18 Perjantaina 6. joulukuuta 2013 KULTTUURI Puh: (06) 2477 587 [email protected] Luetuimmat jutut netissä: www.pohjalainen.fi Moottori esittämiselle käynnistyy vain silloin, kun hallitsee kaiken teknisesti täydellisesti. Vasta silloin pääsee esityshurmioon. Oopperalaulaja Jorma Hynninen, Rondo, 12/13 Hollantilainen bluesmies Vaasassa VAASA Hollantilainen rokkaavan bluesin erikoismies Little Boogie Boy tekee minikiertueen Suomessa. Vuoden bluesartistiksi kotimaassaan niin kitaristina kuin laulajanakin ehdolla oleva Little Boogie Boy eli Hein Meijer päättää kiertueensa Vaasaan ja Pub O’Malleysiin lauantaina 7.12. Keikka alkaa kello 23. Meijerin sähköiseen bluesiin perustuva ohjelmisto ulottuu niin mustaan souliin kuin rock’n’rolliinkin. Häntä säestää komppiryhmä, Jaska Prepula basso ja Mikko Peltola, rummut. Tero Hautamäki, Seinäjoki (esimies) (06) 247 7586, Laura Krohn, Vaasa (06) 247 7587, Anne Puumala, Seinäjoki (06) 247 7585 [email protected] ”Sotakirjallisuus sortui sensaationhakuisuuteen” Kamarimusiikin paloa orkesterissa LAURA KROHN VAASA Vaasan kaupunginorkes- Tutkijan mielestä suomalaisen sota-aiheisen kirjallisuuden taso on laskenut ANNE PUUMALA POHJALAINEN Mannerheim. Romaani tarttui vähemmistöjen sotaan Murtuneet sotilaat. Törni. Suomi ja Saksa. Kirjasyksyä on tahdittanut sotakirjallisuus ja siitä nousseet otsikot. – Ilmiönä tämä ollut hyvin erikoinen. Viime sotia käsitteleviä kirjoja on ilmestynyt tänä vuonna poikkeuksellisen paljon, sanoo sotahistorian tutkija Lasse Laaksonen. Hänen mukaansa Suomessa julkaistuun sotakirjallisuuteen on tullut uusi piirre. Sitä voi luonnehtia yhdellä sanalla: sensaationhakuisuus. – Piirteitä siitä on ollut havaittavissa jo aikaisemmin esimerkiksi siinä, kuinka Saksa-suhteita on käsitelty. ANNE PUUMALA POHJALAINEN Kaunokirjalli- suudessa on viime aikoina käsitelty erityisesti vaiettujen tai vähemmälle huomiolle jääneiden vähemmistöjen sotakokemuksia. – Useissa teoksissa suhtaudutaan kriittisesti kansalliseen historiaan ja esimerkiksi kyseenalaistetaan kansallinen yhtenäisyys. Keinoina ovat muun muassa parodia, moniääninen kerronta ja toisensa kumoavat kertomukset, luonnehtii 2000-luvun historiallisen romaanin sotakuvauksia tutkiva Marita Hietasaari. Hän mainitsee esimerkkejä. Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjassa tapahtumia kuvataan työläisten ja nimenomaan vasemmistolaisten näkökulmasta. Pääroolissa ovat naiset ja lapset. UllaLena Lundberg on kirjoittanut Suomi on sotakirjojen luvattu maa. Joensuun yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian ja Helsingin yliopiston historian dosenttina toimivan Lasse Laaksosen mielestä kiristynyt kilpailu näkyy laadun heikkenemisenä. – Suomessa tehdään ansiokkaita historian opinnäytetöitä, mutta populaarien sotakirjojen taso on laskenut. Monissa teoksissa ei ole mitään uutta. Vanha asia esitetään uusin painotuksin. Mahtipontiset otsikot eivät usein vastaa sisältöä, hän sivaltaa. Lasse Laaksosen mukaan sotahistoriatutkimuksessa näkyy siirtyminen itseruoskinnan aikaan. – 70- ja 80 -luvuilla oli vallalla sankaruutta korostava kansa taisteli -ajattelu. Nyt ollaan toisessa ääripäässä. Usein pienin argumentein haetaan kielteisiä piirteitä ja etsitään virheitä. Sotahistorioitsija uskoo, että keskustelun kulminaatiopiste on tänä vuonna saavutettu ja kuohuttavat keskustelunaiheet li ala. Kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa. Itseoppineilla historioitsijoilla ei välttämättä metodioppi ole hallussa. Täytyy muistaa, että akateeminen tutkimus hakee syy-seuraus-suhteita, ei esimerkiksi virheitä. Suomi on sotakirjallisuuden luvattu maa. Eräs syy sotaa käsittelevien kirjojen runsauteen on se, että sotaa käytiin omalla maaperällä. Kuva: SA-Arkisto on hetkeksi ammennettu. Sotakirjallisuudelle on silti yhtäläinen kysyntä ja kiinnostus. Laaksonen peräänkuulut- Sarjakuvat B.Virtanen, Kamut, Baby Blues ja Harald Hirmuinen taa kriittisyyttä. – Historiantutkimus on vil- Poikkeuksiakin kirjavassa sotakirjasadossa on. Lasse Laaksonen mainitsee Tieto-Finlandialla palkitun Ville Kivimäen Murtuneet mielet. – Siinä on selvästi tuotu esiin uutta. Uskon sodan mentaalihistorian ja henkisen puolen tarkastelun korostuvan jatkossa. Hän mainitsee uutta tuovasta tutkimuksesta myös Jouni Tillin sotapappien retoriikkaa kä- suomenruotsalaisten sotakokemuksista. Pekka Jaatisen Kalpeat sotilaat kuvaa huumekoukkuun jääneiden kahden sotilaan elämää sodanjälkeisessä Helsingissä. Sami Hilvon Viinakortti kertoo, millaista oli samaan sukupuoleen kohdistunut rakkaus sota-aikana ja sen jälkeisinä vuosikymmeninä. Hietasaaren mukaan vuosituhannen vaihde näyttää vain kasvattaneen kirjailijoiden ja tutkijoiden intoa käsitellä viime vuosisadalla käytyjä sotia. – Yksi syy on uuden kirjoittajasukupolven kiinnostus isovanhempiensa aikaa kohtaan. Ajallinen etäisyys ja omakohtaisen kokemuksen katoaminen ehkä myös helpottaa asioiden käsittelemistä. Kipeitäkin aiheita voi nyt lähestyä kiihkottomammin, Hietasaari toteaa. sittelevän väitöskirjatyön. Väitöskirja ilmestyi englanniksi viime keväänä. Eräs syy sota-aiheisen kirjallisuuden runsauteen Suomessa on se, että sotaa käytiin omalla maaperällä. – Vahva kansanvalta-ajattelu ja uskonnollisuus vaikuttavat myös, Laaksonen toteaa. Sukupolvenvaihdos näkyy julkaistussa kirjallisuudessakin. – Kun väittelin vuonna 1999 talvisodan lopputaisteluista, yleisössä oli yli kolmesataa veteraania. Heille kyse oli tunnepitoisesta asiasta. Eihän talvisota enää herätä samanlaisia väristyksiä. terin kamarimusiikkikonsertti soi sunnuntaina Kuntsilla. Siinä esiintyvät klarinetisti John Alén, sellisti Janne Virkkala ja pianisti Katri Lax. Orkesterlla päättyi juuri 11 koululaiskonsertin kiertue ja ensi viikolla on tulossa jo sinfoniakonsertti, mutta virtaa riittää silti kamarimusiikkiin. – Tätä on kiva tehdä orkesterimuusikon työn lomassa. Kamarimusiikissa pääsee soittamaan hienoja teoksia, soolosellistinä orkesterissa toimiva Virkkala perustelee. Virkkala on esiintynyt Vaasassa 4-5 kamarimusiikkikonsertissa näiden kahden vuoden aikana, jotka Vaasan kaupunginorkesterissa soittanut. Harjoittelun aikatauluttaminen ei kuitenkaan ole ihan helppoa. – Olemme yrittäneet syksyn aikana löytää sopivia välejä harjoituksiin. Ensimmäiset harjoitukset pidettiin jo hyvissä ajoin, Virkkala kertoo. Virkkalan työpäivät venyvät Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa Suomea edustaa installaatio HELSINKI Ensi kesäkuussa alkavassa Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa Suomea edustaa Lassila Hirvilammi arkkitehtien installaatio Re-Creation. Tällä kertaa biennaalin Suomen paviljongissa nähdään vain yksi teos. Arkkiteh- muutenkin pitkiksi, sillä hän kulkee päivittäin autolla Kaustiselta Vaasaan ja takaisin. Työmatkoihin kuluu päivittäin yhteensä liki neljä tuntia. Sunnuntain konsertissa kuullaan Nino Rotan Trio klarinetille, sellolle ja pianolle. Se on harvoin esitetty teos. Uumajassa työskennellessään Virkkala oli jopa kantanauhoittamassa sitä Ruotsin radiolle. – Silloin siitä oli vain käsinkirjoitetut nuotit, nyt 15 vuotta myöhemmin löytyy jo painetut nuotit, hän kertoo. Virkkala kuvailee musiikkia italialaisen rönsyileväksi ja iloiseksi. Nino Rota tunnetaan hyvin elokuvasäveltäjänä. Hän on säveltänyt musiikkia Fellinin elokuviin ja Coppolan Kummisetään. Konsertin toinen teos on Brahmsin Klarinetten-trio a molli. – Se on yksi suurimpia kamarimusiikin helmiä, Virkkala sanoo. o Kamarimusiikkikonsertti Säveliä triolle sunnuntaina 8. joulukuuta kello 16 Kuntsilla tuurimuseon tiedottajan Ilona Hildénin mukaan soolonäyttelyllä halutaan pureutua biennaalin vaihtuvaan teemaan entistä tarkemmin. Tänä vuonna biennaalin teemana on Fundamentals, joka palaa arkkitehtuurin ajattomaan perustaan. Re-Creation-installaation ovat suunnitelleet arkkitehdit Anssi Lassila ja Teemu Hirvilammi. Installaatio tuodaan Venetsian biennaaliin Scenzhenistä Kiinasta. Näyttelyn viimeisenä päivänä sunnuntaina 8.12. klo 15 Gunnar Bäckman ja Mirva Vittaniemi esittelevät näyttelyitään Vaasan taidehallissa ja Ibiksessä. Tervetuloa! MINUN VAASANI & INDIA PEOPLE VAASAN TAIDEHALLI Kaupungintalo, 06 325 3770 Avoinna ke-pe 12 - 18, la-su 12 - 17
© Copyright 2024