1. No category

Linnustonseurannan kuulumiset:
koordinointi ja tuloksia
Aleksi Lehikoinen
[email protected]
Muutoksia koordinoinnissa
• AL:lle akatemiatutkijan rahoitus 5v (31.8.2019
asti)
• Sijaiseksi Päivi Sirkiä
• Päivillä omaa tutkimusrahoitusta 31.8.2016
asti
• Juha Honkala koordinoi laskentoja siihen asti
• AL ja PS taustajoukoissa
Muutoksia järjestelmissä
• Tulospalvelu parantui talvilintulaskennan
osalta
• Luomus sai ison (3v) rahoituksen
lajitietokeskuksen perustamista varten
• Seurantajärjestelmille yhteinen alusta
• Linja- ja vesilintujärjestelmille sähköinen uusi
sähköinen versio 2016
• Yhteistyö BirdLifen kanssa – sama tieto
tallennetaan vain kerran
Laskentavuosi 2014
• Talvilintulaskennoissa laskentamäärät lievässä
kasvussa, 573 laskentaa joululaskennassa, 510% kasvu v. 2010
• Vesilintulaskennat 299, kasvua >40% 2010
• Pistelaskennat 52 reittiä, tasaista
• Vakiolinjoja 225, uusi ennätys, nousua 2010
lähtien 20%
• Pesäkorttimäärät laskussa edelleen
Aineiston käyttö
•
•
•
•
•
•
•
Numeroita v. 2014->
> 20 aineistoluovutusta
7 julkaisua kansainvälisissä sarjoissa
Ainakin 18 tekeillä
5 kotimaisissa sarjoissa
Tiedotteita mm. laskija- ja aktiivit-listalla, FB
Joitakin esimerkkejä
Talvilintujen pitkäaikaismuutokset
• s
<- Metsälaji
Fraixedas ym. 2015 Journal of Avian Biology
Kaupunkilaji ->
Kaupunki- ja metsälajit eroavat
• s
Metsälajit: Bonbon, Laglag, Tetrix, Teturo, Surulu, Glapas,
Drymar, Pictri, Regreg, Parmon, Parcin, Parcri, Cerfam, Perinf,
Loxcur, Loxpyt, Pinenu
Fraixedas ym. 2015 Journal of Avian Biology
Pesivien metsälajien kannankehitys
• Elinympäristön
valinta
vaikuttaa
kannankehitykseen
• Sukkession
alkuvaiheen
lajit
runsastuneet
Fraixedas ym., valmisteilla
6
1984–2013, ns. Metso-alue
4
2
0
-2
-4
-6
-8
-2,0
-1,0
<- Suosii metsiä
0,0
1,0
2,0
Suosii avohakkuita/pensaikkoja ->
Talvilintujen pitkäaikaismuutokset
Paikkalinnut
Osittaism.
Nomadit
Lähim.
Lähim.
vesilinnut
maalinnut
Fraixedas ym. 2015 Journal of Avian Biology
Talvivesilinnut runsastuneet > 10x
• s
Cygcyg, Anapla, Aytful, Clahye, Buccla, Mermer, Larrid,
Larcan, Lararg, Larmar
Fraixedas ym. 2015 Journal of Avian Biology
Talvehtivien lintujen osuus kasvussa
vesilinnuilla, ei maalinnuilla
Pitkäaikaismuutos talvehtivien lajien suhteellisessa osuudessa
Vesilinnut
Maalinnut
Meller ym. lähetetty käsikirjoitus
Talviset uivelot N Euroopassa
25
Non oSPA
oSPA
Expon. (Non oSPA)
Expon. (oSPA)
20
Runsausindeksi
• L-Direktiivi liitteen I
laji
• Pohjois-Euroopan
uivelomäärät
voimakkaassa
kasvussa
• Kasvu
voimakkaampaa
SPA-alueilla
Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia, Norja
15
10
+10.4 % / vuosi
5
+6.5 % / vuosi
0
1990
1995
2000
2005
Pavón-Jordán et al., Diversity and Distribution
2010
Talviset uivelot N Euroopassa
25
Non oSPA
oSPA
Expon. (Non oSPA)
Expon. (oSPA)
20
Runsausindeksi
• Heikko SPA
kattavuus
• 2% Suomessa
• 19% Ruotsissa
• 10% Latviassa
Vs.
• 70% Saksassa
• 79% Hollannissa
15
10
+10.4 % / vuosi
5
+6.5 % / vuosi
0
1990
1995
2000
2005
2010
Pavón-Jordán et al., Diversity and Distribution, in press
Talviset vesilintutiedot
meristrategiadirektiiviä varten
•
•
•
•
Seurannoilla arvioidaan Itämeren tilaa
Useita eri seurantoja
Pesivät merilinnut
Talvehtivat merilinnut (talvilintulaskennat)
• Osa kansainvälistä seurantaa
Vesilintujen kannankehitys
• Rehevien vesien lajit harvinaistuneet
• Karujen vesien lajit ja generalistit vakaina
• Miten elinympäristöittäin?
• Kannankehitys
lajeilla
jotka
esiintyy
rehevillä
ja karuilla
vesillä
• Vesien
yleisindikaattori
Lehikoinen, lähetetty käsikirj.
Anapen
Anapla
Aytful
Anacre
Buccla
Kaupunkien sepelkyyhkyt
• Levittäytyivät ensimmäisinä isoimpiin
kaupunkeihin lähellä rannikkoa
• Kaupunkien ulkopuolisilla alueilla olevalla
kannantiheydellä (linjat) ei merkitystä
Fey ym. 2015 Landscape and Urban Planning
Lajien runsauksien siirtyminen
• Atlas aineisto paljasti lajien
levinneisyyden siirtyneen
• Siirtyvätkö runsaudet?
• Linjalaskentoja 1970luvulta lähtien!
• Sama menetelmä
• Suhteelliset tiheydet
780
A)
• Suomi 50
km vyöhykkeisiin
• Tiheydet
vuosikymmenittäin
• Ei tosin
samoja
linjoja
B)
770
760
750
740
730
720
710
700
1970s
1980s
1990s
2000s
2010s
690
680
670
660
300
310
320
330
340
350
360
1
370
380
100
Kilometriä
780
A)
Vyöhykekohtaiset tiheydet
D) Phipug
C) Parcae
B)
770
770
760
760
770
760
1970s
1970s
750
750
750
2010s
2000s
740
740
730
720
710
740
730
730
720
720
710
710
700
700
690
690
680
680
670
670
660
660
700
1970s
1980s
1990s
2000s
2010s
690
680
670
660
300
310
320
330
340
350
360
1
370
380
100
Kilometriä
0%
20%
40% 0%
Osuus
20%
40%
200
100
0
-100
Keskitiheys siirtynyt 45 km 35 vuodessa
≈ 12.8 km / vuosikymmen
(Atlas 8-12 km; Brommer et al. 2012)
(Maailma 16.6 km; Chen et al. 2011)
-200
-300
1976
1986
1995
Virkkala & Lehikoinen, 2014 Global Change Biology
2006
2011
Siirtymänopeudessa eroja
300
200
Siirtymä (km)
100
0
-100
-200
c. 9 km/10 v
c. 19 km/10 v
-300
660
680
700
<- Eteläinen laji
720
740
760
780
Pohjoinen laji ->
Pohjoiset lajit siirtyvät nopeammin
Virkkala & Lehikoinen, 2014 Global Change Biology
Siirtymänopeudessa eroja
Paikkal. Osittaism. Lähim. Kaukom.
Paino (log)
Välimäki ym., valmisteilla
Tiheyden painopisteen suunnan muutos
b)
a)
c)
d)
>30
20-30
15-20
10-15
5-10
1-5
<1
0
>30
20-30
15-20
10-15
5-10
1-5
<1
0
1970-1989
2000-2012
Mustarastas
Virkkala & Lehikoinen, lähetetty käsikirjoitus
1970-1989
2000-2012
Järripeippo
Laskentojen jakautuminen
Lämpötila isotermit
Lämpötilan siirtyminen
a)
b)
c)
Virkkala & Lehikoinen, lähetetty käsikirjoitus
Tiheyden painopisteen suunnan muutos
a) Lintulajit0 (128 lajia)
330
345 15
15
12
315
330
30
3
270
0
255
240
75
285
90
270
105
255
120
225
135
210
195
180
165
0
15
40
30
45
30
300
60
6
285
345 50
315
45
9
300
b) Lämpötila
60
20
75
10
90
0
105
240
120
225
150
Virkkala & Lehikoinen, lähetetty käsikirjoitus
135
210
195
180
165
150
Tiheyden painopisteen suunnan muutos
a) Metsä
330
34510
0
15
8
315
c) Kosteikot 0
30
330
45
6
300
285
2
270
240
300
195
165
180
345 4
15
75
90
270
0
90
270
0
90
105
255
105
255
240
225
30
330
60
255
240
225
135
180
165
150
345 2
0
165
15
285
90
270
105
255
30
330
315
60
0
240
225
135
180
165
150
300
75
285
90
270
105
255
120
195
195
180
165
150
f) Aidot muuttolinnut
0
1
210
135
210
45
300
75
120
195
180
120
225
150
315
0
210
195
105
240
135
210
285
270
120
d) Tunturi
2
60
4
2
45
300
300
45
285
150
315
30
6
315
60
4
15
75
b) Asutus-pelto
0
330
45
345 8
2
135
210
330
285
120
225
30
75
0
255
15
6
315
60
4
345 8
e) Paikkalinnut
0 – Osittaism.
34512
10
8
6
4
2
0
15
30
45
60
75
90
105
240
120
225
135
210
195
180
165
150
a)
b)
Virkkala & Lehikoinen, lähetetty käsikirjoitus
c)
Pohjoismainen yhteistyö
• Esim. kahlaajat
• 29 kahlaajalajista
24:n kantoja
voidaan seurata!
• Tunturi
• Suot
• Metsät…
Lindström ym., lähetetty käsikirjoitus
Kiitokset aktiivisuudestanne!
• d