Uudet käyttöturvallisuustiedotteet ja pakkausmerkinnät
Uudet käyttöturvallisuustiedotteet ja pakkausmerkinnät -opas työpaikoille Sisältö Johdanto ................................................................................ 1 Kemikaalien luokitus ja pakkausmerkinnät......................... 17 Työpaikan kemialliset tekijät................................................. 2 Kemiallisten tekijöiden tunnistaminen – pölyt, savut ja lämpöhajoamistuotteet...................................................... 2 Kemikaaliluettelo............................................................... 2 Riskinarviointi ja -hallinta.................................................. 3 Altistumisskenaario – aineen turvallisen käytön kuvaus.... 18 Käyttöturvallisuustiedote opastaa kemikaalin turvalliseen käyttöön............................................................. 4 Liite 1. CLP-asetuksen mukainen mallietiketti .................... 22 Käyttöturvallisuustiedote kohta kohdalta............................. 5 1 Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot............................................................... 5 2 Vaaran yksilöinti........................................................... 6 3 Koostumus ja tiedot ainesosista................................... 6 4 Ensiaputoimenpiteet.................................................... 7 5 Palontorjuntatoimenpiteet........................................... 8 6 Toimenpiteet onnettomuuspäästöissä.......................... 8 7 Käsittely ja varastointi.................................................. 9 8 Altistumisen ehkäiseminen ja henkilönsuojaimet...... 10 9 Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet..................... 11 10 Stabiilisuus ja reaktiivisuus......................................... 12 11 Myrkyllisyyteen liittyvät tiedot................................... 13 12 Tiedot vaarallisuudesta ympäristölle.......................... 14 13 Jätteiden käsittelyyn liittyvät näkökohdat.................. 15 14 Kuljetustiedot............................................................. 15 15 Lainsäädäntöä koskevat tiedot.................................... 16 16 Muut tiedot................................................................. 16 Liite 3. Esimerkki kemikaaliluettelosta................................ 24 Viranomaiset ....................................................................... 19 Lisätietoa.............................................................................. 19 Käsitteitä.............................................................................. 20 Liite 2. Esimerkki altistumisskenaariosta............................. 23 Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, kemianteollisuuden työalatoimikunta Teksti: Niina Kallio Piia Anttila Tiina Santonen Taitto: Pen&Pen Oy Paino: Nykypaino Oy 1. painos 2010 ISBN 978-951-810-417-2 Johdanto Kemikaalit ovat keskeisessä roolissa monilla työpaikoilla. Suomessa on käytössä noin 30 000 kemiallista valmistetta, joista 60 % on luokiteltu terveydelle vaaralliseksi.Terveysvaaran ohella kemikaalit voivat aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaraa ja niillä voi olla ympäristölle vaarallisia ominaisuuksia. Tyypillisiä kemikaalien aiheuttamia tapaturmia ovat roiskeet iholle tai silmiin sekä tulipalot ja räjähdykset. Kemialliset tekijät voivat aiheuttaa työpaikoilla erilaisia terveyshaittoja ja sairauksia sekä tapaturmia. Kemiallisten tekijöiden aiheuttamia ammattitautitapauksia todetaan Suomessa vuosittain noin 2 000, joista lähes puolet on ihotauteja. Lisäksi kemialliset tekijät aiheuttavat hengitystieallergioita (astma, allerginen nuha) ja esimerkiksi hermoston sairauksia, kuten liuotinaineiden aiheuttama aivosairaus. Noin 40 000 työntekijällä altistuminen kemiallisille tekijöille voidaan katsoa merkittäväksi. Noin puoli miljoonaa työntekijää kokee työssään haittaa kemiallisille aineille altistumisesta. Työntekijöiden suojelemiseksi kemiallisiin tekijöihin liittyviltä vaaroilta työnantajaa on velvoitettu tunnistamaan työssä esiintyvät vaarat, arvioimaan niistä työntekijöille aiheutuvat terveys- ja turvallisuusriskit sekä toteuttamaan arvioinnissa esiin tulleet torjunta- ja parannustoimenpiteet (VNa 715/2001). Riskinarvioinnin toteuttamiseksi työnantajalla tulee olla riittävät tiedot työpaikalla esiintyvistä kemiallisista tekijöistä. Ensimmäinen ja keskeinen tietolähde kemikaalista on sen käyttöturvallisuustiedote. Huomioitavaa kuitenkin on, että työpaikoilla esiintyy paljon sellaisia ammattitautien ja työperäisten sairauksien kannalta merkittäviä kemiallisia tekijöitä, joille ei ole olemassa käyttöturvallisuustiedotetta.Tällaisia ovat esimerkiksi prosessipäästöt ja metallien muokkauksessa syntyvät hitsaushuurut ja hiontapölyt. Kaikki työpaikalla käytössä olevat kemikaalit kirjataan kemikaaliluetteloon kauppanimen mukaan ja samalla selvitetään nämä työpaikalla esiintyvät muut kemialliset tekijät.Työntekijät tulee lisäksi perehdyttää kemikaalien turvalliseen käyttöön ja käsittelyyn. Euroopan uudistunut kemikaalilainsäädäntö (REACH- ja CLP-asetus) täydentää käyttöturvallisuustiedotteita sekä uudistaa kemikaalien luokitukset ja merkinnät. REACH-asetuksen mukaisesti kemikaalien riskit arvioidaan ja kemikaalit rekisteröidään tiettyihin käyttötarkoituksiin. Lisäksi niille aineille, joita valmistetaan tai tuodaan EU:hun suuria määriä, tehdään kattava kemikaaliturvallisuusarviointi.Yhteenveto arvioinnin tuloksista ja suositeltavista riskinhallintatoimenpiteistä lisätään käyttöturvallisuustiedotteen altistumisskenaario-osaan. Aineiden rekisteröinnit suoritetaan vaiheittain vuoteen 2018 mennessä. Uusia, täydennettyjä käyttöturvallisuustiedotteita saapuu työpaikoille vähitellen vuodesta 2010 lähtien. CLP-asetus muuttaa kemikaalien luokitukset ja pakkausmerkinnät yksittäisten aineiden osalta joulukuuhun 2010 ja seosten osalta kesäkuuhun 2015 mennessä. Työturvallisuuskeskus Työpaikan kemialliset tekijät Kemiallisten tekijöiden tunnistaminen – pölyt, savut ja lämpöhajoamistuotteet Olennainen osa kemikaaliturvallisuuden hallintaa on tunnistaa kaikki työpaikalla esiintyvät kemialliset tekijät. Käytössä olevat kemikaalit luetteloidaan kemikaaliluetteloon ja samalla kartoitetaan myös muut työpaikalla esiintyvät kemialliset tekijät. • Ensisijainen tietolähde kemikaaleista on kemikaalin käyttöturvallisuustiedote.Työpaikalla esiintyy kuitenkin myös sellaisia vaaraa aiheuttavia kemiallisia tekijöitä, joille ei ole laadittu käyttöturvallisuustiedotetta.Tällaisia ovat esimerkiksi • hitsaushuurut • pakokaasut • pölyt ja käryt • prosessien väli- ja lopputuotteet. Tällaisten työnteon yhteydessä syntyvien kemiallisten altisteiden ominaisuudet ja terveysvaikutukset selvitetään alan kirjallisuudesta. Hyviä tiedonlähteitä ovat esimerkiksi • Kemikaaliturvallisuuden tiedonlähteet -kirja (www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/kemikaaliturvallisuuden_ tiedonlahteet) • Kemikaalit ja työ -kirja • KAMAT-tietokortit kemiallisista altisteista auto- ja metallialan työtehtävissä (www.ttl.fi/kamat). Työterveyshuollon asiantuntemusta kannattaa aina hyödyntää kemiallisten altisteiden terveysvaikutusten arvioimisessa. Työturvallisuuskeskus Kemikaaliluettelo Kemikaaliluettelo laaditaan kaikista työpaikalla käytössä olevista kemikaaleista. Kemikaalit luetteloidaan kemikaalien kauppanimien mukaisessa järjestyksessä. Kemikaaliluettelosta tulee löytyä • kemikaalien vaaraluokitus sekä erityistä vaaraa aiheuttavat ominaisuudet • käyttöturvallisuustiedotteiden päiväys. Erityistä vaaraa aiheuttavilla aineilla tarkoitetaan syöpävaarallisia, perimää vaurioittavia ja lisääntymiselle vaarallisia ns. CMR-aineita sekä ympäristössä hitaasti hajoavia, biokertyviä ja ympäristölle myrkyllisiä PBT- ja vPvB-aineita. REACH-asetuksen myötä monien tällaisten vakavia vaikutuksia omaavien aineiden käyttö voi tulla luvanvaraiseksi. Kemikaalivirasto (ECHA) ylläpitää ehdokasaineluetteloa näistä erityistä huolta aiheuttavista aineista. Työpaikoilla tulee pyrkiä korvaamaan erityistä vaaraa aiheuttavat aineet vähemmän vaarallisilla aineilla tai tekniikoilla. Kemikaaliluetteloa kannattaa laajentaa niin, että luetteloon lisätään myös valmisteiden sisältämät ainesosat sekä niiden vaaraominaisuudet.Tällöin on helpompi seurata tilannetta mahdollisesti luvanvaraisiksi päätyvien CMR-aineiden osalta. Lisäksi listaan kannattaa lisätä valmisteen käyttötarkoitus ja -paikat sekä arviot käyttö- ja varastointimääristä yrityksessä. Esimerkki kemikaaliluettelosta löytyy liitteestä 3. Riskinarviointi ja -hallinta Kemikaaliriskien arviointi aloitetaan tunnistamalla työssä esiintyvät kemiallisista tekijöistä aiheutuvat vaarat (Mitä kemikaaleja käytetään? Mitä päästöjä syntyy eri prosesseissa? Onko pölyjä, huuruja, käryjä? Mitkä ovat niiden vaaraominaisuudet luokitusten perusteella?) sekä altistuvat työntekijät (Ketkä altistuvat ja missä? Onko erityisryhmiä?). Vaarojen kartoittamisessa voidaan hyödyntää erilaisia tarkistuslistoja ja tietokoneohjelmia. Riskien arvioinnissa tarkastellaan havaittujen epäkohtien merkittävyyttä sekä päätetään lisäselvityksistä ja parannustoimenpiteistä tilanteen korjaamiseksi. Riskien arviointi laaditaan kirjallisessa muodossa, ja se tulee päivittää säännöllisesti ja aina silloin, kun toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Kemikaalien sekä muiden kemiallisten tekijöiden aiheuttamat vaarat jaotellaan palo- ja räjähdysvaaroihin, terveysvaaroihin sekä ympäristövaaroihin. Kemikaaleille altistutaan työympäristössä pääsääntöisesti hengitysteiden sekä ihon välityksellä. Suun kautta altistumista voi tapahtua käsien välityksellä tupakoinnin tai syömisen yhteydessä. Mikäli altistumista ei voida luotettavasti arvioida olemassa olevan tiedon perusteella, tulee työpaikalla suorittaa työhygieenisiä mittauksia työpaikan ilmasta tai biologisia altistumismittauksia työntekijöiden altistumistasojen kartoittamiseksi. Kemikaaleille altistumisen ja terveysvaikutusten arvioimisessa kannattaa hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta. REACH-asetuksen myötä kemikaalien riskinhallintatoimenpiteistä saadaan tarkempaa tietoa altistumisskenaarioiden välityksellä. Kuitenkin työntekijöiden kemiallisen altistumisen riskinarviointi jää edelleen työnantajan tehtäväksi. Kemiallisten tekijöiden aiheuttamien riskien hallinnassa tulee aina noudattaa riskienhallinnan perusperiaatteita, joiden toimenpidejärjestys on seuraava: • vaarallisen kemikaalin tai työmenetelmän korvaaminen • päästölähteen eristäminen sulkemalla prosessi • päästöjen leviämisen estäminen ilmanvaihdon avulla • työmenetelmien, prosessien ja työtapojen muuttaminen • henkilönsuojainten käyttö. Olennainen osa kemikaaliriskien hallintaa työpaikoilla on perehdyttää työntekijät kemikaalien vaaraominaisuuksiin sekä turvallisiin työtapoihin. Työturvallisuuskeskus Käyttöturvallisuustiedote opastaa kemikaalin turvalliseen käyttöön Kemikaalin turvallisen käytön edellytys on tuntea sen koostumus, vaaraominaisuudet ja turvalliset käyttötavat. Nämä tiedot sisältyvät kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteeseen. Kemikaalitoimittaja on velvollinen toimittamaan käyttöturvallisuustiedotteen kemikaalin vastaanottajalle toimittaessaan vaaralliseksi luokiteltua kemikaalia teolliseen tai ammatilliseen käyttöön. Myös tietyistä luokittelemattomista valmisteista, jotka sisältävät pieniä määriä terveydelle tai ympäristölle vaarallisia ainesosia (esimerkiksi allergiaa aiheuttavia aineita), on pyydettäessä toimitettava käyttöturvallisuustiedote. Muista kemikaaleista on toimitettava turvallisen käytön kannalta oleelliset tiedot esimerkiksi käyttöohjeessa. Käyttöturvallisuustiedotteen sisällöstä ja toimittamisvelvollisuudesta säädetään REACH-asetuksessa. REACHasetus toi käyttöturvallisuustiedotteen laatimisvelvollisuuden piiriin vaaralliseksi luokiteltujen kemikaalien lisäksi myös ympäristökäyttäytymisensä vuoksi erityistä huolta aiheuttavat aineet (ns. PBT- ja vPvB-aineet) sekä aineet, joiden käyttö on luvanvaraista. Suurin REACH-asetuksen tuoma muutos käyttöturvallisuustiedotteiden sisältöön koskee suurimpien valmistus- ja maahantuontimäärien aineita, joille on asetuksen mukaan tehtävä kemikaaliturvallisuusarviointi. Näitä aineita sisältävien valmisteiden käyttöturvallisuustiedotteisiin lisätään • DNEL-arvot, jotka kuvaavat altistumistasoa, jonka alittuessa aineen ei oleteta aiheuttavan terveyshaittaa ihmisille • PNEC-arvot, jotka kuvaavat pitoisuutta ympäristössä, jonka alittuessa aineen ei oleteta aiheuttavan haittaa ympäristölle • arvio siitä, aiheuttaako aine ympäristökäyttäytymisensä vuoksi erityistä huolta (ns. PBT-arviointi) • altistumisskenaario eli kuvaus aineen turvallisen käytön mahdollistavista käyttöolosuhteista ja riskinhallintatoimista kussakin käyttötarkoituksessa. Jos aineelle on tehty kemikaaliturvallisuusarviointi, ainetta tai sitä sisältävää valmistetta saa käyttää vain altistumisskenaarioissa mainittuihin käyttötarkoituksiin. Käyttäjän on lisäksi noudatettava altistumisskenaariossa mainittuja tai samaan tai alempaan altistumistasoon johtavia käyttöolosuhteita ja riskinhallintatoimia. Käyttöturvallisuustiedotteiden tulee olla työntekijöiden saatavilla, ja niitä on säilytettävä vähintään 10 vuotta kemikaalin käytön päättymisen jälkeen. Vanhojen käyttöturvallisuustiedotteiden säilyttäminen on tärkeää erityisesti ammattitautiepäilyjen selvittämisen kannalta. Työturvallisuuskeskus Käyttöturvallisuustiedote on perustietolähde kemikaalin turvalliseen käyttöön työpaikoilla. Kaikista vaaralliseksi luokitelluista kemikaaleista tulee olla käyttöturvallisuustiedote saatavilla. Käyttöturvallisuustiedotteiden keskeiset muutokset. Kohta Muutos 1. Rekisteröintinumero, tunnistetut käytöt ja käyttörajoitukset 2. Vaarojen tunnistaminen ja kemikaalia koskevat varoitusmerkit 3. Valmisteen koostumustiedot 4. Ei muutoksia 5. Ei muutoksia 6. Ei muutoksia 7. Ei muutoksia 8. Riskinhallintatoimenpiteet altistumisskenaariosta sekä DNEL- ja PNEC-arvot 9. Ei muutoksia 10. Ei muutoksia 11. Ei muutoksia 12. Ei muutoksia 13. Ei muutoksia 14. Ei muutoksia 15. Ainetta koskevat rajoitukset sekä mahdollinen luvanvaraisuus 16. Ei muutoksia Liitteet Altistumisskenaariot Käyttöturvallisuustiedote kohta kohdalta KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE HAPAN 10 Päiväys: 31.5.2010 Edellinen Päiväys: 5.3.2008 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 1.2 1.3 1.4 Tuotetunniste Kauppanimi HAPAN 10 Tunnuskoodi 512711 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Käyttötarkoitus Metallin peittaus kasto- ja sivelymenetelmällä Käytöt, joita ei suositella Peittaus ruiskuttamalla Käyttöturvallisuustiedotteen toimittajan tiedot Valmistaja, maahantuoja tai muu toiminnanharjoittaja Kemikaalit Oy Yhteystiedot Teollisuuskatu 7, 70100 KUOPIO PL 111, FI-70100 KUOPIO Puhelin 010 333 4000, Telefax 010 333 4001 Sähköposti tuoteinfo@clean. Hätäpuhelinnumero HUS / Myrkytystietokeskus PL 340, 00029 HUS, Suomi 09-471 977 2. VAARAN YKSILÖINTI 2.1 Aineen tai seoksen luokitus CLP -asetuksen mukainen luokitus 1 Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa Kohdassa 1 ilmoitetaan kemikaalin kauppanimi, REACH-rekisteröintinumero ja tunnistetut käyttötarkoitukset Skin Corr 1A, H314, Eye Dam. 1 sekä kemikaalinDirektiivin valmistajan, maahantuojan tai muun toimittajan yhteystiedot. Kemikaalitoimittajaan voi olla 67/548/ETY mukainen väistyvä luokitus yhteydessä kaikissa käyttöturvallisuustiedotteen sisältöön liittyvissä kysymyksissä. Syövyttävä C;R35, Ärsyttävä Xi; R41 VAARA 1 ilmoitetaan myös käyttöturvallisuustiedotteen vastaanottajan kannalta merkitykselliset aineen Kohdassa 2.2 Merkinnät tai seoksen tunnistetut GHS05;käyttökohteet sekä käytöt, joita toimittaja ei suosittele (käyttörajoitukset). Käyttörajoitukset voivat koskea kemikaalin käyttötapaa tai käyttötarkoitusta, esimerkiksi kemikaalin levittämistä H314; Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa. ruiskuttamalla tai käyttöä elintarvikkeissa. P224; Erittäin helposti syttyvä neste. P260; Älä hengitä sumua tai höyryä. P405: Varastoi lukitussa tilassa. Reaktiivisuus sekä palo- ja räjähdysvaara Väkevä rikkihappo tuottaa lämpöä liuetessaan veteen ja reagoi kiivaasti muun muassa useiden metallien kanssa. Reaktiossa metallien kanssa voi kehittyä syttyvää vetykaasua. Syttyvät materiaalit: emäkset, kromaatit, kloraatit, nitraatit, suldit ja hapettavat aineet. Orgaaniset aineet hiiltyvät rikkihapon vaikutuksesta ja voivat syttyä. Terveysvaara Metallien pintakäsittelyssä voi syntyä rikkihapposumua, joka on ärsyttävää ja syövyttävää hengitysteitse. Väkevä rikkihappo on voimakkaasti ihoa syövyttävää ja aihuuttaa palovammoja sekä haavoja. Rikkihapon roiskuminen Työturvallisuuskeskus silmään aiheuttaa vakavia silmävaurioita. 1.4 Valmistaja, maahantuoja tai muu toiminnanharjoittaja Kemikaalit Oy Yhteystiedot Teollisuuskatu 7, 70100 KUOPIO PL 111, FI-70100 KUOPIO Puhelin 010 333 4000, Telefax 010 333 4001 Sähköposti tuoteinfo@clean. Hätäpuhelinnumero HUS / Myrkytystietokeskus PL 340, 00029 HUS, Suomi 09-471 977 2. VAARAN YKSILÖINTI VAARA 2.1 Aineen tai seoksen luokitus CLP -asetuksen mukainen luokitus Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa Skin Corr 1A, H314, Eye Dam. 1 Direktiivin 67/548/ETY mukainen väistyvä luokitus Syövyttävä C;R35, Ärsyttävä Xi; R41 2.2 Merkinnät GHS05; H314; Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa. P224; Erittäin helposti syttyvä neste. P260; Älä hengitä sumua tai höyryä. P405: Varastoi lukitussa tilassa. Reaktiivisuus sekä palo- ja räjähdysvaara Väkevä rikkihappo tuottaa lämpöä liuetessaan veteen ja reagoi kiivaasti muun muassa useiden metallien kanssa. Reaktiossa metallien kanssa voi kehittyä syttyvää vetykaasua. Syttyvät materiaalit: emäkset, kromaatit, kloraatit, nitraatit, suldit ja hapettavat aineet. Orgaaniset aineet hiiltyvät rikkihapon vaikutuksesta ja voivat syttyä. Terveysvaara Metallien pintakäsittelyssä voi syntyä rikkihapposumua, joka on ärsyttävää ja syövyttävää hengitysteitse. Väkevä rikkihappo on voimakkaasti ihoa syövyttävää ja aihuuttaa palovammoja sekä haavoja. Rikkihapon roiskuminen silmään aiheuttaa vakavia silmävaurioita. 2 Vaaran yksilöinti Kohdassa 2 ilmoitetaan kemikaalin vaaraluokitus, varoitusmerkinnät sekä lyhyt sanallinen kuvaus tärkeimmistä vaaraominaisuuksista.Tämä kohta antaa lukijalle yleiskuvan siitä, minkälaisia vaaroja kemikaalin käytöstä voi aiheutua. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE HAPAN 10 Päiväys: 31.5.2010 Edellinen Päiväys: 5.3.2008 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA 3.2 Seokset Tuotetunniste Ainesosan nimi Pitoisuus Luokitus Rekisteröintinumero CAS 7600-93-9 EY 300-100-1 Happo 25 % Skin Corr 1A, H314 Eye Dam. 1, H318 12345 CAS 7772-54-3 Apuaine 5% Skin Corr 2, H315 - *) Vaaraa osoittavien H-lausekkeiden tekstit on lueteltu kokonaisuudessaan kohdassa 16. 4. ENSIAPUTOIMENPITEET 4.1 Ensiaputoimenpiteiden kuvaus 3 Koostumus jaHengitys tiedot ainesosista Kohdassa 3 kuvataan kemikaalin koostumus.Terveydelle tai ympäristölle vaarallisista ainesosista ilmoitetaan Siirrettävä altistunut henkilö raittiiseen ilmaan. Jos hengitysvaikeuksia, antunnistetiedot, pitoisuus valmisteessa sekä vaaraluokitus. netaan happea. Ota yhteys lääkäriin. Ihokosketus Roiskeet pestään välittömästi runsaalla vedellä ja riisutaan likaantuneet vaatteet. Ihon huuhtelua vedellä jatketaan 15 min ajan. Ota yhteys lääkäriin. Työturvallisuuskeskus Roiskeet silmiin Silmät huuhdellaan välittömästi runsaalla vedellä, myös silmäluomien alta. Päiväys: 31.5.2010 Edellinen Päiväys: 5.3.2008 3. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA 3.2 Seokset Tuotetunniste Ainesosan nimi Pitoisuus Luokitus Rekisteröintinumero CAS 7600-93-9 EY 300-100-1 Happo 25 % Skin Corr 1A, H314 Eye Dam. 1, H318 12345 CAS 7772-54-3 Apuaine 5% Skin Corr 2, H315 - *) Vaaraa osoittavien H-lausekkeiden tekstit on lueteltu kokonaisuudessaan kohdassa 16. 4. ENSIAPUTOIMENPITEET 4.1 4.2 4.3 Ensiaputoimenpiteiden kuvaus Hengitys Siirrettävä altistunut henkilö raittiiseen ilmaan. Jos hengitysvaikeuksia, annetaan happea. Ota yhteys lääkäriin. Ihokosketus Roiskeet pestään välittömästi runsaalla vedellä ja riisutaan likaantuneet vaatteet. Ihon huuhtelua vedellä jatketaan 15 min ajan. Ota yhteys lääkäriin. Roiskeet silmiin Silmät huuhdellaan välittömästi runsaalla vedellä, myös silmäluomien alta. Silmien huuhtelua jatketaan 15 min ajan. Hakeuduttava lääkärin hoitoon. Nieleminen Suu huuhdellaan hyvin vedellä. Älä okseta potilasta. Potilaalle juotetaan 1-2 lasia vettä tai maitoa. Tajutonta tai kouristelevaa potilasta ei saa juottaa. Hakeuduttava lääkärin hoitoon. Tärkeimmät oireet ja vaikutukset sekä välittömät että viivästyneet Happohöyryt ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hengenahdistusta. Happosumu voi ärsyttää ja syövyttää hengitysteitä ja aiheuttaa polttavaa tunnetta nenässä ja kurkussa, liman muodostumista sekä yskää. Väkevän happoseoksen roiskuminen silmään aiheuttaa vakavia silmävaurioita ja mahdollisen sokeuden. Väkevä happoseos syövyttää ihoa ja aiheuttaa palovammoja sekä haavoja. Pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa hengitysteiden tulehduksen. Toistuva ihokosketus laimealle happoseokselle aiheuttaa ihon kuivumista ja haavaumia. Mahdollisesti tarvittavaa välitöntä lääketieteellistä apua ja erityishoitoa koskevat ohjeet - 5. PALONTORJUNTATOIMENPITEET 5.1 Sammutusaineet 4 Ensiaputoimenpiteet Soveltuvia sammutusaineita hiekka jauhe. Vettä ei iholle tule käyttää Kohdassa 4 kuvataan tarvittavat ensiaputoimet, josovat kemikaalia onja hengitetty, joutunut tai silmiinsamtai mutukseen. nielty. Lisäksi kuvataan kemikaalille altistumisesta aiheutuvat oireet ja vaikutukset. 5.2Tämä kohta Aineesta tai seoksesta johtuvat erityiset vaarat tai lääkkeiden (mm. vastavoi sisältää ohjeita erityisten puhdistusaineiden, hoitovälineiden KunTyönantajan väkevä happoseos joutuu kosketuksiin veden kanssa, vapautuu lämpöä aineiden) käytöstä. on huolehdittava, että mahdolliset erityisvälineet ja -tuotteet ovat saatavilla jatai sen seurauksena happohöyryjä ja -roiskeita. joko työpaikalla lähimmällä päivystysasemalla ja että niiden käyttö on ohjeistettu. Jos kemikaalimyrkytyksen hoitoon tarvitaan erityisiä lääkkeitä tai vasta-aineita, on lähintä terveyskeskusta tai aluesairaalaa hyvä tiedottaa kemikaalin käytöstä ja varmistaa, että heillä on valmiudet hoitaa kyseessä olevan kemikaalin aiheuttamia myrkytyksiä.Tämä tulee kyseeseen esimerkiksi käsiteltäessä syanideja. Käyttöturvallisuustiedotteiden ensiapuohjeissa on havaittu valitettavan paljon puutteita. Epäselvissä tapauksissa tulee ottaa yhteyttä Myrkytystietokeskukseen, p. (09) 471 977. Lisätietoa ainekohtaisesta ensiavusta löytyy myös OVA-ohjeista, www.ttl.fi/ova. Työturvallisuuskeskus 4.3 tunnetta nenässä ja kurkussa, liman muodostumista sekä yskää. Väkevän happoseoksen roiskuminen silmään aiheuttaa vakavia silmävaurioita ja mahdollisen sokeuden. Väkevä happoseos syövyttää ihoa ja aiheuttaa palovammoja sekä haavoja. Pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa hengitysteiden tulehduksen. Toistuva ihokosketus laimealle happoseokselle aiheuttaa ihon kuivumista ja haavaumia. Mahdollisesti tarvittavaa välitöntä lääketieteellistä apua ja erityishoitoa koskevat ohjeet - 5. PALONTORJUNTATOIMENPITEET 5.1 Sammutusaineet Soveltuvia sammutusaineita ovat hiekka ja jauhe. Vettä ei tule käyttää samKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE mutukseen. HAPAN 10 5.2 Aineesta tai seoksesta johtuvat erityiset vaarat Kun väkevä happoseos joutuu kosketuksiin Päiväys: 31.5.2010 Edellinen Päiväys: 5.3.2008 veden kanssa, vapautuu lämpöä ja sen seurauksena happohöyryjä ja -roiskeita. 5.3 Palontorjuntaa koskevat ohjeet Sulje vuoto ja patoa valuma-alue esim. maavallilla. Estä vuotojen joutuminen kosketukseen veden kanssa. Siirrä happosäiliöt vaara-alueelta ja jäähdytä säiliöitä ulkopuolelta vedellä. Henkilösuojaimet: paloasu ja tarvittaessa paineilmahengityslaite, tiloissa, joissa roiskevaara, tulee käyttää kemikaalisuojapukua. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 6. TOIMENPITEET ONNETTOMUUSPÄÄSTÖISSÄ HAPAN 10 6.1 Ohjeet henkilövahinkojen estämisestä 5 Palontorjuntatoimenpiteet Päiväys: 31.5.2010 Edellinen Päiväys: 5.3.2008 Ihmisten pääsy vuotoalueelle estettävä ja pysyttävä tuulen yläpuolella. VaKohdassa 5 kuvataan soveltuvat sammutusaineet sekä sellaiset sammutusaineet, joiden käytöstä voi aiheutua rottava kemikaalin joutumista iholle, silmiin ja vaatteisiin. Käytettävä henkilövaaraa. Nämä tiedot on huomioitava onnettomuuksiin varauduttaessa sekä työntekijöille annettavassa ohjeiskohtaista suojavarustusta. 5.3 Palontorjuntaa koskevat ohjeet tuksessa. 6.2 Ohjeet ympäristövahinkojen Sulje vuoto ja patoa valuma-alueestämisestä esim. maavallilla. Estä vuotojen joutuminen kosketukseen kanssa.ja Siirrä happosäiliöt vaara-alueelta ja jäähdytä Ei saa päästääveden ympäristöön jätevesiviemäristöön. säiliöitä ulkopuolelta vedellä. Henkilösuojaimet: paloasu ja tarvittaessa pai6.3 Puhdistusohjeet neilmahengityslaite, tiloissa, joissa roiskevaara, tulee käyttää kemikaalisuojaPienet määrät imeytetään hiekkaan tai soveltuvaan imeytysaineeseen ja pukua. kerätään kanellisiin astioihin neutralointia varten. Padottu vuoto kerätään talteen, ONNETTOMUUSPÄÄSTÖISSÄ jos mahdollista. Vuoto neutraloidaan ja saastuneen maan pinta kuori6. TOIMENPITEET taan. Neutralointiin voidaan käyttää kalkkia. 6.1 Ohjeet henkilövahinkojen estämisestä 7. KÄSITTELY JA VARASTOINTI Ihmisten pääsy vuotoalueelle estettävä ja pysyttävä tuulen yläpuolella. Varottava kemikaalin joutumista iholle, silmiin ja vaatteisiin. Käytettävä henkilö7.1 Turvallisen käsittelyn edellyttämät toimenpiteet kohtaista suojavarustusta. Pakkauksen käsittelyssä ja avaamisessa noudatettava varovaisuutta. Laimen6.2 Ohjeet ympäristövahinkojen estämisestä nettaessa lisää sekoittaen happoliuos veteen. Käytettävä henkilökohtaista Ei saa päästää ympäristöön ja jätevesiviemäristöön. suojausvarustusta ja työskentelypisteessä tulee olla hätäsuihku ja silmienhuuhteluallas. Jos työpisteessä käytetään kuumaa happoliuosta, on työpiste 6.3 Puhdistusohjeet varustettava Pienet määrätkohdepoistoilla. imeytetään hiekkaan tai soveltuvaan imeytysaineeseen ja Syöminen, juominenastioihin ja tupakoiminen on kielletty kerätään kanellisiin neutralointia varten. työpisteessä. Padottu vuoto kerätään 7.2 Turvallisen varastoinnin edellyttämät olosuhteet, mukaan talteen, jos mahdollista. Vuoto neutraloidaan ja saastuneen maanluettuina pinta kuoriyhteensopimattomuudet taan. Neutralointiin voidaan käyttää kalkkia. Säilytettävä kuivassa, viileässä ja hyvin ilmastoidussa paikassa sekä suojassa 7. KÄSITTELY JA VARASTOINTI auringonvalolta. Säilytettävä happoa kestävässä pakkauksessa. Eristettävä avoliekeistä ja kuumista pinnoista. Säilytettävä erillään emästen, kromaat7.1 Turvallisen käsittelyn edellyttämät toimenpiteet 6 Toimenpiteettien, onnettomuuspäästöissä kloraattien, nitraattien ja sul dien kanssa palo- ja räjähdysvaaran vuokPakkauksen käsittelyssä ja avaamisessa noudatettava varovaisuutta. LaimenKohdassa 6 kuvataan suojautuminen ja puhdistusohjeet, si. Säilytettävä tiiviisti suljettuna. jos kemikaalia pääsee vuotamaan tai läikkymään sisänettaessa lisää sekoittaen happoliuos veteen. Käytettävä henkilökohtaista tai ulkotiloissa.Erityinen Mainitut puhdistusvälineet ja -materiaalit sekä suojaimet on huomioitava vahinkotilanteisiin 7.3 loppukäyttö suojausvarustusta ja työskentelypisteessä tulee olla hätäsuihku ja silmienvarauduttaessa.Happopeittausallas on varustettava kohdepoistolla (ks. Altistumisskenaario). huuhteluallas. Jos työpisteessä käytetään kuumaa happoliuosta, on työpiste Mikäli kemikaalin ominaisuudet aiheuttavat palon- tai onnettomuuksien torjuntaan jotakin poikkeuksellista, varustettava kohdepoistoilla. 8. EHKÄISEMINEN JA HENKILÖNSUOJAIMET onALTISTUMISEN tästä kerrottava paikallisille pelastusviranomaisille. Syöminen, juominen ja tupakoiminen on kielletty työpisteessä. 7.2 Turvallisen varastoinnin edellyttämät olosuhteet, mukaan luettuina 8.1 Valvontaa koskevat muuttujat yhteensopimattomuudet HTP-arvot Säilytettävä kuivassa, viileässä ja hyvin ilmastoidussa paikassa sekä suojassa Happo 0,2 mg/m³ (8 h), 1 mg/m³ (15 min) auringonvalolta. Säilytettävä happoa kestävässä pakkauksessa. Eristettävä Apuaine 0,9 mg/m³ (8 h), 3 mg/m³ (15 min) avoliekeistä ja kuumista pinnoista. Säilytettävä erillään emästen, kromaatIOELV-arvot tien, kloraattien, nitraattien ja sul dien kanssa palo- ja räjähdysvaaran vuokHappo 0,2 mg/m³ (8 h) Työturvallisuuskeskus si. Säilytettävä tiiviisti suljettuna. DNEL-arvot Happo 0,1 loppukäyttö mg/m³ (hengitystiet) 7.3 Erityinen 6.2 6.3 Ihmisten pääsy vuotoalueelle estettävä ja pysyttävä tuulen yläpuolella. Varottava kemikaalin joutumista iholle, silmiin ja vaatteisiin. Käytettävä henkilökohtaista suojavarustusta. Ohjeet ympäristövahinkojen estämisestä Ei saa päästää ympäristöön ja jätevesiviemäristöön. Puhdistusohjeet Pienet määrät imeytetään hiekkaan tai soveltuvaan imeytysaineeseen ja kerätään kanellisiin astioihin neutralointia varten. Padottu vuoto kerätään talteen, jos mahdollista. Vuoto neutraloidaan ja saastuneen maan pinta kuoritaan. Neutralointiin voidaan käyttää kalkkia. 7. KÄSITTELY JA VARASTOINTI 7.1 7.2 7.3 Turvallisen käsittelyn edellyttämät toimenpiteet Pakkauksen käsittelyssä ja avaamisessa noudatettava varovaisuutta. Laimennettaessa lisää sekoittaen happoliuos veteen. Käytettävä henkilökohtaista suojausvarustusta ja työskentelypisteessä tulee olla hätäsuihku ja silmienhuuhteluallas. Jos työpisteessä käytetään kuumaa happoliuosta, on työpiste varustettava kohdepoistoilla. Syöminen, juominen ja tupakoiminen on kielletty työpisteessä. Turvallisen varastoinnin edellyttämät olosuhteet, mukaan luettuina yhteensopimattomuudet Säilytettävä kuivassa, viileässä ja hyvin ilmastoidussa paikassa sekä suojassa auringonvalolta. Säilytettävä happoa kestävässä pakkauksessa. Eristettävä avoliekeistä ja kuumista pinnoista. Säilytettävä erillään emästen, kromaattien, kloraattien, nitraattien ja sul dien kanssa palo- ja räjähdysvaaran vuoksi. Säilytettävä tiiviisti suljettuna. Erityinen loppukäyttö Happopeittausallas on varustettava kohdepoistolla (ks. Altistumisskenaario). 8. ALTISTUMISEN EHKÄISEMINEN JA HENKILÖNSUOJAIMET 8.1 Valvontaa koskevat muuttujat HTP-arvot 7 Käsittely ja varastointi Happoohjeet 0,2 mg/m³ (8turvalliseen h), 1 mg/m³ (15 min) Kohdassa 7 annetaan kemikaalin käsittelyyn ja varastointiin. Kohta voi sisältää esimerkiksi kuvauksen käyttöja varastointiolosuhteista, soveltuvista laitteistoista Apuaine 0,9 mg/m³ (8 h), 3 mg/m³ (15 min)sekä tarvittavista teknisistä ratkaisuista, kuten ilmanvaihdosta. Ohjeiden tulisi olla niin yksityiskohtaisia, että työnantaja pystyy niiden perusteella IOELV-arvot suunnittelemaan työn mahdollisimman Ohjeita voidaan tarkentaa kohdassa 8.2. Happo 0,2 mg/m³ (8turvalliseksi. h) Jos käyttöturvallisuustiedotteen liitteenä on altistumisskenaario, kohdassa 7 ja 8 esitettyjen tietojen tulee DNEL-arvot vastata altistumisskenaarion tietoja. (hengitystiet) Happo 0,1 mg/m³ Apuaine 0,4 mg/m³ (hengitystiet) Työturvallisuuskeskus 7.2 7.3 Syöminen, juominen ja tupakoiminen on kielletty työpisteessä. Turvallisen varastoinnin edellyttämät olosuhteet, mukaan luettuina yhteensopimattomuudet Säilytettävä kuivassa, viileässä ja hyvin ilmastoidussa paikassa sekä suojassa auringonvalolta. Säilytettävä happoa kestävässä pakkauksessa. Eristettävä avoliekeistä ja kuumista pinnoista. Säilytettävä erillään emästen, kromaattien, kloraattien, nitraattien ja sul dien kanssa palo- ja räjähdysvaaran vuoksi. Säilytettävä tiiviisti suljettuna. Erityinen loppukäyttö Happopeittausallas on varustettava kohdepoistolla (ks. Altistumisskenaario). 8. ALTISTUMISEN EHKÄISEMINEN JA HENKILÖNSUOJAIMET 8.1 Valvontaa koskevat muuttujat HTP-arvot Happo 0,2 mg/m³ (8 h), 1 mg/m³ (15 min) Apuaine 0,9 mg/m³ (8 h), 3 mg/m³ (15 min) IOELV-arvot KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Happo 0,2 mg/m³ (8 h) HAPAN 10 DNEL-arvot Happo 0,1 mg/m³ (hengitystiet) Päiväys: 31.5.2010 Edellinen Päiväys: 5.3.2008 Apuaine 0,4 mg/m³ (hengitystiet) 8.2 Altistumisen ehkäiseminen Altistumisen ehkäiseminen on kuvattu altistumisskenaario liitteessä. 9. FYSIKAALISET JA KEMIALLISET OMINAISUUDET 9.1 Fysikaalisia ja kemiallisia perusominaisuuksia koskevat tiedot Olomuoto jajahaju 8 Altistumisen ehkäiseminen henkilönsuojaimet Väritön tai ruskehtava hajuton öljymäinen neste kemikaalille tai sen sisältämille Kohdassa 8.1 ilmoitetaan työperäiseen altistumiseen liittyvät raja-arvot Hajukynnys ainesosille. pH pienimpiä työpaikan ilman pitoisuuksia, joille altistuminen <1 voi aiheuttaa työntekijöille • HTP-arvot ovat Sulamispiste -22 °C (25 % Happo) terveyshaittaa.Työnantajan on tarvittaessa mitattava kemikaalien pitoisuus työpaikan ilmassa ja verrattava Kiehumispiste 106 °C (25 % Happo) tuloksia HTP-arvoihin. HTP-arvon perään voidaan lisätä huomautus “iho” kemikaaleille, jotka imeytyvät Leimahduspiste Ei määritettävissä erityisen helposti ihon läpi. Haihtumisnopeus • Joillekin kemikaaleille on annettu biologinen viiteraja-arvo eli aineen enimmäispitoisuus työntekijän veRäjähtävyys Ei määritettävissä ressä tai virtsassa. Altistuminen näille kemikaaleille on tarvittaessa selvitettävä Höyrynpaine 20 hPa (20veri°C)tai virtsanäytteistä. • KemikaalilleHöyryntiheys voidaan ilmoittaa myös muissa maissa annettuja raja-arvoja, erityisesti jos sille ei ole asetettu HTP-arvoa.Suhteellinen IOELV-arvot ovat tiheys EU-komission asettamia eurooppalaisia suosituksia. 1,22 kg/dm3 (25 % Happo) Vesiliukoisuus Täysin liukeneva • Kemikaaleille tai niiden ainesosille, joille on tehty kemikaaliturvallisuusarviointi, on ilmoitettava myös ns. Jakautumiskerroin: n-oktanoli/vesi log Pow -2,0 työpaikan (25 % Happo) DNEL- ja PNEC-arvot. DNEL kuvaa altistumistasoa, esimerkiksi aineen pitoisuutta ilmassa, jonka Itsesyttymislämpötila ei oleteta aiheuttavan terveyshaittaa ihmiselle. PNEC kuvaa ympäristölle haitatonta pitoisuutta. DNELHajoamislämpötila 300 °C (Happo 25 %) arvoja voidaan asettaa sekä kuluttaja-altistumiselle että työntekijäaltistumiselle. Työpaikalla sovelletaan -6 Ns/m2 . Viskositeetti 15 000 10 työntekijöille asetettuja DNEL-arvoja. Räjähtävyys Hapettavuus Työpaikalla sovelletaan työntekijöiden altistumista arvioitaessa ensisijaisesti HTP-arvoja sekä biologisia viiteraja-arvoja, 9.2 Muut tiedot mutta jos DNEL-arvo työperäiselle altistumiselle on alhaisempi kuin HTP-arvo, tulee - pyrkiä noudattamaan DNEL-arvoa. DNEL-arvoja hyödynnetään myös silloin, kun muita raja-arvoja ei ole saatavilla. 8.2 tarkennetaan kohdassa 7 annettuja ohjeita työperäisen altistumisen ja ympäristöpäästöjen 10. Kohdassa STABIILISUUS JA REAKTIIVISUUS ehkäisemiseen. Jos kemikaalia käsiteltäessä on tarpeellista käyttää henkilönsuojaimia, ilmoitetaan tarvittavien 10.1 Reaktiivisuus suojainten tyyppi ja materiaali. Happoliuoksen kuumentaminen voi vapauttaa haitallisia kaasuja. Väkevä happoliuos tuottaa lämpöä reagoidessaan veden kanssa ja voi aiheuttaa happoroiskeita. Reaktiossa metallien kanssa voi kehittyä syttyvää vetykaasua. Orgaaniset aineet esim. paperi voivat hiiltyä ja syttyä happoliuoksen vaikutuksesta. 10.2 Kemiallinen stabiilisuus Kuumentaminen voi vapauttaa vaarallisia kaasuja. 10.3 Vaarallisten reaktioiden mahdollisuus Vetykaasun muodostuminen suljetussa tilassa aiheuttaa räjähdysvaaran. 10.4 Vältettävät olosuhteet Korkeat lämpötilat. 10.5 Yhteensopimattomat materiaalit Emäkset, halogenoidut yhdisteet, orgaaniset materiaalit, palavat aineet, pelkistävät aineet. 10 Työturvallisuuskeskus 10.6 Vaaralliset hajoamistuotteet Kuumentaminen voi vapauttaa rikkihappohöyryä. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE HAPAN 10 Päiväys: 31.5.2010 8.2 Edellinen Päiväys: 5.3.2008 Altistumisen ehkäiseminen Altistumisen ehkäiseminen on kuvattu altistumisskenaario liitteessä. 9. FYSIKAALISET JA KEMIALLISET OMINAISUUDET 9.1 9.2 Fysikaalisia ja kemiallisia perusominaisuuksia koskevat tiedot Olomuoto ja haju Väritön tai ruskehtava hajuton öljymäinen neste Hajukynnys pH <1 Sulamispiste -22 °C (25 % Happo) Kiehumispiste 106 °C (25 % Happo) Leimahduspiste Ei määritettävissä Haihtumisnopeus Räjähtävyys Ei määritettävissä Höyrynpaine 20 hPa (20 °C) Höyryntiheys Suhteellinen tiheys 1,22 kg/dm3 (25 % Happo) Vesiliukoisuus Täysin liukeneva Jakautumiskerroin: n-oktanoli/vesi log Pow -2,0 (25 % Happo) Itsesyttymislämpötila Hajoamislämpötila 300 °C (Happo 25 %) Viskositeetti 15 000 . 10-6 Ns/m2 Räjähtävyys Hapettavuus Muut tiedot - 10. STABIILISUUS JA REAKTIIVISUUS 10.1 Reaktiivisuus 9 Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet Happoliuoksen kuumentaminen voi vapauttaa haitallisia kaasuja. Väkevä Kohdassa 9 kuvataan kemikaalin olomuoto ja keskeiset fysikaalis-kemialliset ominaisuudet. happoliuos tuottaa lämpöä reagoidessaan veden kanssa ja voi aiheuttaa Aineen olomuoto (kiinteä, neste tai kaasu) sekä kiinteän kanssa ja nestemäisen aineen haihtuvuutta kuvaava happoroiskeita. Reaktiossa metallien voi kehittyä syttyvää vetykaahöyrynpaine on tärkeä tietää arvioitaessa työntekijöiden altistumista. sua. Orgaaniset aineet esim. paperi voivat hiiltyä ja syttyä happoliuoksen • Kaasut ja helposti haihtuvat nesteet (esim. höyrynpaine > 1 kPa) voivat nopeasti muodostaa merkittäviä vaikutuksesta. pitoisuuksia työpaikan ilmaan. 10.2 Kemiallinen stabiilisuus • Kiinteiden aineiden käsittelyssä voi hengittyvää pölyä. Kuumentaminen voimuodostua vapauttaa vaarallisia kaasuja. 10.3 Vaarallisten reaktioiden mahdollisuus SulamispisteVetykaasun kuvaa lämpötilaa, jossa kiinteä ainesuljetussa muuttuu nestemäiseksi, ja kiehumispiste lämpötilaa, muodostuminen tilassa aiheuttaa räjähdysvaaran. jossa neste muuttuu kaasuksi. Aineen haihtuvuus kasvaa kemikaalin lämpötilan noustessa. 10.4 Vältettävät olosuhteet Palo- ja räjähdysvaaran arvioinnissa keskeisiä tietoja ovat kemikaalin olomuodon ja höyrynpaineen lisäksi Korkeat lämpötilat.(nesteet), räjähdysrajat ja hapettavat ominaisuudet. itsesyttymislämpötila, leimahduspiste 10.5 Yhteensopimattomat Itsesyttymislämpötila on lämpötila, jossa materiaalit aine syttyy itsestään, ilman ulkopuolista sytytyslähdettä. LeiEmäkset, halogenoidut yhdisteet, orgaaniset aineet, pelmahduspiste on alin lämpötila, jossa nesteestä haihtuva höyry saadaanmateriaalit, syttymään. Alinpalavat ja ylin syttyvyystai kistävät aineet. räjähdysraja kuvaavat sellaista alinta ja ylintä pitoisuutta ilmassa, jossa kaasu, nesteestä haihtuva höyry tai pöly saadaan syttymään. 10.6 Vaaralliset hajoamistuotteet Hapettava kemikaali aiheuttaa syttymisvaaran joutuessaan kosketuksiin palavien aineiden (esim. paperi, Kuumentaminen voi vapauttaa rikkihappohöyryä. puu, syttyvät kemikaalit) kanssa. Työturvallisuuskeskus 11 9.2 Suhteellinen tiheys Vesiliukoisuus Jakautumiskerroin: n-oktanoli/vesi Itsesyttymislämpötila Hajoamislämpötila Viskositeetti Räjähtävyys Hapettavuus Muut tiedot - 1,22 kg/dm3 (25 % Happo) Täysin liukeneva log Pow -2,0 (25 % Happo) 300 °C (Happo 25 %) 15 000 . 10-6 Ns/m2 - 10. STABIILISUUS JA REAKTIIVISUUS 10.1 10.2 10.3 10.4 10.5 10.6 Reaktiivisuus Happoliuoksen kuumentaminen voi vapauttaa haitallisia kaasuja. Väkevä happoliuos tuottaa lämpöä reagoidessaan veden kanssa ja voi aiheuttaa happoroiskeita. Reaktiossa metallien kanssa voi kehittyä syttyvää vetykaasua. Orgaaniset aineet esim. paperi voivat hiiltyä ja syttyä happoliuoksen vaikutuksesta. Kemiallinen stabiilisuus Kuumentaminen voi vapauttaa vaarallisia kaasuja. Vaarallisten reaktioiden mahdollisuus Vetykaasun muodostuminen suljetussa tilassa aiheuttaa räjähdysvaaran. Vältettävät olosuhteet Korkeat lämpötilat. Yhteensopimattomat materiaalit Emäkset, halogenoidut yhdisteet, orgaaniset materiaalit, palavat aineet, pelkistävät aineet. Vaaralliset hajoamistuotteet Kuumentaminen voi vapauttaa rikkihappohöyryä. 10 Stabiilisuus ja reaktiivisuus Kohdassa 10 kuvataan olosuhteet, joita ei saa esiintyä kemikaalin käsittelyssä tai varastoinnissa, sekä aineet ja materiaalit, joita ei saa päästää kosketuksiin kemikaalin kanssa. Esimerkiksi korkea lämpötila, valo tai paine voivat aiheuttaa vaarallisen reaktion. Kemikaali voi myös reagoida vaarallisesti muiden aineiden, kuten veden, ilman, emästen, happojen, hapettavien aineiden tai palavien aineiden, kanssa. Myös kemikaalin muodostamat vaaralliset hajoamistuotteet on mainittava. Vältettävät olosuhteet ja materiaalit on huomioitava myös kemikaalijätteiden käsittelyssä ja varastoinnissa. 12 Työturvallisuuskeskus KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE HAPAN 10 Päiväys: 31.5.2010 Edellinen Päiväys: 5.3.2008 11. MYRKYLLISYYTEEN LIITTYVÄT TIEDOT 11.1 Tiedot myrkyllisistä vaikutuksista Välitön myrkyllisyys LD50/suun kautta/rotta=5.000 mg/kg (25 % Happo) LC50 hengitysteitse/hiiri = 0,500 mg/kg (25 % Happo) Huom. aerosoli Syövyttävyys Hengitystiet: Voimakkaasti syövyttävää. Happoliuos vapauttaa kuumetessaan höyryjä, jotka ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hengenahdistusta. Happosumua voi vapautua pintakäsittelyn yhteydessä ja happosumu voi ärsyttää ja syövyttää hengitysteitä ja aiheuttaa polttavaa tunnetta kurkussa, yskää ja hengityksen vaikeutumista. Toistuva altistuminen voi aiheuttaa hengitysteiden kroonisen tulehduksen. Iho ja limakalvot: Voimakkaasti syövyttävää. Aiheuttaa vakavia palovammoja ja haavoja. Toistuva ihokosketus laimealle happoseokselle aiheuttaa ihon kuivumista ja haavaumia. Silmät: Voimakkaasti syövyttävää. Vakavan silmävaurion vaara. Toistuvasta annoksesta johtuva myrkyllisyys NOEL/hengitystiet/rotta/28d = 1,0 mg/m3 (25 % Happo) Muut tiedot Pitkäaikainen ihokosketus voi aiheuttaa ihoärsytystä. Toistuva altistuminen voi aiheuttaa silmien ärsytystä sekä yskää. 12. TIEDOT VAARALLISUUDESTA YMPÄRISTÖLLE 12.1 Myrkyllisyys 12.1 Myrkyllisyys vesieliöille 11 Myrkyllisyyteen liittyvät tiedot Kohdassa 11 kuvataan kemikaalin terveydelle haitalliset vaikutukset. LC50/48lyhyesti h/Vesikirppu (Daphnia): 50-100 mg/l (Happo 25 %)) Välitön myrkyllisyys lyhytaikaisen kerta-altistumisen vaikutuksia ja oireita. Nämä EC50/24 kuvaa h/Vesikirppu (Daphnia): 75 mg/laiheuttamia (Happo 25 %) oireet ja vaikutukset voivat ilmetä esimerkiksi kun kemikaalin pitoisuus ilmassa LC50/48 h/Crangon crangonsilloin, (katkarapu ): 80-100 mg/l työpaikan (Happo 25 %) pääsee nousemaan tapaturman tai teknisen häiriön seurauksena. Kemikaalille saatetaan myös25 ilmoittaa EC50/24 h/Crangon crangon (katkarapu ): 90 mg/l (Happo %) LD50ja LC50-arvo eli annos tai pitoisuus, joka perustuu on koetilanteessa tappanut puolet koe-eläimistä lyhytaikaisen Haitallisuus vesieliöille liuoksen happamuuteen. altistumisen jälkeen. LD50- ja LC50-arvo kertoo aineen välittömästä myrkyllisyydestä ja vaikuttaa aineen Myrkyllisyys muille eliöille -luokitteluun. Pysyvyys ja hajoavuus 12.2 Ärsyttävät Biologinen kemikaalit aiheuttavat paikallisen, palautuvan tulehdusreaktion, joka koetaan iholla ja silmishajoavuus sä kipuna ja punoituksena ja hengitysteissä kirvelynä, kurkunkäheytenä ja yskänärsytyksenä. Syövyttävät Ei määritettävissä. kemikaalit tuhoavat kudosta joutuessaan kosketuksiin sen kanssa ja voivat johtaa pysyvään iho- tai silmäKemiallinen hajoavuus vaurioon ja arpeutumiseen. Useat syövyttävät kemikaalit ovat laimeina pitoisuuksina ärsyttäviä. Rikkihappo hajoaa veteen liuetessaan. Herkistävät kemikaalit voivat aiheuttaa allergisen ihottuman, astman tai allergista nuhaa. Herkistävät 12.3 Biokertyvyys kemikaalit voivat aiheuttaa herkistyneelle työntekijälle oireita jo hyvin vähäisessä altistumisessa. Eisubkrooninen biokertyvää,jan-oktanoli/vesi jakaantumiskerroin: log Pow aiheutuva -2,0 (Happo Subakuutti, pitkäaikaismyrkyllisyys eli toistuvasta annoksesta myrkylli25%) syys kuvaa pitkäaikaisen tai toistuvan altistumisen aiheuttamia vaikutuksia ja oireita. Kemikaali saattaa 12.4 Liikkuvuus maaperässä vahingoittaa tiettyjä elimiä, esimerkiksi munuaisia tai maksaa, jos sille altistutaan toistuvasti riittävissä Maahan päässyt happoliuos ei haihdu, vaan imeytyy maaperään. Happo kulmäärin. keutuu on maaperässä pohjaveteen saakka. Happo liuottaa maaErityistä huomiota kiinnitettävämahdollisesti niihin kemikaaleihin, jotka aiheuttavat syöpäsairauden vaaraa tai perästä aineksia ja neutraloituu osittain.vaaraa aiheuttaville aineille altistuvat tulee ovat perimälle tai lisääntymiselle vaarallisia. Syöpäsairauden ilmoittaa Työterveyslaitoksen ylläpitämään ns. ASA-rekisteriin (www.ttl.fi/asa). Syöpäsairauden vaaraa 12.5 PBT-arvioinnin tulokset aiheuttaville, Tuote perimävaarallisille tai lisääntymismyrkyllisille aineille ei tule altistua raskauden aikana ei ole biokertyvä. (VNa 1135/2004). 12.6 Muut haitalliset vaikutukset Terveysvaikutusten kuvaus käyttöturvallisuustiedotteissa voi joskus olla puutteellista. Hyviä lisätiedon Tuote saattaa happamuutensa johdosta aiheuttaa haittaa vesieliöille. lähteitä ovat esimerkiksi Kansainväliset kemikaalikortit www.ttl.fi/kemikaalikortit ja OVA-ohjeet www.ttl. fi/ova. Työturvallisuuskeskus 13 tunnetta kurkussa, yskää ja hengityksen vaikeutumista. Toistuva altistuminen voi aiheuttaa hengitysteiden kroonisen tulehduksen. Iho ja limakalvot: Voimakkaasti syövyttävää. Aiheuttaa vakavia palovammoja ja haavoja. Toistuva ihokosketus laimealle happoseokselle aiheuttaa ihon kuivumista ja haavaumia. Silmät: Voimakkaasti syövyttävää. Vakavan silmävaurion vaara. Toistuvasta annoksesta johtuva myrkyllisyys NOEL/hengitystiet/rotta/28d = 1,0 mg/m3 (25 % Happo) Muut tiedot Pitkäaikainen ihokosketus voi aiheuttaa ihoärsytystä. Toistuva altistuminen voi aiheuttaa silmien ärsytystä sekä yskää. 12. TIEDOT VAARALLISUUDESTA YMPÄRISTÖLLE 12.1 12.1 12.2 12.3 12.4 12.5 12.6 Myrkyllisyys Myrkyllisyys vesieliöille LC50/48 h/Vesikirppu (Daphnia): 50-100 mg/l (Happo 25 %)) EC50/24 h/Vesikirppu (Daphnia): 75 mg/l (Happo 25 %) LC50/48 h/Crangon crangon (katkarapu ): 80-100 mg/l (Happo 25 %) EC50/24 h/Crangon crangon (katkarapu ): 90 mg/l (Happo 25 %) Haitallisuus vesieliöille perustuu liuoksen happamuuteen. Myrkyllisyys muille eliöille -Pysyvyys ja hajoavuus Biologinen hajoavuus Ei määritettävissä. Kemiallinen hajoavuus Rikkihappo hajoaa veteen liuetessaan. Biokertyvyys Ei biokertyvää, n-oktanoli/vesi jakaantumiskerroin: log Pow -2,0 (Happo 25%) Liikkuvuus maaperässä Maahan päässyt happoliuos ei haihdu, vaan imeytyy maaperään. Happo kulkeutuu maaperässä mahdollisesti pohjaveteen saakka. Happo liuottaa maaperästä aineksia ja neutraloituu osittain. PBT-arvioinnin tulokset Tuote ei ole biokertyvä. Muut haitalliset vaikutukset Tuote saattaa happamuutensa johdosta aiheuttaa haittaa vesieliöille. 12 Tiedot vaarallisuudesta ympäristölle Kohdassa 12 kuvataan lyhyesti kemikaalin ympäristölle haitalliset vaikutukset ja käyttäytyminen ympäristössä. Ekotoksisuus eli kemikaalin myrkyllisyys vesieliöille ja muille eliöille kuvaa vaaraa, joka aiheutuu, jos ainetta joutuu ympäristöön. Usein ilmoitetaan LC50- tai EC50-arvo kalalle, vesikirpulle tai levälle eli kemikaalin sellainen pitoisuus vedessä, joka on koetilanteessa tappanut puolet eläimistä tai vähentänyt levän kasvua puoleen alkuperäisestä. Kulkeutuvuus eli liikkuvuus maaperässä kuvaa kemikaalin leviämistä ja käyttäytymistä ympäristössä. Esimerkiksi vesiliukoiset, maaperään heikosti pidättyvät aineet voivat ympäristöön päätyessään kulkeutua pohjaveteen ja levitä laajalle alueelle. Pysyvyys, kääntäen hajoavuus, kuvaa kemikaalin hajoamisnopeutta ympäristössä. Kemikaali voi hajota biologisesti maaperän mikrobien vaikutuksesta tai kemiallisesti esimerkiksi valon vaikutuksesta. Hitaasti hajoavat kemikaalit voivat ympäristöön jouduttuaan aiheuttaa pitkään haittaa sekä ympäristölle että alueen asukkaille. Biokertyvyys kuvaa kemikaalin taipumusta kertyä eliöihin ja kulkeutua ravintoketjussa. Aineen kertyvyyttä kuvaa aineen biokonsentraatiotekijän ja oktanoli-vesi-jakautumiskertoimen suuruus. Jos kemikaalille tai jollekin sen ainesosalle on tehty kemikaaliturvallisuusarviointi, ilmoitetaan myös, aiheuttaako aine erityistä huolta myrkyllisyytensä, kertyvyytensä ja/tai pysyvyytensä vuoksi (ns. PBT-arviointi). 14 Työturvallisuuskeskus KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE HAPAN 10 Päiväys: 31.5.2010 Edellinen Päiväys: 5.3.2008 13. JÄTTEIDEN KÄSITTELYYN LIITTYVÄT NÄKÖKOHDAT 13.1 Jätteiden käsittelymenetelmät Käytetty liuos tyhjennetään altaasta pumpun avulla suoraan kuljetuskonttiin, imuautoa ei tule käyttää liuoksen poistoon. Kuljetuskontit toimitetaan edelleen hävitettäväksi. Pienet määrät voidaan varovasti laimentaa vedellä, neutraloida kalkilla ja kuljettaa suljetuissa astioissa edelleen hävitettäväksi. Kemikaalien pakkaukset kierrätetään esim. sopimalla kemikaalin toimittajan kanssa. Kemikaalin laskemista jäteveteen tulee välttää. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 14. KULJETUSTIEDOT HAPAN 10 14.1 YK-numero 1000 Edellinen Päiväys: 5.3.2008 13 Jätteiden käsittelyyn liittyvät näkökohdat 14.2 Kuljetuksessa käytettävä virallinen nimi UN1000 Acid10 Kohdassa 13 annetaan kemikaalin ominaisuuksista riippuvat ohjeet kemikaalijätteen 14.3 Kuljetuksen vaaraluokka 10 ja tyhjien pakkausten 13. JÄTTEIDEN KÄSITTELYYN LIITTYVÄT NÄKÖKOHDAT hävittämiseen. Jätteiden käsittelyssä on huomioitava myös kohdissa 7, 8 ja 10 annetut ohjeet kemikaalin 14.4 Pakkausryhmä III käsittelystä, varastoinnista ja yhteen sopimattomista aineista. 13.1 Jätteiden käsittelymenetelmät 14.5 Ympäristövaarat Käytetty liuosmerikuljetukset tyhjennetään altaasta pumpun avulla 10 suoraan kuljetuskontIMDG-luokka tiin, imuautoa ei tule käyttää liuoksen poistoon. Kuljetuskontit toimitetaan ICAO/IATA -luokka ilmakuljetukset 10 edelleen hävitettäväksi. Pienet määrät voidaan varovasti laimentaa vedellä, 14.6 Erityiset varotoimet käyttäjille neutraloida kalkilla ja kuljettaa suljetuissa astioissa edelleen hävitettäväksi. Syövyttävää Kemikaalien pakkaukset kierrätetään esim. sopimalla kemikaalin toimittajan 14.7 Kuljetus irtolastina MARPOLjäteveteen 73/78 -sopimuksen kanssa. Kemikaalin laskemista tulee välttää.II liitteen ja IBC -säännöstön mukaisesti 14. KULJETUSTIEDOT IMO-Varoituslipukkeet Corrosive 8 Päiväys: 31.5.2010 15. KOSKEVAT TIEDOT 14.1LAINSÄÄDÄNTÖÄ YK-numero 1000 14.2 Kuljetuksessa käytettävä virallinen nimi UN1000 Acid10 15.1 Nimenomaista ainetta tai seosta koskevat turvallisuus-, terveys- ja 14.3 Kuljetuksen vaaraluokka 10 ympäristösäännökset tai -lainsäädäntö 14.4 III -Pakkausryhmä 14.5 Ympäristövaarat 15.2 Kemikaaliturvallisuusarviointi IMDG-luokka merikuljetukset 10 Aineelle on tehty kemikaaliturvallisuusarviointi. ICAO/IATA -luokka ilmakuljetukset 10 16. 14.6MUUT TIEDOT Erityiset varotoimet käyttäjille Syövyttävää Muutokset 14.7 Kuljetus Euroopan irtolastina MARPOL 73/78 -sopimuksen II(EY) liitteen Päivitetty parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o ja IBC -säännöstön mukaisesti 1907/2006 (REACH) ja N:o 1272/2008 (CLP)mukaiseksi. IMO-Varoituslipukkeet Corrosive 8 Kirjallisuusviitteet ja tietolähteet Raaka-aineiden käyttöturvallisuustiedotteet, kemikaaliturvallisuusraportti 15. LAINSÄÄDÄNTÖÄ KOSKEVAT TIEDOT sekä REACH- ja CLP-asetukset ja niiden soveltamisohjeet. 15.1 Nimenomaista ainetta tai seosta turvallisuus-, terveys- ja Luettelo merkityksellisistä vaara-koskevat ja turvalausekkeista ympäristösäännökset tai -lainsäädäntö H314 Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa. 14 Kuljetustiedot H315 Ärsyttää ihoa. Kohdassa 14 ilmoitetaan kemikaalin kuljetusluokitus ja kuljetuksessa käytettävät varoitusmerkit. KuljetusluoH318 Vaurioittaa vakavasti silmiä. 15.2 Kemikaaliturvallisuusarviointi kitus on huomioitava esimerkiksi kemikaalijätteen pakkaamisessa ja merkitsemisessä. P223 Ei saa joutua kosketuksiin veden kanssa voimakkaan reaktion ja mahAineelle on tehty kemikaaliturvallisuusarviointi. dollisen leimahduksen takia. 16. MUUT TIEDOT P260 Älä hengitä sumua tai höyryä. P405 Varastoi lukitussa tilassa. Muutokset Päivitetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) ja N:o 1272/2008 (CLP)mukaiseksi. Kirjallisuusviitteet ja tietolähteet Raaka-aineiden käyttöturvallisuustiedotteet, kemikaaliturvallisuusraportti sekä REACH- ja CLP-asetukset ja niiden soveltamisohjeet. Työturvallisuuskeskus 15 Luettelo merkityksellisistä vaara- ja turvalausekkeista H314 Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa. 14.3 Kuljetuksen vaaraluokka 10 13. JÄTTEIDEN KÄSITTELYYN LIITTYVÄT NÄKÖKOHDAT 14.4 Pakkausryhmä III 13.1 Jätteiden käsittelymenetelmät 14.5 Ympäristövaarat Käytetty liuos merikuljetukset tyhjennetään altaasta pumpun avulla 10 suoraan kuljetuskontIMDG-luokka tiin, imuautoa ei tule käyttää liuoksen poistoon. Kuljetuskontit toimitetaan ICAO/IATA -luokka ilmakuljetukset 10 edelleen hävitettäväksi. Pienet määrät voidaan varovasti laimentaa vedellä, 14.6 Erityiset varotoimet käyttäjille neutraloida kalkilla ja kuljettaa suljetuissa astioissa edelleen hävitettäväksi. Syövyttävää Kemikaalien pakkaukset kierrätetään esim. sopimalla kemikaalin 14.7 Kuljetus irtolastina MARPOL 73/78 -sopimuksen II liitteentoimittajan ja IBC kanssa. Kemikaalin laskemista jäteveteen tulee välttää. -säännöstön mukaisesti IMO-Varoituslipukkeet Corrosive 8 14. KULJETUSTIEDOT 15. LAINSÄÄDÄNTÖÄ KOSKEVAT TIEDOT 14.1 YK-numero 1000 14.2 Kuljetuksessa käytettävä virallinen nimi UN1000 Acid10 15.1 Nimenomaista ainetta tai seosta koskevat turvallisuus-, terveys- ja 14.3 Kuljetuksen vaaraluokka 10 ympäristösäännökset tai -lainsäädäntö 14.4 Pakkausryhmä III 15.2 Kemikaaliturvallisuusarviointi 14.5 Ympäristövaarat Aineelle on tehty kemikaaliturvallisuusarviointi. IMDG-luokka merikuljetukset 10 ICAO/IATA -luokka ilmakuljetukset 10 16. MUUT TIEDOT 14.6 Erityiset varotoimet käyttäjille Muutokset Syövyttävää 15 Lainsäädäntöä koskevatirtolastina tiedot Päivitetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o ja IBC 14.7 Kuljetus MARPOL 73/78 -sopimuksen II (EY) liitteen Kohdassa 15 ilmoitetaan, jos kemikaalin käyttöä rajoitettu lainsäädännöllä tai sen käyttöön tarvitaan lupa. 1907/2006 (REACH) ja N:o on 1272/2008 (CLP)mukaiseksi. -säännöstön mukaisesti Lisäksi mainitaan, jos kemikaalille tai jollekin sen ainesosalle on tehty kemikaaliturvallisuusarviointi. Kirjallisuusviitteet ja tietolähteet IMO-Varoituslipukkeet Corrosive 8 Aikaisemmin kohdassa 15 ilmoitettiin myös kemikaalin varoitusmerkinnät. Uusissa käyttöturvallisuustieRaaka-aineiden käyttöturvallisuustiedotteet, kemikaaliturvallisuusraportti dotteissa varoitusmerkinnät on annettu kohdassa 2. 15. LAINSÄÄDÄNTÖÄ KOSKEVAT TIEDOT sekä REACH- ja CLP-asetukset ja niiden soveltamisohjeet. Luettelo merkityksellisistä vaara-koskevat ja turvalausekkeista 15.1 Nimenomaista ainetta tai seosta turvallisuus-, terveys- ja H314 Voimakkaasti ihoa tai syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa. ympäristösäännökset -lainsäädäntö H315 Ärsyttää ihoa. H318 Vaurioittaa vakavasti silmiä. 15.2 Kemikaaliturvallisuusarviointi P223 Ei saa joutua kosketuksiin veden kanssa voimakkaan reaktion ja mahAineelle on tehty kemikaaliturvallisuusarviointi. dollisen leimahduksen takia. P260 Älä hengitä sumua tai höyryä. 16. MUUT TIEDOT P405 Varastoi lukitussa tilassa. Muutokset Päivitetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) ja N:o 1272/2008 (CLP)mukaiseksi. Kirjallisuusviitteet ja tietolähteet Raaka-aineiden käyttöturvallisuustiedotteet, kemikaaliturvallisuusraportti sekä REACH- ja CLP-asetukset ja niiden soveltamisohjeet. Luettelo merkityksellisistä vaara- ja turvalausekkeista H314 Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa. H315 Ärsyttää ihoa. H318 Vaurioittaa vakavasti silmiä. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE HAPAN 10 P223 Ei saa joutua kosketuksiin veden kanssa voimakkaan reaktion ja mahdollisen leimahduksen takia. P260 Älä hengitä sumua taiPäiväys: höyryä.5.3.2008 Päiväys: 31.5.2010 Edellinen P405 Varastoi lukitussa tilassa. Koulutusohjeet Toimittajan järjestämä koulutus. Lue tuotteen etiketti ja käyttöturvallisuustiedote. 16 Muut tiedot Kohdassa 16 listataan kaikki kemikaalille ja sen ainesosille luokituksen perusteella annetut vaaralausekkeet (R-lausekkeet ja/tai uudet CLP-asetuksen mukaiset vaaralausekkeet). Lisäksi ilmoitetaan tärkeimmät tiedotteen laatimisessa käytetyt tietolähteet sekä viimeisimmässä päivityksessä tehdyt muutokset. Niiden aineiden ja valmisteiden osalta, joille on laadittu kemikaaliturvallisuusarviointi, lisätään käyttöturvallisuustiedotteen liitteeksi altistumisskenaariot. Katso luku Altistumisskenaario – aineen turvallisen käytön kuvaus. 16 Työturvallisuuskeskus Kemikaalien luokitus ja pakkausmerkinnät Kemikaalin valmistajan, jakelijan tai muun toimijan, joka luovuttaa kemikaalia markkinoille, on selvitettävä kemikaalin vaaraominaisuudet ja luokiteltava se näiden tietojen perusteella. Kemikaalipakkaus on merkittävä luokitusta vastaavilla varoitusmerkinnöillä. Luokitus ja merkinnät tulee ilmoittaa myös kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteessa. Tammikuussa 2009 tuli voimaan uusi kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskeva asetus eli ns. CLP-asetus. Yksittäiset aineet on luokiteltava, merkittävä ja pakattava uuden asetuksen mukaisesti 1.12.2010 mennessä ja seokset 1.6.2015 mennessä. Siirtymäaikana työpaikoilla tulee esiintymään sekä aikaisemman että uuden järjestelmän mukaan luokiteltuja ja merkittyjä kemikaaleja. Aikaisemman järjestelmän mukaisen luokituksen tulee näkyä kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteessa 1.6.2015 saakka. Uusi luokitusjärjestelmä on periaatteiltaan aikaisemman kaltainen; se kattaa lähes samat vaaraominaisuudet ja myös luokituskriteerit ovat osittain samat. Varoitusmerkinnöissä muutokset ovat suurempia: • Oranssipohjaiset varoitusmerkit korvataan uusilla • • • punareunaisilla varoitusmerkeillä. Myös varoitusmerkkeihin liittyvät tekstiosat, kuten “Ärsyttävä” tai “Helposti syttyvä”, jäävät pois käytöstä. Vaaraa ja turvallisuustoimenpiteitä osoittavat lausekkeet korvataan. R (risk) -lauseista tulee H (hazard eli vaara) -lauseita ja S (safety) -lauseista tulee P (precaution) -lauseita. Uutena elementtinä varoitusmerkintöihin lisätään huomiosana:“vaara” varoittaa vakavimmista vaaroista ja “varoitus” lievemmistä. Uutena varoitusmerkkinä tulee käyttöön ”Terveysvaara”-merkki, jota kuvaa mureneva ihmishahmo.Tätä tullaan käyttämään syöpävaarallisille, lisääntymistä ja perimää vaurioittaville ja elinvaurioita aiheuttaville kemikaaleille sekä hengitystieherkistävyyttä aiheuttaville kemikaaleille.Aiemmassa järjestelmässä näille käytettiin joko pääkallomerkkiä tai ”Andreaan ristiä”. Jos kemikaalia joudutaan työpaikalla siirtämään alkuperäisestä pakkauksesta toiseen, tulee huolehtia, että myös uudet pakkaukset on asianmukaisesti merkitty. Poistuvat varoitusmerkit Räjähtävä (E) Helposti syttyvä (F) Erittäin helposti syttyvä (F+) Hapettava (O) Ympäristölle vaarallinen (N) Myrkyllinen (T) Erittäin myrkyllinen (T+) Haitallinen (Xn) Ärsyttävä (Xi) Syövyttävä (C) Uusien varoitusmerkkien käyttö Räjähteet Syttyvät Välittömästi myrkylliset Syöpävaaralliset; lisääntymiselle vaaralliset; perimää vaurioittavat; elinvaurioita aiheuttavat; hengitystieherkistäjät Hapettavat Välittömästi myrkylliset; iho-, silmä- tai hengitystieärsytystä aiheuttavat; uneliaisuutta tai huimausta aiheuttavat; ihoherkistäjät Paineen alaiset kaasut Ympäristölle vaaralliset Syövyttävät; vakavan silmävaurion vaaraa aiheuttavat Työturvallisuuskeskus 17 Altistumisskenaario – aineen turvallisen käytön kuvaus REACH-rekisteröintien myötä kemiallisten aineiden ja valmisteiden käyttöturvallisuustiedotteiden liitteeksi tulee käyttötarkoituskohtaisia altistumisskenaarioita. Altistumisskenaarioissa kuvataan ne olosuhteet ja toimenpiteet, joita noudattamalla kemikaalin käyttö on turvallista kyseisessä käytössä. Altistumisskenaarioiden laatiminen on osa aineiden REACH-rekisteröintiä, ja ne laaditaan kemikaalien valmistajien ja maahantuojien toimesta. Altistumisskenaariot laaditaan vaarallisimmille sekä suurina määrinä tuotettaville aineille. Skenaariot laaditaan jokaiselle kemiallisen aineen käyttötarkoitukselle erikseen, ja ne kattavat aineen käyttöön ja hävittämiseen liittyvät toimenpiteet. Olennaista kemikaalin käyttäjän kannalta on tarkistaa, löytyykö käyttöturvallisuustiedotteesta oman yrityksen käyttötarkoitus aineelle tai valmisteelle, ja tarkistaa, täyttyvätkö skenaarioissa annetut vaatimukset omassa toiminnassa. Aikaa turvallisuustoimenpiteiden käyttöönottoon on 12 kuukautta siitä hetkestä, kun uusi käyttöturvallisuustiedote on saapunut. Käyttöturvallisuustiedotteiden sisältämistä altistumisskenaarioista tarkastetaan • käytön kuvaus. Jos oma käyttösi poikkeaa kuvauksesta, ole yhteydessä kemikaalin toimittajaan. • tarkemmat tiedot aineen tai valmisteen käytöstä. Tarkista, vastaavatko esim. käyttömäärä ja käyttötapa skenaariossa kuvattua. Mikäli käyttötapasi poikkeaa altistumisskenaariossa kuvatusta käytöstä siten, että toimintasi voi johtaa suurempaan altistumiseen, ole yhteydessä kemikaalin toimittajaan. • riskinhallintatoimenpiteiden vastaavuus. Ovatko olemassa olevat ratkaisusi vähintään yhtä tehokkaita tai jopa tehokkaampia kuin skenaarioissa suositellut toimenpiteet? Mikäli riskinhallintatoimesi eivät vastaa altistumisskenaariossa esitettyjä, eli niitä ei voida pitää riittävinä • paranna käytössä olevia riskinhallintatoimia (ks. toimenpidejärjestys s. 3). Mikäli käyttötarkoitukseesi ei löydy lainkaan altistumisskenaariota, voit • pyytää toimittajaa laatimaan altistumisskenaarion käytöstäsi • muuttaa käyttötapaasi skenaarion mukaiseksi • vaihtaa kemikaalin toimittaja sellaiseen, jolla kyseinen aine on rekisteröity käyttötarkoitukseesi • etsiä käyttöösi korvaavan (vähemmän vaarallisen) aineen tai valmisteen, joka on rekisteröity käyttöösi • laatia itse kemikaaliturvallisuusarvioinnin käytöllesi. 18 Työturvallisuuskeskus Huomioitavaa on, että eri toimittajien altistumisskenaariot voivat poiketa toisistaan, jolloin on tarkistettava, täyttyvätkö vaatimukset kaikkien skenaarioiden osalta. Hyvä käytäntö on soveltaa tiukimpien käyttövaatimusten skenaariota, jolloin olosuhteet täyttävät myös muiden skenaarioiden vaatimukset. Jos toimintasi vastaa skenaariossa kuvattuja olosuhteita ja riskinhallintaa, mutta kuitenkin mittauksissa todetaan DNEL-arvoa suurempia pitoisuuksia, ota yhteyttä kemikaalin toimittajaan. Altistumisskenaarioiden sisältämiä tietoja voidaan hyödyntää työpaikalla esimerkiksi riskinarvioinnin yhteydessä tai työterveyshuollon työpaikkaselvityksissä. Aineiden REACH-rekisteröinnit tehdään porrastetusti vuoteen 2018 mennessä. Sen jälkeen EU:n markkinoilla ei ole saatavilla rekisteröimättömiä aineita. Lisätietoja aineiden jatkokäyttäjien velvollisuuksista REACH-asetukseen liittyen löydät Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) laatimasta Jatkokäyttäjien toimintaohjeesta (http://guidance.echa.europa.eu/docs/guidance_document/du_fi.pdf?vers=29_01_08). Viranomaiset Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) neuvoo ja ohjaa REACH-rekisteröintien toteutumista sekä vastaanottaa ja tarkastaa rekisteröintiasiakirjat. ECHA myös ylläpitää luetteloa rekisteröityjen aineiden luokituksista ja arvioi luvanvaraisten aineiden lupahakemukset. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) toimivat vielä vuoden 2010 loppuun asti REACH- ja CLP-asetusten mukaisina kansallisina toimivaltaisina viranomaisina omilla toimialoillaan. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tehtäviin kuuluu REACH-asetuksen mukaisten rekisteröinti- ja ilmoitusvelvoitteiden ja rajoitusten noudattamisen valvominen ja tiedottaminen. Samoin he päättävät niistä toimista, joita valvonnassa havaittujen puutteiden korjaaminen edellyttää. Valviralle kuuluu myös aluehallintovirastojen valvonnan valtakunnallinen ohjaus, kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen ohjaus ja valvonta kemikaalilain nojalla ja terveydensuojelun toimialalla. 1.1.2011 lähtien REACH- ja CLP-asetusten mukaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen tehtävät on keskitetty Turvatekniikan keskukseen (TUKES), joka tässä yhteydessä muuttuu Turvallisuus- ja kemikaalivirastoksi (lyhenne edelleen TUKES). Aiemmin Valvira ja 1.1.2011 lähtien TUKES ylläpitää käyttöturvallisuustiedotteiden ns. KETU-rekisteriä. Alueellisesti aluehallintovirastojen työsuojeluvastuualue valvoo työturvallisuuslakiperusteisesti työolosuhteita ja turvallisuustoimenpiteitä kemikaalien ja kemiallisten tekijöiden osalta. Se valvoo myös REACHasetuksen mukaisten rekisteröinti- ja ilmoitusvelvoitteiden tiedottamista, jatkokäyttäjän ja luvanvaraisten aineiden käyttöä koskevien velvoitteiden ja rajoitusten noudattamista työpaikoilla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristövastuualue valvoo aineen käytölle esitettyjä käyttöolosuhteita ja turvallisuustoimenpiteitä, luvanvaraisten aineiden käyttöä sekä aineen rajoituksia koskevien REACH-säännösten noudattamista. Lisäksi se ohjaa ja valvoo kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen toimintaa omalla toimialallaan. Kunnan kemikaalivalvontaviranomainen valvoo REACH-asetuksen mukaisten tiedottamisvelvoitteiden ja rajoitusten noudattamista, kun on kyse markkinoille saattamisesta ja vähittäismyynnistä, ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo REACH-asetuksen noudattamista kemikaalien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ympäristönsuojelulain mukaisen valvonnan yhteydessä. Lisätietoa REACH- ja CLP-neuvontapalvelu www.reachneuvonta.fi Työterveyslaitos (TTL). Kemikaaliturvallisuus-aihesivut. http://www.ttl.fi/Kemikaaliturvallisuus Kemikaalineuvottelukunnan REACH- ja CLP-tietosivut: www.reachinfo.fi www.clpinfo.fi Turvatekniikan keskus (TUKES) www.tukes.fi Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) http://echa.europa.eu/home_fi.asp Työturvallisuuskeskus 19 Käsitteitä Aine Alkuaine ja sen yhdisteet sellaisina kuin ne esiintyvät luonnossa tai millä tahansa valmistusmenetelmällä tuotettuina. Altistumisskenaario Kuvaus niistä toimintaolosuhteista ja riskinhallintatoimenpiteistä, joiden avulla hallitaan aineen käytöstä ihmiselle ja ympäristölle aiheutuva altistuminen. ASA Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri. Asetus EU-asetus on säädös, joka sitoo sellaisenaan kaikkia Euroopan unionin jäsenmaita. Asetus astuu voimaan kaikissa jäsenvaltioissa samanaikaisesti, eikä sitä tarvitse kansallisesti panna täytäntöön. CLP-asetus Uusi kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskeva asetus. Kemiallinen altiste Ks. kemiallinen tekijä (Kemiallinen) seos Ks. (kemiallinen) valmiste Kemiallinen tekijä Työympäristössä käytettävä aine, seos tai valmiste tai muuten esiintyvä kemikaali (esim. prosessiperäiset altisteet, kuten hitsaushuuru sekä pölyt). (Kemiallinen) valmiste Kemiallinen seos tai liuos, joka koostuu kahdesta tai useammasta aineesta. Kemikaali Aine tai aineiden seos, joka on peräisin luonnosta tai on ihmisen valmistama eli synteettinen kemikaali. Koostumukseltaan kemikaali voi olla alkuaine, yhdiste tai seos. CMR-aineet Syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat ja lisääntymiselle vaaralliset aineet. Kemikaaliturvallisuusarviointi Aineen käytöstä ihmisille ja ympäristölle aiheutuvien vaarojen ja altistumisen arviointi aineen elinkaaren aikana sekä riskinhallintatoimenpiteiden kartoittaminen. Tehdään REACH-lainsäädännön mukaisen rekisteröinnin yhteydessä. DNEL Johdettu vaikutukseton altistumistaso, jonka alapuolella aineen haittavaikutuksia ei ilmene. PBT Hitaasti hajoavat, biokertyvät ja myrkylliset aineet (Persistent, Bio-accumulative,Toxic). EINECS Aineen EY-numero kaupallisessa käytössä olevien aineiden luettelosta. PNEC Arvioitu vaikutukseton pitoisuus, jonka alapuolella aineen haittavaikutuksia ei kyseessä olevassa ympäristön osa-alueessa todennäköisesti ilmene (predicted no effect level). GHS YK:n kemikaalien yhdenmukaistettu luokitus- ja merkintäjärjestelmä (Globally Harmonized System of Classification and Labelling of Chemicals). HTP-arvot Työpaikan haitalliseksi tunnetut pitoisuudet. Perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen haitalliseksi tunnetuista pitoisuuksista. Jatkokäyttäjä EU:n alueelle sijoittunut toimija, joka käyttää ainetta sellaisenaan tai osana valmistetta omassa teollisessa tai ammatillisessa toiminnassaan. 20 Työturvallisuuskeskus REACH EU:n asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista ja lupa- ja rajoitusmenettelystä. Rekisteröinti Rekisteröinti sisältää ainetta koskevien tietojen kokoamisen, aineen käyttöön liittyvien riskien arvioinnin sekä näiden tietojen toimittamisen kemikaalivirastoon. Rekisteröinti koskee kaikkia EU:n alueella yli tonnin toiminnanharjoittajaa kohden valmistettuja tai maahantuotuja aineita, ja rekisteröintivelvoite koskee aineiden valmistajia ja maahantuojia. Riskinhallintatoimenpiteet Toimenpiteet, joiden avulla hallitaan aineen käytöstä ihmisille aiheutuvaa altistumista ja ympäristöön aiheutuvia päästöjä. vPvB Hyvin hitaasti hajoavat ja erittäin voimakkaasti biokertyvät aineet. SVHC Erityistä huolta aiheuttavat aineet, joita voivat olla kategoriaan 1 ja 2 kuuluvat CMR-aineet, ympäristössä hitaasti hajoavat, myrkylliset ja biokertyvät aineet sekä muut vastaavaa huolta aiheuttavat aineet, kuten hengitystieherkistäjät ja nk. hormonihäiriköt. Työturvallisuuskeskus 21 Liite 1 CLP-asetuksen mukainen mallietiketti CLP-asetuksen mukainen mallietiketti OPAL 2-Metoksietanoli, 2-metoxietanol, 2-Butoksietanoli, 2-butoxietanol Helposti syttyvä neste ja höyry. Saattaa heikentää hedelmällisyyttä tai vaurioittaa sikiötä. Haitallista nieltynä. Haitallista hengitettynä. Ärsyttää ihoa. Ärsyttää voimakkaasti silmiä Lue erityisohjeet ennen käyttöä. Suojaa lämmöltä/kipinöiltä/ avotulelta/kuumilta pinnoilta. – Tupakointi kielletty. Vältä höyryn hengittämistä. Käytä vaadittuja henkilönsuojaimia. Ota yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin, jos ilmenee pahoinvointia. Hävitä sisältö/pakkaus paikallisten määräysten mukaisesti. Mycket brandfarlig vätska och ånga. Kan skada fertiliteten eller det ofödda barnet. Skadligt vid förtäring. Skadligt vid inandning. Irriterar huden. Orsakar allvarlig ögonirritation. Inhämta särskilda instruktioner före användning. Får inte utsättas för värme/ gnistor/öppen låga/ heta ytor. – Rökning förbjuden. Undvik att inandas ångor. Använd föreskriven personlig skyddsutrustning. Vid obehag, kontakta GIFTINFORMATIONSCENTRAL eller läkare. Innehållet/ behållaren lämnas enligt lokala bestämmelser. Oy Tehdas Ab, Tehdaskatu 1, 33100 Tampere, Puh. 03 111111 22 Työturvallisuuskeskus (10 L) VAARA FARA Liite 2 Esimerkki altistumisskenaariosta Altistumisskenaario happopeittaukseen upotusmenetelmällä 1. Lyhyt otsikko Teollinen käyttö -Metallituotteiden happopeittaus upotusmenetelmällä. Käyttöala: SU15 Metallituotteiden valmistus poislukien koneiden ja laitteiden valmistus Prosessiluokka: PROC13 Esineiden käsittely kastamalla tai upottamalla Valmisteluokka: PC35 Pesu ja puhdistus 2. Prosessit ja toimet Laimennus, upotus, huuhtelu ja kuivatus Toimintaan liittyvät käyttöolosuhteet 3. Käytön kesto ja toistuvuus 4.1 Valmisteessa olevan aineen fysikaalinen muoto 4.2 Valmisteessa tai esineessä olevan aineen pitoisuus 4.3 Kertaa tai toimintaa kohti käytetty määrä 5. Muut toimintaan liittyvät olosuhteet < 2 h/päivä, 220 pv/a Käytetty valmiste nestemäinen. 18 % Rikkihappo, 2% inhibiitti, 80 % vesi 2 t/a Väkevä rikkihappo Peittausliuoksen lämpötila 35-45 °C Koneellinen ilmanvaihto, ilmanvaihtokerroin 8 1/h Riskinhallintatoimet 6.1 Ihmisten (työntekijöiden tai kuluttajien) terveyteen liittyvät 6.2 Ympäristöön liittyvät riskinhallintatoimet 7. Jätteenhallintatoimet Peittausaltaat koteloidaan kannella, kansi pidetään kiinni peittauksen aikana. Kohdepoisto –ilmaverho (puhallus-imu) estämään epäpuhtauksien leviäminen ympäröivään tilaan. Henkilösuojaimet – Kemikaaleilta suojaavat käsineet, vaatetus sekä kasvojensuojain. Hengityksensuojain E2-P3. Käytetty liuos poistetaan altaasta pumpun avulla suoraan kuljetuskonttiin, imuautoa ei tule käyttää liuoksen poistoon. Arvioitua altistumista ja jatkokäyttäjän ohjeita koskevat tiedot 8. Altistumisen estimointi ja viittaus altistumislähteeseen Hengitystiet: 0,19 mg/m3 peittauksen aikana ilman hengityksensuojainta, <0,02 koteloidun altaan vieressä. Iho: Madollisia roiskeita laimennuksen, upotuksen ja noston sekä jätevesien käsittelyn yhteydessä. 9. Jatkokäyttäjää koskevat ohjeet altistumisskenaariossa määritettyjen rajojen noudattamisen varmistamiseksi Säännöllinen altistumisen arviointi työhygieenisten mittausten avulla. Työturvallisuuskeskus 23 24 Työturvallisuuskeskus C T+, C Rasvanpoistoaine B Fluorivetyhappo CAS 7664-39-3 EINECS 231-634-8 R26/27/28-35 R34 R35 R10-20/21-36/38-51/53 R-lausekkeet tai H–lausekkeet S(1/2)-7/9-2636/37/39-45 S24/25-S26-36/37/39 S(1/2)-26-30-45 S23/51-S24-S26 S-lausekkeet tai P-lausekkeet 5.3.1999 9.7.2001 15.4.2009 3.9.2005 Käyttöturvallisuustiedotteen päiväys Metallin pensselipeittaus, 300 l/vuosi Metalliosien puhdistaminen käsin, 600 l/vuosi Rasvanpoistoallas, 2 t/vuosi Metalliosien maalaus, 6 t/vuosi Käyttötarkoitus ja käyttömäärä työpaikalla LIITE 3 Yleispesuaine C Tuotetta ei ole 18.9.2000 Tuotanto– ja sosiaalitilojen siivous, 30 l/vuosi luokiteltu vaaralliseksi Tuotetta ei ole Metalliliima 5.7.1997 Metalliosien liimaus, 60 l/vuosi luokiteltu vaaralliseksi *) Tiedot kemikaalia koskevista varoitusmerkeistä ja luokituksesta löytyy käyttöturvallisuustiedotteen kohdasta 2 (uudet käyttöturvallisuustiedotteet) tai 15 (vanhat käyttöturvallisuustiedotteet). **) Tiedot luettelossa esimerkinomaisia. C Xn, N Varoitusmerkit Varoitusmerkit ja luokitustiedot Väkevä rikkihappo CAS 7664-93-9 EINECS 231-639-5 Metallimaali A Tuotteen kauppanimi ja CAS/EINECS -numero Esimerkki 1. Kemikaaliluettelo poistuvien varoitusmerkkien ja luokitusten mukaan. KEMIKAALILUETTELO Liite 3 Esimerkki kemikaaliluettelosta Työturvallisuuskeskus 25 Tuotetta ei ole luokiteltu vaaralliseksi VAARA VAARA VAARA VAROITUS Varoitusmerkit Metalliliima - - H300 Tappavaa nieltynä H310 Tappavaa joutuessaan iholle H330 Tappavaa hengitettynä H314 Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa H314 Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa H314 Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa H226 Syttyvä neste H312 Haitallista joutuessaan iholle H302 Haitallista hengitettynä H411 Myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia Vaaralausekkeet Varoitusmerkit ja luokitustiedot Tuotetta ei ole luokiteltu vaaralliseksi *) Tiedot luettelossa esimerkinomaisia. Yleispesuaine C Fluorivetyhappo CAS 7664-39-3 EINECS 231-634-8 Rasvanpoistoaine B Väkevä rikkihappo CAS 7664-93-9 EINECS 231-639-5 Metallimaali A Tuotteen kauppanimi ja CAS/EINECS numero - - P102, P403, P404, P405, P308 + P313, P280, P284 P262, P305 + P351 + P338, P308 + P313 P102, P405, P223, P308 + P313 P261, P271, P262, P305 Turvalausekkeet Esimerkki 2. Kemikaaliluettelo uusien varoitusmerkkien ja luokitusten mukaan. 5.7.2010 18.9.2010 5.3.2010 9.7.2010 15.4.2010 3.9.2010 KTT päiväys Tuotanto– ja sosiaalitilojen siivous, 30 l/vuosi Metalliosien liimaus, 60 l/vuosi Metallin pensselipeittaus, 300 l/vuosi Metalliosien puhdistaminen käsin, 600 l/vuosi Happopeittausallas, 2 t/vuosi Metalliosien ruiskumaalaus, 6 t/vuosi Käyttötarkoitus ja käyttömäärä työpaikalla Peittaustyöt suoritetaan tehokkaalla kohdepoistolla varustetussa työpisteessä tai vetokaapissa. Henkilösuojaimet – Kemikaaleilta suojaavat käsineet ja vaatetus. Kokokasvon hengityksensuojain E2-P3. Työkentelypisteessä tulee olla hätäsuihku ja silmienhuuhtelupaikka. Käytetty liuos poistetaan altaasta pumpun avulla suoraan kuljetuskonttiin, imuautoa ei tule käyttää liuoksen poistoon. Sekä pohja- että pintamaalaus tulee suorittaa maalauskammiossa, jonka ilmanvaihtokerroin on 250 1/h. Maalien sekoitus ja sävytys sekä työvälineiden puhdistaminen suoritetaan erillisessä hyvällä ilmanvaihdolla varustetussa alipaineisessa tilassa. Maaliruiskun pesu suoritetaan erillisessä vetokaapissa. Avonaiset astiat sekä liuotinjätteet sijoitettava vetokaappeihin. Henkilösuojaimet –Kemikaaleilta suojaavat käsineet ja vaatetus, butyylikumi tai polyvinyylialkoholi (PVA). Yhdistetty hengityksensuojain A2-P3. Peittausaltaat koteloidaan kannella, kansi pidetään kiinni peittauksen aikana. Kohdepoisto –ilmaverho (puhallus-imu) estämään epäpuhtauksien leviäminen ympäröivään tilaan. Henkilösuojaimet – Kemikaaleilta suojaavat käsineet, vaatetus sekä kasvojen suojain. Työkentelypisteessä tulee olla hätäsuihku ja silmienhuuhtelupaikka. Käytetty liuos poistetaan altaasta pumpun avulla suoraan kuljetuskonttiin, imuautoa ei tule käyttää liuoksen poistoon. Henkilösuojaimet – Kemikaaleilta suojaavat käsineet, vaatetus sekä kasvojen suojain. Riskinhallintatoimenpiteet altistumisskenaariosta Työturvallisuuskeskus, p. (09) 616 261, www.ttk.fi Uudet käyttöturvallisuustiedotteet ja pakkausmerkinnät -opas työpaikoille Kuva: Tikkurila Oyj Euroopan uudistunut kemikaalilainsäädäntö (REACHja CLP-asetus) uudistaa kemikaalien luokitukset ja merkinnät sekä täydentää käyttöturvallisuustiedotteiden tietoja. Käyttöturvallisuustiedote on perustietolähde kemikaalin turvalliseen käyttöön työpaikalla. Tässä oppaassa käsitellään uudistunut käyttöturvallisuustiedote kohta kohdalta esimerkkikemikaalin käyttöturvallisuustiedotetta apuna käyttäen. Lisäksi oppaassa esitellään uudet CLP-asetuksen mukaiset varoitusmerkit. Opas on tarkoitettu työpaikkojen esimiehille, kemikaalien käsittelystä vastaaville ja työsuojeluhenkilöstölle.
© Copyright 2024