TIETOISKU 7.4.2015
+11 %
+10 %
TAAJAMIEN YHDYSKUNTARAKENNE HAJAUTUU VARSINAIS-SUOMESSA
Taajamien yhdyskuntarakenteen hajautumiseen vaikuttaa yhtäältä taajama-alueen kasvu ja toisaalta taajaman
asukasmäärän muutokset. Näin ollen taajamien yhdyskuntarakenteen kehitystä voidaan tarkastella taajamien
pinta-alan ja asukastiheyden kehityksen välisenä suhteena.
Taajaman yhdyskuntarakenteen voidaan katsoa hajautuvan, jos taajama laajenee pinta-alaltaan samalla, kun sen
asukastiheys pienenee. Jos taas pinta-alan kasvaessa myös
taajaman asukastiheys kasvaa, on laajeneminen luonteeltaan tiivistyvää. Mahdollisia ovat myös tilanteet, jossa taajama supistuu sekä pinta-alaltaan että asukastiheydeltään
tai jossa taajama kasvaa sisäänpäin, eli taajama-alue supistuu mutta sen asukastiheys kasvaa.
Suurin osa Varsinais-Suomen taajamista on viime vuosikymmeninä ainakin jossain määrin laajentunut hajautumalla. Kuvasta 1 nähdään, että valtaosa taajamista on
kasvanut pinta-alaltaan samalla, kun niiden asukastiheys
on pienentynyt. Tosin jotkut taajamat ovat myös tiivistyneet, eli niiden asukastiheys on kasvanut taajaman kasvaessa. Varsinais-Suomen taajamista vain Björkboda on
supistunut sekä pinta-alaltaan että asukastiheydeltään.
Hajautuva kehitys on tyypillistä vanhoissa keskuksissa,
joiden reunoille syntyy selvästi ydinalueita alhaisemman
tehokkuuden yhdyskuntarakennetta. Tämä on sinänsä
luonnollinen ilmiö, joka seuraa vanhojen tiiviisti asuttujen
keskusten laajetessa. Kaupunkien keskusta-alueiden asukasluku on myös lähes säännönmukaisesti laskenut, mikä
osaltaan pienentää koko taajaman asukastiheyttä ja siten
ylikorostaa hajautumiskehitystä. Voimakkaimmin hajau-
tuvat kuitenkin pienemmät joko maaseututaajamat, kuten
Korppoo tai Oripää, tai kaupunkien lähellä sijaitsevat nopeasti kasvavat taajamat, kuten Rusko tai Kårkulla-Lielax.
Tiivistyvät taajamat, joissa sekä asukastiheys että pinta-ala
ovat kasvaneet, ovat puolestaan usein esikaupunkialueita,
joilla ei ole vanhaa selvästi reunoja tiiviimpää ydinaluetta.
Tämä näkyy selvästi kuvassa 2, jossa Hirvensalon, Moision
ja Littoisten väestö on kasvanut huomattavasti nopeammin
kuin niiden pinta-ala. Voimakkaasti tiivistyvissä taajamissa kehitystä selittääkin taajamien aiemmin melko harvaan
rakennettujen ydinalueiden voimakas kasvu täydennysrakentamisen kautta.
Alueellisesti tarkasteltuna Varsinais-Suomen voimakkaimmin hajautuneet taajamat sijaitsevat maaseudulla tai
kaupunkien kehysalueilla. Taajamien hajautuminen on
ongelmallisempaa kaupunkien kehysalueilla, jossa hajautumisen negatiiviset vaikutukset esimerkiksi liikenteeseen
korostuvat. Taajamien hajautumisessa on kuitenkin eroja
myös kaupunkiseuduilla, mikä näkyy erityisen selvästi Turun seudulla. Esimerkiksi Hirvensalo, Moisio ja Littoinen
näyttävät kasvaneen varsin hallitusti, kun taas esimerkiksi
Rusko ja Kårkulla-Lielax ovat hajautuneet voimakkaasti.
Kaikki kaupunkien kehystaajamat eivät siis hajaudu yhtä
voimakkaasti, ja osassa tapauksia laajeneminen on tapahtunut varsin hallitusti. Kestävän yhdyskuntarakenteen kannalta ongelmallisimpia ovat taajamat, joissa uutta alhaisen
tehokkuuden taajamaa on syntynyt vanhan keskuksen lievealueelle suunnittelemattomasti, mikä vaikeuttaa alueen
tulevaa kehittämistä asemakaavoituksen kautta.
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
Tiivistyvä
kasvu
RUSKO
LEMU
HIRVENSALO
+9 %
Taajaman pinta-alan keskimääräinen vuosimuutos 1980–2010
Suurin osa Varsinais-Suomen taajamista on viime vuosikymmeninä ainakin jossain määrin hajautunut. Hajautumiskehityksessä on kuitenkin eroja, ja etenkin Turun kaupunkiseudun kehysalueilla on sekä voimakkaasti hajautuvia että
varsin hallitusti laajenevia taajamia.
Hajautuva
KÅRKULLA-LIELAX
kasvu
+8 %
+7 %
SEIKELÄ
MIETOINEN
+6 %
+5 %
MASKU
SATAVA-KAKSKERTA
MUURLA
+4 %
AURA
VAHTO
+3 %
+2 %
MOISIO
HELLEMAA
SAUVO
Seutukuntakeskus
Kuntakeskus
Alakeskus
PIIKKIÖ
ASKAINEN
KREIVILÄ-JÄKÄRLÄ
PAATTINEN
KAARINA
+1 %
RAISIO
HÄHKÄNÄ
LOKALAHTI
0%
-1 %
LITTOINEN
LIETO AS.
KEMIÖ
MÄRY
BJÖRKBODA
Supistuminen
Kasvu
sisäänpäin
-2 %
-4 %
-3 %
-2 %
-1 %
0%
+1 % +2 % +3 % +4 %
Taajaman asukastiheyden keskimääräinen vuosimuutos 1980–2010
Kuva 1 Taajamien sijoittuminen asukastiheyden kehityksen ja pinta-alan
kehityksen suhteen Varsinais-Suomessa.
Taajamat voivat sijoittua neljään eri luokkaan: 1) hajautuva kasvu, jossa asukastiheys pienenee
pinta-alan kasvaessa, 2) tiivistyvä kasvu, jossa sekä asukastiheys että pinta-ala kasvavat,
3) supistuminen, jossa molemmat pienevät sekä 4) kasvu sisäänpäin, jossa taajaman pinta-ala
pienenee mutta asukastiheys kasvaa.
Aineistolähteet: YKR/SYKE & Tilastokeskus 2015. Ympyrän koko kuvaa taajaman asukaslukua.
+4
+2
Seutukuntakeskus
Kuntakeskus
Alakeskus
Taajama
hajautuu
(pinta-ala
kasvanut
asukaslukua
nopeammin)
0
-2
-4
-6
Taajama
tiivistyy
Sauvo
Märy
Piikkiö
Vahto
Kemiö
Paattinen
Askainen
Aura
Raisio
Kaarina
Lokalahti
Liedon asema
Lemu
Kreivilä-Jäkärlä
Hähkänä
Littoinen
(asukasluku
kasvanut
pinta-alaa
nopeammin)
-10
-12
Kuva 2 Taajamien hajautumis- tai tiivistymiskehityksen voimakkuus Varsinais-Suomessa vuosina 1980–2010.
Arvot on laskettu vähentämällä taajaman pinta-alan muutosnopeudesta sen väestön muutosnopeus. Mikäli taajaman pinta-ala kasvaa väestöä nopeammin, sen
yhdyskuntarakenne hajautuu. Taajaman väestön kasvaessa pinta-alaa nopeammin yhdyskuntarakenne tiivistyy.
Kuntakeskus on määritetty kunnan väestöltään suurimpana taajamana.
Aineistolähteet: YKR/SYKE & Tilastokeskus 2015.
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
Moisio
-8
Hirvensalo
Taajaman pinta-alan ja asukasluvun muutosnopeuden välinen ero (%-yks.)
+6
Rusko
Korppoo
Uusikaupunki
Inkere
Lammala
Kårkulla-Lielax
Laitila
Mietoinen
Oripää
Paimio
Hellemaa
Kiikala
Vehmaa
Taalintehdas
Nauvo
Kuusjoki
Piuha
Kustavi
Alastaro
Perniö
Lauttanpää
Teijo
Taivassalo
Kaivola
Yläne
Untamala
Rymättylä
Parainen
Koski Tl
Mynämäki
Somero
Masku
Satava-Kakskerta
Rohdainen
Dragsfjärd
Virttaa
Mellilä
Nousiainen
Yliskulma
Salo
Björkboda
Lieto
Pöytyä
Kalanti
Ihode
Seikelä
Loimaa
Turku
Marttila
Tarvasjoki
Naantali
Kyrö
Perniön asema
Vaskio
Muurla
Toija
Suomusjärvi
TIETOISKU 7.4.2015
TIETOISKU 7.4.2015
Kuva 3 Taajamien hajautumis- tai tiivistymiskehityksen
voimakkuus Varsinais-Suomessa vuosina 1980–2010.
Arvot on laskettu vähentämällä taajaman pinta-alan muutosnopeudesta
sen väestön muutosnopeus. Mikäli taajaman pinta-ala kasvaa väestöä
nopeammin, sen yhdyskuntarakenne hajautuu. Taajaman väestön
kasvaessa pinta-alaa nopeammin yhdyskuntarakenne tiivistyy.
Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & Tilastokeskus 2015.
Taajamien nimet näkyy kuvassa 4, asteikko on sama kuin kuvassa 2.
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
Taajama
hajautuu
Taajama
tiivistyy
TIETOISKU 7.4.2015
Ihode
Rohdainen
Virttaa
Untamala
Alastaro
Laitila
Uusikaupunki
Lokalahti
Yläne
Kalanti
Loimaa
Oripää
Vehmaa
Riihikoski
Mynämäki
Mellilä
Pyhe
Kustavi
Kyrö
Koski Tl
Aura
Nousiainen
Mietoinen
Vahto Paattinen
Taivassalo
Lemu
Tarvasjoki
Lieto as
Masku
Askainen
Marttila
Rusko
Jäkärlä
Seikelä Piuha
Moisio
Yliskulma
Naantali
Lieto
Kuusjoki
Raisio
Vaskio
Merimasku
TammiTurku
Littoinen silta
Kaivola
Paimio
Poikko
Märy
Hirvensalo Kaarina Piikkiö
Hähkänä
Inkere
Rymättylä
SatavaSalo
Kakskerta
KårkullaLielax
Sauvo
Muurla
Parainen
Vartsala
Somero
Kiikala
Suomusjärvi
Perniö as
Korppoo
Teijo
Nauvo
Kemiö
Dragsfjärd
Björkboda
Lammala
Taalintehdas
Kuva 4 Varsinais-Suomen taajamat vuonna 2010.
Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE 2015.
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
Toija
Perniö