Virkeänä omassa kodissa mahdollisimman pitkään
Suunnitelma Päijät-Hämeen läntisen perusturvapiirin ikääntyneen väestön tukemiseksi Virkeänä omassa kodissa mahdollisimman pitkään Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista velvoittaa kunnat tekemään suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Tämä asiakirja on Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen kuntien yhteinen suunnitelma. Perusturvalautakunta 23.9.2014 1 1. Johdanto ......................................................................................................................................................................... 3 2. Oivan vanhustyön visio ja arvot ...................................................................................................................................... 4 3. Virkeänä omassa kodissa ................................................................................................................................................ 6 3.1 Fyysinen terveys ja toimintakyky ......................................................................................................................... 6 3.2 Sosiaaliset suhteet ............................................................................................................................................... 7 3.3 Kodin ja asuinympäristön esteettömyys .............................................................................................................. 7 3.4 Terveyttä edistävä liikunta ................................................................................................................................... 8 3.5 Ravitsemus ......................................................................................................................................................... 10 3.6 Kulttuuri ............................................................................................................................................................. 10 3.7 Järjestöjen ja seurakuntien vapaaehtoistoiminta .............................................................................................. 11 3.8. Liikennepalvelut ................................................................................................................................................ 12 4. Apua elämään omassa kodissa ..................................................................................................................................... 13 4.1 Ennaltaehkäisevät palvelut ................................................................................................................................ 13 4.2 Vastaanottopalvelut ........................................................................................................................................... 15 4.3 Terveyskeskussairaala ........................................................................................................................................ 16 4.4 Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut .................................................................................................. 16 4.5 Vammaispalvelut ................................................................................................................................................ 17 4.6 Mielenterveys- ja päihdepalvelut ...................................................................................................................... 17 4.7 Kotihoito............................................................................................................................................................. 18 4.8 Kotihoidon tukipalvelut ...................................................................................................................................... 18 4.9 Omaishoito ......................................................................................................................................................... 18 4.10 Vanhusten perhehoito ..................................................................................................................................... 19 4.11 Taloudellinen ohjaus ja tuki ............................................................................................................................. 19 5. Jos oma koti ei riitä ....................................................................................................................................................... 20 5.1 Palveluasuminen ................................................................................................................................................ 20 5.2 Vanhainkodit ...................................................................................................................................................... 21 6. Virkeänä omassa kodissa mahdollisimman pitkään ..................................................................................................... 22 6.1 Asiakasohjaus ..................................................................................................................................................... 22 6.2 Hyvinvointiteknologia ........................................................................................................................................ 23 6.3 Vapaaehtoistoiminta .......................................................................................................................................... 24 6.4 Laitospaikkojen vähentäminen .......................................................................................................................... 25 7. Ikääntymisvalmennus ................................................................................................................................................... 26 8. Viestintä, arviointi ja seuranta ...................................................................................................................................... 27 LIITTEET ............................................................................................................................................................................. 28 Oiva-kuntien ikääntyvä väestö ................................................................................................................................. 28 Palvelujen riittävyys, laatu ja palveluntarpeeseen vaikuttavat tekijät .................................................................... 34 Jäsenet ja kokoukset ................................................................................................................................................ 36 2 1. Johdanto Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, eli niin kutsuttu vanhuspalvelulaki, astui voimaan 1.7.2013. Laki edellyttää kunnat laatimaan suunnitelman toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua, sen hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Kunnan on otettava suunnitelma huomioon valmisteltaessa ikääntyneen väestön asemaan ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemiin palveluihin vaikuttavaa kunnan päätöksentekoa. Läntisen perusturvapiirin alueella päädyttiin laatimaan yksi yhteinen suunnitelma kaikille viidelle jäsenkunnalle (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki). Perusturvalautakunta teki suunnitelman toimeksiannon 19.3.2013 ja nimesi suunnitelmalle ohjausryhmän. Ohjausryhmä koostui luottamushenkilöistä (perusturvalautakunnan edustajat), vanhus- ja vammaisneuvoston edustajasta, sotiemme veteraanien neuvottelukunnan edustajasta ja peruspalvelukeskus Oivan edustajista. Oivan johtokunta nimesi projektiryhmän, joka koostui Oivan asiantuntijaviranhaltijoista. Suunnitelman laatiminen aloitettiin kesäkuussa 2013. Kokoontumisia suunnitelman laadintaan liittyen oli yhteensä 26 kappaletta. Tärkeä osa suunnitelmaa oli saada alueen ikäihmisten, sidosryhmien ja järjestöjen ääni kuuluviin. Marraskuussa 2013 pidettiin laajapohjainen strategiaseminaari, johon kutsuttiin muun muassa kaikkien Oiva-kuntien eläkeläisjärjestöjen, vanhus- ja vammaisneuvostojen sekä sotiemme veteraanien neuvottelukunnan edustus. Lisäksi seminaarissa oli luottamushenkilöitä kaikista jäsenkunnista ja edustaja kaikkien viiden kunnan evankelisluterilaisesta seurakunnasta. Seminaarissa linjattiin Oivan vanhustyön arvot, visio sekä kehittämistyön painopisteet. Helmi-maaliskuussa 2014 toteutti Innolink Research Oy peruspalvelukeskus Oivan toimeksiannosta ikäihmisten puhelinhaastattelun Läntisen perusturvapiirin alueella. Haastateltavia oli 506. Haastattelujen avulla kerättiin tietoa ikäihmisten tyytyväisyydestä peruspalvelukeskus Oivan palveluihin, arvioitiin palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä väestön hyvinvoinnin tilaa. Samalla haettiin kehittämiskohteita. Myös vanhus- ja vammaisneuvostoja kuultiin kevään 2014 aikana. Tässä suunnitelmassa määritellään yhteiset linjaukset kaikkien Oiva-kuntien vanhuspalvelujen kehittämiseksi. Lähtökohtana on väestön yhdenmukaiset ja tasa-arvoiset palvelut kotikunnasta riippumatta. Ennen kaikkea ikääntymiseen varautuminen edellyttää ihmisten omaa aktiivisuutta ja vastuunkatoa omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Kannattaa miettiä hyvissä ajoin, kuinka itse voi saavuttaa virkeän vanhuuden. Miten pystyy asumaan omassa kodissaan virkeänä mahdollisimman pitkään? Hollolassa 21.8.2014 Mira Tiirikainen ohjausryhmän puheenjohtaja 3 2. Oivan vanhustyön visio ja arvot Suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi valmisteltiin laajapohjaisesti 26.11.2013 tehostetun asumisen yksikkö Onnenkodossa pidetyssä seminaarissa. Paikalla oli muun muassa kaikkien vanhusneuvostojen edustus (katso liite Jäsenet ja kokoukset sivulla 36). Seminaarissa työstettiin ohjatun ryhmätyöskentelyn avulla Oivan vanhustyön arvoja, visiota ja kehittämistyön painopisteitä. Visio Visio on aktiivinen tahtotila, johon halutaan päästä. Ryhmätyöskentelyn pohjalta muodostettiin Oivan vanhustyön visio. Ikäihminen on oman elämänsä asiantuntija, joka asuu kotona niin pitkään kuin mahdollista. Tavoitteena on, että Oivan vanhustyö perustuu tähän visioon ja se jalkautetaan siten, että henkilöstö tietää vision ja ymmärtää sen samalla tavalla. Vision tulee olla koko henkilöstön yhteinen päämäärä. Arvot Arvoilla tarkoitetaan niitä asioita, joita organisaatiossa pidetään tärkeinä. Niiden avulla ohjataan toimintaa ja päätöksentekoa sekä arkista toimintaa. Seminaarin ryhmien tuotoksen perustella vanhustyölle määriteltiin seuraavat arvot. - Inhimillisyys, arvostus ja turvallisuus Itsemääräämisoikeus ja yksilöllisyys Osallisuus ja yhteisöllisyys Tavoitteena on, että yllä mainitut arvot ohjaavat työskentelyä ja tulevat työssä näkyviin. Hyvin valitut ja hyvin viestityt arvot auttavat henkilöstöä työhön liittyvien valintojen edessä, erityisesti sellaisissa tilanteissa, joita ei ole pystytty ohjeistamaan ennalta. Strategiatyöskentelyssä pohdittiin esimerkkejä sitä, miten valittujen arvojen tulisi näkyä työskentelyssä, ja mitä arvot edellyttävät henkilöstöltä ja johtamiselta. Inhimillisyys, arvostus ja turvallisuus Näkyvät ulospäin - arvostavana puheena ja käytöksenä sovittujen asioiden pitämisenä vähän enemmän huomioimisena 4 - kuunnellaan mitä asiakkaalla on kerrottavana Edellyttävät henkilöstöltä - asiakkaan kunnioittamista ja kohtelemista aikuisena silmiin katsomista rajoitteiden, esimerkiksi huonon kuulon, huomioon ottamista fyysisen avun tai kosketuksen tyyliä, sanatonta viestintää, lämpöä ja kohtaamista vuorovaikutuksessa täsmällisyyttä ei ”mä olen vaan töissä täällä” -asennetta kokonaiskuvan katsomista hieman laajemmin kuin rajatun tehtävän näkökulmasta havainnointia ja kyselyä asioista, jatkokysymyksiä arvostavaa ajan antamista tai keskittymistä asiakkaaseen sen rajatun ajan aikana, joka on käytettävissä (kiireettömyyden vaikutelma) Edellyttävät johdolta - kyseenalaistamista ja puuttumista, esimerkiksi jos huomataan vähättelyä ja esim. lapsenomaisesti puhumista jne asian tärkeyden korostamista, esimerkkinä toimimista työnkierron tukemista, tilan antamista joustavuudelle ja rajojen ”ylittämiselle” esimerkillä johtamista, pitää kohdata työntekijät samalla, tavalla (käytös siirtyy työntekijöihin) Itsemääräämisoikeus ja yksilöllisyys Näkyvät ulospäin - - ikäihmisen vaikuttamisena asuinpaikan valintaan valinnan mahdollisuutena hoidossa ikäihmisten toiveen täyttymisenä (ei omaisten) kunnioittaminen näkyy asiakkaan o tyytyväisyytenä o hyvinvointina o hyvänä itsetuntona hoitotestamenttina Edellyttävät henkilöstöltä - tiedon antamista, tarpeista lähtevää tiedottamista eri mahdollisuuksista herkkää kuuntelemista turvallisuuden huomioimista ja rauhallisuutta vuorovaikutusta, huomioimista yksilönä ”päätösvallan” antamista asiakkaalle ihmistyyppien huomioimista hoitotahdon noudattamista 5 Edellyttävät johdolta - arvojen huomioimisen mahdollistamista riittävästi resursseja koulutuksen mahdollistamista arvokeskusteluiden ylläpitämistä Osallisuus ja yhteisöllisyys Näkyvät ulospäin - asiakkaan mukaan ottamisena hoidon/palvelun suunnitteluun omaisten mukaan ottamisena moniammatillisuutena Edellyttävät henkilöstöltä - kuuntelua, kertomista osaamista taitoa kannustaa Edellyttävät johdolta - motivointia palvelujen joustavuudesta huolehtimista henkilöstön kuulemista 3. Virkeänä omassa kodissa Kotona asuminen on yleensä ikäihmisen oma toive. Peruspalvelukeskus Oivan teettämän kartoituksen mukaan ikääntyvät ihmiset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään. Ikääntyvien kotona asuminen on kuntien ja valtion tavoittelema päämäärä. Myös laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista korostaa kotona asumista. Peruspalvelukeskus Oivan tavoitteena on, että ikäihmiset asuvat virkeänä omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Tähän suunnitelmaan on koottu muutamia tärkeitä asioita, jotka mahdollistavat kotona asumisen. Keskeisin on ikääntyvän fyysinen terveys ja toimintakyky. Lisäksi suunnitelmassa kuvaillaan Peruspalvelukeskus Oivan ikääntyvällä väestönosalle tarjottavia palveluja ja arvioidaan niiden riittävyyttä ja laatua sekä palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Lopuksi linjataan kehittämisen painopisteitä. 3.1 Fyysinen terveys ja toimintakyky Vanheneminen ja iän mukana lisääntyvä sairastavuus sekä elämäntavan muutokset heikentävät toimintakykyä. Ikääntyminen myös lisää toiminnanvajavuuksia ja avun tarvetta. Ikääntyvän väestön terveydellä ja toimintakyvyllä on merkittävä vaikutus sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntään. Ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen tehostamisella voidaan iäkkään väestön keskuudessa saavuttaa hyviä tuloksia. Tästä syystä terveyden edistäminen on perusteltua ulottaa myös vanhimpiin ikäryhmiin. 6 - Riittävä fyysinen aktiivisuus Terveellinen ravinto Henkisen vireyden ylläpito 3.2 Sosiaaliset suhteet Yksinäisyyden vaikutusta ikääntyvien henkiseen ja fyysiseen terveyteen on tutkittu.1 Yksinäisyys voi häiritä nukkumista, nostaa verenpainetta, kohottaa stressihormonipitoisuutta, häiritä immuunijärjestelmän toimintaa, lisätä masennusta ja huonontaa koettua hyvinvointia. Ihmisillä, jotka tuntevat itsensä hyvin yksinäiseksi on 14 prosenttia suurempi riski kuolla ennenaikaisesti. Tutkimuksen mukaan ikääntyvän kannattaa panostaa ihmissuhteisiin, koska tyydyttävät sosiaaliset suhteet edistävät onnistunutta ikääntymistä. Yksin asuvat eivät välttämättä koe itseään yksinäiseksi, jos he pysyvät sosiaalisesti aktiivisina, hakeutuvat esimerkiksi harrastustoiminnan kautta yhteyteen muiden ihmisten kanssa ja nauttivat seurasta. Tutkijoiden mukaan yksinäisyyden kokemus on häiritsevää, ei niinkään fyysinen yksinäisyys tai yksin asuminen. Palvelutarvekartoituksen yksinäisyys lisääntyy iän myötä, yli 85 -vuotiaista vastaajista 29 % kokee itsensä yksinäiseksi. Vähiten yksinäisyyttä kokevat sellaiset ikäihmiset, jotka harrastavat jotakin tai osallistuvat esimerkiksi järjestö- tai yhdistystoimintaan tai seurakunnan järjestämään toimintaan. He ovat myös muita tyytyväisempiä elämäntilanteeseensa. - Hyvät suhteet läheisiin Sukulaissuhteiden ja tuttavuuksien ylläpito myös vanhemmalla iällä Harrastukset ja kodin ulkopuolinen toiminta Ryhmään kuuluminen 3.3 Kodin ja asuinympäristön esteettömyys Esteettömyydessä on kyse periaatteesta, jonka mukaan rakennettu ympäristö, palvelut, viestintä ja liikenne ovat kaikkien saavutettavissa. Esteetön rakennettu ympäristö on toimiva ja turvallinen kaikille, mutta erityisen tärkeää se on ikäihmisille, koska se parantaa ikäihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa. Kodin esteettömyydellä on paljon merkitystä siinä, kuinka hyvin ikääntyvä ihminen pärjää kotona. Jos asunto on epäkäytännöllinen ja esteellinen, asukkailla voi olla vaikeuksia suoriutua jokapäiväisistä toimistaan ja hoitaa asioitaan itsenäisesti. Lisäksi kotien esteellisyys lisää asumisen riskejä, kuten tapaturmia ja onnettomuuksia. Joka toinen yli 85 –vuotias kaatuu ainakin kerran vuodessa ja jopa puolet kaatuu toistuvasti. Erityisesti porrastapaturmat voivat olla iäkkäille kohtalokkaita. 1 http://news.uchicago.edu/article/2014/02/16/aaas-2014-loneliness-major-health-risk-older-adults (linkki tarkastettu 18.9.2014) 7 Vanhoissa kerrostaloissa ongelmana on pääasiassa hissittömyys tai hissien pieni koko. Valtaosassa pientaloja on ongelmia esteettömyyden kannalta, koska esteettömyysmääräykset eivät koske pientaloja samassa määrin kuin kerrostaloja. Lisäksi pientaloissa ongelmana voivat olla kiinteistöhuoltoon liittyvät tehtävät, kuten pihanhoito, lumenluonti ja lämmitysjärjestelmän ylläpito. Kodin esteettömyyteen on syytä kiinnittää huomiota ja tarvittaessa tehdä kodin muutos- ja korjaustöitä, että asuminen kotona olisi mahdollista. Lisäksi esteettömyys tulee huomioida uudisrakentamisessa ja kaavoittamisessa. Ikäihmisille sopiva asuminen tulisi sijoittaa kuntien keskustaan. Korjausneuvontaan on mahdollista saada suunnitteluapua Vanhustyön keskusliiton alueelliselta korjausneuvojalta. Korjausnevoja avustaa veteraaneja ja vanhuksia asunnossa tarvittavien muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelussa, korjausavustusten hakemisessa ja tarvittaessa myös muutostyöt suorittavan urakoitsijan löytämisessä. Korjausneuvojan tekemä työ on asiakkaille maksutonta. Korjausneuvoja auttaa avustusten hakemisessa asuntojen muutostöiden suoritukseen. Vanhusten asuntojen muutostöihin on saatavissa yhteiskunnan tukia. Korjausneuvojat avustavat hakemusten tekemisessä. Peruspalvelukeskus Oivan alueella korjausneuvojana toimii rakennusmestari Kari Tahvanainen, puhelin 0500 494 766. sähköposti [email protected]. Kun asuminen nykyisessä asunnossa toimintakyvyn heikentyessä käy mahdottomaksi, eikä asunnon korjaaminenkaan vastaa tarpeisiin, ratkaisuna esitetään muuttoa esteettömämpään ja turvallisempaan asuntoon. 3.4 Terveyttä edistävä liikunta Liikunta on tehokas ja edullinen tapa ylläpitää ikääntyvän ihmisen toimintakykyä mahdollisimman pitkään. Ikääntyneiden ihmisten liikunnan harrastamisella on pääasiassa kahden tyyppisiä terveystavoitteita. Liikunnan avulla voidaan yhtäältä ennaltaehkäistä ikääntymisen mukanaan tuomaa toimintakyvyn heikkenemistä. Toisaalta liikunnan harrastamisen avulla voidaan myös hallita ikääntymisen mukana tuomien pitkäaikaissairauksien seurauksia. Esimerkiksi diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, nivelrikko, masennus ja reuma nopeuttavat lihasvoiman heikkenemistä. Tietty määrä lihasvoimaa on kuitenkin tarpeen esimerkiksi arkisissa askareissa. Fyysisen toimintakyvyn tärkeimpiä alueita ovat lihasvoima, hapenottokyky, tasapaino, nivelliikkuvuus, havaintomotoriikka ja kehon koostumus ja niillä kaikilla on tärkeä merkitys ikääntyneen ihmisen toimintakyvyn kannalta. 8 Seuraavassa taulukossa esitetään tiivistetysti fyysisen toimintakyvyn eri osa-alueiden merkitys sekä hyödyllisiä liikuntamuotoja kunkin toimintakyvyn osa-alueen harjoittamiseksi. Fyysisen toimintakyvyn osa-alueet Lihasvoima Hapenottokyky Merkitys toimintakyvyn kannalta Nostaminen, kantaminen, portaiden nousu Pitkäkestoinen liikkuminen, kävely, siivoaminen Kaatumisten ehkäisy Tasapaino Nivelliikkuvuus Havaintomotoriikka Kehon koostumus Riittävä lihasmassa Luun tiheys Sopiva rasvamassa - Liian suuri rasvamassa Kurkottelu, pukeutuminen, arkipäivän askareiden suorittaminen Kaatumisten ja onnettomuuksien ehkäisy Edistää sairauksista ja leikkauksista toipumista Murtumien ehkäisy Toimii pehmusteena ja vararavintona Lisää painoa ja vaikeuttaa liikkumista Hyödyllisiä liikuntamuotoja Kuntosaliharjoittelu, kuntovoimistelu, arkiliikunta Erilaisissa maastoissa käveleminen, tasapainoharjoittelu, tanssi, voimistelu, pelit Erilaisissa maastoissa käveleminen, tasapainoharjoittelu, tanssi, voimistelu, pelit Venyttely, arkiliikunta Reagointia vaativat liikuntamuodot, pallopelit, tanssi Kuntosaliharjoittelu Hyppyjä ja suunnan muutoksia sisältävä liikunta, pallopelit, tanssi Kaikki liikunta Lähde: Ikääntyneiden ihmistenohjatun terveysliikunnan laatusuositukset, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:6 s 30. Liikunnan merkitys ei rajoitu pelkästään fyysiseen toimintakykyyn, vaan liikunta lisää myös psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Liikunta vaikuttaa ikäihmisen psyykkiseen toimintakykyyn esimerkiksi mielialaa ja muistia parantamalla. Liikunnan harrastaminen lisää myös sosiaalista toimintakykyä, joka puolestaan helpottaa esimerkiksi sosiaalisten suhteiden luomista ja ylläpitämistä. - Arkiliikuntaa ja ohjattujen liikuntapalvelujen ulkopuolella tapahtuvaa liikuntaa tulee lisätä Liikuntaryhmien ohjaajien osaaminen tulee varmistaa Ikäihmisten toimintakyky- ja taitoerot tulee huomioida Fyysinen ja psyykkinen turvallisuus tulee varmistaa 9 3.5 Ravitsemus Hyvä ravitsemustila on terveyden ja hyvinvoinnin edellytys elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Ikääntyneillä ihmisillä hyvä ravitsemus ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua sekä nopeuttaa sairauksista toipumista. Myös kotona asumisen mahdollisuudet ovat paremmat, mikäli ravitsemustila on hyvä. Usein ravitsemustilanne heikkenee iän ja sairauksien myötä. Ikääntyneiden hyvään ravitsemukseen ja riittävään ravintoaineiden saantiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska ravitsemustilanteen heikkenemisellä voi olla vakavia seurauksia Valtion ravitsemusneuvottelukunta on laatinut suosituksia ravitsemuksesta ikääntymisen eri vaiheissa. Suositusten keskeisinä tavoitteina on muun muassa lisätä tietoa ikääntyneiden ravitsemuksen erityispiirteistä ja yhdenmukaistaa hyvät käytännöt sekä ohjata tunnistamaan ravitsemustilan heikkeneminen ja toteuttamaan ravitsemushoitoa käytännön hoitotyössä niin kotihoidossa, vanhainkodeissa ja sairaaloissa kuin koko terveydenhuollossa. Ikääntyneen ravitsemuksessa on tärkeää huolehtia, siitä että ikääntynyt saa: - riittävästi energiaa riittävästi proteiinia riittävästi D-vitamiinia ja kalsiumia sekä muita ravintoaineita riittävästä nesteiden saannista tulee huolehtia. 3.6 Kulttuuri Psyykkinen hyvinvointi ja mielen virkeys korostuvat ikääntyvällä ihmisellä vaikuttaen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja omaan toimintakykyyn. Henkisen vireyden ylläpitämisessä kulttuurilla on suuri merkitys ikääntyville ihmisille kahdensuuntaisesti heidän ollessaan itse sekä aktiivisina osallistujina että palvelun saajina. Ikääntyvässä väestössä on paljon aktiivisia kulttuurinharrastajia. Näin aiemmin mainittu tuottava vanheneminen liittyy myös kulttuuriin. Työelämän jälkeen on aikaa harrastaa enemmän ja osallistua aktiivisesti myös kulttuurin tuottamiseen. Monelle ikääntyvälle osallistuminen kulttuuria harjoittavien yhdistysten toimintaan lisää vireyttä ja aktiivisuutta arkielämässä. Tämän lisäksi ei kuitenkaan tule kulttuurinkaan kohdalla unohtaa varsinaista vanhusväestöä. Ikääntyvien ihmisten kohdalla entistä enemmän palvelujen helppo saatavuus ja matala osallistumiskynnys on otettava huomioon. Näin on myös kulttuuripalvelujen osalta. Sekä kotona asuville vanhuksille että palvelu- ja vanhainkotien asukkaille tulisi tarjota kulttuuria siten, ettei osallistumisen esteenä olisi kulttuurin vaikea saavutettavuus. Kunnan tulisi joko suoraan tai välillisesti tuottaa palveluja sinne, missä niille on suurin kysyntä ja tarve. Pienilläkin musiikki- ja tarinatuokioilla saadaan vaihtelua normaaliin arkeen. Säännöllisesti järjestettyinä ne ovat myös hetkiä, joita odotetaan innolla etukäteen. Musiikilla on todettu olevan erityinen osa muistisairaiden vanhusten elämänlaadun parantamisessa yleisessä hyvinvoinnissa. Musiikki herättää vanhoja muistoja eloon ja nautinnon lisäksi toimii myös muistia palauttavana tekijänä, sanat palautuvat yllättäen mieleen ja sen mukana muistot, ajatukset ja tunteet kaukaisistakin tapahtumista. 10 Taide – tai askartelupajoissa vahvistetaan ja lisätään vanhusten omanarvontuntoa. Pienikin työpanos antaa positiivisen tunteen omasta toimintakyvystä. Etenkin vanhenevilla ihmisillä on todettu masentuneella mielialalla olevan selkeä yhteys päivittäiseen aktiivisuuteen. Kaikella sellaisella toiminnalla, jolla pystytään vähentämään masentuneisuutta tai ahdistunutta mielialaa, tuetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja hyvää ikäihmisen arkea. - Harrastaminen ja aktiivisuus lisäävät ikääntyvän toimintakykyä ja hyvinvointia Musiikki, tarinatuokiot ja taide virkistävät ja parantavat vanhusten ja muistisairaiden elämänlaatua 3.7 Järjestöjen ja seurakuntien vapaaehtoistoiminta Ikääntymiseen liittyy myös uusia mahdollisuuksia. Varsinkin juuri eläkkeelle jääneillä ihmisillä on voimavaroja, joille olisi tarvetta esimerkiksi järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan sekä seurakuntien toimintaan. Monilla järjestöillä on vapaaehtoistoimintaa ja mukaan tarvitaan uusia osallistujia. Vapaaehtoisena voi hyödyntää omia taitojaan ja vahvuuksiaan. On vihdoinkin mahdollisuus valita mitä tekee, missä, koska ja kuinka paljon. Voi hyödyntää esimerkiksi työelämässä tai harrastuksissa opittuja taitojaan tai tehdä jotain aivan uutta. Lisäksi kaikenlainen osallistuminen luo arkeen rytmiä ja lisää sosiaalisia verkostoja ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vapaaehtoisten motiiveissa korostuu halu auttaa ja olla tarpeellinen. Uusien tuttavien saaminen, osallisuus ja toive säännöllisestä päiväohjelmasta ovat myös niitä tekijöitä, jotka saavat ihmiset, osallistumaan vapaaehtoistoimintaan. Toiminnalla onkin monta merkitystä, vapaaehtoinen itse saa mielekästä tekemistä ja vapaaehtoisten toiminnan kautta ikäihmiset voivat saada elämäänsä lähimmäisen. Vapaaehtoiset voivat ohjata ryhmiä ja toimia kohtaamispaikkaemäntinä ja –isäntinä. Yhteiskuntakin hyötyy, kun toiminnan avulla monet yksinäisyydestä johtuvat haitat lievittyvät ja paineet esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen palveluihin vähenevät. Tutkija Anne Birgitta Pessi on kuvannut vapaaehtoistoimintaa seuraavasti. ”Millä muulla elämän saralla pääsemme sekä toteuttamaan itseämme ja oppimaan uutta että auttamaan ja elämään toisia varten? Jotkut haluavat päästä tarjoamaan vapaaehtoistoimintaan omaa erityisosaamistaan, toiset taas tulevat juuri oppimaan uutta, heittäytymään”. Luotettavaa ja pitkäkestoista vapaaehtoistoimintaa ei voi kuitenkaan olla ilman resursseja. Vapaaehtoiset tarvitsevat kohtaamispaikan ja innostuneen, motivoivan ammattilaisen, joka koordinoi toimintaa, järjestää koulutusta ja virkistystä sekä antaa työnohjauksellista tukea. - Koulutus, ohjaus ja koordinointi Kohtaamispaikka ja vertaistuki Virkistys ja työnohjaus 11 3.8. Liikennepalvelut Väestön ikääntyminen asettaa nykyistä suuremmat esteettömyysvaatimukset myös liikennepalveluille. Esteetön joukkoliikenne edellyttää luonnollisesti esteettömiä liikennevälineitä, esimerkiksi matalalattiabusseja. Lisäksi pysäkkien tulee olla esteettömiä, ja tieto aikatauluista tulee olla kaikkien saatavilla. Linjaliikenteen suunnittelussa on pyrittävä ottamaan huomioon ikäihmisten tarpeet esimerkiksi palveluiden käytön suhteen. Liikennöinnin tulisi esimerkiksi mahdollistaa asiointi kuntakeskuksessa ja terveyspalveluiden käyttö. Kunnissa julkista joukkoliikennettä täydennetään palveluliikenneratkaisuilla. Peruspalvelukeskus Oivan alueella Asikkalan ja Hollola kuuluvat hoitavat kuljetuspalvelumatkojen organisoinnin Lahden kaupungin organisoiman Päijät-Hämeen matkapalvelukeskuksen kautta. Lisätietoja kuntakohtaisista liikennepalveluista (linkit tarkastettu 18.9.2014): Asikkala, Asiointitaksit http://www.asikkala.fi/index.php/palvelut/joukkoliikenne Hollola, Hoppa http://www.hollola.fi/keskus/hoppa_yleista.htm Hämeenkoski, Kyläkyydit http://www.hameenkoski.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=85&Itemid=98 Kärkölä, Omppukyyti http://www.karkola.fi/Omppukyyti_aikataulu_2014.pdf Padasjoki, Asiointilinjat http://www.padasjoki.fi/palvelut/joukkoliikenne 12 4. Apua elämään omassa kodissa Omien voimien vähentyessä palvelujen merkitys kasvaa. Ikäihminen voi hakea monenlaista kunnallista, yksityistä tai vapaaehtoisapua tukemaan kotona asumista. Tässä suunnitelmassa kuvaillaan Peruspalvelukeskus Oivan ikääntyvällä väestönosalle tarjottavia palveluita, arvioidaan niiden riittävyyttä ja laatua, sekä palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Kooste arvioinnista löytyy Palvelujen riittävyys, laatu ja palveluntarpeeseen vaikuttavat tekijät –liitteestä sivulla 34. Suunnitelman projekti- ja ohjausryhmä (18.3.2014 ja 7.5.2014) ovat päättäneet, että kehittämistoimenpiteiden ja käytettävissä olevien voimavarojen ja vastuiden osalta keskustelu ja päätöksenteko tapahtuvat yhteistoiminta-alueen normaalin hallintokäytännön mukaisesti, eli niitä ei yksilöidä tässä suunnitelmassa. Peruspalvelukeskus Oivan teettämän palvelutarvekartoituksen mukaan suurin osa Oiva-kuntien ikäihmisistä on erittäin tyytyväisiä Oivan palveluihin, keskiarvo palveluille on 8,7. Kokonaisarvosana Oivalle Asikkala Hollola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki 8,8 8,6 8,4 8,5 9,7 4.1 Ennaltaehkäisevät palvelut Terveyden edistämisen palvelut Peruspalvelukeskus Oivan toiminta-alueen terveysasemilla asiakkailla on mahdollisuus saada terveysneuvontaan ja ohjausta liittyen elintapoihin, yleisempien kansansairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja seurantaan ja rokotuksiin. Kausi-influenssarokotuksia annetaan vuosittain marras-joulukuussa yleisissä rokotustilaisuuksissa, joista tiedotetaan erikseen. Terveyden edistämisen palveluiden asiantuntijoina toimivat terveydenhoitajat, joihin voi ottaa yhteyttä terveyteen liittyvissä asioissa. Arvio: Terveyden edistämisen palvelut ovat riittävät ja laadukkaat, niitä tarjotaan lähipalveluna koko Oivan alueella. Palveluntarpeeseen vaikuttavat muun muassa väestön ikääntyminen, asiakkaiden oma vastuunotto, epidemiat/pandemiat. Omahoitopisteet Omahoitopisteet kannustavat ja tarjoavat mahdollisuuden asiakkaille omatoimiseen terveyden edistämiseen ja toimivat asiakkaan omahoidon tukena. Omahoitopisteissä asiakas voi mitata tai seurata verenpainettaan, painoa ja vyötäröympärysmittaa ja kartoittaa elintapojen vaikutusta omaan hyvinvointiinsa erilaisten testien avulla. Omahoitopiste löytyy Oivan toiminta-alueen pääterveysasemilta. Arvio: Omahoitopisteitä on kaikilla terveysasemilta, pois lukien Vesikansa. Omahoitopisteiden laatu on hyvä. palvelujen tarpeeseen vaikuttavat sähköisten palvelujen kehittyminen ja kuntalaisten oman vastuun lisääntyminen. 13 Liikkumislähete-liikuntaneuvonta Liikkumislähetteen avulla asiakkaita voidaan ohjata liikuntaneuvojan vastaanotolle, mikäli liikunnalla on suotuisia vaikutuksia asiakkaan terveydentilaan tai toimintakykyyn. Henkilökohtaisessa tapaamisessa liikuntaneuvojan kanssa asiakas saa ohjausta mm. toimintakykyä edistävästä liikunnasta ja tukea liikkumisen aloittamiseen ja ylläpitämiseen. Liikkumislähetteitä löytyy terveysasemien odotustiloissa ja omahoitopisteissä tai lähetettä voi kysyä lääkäreiden ja hoitajien vastaanotoilla. Arvio: Liikkumislähete ja liikuntaneuvontaa on saatavissa joka kunnassa. Laatu on hyvä, ja palveluntarpeeseen vaikuttaa kuntalaisten oman vastuunoton kehittyminen ja motivoinnin onnistuminen. Seulonnat Valtakunnalliseen seulontaohjelmaan kuuluva rintasyöpäseulonta on suunnattu 50 – 69-vuotiaille, vuonna 1947 tai sen jälkeen syntyneille naisille 20 – 26 kuukauden välein. Rintasyöpäseulonta toteutetaan kokonaisuudessaan ostopalveluna. Seulonnan toteuttaa Suomen terveystalo ja kuvauspaikkana on Lahti. Kyseisiin ikäluokkiin kuuluvat saavat henkilökohtaisen kutsun kuvaukseen. Arvio: valtakunnalliseen seulontaohjelmaan kuuluva seulonta toteutuu joka kunnassa. Palvelun laatu on hyvä. Palveluntarpeeseen vaikuttaa motivointi ja oman vastuun ottaminen. Ikäihmisten asiakasohjaus ja palveluneuvonta Asiakkaat, omaiset ja ikäihmisten kanssa työskentelevät voivat ottaa yhteyttä koti- ja asumispalveluihin sekä vammaispalveluihin ikäihmistä koskettavissa erilaisissa elämän tilanteissa, kuten palvelutarpeen arvioinnin, asumisen, toimeentulon ja kotona selviytymisen kysymyksissä. Peruspalvelukeskus toimii palveluohjauksen yksikkö, johon on pääosin keskitetty palveluohjausta tekevät henkilöt. Palveluohjauksen tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan tilanne, ohjata kukin asiakas oikean palvelun piiriin sekä auttaa mahdollisten hakemus- ja tukilomakkeiden täyttämisessä. Ikäihmisten palveluista tiedotetaan Peruspalvelukeskus Oivan omilla verkkosivuilla sekä tietoa ja henkilökohtaista neuvontaa saa palveluohjauksen numerosta. Kun asiakas ei enää kykene asumaan kotona kotiin annettavien palveluiden turvin, palvelutarve turvataan tehostetulla palveluasumisella tai vanhainkotiasumiselle. Palveluasumisen ja vanhainkotien paikkoja koordinoi moniammatillinen SAS-työryhmä. Vaihtoehtona kunnallisille palveluille tarjotaan asiakkaille myös palvelusetelien käyttömahdollisuutta kuntien myöntämien määrärahojen puitteissa. Arvio: Ikäihmisten palveluohjaus ja palveluneuvonta on perustamisvaiheessa, näiltä osin palveluohjaus ja neuvonta ovat laadukkaita. Palveluntarpeeseen vaikuttavat toimintaympäristö, väestön ikääntyminen, oman vastuun ottaminen ja terveyden ylläpitäminen. Asiakasohjauksen puhelinnumero 044 - 7802328, soittoaika 9-12. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Hyvinvointia edistävät kotikäynnit tehdään niille 80 vuotta täyttäneille henkilöille, jotka eivät ole vielä palvelujen piirissä. Kirje yhteydenottopyyntöineen sekä palvelupaketteineen lähetetään kaikille ja mikäli asiakas ei ole itse ottanut yhteyttä, ottaa kotiutusohjaaja häneen yhteyttä ja sopii mahdollisen kotikäynnin. 14 Kotikäynnin tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan kunto ja lähitulevaisuuden mahdolliset palvelujen tarpeet. Palvelupaketti sisältää mm. oman kunnan palveluoppaan ja liikkumislähetteen. Kotikäynti toimii siten tiedon vaihtohetkenä työntekijältä asiakkaalle kuten myös toisinpäin. Arvio: Hyvinvointia edistävät kotikäynnit toteutuvat kattavasti ja laadukkaasti, mutta ovat asiakkaalle vapaaehtoisia. Palveluntarpeeseen vaikuttaa asiakkaan motivaatio. Muistihoitajan vastaanotto Oivassa työskentelee 1 kokoaikainen ja 2 osa-aikaista muistihoitajaa. Muistihoitajan toimintaan kuuluu lääkärin työparina työskentely muistisairauksien diagnostisoinnissa ja hoidon suunnittelussa, seuranta, hoidon jatkuvuuden turvaaminen ja läheisten tukeminen. Arvio: Muistihoitajan vastaanottopalvelut eivät ole riittävät. Palveluntarpeeseen vaikuttaa ikäihmisten määrän kasvu. 4.2 Vastaanottopalvelut Ikäihmisen akuutissa sairastapauksessa potilaalle annetaan aika joko hänen aluelääkärilleen tai päivystävälle lääkärille. Kroonisten sairauksien kontrollikäyntien yhteydessä tehdään hoitosuunnitelman yhteistyössä potilaan kanssa. Hoitosuunnitelmaa tehtäessä otetaan huomioon potilaan oma näkemys hänen tarpeistaan liittyen hänen terveydentilaansa. Tästä on apua tulevissa potilaskontakteissa sekä potilaalle itselleen että hoitohenkilökunnalle. Potilaan tilan niin vaatiessa hänet lähetetään joko peruspalvelukeskus Oivan omalle vuodeosastolle tai erikoissairaanhoitoon, josta potilas palaa joko kotiin tai kuntoutumaan Oivan vuodeosastolle. Pyrkimyksenä on kuntouttava ote, jonka avulla potilas pysyy omavoimaisena. Muistihoitajan tekemä yhteistyö potilaan, aluelääkärin ja omahoitajan sekä geriatrin kanssa tukee muistihäiriöpotilaan diagnostiikkaa, hoitoa ja hoitosuunnitelman tekoa ja siten parantaa tämän pärjäämismahdollisuuksia asianmukaisessa asumismuodossa. Tavoitteena on paitsi kuntouttava ja omavoimaisuutta tukeva ote niin myös potilaan yksilöllinen ja joustava kulku koko palveluorganisaatiossamme. Peruspalvelukeskus Oivan teettämän palvelutarvekartoituksen mukaan Oiva-kuntien ikäihmiset ovat hyvin tyytyväisiä terveyskeskuslääkärien vastaanottopalveluihin, keskiarvo on 8,8. Terveyskeskuslääkärin vastaanotot Asikkala Hollola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki 8,9 8,6 8,4 8,5 9,7 Arvio: Vastaanottopalvelut ovat riittävät ja laadukkaat. Palveluntarpeeseen vaikuttaa resurssien epätasainen jakautuminen vastaanottopalveluiden sekä koti- ja asumispalveluiden välillä. Lisäksi palvelukysyntää lisää medikalisaatio, eli ihmistä auttavan toiminnan lääketieteellistäminen. 15 4.3 Terveyskeskussairaala Vuodeosastohoitoa järjestetään Oivan toiminta-alueella Asikkalassa, Hollolassa ja Padasjoella. Potilaat tulevat osastoille lääkäreiden vastaanottojen kautta, erikoissairaanhoidon päivystyksen ja seuranta- ja vuodeosastojen kautta kotiutusohjaajan koordinoimana. Ikäihmisten palveluja koskevan valtakunnallisen laatusuosituksen mukaan yli 75-vuotiaista 2-3% voidaan sijoittaa pitkäaikaisesti laitoshoitoon, ja tällöin perusteina tulee olla lääketieteelliset tai muut painavat syyt. Lähtökohtana on, että terveyskeskuksen vuodeosasto ei ole kenenkään pitkäaikainen asuinpaikka. Vuodeosastohoidon tarvetta aiheuttavia keskeisiä lääketieteellisiä syitä ovat syöpäsairaudet, sydän– ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, immuunijärjestelmän sairaudet ja infektiosairaudet. Vuodeosastoilla kuntoutetaan ortopedisista leikkauksista toipuvia ja neurologisia sairauksienjälkitilojen vuoksi kuntoutusta tarvitsevia. Lisäksi toteutetaan saattohoitoa. Saattohoidossa korostuu potilaan ja läheisten tukeminen ja elämän laadun säilyminen hyvänä kuolemaan asti. Vuodeosastojen pääpaino tulee olla kuntouttamisessa, jolloin iäkkäiden potilaiden toipuminen toteutuu tavoitteellisesti. Kuntoutuksen tavoite on antaa aktiivista ja tavoitteellista kuntoutusta ja hoitoa kuntoutuspotilaille. Toimintaa ohjaavat alueellisesti yhdessä kehitetyt ja kuvatut hoitoketjut. Tarvittaessa potilas lähetetään vaativan tason kuntoutukseen joko suoraan erikoissairaanhoidosta tai vuodeosastojakson jälkeen. Varhain aloitetulla kuntoutuksella tuetaan ja vahvistetaan jokaisen potilaan omatoimisuutta ja ehkäistään laitostumista. Vuodeosastoilla kartoitetaan fysioterapian, toimintaterapian ja puheterapian palvelutarvetta säännöllisissä kuntoutuspalavereissa, jotta jokaisen potilaan hoito on systemaattista ja tavoitteellista. Ennen kotiutusta tärkeitä toimintatapoja ovat moniammatilliset kotiutusja hoitosuunnitelmapalaverit, apuvälinearviot ja kotikäynnit. Arvio: Terveyskeskussairaalapalvelut ovat osittain yli palvelurakennesuositusten, katso taulukko sivulla 33. Laatu on hyvä. Palvelutarpeeseen vaikuttavat yleiset asenteet, vanha hoitokulttuuri ja medikalisaatio, eli auttavan toiminnan lääketieteellistäminen. 4.4 Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut Kuntoutuksen tulosyksikkö tuottaa Oivan alueen kuntalaisille tarveperusteisesti lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita. Yksikkö tuottaa psykologi, puheterapia, toimintaterapia ja fysioterapia palveluita polikliinisesti. Yksikön kuntoutuksen ammattilaisia työskentelee myös Oivan vuodeosastoilla ja asumispalveluissa sekä tarvittavat toimintaterapia- ja fysioterapiapalvelut tuotetaan asiakkaille kotiin. Asiakkaat ohjautuvat kuntoutuksen tulosyksikön palveluiden piiriin fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn laskiessa. Kuntoutuksen tarkoituksena on vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn ja päivittäiseen selviytymiseen. Kuntoutuksella pyritään ehkäisemään, korjaamaan tai tasapainottamaan ihmisen liikkumisen ja toimintakyvyn ongelmia sekä sosiaalisia että psyykkisiä häiriöitä sekä ylläpitämään ja parantamaan jäljellä olevaa toimintakykyä. Apuvälinepalvelut on tarkoitettu yli 16-vuotiaille Oivan asiakkaille, joilla on vaikeuksia liikkumisessa ja/tai toimintakyvyssä sairauden tai vamman takia. Apuvälinetarpeen arvioinnin lähtökohtana on asiakkaan toimintakyky, kokonaiselämän tilanne ja niistä nousevat yksilölliset tarpeet. Tavoitteena on asiakkaan omatoimisuuden tukeminen. Yksilölliset apuvälinearvioinnit ja – palvelut tapahtuvat ajanvarauksella polikliinisesti tai kotikäynteinä. Tarvittaessa kotikäynnin yhteydessä tehdään muutostyösuositukset. Apuvälinepalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Pienapuvälineet arvioidaan toimintaterapeutin toimesta ja liikkumisen apuvälineet fysioterapeutin toimesta. Apuvälinepalveluihin kuuluvat tarpeen arviointi, apuvälineen sovitus, apuvälineen luovutus käyttöön tai omaksi ja apuvälineen käytön opetus. Lisäisi palveluihin kuuluu seuranta ja apuvälinehuolto ja korjauspalvelut. 16 Arvio: Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut ovat laadukkaita, mutta eivät ole riittävällä tasolla. Palveluntarpeeseen vaikuttavat resurssien epätasainen jakautuminen vastaanottopalveluiden sekä koti- ja asumispalveluiden välillä. 4.5 Vammaispalvelut Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Osa palveluista ja tukitoimista on subjektiivisen oikeuden piirissä ja osa määrärahasidonnaisia. Myönnettäviä palveluja ovat mm. asunnon muutostyöt, kuljetuspalvelu, henkilökohtainen apu, päivätoiminta ja palveluasuminen. Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään siten, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan ja järjestettäessä otetaan huomioon henkilön yksilöllinen avun tarve. Vammaispalvelulaissa ei ole mitään ikätai tulo- ja varallisuusrajoja, vaan ratkaisevaa on henkilön vammaisuus suhteessa eri palveluihin. Ikääntymisestä johtuva toimintakyvyn aleneminen ei ole peruste vammaispalvelulain mukaisten palvelujen myöntämiselle. Arvio: Vammaispalvelut ovat riittävät ja laadukkaat. Palveluntarpeeseen vaikuttavat ikääntyvien määrän kasvu ja lainsäädäntö. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluja myönnetään pääsääntöisesti 65 -vuotta täyttäneille henkilöille, joilla on ikääntymisen ja sairauksien vuoksi pitkäaikaisia liikkumisvaikeuksia. Henkilön liikkumisvaikeudet johtuvat hänen toimintakykynsä alenemisesta, mutta hän ei ole liikkumisen suhteen vaikeavammainen. Kuljetuspalvelun tavoitteena on tukea henkilön omassa kodissa asumista. Kuljetuspalvelujen myöntämisessä käytetään tulo- ja varallisuusharkintaa ja myönnetään kunnan varaaman määrärahan puitteissa. Arvio: Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on riittävää ja laadukasta. Palveluntarpeeseen vaikuttavat ikääntyvien määrän kasvu ja lainsäädäntö. 4.6 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Mielenterveys- ja päihdevastaanottopalvelut Oivassa on suunnattu kaiken ikäiselle väestölle yhteistyössä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen palveluiden, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä erilaisten kolmannen sektorin palvelujen tuottajien kanssa. Psykiatriset sairaanhoitajat tukevat asiakkaan mielenterveyttä hoitosuhdetyöskentelyllä. Päihdeterapeutit toimivat päihdetyön asiantuntijoina arviointi-, selvittely-, neuvonta ja terapiatyössä sekä tekevät tarvittavat päihdekuntoutussuunnitelman mukaiset päätökset liittyen laitoskatkaisuun ja -kuntoutukseen. Arvio: Mielenterveys ja päihdepalvelut eivät ole riittävällä tasolla. Palveluntarpeeseen vaikuttavat ikä, asenteet ja oma vastuunotto. 17 4.7 Kotihoito Kotihoito tarkoittaa palvelukokonaisuutta, johon sisältyvät kotipalvelu, kotisairaanhoito sekä sosiaalihuoltoasetuksen mukaan kotipalveluina järjestettävät tukipalvelut. Kotihoidon tarkoituksena on turvata kotona asuminen mahdollisimman pitkään järjestämällä laadukkaita, oikea-aikaisia ja riittäviä kotiin annettavia palveluja kotona selviytymisen toteutumiseksi. Kotihoidon tavoitteena on neuvonnan, ohjauksen, hoidon toteutuksen sekä toimintakyvyn edistämisen ja tukemisen avulla turvata omassa kodissaan asuvien asiakkaiden tarvitsemat hoito, hoiva- ja huolenpitopalvelut. Kotihoidon palvelu käynnistyy palvelutarpeen arvioinnilla, joka arvioidaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa laaja-alaisesti niin, että arvioinnissa otetaan huomioon myös yksityiset palvelut, vapaaehtoistyö ja lähipiirin osallistumismahdollisuudet. Jokaiselle asiakkaalle suunnitellaan yksilöllinen ja tarkoituksenmukaisin järjestely hoidon ja hoivan toteuttamiseksi. Kotihoidon kriteerit täyttävälle asiakkaalle tarjotaan vaihtoehtoisesti Oivan tuottama kunnallinen kotihoidon palvelu tai säännöllisen kotihoidon palveluseteli. Säännöllistä kotihoitoa saavan asiakkaan kanssa laaditaan hoidon ja hoivan toteuttamiseksi yksilöllinen palvelu. Palveluja arvioidaan ja tarkistetaan säännöllisesti ja aina tarpeen vaatiessa. Kotihoidon käyntejä voidaan lisätä tai vähentää asiakkaan avuntarpeen ja toimintakyvyn mukaan. Säännöllisestä kotihoidosta peritään palvelun laadun ja määrän ja asiakkaan maksukyvyn mukaan määräytyvä kuukausimaksu. Peruspalvelukeskus Oivan teettämän palvelutarvekartoituksen mukaan Oiva-kuntien ikäihmiset ovat tyytyväisiä Oivan kotihoitopalveluihin, keskiarvo palveluille on 8,2. Kotihoitopalvelut Asikkala Hollola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki 8,6 7,8 8,0 8,0 9,3 Arvio: Kotihoito on osittain alle palvelurakennesuositusten, katso taulukko sivulla 33. Laatu on hyvä. Palveluntarpeeseen vaikuttavat ikääntyvien määrän kasvu, varallisuus ja mielikuva kotihoidon palveluista. 4.8 Kotihoidon tukipalvelut Kotihoidon tukipalveluja järjestetään pääsääntöisesti vain säännöllisen kotihoidon piirissä oleville asiakkaille. Kotihoidon tukipalveluihin kuuluu ateria-, kauppa-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluita (päivä-/palvelupäivätoiminta). Tukipalveluista peritään perusturvalautakunnan vahvistamat asiakasmaksut. Arvio: Kotihoidon tukipalvelut ovat osittain riittävät. Palvelutarpeeseen vaikuttaa yksipuolinen palvelutarjonta. 4.9 Omaishoito Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotiolossa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. 18 Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Tukea myönnetään kunnan talousarvion käyttösuunnitelmassa varattujen määrärahojen puitteissa ja perustuu kunnan harkintaan. Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välillä sopimus, jonka liitteenä on aina palvelusuunnitelma. Hoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon järjestämisestä vapaitten aikana. Vapaan ajalta perittävistä maksusta säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa. Omaishoitajan vapaapäivät voidaan järjestää myös palvelusetelin avulla. Omaishoidon palvelukokonaisuuteen voi sisältyä säännöllistä tai tilapäistä kotihoidon palveluja, jotka täydentävät omaishoitajan työtä. Näistä palveluista peritään kotihoidon maksukäytännön mukaista asiakasmaksua. Jos käytössä on runsaasti tai merkittävästi muita palveluja omaishoidontuen palkkiota maksetaan alemman maksuluokan mukaisesti. Arvio: Omaishoito on laadukasta, mutta osittain alle palvelurakennesuositusten, katso taulukko sivulla 33. Palveluntarpeeseen vaikuttavat kuntien taloudelliset resurssit sekä yleiset asenteet. 4.10 Vanhusten perhehoito Vanhusten perhehoidolla tarkoitetaan henkilölle annettavaa ympärivuorokautista hoitoa yksityiskodissa hänen oman kotinsa ulkopuolella. Perhehoitoa järjestetään, kun se on perusteltua hoidollisesta tai huollollisesta syystä. Perhehoidon tavoitteena on turvata hoidon kodinomaisuus. Perhehoitoa säätelevään lainsäädäntöön sisältyy säädökset perhehoitopaikan yleisistä laatuvaatimuksista, kuten perhehoitajan koulutusvaatimuksista sekä siellä hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä. Oivakunnissa toimii tällä hetkellä kolme perhehoitajaa. Arvio: Kyseessä on uusi palvelumuoto. Palveluntarpeeseen vaikuttaa palvelun heikko tunnettuus ja tuottajien vähäisyys. 4.11 Taloudellinen ohjaus ja tuki Kotona asuu yhä useampi ikäihminen joka ei kykene enää hoitamaan raha-asioitaan. Aluksi ongelmaan voidaan varautua laittamalla säännöllisiä laskuja suoramaksuun, mutta samalla pitää selvittää myös, että vanhuksen rahat riittävät. Sosiaaliturvan kartoitukselle on esimerkiksi silloin kun vanhukselle tarjotaan maksimaaliset kotiavun palvelut tai hän siirtyy vuokra-asuntoon tai palvelutaloon. Sosiaaliturvan kartoituksessa huomioidaan erilaiset maksukatot sekä tarkistetaan eläkkeensaajan hoitotuki oikealle tasolle. Sosiaaliturvan taso täytyy tarkistaa myös silloin, kun puoliso kuolee tai muuttaa palvelutaloon. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen perheensä toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla mahdollistetaan tuen saajan ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotukioikeutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota siihen, onko kaikki ensisijaiset etuudet haettu. Tämä tarkoittaa sitä, että ikäihmiselle tulee olla haettuna kaikki eläkkeet, joihin hän on oikeutettu. Tulee 19 myös selvittää, onko hänellä oikeus eläkkeensaajan asumistukeen tai hoitotukeen. Lisätietoa toimeentulotuesta saa oman kunnan sosiaalitoimistosta. Velkaongelmissa Oivan alueella asuva voi kääntyä Lahden kaupungin talous- ja velkaneuvonnan puoleen. Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteistä ja asiakkaalle maksutonta palvelua, jonka tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan tasapainoinen talous. Häntä autetaan velkatilanteen kartoittamisessa ja kerrotaan erilaisista tukipalveluista sekä velkojen järjestelymahdollisuuksista. Halutessaan ikäihminen voi hakeutua aikuissosiaalityön vastaanotolle neuvontaa ja ohjausta varten, Peruspalvelukeskus Oivan puhelinvaihe 03 880 200. Arvio: Taloudellinen ohjaus tuki on laadukasta ja osittain riittävällä tasolla. Palveluntarpeeseen vaikuttavat väestön ikääntyminen, muistisairaiden määrän kasvu ja päihdeongelmat. 5. Jos oma koti ei riitä Ikäihmisten kotona asumista pyritään tukemaan monella tavalla. Jos omassa kodissa asuminen ei ole mahdollista edes maksimaalisten kotiin tarjottavien palvelujen avulla, kyseeseen voi tulla palveluasuminen tai vanhainkodit. 5.1 Palveluasuminen Muu kodinomainen asuinpaikka voi olla esimerkiksi palveluasumisyksikkö. Asumispalveluihin voidaan hakeutua, kun kotona asuminen ja selviytyminen ei ole tarkoituksenmukaista maksimaalisten kotihoidon palveluiden ja/ tai omaishoidon turvin ja kun asukas tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa. Voimakas, asiakkaan arkeen vahingollisesti vaikuttava turvattomuus, voi myös olla perusteena palveluasumiseen hakeutumisessa. Peruspalvelukeskus Oivan alueen palveluasumisyksiköissä hoidetaan sekä muistisairaita että muutoin paljon apua ja tukea tarvitsevia ikäihmisiä. Peruslähtökohtana asumisessa on asukkaan omien voimavarojen ja itsenäisyyden tukeminen. Palveluasumisen henkilöstörakenteessa pyritään moniammatillisuuteen. Henkilökunta huolehtii asukkaiden hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti ja he ovat kaikissa yksiköissä läsnä ympärivuorokautisesti. Yksiköissä pyritään hoitamaan asukkaat loppuun saakka, jos sairaalahoidon tarvetta ei ole. Perusturvalautakunta on hyväksynyt asumispalvelujen kriteerit, joiden mukaan asukkaat sijoitetaan heidän toimintakykyään vastaavaan yksikköön paikan vapautuessa (SAS-työryhmä). Palveluasumisyksikössä henkilö saa oman vuokrasuhteisen asunnon, johon hän saa omaa toimintakykyään tukevat palvelut. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat hoito-, hoiva ja huolenpitopalvelut, ateriapalvelut sekä tukipalvelut (saunaja hygieniapalvelu, pyykkihuolto, päivätoiminta, turvapuhelin/hoitajakutsu). Arvio: Palveluasuminen on laadukasta ja riittävällä tasolla, katso taulukko sivulla 33. Palveluntarpeeseen vaikuttavat väestön ikääntyminen, lääketieteen ja -hoidon kehitys, asiakkaan varallisuus ja ihmisten asenteet. 20 5.2 Vanhainkodit Vanhainkotiin voidaan hakeutua, kun kotona asuminen ja selviytyminen ei ole tarkoituksenmukaista maksimaalisten kotihoidon palveluiden ja/ tai omaishoidon turvin. Vanhainkotihoito edellyttää runsasta avuntarvetta päivittäisissä toiminnoissa ja mahdollisesti kahden auttajan apua. Hoito pitkäaikaisessa laitoshoidossa tulee olla perusteltua iäkkään arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta eikä akuuttia sairaalahoidon tarvetta saa olla. Vanhainkodeissa hoidetaan asukkaita, joiden toimintakyky on selvästi heikentynyt. Siksi yksiköiden henkilöstörakenne on hoitopainotteinen. Henkilökunta koostuu pääsääntöisesti sairaanhoitajista, lähihoitajista, hoiva-avustajista ja laitoshuoltajista. Vanhainkodissa pyritään turvaamaan iäkkään laadukas ja turvallinen eläminen loppuun saakka. Perusturvalautakunta on hyväksynyt vanhainkotihoidon kriteerit. Vanhainkotipaikkaa hakeneet, kriteerien mukaiset hakijat sijoitetaan heidän toimintakykyään vastaavaan yksikköön paikkojen vapautuessa (SAStyöryhmä). Vanhainkodeissa asukkaat sijoittuvat joko yhden tai kahden hengen huoneisiin. Vanhainkodit ovat laitoshoitoa, jossa asukkaille annetaan heidän tarvitsemansa palvelut kokonaisvaltaisesti. Vanhainkotihoitoa tarjotaan peruspalvelukeskus Oivan alueella kahdessa kunnassa. Arvio: Vanhainkotiasuminen on laadukasta ja riittävällä tasolla, katso taulukko sivulla 33. Vanhainkotien merkitys vähenee tulevaisuudessa. 21 6. Virkeänä omassa kodissa mahdollisimman pitkään Peruspalvelukeskus Oivan tavoitteena on, että ikäihmiset asuvat virkeänä omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Tähän tavoitteeseen pyritään kehittämällä edellä kuvatuttuja ikääntyneelle väestölle suunnattuja palveluja. Lisäksi Peruspalvelukeskus Oiva määrittelee strategisia linjauksia siitä, millaisia tulevaisuuden vanhuspalvelut ovat. Kehittämisen painopistealueet määriteltiin laajapohjaisessa seminaarityöskentelyssä marraskuussa 2013. Tuloksena esiin nousseet painopisteet lähetettiin arvioitavaksi vanhus- ja vammaisneuvostoille kevään 2014 aikana. Neuvostoja pyydettiin muun muassa esittämään oman näkemyksen painopisteistä, arvioimaan tärkeysjärjestystä, kuvaaman haluttuja toimenpiteitä ja palveluita sekä asettamaan tavoitteitta painopisteille. Kaikki Oiva-kuntien vanhus- ja vammaisneuvostot osallistuivat työhön. Kehittämistyön painopisteet vanhus- ja vammaisneuvostojen arvottamassa tärkeysjärjestyksessä ovat: 1. 2. 3. 4. Asiakasohjaus Hyvinvointiteknologia Vapaaehtoistoiminta Laitospaikkojen vähentäminen Nämä painopisteet valitaan Oivan vanhuspalvelujen tulevaisuuden painopisteiksi. Suunnitelman toimeenpano kytkeytyy myös näiltä osin normaaleihin hallintokäytäntöihin, eli toimenpiteet, voimavarat ja vastuut käsitellään osana vuosittaisia talousarvioiden sekä talous- ja toimintasuunnitelmien valmistelua ja kuntakohtaisia palvelusopimusprosesseja. 6.1 Asiakasohjaus Vanhus ja vammaisneuvostojen arvioinnin mukaan tärkein kehittämiskohde on asiakasohjaus. Asiakasohjauksen tarkoituksena on turvata ikääntyneelle neuvonnan, ohjauksen, palvelujen suunnittelun ja koordinoinnin avulla tarkoituksen mukaiset toimintakykyä ylläpitävät ja edistävät palvelut. Oivaan on 1.8.2013 perustettu palveluohjauksen yksikkö. Asiakasohjausta kehitetään keskittämällä palvelutarpeen arviointi asiakasohjauksen yksikköön, jossa tehdään päätökset palveluiden myöntämisestä. Asiakasohjausta tarjotaan puhelimitse, kotikäynnein ja Oivan toimipisteissä. Asiakasohjausyksikön palveluihin sisältyy arkipäivisin toimiva neuvontapuhelin. Puhelinpalvelusta tiedotetaan riittävän laajasti ja palvelun jatkuva toiminta turvataan. Sähköisiä palveluja kuten sähköisiä hakemuslomakkeita ja sähköistä yhteydenpitoa ja neuvontaa ja ohjausta kehitetään. Sähköisten palvelujen kehittämisessä huomioidaan, että kaikki ikääntyneet asiakkaat eivät voi käyttää sähköisiä palveluja. Asiakasohjausyksikön toiminta sisältää myös erilaisten tiedotustilaisuuksien järjestämisen tai yhteistyökumppaneiden (esim. vanhusneuvostojen) tilaisuuksiin osallistumisen. 22 Ikääntyneiden palvelutarpeiden arviointi perustuu laaja-alaiseen ja kattavaan toimintakyvyn ja elämäntilanteen selvittämiseen. Tässä työssä käytetään asianmukaisia mittareita työvälineinä. Toimintakykyä arvioivan RAI-järjestelmän käyttö laajennetaan palvelutarpeen arviointiin. Vanhuspalvelulain mukaisesti ikääntyneelle henkilölle nimetään vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee palvelujen koordinointia. Vastuutyöntekijämallia kehitetään yhdessä Oivan muiden tulosalueiden kanssa. Asiakasohjausta kehitetään tiiviissä yhteistyössä palveluiden käyttäjien kanssa mm. ottamalla mukaan asiakkaat käytettävän materiaalin (esim. oppaiden ja www-sivujen) kehittämiseen ja keräämällä toiminnasta säännöllisesti palautetta. - Yhden luukun periaate Monikanavainen asiakasohjaus Laaja-alainen ja kattava palvelutarpeen arviointi Vastuutyöntekijä Asiakasohjauksen kehittäminen yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa 6.2 Hyvinvointiteknologia Vanhus- ja vammaisneuvostojen antaman palautteen mukaan toiseksi tärkein kehittämiskohde on hyvinvointiteknologia. Vanhus- ja vammaisneuvostot näkevät hyvinvointiteknologian tarkoittavan laajasti kaikkia sellaisia teknisiä ratkaisuja, jotka tukevat ikäihmisen itsenäistä selviämistä arjessa tai heidän kanssaan työskentelevien työtä, mukaan lukien kotien muutostyöt ja kotona asumisen mahdollistavat tekniset apuvälineet. Muutostyöt ja kodin tekniikka Ikäihmisten kotona selviytymisen kannalta kodin fyysinen ympäristö on tärkeää. Ikääntymisen tuomat muutokset fyysisessä toimintakyvyssä tulee ottaa huomioon, ja tarvittaessa kotiin tulee suorittaa muutostöitä joiden avulla ikääntyvä henkilö voi asua kotona pidempään. Tyypillisiä muutostöitä ovat esimerkiksi luiskat, kahvat ja oviaukkojen levennykset. Muutostöiden lisäksi kodeissa voidaan hyödyntää erilaisia teknisiä ratkaisuja, esimerkiksi painikkeella avautuvia ovia tai liiketunnistimella toimivia valoja. Turvallisuus Teknologisten ratkaisujen avulla voidaan lisätä kotona asumisen turvallisuutta. Turvarannekkeet ovat jo varsin laajasti käytössä, lisäksi voidaan hyödyntää muita turvallisuutta lisääviä tuotteita ja palveluita. Esimerkiksi kodin paloturvallisuuteen on useita ratkaisuja, kuten ajastimella toimivat liedet tai ylikuumenemissuojalla ja sammutinlaitteilla varustetut liesituulettimet. Lisäksi vanhusväestön kotona voidaan tehdä asumisturvallisuuskartoituksia, joilla selvitetään kodin riskitekijöitä ja vaaran paikkoja tai asukkaan tottumuksia, jotka lisäävät tapaturmien ja onnettomuuksien riskiä. 23 Tekniset apuvälineet ja ergonomiaratkaisut Kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä ja liikkumista helpottamaan suunniteltuja teknisiä apuvälineitä, huonekaluja ja turvallisuustuotteita hyödynnetään siten, että Oiva-alueen ikääntyneet ihmiset pärjäävät kotona paremmin. Terveydentilan seuranta ja omahoito Oman terveydentilan ja hoitotasapainon seurantaan on kehitetty useita teknisiä ratkaisuja, esimerkiksi verenpaineen ja tai verensokerin seurantaan liittyviä apuvälineitä tai aktiviteettirannekkeita. Myös terveydenhoitoon ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä verkkopalveluita, esimerkiksi Hyvis, on syytä ottaa käyttöön. Viestintä ja vuorovaikutus Onko olemassa vaara, että hyvinvointiteknologian käyttöönotto vähentää ikääntyneen ihmiskontakteja? Tämä näkökulma tulee ottaa huomioon ja pyrkiä hyödyntämään ratkaisuja, jotka lisäävät ihmiskontakteja ja inhimillistä vuorovaikutusta. Esimerkiksi OivaHoivat TV:n avulla ikääntyneet voivat olla kuvapuhelinyhteydessä hoitohenkilökuntaan, omaisiin tai vapaaehtoistoimijoihin. Lisäksi kuluttajakäyttöön suunnattuja palveluita, kuten esimerkiksi Skype tai Pieni Piiri, voi hyödyntää viestinnässä ja vuorovaikutuksessa. - Teknologian käyttöönotossa liikkeelle asiakkaan tarpeesta Ratkaisua kehitetään yhdessä asiakkaan kanssa Käyttöönoton tuki ja käyttäjäkoulutus järjestettävä huolellisesti Kustannuksia pyritään pienentämään Teknologian asiakkaalle tuottamaa arvoa pyritään lisäämään Huolellinen arviointi 6.3 Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoiminta on tärkeässä roolissa erityisesti yksinäisyyden ehkäisyssä, mikä on kasvava ongelma. Palvelutarvekartoituksen mukaan yksinäisyys lisääntyy iän myötä, yli 85 -vuotiaista vastaajista 29 % kokee itsensä yksinäiseksi. Vapaaehtoiset eivät tee hoitoa eivätkä hoivaa, vaan kyse on pikemminkin sosiaalisesta kanssakäymisestä. Vapaaehtoiset voivat ulkoilla ikäihmisten kanssa, tehdä heidän kanssa pieniä kodin askareita, saattaa asioinnissa ja auttaa kauppareissuilla, lukea lehtiä, pelata pelejä, askarrella, leipoa ja tehdä muita arkisia asioita ikäihmisen kanssa. Seurakunnat, vanhustyön keskusliitto, SPR ja lähimmäispalvelu kouluttavat vapaaehtoistoimintaan. 24 Suunnitelman ohjausryhmä linjasi työskentelyn alkuvaiheessa, että kehittämistyössä pitää ottaa huomioon yksinäisyyden ehkäiseminen ja yhteisöllisyyden edistäminen ja kolmannen sektorin mukanaolo mahdollisuuksien mukaan. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen vastaa näihin linjauksiin. - Ei vaadita erityistaitoja, tärkeintä on rinnalla oleminen Vapaaehtoinen voi määritellä, kuinka paljon on käytettävissä Edellyttää perehdyttämiskoulutuksen Edellyttää sopimuksen vapaaehtoistoiminnasta Vakuutusturvan tulee olla ajan tasalla 6.4 Laitospaikkojen vähentäminen Marraskuussa 2013 järjestetyssä työpajassa yhdeksi kehittämiskohteeksi nousi laitospaikkojen vähentäminen. Myös vanhuspalvelulain mukaan suunnittelussa tulee painottaa kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Oiva-alueen ikääntyneet asuvat mieluummin kotona kuin laitoksessa. Ikääntyneille suunnatussa kyselyssä vastaajat arvostivat erittäin paljon mahdollisuutta asua kotona mahdollisimman pitkään. Tämän lisäksi vastaajien mukaan palvelut ovat mahdollistaneet pidempään kotona asumisen. He myös arvostivat sitä, että kotona voi palveluiden johdosta asua toivomallaan tavalla. Kehittämistyön painopisteenä laitospaikkojen vähentäminen herätti eniten keskustelua vanhus- ja vammaisneuvostoissa. Vanhus- ja vammaisneuvostojen mielestä laitospaikkojen vähenemisen ei pitäisi olla ensisijainen tavoite, vaan seuraus onnistuneesta vanhuspalvelujen kehittämistyöstä. Laitospaikkojen vähentämiseen pyritään monen tyyppisellä kehittämistoiminnalla, esimerkiksi muut tämän suunnitelman painopisteet (asiakasohjaus, hyvinvointiteknologia ja vapaaehtoistoiminta), johtavat onnistuessaan laitospaikkojen tarpeen vähenemiseen. Lisäksi laitospaikkojen vähentämiseen pyritään ennaltaehkäisevän toiminnan lisäämisellä. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien sisältöä kehitetään, tuetaan omaishoitajia ja tiivistetään yhteistyötä kunnan eri hallintokuntien ja järjestöjen kanssa. Lisäksi käynnistetään seniorineuvola-toiminnan suunnittelu. Kotihoitoa kehitetään ja kattavuutta lisätään vastaamaan valtakunnallisia suosituksia ja pitkäaikaista laitoshoitoa korvataan tehostetulla palveluasumisella. - Kehitetään asiakasohjausta, hyvinvointiteknologiaa ja vapaaehtoistoiminta Lisätään ennaltaehkäisevää toimintaa Kehitetään kotihoitoa Korvataan pitkäaikaista laitoshoitoa tehostetulla palveluasumisella 25 7. Ikääntymisvalmennus Strategisessa suunnittelussa on tärkeää tunnistaa keskeiset hyvinvoinnin osatekijät ja saada aikaan hyviä tuloksia näiden osatekijöiden suhteen. Vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman valmistelun aikana olemme tunnistaneet useita hyvinvoinnin osatekijöitä, joihin vaikuttamalla ikääntyvien kuntalaisten hyvinvointi paranee. Suunnitelman ohjaus- ja projektiryhmä esittävät ikääntymisvalmennusta, joka voi koostua esimerkiksi seuraavista osatekijöistä: - Hyvät sosiaaliset suhteet - Liikunnallinen elämäntapa - Terveellinen ravitsemus - Harrastus-, yhdistys- tai seurakuntatoimintaan osallistuminen - Tietoteknisten valmiuksien kehittäminen - Oman asumisen suunnittelu - Hoitotahdon ilmaisu ja edunvalvonta Ikääntyvän kuntalaisen oma vastuu korostuu ikääntymiseen varautumisessa. Suurin osa asioista on sen tyyppisiä, että Peruspalvelukeskus Oiva voi ottaa kuntalaisen puolesta vastuuta vain rajatusti. Tästä syystä ikääntyvän kuntalaisen, kolmannen sektorin, järjestöjen ja seurakuntien on oltava aktiivisesti mukana hyvän ikääntymisen suunnittelemisessa ja ikääntymiseen varautumisessa. 26 8. Viestintä, arviointi ja seuranta Viestinnän tavoitteena on saada suunnitelma laajasti kuntalaisten, ikäihmisten ja heidän parissa toimivien tahojen tietoon. Suunnitelman onnistunut toimeenpano edellyttää sitä, että saadaan eri tahot osallistumaan suunnitelman käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen. Keskeisenä viestintävälineenä ovat joukkotiedotusvälineet, erityisesti paikallislehdet, internet, intranet ja extranet sekä sähköposti, sidosryhmien oma viestintä (esim seurakunnat, järjestöt jne) sekä viestintä asiakastyössä ja muissa tapahtumissa. Suunnitelman toimeenpanovaiheessa määritellään tarkemmin viestinnän kohderyhmät ja sidosryhmät, pääviestit ryhmittäin, keinot ja kanavat sekä vastuut ja aikataulutus. Vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman arviointi ja seuranta hoidetaan tilinpäätösraportoinnin yhteydessä osana muuta johtamisjärjestelmän mukaista raportointia. Raportti tulee olemaan osa terveydenhuoltolain mukaista hyvinvointiraportointia. Asiakaspalautteet raportoidaan tilinpäätösraportoinnin yhteydessä. Lisäksi suunnitelman ohjausryhmä kokoontuu jatkossa kerran vuodessa tarkastelemaan suunnitelman toteutumista. Suunnitelman ja vanhuspalvelulain mukaisten velvoitteiden toteutuminen raportoidaan vuosittain alueen vanhusneuvostojen yhteisellä foorumilla. Mittarit: - Kuntalaiskyselyt Asiakastyytyväisyyskyselyt Odotusajat Palvelutarveindikaattorit (väestörakenne, puutteellisesti asuvat, yksin asuvat, tulotaso) Palvelurakenneindikaattorit (kotona asuvat, säännöllistä kotihoitoa saavat, omaishoidon tukea saavat, tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa asuvat) Henkilöstömäärä- ja rakenne Talousindikaattorit/kustannukset 27 LIITTEET Oiva-kuntien ikääntyvä väestö Alueen ikärakenne Väestön ikärakenteella on merkittävä vaikutus kuntien kokonaiskehitykseen. Oiva-kuntien väestö ikääntyy ja samanaikaisesti syntyneiden määrä vähenee. Suurin ikäluokka ovat 60-64 -vuotiaat, jotka ovat saavuttamassa eläkeiän. Oiva-kuntien väestörakenne - miehet/naiset yli 100 95-99 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 -2000 -1500 -1000 -500 0 500 1000 1500 2000 Väestön ikääntymisestä johtuvat hoito- ja hoivamenojen kasvupaine riippuu jossain määrin siitä, kuinka hyväkuntoisia tulevaisuuden vanhukset ovat. Tästä syystä on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota ikääntyvän väestön hyvinvointiin. Tästä huolimatta Oiva-kuntien on syytä varautua siihen, että hoivamenot kasvavat väestön ikääntyessä. 28 Huoltosuhteen muutokset Väestöennusteen mukaan läntisen perusturvapiirin kuntien väestö vanhenee. Suuntaus on sama kuin koko maassa, työikäisten määrä vähenee ja vanhuuseläkeikäisten määrä lisääntyy. Tämä tarkoittaa sitä, että huoltosuhde heikkenee. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhuseläkeläisten lukumäärää suhteessa työikäiseen väestöön. Väestöllisessä huoltosuhteessa lapsiin luetaan 0-14 -vuotiaat ja eläkeläisiin 65 vuotta täyttäneet. Läntisen perusturvapiirin kuntien (Oiva kunnat) väestöllinen huoltosuhde on vuoden 2013 lopussa 0,65. Tämä tarkoittaa sitä, että sataa työikäistä kohden on 65 lasta tai vanhuseläkeikäistä kuntalaista. Huoltosuhde kuitenkin heikkenee tulevaisuudessa, ennusteen mukaan kymmenen vuoden kuluttua (2023) sataa työikäistä kohden on 81 huollettavaa. Tilanne on huonoin Padasjoella, jossa ennusteen mukaan vanhusten määrä ylittää työikäisten määrän vuonna 2027. Seuraava kaavio kuvaa läntisen perusturvapiirin kuntien huoltosuhde-ennustetta vuoteen 2040 saakka (Tilastokeskuksen väestöennuste). Demografinen huoltosuhde 2011 - 2040 1,60 1,40 1,20 Asikkala 1,00 Hollola Hämeenkoski 0,80 Kärkölä 0,60 Padasjoki OIVA 0,40 0,20 0,00 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 Ennusteen mukainen väestörakenteen muutos tulee lisäämään palveluntarvetta merkittävästi. Tämä tulee ottaa suunnitelmassa huomioon. Ikääntyminen voimavarana Ikääntyminen voimavarana liittyy läheisesti kolmannen iän ja tuottavan vanhenemisen käsitteisiin. Käsitteenä kolmas ikä tarkoittaa työiän ja vanhuuden välissä olevaa jaksoa, jolloin ei olla enää työssä mutta muuten aktiivisia. Kolmas ikä käsitteenä tuo esille ikääntyneiden mahdollisuuden olla hyödyksi yhteiskunnassa. Kysymykseksi on noussut, miten tämä ikääntyneiden potentiaali ja yhteiskunnallinen panos 29 määritetään ja miten niitä mitataan. On syntynyt käsite tuottava vanheneminen (productive aging), joka liittyy oleellisesti kolmannen iän sisältöön. Tuottavalla vanhenemisella ymmärretään ikääntyvien henkilöiden erilaisia aktiviteetteja, joilla he tuottavat (palkkatyönä tai ei- palkkatyönä) hyödykkeitä ja palveluja kuten kotityö, lastenhoito, vapaaehtoistyö sekä perheiden ja ystävien auttaminen (omaishoito). Myös koulutuksen ja taitojen hankkiminen näiden tehtävien suorittamiseksi luetaan tuottavaan vanhenemiseen. Tuottavan vanhenemisen käsite laajentaa työn käsitettä palkkatyöstä palkattomaan työhön. Tuottavan ikääntymiseen näkökulma tuo esille useita perinteistä vanhenemiskäsitystä kyseenalaistavia näkökulmia. Se korostaa toimintakykyä, koska ikääntyneitten ihmisten toimintakyvyn lisääntyminen luo edellytykset tuottavalle toiminalle. Toisaalta halutaan kiinnittää huomiota siihen, ettei yhteiskunnassa ole riittävästi tuottavia rooleja ikääntyneille kansalaisille. Lisäksi tavoitteena on kehittää positiivisempi käsite näkemykselle ikääntymisestä on riippuvuuden aikana ja laajentaa vanhuskäsitystä kapeasta biologisesta näkemyksestä. Tarkoituksena on murtaa myös ikäsyrjintää (ageismi). Lähde: Koskinen, Simo (2004) Teoksessa Ikääntyminen voimavarana - Tulevaisuusselonteon liiteraportti 5. Valtioneuvoston kanslia. Ikääntymisen vaikutus talouteen Kuntatalouden näkökulmasta korkea huoltosuhde on yleensä huono asia, koska silloin kunnassa asuu paljon eläkeläisiä työikäistä väestöä kohti. Eläkeläiset maksavat kuitenkin eläkkeestä veroa ja käyttävät tuloistaan muuta väestöä suuremman osan päivittäiseen kulutukseen, esimerkiksi elintarvikkeisiin, asumiseen ja paikallisten palveluiden hankintaan. Näiden tuotannosta ja jakelusta syntyy veronalaista tuloa eläkeläisen kotikuntaan. Hyväkuntoinen ja vireä ikäihminen, joka käyttää niukasti kunnan kustantamia palveluita tuo kuntaan verotuloja ja valtionosuuksia. Ikäihmisten kulutuksen tuottama kysyntä voi jopa vahvistaa veropohjaa luomalla kysyntää erilaisille hoiva- ja hyvinvointipalveluille sekä lisäämällä paikallista kulutusta. Kunnan kustannukset palvelujen tuottajana nousevat palvelukysynnän kasvaessa. Kun kuntalainen ikääntyy vanhukseksi, hän tarvitsee enemmän kunnallisia terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja. Seuraava kaavio kuvaa kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten ikäjakaumaa (lähde, STM/Alila 31.3.2014)2. 2 Kustannukset ovat kuntasektorin käyttökustannuksia kuntien talous- ja toimintatilastosta noudettuina. Jakauma perustuu STM:n sosiaalimenomalliin kerättyyn aineistoon. Tiedot eivät ole virallisia tilastotietoja, vaan eri lähteistä yhdistelty arvio kustannusten ikäjakaumasta. Kaikkein vanhimpien ikäluokkien kohdalla data ei ole kovin luotettavaa ja sisältää satunnaisvaihtelua. 30 Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset 140 000 120 000 100 000 80 000 Miehet 60 000 Naiset 40 000 20 000 1 5 9 13 17 21 25 29 33 37 41 45 49 53 57 61 65 69 73 77 81 85 89 93 97 101 0 Ikä Kuntatalouden näkökulmasta valitettavaa on, että usein vanhukset kuluttavat kunnan kustantamia palveluita huomattavasti enemmän kuin tuottavat verotuloina ja valtionosuuksina. Oiva -kuntien talouden näkökulmasta olisi tärkeää, että ikäihmiset olisivat mahdollisimman hyvinvoivia ja terveitä ja pärjäisivät mahdollisimman pitkään ilman kunnallisia palveluja. Valtakunnallinen ohjaus Valvira eli sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ohjaa aluehallintovirastoja ja kuntia toimialansa lainsäädännön toimeenpanossa ja valvoo lainsäädännön toteuttamista. Valtakunnallisen ohjauksen tavoitteena on varmistaa - vanhustenhuollon asiakkaan oikeusturvaa - vanhuspalvelujen asianmukaisuus ja laatu - tasapuolinen ja itsemääräämisoikeutta kunnioittava kohtelu Valvira ohjaa aluehallintovirastoja yhdenmukaistaakseen lupahallinnon ja valvonnan periaatteita, menettelytapoja ja ratkaisukäytäntöjä. Tavoitteena on varmistaa, että vanhukset saavat sellaista palvelua, jota lainsäädäntö ja suositukset edellyttävät. Vanhuspalvelulaki täsmentää ikääntyneiden oikeuksia saada palveluja ja kuntien velvollisuuksia palvelujen järjestämisessä. Vanhuspalvelulaissa säädetään - iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaamisen periaatteista - palvelutarpeiden selvittämisestä ja palvelukokonaisuuden suunnittelusta - ikääntyneiden osallistumisesta palveluitaan koskevaan päätöksentekoon 31 - pitkäaikaisen hoidon toteuttamisen periaatteista sosiaalipalveluiden järjestämisen aikarajoista Ohjekirjeellään 8/2013 Valvira kiinnitti huomioita erityisesti odotusaikojen seuraamiseen ja julkaisemiseen ja ikääntyneen osallisuuden vahvistamiseen. Kunnan tulee seurata, missä ajassa iäkäs henkilö saa tarvitsemansa sosiaalipalvelut. Tiedot odotusajoista tulee julkaista puolivuosittain niin, että iäkkäällä henkilöllä on todellinen mahdollisuus tiedonsaantiin. Ikääntyneiden osallisuuden vahvistamisen keinoja ovat vanhusneuvostojen toiminta ja yksilötasolla mahdollisuus osallistua oman palvelun ja hoidon suunnitteluun. Vanhusneuvostoille on luotava riittävät toimintaedellytykset kunnassa. Vanhuspalvelulain16 §:n mukaan iäkkäälle henkilölle on laadittava palvelusuunnitelma ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun iäkkään henkilön palvelutarve on selvitetty. Palveluvaihtoehdoista on neuvoteltava iäkkään henkilön ja/tai hänen edustajansa kanssa, ja iäkkään henkilön oma näkemys on kirjattava palvelusuunnitelmaan. Sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten palveluja koskeva laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi tukee vanhuspalvelulain toimeenpanoa. Suosituksen tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista ja se on tarkoitettu iäkkäiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin tueksi. Laatusuosituksen keskeisenä sisältönä on - osallisuus ja toimijuus - asuminen ja elinympäristö toimintakyvyn tukijana - mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen - oikea palvelu oikeaan aikaan - palvelujen tarkoituksenmukainen rakenne - riittävä osaava henkilöstö - ikääntyneen toimintakykyä ja osallisuutta tukeva johtaminen Aluehallintovirastot valvovat sekä julkista että yksityistä vanhustenhuoltoa omilla alueillaan. AVIt tekevät tarkastuskäyntejä vanhustenhuollon toimintayksiköihin ja käsittelevät vanhustenhuoltoa koskevat kantelut. Keskeisiä valvonnan työkaluja ovat - sosiaalihuollon valvonnan periaatteet ja toteutus: vanhusten ympärivuorokautinen hoiva ja palvelut (2008) - vanhusten ympärivuorokautisen palvelun toimeenpano-ohjelma vuodelle 2010 - kotiin annettavat palvelut ja hoito, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012-2014 - Ohjaus-/valvonta-/tarkastuskäynnin kertomus (lomake) Lähteet www.valvira.fi, Valviran ohje 8/2013 kuntien varautuminen vanhuspalvelulain toimeenpanoon, Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM:n julkaisuja 2013:13) 32 Taulukko 1 Palvelurakennesuositukset ja niiden toteuma Oiva-kunnissa Yli 75-vuotiaat palveluiden piirissä Oiva-kunnissa Poikkileikkaus 6/2014 Asikkala lkm % Säännöllinen kotihoito* 101 10 Omaishoidon tuki 48 5 Tehostettu palveluasuminen 75 7,4 Tuettu palveluasuminen 11 1 Laitoshoito 15 1,5 Suositukset Säännöllinen kotihoito Omaishoidon tuki Tehostettu palveluasuminen Laitoshoito Hollola lkm 122 48 % 8 3 Hämeenkoski lkm % 25 10 8 3 Kärkölä lkm % 37 9 16 4 Padasjoki lkm % 41 8 13 3 Yht. lkm 326 133 % 9 4 290 11 91 7,3 0,3 2,3 107 6,2 23 8,4 31 7,2 54 10,5 36 2,1 10 3,7 14 3,3 16 3 13-14% 6-7% 6-7% 2-3% (=vanhainkoti, vuodeosasto) * Säännölliset kotihoitokäynnit 1xvko tai useammin 33 Palvelujen riittävyys, laatu ja palveluntarpeeseen vaikuttavat tekijät Taulukkoon on arvioitu palvelujen riittävyyttä, laatua ja palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Laatu on arvioitu +, ++ ja +++ -asteikolla. Taulukko 2 Palvelujen riittävyys, laatu ja palveluntarpeeseen vaikuttavat tekijät Palvelu riittävyys laatu palveluntarpeeseen vaikuttavat tekijät Terveyden edistämisen palvelut Riittävä, lähipalveluna koko Oivan alueella +++ väestön ikääntyminen, asiakkaiden oma vastuunotto, epidemiat/pandemiat Omahoitopisteet Kaikilla terveysasemilta, pois lukien Vesikansa ++ sähköiset palvelut, omavastuun lisääntyminen Liikkumisläheteliikuntaneuvonta Seulonnat joka kunnassa ++ lakisääteinen +++ oma vastuunotto, motivoinnin onnistuminen motivointi, oman vastuun ottaminen Ikäihmisten palveluneuvonta ja palveluohjaus palvelua perustetaan ++ toimintaympäristö, väestön ikääntyminen, oman vastuun ottaminen ja terveyden ylläpitäminen Hyvinvointia edistävät kotikäynnit kattava, mutta vapaaehtoinen ++ motivaatio Muistihoitajan vastaanotto ei ole riittävä Vastaanottopalvelut riittävä ++ Terveyskeskussairaala osittain yli suositusten ++ Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinepalvelut Vammaispalvelut ei ole riittävä ++ riittävä ++ resurssien epätasainen jakautuminen vastaanottopalveluiden sekä koti- ja asumispalveluiden välillä, medikalisaatio yleiset asenteet, vanha hoitokulttuuri, medikalisaatio resurssien epätasainen jakautuminen vastaanottopalveluiden sekä koti- ja asumispalveluiden välillä ikääntyvien määrän kasvu, lainsäädäntö Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Mielenterveys- ja päihdepalvelut riittävä ++ ikääntyvien määrän kasvu, lainsäädäntö Kotihoito osittain alle suositusten Kotihoidon tukipalvelut osittain riittävä ikäihmisten määrän kasvu ei ole riittävä ikä, asenteet, asiakkaiden oma vastuunotto ++ ikääntyvien määrän kasvu, varallisuus, mielikuva kotihoidon palveluista yksipuolinen palveluntarjonta 34 Omaishoito osittain alle suositusten ++ kuntien taloudelliset resurssit, yleiset asenteet palvelun tunnettuus, tuottajien vähäisyys Vanhusten perhehoito uusi palvelumuoto Taloudellinen ohjaus ja tuki Palveluasuminen osittain riittävä ++ riittävä ++ riittävä ++ väestön ikääntyminen, muistisairaiden määrän kasvu, päihdeongelmat väestön ikääntyminen, lääketieteen ja hoidon kehitys, asiakkaan varallisuus, ihmisten asenteet merkitys vähenee tulevaisuudessa Vanhainkodit 35 Jäsenet ja kokoukset Ohjausryhmä Mira Tiirikainen, perusturvalautakunta Hollola, ohjausryhmän puheenjohtaja Aino Eerola, peruspalvelujohtaja Peruspalvelukeskus Oiva Tuula Helminen, vanhus- ja vammaisneuvosto Rauno Hännikäinen, perusturvalautakunta Padasjoki Jyrki Joensuu, perusturvalautakunta Hämeenkoski Heikki Mantere, Sotiemme veteraanien neuvottelukunta Tarja Rautsiala, koti- ja asumispalvelujen johtaja Peruspalvelukeskus Oiva Mika Vartiainen, perusturvalautakunta Asikkala Marja-Liisa Ylitalo, perusturvalautakunta Kärkölä Markku Lehikoinen, hyvinvointisuunnittelija Peruspalvelukeskus Oiva, sihteeri Projektiryhmä Aino Eerola, peruspalvelujohtaja, puheenjohtaja Marjatta Aho, vanhus- ja vammaisneuvoston jäsen Johanna Honkanen, koti- ja asumispalveluiden päällikkö Merja-Liisa Kaaronen, palveluohjauksen päällikkö Leena Kunttunen, vammaispalvelupäällikkö Heli Lehtovaara, hyvinvointipäällikkö Pirkko Peltomaa, koti- ja asumispalveluiden päällikkö Tarja Rautsiala, koti- ja asumispalvelujen johtaja Tuula-Anneli Siren, sairaalapalvelujen päällikkö Mikko Timonen, johtava ylilääkäri Anne Valonen, vs. mielenterveys- ja päihdetyön päällikkö Markku Lehikoinen, hyvinvointisuunnittelija, sihteeri Strategiaseminaarin 26.11.2013 osallistujat Marjatta Aho, Vanhus- ja vammaisneuvosto Katriina Haapakangas, Vanhus- ja vammaisneuvosto Pirkko Haapakka, Kärkölän evl. seurakunta Armas Hacklin, Vanhus- ja vammaisneuvosto Aila Heinäjoki, Eläkeliiton Päijät-Hämeen piiri Tuula Helminen, Vanhus- ja vammaisneuvosto Kristiina Hämäläinen, Hollolan kunta, perusturvalautakunta Rauno Hännikäinen, Padasjoen kunta, perusturvalautakunta Eila Iso-Kuortti, Eläkeliiton Hollolan yhdistys Heikki Jaakkola, Padasjoen kunta Jyrki Joensuu, Hämeenkosken kunta, perusturvalautakunta Eila Kamppinen, Hämeenkosken kp. Seurakunta Auli Katajisto, Kärkölän invalidit Ry 36 Pirkko Kaurén, Padasjoen evl. seurakunta Saara Kivistö, Asikkalan kunta, perusturvalautakunta Raili Koivula, Hollolan eläkkeensaajat ry Veikko Koivula, Hollolan sotaveteraanit ry Anssi Kojo, Kärkölän Kansalliset Seniorit ry Liisa Korpela, Kärkölän kunta, perusturvalautakunta Sirkku Laitinen, Hollolan evl. seurakunta Merja Launiainen, Salpakankaan eläkeläiset Pauli Lehtinen, Hollolan eläkkeensaajat ry Toini Louekoski-Huttunen, Hollolan kunta, perusturvalautakunta Jorma Mänttäri, Sotiemme veteraanien neuvottelukunta Pekka Niemi, Sotiemme veteraanien neuvottelukunta Tuomo Nieminen, Peruspalvelukeskus Oivan johtokunta Roger Nyqvist, Vanhus- ja vammaisneuvosto Päivi Salojärvi, Asikkalan evl. seurakunta Silja Savola, Sotiemme veteraanien neuvottelukunta Teuvo Suopelto, Asikkalan eläkkeensaajat ry Mira Tiirikainen, Hollolan kunta, perusturvalautakunta Kyösti Toivonen, Hollolan Kansalliset Senioirit ry Olavi Vainio, Sotiemme veteraanien neuvottelukunta Anja Vitie, Kärkölän kunta Marja-Liisa Ylitalo, Kärkölän kunta, perusturvalautakunta Aino Eerola, Peruspalvelukeskus Oiva Johanna Honkanen, Peruspalvelukeskus Oiva Leena Kunttunen, Peruspalvelukeskus Oiva, Markku Lehikoinen Hollolan kunta, tilaajakeskus Heli Lehtovaara, Peruspalvelukeskus Oiva Pirkko Peltomaa, Peruspalvelukeskus Oiva Tarja Rautsiala, Peruspalvelukeskus Oiva Tuula-Anneli Sirén, Peruspalvelukeskus Oiva Mikko Timonen, Peruspalvelukeskus Oiva Anne Valonen, Peruspalvelukeskus Oiva Asikkalan vanhus- ja vammaisneuvosto Heikki Vilja, Eläkeliitto Asikkala, puheenjohtaja Armas Hacklin, Asikkalan Eläkkeensaajat ry Anna-Liisa Helenius, Asikkalan Kansalliset Seniorit ry Aila Kekkonen Peruspalvelukeskus Oiva Sirkka Kesäniemi, Päijät-Hämeen Näkövammaiset ry Pirkko Kotiniitty, Päijät-Hämeen Ms-yhdistys Sari Luhtala, Peruspalvelukeskus Oiva 37 Tauno Niemelä Neuvonantaja, SPR Pentti Reuhkala, Etelä-Päijänteen Invalidit ry, vpj Päivi Salojärvi, Asikkalan Seurakunta Esko Takala, Asikkalan sotaveteraanit ry Veera Varjola, Asikkalan kunnanhallitus Immo Virtanen, Asikkalan kunnanhallitus Pirkko Lohtari Asikkalan kunta, sihteeri Hollolan ja Hämeenkosken vanhus- ja vammaisneuvosto Katriina Haapakangas, Hollolan kunnan edustaja, puheenjohtaja Tuula Helminen, Hollolan Kansalliset Seniorit ry Eila Iso-Kuortti, Eläkeliiton Hollolan yhdistys ry Eila Kamppinen, Hämeenkosken kappeliseurakunta Pertti Kinnunen, Päijät-Hämeen Näkövammaiset Tuula Manninen, Hollolan Eläkkeensaajat ry Pekka Mustjoki, Eläkeliiton Hämeenkosken yhdistys Kaarina Mäkinen, Hämeenkosken kunnan edustaja Matti Ruokolainen, P-H Parkisson yhdistys / Invakeskus Pasi Rytkönen, Salpakankaan Eläkeläiset ry Maija-Liisa Sirén Hämeenkosken eläkkeensaajat, vpj Virve Valkeavuori, Hollolan seurakunta Päivi Tarsia, Peruspalvelukeskus Oiva, sihteeri Kärkölän vanhus- ja vammaisneuvosto lkka Kari, puheenjohtaja Marjatta Aho, vpj Jari Eronen Maire Luostarinen Raimo Mattila Pekka Saarinen Katja-Margit Takatalo Merja Jaatinen, sihteeri Padasjoen vanhusneuvosto Touko Kaunisto, Eläkeliitto, puheenjohtaja Aila Heinäjoki, kunnanhallituksen edustaja Eeva-Riitta Kusmin, Eläkeliitto Marjut Korelin, Padasjoen Eläkkeensaajat ry, vpj Helmi Jokinen, Padasjoen Eläkkeensaajat ry 38 Rauno Nieminen, Padasjoen Sotaveteraanit ry Pekka Valtonen, Padasjoen Sotaveteraanit ry Kirsi Pykälistö, SPR Raija Pykälistö, SPR Tapio Mattila, SRK Erja Heikkinen, Padasjoen kunta, siht. Sotiemme veteraanien neuvottelukunta, kokous 13.5.2014 Heikki Mantere, Hollolan kunta, puheenjohtaja Hannu Heikkilä, Hämeenkosken kunta Matti Järvelä, Kärkölän Sotaveteraanit ry Sulo Leivo, Lahden Rintamaveteraanit ry Pekka Niemi, Asikkalan Sotaveteraanit ry Kari Lyyrylä, Asikkalan kunta Veijo Pastila, Padasjoen Sotaveteraanit Silja Savola, Padasjoen kunta Petri Ollila, Kärkölän kunta Veikko Koivula, Hollolan Sotaveteraanit ry Jorma Mänttäri, Kosken Sotaveteraanit ry Seija Haapanen, Peruspalvelukeskus Oiva Janne Nikkinen, Peruspalvelukeskus Oiva Markku Lehikoinen, Peruspalvelukeskus Oiva, sihteeri ajankohta tapahtuma keskeinen sisältö 19.3.2013 perusturvalautakunta 17.4.2013 Oivan johtokunta - tehtäväksianto - ohjausryhmän nimeäminen - projektiryhmän nimeäminen 5.6.2013 ohjausryhmä 28.8.2013 projektiryhmä 23.9.2013 projektiryhmä 8.10.2013 ohjausryhmä 17.10.2013 projektiryhmä 26.11.2014 strategiaseminaari - työnjako - aikataulu - ohjeistus - aikataulu - sisältö - projektiryhmän kokoonpanon täydentäminen - suunnitelman rakenne, sisältö ja vastuut - suunnitelman rakenne - seminaarin teemat ja osallistujat - suunnitelman rakenteen työstäminen - seminaarin ohjelma ja työskentelytavat - palvelutarvekartoitustarjouksen esittely - hyvät käytännöt - arvot - tulevaisuuden visio vanhuspalveluista - vanhuspalvelujen kehittämisen painopisteet 39 9.1.2014 projektiryhmä 7.3.2014 projektiryhmä 18.3.2014 ohjausryhmä ja projektiryhmä 1.4.2014 Kärkölän vanhus- ja vammaisneuvosto Hollolan ja Hämeenkosken vanhusja vammaisneuvosto projektiryhmä 1.4.2014 15.4.2014 - strategiaseminaarin tulokset - palvelutarvekartoituksen sisältö ja tiedotus - suunnitelman luonnos - palvelukartoituksen alustavat tulokset - suunnitelman luonnos - projektiryhmän ja johtoryhmän kokouksen sisältö - suunnitelman luonnos - arvot ja visio - kehittämisen painopisteet - palvelukysyntä ja henkilöstöntarve - vanhusneuvostojen osallistuminen - viestintä - tutustuminen suunnitelmaan ja kehittämisen painopisteisiin - tutustuminen suunnitelmaan ja kehittämisen painopisteisiin - ohjausryhmän ja projektiryhmän kokouksen tulokset - palvelutarvekartoituksen tulokset - tutustuminen suunnitelmaan ja kehittämisen painopisteisiin 23.4.2014 Asikkalan vanhus-, vammais- ja veteraanineuvosto 29.4.2014 Kärkölän vanhus- ja vammaisneuvosto - kannanotto suunnitelmaan 7.5.2014 tiedotustilaisuus - palvelutarvekartoituksen tulokset 7.5.2014 ohjausryhmä 13.5.2014 Sotiemme veteraanien neuvottelukunta - suunnitelman luonnos - kehittämistarpeet ja –toimenpiteet - Sotiemme veteraanien neuvottelukunnan tiedottaminen suunnitelmasta ja painopisteistä - aikataulun tarkistaminen - tutustuminen suunnitelmaan ja kehittämisen painopisteisiin 19.5.2014 Hollolan ja Hämeenkosken vanhusja vammaisneuvosto Padasjoen vanhusneuvosto 22.5.2014 4.6.2014 - kannanotto suunnitelmaan - tutustuminen suunnitelmaan ja kehittämisen painopisteisiin - kannanotto suunnitelmaan 9.6.2014 Asikkalan vanhus-, vammais- ja veteraanineuvosto Padasjoen vanhusneuvosto 10.6.2014 projektiryhmä - vanhusneuvostojen kannanottojen käsittely - suunnitelman loppuunsaattaminen 20.8.2014 projektiryhmä - suunnitelman loppuunsaattaminen 26.8.2014 ohjausryhmä ja projektiryhmä - suunnitelman hyväksyminen - kannanotto suunnitelmaan 40
© Copyright 2024