SAVO kelkka - surffaamaan jäällä ja lumella Talve lla sur ffamine n o n he lppo a, itse asiassa he lpo mpaa kuin ke sällä ve de n päällä. R ikinä to imii sama tuttu ke säpur je (to sin suur in jär ke vä ko ko o n no in 8 .5 m2 ). R ikin alle pitää saada ke lkka. Ar to Ravande r in B lack C at ke lkalle lähe istä sukua o le va SAVO e i o le no pe in (vaikka B lack C at o n e de lle e n yksi no pe immista kisake lko ista) , he lpo in e ikä yksinke r taisi nkaan , mutta se o n er ittäi n to imiva ko mpr o missi, se llaine n yle ispäte vä katumaastur i . L uistinke lka t me ne e ko ve mpaa jäällä, le ve ämpi ja iso mpi ke lkka vo i o lla he lpo mpi e nsi me tre illä ja SAVO n sääde ttavyy de stäki n vo i kivutto mast i luo pua, mutta miksi? Tällä kun pystyy ajamaan lähe stulko o n ke lissä kuin ke lissä, r ake ntamine n e i o le vaike aa ja ke lkka, par i suksipar ia se kä kaksi pur je tta kulke e auto n katto te line e lla vaikka jo ka viiko nlo ppu . L aitan alle vähän ohje istus ta ke lkan te ke mise e n. Kaikke a e i tar vitse no udattaa kir jaime ll ise sti , mutta itse o le n havainnut nämä ratkaisu t to imiv iksi . 1. Sukset Jo s e i haluaa te hdä suksiansa itse pitää e tsiä jo stain yhde t ter äskantt ise t no pe uslaskusukse t (pit uus n. 2 40 cm) se kä yhde t tai kahde t mäkihyp pysuk se t (pituus 25 0 -26 0 cm). Aivan alussa kir ppar in alle kympin maksavat ikivanha t ter äskantt ise t laske tte lusu kse t (mitä vähe mmän tiimalas ia se n pare mpi) r iittää , syö ksylaskusukse t (pituu s n. 2 20 ) to imii ne kin. Pitu us kuite nki n lo ppuu ke ske n, e li ke lkka e i saa r iittäväst i sivutta isp ito a, lisäksi ke lkka e i o le vakaa ja viitä se ntti ä syve mpi pe hme ä lumi muo do stuu e ste e ksi. No pe uslaskusu kse t tule e laittaa alle aina kun o n liukas ta, e li jo ko ter äsjäälle tai lume n päälle tulle e lla jäällä aje ttae ssa. Te r äskanttise t sukse t käänne tään e ne mmän kantil le e n jo llo in ne uppo aa paljo n he r ke mmin pe hme ään lume e n. L isäksi ne o n jäykkiä, e li pyr kii haukkaamaan kino kse n sisään se n päälle no use mise n sijaan . N äide n o nge lmana näkyy o le van myö s po hjamuo vin ir to amine n r ö pe lö pintaise l la jäällä aje ttae ssa. Fische r in sukse n näyttäis i ke stävän e hkä par haite n. Mäkihyppy sukse t o vat ke vyitä, le ve itä ja e r ittäin jo ustavia. Ne o vat lähe stulko o n ihane llis ia tähän lajiin, mutta ter äskantt ie n puuttum ine n e stää ajamasta vähänkään liukkaam mal la pinna lla. Se n sijaan puo lime tr ise t lumidyy nit ovat suor astaan hausko ja. Sukse n takao saan vo i laittaa ” spo ile r it” , e li liukkaat pystypinn at jo tka estää sukse n ohue n sivukan tin takao san uppo amise e n lume e n sivut tain - pe r än he ittä mise n. Kaikki sukse t vaatii vo ite lua, muute n liukum ine n vaike utuu ja tuule e n no use mine n huo no ne e . Mikäli po hjat o vat naar muttune e t ne on hyvä vie dä ammatti lii kke e se e n hio ttavaksi . Hio nnan jälke e n laite taan pe hme ää par afiinivo i de tta ja se n päälle gr afiitt ivo ide t ta. Se n jälke e n valitaan vo ite e t lämpö tila n mukaan. Entisiä vo ite ita e i tar vitse po istaa millään liuo tti me lla , pe lkkä har jaus r iittää. Kalli ita fluo r ivo ite i ta e i kannata käyttää e lle i halua päästä aivan huipp uvauh te ihi n mär ällä lume lla . L umio lo suhte ide n ar vio imine n e nnakko o n on hankalaa, jo llo in kannattaa var ustaa ko lme t sukse t, e te e nkin jo s pur je hduspa ikka o n kaukana ja ke li vo i muuttua . Te r äskanttise t sukse t laite taan alle jo s pinta o n liukas (e sime r kiksi ke vätaamuisi n pakkasyö n jälke e n), pe hme älle pinnalle taas vo i ko ke illa kahta er ilaista vo ide tta e r i suksil le laite ttu na. Suksie n vaihtam ine n r unko o n ke stää alle viisi minuut tia . 2. Runko R ungo n saa he lpo sti te htyä muutamas ta vane r inpalase sta , to ki lasiku itu tai alumiin i to imi i ne kin. Missään nime ssä e i kannata te hdä liian massiivi stä te ke le ttä. R iittää jo s se ke stää ajamise n re tuutukse t se kä e nsimmäise t kymme ne n vo ltti a kaatumise n yhte yde ssä. Jäykkä r unko pistää sukse t e lämään pare mmin ja päinvas to in . Jo s se kä r unko e ttä sukse t o vat umpijäyk kiä tulo kse na o n ” hampaat suusta” kivir e ki. Vane r in lamino im ise e n pitää e nsin te hdä muo tti umpipu usta . Ko ko r ungo n mittai ne n muo tti on pare mpi, mutta hätätapaukse ssa käy par i- ko lme kakko sne lo stakin vanne sahalla työ ste ttynä. Muo tin päälle laite taa n vane r inpalat n. 40 x13 5 cm mie le llään hö yr yllä tai kuumalla ve de llä pe hme nne tyt vane r ipalat PVA liima n (e sim Er iKe e per ) ke r a. Par haita o vat nk. le nto ko ne vane r it, e li tihe ävii luise t 1 .5 - 2 .0 er ittäi n jo ustavat palat. Hätätapaukse ssa tavalli ne n 4 mm ko ivuvane r iki n välttä ä. Alle 10 mm laminaat ti e i valite tta vast i ke stä iso mpia tälle jä, e li minim ivahv uus o n 12 mm. Siitä vahve mpi vane r ir unko o n taas liian jäykkä (mie le stäni ). Kun le vyt ja liimat o n laite tt u pitää ne kir istää muo ttia vaste n pur istimi lla ja r uuve illa (r uuvir e iät o n r umia, mutta e i vaikuta ajo - o minaisuuks iin , e li tär ke intä o n e ttä väliin e i jää ilmar ako ja ja r unko o n tasaise sti liimau tunu t) . Sar anako htia vo isi e hkä vahvistaa laitta mall a väliin lasikui tuka ngas ta e po ksin ker a - o n nimitt äin r ungo n he iko in ko hta. Masto kii nni kke e n ko hdalle taas vo i liima ta 2 mm alumiin ile vyn , niin masto e i ir to a pahassakaan r ytkäykse ssä. Yö n yli kuivunut r unko o te taan ir ti muo tista, piir r e tään ke skilinj a se kä re unapr o fiil i sabluunas ta ja le ikataan pisto sahal la muo to o nsa. Viime iste ly hio mako ne e lla. Sar ano ille vo i te hdä re iät jo tässä vaihe e ssa - kiinn ite ttä vä huo mio tar kkaan sar anaväli in (40 0 mm + r istimit tatar k istus ). Masto nkiin nit täm ise ksi te hdään ble idir e iät 30 -5 0 mm jao lla. Se ur aavaksi pitää liima ta liukue ste kum it (kumi kaupa n ur ite ttu musta kumimat to käy o ike in hyvin) , e sime r kiksi kuvan mukais iin paikko ihi n. L iimaus jo ko ko ntakti- tai e po ksiliima lla . L iimaukse n jälke e n kumima to t suo jataan te ipillä /pa pe r illa . Ve ttymise n e stämise ksi maalataan ko ko runko spr aymaali lla . Ensin po hjat (yksi pur kki) sitte n päävär i (e sim. iskunke stävä musta vannamaal i) , sitte n ko ntr astivär i (jo s halutaa n e ttä ke lkka näyttää SAVO - ke lkalta musta- kulta) ja lakkake r ro s päälle . Jalkale nke ist ä o n ainakin par i r atkaisua. Vanha ko ulukunta käyttää kiin te ästi r uuvattuja le nkke jä vo imasiir to hih nasta . T akana o n yksi iso le nkki jalka pääse e liukumaan por taatto mas ti e tee n taakse . O ma ratkaisu ni o n sur ffilaudan sääde ttävät le nkit kuvankal taise st i ase te ltuna. L iukue ste ide n o n tie te nkin o ltava le nkkie n ko hdalla. Ko ko r ungo n o salta pitää mie ttiä tur vallis ta ” hajo amisjär je st ystä” , e li e nsin pitää jalkale nk kie n ir r o ta kiinnikke is tään , se ur aavaksi saa hajo ta sar anako hdat ja masto nki inn ike , vasta niide n jälke e n kuskin nilkat ja muut r uumiino sat . 3. Saranat Yksinke r tais immi llaa n sukse t vo i kiinnit tää ke lkan r unko o n taivute tul la alumiin i- tai te r äspalalla . So piva kallis tusk ulma lume lle o n 10 -1 5 º , jäälle 30 45 º . Jäykällä kiinn itykse l lä pääsee ihan hyvin alkuun, mutta taido n ja vauhdinno us un myö tä tule e ke lkan lipsu il u tai lume e n kaivautum ine n är syttämään kun no pe utta pitää saada se 10 km/h lisää. Alla o n ko htalaise n he lppo ratkaisu kalli stukse n säätö ö n. Tar ke mmat mittakuva t lö ytyy to isaalla . Sar ana koo stuu kahde sta le vystä jo ista alimma ise e n o n hitsatt u kaksi silmukkaa . To ise e n tule e kiinte ä tappi (o so ittamassa e tee npäin , vaikka säätö r uuvi hajo aisik in, suksi pysyy kiinn i ja pääsy lähtö r antaan työ kaluje n luo kse o nnistuu. T o isee n tule e kuusio ko lo r uuvi kir istämää n ylö späin o so ittavaa säätö r uuvia. Säätö r uuvin kiinn itys yläle vyyn o n sääde ttävissä mutte r e illa ja pr iko illa. R iittää kun kulje tt aa mukanaan 19 mm avainta yhde n kuusio ko lo - L :n ker a. Kallist ukse n säätö r iittää takasar ano issa, e tummaise t sar anat jäte tään vapaaksi. Mukana o n hyvä kulje ttaa yhde n se tin var ar uuve ja. Mikäli yksi ruuvi pe ttää vo i tilap äise st i laitt aa säädö n vaikka e tee nkin. Sar anat o n hyvä valmis taa r uo stumatto mast a mustakin välttää pare mman puut tue ssa. ter äkse stä, mutta maalatt u Hyvä käytäntö o n te hdä yhde n yläo san ja yhtä mo nta alao saa kuin mitä o n suksipar e ja käytö ssä. Kun alao sat o n r uuvattu suksiinsa kiinni ke stää suksie n vaihto vain muutaman minuut in. Te r äskanttis illa suksill a o n me tallis ta te hty yläpinta , mutta mäkihypp ysuks issa pintamuo v in alla o n use immite n ke vyt hunajake nno . Jo tta sar anat pysyisi niissä kiini vo i sukse n pintaan liimata e po ksilla tai ko ntaktil iima lla 2 mm alumiin ila put . 4. Säätäminen Kun kaikki palase t o n valmiina pitää ase ttaa ne so pivasti kiinni to isiinsa . Sar ano ide n väli o n 40 0 mm. R ungo n kiinn itys o n sukse n takar e unasta 2 50 -4 00 mm, lume lla mäkihy ppysu ksi lla tae mpana, liukkaa lla ja ter äskantt isi lla suksilla e de mpänä (r unko takana => suksie n e tuo sa o n vapaana ja no usee lumihyp pyr e ide n päälle he lpo mmin ; r unko takana = > takapään pito o n par e mpi ja ke lkan huipp uno pe us no use e ). Masto n paikkaa o n pystyttä vä siir tämään muutama se ntti e tee n- taakse pur je e n koo n ja tuule n vo imakkuude n mukaan, käytännö ssä ko lme - ne ljä r e ikää r iittää . Suksie n pitää har ittaa no in 20 mm ilman kuo r maa (käytännö ssä kun paino tule e taakse kääntyy sukse t me lke in samansuu ntai siks i), iso mpi har itus he lpo ttaa o hjaamista, yhde nsuuntai se t sukse t o n kaikke in no pe impia . Aur aavat sukse t to imii laahausjar r una . So piva har itusvä li vo i siis o lla 1 0 -40 mm. SAVO :ssa e i o le har itukse n säätö ä, e li sukse t pitää ase ttaa ko hdalle e n sar ano ita kiinni te ttäe ssä. T ämä o nnistuu kun kiinni ttää e nsin takasar anat ja se n jälke e n e tsii e tusar ano ide n paikat kaksipuo le ise n te ipin avulla. Kun o ike a ko hta lö ytyy r unko ir ti ja tussil la e tusar ano ide n o ike a ko hta sukse e n. T uo n jälke e n re iät sukse e n ja var mistus - me nihän o ike in? Jalkale nkk ie n kir e yttä o n hyvä säätää ke ngän koo n mukaan. Jalka e i pysy liian lö ysässä le nkissä kiinni , mutta ko van täll in tulle n pitää kuite nkin päästä ke lkasta ir ti r uumisvahi nko je n minimo imise ks i. 5. Ajotekniikka Kun kaikki o n valmi ina vo i alo ittaa ajamise n. Lämpö tila n pitäi si o lla - 10 ja +1 0 ºC välil lä. T uulta vähintää n 3 m/s, yli 1 0 m/s vo i o so ittautua hankalaks i. Jäätä pitää o lla tie te nkin r iittäväs ti . Kive t ja pystyynno usse e t ahto jäät o vat vaar allisia ko ska niitä e i lume n alla aina näe . Ko mpassi tai G PS o vat tar pe e n jo pa tutul la ve sistö lläki n jo s lähte e ajamaan lumi myr skyyn (suun tavais to me ne e he tke ssä) ja kaver e ide n o n hyvä tie tää ko ke ilust a se kä se n o nnistune e sta päätty mise stä . T ur vavar uste ista kypär ä o n e hdo to n, se lkäpanssar i , po lvi- kyynär - ja o lkasuo jat suo site ltavia . Käytännö ssä mo o tto r ipyö r äkäyttö ö n tar ko ite ttu te kstiil ipuk u inte gr o ituine suo jine e n to imii to de lla hyvin. Alle e i kannata ko vin lämmi ntä vaate tta laitt aa, se n ver r an kuumaa to uhua jäällä pur je htim ine n o n. L ähtö tapahtuu se iste n, se lkä tuule e n, pur je tuule n suuntaa n, suunta o n tuule e n nähde n po ikittai n. Ensin käänne tään takaliikk iä lähe mmäs itse ään, sitte n työ nne tään masto a po ispäin itse stään jo tte i ke lkka käänny vastatuule e n. O hjaamine n tapahtuu alkuun pur je tta kalli stama lla , vauhtie n kasvae ssa vo i o hjaamista te ho staa kalli stama lla ke lkkaa kaar tee n suuntaan . Myö tätuul ikäännö s o nnistuu 5 -15 m säte e llä. Vastatu uli käännö s o nnistuu käytännö ssä vain ke lkkaa pysäyttämä llä , e li no kka vastatuu le e n, jalat alas, ke lkaa ylö s, no kka to ise e n suuntaan ja liikke e lle (no pe a vastakään nö s e i ke stä kuin muutaman se kunnin ja o n myö tätuu likää nnö stä no pe ampi). Ke säsur ffaukse e n nähde n ajo ase nto o n pystympi , jalat o n lähe llä masto a ja me lke in yhde ssä. No usukulm a o n jyr ke mpi kuin par hailla kö lilaudo i lla . Par haat huippuno pe u de t lö ytyy sivumyö tä ise ssä pur je taakse päin käänne ttynä (ajo tuu li o n ko ve mpi kuinvar sinai ne n tuuli jo llo in pur je po ikitta in aihe uttaa liikaa vastusta) . Kr yssie ssä takajalka o n e tummaise ssa takale nkissä, slö ör issä se siir tyy taakse , myö täkäännö kse ssä jo pa jalkale nk kie n taakse . Mikäl i tuul ta o n vähän ja no usukul ma jyr kkä vo i e tujalka ase ttua le nkkie n ja masto n väliin. Kun per usasiat o n kunno ssa vain taivas ja kuski itse o n r ajana!
© Copyright 2024