Esko Toppila, TTL

Fysikaaliset tekijät ja
yhteisvaikutukset
Esko Toppila
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Mitkä ovat fysikaaliset
haittatekijät (lähde työturvallisuuskeskus)
Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
melu
tärinä (käsitärinä, kokokehon tärinä)
Lailla säädellyt (säteilyt)
Ionisoiva säteily
Ultravioletti säteily (UV)Lasersäteily
Infrapunasäteily
Mikroaallot
Sähkömagneettiset kentät
Pääosin suositukset
Valaistus
•
Yleisvalaistus
•
Kohdevalaistus työpisteissä
•
Kulkuteiden turva- ja merkkivalaistus
•
Ulkovalaistus
Lämpöolot ja ilmanvaihto
•
Työpaikan lämpötila, ilman liike ja kosteus
•
Yleisilmanvaihto ja kohdepoistot
•
Vetoisuus
•
Kylmät tai kuumat esineet
•
Työskentely ulkotiloissa
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Fysikaalisten tekijöiden
yhteisvaikutuksia
• Lähes kaikilla fysikaalisilla tekijöillä on primäärisen
vaikutuksensa lisäksi välillisiä vaikutuksia.
• huono ulkovalaistus vaikuttaa tapaturmariskeihin
työpaikkojen ulkoalueilla. Epäedullisissa tilanteissa
sekä näkemättömyys että näkymättömyys voivat
aiheuttaa tapaturmia.
• Kylmyys aiheuttaa paleltumisriskin lisäksi
liukastumisriskin ja voi hienomotoriikan
huonontumisen seurauksena aiheuttaa esimerkiksi
sähkötapaturmavaaran.
• Staattisen sähkön aiheuttama sähkökipinä voi sytyttää
tulipaloja tai aiheuttaa työntekijälle tahattomien
liikkeiden kautta tapaturmia, vaikka sähköpulssi ei
itsessään olisikaan terveydelle vaarallinen.
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Yhteisvaikutukset
•
•
•
Altistuminen työympäristön haittatekijöille on usein
monialtistumista. Esimerkiksi kemikaaleille työssään altistuvat
työntekijät altistuvat pääsääntöisesti useammalle kuin yhdelle
aineelle.
samanaikainen altistuminen esimerkiksi melulle ja kemikaaleille tai
tärinälle ja melulle.
yksilön terveystilanne ja elämäntapatekijät, kuten tupakointi,
alkoholinkäyttö, lääkeaineet ja vapaa-ajan altistuminen, voivat
vaikuttaa työperäisestä altistumisesta aiheutuvaan riskiin.
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Esimerkkejä
• Melu
•
Lakisääteiset yhteisvaikutukset
• Ototoksiset aineet, tärinä
•
•
Lääkkeet, kemikaalit
Terveystila ja melu
• Tärinä
•
•
Ergonomia ja tärinä
Valaistus ja tärinä
5
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Ototoksisuus vaikuttaa montaa kautta
CS2
Aivokuori
tolueeni
styreeni
ksyleenit
nheksaanit
Kuulohermo
Melu
Sisäkorva
Tasapainoelin
/
Kuuloelin
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Ototoksiset aineet:
Lääkeaineet
• Antibiootit
• Aminoglysidit
• Muita tunnetuja (tetrasykliinit, gentamycin)
• Antineoplastiset aineet (Sisplatin,
carboplatin,…)
• Diureetit
• Särkylääkkeet (Asetosalisyylihappo, kiniini,
…)
/
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
särkylääkkeistä
• Asetosalisyylihappo
•
•
•
Palautuva vaikutus
Yhteisvaikutus melun kanssa
Yliannoksena aiheuttaa tinnitusta
• Muut tavallisimmat särkylääkkeet
• yhteisvaikutus melun kanssa
55
•
Vaikutus havaittu epidemiologissa mittauksissa
50
E=Melualtistus
Sm= smoking (tupakointi)
P= särkylääkkeiden käyttö
45
40
35
30
25
20
15
10
5
E1Sm1P1
E1Sm1P0
E1Sm0P1
/
E1Sm0P0
E0Sm1P1
E0Sm1P0
E0Sm0P1
0
E0Sm0P0
Hearing loss at 4 kHz (dB)
60
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Ototoksiset aineet: liuottimet
• Tolueeni, etyylibentseeni, npropyylibentseeni,
• Styreeni and metyylistyreenit,
• Trikloorietyleeni,
• p-Ksyleeni,
• n-Heksaani,
• Hiilidisulfidi
• Liuotinsekoitukset
/
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Kuulonalenema styreenille altistuneilla työntekijöillä (n=290)
Sliwinska-Kowalska
Frequency [Hz]
1000
2000
3000
4000
6000
8000
Hearing thresholds [dB]
0
not exposed to solvents n=223
5
exposed to solvents n=290
10
15
20
25
30
/
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
/
melu+n- hex+
tol
melu-styre+to
l
melu+s ekote
melu
styr+tol
n-hex+tol
styreeni
sekotus
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
Verrokit
Henkilöiden osuus, jolla
kuulonalenema (yli 20 dB ainakin
yhdellä kaistalla
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Kemikaalien ja melun
yhteisvaikutus
(Duradewicz et al 2010)
Ennuste
ISO 1999
Havaittu
melutaso
83 dB
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Kuulovamman vaikutus
meluriskiin
• Kuulovamma
•
•
•
Heikentää puheen
ymmärrettävyyttä etenkin
melussa
Heikentää varoitussäänien
kuuluvutta
Suuntakuulo heikkenee
• Perinteiset kuulonsuojaimet
•
Tekevät saman kuin kuulovamma
13
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Kuulovamman vaikutus
signaaliKohina-suhteeseen
25,0
edestä
takaa
takaa vasemmalta
takaa oikealta
20,0
15,0
10,0
5,0
0,0
-5,0
ilman
suojainta
tasoriippuvainen
muusikon passiivinen
ilman
tulppa
suojain
suojainta
tasoriippu- muusikon passiivinen
ilman
vainen
tulppa
suojain
suojainta
normaalikuuloiset
tasoriippu- muusikon passiivinen
ilman
vainen
tulppa
suojain
suojainta
vajaakuuloiset, ryhmä A
tasoriippuvainen
muusikon passiivinen
tulppa
suojain
vajaakuuloiset, ryhmä B
Ylin kohtalainen kuulovamma
Keskellä lievä kuulovamma
Alin normaali kuulo
14
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Seuraukset
• Tehdas on vaarallinen paikka
•
•
Kuulovammaiset eivät halua käyttää suojaimia
Suojaimet otetaan pois kommunikaation ajaksi
• Riskit
•
•
Lisääntynyt kuulovammariski
Lisääntynyt onnettomuusriski
15
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Käsitärinä
• Tulee tärisevistä työkaluista
• Oireet
•
•
•
•
Mahdollisesti luustomuutoksia
Neurologisia muutoksia: puutumista, pistelyä
Heikentynyt tärinätuntokynnys
Hidastunut hermojen johtumisnopeus
/
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Yhteisvaikutukset
• Melulla ja tärinällä on yhteisvaikutus
• Ilmiö tunnetaan, mutta selitystä ei ole
• Siis ei myöskään annos-vaste suhdetta
• Sairaudet
• Muut valkosormisuutta tai neuropatiaa aiheuttavat
tekijät tärinän lisäksi (yhteisvaikutus),
esimerkiksi:
•
•
•
•
•
beetasalpaajat, ergotamiini
oklusoivat verisuonisairaudet
hermopinteet
leikkausten tai vammojen jälkitilat
sidekudos- ja reumasairaudet
/
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Käsitärinä ja ergonomia
• Huono ergonomia voi lisätä tärinätaudin
riskiä
•
•
Autokorjaamot
• Annos alle 2m/s2
• Silti Suomessa 36 % (ennuste 10 %)
valkosormisuusoireita
Selitysmalleja
• Voimakas puristus lisää tärinän siirtymistä käteen
• Huonot asennot lisäävät muita oireita
• Impulssimainen tärinä
18
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Käsitärinä ja oireet
• Oirehtimisesta seuraa
•
•
kömpelyys
heikentynyt puristusvoima
• Tästä seuraa huonontunut laitteen kontrolli
• Jos huono työasento niin !!!!
•
putoava laite voi tehdä pahaa jälkeä!!
/
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Kehotärinä ja ympäristön
valaisus
• Koko kehon tärinä ja onnettomuusriski
•
•
10 m/s2 impulssit voivat aiheuttaa ajoneuvon hallinnan
hetkellisen menetyksen
Jos ajetaan lujaa paikassa, jossa hämärää tulos voi olla
kohtalokas.
Lakaisukoneen tärinän piikkiarvo sisällä, kynnyksellä ja ulkona
/
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Yhteisvaikutukset ja
käytännön toiminta
• Työpaikkaselvityksessä ja työympäristön
riskinarvioinnissa on perinteisesti pyritty tunnistamaan
yksittäisten tekijöiden aiheuttamat riskit ja löytämään
keinoja näiden riskien hallitsemiseen.
• Yhteisvaikutusten suhteen törmätään monimutkaiseen
vyyhtiin erilaisia haittavaikutuksia, joiden syyosuudet
ovat epäselviä ja tapauskohtaisia.
• työympäristötekijöiden yhteisvaikutukset pitää
riskinarvioinnissa ottaa huomioon.
• työpaikkaselvityksessä ja riskinarvioinnissa on
huomioitava myös biologiset tekijät, tapaturmavaarat
sekä fyysiset, ergonomiset ja henkiset kuormitustekijät
ja näiden kaikkien vaikutukset toisiinsa.
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Miten yhteisvaikutuksia voi
selvitellä
• Yhteisvaikutuksia
•
•
•
Haitoilla, joiden kohde-elin sama
Terveydentila ja haitta
Haitta ja ympäristö
• Tarvitaan yhteistyötä
•
•
•
Terveydenhuolto
• Ikääntymisen seuraukset, terveydentila
Työn tekijät
• Koetut haitat (työ ja suojautuminen)
Työhygieenikko
• Altistuminen
22
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Suojainten aiheuttamat riskit
• Näkökentän pienentyminen
• Ergonomiset haitat
•
•
Lisää työn kuormittavuutta
pään alueen suojaimet voivat lisätä niskasärkyä
• Suojainten yhteisvaikutukset
•
Esim. päänalueen suojaimet voivat häiritä toisiaan
• Henkilökohtaiset ongelmat
•
•
ihottuma ja allergiset reaktiot
• materiaalien valinta …
suojain ei sovi käyttäjän morfologiaan (erittäin
tavallinen tulppasuojaimilla)
• Riskien takia vai suojainten käyttö jäädä
pois tai olla tehotonta
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Kysymyksiä ?
24
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi