viikon uutisia
uutislista
Miia Korhonen
Kaupunginhallitus perusti
toimialajohtajien virat
n Jyväskylän kaupungin uusi johtamisjärjestelmä ja organisaatio tulevat voimaan huhtikuussa. Kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamista on ohjannut poliittinen linjaus siitä, että apulaiskaupunginjohtajamallista siirrytään toimialajohtajamalliin. Kokonaisuudistuksella tavoitellaan taloudellista ja toiminnallista tehokkuutta. Johtamista tiivistetään ja painopistettä siirretään lähemmäs esimiestyötä.
Samanaikaisesti johtamisjärjestelmän uudistamisen
kanssa on viety läpi hallinnon yhteistoimintamenettely, jossa on käyty laajasti läpi hallinnon tehtävät ja prosessit. Yhteistoimintamenettelyssä käsiteltyjen asioiden tulokset tarkentuvat kuluvan vuoden aikana.
Hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus valitsee toimialajohtajat, jotka ovat lautakuntien alaisia viranhaltijoita. Toimialajohtaja vastaa toimialansa johtamisesta, toiminnasta ja taloudesta lautakunnalle. Kaupunginhallitus päätti
toimialajohtajien virkojen perustamisesta maanantain kokouksessaan.
Valmistelun edetessä uuden organisaation aikataulua
on siirretty kuukaudella maaliskuun alusta huhtikuun alkuun. Tavoitteena on valita toimialajohtajat kaupunginhallituksessa 16.2.
Vehkalammen jalkapallohalli saatiin maanantaina viimein harjakorkeuteen. Kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluiden
vastuualuejohtaja Ari Karimäki summaa, että kaupungissa on jo yli kymmenen vuotta tiedetty, että Jyväskylä on pahasti
jäljessä jalkapallon harjoitteluolosuhteissa.
Jalkapallokupla
saatiin pystyyn
Riina Sydänmaanlakka
Vehkalammen kuplahalli saatiin pystyyn maanantai-iltana. Jyväskylän
kulttuuri- ja liikuntapalveluiden vastuualuejohtaja Ari
Karimäen mukaan jalkapalloilijoiden talviparatiisin pitäisi olla käyttökunnossa viikonloppuun mennessä, jos
kaikki menee hyvin.
❞
Tunnit
eivät edes riitä.
Sitä ennen pitää muun
muassa leikata oviaukot auki, laittaa opasteita, käydä läpi turvallisuusasioita ja tehdä
turvatarkastukset.
Yli miljoona euroa maksava urakka kustannetaan leasing-sopimuksella ja käyttömaksuilla. Mukana on neljä
ankkuriseuraa: JJK Juniorit,
Jyväskylän Pallokerho, Palokan Riento ja Jyväskylän Komeetat.
Halliprojektia on kritisoitu muun muassa siitä, että se
hyödyttää vain pientä harrastajajoukkoa eikä kupla sovi
kaupunkikuvaan.
Karimäki on toista mieltä.
– Jalkapallo on kaupungin
lasten ja nuorten keskuudessa isoin ja harrastetuin laji,
Karimäki sanoo.
Käyttäjiä
riittää kyllä
JJK Juniorit ry:n toiminnanjohtaja Timo Soininen toteaa,
että kyseessä on jalkapalloilun kannalta äärettömän tärkeä asia.
– Käyttäjiä riittää kyllä,
kaikki tunnithan on jo myyty. Ankkuriseurojen välinen
sopimus siitä, että käytämme
hallia vähintään 50 tuntia viikossa läpi talven, on ihan totta. Tunnit eivät edes riitä, Soininen sanoo.
Hänen mukaansa uusi kuplahalli luo erinomaiset
edellytykset jalkapallo-olosuhteiden kehittämiselle.
– Sinne tulee Keski-Suomen alueellinen valmennuskeskus, eli meille tulee Palloliiton ydintoimintoja.
Soininen laskeskelee, että hallia käyttää noin 2 000
Jyväskylän omaa junnua ja
muiden paikkakuntien pelaajat päälle.
– Näiden lisäksi on aikuis-
joukkueet, jotka pääsevät iltaisin pelaamaan, viikonloppuisin turnaukseen ja milloin
mitäkin.
Kaikki ei mennyt
ihan putkeen
Into hallista on näkynyt myös
talkootyönä. Timo Soinisen
mukaan urheiluseurojen vapaaehtoiset ovat tehneet hallin nostamiseksi toistatuhatta talkootuntia: kaikkea mahdollista pressujen levittämisestä lumenluontiin.
Hallin perustuksia alettiin tehdä lokakuussa, eikä
rakentaminen ole sujunut aivan ongelmitta.
Kaupungin edustajana
hankkeessa toimiva rakennuttajakonsultti Pasi Korhonen Inmeco Oy:sta kertoo, että ensimmäinen rakentamista hidastava yllätys tuli, kun
hallin lämmitysrunkoa jouduttiin siirtämään.
– Tarkoitus oli saada halli jo vuodenvaihteeseen mennessä kuntoon, mutta lämmityksen jakotukin siirtäminen
ja muutama muu pikkuasia
hidastivat hommaa, Korhonen kertoo.
Tekonurmen alla on läm-
mitysputkisto, jossa kiertää
kaukolämmöllä lämmitettävä liuos. Lämpötila pidetään
ulkoilman pakkaslukemista
riippuen kolmen ja kuuden
asteen välillä.
– Energiankulutus minimoidaan, mutta hallin toimivuuden kannalta pluslämpötila on parempi. Myös lumet
tulevat näin paremmin alas
katolta.
Kaiken piti olla jo kertaalleen kunnossa hallin pystyyn
puhaltamista varten, mutta
kävi ilmi, että päävaijerit olivat vääränmittaisia ja kokoamisessa oli käynyt virheitä.
– Ei muuta kun verkot rullalle ja korjaukseen. Kun
saimme verkot levälleen takaisin, alkoi tulla lunta, mikä aiheutti lisätyötä. Viikonloppuna emme uskaltaneet
alkaa nostohommiin sunnuntaiksi luvatun myräkän takia,
Korhonen kuvailee projektia.
Korhosen mukaan hallin
toimivuutta tarkkaillaan koko ajan. Myräkkäkelissä painetta nostetaan korkeammalle, jotta halli kestää paremmin puuskatuulta.
– Kaapelihalli pysyy paremmin kasassa myrskykelissä, Korhonen sanoo.
Pahoinpitelyiden määrä väheni viime vuonna
Riina Sydänmaanlakka
n Poliisin tilastojen mukaan
Jyväskylän yleisillä paikoilla tehtyjen pahoinpitelyrikosten määrä laski viime
vuonna kuutisen prosenttia.
Viime vuonna julkisilla paikoilla tehtyjä pahoinpitelyitä oli 431, 27 vähemmän kuin
vuonna 2013.
Kaiken kaikkiaan väkivaltarikoksia tilastoitiin Jyväskylässä viime vuonna 1 028
kappaletta, 29 vähemmän
kuin vuonna 2013.
Komisario Sami Salo Sisä-Suomen poliisilaitokselta toteaa, että vaikka suunta
on hyvä, väkivallan vähentyminen ei näy poliisille kovin
konkreettisesti.
– Totta kai se vähän helpottaa sekä hälytystehtävissä että tutkinnassa, Salo toteaa.
Salo arvio, että suurin osa
pahoinpitelyistä tulee poliisin
tietoon.
– Yleensä se, joka on saanut siipeensä, ilmoittaa poliisille, ja aika usein myös silminnäkijät soittavat hätäkes-
kukseen.
Salo on tehnyt työtään 18
vuotta ja summaa, että asetelma on pysynyt koko ajan
melko samana: useimmiten
tapellaan ravintoloiden sulkemisaikaan keskustassa,
baarien läheisyydessä.
– Ihmiset ovat ottaneet rähinäviinaa ja alkaa tappelu.
Ravintolassa tulee jotakin sanomista, ja sitä jatketaan kadulla. Julkisella paikalla saattaa olla enemmän satunnaisia kohtaamisia, Salo sanoo.
Törkeät pahoinpitelyt ovat
vähentyneet Jyväskylässä yli
20 prosenttia.
– Törkeä pahoinpitely vaatii aina jonkinlaisen tekovälineen. Puukon, kirveen tai
jonkin lyömäaseen. Tai että
tulee muuten vakavat vammat, Salo sanoo.
Koko Keski-Suomessa
tehtiin viime vuonna 1 901 väkivaltarikosta, 64 vähemmän
kuin vuonna 2013. Yleisillä
paikoilla tehtyjen väkivaltarikosten määrä laski KeskiSuomessa noin kahdeksan
prosenttia.
Lastenkulttuurille
lisää rahoitusta
n Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen myönsi avustuksia lastenkulttuurikeskuksille ympäri maata yhteensä
1 388 000 euroa, jossa on kasvua viime vuodesta 80 000 euroa.
Jyväskylän, Muuramen, Laukaan, Petäjäveden, Uuraisten, Toivakan, Hankasalmen, Keuruun ja Multian alueella
toimiva Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Kulttuuriaitta on
osa valtakunnallista Lastenkulttuurikeskusten verkostoa.
Kulttuuriaitta saa tänä vuonna valtionavustusta 110 000 euroa ja loput rahoituksesta tulee mukana olevilta kunnilta.
Viime vuonna lastenkulttuurikeskuksien toimintaan
osallistui 360 000 lasta. Lastenkulttuurikeskusten toiminnasta suuri osa tapahtuu osana lasten koulu- tai päivähoitopäivää.
R-kioskin ryöstäjästä
kaivataan havaintoja
n Jyväskylän Huhtakeskuksen R-kioski ryöstettiin maanantaina noin klo 18.30. Nevakatu 1:ssä sijaitsevan R-kioskiin tuli mies, joka oli suusanallisesti uhkaamalla saanut
kassasta pienehkön summan rahaa. Mies poistui tapahtumapaikalta polkupyörällä ostoskeskuksen sisäpihan suuntaan.
Poliisi pyytää tapahtumasta jotain tietäviä henkilöitä ottamaan yhteyden puhelinnumeroon 050-456 2770 tai sähköpostitse [email protected]
Nuoret aikuiset tyytyväisiä
J-Napin toimintaan
n Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksen (J-Nappi) kyselyn mukaan asiakkaat ovat tyytyväisiä J-Napissa
saamaansa palveluun. Kouluarvosanakseen J-Nappi sai toiminnastaan 8.96.
Vastaajat kokevat, että J-Napissa heidät ja heidän ongelmansa otetaan huomioon oikealla tavalla ja he saavat tarvitsemaansa tukea ja apua.
– Olemme vastanneet asiakkaiden palvelutarpeeseen ja
tehneet työtä sellaisella tavalla, jota asiakkaat arvostavat,
toteaa johtava sosiaalityöntekijä Päivi Junnilainen.
Yli 25 prosenttia vastanneista asiakkaista oli saanut ajan
J-Nappiin heti.
J-Nappi on Jyväskylän kaupungin aikuissosiaalityön
moniammatillinen palvelu. Se on tarkoitettu 18–29-vuotiaille jyväskyläläisille, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa
tai elämä on solmussa. Tällä hetkellä J-Napilla on 250 asiakasta.
Jari Kautto
– Tappelijat pitää erottaa toisistaan ja heille täytyy saada
jatkosäilytyspaikka. Kyllä se työllistää, komisario Sami Salo Sisä-Suomen poliisilaitokselta sanoo.