maaliskuu - Variston Tennis ry.
Variston Tennis ry:n (VarTe) jäsenlehti 1 /2012 Katjan syöttötreeneissä Matilda, Ella ja Julia Liikunnasta ja vähän kilpailemisesta Olemme järjestäneet useita kilpailuja Liikunnan harrastamisen merkitys yhteiskunnan tukipilarina on erittäin merkittävä. Ihmisten hyvinvointia edistävää tutki- vuosittain, musta tehdään monilla eri alueilla, kuten ravinnon, työn ja va- täydet kaaviot kertovat paa-ajan tai sairauksien suhteen. Lähes aina todetaan kuinka tärkeä osa hyvinvoinnista on liikunnalla. Lasten ja nuorten ter- pelaajien määveen kehityksen kannalta heidän tulisi liikkua nykyistä enem- rästä ja järjestelyt ovat män. saaneet paljon Voimme ylpeänä todeta, että olemme mukana tekemässä yhteiskunnan hyvinvointia edistämällä lasten ja nuorten liikkumi- kiitosta. Viime Pekka (kesk) treenaamassa Ari Mannisen ja aikoina sen mahdollisuuksia. Valmennustunneillamme on viikoittain Risto Hautamäen kanssa yli 200 eri-ikäistä ja tasoista pelaajaa hakemassa tuntumaa tennispalloon. Olemme saaneet vuonna 2006 Nuori Suomi –sinet- on kuitenkin kroonisena puutteena ollut kilpailujen järjestämisessä tarvittavan henkilökunnan puute. Voisitko sinä nuoren tiseuratunnustuksen. Sen perusteella toimintamme on kilpapelaajan vanhempana tai sarjatenniksen pelaaja tulla kervuosittain todettu järjestelmän laatuvaatimukset täyttäväksi. Edistämme liikunta- ja urheiluseuratoimintaa, jossa jokainen ran, pari vuodessa mukaan kilpailujen järjestämiseen? Sinulla lapsi ja nuori voi kokea onnistuvansa ja nauttii liikkumisesta. on hyvä kokemus kilpailutilanteista ja niihin liittyvistä tapahTenniksen aloittaminen on paras tehdä valmentajan johdolla. tumista. Seura järjestää tarvittavan koulutuksen. Sinun tarvitsee vain ilmoittautua Kari Siukoselle tai Antti Pelkoselle niin Näin oppii hyvän tekniikan ja voi ryhtyä kehittämään omia vahvuuksiaan eri pelitilanteita varten. Seurassamme on Tennis- asia hoituu eteenpäin. Kilpailemista tai oikeastaan häviämistä ei kuitenkaan pidä otliiton koulutusjärjestelmän läpikäyneet valmentajat, heidän säännöllisessä ohjauksessaan oppii alusta alkaen oikean teknii- taa niin vakavasti kuin Marcos Baghdatis alkuvuodesta kan lisäksi kilpapeleissä tarvittavaa osaamista pelitaktiikasta. Australiassa: rikkoi 4 mailaa 20 sekunnissa, eikä kahta ottanut Säännöllinen harjoittelu tekee mestareita. Vaikka legendaari- pois edes muovipussista! sen Tennispalatsin seinällä olikin isoin kirjaimin ohje ”pelin aiHyvää kevättä kaikille, ulkokausi lähestyy vauhdilla! kana liikkuminen kielletty” tämä ei ilmeisesti kuitenkaan Pekka Purho koskenut pelaajia. puheenjohtaja Kilpaileminen on tenniksen suolaa tai hunajata, miten vaan. Tule jäseneksi Variston tennikseen Jäsen- ja liittymismaksut vuonna 2012 • Perheen ensimmäinen jäsen 60 eur/ vuosi , seuraavat perheenjäsenet 12 eur/ vuosi • • • Suomen Tennisliiton julkaiseman TENNIS -lehden. Osallistumisoikeuden STL:n kisoihin (tarvitset myös K- lisenssin!) Seuran tuki kilpailuihin osallistumisesta: omat kansalliset kilpailumaksut puoleen hintaan Jäsenenä saat Jäsenenä voit osallistua valmennukseen ja koulutukseen Minitenniskoulussa - Lasten tenniskoulussa - Kilpajuniorivalmennuksessa - Aikuisten tenniskoulussa - Tuomari-, toimitsija-, valmentaja- ja kilpailunjohtajakoulutuksessa VarTe tarjoaa monenlaisia tapahtumia/peli-etuja jäsenilleen Peli-iltoja. Varisto Master- haastesarjan. Sarjapelejä Kansallisessa ja Seniorisarjoissa. Ilmaispäiviä kesäisin. Seuraotteluja. Seuratennismatkoja (mm. Stockholm Open). Tennismatka etelään mm Belek Turkki. Tenniskoulun kilpailut 5-6krt vuodessa junioreille. Ulkokentät seurahintaan. Sarjatenniksen kilpailumaksut ja pallot. Kesäkauden avajaiskisa toukokuussa. Seuran mestaruuskilpailut elo-syyskuussa. Tennisklinikoita eri teemoilla: syöttö-peruslyönnithyökkäyslyönnit Jäseneksi liittyminen • Jäsenhakemuslomakkeen saat tenniskeskuksen kahviosta tai internet -sivulta www.varistontennis.net -> hallitus -> jäsenhakemuslomake • Lähetä lomake seuran hallitukselle Länsi-Vantaan Tenniskeskukseen Varistoon osoite: VarTe, Rystypolku 2, 01720 Vantaa 2 Haastattelussa VarTen vuoden 2011 Kilpajuniori Ilari Vesanen * * * * S. 1999 Oikeakätinen Kahdenkäden rysty P13 ranking 9 Milloin aloitit tenniksen: 7 vuotiaana Vahvuudet pelaajana: Lentopeli ja kämmen Mitä pitää kehittää: syöttö Harjoittelutunnit viikossa: Tennistä n. 8 tuntia + turnaukset + muu oheisharjoittelu; sählyt ja fysiikkatreenit n 3h Lempiaine koulussa: Puutyö Muut harrastukset: Kalastus, etenkin perholla Läksyihin käytetty aika: 15 min / päivä Kenen kanssa harjoittelet: Isän ja VarTen junnujen; Vernerin, Jaakon, ja Rikun kanssa Suosikkipelaajasi: Gael Monfils Kaksin vai nelinpeli: Nelinpeli Massa vai kovakenttä: Kova Metsälenkki vai kuntopiiri: Kuntopiiri Tavoitteet pelaajana: Ei vielä selkiytyneet (eikä täyttyneet ) Lempiruoka: Kiinalainen. Oma maila: Prince Black 100. Ottelumäärä: Lähes 100 / vuosi Mari Häikiö ja Anne Huomanen Kisakallion nelinpelisarjan alkua odottelemassa 11.3.2012 . Tytöt tulivat hienosti toiseksi. 3 Poimintoja toiminnasta VarTen Tenniskoulu • • • • Variston Tenniksen tenniskoulussa harjoittelee viikoittain 232 pelaajaa, joista kilpailevia junioreita on 12 ja kilpailevia senioreita 15. Valmentajia VarTe:ssa on 8, joista 3 on päätoimisia ja 5 tuntivalmentajia / tennisohjaajia. Kaikki valmentajat ovat Tennisliiton kouluttamia. Tenniskoulu- ja kilpavalmennus alkavat elokuun lopulla jatkuen aina toukokuun loppuun asti. Kesällä järjestetään leirejä viitenä viikkona junioreille ja aikuisille. Seuran parhaat kilpajuniorit on rankattu ikäluokkansa kärkikymmenikköön valtakunnallisesti. Hallisarja • • • Uudistunut hallisarja käynnistyi marraskuussa ja pelejä on pelattu aika paljon. Mukana on lähes 70 miestä ja yli 20 naista! Sarja pyörii ympäri vuoden taukoamatta. Pelit pelataan tunnin aikapeleinä. Kaikille löytyy oman tason mukainen paikka sarjassa. Sarjaan voi liittyä milloin vain. (Yhteys Antti Pelkoseen) Tennismatka Turkkiin Ensi syksynä järjestämme viimevuoden kaltaisen tennismatkan Turkkiin, Belekiin. Viime syksyn matkalla oli 20 pelaajaa. Vuoden 2012 syksynä pyrimme lisäämään muutaman paikan viimevuotisesta. Tarkemmat tiedot matkasta selviävät kevään aikana ja ne löytyvät hallin ilmoitustaululta sekä osoitteesta www.varistontennis.net Stockholm Open Huipputennistä lähdetään jälleen lokakuussa katsomaan Tukholmaan tunnelmalliseen Kungliga Tennishallen’iin. Seuraa nettisivujamme ja ilmoittaudu mukaan kesäkuun loppuun mennessä. Valmennuskentällä Kari Siukonen, Ilari Vesanen, Verneri Ovaskainen, Jaakko Vuori ja Antti Pelkonen 4 Terveiset Tennisliitosta Varistoon! Olen ollut Variston Tenniksen jäsen seuran perustamisesta lähtien ja omat tennispelit alkoivat Varistossa jo VarTen edeltäjän RystySetin harjoituksissa joskus 80-luvun puolivälissä. Alkuvaiheessa tennis oli mukava harrastus, haastava laji oppia, mutta kovan innostuksen ja lukuisien tennisharjoitusten kautta laji muuttui vakavammaksi kilpailemiseksi kansallisella tasolla. Kilpailu-ura vaihtui tennisvalmentajan työhön ja opintoihin, jonka jälkeen tennis on tarjonnutkin haasteita työuralla. Tällä hetkellä toimin Tennisliiton toimitusjohtajana ja rakkaasta lajista on tullut ammatti. Jos Variston Tennistä katsoo koko Suomen perspektiivissä, seura on Vantaan suurimpia seuroja ja keskisuuren seuran asemassa Suomessa. Seuran päätoimipaikka, Länsi-Vantaan Tenniskeskus Varistossa, on hyvällä sijainnilla ja se tavoittaa harrastajia eri puolilta pääkaupunkiseutua. Seuralla onkin hyvä mahdollisuus toimia pääkaupunkiseudun alueellisen yhteistyön keskipisteessä. VarTella on monipuolista toimintaa sekä erinomainen seurahenki. Valmennushinnat ovat pääkaupunkiseudun tasoon nähden varsin kohtuullisia. Seuran laadukkaasta nuorisotoiminnasta palkintona seuralle myönnettiin Nuori Suomi sinetti vuonna 2006. Variston Tennis on mukana Tennisliiton järjestämässä seurojen kehitysohjelmassa, joka käynnistyi syksyllä 2011. Seuralla on potentiaalia jäsenmäärän kasvattamiseen ja toiminnan edelleen monipuolistamiseen. Haasteena on, monen muun urheiluseuran tapaan, innokkaiden vapaaehtoistoimijoiden pysyminen seurassa. Määrätietoisella työllä ja hyvällä yhteishengellä VarTella on kuitenkin näin Tennisliiton näkökulmasta katsottuna hyvä tulevaisuus edessä. Tennis on haastava laji oppia. Se tarjoaa jokaiselle jotakin. Pelaajan pitää olla fyysisesti sekä nopea että omata kestävyyttä pitkiä otteluita varten. Lisäksi on hyvä olla henkisesti vahva, osata tehdä nopeita päätöksiä ja uskaltaa voittaa otteluita. Otteluita voi voittaa keksimällä vastustajan heikkoudet ja hyödyntämällä niitä, taktinen osaaminen on yksi tärkeimmistä pelin ulottuvuuksista. Näiden kaikkien lisäksi pitäisi osata vielä lyödä palloa teknisesti hyvin, ilman vammariskejä ja tuottaa palloon helposti mahdollisimman paljon vauhtia. Tällaisia haasteita tennis tarjoaa meille kaikille. Omalla kohdallani haasteita on riittänyt jo yli 25 vuotta, toivottavasti vuosia on vielä ainakin saman verran jäljellä. Hyviä osumia tulevalle kesälle! Teemu Purho toimitusjohtaja Suomen Tennisliitto VarTen seuravaatteet VarTelle on suunniteltu omia seuratuotteita VarTen logolla varustettuna! VarTen seuratuotteet valmistaa Team Place Oy, joka on vuonna 1984 perustettu suomalainen perheyritys, joka valmistaa ja toimittaa laadukkaita urheilu- ja vapaa-ajanvaatteita urheiluseuroille ja yrityksille. Tarjolla on seuraavia tuotteita; pelipaita, tennishame, tennisshortsit, huppari ja verryttelyasu. Seuran tuotteita on erikokoisina nähtävissä ja kokeiltavissa Pro Shopin edessä. Voit tilata tuotteita suoraan nettikaupasta silloin kun haluat ja kun sinulla on siihen tarvetta. Tuotteita on tilattavissa sekä lasten että aikuisten kokoina. Tuotteet toimitetaan sinulle suoraan kotiin postissa. Tilaaminen tapahtuu seuraavasti; 1. avaa Variston Tenniksen omat nettisivut http://www.varistontennis.net 2. avaa Varten seuravaatteet – Team Place 3. Varte tuotteet Pukeutumalla VarTen tuotteisiin sinulla on mahdollisuus edustaa seuraa ja tuoda myös seuralle näkyvyyttä vireänä Länsi-Vantaalaisena tennisseurana! 5 Matti Timonen – yksi Suomen parhaista tennispelaajista Kuinkahan moni tietää että seuramme jäsenenä on tennislegenda Matti Timonen? Kukahan Matti Timonen on? Otetaan tekniikka apuun ja googletetaan sanoilla ”Matti Timonen tennis”, niin eiköhän vastaus löydy. Paljon tietoja löytyykin, silmiin pistää mm. Suomen Davis Cup edustaja vuosina 1972-1982. Tässä enemmänkin tietoa Matista ja hänen kuulumisiaan nyt vuonna 2012. Matti aloitti tenniksen kymmenvuotiaana pelaillen kavereiden kanssa kesäisin, päivittäin jopa 4 tuntia. Ensimmäiset vinkit tenniksen saloihin antoi Seppo Parm. Sisähalleissa Matti aloitti pelaamisen vasta 14 -vuotiaana ja aluksi talvisaikaan hänellä oli yksi tunti viikossa. Tunti oli legendaarisessa Tennispalatsissa ja valmentajina silloin olivat Seppo Karvinen ja Pentti Forsman. Ensimmäisen SM-mitalinsa Matti sai alle 16 -vuotiaissa. Tämän jälkeen treenituntien määrät kasvoivat myös talvisaikaan. Opiskelujaan Matti rahoitti valmentamalla kesäisin ja pelaamalla Itävallassa liigapelejä. Matti valmentaa edelleen, nyt valmennettavina ovat innokkaat seniorinaiset. Matilla on edelleen halu opettamiseen, koska se hänen mukaansa on kivaa ja siinä näkee myös työnsä tuloksia. Kun kysyin Matilta SM-mitalien määrää, niin vastaus oli ”kulhollinen”. Matilla on SM-kultamitaleja juniorisarjoista alkaen alle 16 v, alle 18v, yleisistä sarjoista ja seniorisarjoista yhteensä yli 70. SM-mestaruuksia on sekä kaksin- että nelin- ja sekanelinpeleistä. Matti kertoi omaan vaatimattomaan tyyliinsä myös, että hänellä on ollut hyvä tuuri pelikaverien kanssa, kun hän on voittanut nelinpelin SM-kisat noin 13-14 eri partnerin kanssa. Viimeiset kaksinpelit SM-voitot Matilla on ikäluokasta 35v, jonka jälkeen hän on pelannut vain nelin- ja sekanelinpelejä Suomessa kisoissa. Kaksinpelien poisjäämiseen ohjelmasta olivat syynä Matin lonkat. Kova rasitus onkin jättänyt jälkensä. Matin vasempaan lonkkaan on laitettu tekonivel jo vuonna 2000. Oikea lonkka sai tekonivelensä pari vuotta myöhemmin. Matti ei kuitenkaan malttanut jättää rakasta tennistään ja rasitus jatkui kovana. Vasen lonkka onkin jo saanut toisen tekonivelensä vuonna 2006. Matti kertoi, että kaikissa näissä kokoonpanoissa on myös SM-voittoja tullut, joten hyviä ovat varaosat olleet. Matti käy pelaamassa myös ulkomailla. Viimeiset 25 vuotta hän on osallistunut Saksassa liigapeleihin. Nykyisin hänen seu- ransa on Grün Weiss Nikolassee, Berlin. Saksan liigassa onkin tunnelmaa enemmän kuin meidän kotoisissa liigoissa. Saksan liigapelissä on 6 kaksinpeliä ja 3 nelinpeliä, niinpä pelaajia tarvitaan noin 10 kauden peleihin. Aiemmin Matti oli mukana 8-10:ssä liigapelissä vuosittain, mutta nykyisin hän pelaa joukkueessa noin 3-4 kertaa vuodessa. Liigapelien lisäksi Matti käy ulkomailla kilpailemassa. Vuonna 2011 hän on ollut neljässä kaksinpelikisassa Saksassa ja Espanjassa. Niistä kotiin tuomisina on ollut kolmen kilpailun voitot ja yksi semifinaalipaikka. Tulevaisuuden suunnitelmat kantavat Matilla aina vain yhteen valittuun kisaan, johon Matti on menossa seuraavaksi. Matti haluaa kuitenkin jatkossa pelata, jos vain lonkat sen sallivat. Matti kertoikin, että erittäin mielenkiintoista pelistä tekee se, että nyt kun jalkatyössä joutuu säästelemään, niin pitää keksiä muita keinoja voittaa pelit. Aina voi oppia uutta, kun vaan jaksaa yrittää. Matti kertoi vahvuudekseen teknisen osaamisen pallonhallintoineen ja peliymmärryksen. Nämä ovat tulleet nuoruuden kovista treenimääristä. Matin viesti tenniksen kilpapelaajille on, että aina kannattaisi leikkiä olevansa huippupelaaja. Eli toimia kuten huippupelaaja eli miettiä taktiikkaa ja harjoittaa fysiikkaa. Fysiikkaa pystyy kehittämään mahdottomasti esim. haastamalla itsensä myös tenniskentän ulkopuolella. Matinkin mieliharjoitus on juosta ylös Malminkartanon täyttömäkeä ja siellä mäessä näkee kuulemma myös monen muun lajin urheilijoita (sangen harvoin tennisurheilijoita!). Tennis ei kuitenkaan ole Mattia elättänyt vaan elantonsa hän on saanut OP-Pohjolasta. Hän aloitti Pohjolan atk-osastolla 30 vuotta sitten kesä-harjoittelijana, työnä oli silloin ohjelmointi. Nykyisin hän työskentelee yksikön päällikkönä järjestelmäkehityksen parissa. Viimeisin SM-kultamitali tuli Matille 24-26.2.2012 Hyvinkäällä sarjassa M50 nelinpelissä Jussi Juvakosken kanssa. Onnittelut Matille ja toivottavasti mitaleja tulee vielä jatkossakin paljon! Matti on ollut VarTen jäsen yli kymmenen vuotta. Hän on mielestään ollut nuorempana varteen otettava pelaaja ja onkin myöhemmällä iällä sitten päässyt VarTeen! Muistiinkirjoitti Leena Kainomaa 6 Tenniksen juuret Ahkeruutta ja osaamista 1979 Tennisseurat puuhaavat hallia ja kenttiä Varistoon Länsi-Vantaan Myyrmäen suuralue rakentui 1960- ja 1970-lukujen suuren muuttoliikkeen seurauksena jo lähes nykyiseen laajuuteensa. Muutamat asuinympäristönsä kehittämisestä kiinnostuneet tenniksen ystävät kokivat, että mahdollisuudet tenniksen harrastamiseen alueella olivat käytännössä olemattomat. Asiantilan korjaamiseksi oli keksittävä väline ja keinot. Porukka, josta useat toimivat rakennusalalla, perusti Rysty-Set nimisen tennisseuran. Seura hyväksyttiin Suomen Tennisliiton jäsenseuraksi 26.5.1979. Aluksi Rysty-Setin puuhamiesten ajatus oli saada rakennettua ulkokenttiä aikanaan Variston asuntomessuja varten rakennetun laajan pysäköintialueen alueelle. Nälkä kuitenkin kasvoi ja pian ajatus kypsyi uudeksi tennishalliksi. Ajatuksen lienee ensimmäisenä ääneen lausunut varatuomari Juha Silvanto. Hän kävi muun muassa opetusministeriössä heti kesällä 1979 neuvottelemassa hankkeesta ja sen rahoituksesta. Asiat lähtivät etenemään varsin ripeästi. Hallisuunnitelmat ja anomus valtion avusta jätettiin opetusministeriölle jo 31.8.1979. Syksyllä liittyi hanketta ajamaan myös toinen länsivantaalainen seura, Etelä-Vantaan Tennisseura (E-VTS). Rysty-Set kuului STL:oon ja E-VTS TUL:oon. Yhteistyö nähtiin täysin luonnollisena – ainoa tavoite oli saada aikaan tenniskeskus ja laajalla pohjalla hankkeella oli paremmat toteutumismahdollisuudet. Seurat allekirjoittivat 22.11.1979 yhteistoimintasopimuksen tennishallin perustamisesta. Seurat sopivat keskenään mm siitä, että molemmat seurat ovat tasavertaisia tennishalliyhtiön osakkaita. 1980 Hanke etenee kohti toteuttamista Hallin toteuttamista ja hallintaa varten tarvittava yhtiö, Länsi-Vantaan Tenniskeskus Oy, perustettiin heti vuoden 1980 alussa. Hankkeen toteuttamiselle oli aluksi esteenä, että seuroilla ei ollut rahaa käytettävissä hallin rakentamiseen. Lisäksi hallin sijoituspaikka oli täysin avoin. Rahoituksessa edellytettiin valtion veikkausvoittovaroja. Tonttikysymys ratkesi 27.12.1979, kun Vantaan kaupunki päätti vuokrata tenniskeskukselle tontin Variston ulkoilu- ja liikunta -alueelta. Rahoitusongelma poistui heinäkuun alussa 1980 (4.7.1980), kun opetusministeriö päätti myöntää varoja hallin rakentamiseen. Päätöstä varmasti auttoi se, että tennishallia pidettiin tärkeänä hankkeena valtakunnallisellakin taholla. Osarahoitus tuli hoitaa tennistuntivarauksia vastaan myytävinä osakkeina, joiden koemerkintä aloitettiin keväällä 1980. Samoihin aikoihin pyydettiin rakennusliikkeiltä urakkatarjouksia. 1981 Rakentamisen aika Sinnikkyyttä ja mustia pilviäkin Rahoituspäätöksen yhteydessä opetusministeriö määräsi lisäehdon; rakennustöitä ei saa aloittaa ennen 1.11.1980. Tällä päätöksellä opetusministeriö ennakoi rakennusalan ylikuumenemista Suomessa. Seuraavan kerran harmaita hiuksia hallin puuhamiehille aiheutti valtioneuvoston päätös 2.10.1980 investointiverosta. Jokaiselle yleiselle rakennushankkeelle, jonka rakentaminen alkaisi 3.11.1980 tai sen jälkeen määrättiin 40 prosentin lisävero. Investointivero olisi kaatanut hallihankkeen, joten rakentamisen aloittamiseen jäi tasan kaksi päivää, jotka vielä osuivat viikonlopuksi. Lain kirjain saatiin kuitenkin tältä osin täytetyksi, rakentaminen alkoi lauantaina 1.11.1980 Varsinainen kuolinisku tennishallihankkeelle oli tulla valtioneuvoston päätöksestä 20.11,1980, jolloin valtioneuvosto päätti, että se ei tue urheilulaitoksia, joiden rakentaminen on alkanut 1.11.1980 tai sen jälkeen. Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta tenniksen ystävät eivät antaneet periksi, vaan aloittivat viikkokausia kestäneen taistelun hallinsa puolesta. Aina ministeritasolle edenneet neuvottelut johtivat lopulta lähes kaikkien luvattujen varojen myöntämiseen. Edellä kuvatut vaikeudet voittaen hallin toteutuminen oli lopulta kuitenkin varsin ripeää, vain vajaat kaksi vuotta hallin ideasta sen käyttöönottoon, josta ajasta itse rakennustyöt kestivät puoli vuotta. Halli otettiin käyttöön vappuna 1981. Länsi-Vantaan Tenniskeskus Johtava ja merkittävä hanke Suomen ensimmäiseksi ja siksi johtavaksi sekä merkittäväksi urheilupoliittiseksi saavutukseksi kehuttiin Länsi-Vantaan Tenniskeskusta sen juhlavassa vihkiäistilaisuudessa 20.5.1981. Puheissa korostettiin erityisesti luottamuksellista ja sujuvaa yhteistyötä seurojen kesken. Hankkeen merkittävyyttä korosti myös se, että hallin vihki käyttöön maaherra Kaarlo Pitsinki. Tervehdyspuheen piti yhtiön hallituksen puheenjohtaja Juha Silvanto. 1981 - 1998 Seuratoiminnan kasvun vuodet ja voimien yhdistäminen Yhteisen hallin valmistuminen loi seuroille todelliset mahdollisuudet laajamuotoisemmalle seuratoiminnan kehittämiselle. Seurojen jäsenmäärän ja toimintojen kasvettua toimintaympäristön mahdollistamaan määrään tarkoitti se samalla kuitenkin sitä, että kumpikin seura itsenäisenä edusti ns. pikkuseuraa, jonka resurssit jäivät sen myötä myös rajallisiksi kehittämään toimintojaan siihen suuntaan, että olemassaolon edellytykset eri harrastusmuotojen kilpailussa säilyisivät, puhumattakaan siitä, että ne paranisivat. Seurat asettivatkin lokakuussa 1997 työryhmän selvittämään edellytyksiä yhteistyön tiivistämiseen myös lajitoiminnan osalta. Työryhmä päätyi esitykseen, että on tarkoituksenmukaisinta toimia samassa tennishallissa yhtenä seuraorganisaationa ja esitti, että seurat yhdistetään yhdeksi ja samaksi seuraksi Variston Tennis VarTe ry:ksi. Yhdistämisen tavoitteena on ennen kaikkea oman jäsenistön palvelujen kehittäminen ja monipuolistaminen, kuten lasten ja nuorten tennisharrastuksen kiinnostavuuden lisääminen, kilparyhmien tehokkaampi ylläpito ja kehittäminen sekä seniorien ja kuntopelaajien palvelujen monipuolistaminen. Toimintojen kehittäminen tukeutuu usein myös ulkopuolisiin sidosryhmiin. Tennisseura, jolla on merkittävät resurssit myös omasta takaa on käytännössä uskottavampi pieneen seuraan nähden keskusteltaessa erilaisten sidosryhmien panostuksista seuran suunnittelemiin aktiviteetteihin. Variston tennishallin toimintojen järkiperäinen kehittäminen ja monipuolistaminen tapahtuu selvästi rationaalisemmin, kun kehitystä suunnittelee ja päätöksiä tekee yksi organisaatio. Seurat allekirjoittivat uuden seuran perustamissopimuksen 11.3.1998. Seurojen sääntömääräisten kokousten hyväksymispäätösten jälkeen Variston Ten- 7 niksen perustamiskirja allekirjoitettiin ja perustamiskokous pidettiin 28.5.1998. Seura aloitti toimintansa elokuussa 1998 hallikauden alussa valmennustoiminnan osalta ja kokonaisuudessaan toiminta käynnistyi 1.1.1999. Seuratoiminnan turva on huomennakin perinteisissä arvoissa – luottamus, sitoutuminen, vastuuntunto, vapaaehtoisuus, uskottavuus. Juha Hiekkala 1999 - 2011 VarTe tänään Odotukset toteutuivat Kilpa- ja sarjatennis Omaa kehittymistään tenniksessä ja osaamistasoaan suhteessa muihin lajin harrastajiin voi vertailla mm. ottamalla yksilönä osaa tenniskilpailuihin tai osana joukkuetta osallistumalla seurojen väliseen sarjatennikseen jossain VarTen perustajat uskoivat uuden seuran painoarvoon. Tänään VarTe on yli VarTen useista sarjatennisjoukkueista. 330 jäsenen tennisseura, alueellinen vahva vaikuttaja ja valtakunnallisestikin tunnustusta saanut, arvostusta nauttiva aktiivinen yhteistyökumppani suomalai- VarTe järjestää vuosittain useampia kansallisia kilpailuja – niin junioreille sen tenniksen kehitystyössä. Saavutettu asema ei ole tullut helposti. Se on vaa- kuin lajin varttuneemmillekin harrastajille. Kilpailuissa järjestetään useita sarjoja, jotta jokaiselle löytyisi tasoisiaan vastustajia. Näihin Suomen tinut vartelaisilta edeltäjiensä perinteitä vaalien pitkäjänteistä sitoutumista, Tennisliiton(STL) luvalla järjestettäviin kilpailuihin saa ottaa osaa, jos kuuluu jatkuvaa ahkeruutta, sitkeyttä ja osaamista. johonkin liiton jäsenseuroista. Osallistumalla joko kansallisiin kilpailuihin tai sarjatennikseen, saa pelaaja Huomisen tekijöille STL:n ylläpitämän tasoituksen. Tasoja löytyy niin miehille kuin naisillekin Mitä kolmen vuosikymmenen kokemukset 1-35, tason 35 kuvatessa Suomen kärkikymmenikön tasoa. Varistossa ovat opettaneet Vartelaisista 194:llä (333:sta jäsenestä) on STL:n ylläpitämä tasoitus ja Pelin henki parhain pelaaja löytyy tasolta 28. Senioritenniksessä vartelaiset ovat saalistaneet vuosittain useita SM-mitaleja. Maailma ympärillä muuttuu. Kuitenkin seuratoiminta perustuu edelleen tänään ja huomennakin valtaosin suomalaisen urheiluperinteen yhteen kulmaki- Menestyneimpiä vartelaisia viime vuosina ovat olleet Matti Timonen, Kristin Jämsen ja Riitta Korhonen. veen, vapaaehtoiseen työhön. Seuran olemukseen kuuluu yhdessäolon ja viihtymisen tarjoaminen, ”seurahenki”, joka parhaimmillaan antaa jäsenille yh- Vartelaiset ovat osallistuneet varsin ahkerasti sarjatennikseen. Seuralla oli teenkuuluvuuden tuntua, jopa ylpeyttä ja ennen kaikkea halua ponnistella yh- kaudella 2011-12 yhteensä 17 joukkuetta: 4 kansallisessa sarjassa, 12 seniorisarjoissa ja yksi juniorisarjassa pelaavaa joukkuetta. Joukkueita löytyy teisten asioiden puolesta. Kaiken kaikkiaan perimmäinen motiivi seuratyötä tekevillä on tyydyttää inhi- lähes joka lähtöön – 4-divisioonasta aina senioreiden SM-tasolle. Jos olet kiinnostunut mittauttamaan omaa pelitasoasi ja kehittymistäsi tai millisiä tarpeita - seura on väline. Seuran ja yksilöiden tavoitteiden tulee olla sopusoinnussa keskenään. Ne sitoo yhteen seuratoiminnan tarkoitus - kasvat- haluat muuten vain lisää mielenkiintoa harrastukseesi, osallistupa seuraaviin taa tasapainoisia ja voimakkaita persoonallisuuksia. Kaikilla inhimillisen toi- VarTen järjestämiin kilpailuihin tai kysele mahdollisuuksistasi liittyä johonkin sopivaan sarjatennisjoukkueeseen. minnan alueilla on perimmältään kysymys ongelman ratkaisusta. Niiden ratkaiseminen vaatii ihmisten yhteistoimintaa ja peräänantamatonta työtä. Tä- Lisää tietoa kilpa- ja sarjatenniksestä löydät Suomen Tennisliiton hän tarvitaan henkilöitä, joihin seuratoiminnan keskeiset periaatteet ovat juur- www-sivuilta: www.tennis.fi Teemu Marjamäki tuneet ja jotka ovat valmiit koko persoonallisuutensa voimalla käymään vaikeidenkin asioiden kimppuun - hyödyntämään ongelmanratkaisukykynsä. Valmentaja Eero Hytönen verryttelee kuntopyörällä hallin treenihuoneessa 8 Kilpailu on parasta treeniä! Lapsille hyvä tapa aloittaa tutustuminen kilpatennikseen on osallistua esim. VarTen sisäisiin kilpailuihin. Sarjoja löytyy pehmo, oranssi, vihreä ja kova pallo. Kilpailuja on 5-6 vuodessa sunnuntaisin. Lisätietoja saa valmentajilta, VarTen valmentajilta sekä www.varistontennis.net. Tennisliiton kilpailukalenteri ’ässä’ löytyy sivuilta www.tennisassa.fi. Jokainen Suomen Tennisliiton kilpailuihin osallistuva pelaaja tarvitsee itselleen Kjäsenyyden ja pelaajan tulee olla myös tennisseuran jäsen. K-jäsenyys -lomakkeen voit hakea tennisässästä. ILMOITTAUTUMINEN *Yleensä noin viikkoa ennen kilpailua (VarTen omat tenniskoulun kisat ilmoitustaululle), puhelimitse, sähköpostilla tai nettilomakkeella. Muista pyytää aina kuittaus sähköpostin perille menosta järjestäjiltä. *Lohkokilpailuihin kannattaa ilmoittautua ajoissa, koska osanottajamääriä saatetaan rajoittaa *Ilmoittautumispäivän ja puhelinnumeron saat Tennislehdestä tai netistä. *Otteluaikasi saat tietää samasta numerosta mihin ilmoittauduit tai netistä. KILPAILUPAIKALLA *Ilmoita järjestäjälle, että olet saapunut paikalle ja tiedustele milloin mahdollisesti pelaat, jotta voit ajoittaa ALKUVERRYTTELYN ennen ottelua. *Kilpailumaksun maksaminen (selviää kilpailukutsusta) *Järjestäjiltä saat pelipallot. *Tervehdi vastustajaasi ennen ottelua, esim. kättelemällä. *Pallotteluaika 5 minuuttia. *Turnauksissa joissa ei käytetä tuomareita, pelaajat huolehtivat itse pelin käynnistämisestä ja tuomitsemisesta. *Seuraavan pisteen pelaaminen on käynnistettävä 20 sekunnin kuluessa edellisen pisteen päättymisestä. Syöttäjä määrää pelirytmin. *Kunkin erän ensimmäisen pelin jälkeen suoritetaan puolten vaihto ilman taukoa. *Erien jälkeen tauko on 2 minuuttia ja muiden parittomien pelien jälkeen tauko on 1,5 minuuttia (peliä on jatkettava 90 sekunnin kuluessa edellisen pelin viimeisen pisteen päättymisestä). *Turnauksessa pelaajilta odotetaan asiallista käyttäytymistä. *Kiroilu, mailan heittely, eleet yms. voi aiheuttaa varoituksen tai kilpailusta sulkemisen. *Pelaajat tuomitsevat tilanteet omalla puolellaan kenttää. Mikäli pelaaja on epävarma siitä, osuiko pallo kenttään vai ei, on pallo tuomittava kenttään osuneeksi. Pisteen päätyttyä on selkeästi ilmoitettava osuiko pallo kenttään (huuto sisällä/ulkona sekä käsimerkki). *Väärin pelatun pallon (esim. syöttö väärältä puolelta kenttää tai katkaisupelissä väärältä kenttäpuolelta tehty syöttö) piste jää voimaan. Tilanne korjataan seuraavassa pisteessä siten, että syöttö tapahtuu oikeasta paikasta. *Syöttäjän tehtävänä on huolehtia pisteiden laskusta. Ennen jokaista syöttöä on kuuluvalla äänellä ilmoitettava pelitilanne. Riitatilanteessa tulee palata pistetilanteeseen, josta molemmat pelaajat ovat samaa mieltä. *Ottelun loputtua pelin voittanut pelaaja ilmoittaa lopputuloksen. MUUTA *Cup-kilpailuissa hävinnyt tippuu pois kisasta heti hävityn ottelun jälkeen. Lohkokisoissa kaikille vähintään 2-4 ottelua. *Ottelun alkamisajat ovat tenniksessä NOIN aikoja, joten ottelusi saattaa olla myöhemmin kuin kaavioon merkitty peliaika. *Vanhemmat ja valmentajat eivät saa antaa pelaajille ohjeita tai puuttua tuomioihin. *Vanhemman tai valmentajan tulee puuttua juniorin asiattomaan käyttäytymiseen. *Jos pelaajat kaipaavat apua pistelaskussa, tulee siitä sopia erikseen kilpailunjohtajan ja pelaajien kanssa. *Mikäli on epäselvyyksiä tuomioissa pyydä kilpailunjohtaja paikalle! VALMENTAJILTA JA TENNISLIITOSTA SAAT LISÄTIETOA KILPAILEMISEEN LIITTYVISTÄ ASIOISTA! Kari Siukonen 9 Tennispelaajat ja niiden vanhemmat Seurailtuani asiaa ensiksi yli kymmenen vuoden ajan kilpajuniorin näkökulmasta ja sen jälkeen toiset kymmenen vuotta valmentajan näkökulmasta, päätin kirjoittaa tämän jutun. Silloin tällöin valmentajat ja pelaajien vanhemmat aiheuttavat toisilleen ja pelaajille päänvaivaa, joskus ehkä tahtomattaankin. Kumpienkin päämääränä on tai ainakin pitäisi olla pelaajan hyvinvointi ja kehitys. Valmentajat tekevät valmennustyötään yleensä ihan ammatikseen ja takana on useamman vuoden tai vuosikymmenten kokemus ja lajinomaiset koulutukset. Usealla valmentajalla myös oma ”kilpailu-ura” taustalla. Voisi siis kuvitella, että jonkun verran tietoa ja taitoa löytyy. Tarkoitan siis nyt nimenomaan tenniksestä, muista lajeista en tiedä ja niiden valmennustyyleihin ja lajiominaisuuksiin en ota kantaa. Vanhemmat taas ajattelevat lastensa parasta kaikessa ja ajavat heidän etuaan. Kuulostaa pelaajan kannalta hyvältä yhtälöltä ainakin teoriassa, mutta mitenkäs käytännössä? Vanhemman rooli kilpajuniorin valmennuksessa ja kilpailuissa on olla taksikuski, lompakko ja huoltojoukko. Älkää käsittäkö väärin, en yhtään väheksy näitä rooleja. Minä olen erittäin kiitollinen omille vanhemmilleni, että he nuo roolit täyttivät. Harva vanhempi oikeasti on hyvä tennisvalmentaja. Silloinkin jos näin on, yhtälö saattaa olla haastava kun kyseessä on oma lapsi. Harvassa ovat ne, jotka pystyvät täysin unohtamaan isä/äiti/lapsi suhteen ja keskittymään vain tennikseen ja kehitykseen. Silti on hyvinkin mahdollista, että valmentajavanhempi voi tuoda jonkin osa-alueen oman lapsensa peliin parhaiten, mutta harvemmin ihan koko pakettia, ja valmentajavanhemmalla tarkoitan ammattivalmentajaa, en siis vanhempaa, joka itsekin pelailee. Minulla on omakohtaisia kokemuksia valmentajaisästä, joka siis on minuakin valmentanut. Tekniikan suhteen isä oli minulle paras valmentaja, siitä ei ole epäilystäkään, mutta henkisellä, fyysisellä ja paljolti taktisellakin puolella avut tulivat muualta. Tekniikankaan suhteen ei isäni ”sooloillut” vaan mahdolliset tekniikan muutokset käytiin aina läpi muiden valmentajieni kanssa. Näin tulisi tehdä aina, jos pelaajalla on useampi valmentaja. Yhteistyöllä saadaan tuloksia. Eikä se aina helppoa ollut olla samalla kentällä oman isän kanssa harjoittelemassa tuhannetta kertaa kämmenen taakse vientiä. Aika monesti olen kiukkuisena tuijotellut isääni mailan jänteiden läpi. Kilpailu-uraansa aloitteleva pelaaja voi myös ahdistua vanhemmasta katsomossa. Kilpailutilanne kun on niin erilainen kuin harjoitukset. Monesti olen kuullut vanhempien ihmettelevän kuinka lapsen peli on niin erilaista harjoituksissa ja kilpailuissa. Huonosti liikkuva (tai ei ollenkaan liikkuva), tuplia syöttelevä ja peruslyöntejä takapressuun tai vaihtoehtoisesti verkkoon paukutteleva voi ihmetyttää vanhempaa. Mieleen voi hiipiä, että mitä ihmettä siellä tunneilla oikein opetetaan. Mutta kun se ei ole niin helppoa siirtää niitä taitoja harjoituksista kilpailutilanteisiin. Se vaatii harjoituksia, harjoitusmatseja ja ennen kaikkea kilpailumatseja. Kilpailutilannetta ei helpota yhtään äidin tai isän punoittava naama katsomossa, eikä sen naaman edes tarvitse punoittaa. Miettikääpäs vanhemmat, että jos te tunnette lapsenne kuin omat taskunne niin lapsetkin saattavat tuntea teidät aika hyvin myös… Itse haistoin jo kilometrien päähän isäni potutuksen. Ei aut- tanut vaikka isäni kuinka piileskeli pylväiden takana. Jos vanhempien läsnäolo vaikuttaa huomattavasti lapsen peliin, niin silloin kannattaa pysyä takavasemmalla. Mutta ei huolta, tilanne yleensä muuttuu kun kisarutiinia on tarpeeksi. 10-vuotiaana keskittymiskyky ei vielä ole huipussaan ja matseja ei vielä ole tarpeeksi takana. 14-15-vuotiaana sitä jo pystyy sulkemaan muun maailman kentän ulkopuolelle ja silloin on aivan sama kuinka monta punoittavaa päätä katsomosta löytyy. Joten hyvät vanhemmat antakaa lapsienne pelata, kisailla, voittaa ja hävitä. Antakaa valmentajien murehtia valmennuksesta ja nauttikaa itse olostanne taksikuskina, lompakkona ja huoltojoukkona olosta. Pakatkaa perhe autoon, junaan, lentokoneeseen ja lähtekää rohkeasti kisareissuille. Äitini, aivan tavallinen toimistotyöläinen odotti aikoinaan omaa kesälomaansa innolla. Kesäloma tarkoitti kauniita suomen kaupunkeja, aurinkoa, uusia tuttavuuksia, jännittäviä tennisotteluita ja mikä parasta: yhdessäoloa oman perheen kanssa. Tennisterveisin Katja Siukonen, entinen kilpajuniori, nykyinen valmentaja, tuleva seniorikilpapelaaja Ps, muistakaa näyttää tämä kirjoitus minulle, jos minulla joskus on lapsia, jotka pelaavat tennistä kilpaa… 10 Tapahtumia 2012 16.4. klo 19 Kevätkokous hallilla 7 – 14.4 16.4 27 – 29.4 Toukokuun alku 31.5 4 – 20.6 15 – 17.6 30.7 – 10.8 14.8 17 – 19.8 20.8 Lokakuu Lokakuu 7 – 9.12 Kilpapelaajien leiri Kanarialla Kevätkokous hallilla klo 19 Kilpajunioreiden leiri Pajulahdessa Massakenttien kunnostustalkoot Talvikausi päättyy Kesäleirejä junioreille ja aikuisille Kansalliset kilpailut. Sarjat: MA2, MB3 NC, P12, MA2/4p Kesäleirejä junioreille ja aikuisille Ilmoittautumispäivä syksyn tenniskouluun hallilla klo 17 – 19 Kansalliset kilpailut. Sarjat: MA2, MB3 NC, P12, MA2/4p Talvikausi alkaa Leirit Turkissa, viikot 42 ja 43 Seuramatka Stockholm Openiin Itsenäisyyspäivän kansalliset kilpailut Seuran hallituksen jäsenet ja yhteystiedot Pekka Purho, puheenjohtaja, 0400701420, pekka.purho(a)newsec.fi Pekka Marjamäki, sihteeri, 0505746955, pekka.marjamaki(a)iki.fi Antti Pelkonen, päävalmentaja, 0400617665, antti.pelkonen(a)varistontennis.net Teemu Marjamäki, kilpailut, jäsenrek, 0408498575, teemu.marjamaki(a)okmetic.com Leena Kainomaa, laskutusasiat, 0405950525, leena.kainomaa(a)gmail.com Maarit Koivisto, kirjanpito, 0405483783, maaritkoivisto(a)wmail.fi Nina Savonen, 0505290719, nina.savonen(a)kolumbus.fi Janne Janhonen, 0503642618, janne.janhonen(a)pussikeskus.fi Jouko Taipale, 0400501729, jouko.taipale(a)gmail.com Kari Siukonen, valmennuspäällikkö (ei hallituksessa), 0500639085, kari.siukonen(a)saunalahti.fi Seuran internetsivut: www.varistontennis.net Sähköpostia voit lähettää osoitteeseen: varistontennis(a)varistontennis.net Lehden toimituskunta: VarTen hallitus, Kari Siukonen, Matti Huomanen (taitto) Senioripelaajat kentällä, Maarit Koivisto, Pia Aimonen, Susan Pihl ja Asta Hirvonen 11 12
© Copyright 2024