Näin syntyy mielekäs työyhteisö

Hyvinvointia työstä
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
HYVINVOIVANA TYÖYHTEISÖSSÄ
• Näin syntyy mielekäs työyhteisö
• Voitko hyvin terveydenhoitaja?
Elisa Valtanen ja Nina Olin
5.2.2015
Elisa Valtanen ja Nina Olin
1
Näin syntyy mielekäs työyhteisö
5.2.2015
Elisa Valtanen ja Nina Olin
2
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Mielekäs-ohjelma, 2013-2015
• Mielekäs on valtakunnallinen ohjelma sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuuden
lisäämiseksi. Mielekäs-ohjelman on käynnistänyt STM ja sitä koordinoi
Työterveyslaitos. Ohjelma toimii kiinteässä yhteistyössä Työhyvinvointifoorumin
kanssa.
Tavoite
• Ohjelman tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja levittää onnistuneita käytäntöjä ja
keinoja sote-alan mielekkyyden ja kiinnostavuuden lisäämiseksi
Kenelle hyötyä?
• Sosiaali- ja terveysalan työntekijät, opiskelijat, johto, esimiehet ja asiakkaat
Mitä tehdään?
• Tehdään kirjallisuuskatsaus tutkimuksista
• Tehdään työpaikkalähtöinen toiminta näkyväksi nostamalla esiin vetovoimaiseksi
todettuja työpaikkoja
• Järjestetään alueellisia työpajoja
Elisa Valtanen ja
Nina Olin
3
Mitä vetovoimaiselta
työpaikalta odotetaan?
1.
2.
3.
4.
Vaikutusmahdollisuudet ja työn joustavuus
Toimiva työyhteisö ja esimiestyö
Kehittymismahdollisuudet ja asianmukainen korvaus
Työskentelyn puitteet ja resurssit
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Mikä lisää työpaikan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveysalalla?
1/4 Vaikutusmahdollisuudet ja työn joustavuus
MITÄ?
• Vaikutusmahdollisuudet ja hallinnan tunne oman työn sisältöön, järjestelyihin, työaikaan
• Mahdollisuus vaikuttaa oman työn kehittämiseen: hyödyntää omaa kokemusta, tietoa ja
taitoa siinä, miten työ kannattaa tehdä. Toimintamalleihin ja prosesseihin vaikuttaminen.
MITEN?
Esimies avainasemassa, kuuntelee toiveita ja antaa vastuuta työntekijöille. Esim. autonominen
työvuorosuunnittelu, erilaiset työaikaratkaisut, joustot lomien suhteen, kehitystyöstä
palkitseminen, tiimikokoukset ja yhdessä ajattelu & kehittäminen viikottain.
” Vuorotyötä tehdessä koen
tärkeimmäksi asiaksi hyvän
työpaikan kohdalla saada voida
vaikuttaa omiin työaikoihin ja
työlistoihin. Tällä tarkoitan, että
olisi mahdollisuus valita tuleeko
aamuseitsemäksi töihin vai
toisinaan kahdeksaksi. Vastaavasti
iltapäivästä joustavasti kotiin.
Suurin hyvinvointi tekijä on omalla
kohdallani, että saisin olla
vaikuttamassa teenkö enemmän
iltoja, viikonloppuja ja yövuoroja.”
5.2.2015
” Tämä edellyttää
osallistavaa johtajuutta,
matalaa hierarkiaa.
Työntekijältä tämä
edellyttää sisäistä
yrittäjyyttä, kykyä tunnistaa
työn perustehtävä ja
tavoitteet.”
5
” Työnantaja voisi palkita
yksittäisiä työntekijöitä hyvästä
uudesta ideasta, joka vaikuttaa
työntekoon, työympäristöön,
yhteishenkeen ja varsinaiseen
hoitotyöhön positiivisesti.
Palkitseminen voisi olla
rahallinen palkkio tai
muunlainen "tuote". Esim.
kuukauden ideapalkinto
työntekijälle, joka keksinyt
jotain uutta työyhteisössä..”
Mikä lisää työpaikan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveysalalla?
2/4 Toimiva työyhteisö ja esimiestyö
MITÄ?
• Työpaikka on kehitysmyönteinen, työyhteisössä on avoin, keskusteleva ja toisia tukeva
ilmapiiri.
• Koulutetut esimiehet, jotka hallitsevat ihmisten, asioiden ja prosessien johtamisen. Johtajilla
ja esimiehillä myös substanssiosaamista
MITEN?
Yhteishengen vahvistaminen mm. yhteisten palaverien ja illanviettojen kautta. Jatkuva
toimintojen kehittäminen. Yhteiset pelisäännöt, palautekanavat. Esimies puuttuu huonoon
käytökseen. Esimiehille työnohjausta työn tueksi. Oikeudenmukainen ja tasapuolinen työnjako.
” Työyhteisössä tulee olla
jokaisella hyvä olla.
Epäasialliseen käytökseen
tulee puuttua ja sitä ei saa
hiljaisesti hyväksyä”
” Hierarkiat pois.
Kunnioittava, ammatillinen
kohtaaminen puolin ja toisin.”
” Yhteisiä hankkeita ja
positiivinen palaute. Puhutaan
hyvästä ja huonosta
ilmapiiristä ja sen tekijöistä.”
” Perehdytään henkilöiden ja
työprosessien johtamiseen
asiantuntijayhteisöissä. ”
”Rohkeutta kokeilla uusia
innovaatioita.”
5.2.2015
6
” Esimies kuuluu jokaiseen
työyhteisöön. Jos johto etääntyy
kauas alaisten arjesta, yhteisöstä
nousee itsevaltiaita hallitsemaan
yhteisöjä omaksi hyväkseen. Johtaja
mahdollistaa alaisensa työpanoksen
maksimoimisen räätälöimällä työt
sopivasti, kannustamalla positiivisella
tavalla eteenpäin ja tukemalla
vaativissa tilanteissa asioiden
ratkaisemista. Johtajan pitää suostua
ottamaan vastaan myös ohjausta ja
tukea muilta...”
Mikä lisää työpaikan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveysalalla?
3/4 Kehittyminen ja asianmukainen korvaus
MITÄ?
• Mahdollisuus kehittää omaa ammattitaitoa, laajentaa työnkuvaa ja edetä uralla. Elinikäinen
oppiminen ja kehittyminen koko työuran ajan yhteistyössä työnantajan kanssa.
• Kilpailukykyinen ja oikeudenmukainen palkkaus on perusedellytys
MITEN?
• Työnantaja tarjoaa monipuolisia koulutus- ja kehittymismahdollisuuksia kaikenikäisille.
Työnantaja maksaa koulutukset osin/kokonaan. Mahdollisuus tutkimustyön tekoon.
• Palkkauksen eri muotojen kehittäminen. Henkilöstöetuudet korvaavat matalaa palkkaa.
” Elämänkaariteorian
hyödyntäminen henkilöstön
kehittämisessä. Huomioon se,
että joidenkin tutkijoiden
mukaan yli nelikymppisillä on
tapana "herätä" ja vaihtaa ehkä
alaa, hurahtaa omaan alaansa
ja jälleen kerran tehdä jotain
uutta. Etenemismahdollisuudet
ois kivoja ilman työnantajan
vaihtoa. Tarjota haasteita
arkityössä”
5.2.2015
” Jos hoitaja haluaa
lisäkouluttautua
(lähihoitaja), työnantaja
tukisi koulutuksia myös
rahallisin panostuksin. Tällä
hetkellä kunta-alalla on
mahdollista lähinnä omassa
asuinkunnassani lyhytkurssit
työnantajan tarjoamista
valikoimista sekä pakolliset
lisäkoulutukset; ea, lop,
jne.”
7
” Työntekijöille tulisi tarjota
parempia etuja kuin mitä tällä
hetkellä on tarjolla. Etujen tulisi
liittyä esim. vapaa-ajan viettoon,
työmatkoihin tai työvälineisiin: leffatai teatterilippuja, mahdollisuus
erilaisiin liikuntaharrastuksiin
normaalia edullisemmin,
taloudellista avustusta
työmatkakuluihin tai työkenkien
hankintaan. Etuja tulisi myöntää
jokaiselle vakituiselle työntekijälle,
joka on ollut esim. 6-12 kk samalla
työnantajalla.”
Mikä lisää työpaikan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveysalalla?
4/4 Työskentelyn puitteet ja resurssit
MITÄ?
• Työpaikan tilat ja välineet mahdollistavat laadukkaan hoitotyön. Ergonomiset
työskentelyolosuhteet, nykyaikaiset toimivat välineet. Ei sisäilmaongelmia.
• Hallittu työkuorma, oikein kohdennetut resurssit, riittävä henkilöstömäärä.
MITEN?
• Sisäilmaongelmat tutkitaan, notkeammat tietojärjestelmät ja tilastointien karsiminen,
säädettävät pöydät ja tuolit, istuvat joustavat työvaatteet
• Selkeät työaikajärjestelyt, sijaispankki, perehdytyskäytännöt kuntoon, hallinnon ja
työntekijöiden yhteinen työryhmä suunnittelemaan miten voitaisiin tehostaa työtä
” Työn seuranta niin, että
esimies on selvillä, missä
työtä on eniten (työn määrä
ja vaativuus), siellä on myös
resurssia tarpeen mukaan.
Työntekijöiden tapaamiset
säännöllisesti sekä muut
johtamisen menetelmät
käytössä. Sähköisenä
toiminnanohjausjärjestelmä
auttaa tässä.”
5.2.2015
” Huoneet, etenkin wc-tilat
niin pieniä,ettei apuvälineet
mahdu niihin -> remontit ja
kiinteistäjen päivitys tähän
päivään. SIsäilmaoireilu tulisi
ottaa vakavasti,jos on
ongelma, tulisi se tutkia ja
korjata heti, loppupeleillä
tämä hyssyttely tulee
kalliimmaksi sairastelun ja
terveyden menettämisen
kautta.
8
” … minulle annetaan työrauha ja
mahdollisuus hoitaa työni hyvin
riittävällä ajalla. Ajanvarauksesta
huolehtvien hoitajien kanssa
täytyy sopia yhteiset pelisäännöt
ja esimiehen täytyy antaa tukea
niistä kiinni pitämisessä.
Konsultaatioille täytyy varata oma
aikansa, ettei puhelin soi ja ovi
käy koko ajan. Tietojärjestelmien
tulisi toimia ja tukea työtä.
Työvälineet olisi löydyttävä ja
niiden olisi toimittava. ”
Esimerkkejä Mielekäsohjelman työpaikoista…
•
Yhteinen tiimikokous joka toinen viikko ja työparit (hoitaja ja
lääkäri) kokoontuvat säännöllisesti joka viikko. Jokaisen
tiimipalaverin alussa työpaikan oma psykologi pitää 15
minuuttia kestävän mindfulness-hetken. Lisäksi jokainen
työntekijä keskustelee kerran kuussa esimiehensä kanssa
työhön liittyvistä asioista kuten työn sujuvuudesta,
työyhteisön toimivuudesta ja miten haluaa kehittyä työssään
•
Esimies ei ole fyysisesti läsnä yksikössä, jolloin jokainen
työyhteisön jäsen ottaa vastuun työn sujuvuudesta ja
yhteistyön toimivuudesta: ”tätä on meidän talo, josta
pidetään huolta ja jota kehitetään järjestelmällisesti”
•
Käytössä on vuorovastaavasysteemi, mikä on selkiyttänyt
työtä. Vuorovastaava on ”pomo” sillä hetkellä ja esim.
potilaiden vastaanotto menee vuorovastaavan kautta.
Aikaisemmin kaikki ottivat potilaita vastaan, mikä saattoi
johtaa tilanteisiin, joissa potilaita oli enemmän kuin
paikkoja. Vuorovastaavan rooli on kuormittava, joten siinä ei
työskennellä kahta vuoroa peräkkäin.
5.2.2015
Elisa Valtanen ja Nina Olin
9
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Esimerkkejä Mielekäsohjelman työpaikoista…
•
Työpaikalla on mahdollista vaihtaa työtehtäviä ja tiimejä. Tällä
tuetaan sitä, että pitkäänkin työskennelleet saavat uusia
haasteita ja mahdollisuuksia omassa työssään. Työpaikalla on
vähäinen vaihtuvuus. Tämä tuo vaikutusmahdollisuuksia omaan
työhön ja oman työn kehittämiseen.
•
Ammattikunnat ovat tasa-arvoisia ja kaikkien ammattiryhmien
osaamista arvostetaan. Käytössä on työpariajattelu, jossa
työskentely on hoitajavetoista ja lääkäreillä on konsultoiva rooli.
Joku lääkäreistä on aina konsulttilääkärivuorossa, jolloin hänelle
jätetään kalenteriin kyseiselle päivälle runsaasti vapaita aikoja ja
päivän ohjelma muodostuu hoitajien tarpeista.
•
TSR-hankkeen kautta kokeiltu Ikäaktiivivapaa, jossa
ikääntyneemmät työntekijät saavat ylimääräisiä vapaapäiviä
omasta hyvinvoinnista huolehtimista varten. Tilalle otetaan
sijainen, jotta työyhteisö ei kuormitu. Alustavasti näyttää siltä,
että sairauspoissaolojen väheneminen kompensoi rahallisesti
sijaisista aiheutuneet kustannukset.
5.2.2015
Elisa Valtanen ja Nina Olin
10
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Työyhteisön sosiaalinen
pääoma
•
•
•
•
•
•
Pidämme toisemme ajan tasalla
työasioissa
Työyhteisön jäsenet toimivat
yhdessä toteuttaakseen uusia
ideoita
Työyhteisön jäsenet ottavat
työssään huomioon muiden
esittämät parannusehdotukset
päästäkseen parhaaseen
mahdolliseen lopputulokseen
Esimieheeni voi luottaa
Esimieheni kohtelee alaisiaan
ystävällisesti ja huomaavaisesti
Esimies kunnioittaa
työntekijöiden oikeuksia
•
•
Asenteemme on 'toimimme
yhdessä'
Jokainen tuntee olevansa
ymmärretty ja hyväksytty
(Oksanen T. (toim.) 2012)
5.2.2015
Elisa Valtanen ja Nina Olin
11
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Työyhteisössä syntyy
sosiaalista pääomaa
Luottamus
Vastavuoroisuus
Yhteiset
arvot ja
normit
SOSIAALINEN
PÄÄOMA
Sosiaaliset
suhteet,
verkostot
5.2.2015
Osallistuminen
Elisa Valtanen ja Nina Olin
12
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Työn voimavarat
Organisatoriset voimavarat
• havaittu organisaation tuki
• psykologinen sopimus
• työpaikan myönteinen ilmapiiri
• työpaikan rekrytointi- ja
perehdyttämiskäytännöt
• kehityskeskustelut
• palkka, palkitseminen ja uranäkymät
• perhemyönteinen työkulttuuri
• työn varmuus ja psykologinen turvallisuus
• teknologia
• yhteistyö organisaation eri toimijoiden välillä
(Hakanen 2011)
5.2.2015
Elisa Valtanen ja Nina Olin
13
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Työn voimavarat
Sosiaaliset voimavarat
• työyhteisön ja esimiehen tuki
• oikeudenmukaisuus
• luottamus
• palaute ja arvostus
• arkinen huomaavaisuus ja ystävällisyys
• työn imun tarttuvuus
• tiimin yhteisölliset voimavarat
(Hakanen 2011)
5.2.2015
Elisa Valtanen ja Nina Olin
14
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Työn voimavarat
Tehtävä
• työtehtävien monipuolisuus ja kehittävyys
• itsenäisyys
• välitön palaute työsuorituksesta
• tehtävän merkityksellisyys
• asiakastyön palkitsevuus
Työjärjestelyt
• työroolien ja –tavoitteiden selkeys
• osallistuminen työtä koskevaan
päätöksentekoon
• joustavuus työajoissa
(Hakanen 2011)
5.2.2015
Elisa Valtanen ja Nina Olin
15
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Pariporina
• Miten voin itse omalla toiminnallani luoda
ja vahvistaa mielekästä työyhteisöä?
5.2.2015
Elisa Valtanen ja Nina Olin
16
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Voitko hyvin terveydenhoitaja?
5.2.2015
Elisa Valtanen ja Nina Olin
17
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Hyvinvoinnin tunnusmerkkejä
•
Tyytyväisyys elämään ja työhön:
vaikka asiat eivät olisikaan täydellisesti,
on silti pääsääntöisesti hyvä olla
•
Aktiivisuus: jaksaa tehdä muutakin
kuin sen, mikä on pakko
•
Myönteinen perusasenne:
suhtautuminen asioihin avoimesti ja
kiinnostuneesti
Hyvinvointi työssä:
•
Kyky sietää epävarmuutta ja
vastoinkäymisiä (kohtuullisesti)
•
Oman itsensä hyväksyminen
puutteineen ja vahvuuksineen
•
•
•
•
•
tyytyväisyys työhön
aikaansaaminen
luovuus, kiinnostus, innostus
avoimuus
pystyvyyden tunne
(Hakanen, J. ym.; Ahola, K.)
5.2.2015
Elisa Valtanen ja Nina Olin
18
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Tilanne on hyvä kun...
•
•
•
•
•
•
Aamulla herätessäsi tunnet itsesi levänneeksi ja
odotat päivän tapahtumia kiinnostuneena
Työssä ollessasi tunnet itsesi päteväksi, vireäksi
ja varmaksi
Työpäivän aikana ehdit tehdä työsi ilman
paniikkia ja riittämättömyyden tunnetta
Saat hyviä ideoita ja ehdit kehittää ammatillista
osaamistasi
Työstä tultuasi pystyt rentoutumaan noin tunnin
kuluttua työpäivän päättymisestä ja pääset
keskittymään itsellesi tärkeisiin muihin asioihin
Nukkumaan mennessä olosi on levollinen ja
tiedät ehtiväsi nukkua riittävästi ennen
seuraavaa aamua
5.2.2015
Elisa Valtanen ja Nina Olin
19
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Arvioi itse
Vastaa:
K (pitää paikkansa yleensä) tai
E (ei pidä paikkaansa)
 Työpäiväni on noin kahdeksan tunnin mittainen.
 Ehdin päivän aikana pitää taukoja, käydä syömässä ja
rupatella työkavereiden kanssa.
 En tee töitä iltaisin kotona.
 Olen iltaisin virkeä: jaksan puuhata ja osallistua.
 Minulla on iltaisin myös omaa aikaa.
 Minulla on joku säännöllinen harrastus.
 Aina silloin tällöin arjessa on jotain kivaa odotettavaa.
 En heräile öisin työasiat mielessäni.
 Aamuisin on mukava lähteä töihin.
E-vastaukset kertovat tarpeesta panostaa palautumiseen.
5.2.2015
Elisa Valtanen ja Nina Olin
20
(Ahola, K.)
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Voimaannuttava ja kuluttava työ
Pohdittavaksi
•
Mikä työssä voimaannuttaa?
•
Mikä kuluttaa?
•
Mikä minua on auttanut?
5.2.2015
Elisa Valtanen ja Nina Olin
21
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Rajojen asettaminen
työnteolle
Ylitöistä
sopiminen
Työaikanormista
keskustelu
Ei töitä
vapaa-ajalla
Esimiehen ja
työyhteisön
esimerkki
kohtuullisesta
työajasta
Viikottainen työaika
Laatuvaatimusten
määrittely
Henkilökohtainen
elämäntilanne
5.2.2015
Osallistuva
suunnittelu
Elisa Valtanen ja Nina Olin
22
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Miten luokitella työasioita?
Mikä on työni
tavoite?
Miksi teen omaa työtäni?
C. Turhat asiat
•
•
•
jotkut keskeytykset esim. turhat
sähköpostit, mainoskirjeet
epäjärjestyksestä johtuvat hidastukset
tehtävät, jotka joku muu voisi tehdä – tai
jotka voisi ehkä jättää tekemättä kokonaan?
B. Tärkeät asiat
•
•
esim. kiireelliset vaatimukset eri
tahoilta
nyt ja tässä tehtävät
A. Kaikkein tärkeimmät asiat
•
•
•
5.2.2015
eivät välttämättä aina kiireellisiä
ydinasioita työssä
perustehtävää parhaimmillaan
Elisa Valtanen ja Nina Olin
23
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Palautumisen muotoja
Palautuminen on keskeistä
jaksamisen kannalta
• Irtautuminen
•
"kun olen vapaalla en ajattele työasioita"
• Rentoutuminen
•
"kun olen vapaalla rentoudun ja lepään, teen rentouttavia asioita"
• Oma kontrolli
•
päätän itse miten käytän aikaani ja mitä teen
• Uusia tuulia
•
laajennan horisonttiani, luen tai opiskelen jotain uutta
5.2.2015
Elisa Valtanen ja Nina Olin
24
(Sonnentag & Fritz 2007)
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Miten itse voin edistää
työhyvinvointiani?
• Pitämällä huolta itsestäni
• Lepo, rentoutuminen, ulkoilu, monipuolinen ravinto, liikunta ja
harrastukset, perhe ja omaiset, ystävät;
• Panostaminen mielihyvää tuottaviin asioihin
• Ajatusten suuntaaminen myönteisiin asioihin
= Kokonainen, tasapainoinen elämä
• Ammattitaitoa ylläpitämällä
• tarvittessa hakeutumalla kursseille ja lisäkoulutukseen,
ammattikirjallisuutta seuraamalla
• Realiteetteihin perustuvalla asennoitumisella työhön
• ymmärrys työn edellytyksistä, prioirisointi
• mikä tässä työssä on mahdollista, mikä on riittävän hyvä suoritus
• Palautumalla työkuormituksesta päivittäin
• työstä irtautumalla vältetään voimavarojen liiallinen kuluminen
5.2.2015
Elisa Valtanen ja Nina Olin
25
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Miten itse voin edistää
työhyvinvointiani?
•
Lisäämäällä itsetuntemustani
•
•
•
Pyytämällä apua
•
•
•
•
mahdollisuus keskustella myös työhön liittyvistä
ongelmista (esim. työkuormituksesta)
Uskaltamalla aktiivisesti puhua työhön liittyvistä epäkohdista
•
•
•
esimieheltä, työtovereilta, työnohjaus, verkostotuki
Hyvällä yhteydellä omaan esimieheen
•
•
omat vahvuudet ja heikkoudet, omat resurssit, omat arvot,
omasta jaksamisesta kertovien merkkien kuuntelu ja
ymmärtäminen
esimiehen kanssa
tarvittaessa myös yhteistyössä työsuojelun ja
työterveyshuollon kanssa
Joustavuudella
• jatkuva arviointi ja tavoitteiden uudelleen määrittely
on osa työtä
Harjoittelemalla luopumista ja tässä hetkessä elämistä
Ongelma ei ole päätepiste vaan välivaihe: kokeilemalla toista
tapaa
Elisa Valtanen ja Nina Olin 26
5.2.2015
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Lisää aiheesta:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Ahola, K. (2011). Tue työkykyä – käsikirja esimiestyöhön. Työterveyslaitos.
Hakanen, J. (2004). Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen
ytimessä ja reuna-alueilla. Työterveyslaitos.
Hakanen, J. (2011). Työn imu. Työterveyslaitos.
Hakanen, J., Ahola, K., Härmä, M., Kukkonen, R., Sallinen, M. (2009). Voiman
lähteet. Työn voimavarojen ABC. Työterveyslaitos.
Mielekäs-ohjelma (2013 – 2015). www.mielekas.fi
Oksanen, T. (2009). Workplace Social Capital and Employee Health. Turun
yliopiston julkaisuja, sarja D, osa 876.
Oksanen, T. (toim.) (2012). Hyvinvointihavaintoja – tutkimustietoa kunta-alalta.
Työterveyslaitos.
Räisänen, K., Lestinen, J. (2013). Kyllin hyvä. Ole viisaasti itsekäs.
Työterveyslaitos.
Sonnentag, S., Fritz, C. (2007). The Recovery Experience Questionnaire:
Development and validation of a measure for assessing recuperation and
unwinding from work. Journal of Occupational Health Psychology, Vol 12(3), Jul
2007, 204-221.
Toppinen-Tanner, S., Ahola K. (toim.) (2012). Kaikkea stressistä.
5.2.2015
Elisa Valtanen ja Nina Olin
27
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Kiitos!
5.2.2015
Elisa Valtanen ja Nina Olin
28
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi