisten testien avulla. Omahoitopiste löytyy Oivan toiminta-alueen pääterveysasemilta.
Arvio: Omahoitopisteitä on kaikilla terveysasemilta, pois lukien Vesikansa. Omahoitopisteiden laatu on
hyvä. palvelujen tarpeeseen vaikuttavat sähköisten palvelujen kehittyminen ja kuntalaisten oman vastuun
lisääntyminen.
13
Liikkumislähete-liikuntaneuvonta
Liikkumislähetteen avulla asiakkaita voidaan ohjata liikuntaneuvojan vastaanotolle, mikäli liikunnalla on
suotuisia vaikutuksia asiakkaan terveydentilaan tai toimintakykyyn. Henkilökohtaisessa tapaamisessa
liikuntaneuvojan kanssa asiakas saa ohjausta mm. toimintakykyä edistävästä liikunnasta ja tukea
liikkumisen aloittamiseen ja ylläpitämiseen. Liikkumislähetteitä löytyy terveysasemien odotustiloissa ja
omahoitopisteissä tai lähetettä voi kysyä lääkäreiden ja hoitajien vastaanotoilla.
Arvio: Liikkumislähete ja liikuntaneuvontaa on saatavissa joka kunnassa. Laatu on hyvä, ja
palveluntarpeeseen vaikuttaa kuntalaisten oman vastuunoton kehittyminen ja motivoinnin onnistuminen.
Seulonnat
Valtakunnalliseen seulontaohjelmaan kuuluva rintasyöpäseulonta on suunnattu 50 – 69-vuotiaille, vuonna
1947 tai sen jälkeen syntyneille naisille 20 – 26 kuukauden välein. Rintasyöpäseulonta toteutetaan
kokonaisuudessaan ostopalveluna. Seulonnan toteuttaa Suomen terveystalo ja kuvauspaikkana on Lahti.
Kyseisiin ikäluokkiin kuuluvat saavat henkilökohtaisen kutsun kuvaukseen.
Arvio: valtakunnalliseen seulontaohjelmaan kuuluva seulonta toteutuu joka kunnassa. Palvelun laatu on
hyvä. Palveluntarpeeseen vaikuttaa motivointi ja oman vastuun ottaminen.
Ikäihmisten asiakasohjaus ja palveluneuvonta
Asiakkaat, omaiset ja ikäihmisten kanssa työskentelevät voivat ottaa yhteyttä koti- ja asumispalveluihin
sekä vammaispalveluihin ikäihmistä koskettavissa erilaisissa elämän tilanteissa, kuten palvelutarpeen
arvioinnin, asumisen, toimeentulon ja kotona selviytymisen kysymyksissä. Peruspalvelukeskus toimii
palveluohjauksen yksikkö, johon on pääosin keskitetty palveluohjausta tekevät henkilöt. Palveluohjauksen
tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan tilanne, ohjata kukin asiakas oikean palvelun piiriin sekä auttaa
mahdollisten hakemus- ja tukilomakkeiden täyttämisessä. Ikäihmisten palveluista tiedotetaan
Peruspalvelukeskus Oivan omilla verkkosivuilla sekä tietoa ja henkilökohtaista neuvontaa saa
palveluohjauksen numerosta. Kun asiakas ei enää kykene asumaan kotona kotiin annettavien palveluiden
turvin, palvelutarve turvataan tehostetulla palveluasumisella tai vanhainkotiasumiselle. Palveluasumisen ja
vanhainkotien paikkoja koordinoi moniammatillinen SAS-työryhmä. Vaihtoehtona kunnallisille palveluille
tarjotaan asiakkaille myös palvelusetelien käyttömahdollisuutta kuntien myöntämien määrärahojen
puitteissa.
Arvio: Ikäihmisten palveluohjaus ja palveluneuvonta on perustamisvaiheessa, näiltä osin palveluohjaus ja
neuvonta ovat laadukkaita. Palveluntarpeeseen vaikuttavat toimintaympäristö, väestön ikääntyminen,
oman vastuun ottaminen ja terveyden ylläpitäminen.
Asiakasohjauksen puhelinnumero 044 - 7802328, soittoaika 9-12.
Hyvinvointia edistävät kotikäynnit
Hyvinvointia edistävät kotikäynnit tehdään niille 80 vuotta täyttäneille henkilöille, jotka eivät ole vielä
palvelujen piirissä. Kirje yhteydenottopyyntöineen sekä palvelupaketteineen lähetetään kaikille ja mikäli
asiakas ei ole itse ottanut yhteyttä, ottaa kotiutusohjaaja häneen yhteyttä ja sopii mahdollisen kotikäynnin.
14
Kotikäynnin tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan kunto ja lähitulevaisuuden mahdolliset palvelujen
tarpeet. Palvelupaketti sisältää mm. oman kunnan palveluoppaan ja liikkumislähetteen. Kotikäynti toimii
siten tiedon vaihtohetkenä työntekijältä asiakkaalle kuten myös toisinpäin.
Arvio: Hyvinvointia edistävät kotikäynnit toteutuvat kattavasti ja laadukkaasti, mutta ovat asiakkaalle
vapaaehtoisia. Palveluntarpeeseen vaikuttaa asiakkaan motivaatio.
Muistihoitajan vastaanotto
Oivassa työskentelee 1 kokoaikainen ja 2 osa-aikaista muistihoitajaa. Muistihoitajan toimintaan kuuluu
lääkärin työparina työskentely muistisairauksien diagnostisoinnissa ja hoidon suunnittelussa, seuranta,
hoidon jatkuvuuden turvaaminen ja läheisten tukeminen.
Arvio: Muistihoitajan vastaanottopalvelut eivät ole riittävät. Palveluntarpeeseen vaikuttaa ikäihmisten
määrän kasvu.
4.2 Vastaanottopalvelut
Ikäihmisen akuutissa sairastapauksessa potilaalle annetaan aika joko hänen aluelääkärilleen tai
päivystävälle lääkärille. Kroonisten sairauksien kontrollikäyntien yhteydessä tehdään hoitosuunnitelman
yhteistyössä potilaan kanssa. Hoitosuunnitelmaa tehtäessä otetaan huomioon potilaan oma näkemys
hänen tarpeistaan liittyen hänen terveydentilaansa. Tästä on apua tulevissa potilaskontakteissa sekä
potilaalle itselleen että hoitohenkilökunnalle. Potilaan tilan niin vaatiessa hänet lähetetään joko
peruspalvelukeskus Oivan omalle vuodeosastolle tai erikoissairaanhoitoon, josta potilas palaa joko kotiin tai
kuntoutumaan Oivan vuodeosastolle.
Pyrkimyksenä on kuntouttava ote, jonka avulla potilas pysyy omavoimaisena. Muistihoitajan tekemä
yhteistyö potilaan, aluelääkärin ja omahoitajan sekä geriatrin kanssa tukee muistihäiriöpotilaan
diagnostiikkaa, hoitoa ja hoitosuunnitelman tekoa ja siten parantaa tämän pärjäämismahdollisuuksia
asianmukaisessa asumismuodossa. Tavoitteena on paitsi kuntouttava ja omavoimaisuutta tukeva ote niin
myös potilaan yksilöllinen ja joustava kulku koko palveluorganisaatiossamme.
Peruspalvelukeskus Oivan teettämän palvelutarvekartoituksen mukaan Oiva-kuntien ikäihmiset ovat hyvin
tyytyväisiä terveyskeskuslääkärien vastaanottopalveluihin, keskiarvo on 8,8.
Terveyskeskuslääkärin
vastaanotot
Asikkala
Hollola
Hämeenkoski
Kärkölä
Padasjoki
8,9
8,6
8,4
8,5
9,7
Arvio: Vastaanottopalvelut ovat riittävät ja laadukkaat. Palveluntarpeeseen vaikuttaa resurssien
epätasainen jakautuminen vastaanottopalveluiden sekä koti- ja asumispalveluiden välillä. Lisäksi
palvelukysyntää lisää medikalisaatio, eli ihmistä auttavan toiminnan lääketieteellistäminen.
15
4.3 Terveyskeskussairaala
Vuodeosastohoitoa järjestetään Oivan toiminta-alueella Asikkalassa, Hollolassa ja Padasjoella. Potilaat
tulevat osastoille lääkäreiden vastaanottojen kautta, erikoissairaanhoidon päivystyksen ja seuranta- ja
vuodeosastojen kautta kotiutusohjaajan koordinoimana. Ikäihmisten palveluja koskevan valtakunnallisen
laatusuosituksen mukaan yli 75-vuotiaista 2-3% voidaan sijoittaa pitkäaikaisesti laitoshoitoon, ja tällöin
perusteina tulee olla lääketieteelliset tai muut painavat syyt. Lähtökohtana on, että terveyskeskuksen
vuodeosasto ei ole kenenkään pitkäaikainen asuinpaikka.
Vuodeosastohoidon tarvetta aiheuttavia keskeisiä lääketieteellisiä syitä ovat syöpäsairaudet, sydän– ja
verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, immuunijärjestelmän sairaudet ja infektiosairaudet.
Vuodeosastoilla kuntoutetaan ortopedisista leikkauksista toipuvia ja neurologisia sairauksienjälkitilojen
vuoksi kuntoutusta tarvitsevia. Lisäksi toteutetaan saattohoitoa. Saattohoidossa korostuu potilaan ja
läheisten tukeminen ja elämän laadun säilyminen hyvänä kuolemaan asti.
Vuodeosastojen pääpaino tulee olla kuntouttamisessa, jolloin iäkkäiden potilaiden toipuminen toteutuu
tavoitteellisesti. Kuntoutuksen tavoite on antaa aktiivista ja tavoitteellista kuntoutusta ja hoitoa
kuntoutuspotilaille. Toimintaa ohjaavat alueellisesti yhdessä kehitetyt ja kuvatut hoitoketjut. Tarvittaessa
potilas lähetetään vaativan tason kuntoutukseen joko suoraan erikoissairaanhoidosta tai
vuodeosastojakson jälkeen. Varhain aloitetulla kuntoutuksella tuetaan ja vahvistetaan jokaisen potilaan
omatoimisuutta ja ehkäistään laitostumista. Vuodeosastoilla kartoitetaan fysioterapian, toimintaterapian ja
puheterapian palvelutarvetta säännöllisissä kuntoutuspalavereissa, jotta jokaisen potilaan hoito on
systemaattista ja tavoitteellista. Ennen kotiutusta tärkeitä toimintatapoja ovat moniammatilliset kotiutusja hoitosuunnitelmapalaverit, apuvälinearviot ja kotikäynnit.
Arvio: Terveyskeskussairaalapalvelut ovat osittain yli palvelurakennesuositusten, katso taulukko sivulla 33.
Laatu on hyvä. Palvelutarpeeseen vaikuttavat yleiset asenteet, vanha hoitokulttuuri ja medikalisaatio, eli
auttavan toiminnan lääketieteellistäminen.
4.4 Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut
Kuntoutuksen tulosyksikkö tuottaa Oivan alueen kuntalaisille tarveperusteisesti lääkinnällisen
kuntoutuksen palveluita. Yksikkö tuottaa psykologi, puheterapia, toimintaterapia ja fysioterapia palveluita
polikliinisesti. Yksikön kuntoutuksen ammattilaisia työskentelee myös Oivan vuodeosastoilla ja
asumispalveluissa sekä tarvittavat toimintaterapia- ja fysioterapiapalvelut tuotetaan asiakkaille kotiin.
Asiakkaat ohjautuvat kuntoutuksen tulosyksikön palveluiden piiriin fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen
toimintakyvyn laskiessa. Kuntoutuksen tarkoituksena on vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen
toimintakykyyn ja päivittäiseen selviytymiseen. Kuntoutuksella pyritään ehkäisemään, korjaamaan tai
tasapainottamaan ihmisen liikkumisen ja toimintakyvyn ongelmia sekä sosiaalisia että psyykkisiä häiriöitä
sekä ylläpitämään ja parantamaan jäljellä olevaa toimintakykyä.
Apuvälinepalvelut on tarkoitettu yli 16-vuotiaille Oivan asiakkaille, joilla on vaikeuksia liikkumisessa ja/tai
toimintakyvyssä sairauden tai vamman takia. Apuvälinetarpeen arvioinnin lähtökohtana on asiakkaan
toimintakyky, kokonaiselämän tilanne ja niistä nousevat yksilölliset tarpeet. Tavoitteena on asiakkaan
omatoimisuuden tukeminen. Yksilölliset apuvälinearvioinnit ja – palvelut tapahtuvat ajanvarauksella
polikliinisesti tai kotikäynteinä. Tarvittaessa kotikäynnin yhteydessä tehdään muutostyösuositukset.
Apuvälinepalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Pienapuvälineet arvioidaan toimintaterapeutin toimesta
ja liikkumisen apuvälineet fysioterapeutin toimesta. Apuvälinepalveluihin kuuluvat tarpeen arviointi,
apuvälineen sovitus, apuvälineen luovutus käyttöön tai omaksi ja apuvälineen käytön opetus. Lisäisi
palveluihin kuuluu seuranta ja apuvälinehuolto ja korjauspalvelut.
16
Arvio: Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut ovat laadukkaita, mutta eivät ole riittävällä tasolla.
Palveluntarpeeseen vaikuttavat resurssien epätasainen jakautuminen vastaanottopalveluiden sekä koti- ja
asumispalveluiden välillä.
4.5 Vammaispalvelut
Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden
kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia
haittoja ja esteitä. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden
johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.
Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja
hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Osa palveluista ja tukitoimista on subjektiivisen
oikeuden piirissä ja osa määrärahasidonnaisia. Myönnettäviä palveluja ovat mm. asunnon muutostyöt,
kuljetuspalvelu, henkilökohtainen apu, päivätoiminta ja palveluasuminen. Vammaisten henkilöiden
tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään siten, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan ja
järjestettäessä otetaan huomioon henkilön yksilöllinen avun tarve. Vammaispalvelulaissa ei ole mitään ikätai tulo- ja varallisuusrajoja, vaan ratkaisevaa on henkilön vammaisuus suhteessa eri palveluihin.
Ikääntymisestä johtuva toimintakyvyn aleneminen ei ole peruste vammaispalvelulain mukaisten palvelujen
myöntämiselle.
Arvio: Vammaispalvelut ovat riittävät ja laadukkaat. Palveluntarpeeseen vaikuttavat ikääntyvien määrän
kasvu ja lainsäädäntö.
Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu
Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja myönnetään pääsääntöisesti 65 -vuotta täyttäneille
henkilöille, joilla on ikääntymisen ja sairauksien vuoksi pitkäaikaisia liikkumisvaikeuksia. Henkilön
liikkumisvaikeudet johtuvat hänen toimintakykynsä alenemisesta, mutta hän ei ole liikkumisen suhteen
vaikeavammainen. Kuljetuspalvelun tavoitteena on tukea henkilön omassa kodissa asumista.
Kuljetuspalvelujen myöntämisessä käytetään tulo- ja varallisuusharkintaa ja myönnetään kunnan varaaman
määrärahan puitteissa.
Arvio: Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on riittävää ja laadukasta. Palveluntarpeeseen
vaikuttavat ikääntyvien määrän kasvu ja lainsäädäntö.
4.6 Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Mielenterveys- ja päihdevastaanottopalvelut Oivassa on suunnattu kaiken ikäiselle väestölle yhteistyössä
perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen palveluiden, mielenterveys- ja
päihdepalveluiden sekä erilaisten kolmannen sektorin palvelujen tuottajien kanssa. Psykiatriset
sairaanhoitajat tukevat asiakkaan mielenterveyttä hoitosuhdetyöskentelyllä. Päihdeterapeutit toimivat
päihdetyön asiantuntijoina arviointi-, selvittely-, neuvonta ja terapiatyössä sekä tekevät tarvittavat
päihdekuntoutussuunnitelman mukaiset päätökset liittyen laitoskatkaisuun ja -kuntoutukseen.
Arvio: Mielenterveys ja päihdepalvelut eivät ole riittävällä tasolla. Palveluntarpeeseen vaikuttavat ikä,
asenteet ja oma vastuunotto.
17
4.7 Kotihoito
Kotihoito tarkoittaa palvelukokonaisuutta, johon sisältyvät kotipalvelu, kotisairaanhoito sekä
sosiaalihuoltoasetuksen mukaan kotipalveluina järjestettävät tukipalvelut.
Kotihoidon tarkoituksena on turvata kotona asuminen mahdollisimman pitkään järjestämällä laadukkaita,
oikea-aikaisia ja riittäviä kotiin annettavia palveluja kotona selviytymisen toteutumiseksi. Kotihoidon
tavoitteena on neuvonnan, ohjauksen, hoidon toteutuksen sekä toimintakyvyn edistämisen ja tukemisen
avulla turvata omassa kodissaan asuvien asiakkaiden tarvitsemat hoito, hoiva- ja huolenpitopalvelut.
Kotihoidon palvelu käynnistyy palvelutarpeen arvioinnilla, joka arvioidaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen
omaistensa kanssa laaja-alaisesti niin, että arvioinnissa otetaan huomioon myös yksityiset palvelut,
vapaaehtoistyö ja lähipiirin osallistumismahdollisuudet. Jokaiselle asiakkaalle suunnitellaan yksilöllinen ja
tarkoituksenmukaisin järjestely hoidon ja hoivan toteuttamiseksi. Kotihoidon kriteerit täyttävälle
asiakkaalle tarjotaan vaihtoehtoisesti Oivan tuottama kunnallinen kotihoidon palvelu tai säännöllisen
kotihoidon palveluseteli.
Säännöllistä kotihoitoa saavan asiakkaan kanssa laaditaan hoidon ja hoivan toteuttamiseksi yksilöllinen
palvelu. Palveluja arvioidaan ja tarkistetaan säännöllisesti ja aina tarpeen vaatiessa. Kotihoidon käyntejä
voidaan lisätä tai vähentää asiakkaan avuntarpeen ja toimintakyvyn mukaan. Säännöllisestä kotihoidosta
peritään palvelun laadun ja määrän ja asiakkaan maksukyvyn mukaan määräytyvä kuukausimaksu.
Peruspalvelukeskus Oivan teettämän palvelutarvekartoituksen mukaan Oiva-kuntien ikäihmiset ovat
tyytyväisiä Oivan kotihoitopalveluihin, keskiarvo palveluille on 8,2.
Kotihoitopalvelut
Asikkala
Hollola
Hämeenkoski
Kärkölä
Padasjoki
8,6
7,8
8,0
8,0
9,3
Arvio: Kotihoito on osittain alle palvelurakennesuositusten, katso taulukko sivulla 33. Laatu on hyvä.
Palveluntarpeeseen vaikuttavat ikääntyvien määrän kasvu, varallisuus ja mielikuva kotihoidon palveluista.
4.8 Kotihoidon tukipalvelut
Kotihoidon tukipalveluja järjestetään pääsääntöisesti vain säännöllisen kotihoidon piirissä oleville
asiakkaille. Kotihoidon tukipalveluihin kuuluu ateria-, kauppa-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-,
saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluita (päivä-/palvelupäivätoiminta). Tukipalveluista
peritään perusturvalautakunnan vahvistamat asiakasmaksut.
Arvio: Kotihoidon tukipalvelut ovat osittain riittävät. Palvelutarpeeseen vaikuttaa yksipuolinen
palvelutarjonta.
4.9 Omaishoito
Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon
järjestämistä kotiolossa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla.
18
Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista
palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista
palveluista. Tukea myönnetään kunnan talousarvion käyttösuunnitelmassa varattujen määrärahojen
puitteissa ja perustuu kunnan harkintaan. Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välillä
sopimus, jonka liitteenä on aina palvelusuunnitelma.
Hoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka
aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti
päivittäin. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon järjestämisestä vapaitten aikana. Vapaan ajalta
perittävistä maksusta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa. Omaishoitajan
vapaapäivät voidaan järjestää myös palvelusetelin avulla.
Omaishoidon palvelukokonaisuuteen voi sisältyä säännöllistä tai tilapäistä kotihoidon palveluja, jotka
täydentävät omaishoitajan työtä. Näistä palveluista peritään kotihoidon maksukäytännön mukaista
asiakasmaksua. Jos käytössä on runsaasti tai merkittävästi muita palveluja omaishoidontuen palkkiota
maksetaan alemman maksuluokan mukaisesti.
Arvio: Omaishoito on laadukasta, mutta osittain alle palvelurakennesuositusten, katso taulukko sivulla 33.
Palveluntarpeeseen vaikuttavat kuntien taloudelliset resurssit sekä yleiset asenteet.
4.10 Vanhusten perhehoito
Vanhusten perhehoidolla tarkoitetaan henkilölle annettavaa ympärivuorokautista hoitoa yksityiskodissa
hänen oman kotinsa ulkopuolella. Perhehoitoa järjestetään, kun se on perusteltua hoidollisesta tai
huollollisesta syystä. Perhehoidon tavoitteena on turvata hoidon kodinomaisuus. Perhehoitoa säätelevään
lainsäädäntöön sisältyy säädökset perhehoitopaikan yleisistä laatuvaatimuksista, kuten perhehoitajan
koulutusvaatimuksista sekä siellä hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä. Oivakunnissa toimii tällä
hetkellä kolme perhehoitajaa.
Arvio: Kyseessä on uusi palvelumuoto. Palveluntarpeeseen vaikuttaa palvelun heikko tunnettuus ja
tuottajien vähäisyys.
4.11 Taloudellinen ohjaus ja tuki
Kotona asuu yhä useampi ikäihminen joka ei kykene enää hoitamaan raha-asioitaan. Aluksi ongelmaan
voidaan varautua laittamalla säännöllisiä laskuja suoramaksuun, mutta samalla pitää selvittää myös, että
vanhuksen rahat riittävät. Sosiaaliturvan kartoitukselle on esimerkiksi silloin kun vanhukselle tarjotaan
maksimaaliset kotiavun palvelut tai hän siirtyy vuokra-asuntoon tai palvelutaloon.
Sosiaaliturvan kartoituksessa huomioidaan erilaiset maksukatot sekä tarkistetaan eläkkeensaajan hoitotuki
oikealle tasolle. Sosiaaliturvan taso täytyy tarkistaa myös silloin, kun puoliso kuolee tai muuttaa
palvelutaloon.
Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on
turvata hakijan ja hänen perheensä toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla
mahdollistetaan tuen saajan ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo.
Toimeentulotukioikeutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota siihen, onko kaikki ensisijaiset etuudet haettu.
Tämä tarkoittaa sitä, että ikäihmiselle tulee olla haettuna kaikki eläkkeet, joihin hän on oikeutettu. Tulee
19
myös selvittää, onko hänellä oikeus eläkkeensaajan asumistukeen tai hoitotukeen. Lisätietoa
toimeentulotuesta saa oman kunnan sosiaalitoimistosta.
Velkaongelmissa Oivan alueella asuva voi kääntyä Lahden kaupungin talous- ja velkaneuvonnan puoleen.
Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteistä ja asiakkaalle maksutonta palvelua, jonka tavoitteena on auttaa
asiakasta saavuttamaan tasapainoinen talous. Häntä autetaan velkatilanteen kartoittamisessa ja kerrotaan
erilaisista tukipalveluista sekä velkojen järjestelymahdollisuuksista.
Halutessaan ikäihminen voi hakeutua aikuissosiaalityön vastaanotolle neuvontaa ja ohjausta varten,
Peruspalvelukeskus Oivan puhelinvaihe 03 880 200.
Arvio: Taloudellinen ohjaus tuki on laadukasta ja osittain riittävällä tasolla. Palveluntarpeeseen vaikuttavat
väestön ikääntyminen, muistisairaiden määrän kasvu ja päihdeongelmat.
5. Jos oma koti ei riitä
Ikäihmisten kotona asumista pyritään tukemaan monella tavalla. Jos omassa kodissa asuminen ei ole
mahdollista edes maksimaalisten kotiin tarjottavien palvelujen avulla, kyseeseen voi tulla palveluasuminen
tai vanhainkodit.
5.1 Palveluasuminen
Muu kodinomainen asuinpaikka voi olla esimerkiksi palveluasumisyksikkö. Asumispalveluihin voidaan
hakeutua, kun kotona asuminen ja selviytyminen ei ole tarkoituksenmukaista maksimaalisten kotihoidon
palveluiden ja/ tai omaishoidon turvin ja kun asukas tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa.
Voimakas, asiakkaan arkeen vahingollisesti vaikuttava turvattomuus, voi myös olla perusteena
palveluasumiseen hakeutumisessa.
Peruspalvelukeskus Oivan alueen palveluasumisyksiköissä hoidetaan sekä muistisairaita että muutoin
paljon apua ja tukea tarvitsevia ikäihmisiä. Peruslähtökohtana asumisessa on asukkaan omien voimavarojen
ja itsenäisyyden tukeminen. Palveluasumisen henkilöstörakenteessa pyritään moniammatillisuuteen.
Henkilökunta huolehtii asukkaiden hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti ja he ovat kaikissa yksiköissä läsnä
ympärivuorokautisesti. Yksiköissä pyritään hoitamaan asukkaat loppuun saakka, jos sairaalahoidon tarvetta
ei ole.
Perusturvalautakunta on hyväksynyt asumispalvelujen kriteerit, joiden mukaan asukkaat sijoitetaan heidän
toimintakykyään vastaavaan yksikköön paikan vapautuessa (SAS-työryhmä). Palveluasumisyksikössä henkilö
saa oman vuokrasuhteisen asunnon, johon hän saa omaa toimintakykyään tukevat palvelut.
Palvelukokonaisuuteen kuuluvat hoito-, hoiva ja huolenpitopalvelut, ateriapalvelut sekä tukipalvelut (saunaja hygieniapalvelu, pyykkihuolto, päivätoiminta, turvapuhelin/hoitajakutsu).
Arvio: Palveluasuminen on laadukasta ja riittävällä tasolla, katso taulukko sivulla 33. Palveluntarpeeseen
vaikuttavat väestön ikääntyminen, lääketieteen ja -hoidon kehitys, asiakkaan varallisuus ja ihmisten
asenteet.
20
5.2 Vanhainkodit
Vanhainkotiin voidaan hakeutua, kun kotona asuminen ja selviytyminen ei ole tarkoituksenmukaista
maksimaalisten kotihoidon palveluiden ja/ tai omaishoidon turvin. Vanhainkotihoito edellyttää runsasta
avuntarvetta päivittäisissä toiminnoissa ja mahdollisesti kahden auttajan apua. Hoito pitkäaikaisessa
laitoshoidossa tulee olla perusteltua iäkkään arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta eikä akuuttia
sairaalahoidon tarvetta saa olla.
Vanhainkodeissa hoidetaan asukkaita, joiden toimintakyky on selvästi heikentynyt. Siksi yksiköiden
henkilöstörakenne on hoitopainotteinen. Henkilökunta koostuu pääsääntöisesti sairaanhoitajista,
lähihoitajista, hoiva-avustajista ja laitoshuoltajista. Vanhainkodissa pyritään turvaamaan iäkkään laadukas
ja turvallinen eläminen loppuun saakka.
Perusturvalautakunta on hyväksynyt vanhainkotihoidon kriteerit. Vanhainkotipaikkaa hakeneet, kriteerien
mukaiset hakijat sijoitetaan heidän toimintakykyään vastaavaan yksikköön paikkojen vapautuessa (SAStyöryhmä). Vanhainkodeissa asukkaat sijoittuvat joko yhden tai kahden hengen huoneisiin. Vanhainkodit
ovat laitoshoitoa, jossa asukkaille annetaan heidän tarvitsemansa palvelut kokonaisvaltaisesti.
Vanhainkotihoitoa tarjotaan peruspalvelukeskus Oivan alueella kahdessa kunnassa.
Arvio: Vanhainkotiasuminen on laadukasta ja riittävällä tasolla, katso taulukko sivulla 33. Vanhainkotien
merkitys vähenee tulevaisuudessa.
21
6. Virkeänä omassa kodissa mahdollisimman pitkään
Peruspalvelukeskus Oivan tavoitteena on, että ikäihmiset asuvat virkeänä omassa kodissa mahdollisimman
pitkään. Tähän tavoitteeseen pyritään kehittämällä edellä kuvatuttuja ikääntyneelle väestölle suunnattuja
palveluja. Lisäksi Peruspalvelukeskus Oiva määrittelee strategisia linjauksia siitä, millaisia tulevaisuuden
vanhuspalvelut ovat. Kehittämisen painopistealueet määriteltiin laajapohjaisessa seminaarityöskentelyssä
marraskuussa 2013.
Tuloksena esiin nousseet painopisteet lähetettiin arvioitavaksi vanhus- ja vammaisneuvostoille kevään 2014
aikana. Neuvostoja pyydettiin muun muassa esittämään oman näkemyksen painopisteistä, arvioimaan
tärkeysjärjestystä, kuvaaman haluttuja toimenpiteitä ja palveluita sekä asettamaan tavoitteitta
painopisteille. Kaikki Oiva-kuntien vanhus- ja vammaisneuvostot osallistuivat työhön.
Kehittämistyön painopisteet vanhus- ja vammaisneuvostojen arvottamassa tärkeysjärjestyksessä ovat:
1.
2.
3.
4.
Asiakasohjaus
Hyvinvointiteknologia
Vapaaehtoistoiminta
Laitospaikkojen vähentäminen
Nämä painopisteet valitaan Oivan vanhuspalvelujen tulevaisuuden painopisteiksi. Suunnitelman
toimeenpano kytkeytyy myös näiltä osin normaaleihin hallintokäytäntöihin, eli toimenpiteet, voimavarat ja
vastuut käsitellään osana vuosittaisia talousarvioiden sekä talous- ja toimintasuunnitelmien valmistelua ja
kuntakohtaisia palvelusopimusprosesseja.
6.1 Asiakasohjaus
Vanhus ja vammaisneuvostojen arvioinnin mukaan tärkein kehittämiskohde on asiakasohjaus.
Asiakasohjauksen tarkoituksena on turvata ikääntyneelle neuvonnan, ohjauksen, palvelujen suunnittelun ja
koordinoinnin avulla tarkoituksen mukaiset toimintakykyä ylläpitävät ja edistävät palvelut.
Oivaan on 1.8.2013 perustettu palveluohjauksen yksikkö. Asiakasohjausta kehitetään keskittämällä
palvelutarpeen arviointi asiakasohjauksen yksikköön, jossa tehdään päätökset palveluiden myöntämisestä.
Asiakasohjausta tarjotaan puhelimitse, kotikäynnein ja Oivan toimipisteissä. Asiakasohjausyksikön
palveluihin sisältyy arkipäivisin toimiva neuvontapuhelin. Puhelinpalvelusta tiedotetaan riittävän laajasti ja
palvelun jatkuva toiminta turvataan. Sähköisiä palveluja kuten sähköisiä hakemuslomakkeita ja sähköistä
yhteydenpitoa ja neuvontaa ja ohjausta kehitetään. Sähköisten palvelujen kehittämisessä huomioidaan,
että kaikki ikääntyneet asiakkaat eivät voi käyttää sähköisiä palveluja. Asiakasohjausyksikön toiminta
sisältää myös erilaisten tiedotustilaisuuksien järjestämisen tai yhteistyökumppaneiden (esim.
vanhusneuvostojen) tilaisuuksiin osallistumisen.
22
Ikääntyneiden palvelutarpeiden arviointi perustuu laaja-alaiseen ja kattavaan toimintakyvyn ja
elämäntilanteen selvittämiseen. Tässä työssä käytetään asianmukaisia mittareita työvälineinä.
Toimintakykyä arvioivan RAI-järjestelmän käyttö laajennetaan palvelutarpeen arviointiin.
Vanhuspalvelulain mukaisesti ikääntyneelle henkilölle nimetään vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee
palvelujen koordinointia. Vastuutyöntekijämallia kehitetään yhdessä Oivan muiden tulosalueiden kanssa.
Asiakasohjausta kehitetään tiiviissä yhteistyössä palveluiden käyttäjien kanssa mm. ottamalla mukaan
asiakkaat käytettävän materiaalin (esim. oppaiden ja www-sivujen) kehittämiseen ja keräämällä
toiminnasta säännöllisesti palautetta.
-
Yhden luukun periaate
Monikanavainen asiakasohjaus
Laaja-alainen ja kattava palvelutarpeen arviointi
Vastuutyöntekijä
Asiakasohjauksen kehittäminen yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa
6.2 Hyvinvointiteknologia
Vanhus- ja vammaisneuvostojen antaman palautteen mukaan toiseksi tärkein kehittämiskohde on
hyvinvointiteknologia. Vanhus- ja vammaisneuvostot näkevät hyvinvointiteknologian tarkoittavan laajasti
kaikkia sellaisia teknisiä ratkaisuja, jotka tukevat ikäihmisen itsenäistä selviämistä arjessa tai heidän
kanssaan työskentelevien työtä, mukaan lukien kotien muutostyöt ja kotona asumisen mahdollistavat
tekniset apuvälineet.
Muutostyöt ja kodin tekniikka
Ikäihmisten kotona selviytymisen kannalta kodin fyysinen ympäristö on tärkeää. Ikääntymisen tuomat
muutokset fyysisessä toimintakyvyssä tulee ottaa huomioon, ja tarvittaessa kotiin tulee suorittaa
muutostöitä joiden avulla ikääntyvä henkilö voi asua kotona pidempään. Tyypillisiä muutostöitä ovat
esimerkiksi luiskat, kahvat ja oviaukkojen levennykset. Muutostöiden lisäksi kodeissa voidaan hyödyntää
erilaisia teknisiä ratkaisuja, esimerkiksi painikkeella avautuvia ovia tai liiketunnistimella toimivia valoja.
Turvallisuus
Teknologisten ratkaisujen avulla voidaan lisätä kotona asumisen turvallisuutta. Turvarannekkeet ovat jo
varsin laajasti käytössä, lisäksi voidaan hyödyntää muita turvallisuutta lisääviä tuotteita ja palveluita.
Esimerkiksi kodin paloturvallisuuteen on useita ratkaisuja, kuten ajastimella toimivat liedet tai
ylikuumenemissuojalla ja sammutinlaitteilla varustetut liesituulettimet. Lisäksi vanhusväestön kotona
voidaan tehdä asumisturvallisuuskartoituksia, joilla selvitetään kodin riskitekijöitä ja vaaran paikkoja tai
asukkaan tottumuksia, jotka lisäävät tapaturmien ja onnettomuuksien riskiä.
23
Tekniset apuvälineet ja ergonomiaratkaisut
Kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä ja liikkumista helpottamaan suunniteltuja teknisiä apuvälineitä,
huonekaluja ja turvallisuustuotteita hyödynnetään siten, että Oiva-alueen ikääntyneet ihmiset pärjäävät
kotona paremmin.
Terveydentilan seuranta ja omahoito
Oman terveydentilan ja hoitotasapainon seurantaan on kehitetty useita teknisiä ratkaisuja, esimerkiksi
verenpaineen ja tai verensokerin seurantaan liittyviä apuvälineitä tai aktiviteettirannekkeita. Myös
terveydenhoitoon ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä verkkopalveluita, esimerkiksi Hyvis, on
syytä ottaa käyttöön.
Viestintä ja vuorovaikutus
Onko olemassa vaara, että hyvinvointiteknologian käyttöönotto vähentää ikääntyneen ihmiskontakteja?
Tämä näkökulma tulee ottaa huomioon ja pyrkiä hyödyntämään ratkaisuja, jotka lisäävät ihmiskontakteja ja
inhimillistä vuorovaikutusta. Esimerkiksi OivaHoivat TV:n avulla ikääntyneet voivat olla
kuvapuhelinyhteydessä hoitohenkilökuntaan, omaisiin tai vapaaehtoistoimijoihin. Lisäksi kuluttajakäyttöön
suunnattuja palveluita, kuten esimerkiksi Skype tai Pieni Piiri, voi hyödyntää viestinnässä ja
vuorovaikutuksessa.
-
Teknologian käyttöönotossa liikkeelle asiakkaan tarpeesta
Ratkaisua kehitetään yhdessä asiakkaan kanssa
Käyttöönoton tuki ja käyttäjäkoulutus järjestettävä huolellisesti
Kustannuksia pyritään pienentämään
Teknologian asiakkaalle tuottamaa arvoa pyritään lisäämään
Huolellinen arviointi
6.3 Vapaaehtoistoiminta
Vapaaehtoistoiminta on tärkeässä roolissa erityisesti yksinäisyyden ehkäisyssä, mikä on kasvava ongelma.
Palvelutarvekartoituksen mukaan yksinäisyys lisääntyy iän myötä, yli 85 -vuotiaista vastaajista 29 % kokee
itsensä yksinäiseksi. Vapaaehtoiset eivät tee hoitoa eivätkä hoivaa, vaan kyse on pikemminkin sosiaalisesta
kanssakäymisestä.
Vapaaehtoiset voivat ulkoilla ikäihmisten kanssa, tehdä heidän kanssa pieniä kodin askareita, saattaa
asioinnissa ja auttaa kauppareissuilla, lukea lehtiä, pelata pelejä, askarrella, leipoa ja tehdä muita arkisia
asioita ikäihmisen kanssa. Seurakunnat, vanhustyön keskusliitto, SPR ja lähimmäispalvelu kouluttavat
vapaaehtoistoimintaan.
24
Suunnitelman ohjausryhmä linjasi työskentelyn alkuvaiheessa, että kehittämistyössä pitää ottaa huomioon
yksinäisyyden ehkäiseminen ja yhteisöllisyyden edistäminen ja kolmannen sektorin mukanaolo
mahdollisuuksien mukaan. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen vastaa näihin linjauksiin.
-
Ei vaadita erityistaitoja, tärkeintä on rinnalla oleminen
Vapaaehtoinen voi määritellä, kuinka paljon on käytettävissä
Edellyttää perehdyttämiskoulutuksen
Edellyttää sopimuksen vapaaehtoistoiminnasta
Vakuutusturvan tulee olla ajan tasalla
6.4 Laitospaikkojen vähentäminen
Marraskuussa 2013 järjestetyssä työpajassa yhdeksi kehittämiskohteeksi nousi laitospaikkojen
vähentäminen. Myös vanhuspalvelulain mukaan suunnittelussa tulee painottaa kotona asumista ja
kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Oiva-alueen ikääntyneet asuvat mieluummin kotona kuin
laitoksessa. Ikääntyneille suunnatussa kyselyssä vastaajat arvostivat erittäin paljon mahdollisuutta asua
kotona mahdollisimman pitkään. Tämän lisäksi vastaajien mukaan palvelut ovat mahdollistaneet
pidempään kotona asumisen. He myös arvostivat sitä, että kotona voi palveluiden johdosta asua
toivomallaan tavalla.
Kehittämistyön painopisteenä laitospaikkojen vähentäminen herätti eniten keskustelua vanhus- ja
vammaisneuvostoissa. Vanhus- ja vammaisneuvostojen mielestä laitospaikkojen vähenemisen ei pitäisi olla
ensisijainen tavoite, vaan seuraus onnistuneesta vanhuspalvelujen kehittämistyöstä.
Laitospaikkojen vähentämiseen pyritään monen tyyppisellä kehittämistoiminnalla, esimerkiksi muut tämän
suunnitelman painopisteet (asiakasohjaus, hyvinvointiteknologia ja vapaaehtoistoiminta), johtavat
onnistuessaan laitospaikkojen tarpeen vähenemiseen.
Lisäksi laitospaikkojen vähentämiseen pyritään ennaltaehkäisevän toiminnan lisäämisellä. Hyvinvointia
edistävien kotikäyntien sisältöä kehitetään, tuetaan omaishoitajia ja tiivistetään yhteistyötä kunnan eri
hallintokuntien ja järjestöjen kanssa. Lisäksi käynnistetään seniorineuvola-toiminnan suunnittelu.
Kotihoitoa kehitetään ja kattavuutta lisätään vastaamaan valtakunnallisia suosituksia ja pitkäaikaista
laitoshoitoa korvataan tehostetulla palveluasumisella.
-
Kehitetään asiakasohjausta, hyvinvointiteknologiaa ja vapaaehtoistoiminta
Lisätään ennaltaehkäisevää toimintaa
Kehitetään kotihoitoa
Korvataan pitkäaikaista laitoshoitoa tehostetulla palveluasumisella
25
7. Ikääntymisvalmennus
Strategisessa suunnittelussa on tärkeää tunnistaa keskeiset hyvinvoinnin osatekijät ja saada aikaan hyviä
tuloksia näiden osatekijöiden suhteen. Vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman valmistelun aikana
olemme tunnistaneet useita hyvinvoinnin osatekijöitä, joihin vaikuttamalla ikääntyvien kuntalaisten
hyvinvointi paranee. Suunnitelman ohjaus- ja projektiryhmä esittävät ikääntymisvalmennusta, joka voi
koostua esimerkiksi seuraavista osatekijöistä:
-
Hyvät sosiaaliset suhteet
-
Liikunnallinen elämäntapa
-
Terveellinen ravitsemus
-
Harrastus-, yhdistys- tai seurakuntatoimintaan osallistuminen
-
Tietoteknisten valmiuksien kehittäminen
-
Oman asumisen suunnittelu
-
Hoitotahdon ilmaisu ja edunvalvonta
Ikääntyvän kuntalaisen oma vastuu korostuu ikääntymiseen varautumisessa. Suurin osa asioista on sen
tyyppisiä, että Peruspalvelukeskus Oiva voi ottaa kuntalaisen puolesta vastuuta vain rajatusti. Tästä syystä
ikääntyvän kuntalaisen, kolmannen sektorin, järjestöjen ja seurakuntien on oltava aktiivisesti mukana
hyvän ikääntymisen suunnittelemisessa ja ikääntymiseen varautumisessa.
26
8. Viestintä, arviointi ja seuranta
Viestinnän tavoitteena on saada suunnitelma laajasti kuntalaisten, ikäihmisten ja heidän parissa toimivien
tahojen tietoon. Suunnitelman onnistunut toimeenpano edellyttää sitä, että saadaan eri tahot
osallistumaan suunnitelman käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen.
Keskeisenä viestintävälineenä ovat joukkotiedotusvälineet, erityisesti paikallislehdet, internet, intranet ja
extranet sekä sähköposti, sidosryhmien oma viestintä (esim seurakunnat, järjestöt jne) sekä viestintä
asiakastyössä ja muissa tapahtumissa.
Suunnitelman toimeenpanovaiheessa määritellään tarkemmin viestinnän kohderyhmät ja sidosryhmät,
pääviestit ryhmittäin, keinot ja kanavat sekä vastuut ja aikataulutus.
Vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman arviointi ja seuranta hoidetaan tilinpäätösraportoinnin
yhteydessä osana muuta johtamisjärjestelmän mukaista raportointia. Raportti tulee olemaan osa
terveydenhuoltolain mukaista hyvinvointiraportointia. Asiakaspalautteet raportoidaan
tilinpäätösraportoinnin yhteydessä.
Lisäksi suunnitelman ohjausryhmä kokoontuu jatkossa kerran vuodessa tarkastelemaan suunnitelman
toteutumista. Suunnitelman ja vanhuspalvelulain mukaisten velvoitteiden toteutuminen raportoidaan
vuosittain alueen vanhusneuvostojen yhteisellä foorumilla.
Mittarit:
-
Kuntalaiskyselyt
Asiakastyytyväisyyskyselyt
Odotusajat
Palvelutarveindikaattorit (väestörakenne, puutteellisesti asuvat, yksin asuvat, tulotaso)
Palvelurakenneindikaattorit (kotona asuvat, säännöllistä kotihoitoa saavat, omaishoidon tukea
saavat, tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa asuvat)
Henkilöstömäärä- ja rakenne
Talousindikaattorit/kustannukset
27
LIITTEET
Oiva-kuntien ikääntyvä väestö
Alueen ikärakenne
Väestön ikärakenteella on merkittävä vaikutus kuntien kokonaiskehitykseen. Oiva-kuntien väestö ikääntyy
ja samanaikaisesti syntyneiden määrä vähenee. Suurin ikäluokka ovat 60-64 -vuotiaat, jotka ovat
saavuttamassa eläkeiän.
Oiva-kuntien väestörakenne - miehet/naiset
yli 100
95-99
90-94
85-89
80-84
75-79
70-74
65-69
60-64
55-59
50-54
45-49
40-44
35-39
30-34
25-29
20-24
15-19
10-14
5-9
0-4
-2000
-1500
-1000
-500
0
500
1000
1500
2000
Väestön ikääntymisestä johtuvat hoito- ja hoivamenojen kasvupaine riippuu jossain määrin siitä, kuinka
hyväkuntoisia tulevaisuuden vanhukset ovat. Tästä syystä on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota
ikääntyvän väestön hyvinvointiin. Tästä huolimatta Oiva-kuntien on syytä varautua siihen, että hoivamenot
kasvavat väestön ikääntyessä.
28
Huoltosuhteen muutokset
Väestöennusteen mukaan läntisen perusturvapiirin kuntien väestö vanhenee. Suuntaus on sama kuin koko
maassa, työikäisten määrä vähenee ja vanhuuseläkeikäisten määrä lisääntyy. Tämä tarkoittaa sitä, että
huoltosuhde heikkenee. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhuseläkeläisten lukumäärää
suhteessa työikäiseen väestöön. Väestöllisessä huoltosuhteessa lapsiin luetaan 0-14 -vuotiaat ja eläkeläisiin
65 vuotta täyttäneet.
Läntisen perusturvapiirin kuntien (Oiva kunnat) väestöllinen huoltosuhde on vuoden 2013 lopussa 0,65.
Tämä tarkoittaa sitä, että sataa työikäistä kohden on 65 lasta tai vanhuseläkeikäistä kuntalaista.
Huoltosuhde kuitenkin heikkenee tulevaisuudessa, ennusteen mukaan kymmenen vuoden kuluttua (2023)
sataa työikäistä kohden on 81 huollettavaa. Tilanne on huonoin Padasjoella, jossa ennusteen mukaan
vanhusten määrä ylittää työikäisten määrän vuonna 2027.
Seuraava kaavio kuvaa läntisen perusturvapiirin kuntien huoltosuhde-ennustetta vuoteen 2040 saakka
(Tilastokeskuksen väestöennuste).
Demografinen huoltosuhde 2011 - 2040
1,60
1,40
1,20
Asikkala
1,00
Hollola
Hämeenkoski
0,80
Kärkölä
0,60
Padasjoki
OIVA
0,40
0,20
0,00
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
Ennusteen mukainen väestörakenteen muutos tulee lisäämään palveluntarvetta merkittävästi. Tämä tulee
ottaa suunnitelmassa huomioon.
Ikääntyminen voimavarana
Ikääntyminen voimavarana liittyy läheisesti kolmannen iän ja tuottavan vanhenemisen käsitteisiin.
Käsitteenä kolmas ikä tarkoittaa työiän ja vanhuuden välissä olevaa jaksoa, jolloin ei olla enää työssä mutta
muuten aktiivisia. Kolmas ikä käsitteenä tuo esille ikääntyneiden mahdollisuuden olla hyödyksi
yhteiskunnassa. Kysymykseksi on noussut, miten tämä ikääntyneiden potentiaali ja yhteiskunnallinen panos
29
määritetään ja miten niitä mitataan. On syntynyt käsite tuottava vanheneminen (productive aging), joka
liittyy oleellisesti kolmannen iän sisältöön.
Tuottavalla vanhenemisella ymmärretään ikääntyvien henkilöiden erilaisia aktiviteetteja, joilla he tuottavat
(palkkatyönä tai ei- palkkatyönä) hyödykkeitä ja palveluja kuten kotityö, lastenhoito, vapaaehtoistyö sekä
perheiden ja ystävien auttaminen (omaishoito). Myös koulutuksen ja taitojen hankkiminen näiden
tehtävien suorittamiseksi luetaan tuottavaan vanhenemiseen. Tuottavan vanhenemisen käsite laajentaa
työn käsitettä palkkatyöstä palkattomaan työhön.
Tuottavan ikääntymiseen näkökulma tuo esille useita perinteistä vanhenemiskäsitystä kyseenalaistavia
näkökulmia. Se korostaa toimintakykyä, koska ikääntyneitten ihmisten toimintakyvyn lisääntyminen luo
edellytykset tuottavalle toiminalle. Toisaalta halutaan kiinnittää huomiota siihen, ettei yhteiskunnassa ole
riittävästi tuottavia rooleja ikääntyneille kansalaisille. Lisäksi tavoitteena on kehittää positiivisempi käsite
näkemykselle ikääntymisestä on riippuvuuden aikana ja laajentaa vanhuskäsitystä kapeasta biologisesta
näkemyksestä. Tarkoituksena on murtaa myös ikäsyrjintää (ageismi).
Lähde: Koskinen, Simo (2004) Teoksessa Ikääntyminen voimavarana - Tulevaisuusselonteon liiteraportti 5.
Valtioneuvoston kanslia.
Ikääntymisen vaikutus talouteen
Kuntatalouden näkökulmasta korkea huoltosuhde on yleensä huono asia, koska silloin kunnassa asuu paljon
eläkeläisiä työikäistä väestöä kohti. Eläkeläiset maksavat kuitenkin eläkkeestä veroa ja käyttävät tuloistaan
muuta väestöä suuremman osan päivittäiseen kulutukseen, esimerkiksi elintarvikkeisiin, asumiseen ja
paikallisten palveluiden hankintaan. Näiden tuotannosta ja jakelusta syntyy veronalaista tuloa eläkeläisen
kotikuntaan. Hyväkuntoinen ja vireä ikäihminen, joka käyttää niukasti kunnan kustantamia palveluita tuo
kuntaan verotuloja ja valtionosuuksia. Ikäihmisten kulutuksen tuottama kysyntä voi jopa vahvistaa
veropohjaa luomalla kysyntää erilaisille hoiva- ja hyvinvointipalveluille sekä lisäämällä paikallista kulutusta.
Kunnan kustannukset palvelujen tuottajana nousevat palvelukysynnän kasvaessa. Kun kuntalainen ikääntyy
vanhukseksi, hän tarvitsee enemmän kunnallisia terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja.
Seuraava kaavio kuvaa kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten ikäjakaumaa (lähde, STM/Alila
31.3.2014)2.
2
Kustannukset ovat kuntasektorin käyttökustannuksia kuntien talous- ja toimintatilastosta noudettuina. Jakauma
perustuu STM:n sosiaalimenomalliin kerättyyn aineistoon. Tiedot eivät ole virallisia tilastotietoja, vaan eri lähteistä
yhdistelty arvio kustannusten ikäjakaumasta. Kaikkein vanhimpien ikäluokkien kohdalla data ei ole kovin luotettavaa ja
sisältää satunnaisvaihtelua.
30
Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen
kustannukset
140 000
120 000
100 000
80 000
Miehet
60 000
Naiset
40 000
20 000
1
5
9
13
17
21
25
29
33
37
41
45
49
53
57
61
65
69
73
77
81
85
89
93
97
101
0
Ikä
Kuntatalouden näkökulmasta valitettavaa on, että usein vanhukset kuluttavat kunnan kustantamia
palveluita huomattavasti enemmän kuin tuottavat verotuloina ja valtionosuuksina. Oiva -kuntien talouden
näkökulmasta olisi tärkeää, että ikäihmiset olisivat mahdollisimman hyvinvoivia ja terveitä ja pärjäisivät
mahdollisimman pitkään ilman kunnallisia palveluja.
Valtakunnallinen ohjaus
Valvira eli sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa aluehallintovirastoja ja kuntia toimialansa
lainsäädännön toimeenpanossa ja valvoo lainsäädännön toteuttamista. Valtakunnallisen ohjauksen
tavoitteena on varmistaa
- vanhustenhuollon asiakkaan oikeusturvaa
- vanhuspalvelujen asianmukaisuus ja laatu
- tasapuolinen ja itsemääräämisoikeutta kunnioittava kohtelu
Valvira ohjaa aluehallintovirastoja yhdenmukaistaakseen lupahallinnon ja valvonnan periaatteita,
menettelytapoja ja ratkaisukäytäntöjä. Tavoitteena on varmistaa, että vanhukset saavat sellaista palvelua,
jota lainsäädäntö ja suositukset edellyttävät. Vanhuspalvelulaki täsmentää ikääntyneiden oikeuksia saada
palveluja ja kuntien velvollisuuksia palvelujen järjestämisessä. Vanhuspalvelulaissa säädetään
- iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaamisen periaatteista
- palvelutarpeiden selvittämisestä ja palvelukokonaisuuden suunnittelusta
- ikääntyneiden osallistumisesta palveluitaan koskevaan päätöksentekoon
31
-
pitkäaikaisen hoidon toteuttamisen periaatteista
sosiaalipalveluiden järjestämisen aikarajoista
Ohjekirjeellään 8/2013 Valvira kiinnitti huomioita erityisesti odotusaikojen seuraamiseen ja julkaisemiseen
ja ikääntyneen osallisuuden vahvistamiseen. Kunnan tulee seurata, missä ajassa iäkäs henkilö saa
tarvitsemansa sosiaalipalvelut. Tiedot odotusajoista tulee julkaista puolivuosittain niin, että iäkkäällä
henkilöllä on todellinen mahdollisuus tiedonsaantiin. Ikääntyneiden osallisuuden vahvistamisen keinoja
ovat vanhusneuvostojen toiminta ja yksilötasolla mahdollisuus osallistua oman palvelun ja hoidon
suunnitteluun. Vanhusneuvostoille on luotava riittävät toimintaedellytykset kunnassa. Vanhuspalvelulain16
§:n mukaan iäkkäälle henkilölle on laadittava palvelusuunnitelma
ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun iäkkään henkilön palvelutarve
on selvitetty. Palveluvaihtoehdoista on neuvoteltava iäkkään henkilön
ja/tai hänen edustajansa kanssa, ja iäkkään henkilön oma näkemys on kirjattava palvelusuunnitelmaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten palveluja koskeva laatusuositus hyvän ikääntymisen
turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi tukee vanhuspalvelulain toimeenpanoa. Suosituksen
tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista ja se on tarkoitettu iäkkäiden
palvelujen kehittämisen ja arvioinnin tueksi. Laatusuosituksen keskeisenä sisältönä on
- osallisuus ja toimijuus
- asuminen ja elinympäristö toimintakyvyn tukijana
- mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen
- oikea palvelu oikeaan aikaan
- palvelujen tarkoituksenmukainen rakenne
- riittävä osaava henkilöstö
- ikääntyneen toimintakykyä ja osallisuutta tukeva johtaminen
Aluehallintovirastot valvovat sekä julkista että yksityistä vanhustenhuoltoa omilla alueillaan. AVIt tekevät
tarkastuskäyntejä vanhustenhuollon toimintayksiköihin ja käsittelevät vanhustenhuoltoa koskevat kantelut.
Keskeisiä valvonnan työkaluja ovat
- sosiaalihuollon valvonnan periaatteet ja toteutus: vanhusten ympärivuorokautinen hoiva ja palvelut
(2008)
- vanhusten ympärivuorokautisen palvelun toimeenpano-ohjelma vuodelle 2010
- kotiin annettavat palvelut ja hoito, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012-2014
- Ohjaus-/valvonta-/tarkastuskäynnin kertomus (lomake)
Lähteet www.valvira.fi, Valviran ohje 8/2013 kuntien varautuminen vanhuspalvelulain toimeenpanoon,
Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM:n julkaisuja 2013:13)
32
Taulukko 1 Palvelurakennesuositukset ja niiden toteuma Oiva-kunnissa
Yli 75-vuotiaat palveluiden piirissä Oiva-kunnissa
Poikkileikkaus 6/2014
Asikkala
lkm
%
Säännöllinen kotihoito*
101
10
Omaishoidon tuki
48
5
Tehostettu
palveluasuminen
75
7,4
Tuettu palveluasuminen
11
1
Laitoshoito
15
1,5
Suositukset
Säännöllinen kotihoito
Omaishoidon tuki
Tehostettu palveluasuminen
Laitoshoito
Hollola
lkm
122
48
%
8
3
Hämeenkoski
lkm
%
25
10
8
3
Kärkölä
lkm
%
37
9
16
4
Padasjoki
lkm
%
41
8
13
3
Yht.
lkm
326
133
%
9
4
290
11
91
7,3
0,3
2,3
107
6,2
23
8,4
31
7,2
54
10,5
36
2,1
10
3,7
14
3,3
16
3
13-14%
6-7%
6-7%
2-3%
(=vanhainkoti,
vuodeosasto)
* Säännölliset kotihoitokäynnit 1xvko tai useammin
33
Palvelujen riittävyys, laatu ja palveluntarpeeseen vaikuttavat tekijät
Taulukkoon on arvioitu palvelujen riittävyyttä, laatua ja palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Laatu on
arvioitu +, ++ ja +++ -asteikolla.
Taulukko 2 Palvelujen riittävyys, laatu ja palveluntarpeeseen vaikuttavat tekijät
Palvelu
riittävyys
laatu
palveluntarpeeseen vaikuttavat tekijät
Terveyden edistämisen
palvelut
Riittävä, lähipalveluna
koko Oivan alueella
+++
väestön ikääntyminen, asiakkaiden oma
vastuunotto, epidemiat/pandemiat
Omahoitopisteet
Kaikilla terveysasemilta,
pois lukien Vesikansa
++
sähköiset palvelut, omavastuun
lisääntyminen
Liikkumisläheteliikuntaneuvonta
Seulonnat
joka kunnassa
++
lakisääteinen
+++
oma vastuunotto, motivoinnin
onnistuminen
motivointi, oman vastuun ottaminen
Ikäihmisten
palveluneuvonta ja
palveluohjaus
palvelua perustetaan
++
toimintaympäristö, väestön ikääntyminen,
oman vastuun ottaminen ja terveyden
ylläpitäminen
Hyvinvointia edistävät
kotikäynnit
kattava, mutta
vapaaehtoinen
++
motivaatio
Muistihoitajan
vastaanotto
ei ole riittävä
Vastaanottopalvelut
riittävä
++
Terveyskeskussairaala
osittain yli suositusten
++
Lääkinnällinen
kuntoutus ja
apuvälinepalvelut
Vammaispalvelut
ei ole riittävä
++
riittävä
++
resurssien epätasainen jakautuminen
vastaanottopalveluiden sekä koti- ja
asumispalveluiden välillä, medikalisaatio
yleiset asenteet, vanha hoitokulttuuri,
medikalisaatio
resurssien epätasainen jakautuminen
vastaanottopalveluiden sekä koti- ja
asumispalveluiden välillä
ikääntyvien määrän kasvu, lainsäädäntö
Sosiaalihuoltolain
mukainen
kuljetuspalvelu
Mielenterveys- ja
päihdepalvelut
riittävä
++
ikääntyvien määrän kasvu, lainsäädäntö
Kotihoito
osittain alle suositusten
Kotihoidon tukipalvelut
osittain riittävä
ikäihmisten määrän kasvu
ei ole riittävä
ikä, asenteet, asiakkaiden oma vastuunotto
++
ikääntyvien määrän kasvu, varallisuus,
mielikuva kotihoidon palveluista
yksipuolinen palveluntarjonta
34
Omaishoito
osittain alle suositusten
++
kuntien taloudelliset resurssit, yleiset
asenteet
palvelun tunnettuus, tuottajien vähäisyys
Vanhusten perhehoito
uusi palvelumuoto
Taloudellinen ohjaus ja
tuki
Palveluasuminen
osittain riittävä
++
riittävä
++
riittävä
++
väestön ikääntyminen, muistisairaiden
määrän kasvu, päihdeongelmat
väestön ikääntyminen, lääketieteen ja hoidon kehitys, asiakkaan varallisuus,
ihmisten asenteet
merkitys vähenee tulevaisuudessa
Vanhainkodit
35
Jäsenet ja kokoukset
Ohjausryhmä
Mira Tiirikainen, perusturvalautakunta Hollola, ohjausryhmän puheenjohtaja
Aino Eerola, peruspalvelujohtaja Peruspalvelukeskus Oiva
Tuula Helminen, vanhus- ja vammaisneuvosto
Rauno Hännikäinen, perusturvalautakunta Padasjoki
Jyrki Joensuu, perusturvalautakunta Hämeenkoski
Heikki Mantere, Sotiemme veteraanien neuvottelukunta
Tarja Rautsiala, koti- ja asumispalvelujen johtaja Peruspalvelukeskus Oiva
Mika Vartiainen, perusturvalautakunta Asikkala
Marja-Liisa Ylitalo, perusturvalautakunta Kärkölä
Markku Lehikoinen, hyvinvointisuunnittelija Peruspalvelukeskus Oiva, sihteeri
Projektiryhmä
Aino Eerola, peruspalvelujohtaja, puheenjohtaja
Marjatta Aho, vanhus- ja vammaisneuvoston jäsen
Johanna Honkanen, koti- ja asumispalveluiden päällikkö
Merja-Liisa Kaaronen, palveluohjauksen päällikkö
Leena Kunttunen, vammaispalvelupäällikkö
Heli Lehtovaara, hyvinvointipäällikkö
Pirkko Peltomaa, koti- ja asumispalveluiden päällikkö
Tarja Rautsiala, koti- ja asumispalvelujen johtaja
Tuula-Anneli Siren, sairaalapalvelujen päällikkö
Mikko Timonen, johtava ylilääkäri
Anne Valonen, vs. mielenterveys- ja päihdetyön päällikkö
Markku Lehikoinen, hyvinvointisuunnittelija, sihteeri
Strategiaseminaarin 26.11.2013 osallistujat
Marjatta Aho, Vanhus- ja vammaisneuvosto
Katriina Haapakangas, Vanhus- ja vammaisneuvosto
Pirkko Haapakka, Kärkölän evl. seurakunta
Armas Hacklin, Vanhus- ja vammaisneuvosto
Aila Heinäjoki, Eläkeliiton Päijät-Hämeen piiri
Tuula Helminen, Vanhus- ja vammaisneuvosto
Kristiina Hämäläinen, Hollolan kunta, perusturvalautakunta
Rauno Hännikäinen, Padasjoen kunta, perusturvalautakunta
Eila Iso-Kuortti, Eläkeliiton Hollolan yhdistys
Heikki Jaakkola, Padasjoen kunta
Jyrki Joensuu, Hämeenkosken kunta, perusturvalautakunta
Eila Kamppinen, Hämeenkosken kp. Seurakunta
Auli Katajisto, Kärkölän invalidit Ry
36
Pirkko Kaurén, Padasjoen evl. seurakunta
Saara Kivistö, Asikkalan kunta, perusturvalautakunta
Raili Koivula, Hollolan eläkkeensaajat ry
Veikko Koivula, Hollolan sotaveteraanit ry
Anssi Kojo, Kärkölän Kansalliset Seniorit ry
Liisa Korpela, Kärkölän kunta, perusturvalautakunta
Sirkku Laitinen, Hollolan evl. seurakunta
Merja Launiainen, Salpakankaan eläkeläiset
Pauli Lehtinen, Hollolan eläkkeensaajat ry
Toini Louekoski-Huttunen, Hollolan kunta, perusturvalautakunta
Jorma Mänttäri, Sotiemme veteraanien neuvottelukunta
Pekka Niemi, Sotiemme veteraanien neuvottelukunta
Tuomo Nieminen, Peruspalvelukeskus Oivan johtokunta
Roger Nyqvist, Vanhus- ja vammaisneuvosto
Päivi Salojärvi, Asikkalan evl. seurakunta
Silja Savola, Sotiemme veteraanien neuvottelukunta
Teuvo Suopelto, Asikkalan eläkkeensaajat ry
Mira Tiirikainen, Hollolan kunta, perusturvalautakunta
Kyösti Toivonen, Hollolan Kansalliset Senioirit ry
Olavi Vainio, Sotiemme veteraanien neuvottelukunta
Anja Vitie, Kärkölän kunta
Marja-Liisa Ylitalo, Kärkölän kunta, perusturvalautakunta
Aino Eerola, Peruspalvelukeskus Oiva
Johanna Honkanen, Peruspalvelukeskus Oiva
Leena Kunttunen, Peruspalvelukeskus Oiva,
Markku Lehikoinen Hollolan kunta, tilaajakeskus
Heli Lehtovaara, Peruspalvelukeskus Oiva
Pirkko Peltomaa, Peruspalvelukeskus Oiva
Tarja Rautsiala, Peruspalvelukeskus Oiva
Tuula-Anneli Sirén, Peruspalvelukeskus Oiva
Mikko Timonen, Peruspalvelukeskus Oiva
Anne Valonen, Peruspalvelukeskus Oiva
Asikkalan vanhus- ja vammaisneuvosto
Heikki Vilja, Eläkeliitto Asikkala, puheenjohtaja
Armas Hacklin, Asikkalan Eläkkeensaajat ry
Anna-Liisa Helenius, Asikkalan Kansalliset Seniorit ry
Aila Kekkonen Peruspalvelukeskus Oiva
Sirkka Kesäniemi, Päijät-Hämeen Näkövammaiset ry
Pirkko Kotiniitty, Päijät-Hämeen Ms-yhdistys
Sari Luhtala, Peruspalvelukeskus Oiva
37
Tauno Niemelä Neuvonantaja, SPR
Pentti Reuhkala, Etelä-Päijänteen Invalidit ry, vpj
Päivi Salojärvi, Asikkalan Seurakunta
Esko Takala, Asikkalan sotaveteraanit ry
Veera Varjola, Asikkalan kunnanhallitus
Immo Virtanen, Asikkalan kunnanhallitus
Pirkko Lohtari Asikkalan kunta, sihteeri
Hollolan ja Hämeenkosken vanhus- ja vammaisneuvosto
Katriina Haapakangas, Hollolan kunnan edustaja, puheenjohtaja
Tuula Helminen, Hollolan Kansalliset Seniorit ry
Eila Iso-Kuortti, Eläkeliiton Hollolan yhdistys ry
Eila Kamppinen, Hämeenkosken kappeliseurakunta
Pertti Kinnunen, Päijät-Hämeen Näkövammaiset
Tuula Manninen, Hollolan Eläkkeensaajat ry
Pekka Mustjoki, Eläkeliiton Hämeenkosken yhdistys
Kaarina Mäkinen, Hämeenkosken kunnan edustaja
Matti Ruokolainen, P-H Parkisson yhdistys / Invakeskus
Pasi Rytkönen, Salpakankaan Eläkeläiset ry
Maija-Liisa Sirén Hämeenkosken eläkkeensaajat, vpj
Virve Valkeavuori, Hollolan seurakunta
Päivi Tarsia, Peruspalvelukeskus Oiva, sihteeri
Kärkölän vanhus- ja vammaisneuvosto
lkka Kari, puheenjohtaja
Marjatta Aho, vpj
Jari Eronen
Maire Luostarinen
Raimo Mattila
Pekka Saarinen
Katja-Margit Takatalo
Merja Jaatinen, sihteeri
Padasjoen vanhusneuvosto
Touko Kaunisto, Eläkeliitto, puheenjohtaja
Aila Heinäjoki, kunnanhallituksen edustaja
Eeva-Riitta Kusmin, Eläkeliitto
Marjut Korelin, Padasjoen Eläkkeensaajat ry, vpj
Helmi Jokinen, Padasjoen Eläkkeensaajat ry
38
Rauno Nieminen, Padasjoen Sotaveteraanit ry
Pekka Valtonen, Padasjoen Sotaveteraanit ry
Kirsi Pykälistö, SPR
Raija Pykälistö, SPR
Tapio Mattila, SRK
Erja Heikkinen, Padasjoen kunta, siht.
Sotiemme veteraanien neuvottelukunta, kokous 13.5.2014
Heikki Mantere, Hollolan kunta, puheenjohtaja
Hannu Heikkilä, Hämeenkosken kunta
Matti Järvelä, Kärkölän Sotaveteraanit ry
Sulo Leivo, Lahden Rintamaveteraanit ry
Pekka Niemi, Asikkalan Sotaveteraanit ry
Kari Lyyrylä, Asikkalan kunta
Veijo Pastila, Padasjoen Sotaveteraanit
Silja Savola, Padasjoen kunta
Petri Ollila, Kärkölän kunta
Veikko Koivula, Hollolan Sotaveteraanit ry
Jorma Mänttäri, Kosken Sotaveteraanit ry
Seija Haapanen, Peruspalvelukeskus Oiva
Janne Nikkinen, Peruspalvelukeskus Oiva
Markku Lehikoinen, Peruspalvelukeskus Oiva, sihteeri
ajankohta
tapahtuma
keskeinen sisältö
19.3.2013
perusturvalautakunta
17.4.2013
Oivan johtokunta
- tehtäväksianto
- ohjausryhmän nimeäminen
- projektiryhmän nimeäminen
5.6.2013
ohjausryhmä
28.8.2013
projektiryhmä
23.9.2013
projektiryhmä
8.10.2013
ohjausryhmä
17.10.2013
projektiryhmä
26.11.2014
strategiaseminaari
- työnjako
- aikataulu
- ohjeistus
- aikataulu
- sisältö
- projektiryhmän kokoonpanon täydentäminen
- suunnitelman rakenne, sisältö ja vastuut
- suunnitelman rakenne
- seminaarin teemat ja osallistujat
- suunnitelman rakenteen työstäminen
- seminaarin ohjelma ja työskentelytavat
- palvelutarvekartoitustarjouksen esittely
- hyvät käytännöt
- arvot
- tulevaisuuden visio vanhuspalveluista
- vanhuspalvelujen kehittämisen painopisteet
39
9.1.2014
projektiryhmä
7.3.2014
projektiryhmä
18.3.2014
ohjausryhmä ja projektiryhmä
1.4.2014
Kärkölän vanhus- ja
vammaisneuvosto
Hollolan ja Hämeenkosken vanhusja vammaisneuvosto
projektiryhmä
1.4.2014
15.4.2014
- strategiaseminaarin tulokset
- palvelutarvekartoituksen sisältö ja tiedotus
- suunnitelman luonnos
- palvelukartoituksen alustavat tulokset
- suunnitelman luonnos
- projektiryhmän ja johtoryhmän kokouksen sisältö
- suunnitelman luonnos
- arvot ja visio
- kehittämisen painopisteet
- palvelukysyntä ja henkilöstöntarve
- vanhusneuvostojen osallistuminen
- viestintä
- tutustuminen suunnitelmaan ja kehittämisen
painopisteisiin
- tutustuminen suunnitelmaan ja kehittämisen
painopisteisiin
- ohjausryhmän ja projektiryhmän kokouksen
tulokset
- palvelutarvekartoituksen tulokset
- tutustuminen suunnitelmaan ja kehittämisen
painopisteisiin
23.4.2014
Asikkalan vanhus-, vammais- ja
veteraanineuvosto
29.4.2014
Kärkölän vanhus- ja
vammaisneuvosto
- kannanotto suunnitelmaan
7.5.2014
tiedotustilaisuus
- palvelutarvekartoituksen tulokset
7.5.2014
ohjausryhmä
13.5.2014
Sotiemme veteraanien
neuvottelukunta
- suunnitelman luonnos
- kehittämistarpeet ja –toimenpiteet
- Sotiemme veteraanien neuvottelukunnan
tiedottaminen suunnitelmasta ja painopisteistä
- aikataulun tarkistaminen
- tutustuminen suunnitelmaan ja kehittämisen
painopisteisiin
19.5.2014
Hollolan ja Hämeenkosken vanhusja vammaisneuvosto
Padasjoen vanhusneuvosto
22.5.2014
4.6.2014
- kannanotto suunnitelmaan
- tutustuminen suunnitelmaan ja kehittämisen
painopisteisiin
- kannanotto suunnitelmaan
9.6.2014
Asikkalan vanhus-, vammais- ja
veteraanineuvosto
Padasjoen vanhusneuvosto
10.6.2014
projektiryhmä
- vanhusneuvostojen kannanottojen käsittely
- suunnitelman loppuunsaattaminen
20.8.2014
projektiryhmä
- suunnitelman loppuunsaattaminen
26.8.2014
ohjausryhmä ja projektiryhmä
- suunnitelman hyväksyminen
- kannanotto suunnitelmaan
40