Työturvallisuuden opettaminen laboratorioalan ja kemiantekniikan perustutkinnoissa SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ 1 Tämä teos on tuotettu Euroopan sosiaalirahaston myöntämällä tuella. Teoksen kopioimisen yhteydessä on mainittava lähdetiedot. Tähän teokseen kuuluvat koulutusalakohtaiset työturvallisuusoppaat ovat luettavissa myös Seinäjoen koulutuskeskuksen internetsivuilla osoitteessa www.sedu.fi >> Seinäjoen ammattioppilaitos >> projektit. Julkaisija: Työssäoppimisen työturvallisuus -projekti Projekti kuuluu ESR-tavoite 3 -ohjelman toimenpidekokonaisuuteen 1.2. Toteutusaika 1.8.2002-30.6.2005 2 Työryhmä Eeva-Maija Kiiskilä Pekka Myllymäki Aino Pihakari Hannele Puumala Ilkka Timosaari Sivunvalmistus, paino Seinäjoen Painohalli Oy, 2005 ISBN 952-5609-12-X Kokkolan ammatiopisto Kokkolan ammatiopisto Kokkolan ammatiopisto Kokkolan ammatiopisto Kokkolan ammatiopisto SISÄLTÖ: ESIPUHE .................................................................................................................. 5 TYÖTURVALLISUUSMATERIAALIN LAAJUUS .................................................................. 6 KAIKILLE ALOILLE YHTEINEN TYÖTURVALLISUUSMATERIAALI ................................... 6 KOULTUSKOHTAINEN TYÖSUOJELUMATERIAALI .......................................................... 6 JOHDANTO .................................................................................................................. 7 1 LABORATORIO TYÖYMPÄRISTÖNÄ.............................................................................. 9 1.1 Laboratorion fyysiset tekijät ..................................................................................... 9 1.1.1 Suunnittelu .................................................................................................. 9 1.1.2 Työasennot ............................................................................................... 10 1.1.3 Työliikkeet ja -menetelmät ........................................................................ 10 1.1.4 Työjärjestelyt............................................................................................. 11 1.2 Laboratorion Psyykkiset tekijät .............................................................................. 11 1.2.1 Henkinen hyvinvointi ................................................................................ 11 1.2.2 Stressistä työn hallintaan ......................................................................... 13 2 KEMIKAALIT ................................................................................................................ 14 2.1 Kemikaalien luokittelu ............................................................................................. 14 2.1.1 Yleiset käyttökemikaalit............................................................................. 15 2.1.2 Terveydelle vaaralliset kemikaalit ............................................................. 15 2.1.3 Palo- ja räjähdysvaaralliset kemikaalit ...................................................... 15 2.1.4 Ympäristölle vaaralliset kemikaalit ............................................................ 15 2.2 Vaarallisten kemikaalien varoitusmerkinnät ........................................................... 15 2.3 Kemikaalien päällysmerkinnät ............................................................................... 17 2.4 Käyttöturvallisuustiedotteet ................................................................................... 17 2.5 Kemikaalien säilytys ja säilyvyys .......................................................................... 18 2.6 ADR- ja VAK-kuljetukset ....................................................................................... 18 2.7 Kemikaalien akuutit (lyhytaikaiset) vaikutukset ...................................................... 20 2.8 Aineiden myrkyllisyyden vertailu ........................................................................... 20 3 LABORATORIOLAITTEET JA -VÄLINEET .................................................................... 21 4 TURVALLINEN TYÖSKENTELY LABORATORIOSSA .................................................. 22 4.1 Yleisiä ohjeita laboratoriossa työskenteleville ........................................................ 22 4.2 Suojavaatetus ja suojaimet.................................................................................... 22 4.2.1 Työtakki .................................................................................................... 22 4.2.2 Suojalasit ................................................................................................. 23 4.2.3 Suojakäsineet .......................................................................................... 23 4.3 Työskentely-ympäristön siisteys ja järjestys .......................................................... 23 4.4 Kemikaalien käsittely ............................................................................................. 24 4.5 Lasiastioiden käsittely ........................................................................................... 25 5 JÄTTEIDEN KÄSITTELY LABORATORIOSSA 5.1 Jätelainsäädännön perusperiaatteita ..................................................................... 26 3 5.2 Viemäriin laskettavat jätteet .................................................................................. 26 5.3 Ongelmajätteet ...................................................................................................... 27 6 SÄHKÖTURVALLISUUS ................................................................................................ 28 7 PALOTURVALLISUUS ................................................................................................... 29 7.1 Toiminta tulipalon sattuessa ................................................................................... 30 8 ENSIAPU ................................................................................................................ 32 8.1 Ensiavun tarve ja luonne ....................................................................................... 32 8.2 Laboratoriossa sattuvia tavallisimpia tapaturmia ja niiden ensiapu ....................... 33 8.2.1 Silmävamma ............................................................................................ 33 8.2.2 Kemikaaliroiskeet ..................................................................................... 33 8.2.3 Haavat ..................................................................................................... 33 8.2.4 Myrkytykset ............................................................................................. 33 8.2.5 Palovammat ............................................................................................. 34 LIITTEET ................................................................................................................ 35 LÄHTEET ................................................................................................................ 96 4 ESIPUHE Tämä Paperi- ja kemianteollisuudenalan Työturvallisuus -opas kuuluu Työssäoppimisen työturvallisuusprojektin tuottamaan materiaaliin. Projekti on osoitus Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntien ammatillisten oppilaitosten vastuullisten opettajien yhteistyöstä. Nämä opetusalan todelliset ammattilaiset ovat ymmärtäneet projektityön ja opetustyön yhteisvaikutuksen. Projektityössä kehitetään opettajan työtä ja tuotetaan uutta opetusmateriaalia. Hanke on mahdollistanut opettajien perehtymisen uuteen työturvallisuuslakiin sekä opettamansa ammatin työturvallisuusmääräyksiin. Kaikille aloille yhteinen Työturvallisuusopas on syntynyt kahdeksan ammatillisen oppilaitoksen yhteistyön tuloksena. Tekijöinä ovat olleet oppilaitoksien aktiiviset opettajat, jotka ovat kiinnostuneita opiskelijoiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta keskimääräistä enemmän. Osoitan kiitokseni miellyttävästä ja tehokkaasta yhteistyöstä seuraaville opetustyön ammattilaisille: Aho Mikko Kärnä Teuvo Lahti Virpi Timosaari Ilkka Tomperi-Olkkonen Merja Varpuluoma Terhi Vuolle Sari Ylitalo Matti Vaasan ammattiopisto, TeLi Ähtärin ammatti-instituutti Kurikan ammattioppilaitos Kokkolan ammattiopisto Järviseudun ammatti-instituutti Härmänmaan ammatti-instituutti Suupohjan ammatti-instituutti Vaasan ammattiopisto, TeLi Tätä projektia ja oppaita ei olisi syntynyt, ellei koulujemme aktiivinen Alueellisen työssäoppimisen työryhmä olisi hakenut Euroopan sosiaalirahastolta rahallista tukea projektin toteuttamiseen. Työryhmän primusmoottorina on toiminut koulutusalajohtaja Hanna Valtari Seinäjoen ammattioppilaitoksesta. Kiitokset Alueellisen työssäoppimisen työryhmän jäsenille yhteistyöstä ja kannustuksesta projektin eri vaiheissa: Forma Erkki Hautamäki Jaakko Isosomppi Juha Kärnä Teuvo Puukangas Hannu Lavonen Simo Valtari Hanna Vaasan ammattiopisto TeLi Kurikan ammattioppilaitos Suupohjan ammatti-instituutti Ähtärin ammatti-instituutti Kokkolan ammattiopisto Härmänmaan ammatti-instituutti Seinäjoen ammattioppilaitos Seinäjoella 6.6.2005 Inkeri Ritamäki 5 TYÖTURVALLISUUSMATERIAALIN LAAJUUS Yleisen, kaikille aloille yhteisen materiaalin lisäksi on Työssäoppimisen työturvallisuus -projektin puitteissa tuotettu lukuisa joukko koulutusalakohtaista materiaalia eri opintoaloille, myös tämä Laboratorioalan ja kemiantekniikan perustutkintojen työturvallisuus -opas, jota nyt selaat. Aineisto huipentuu Työturvallisuustestiin, jonka eri osiot suoritettuaan opiskelija saa merkinnän henkilökohtaiseen työturvallisuuspassiinsa. Passi kertoo opiskelijan työturvallisuusosaamisen tason ja mistä laitteista, koneista ja turvallisuuskohteista hän on saanut opastusta. KAIKILLE ALOILLE YHTEINEN TYÖTURVALLISUUSMATERIAALI Yleinen osa käsittelee työturvallisuutta yleisellä tasolla, työturvallisuusorganisaatiota sekä työsuojelun eri toiminta-aloja. Materiaali on tehty mahdollisimman houkuttelevaksi ja opiskelijan arvomaailman mukaiseksi. Opettajille on järjestetty työturvallisuuskoulutusta. Työturvallisuus on meille jokaiselle tärkeä asia, samoin myös sen tietoisuuden välittäminen opiskelijoille. Työturvallisuuden osaaminen ja turvallinen toiminta ovat kilpailuetuja tulevilla työmarkkinoilla. Turvallinen työskentely vähentää poissaoloja ja koneseisokkeja sekä lisää työmotivaatiota. Näin tunnollinen työntekijä tuo säästöä työnantajalleen. KOULUTUSALAKOHTAINEN TYÖSUOJELUMATERIAALI Alakohtaisessa materiaalissa perehdytään kyseessä olevan ammattialan erityiskysymyksiin. Esimerkiksi laboratorioalan ja kemiantekniikan perustutkintojen työturvallisuusmateriaalissa käydään läpi alalle tyypillisiä työturvallisuusnäkökohtia sekä työturvallisuuden kannalta tärkeimmät työsuojelun näkökohdat ja vaaroilta suojautumisen mahdollisuudet. 6 JOHDANTO Työturvallisuuden perusteet ja ammattialakohtaiset työturvallisuusohjeet liittyvät kiinteästi eri koulutusohjelmien opintokokonaisuuksien sisältöihin. Niitä opiskellaan osana eri ammattiaineita niin oppilaitoksessa kuin työssäoppimisjaksojen aikana yrityksissä. Tämän materiaalin tarkoituksena on syventää ja korostaa työsuojelun ja työturvallisuuden merkitystä laboratorioalan ja kemiantekniikan perustutkintojen koulutuksessa. Kaikissa eri perustutkintojen opetussuunnitelmissa on tavoitteena opiskelijan työsuojelusta ja terveydestä huolehtiminen niin, että opiskelija • tuntee alansa työsuojelumääräykset ja -ohjeet ja noudattaa niitä • soveltaa työssään ergonomisia työasentoja ja järjestää työympäristönsä toimivaksi • huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja siisteydestä • käyttää turvallisesti henkilökohtaisia työvälineitä • noudattaa koneiden ja laitteiden työturvallisuusohjeita • työskentelee turvallisesti ja ergonomisesti • pyrkii työssään myönteiseen yhteistyöhön ja ymmärtää työyhteisön ilmapiirin vaikutuksen työn tuloksellisuuteen, työtehoon ja asiakastyytyväisyyteen. • ymmärtää, että työkykyä ylläpitävä toiminta vaikuttaa myönteisesti ammatilliseen osaamiseen sekä terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön • arvostaa turvallista, terveellistä ja viihtyisää työympäristöä • tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautuu niiltä ja torjuu niitä • ymmärtää työturvallisuuden ja – suojelun merkityksen pitkällä tähtäimellä työperäisten sairauksien ja ammattitautien ehkäisemiseksi Tavoitteet ovat korkealla ja opiskelijat ovat nuoria ja kokemattomia aloittaessaan ammatillisen koulutuksen. Ei ole itsestään selvää että he heti alusta lähtien ymmärtävät oman toimintansa syy- ja seuraussuhteet. Työturvallisuuden sisältämät asiat esim. oikeat työasennot eivät välttämättä tunnu tärkeiltä kun ollaan vielä nuoria ja terveitä, eikä rasitusvammojen oireet muodostu yhdessä yössä vaan vuosien kuluessa. Siksi toimiva ja tehokas työsuojelu ja työturvallisuus syntyvät ennakoivilla toimenpiteillä ja asian sisäistämisellä osaksi jokaista työpäivää ja työtehtävää. Se ei ole vain ulkoa opittavaa tietoa vaan yksi tärkeimmistä omaa terveyttä ylläpitävistä toiminnoista, jonka omaksuminen osaksi kaikkea tekemistään säästää meitä liialta fyysiseltä ja psyykkiseltä rasitukselta. Saamme myös työstämme enemmän positiivista palautetta ja säilytämme työkykymme eläkeikään asti. Opetuksessa olisi tärkeää saada opiskelijat ymmärtämään toimintansa merkityksen, oman ja muiden ihmisten työturvallisen ympäristön ja toiminnan ylläpitämisessä. Toimimme yhteisessä työpaikassa ja työturvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asiamme. Opetusmateriaali on rakennettu kirjallisesta osuudesta, jota voidaan käyttää opettajan materiaalina ja tarvittaessa opiskelijan itseopiskelumateriaalina. 7 8 1 LABORATORIO TYÖYMPÄRISTÖNÄ 1.1 Laboratorion fyysiset tekijät Laboratorion fyysiset tekijät koostuvat työympäristön rakenteista ja tekniikasta sekä varsinaiseen fyysiseen työhön liittyvistä tekijöistä. Näiden yhteensovittamisen yhteydessä puhutaan ergonomiasta. Yleisesti ottaen laboratoriotyö on fyysisesti kevyttä, liikkumista sisältävää työtä. Tuki- ja liikuntaelimistön kuormitus on kohtuullista ja työtehtävät vaihtelevia. Huonosti suunnitellut työpisteet ja -menetelmät aiheuttavat yksipuolisen työn kuormitushaitoista johtuvan terveysriskin. 1.1.1 Suunnittelu Laboratoriorakentamiseen ei ole erityistä lainsäädäntöä. Kuitenkin yleisiä myös suunnittelun toteuttamista koskevia näkökohtia on työturvallisuuslaissa sekä kemikaali-, paloturvallisuus- ja rakennuslainsäädännössä. Tärkeimpiä rakentamista koskevia säädöksiä ovat rakennuslaki ja -asetus, Suomen rakentamismääräyskokoelma ja RT-säännöstiedosto. Kuvan lähde: http://kuusamo.perusturva.ﬁ/laboratorio/ Rakentaminen on hyvin pitkälle normitettua, joten monet tekijät ovat jo valmiiksi määriteltyjä. Silti suunnittelussa täytyy tehdä yksityiskohtaiset suunnitelmat varustuksesta ja kalustuksesta esimerkiksi sähköpistokkeiden sijainnin ja tyyppien, valaistuksen, vetokaappien sijainnin ja varustuksen, pesualtaiden sijainnin, kiinteiden kalusteiden tyypin ja järjestyksen sekä lattia- ja pöytäpinta-alan suhteen. Myös materiaalien valintaan on paneuduttava ja on syytä huolehtia, että tiedot laboratoriossa tehtävistä töistä johtuvista erityisistä työturvallisuusvaatimuksista välittyvät suunnitteluun. Suunnittelun perustana käytetään seuraavia tietoja: * työntekijät (miehet/naiset, nuoret/ikääntyvät, kokeneet/kokemattomat) * työtehtävät ja niiden työnkulku * käytettävät laitteet ja niiden vaatima tila * säilytystilojen tarve * pöytätilan, työtuolien ja muiden kalusteiden tarve 9 Tilan tarpeeseen, työtasojen mitoitukseen, erilaisiin työpisteisiin, ulottuvuusalueisiin, jalkatiloihin sekä istuimiin liittyviä yksityiskohtaisia suunnittelutietoja on saatavissa esim. Työterveyslaitoksen ja Työministeriön ergonomiaa käsittelevistä julkaisuista sekä valtioneuvoston päätöksistä. Lähde: http://kuusamo.perusturva.ﬁ/laboratorio/ 1.1.2 Työasennot Työasentojen tulisi vaihdella ja työtä pitäisi pystyä tekemään sekä istuen että seisten. Työhön tulisi kuulua vuorottelua; istumista, seisomista ja kävelyä, jolloin ehkäistään seisomisen aiheuttamaa selän alaosan ja jalkojen rasitusta. Istuma-asento kuormittaa alaselkää, mutta myös niska-hartiaseutua ja jalkoja, jos työasento ja työtilamitoitus ovat vääriä. Istumatyön asentoa pitäisi pystyä vaihtelemaan tai se pitäisi pystyä suorittamaan seisten. Istumatyöpisteen kalusteiden ja välineiden säädettävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Seisomatyö olisi aika ajoin hyvä pystyä suorittamaan istuen, jolloin vältetään tuki- ja liikuntaelimistön yksipuolinen kuormitus. Suunnittelussa on huomioitava: • • • • työtason ja -kohteen korkeus mm. voimankäytön ja selän asentokuormituksen kannalta jalkalihasten väsymisen vähentäminen käyttämällä joustavaa, miellyttävää lattiamateriaalia, jonka kitka on sopiva lanneselän kuormituksen vähentäminen tilapäisesti asettamalla pieni koroke toisen jalan alle (vältettävä seisomasta pitkään paino kokonaan yhdellä jalalla) mahdollisuus käyttää seisomanojatuolia tukena kuormituksen vähentämiseksi Työjalkineen kantaosan on oltava tukeva ja kärki riittävän tilava. Pohjan tulee joustaa, jotta lihakset ja nivelet voivat toimia (puukenkä ei suositeltava jatkuvaan käyttöön). Korko 2 – 4 cm. Kengän on pysyttävä jalassa hyvin: nauha-, tarra- tai remmikiinnitys, jolloin kengän tilavuutta voidaan säätää (esim. jalkojen turvotessa työpäivän aikana). Materiaalina hengittävä ja kestävä nahka on hyvä. 1.1.3 Työliikkeet ja -menetelmät Laboratoriossa on sekä staattista että dynaamista lihastyötä. Staattista lihastyötä tarvitaan asennon säilyttämiseen ja dynaamista liikkeen aikaansaamiseen. Molemmat muodot voivat esiintyä samanaikaisesti. 10 Staattisessa kuormituksessa verenkierto estyy ja seurauksena on lihasten nopea, paikallinen väsyminen. Dynaamisessa kuormituksessa verenkierto toimii, jolloin toimintakyky säilyy pidempään. Huomiota tulee kiinnittää toistoliikkeisiin ja staattisen lihastyön määrään. Työaikaiset mikrotauot ja dynaamiset vastaliikkeet pidempien taukojen aikana elvyttävät ja ehkäisevät mahdollisia haittoja. Haittoja voidaan ehkäistä myös mitoittamalla työtasot ja -välineet yksilöllisten mittojen mukaan. Turhia kumaria, kiertyneitä asentoja ja kurotuksia voidaan välttää asettumalla sopivan lähelle työstettävää kohdetta. Työn suunnittelun ja -opastuksen tulisi olla jatkuvaa, jolloin haitalliset ja kuormittavat työvaiheet voidaan tunnistaa ja välttää. 1.1.4 Työjärjestelyt Yksipuolista työtehtävien aiheuttamaa tuki- ja liikuntaelin- tai aistikuormitusta voidaan välttää työkierrolla. Tällöin työntekijöiden tehtävät vaihtuvat määräajoin. Yksipuoliset sarjatyöt tulisi laajentaa sisältämään useampia työvaiheita. Pitkät yksipuoliset työtehtävät tulisi jakaa tauoilla lyhyempiin jaksoihin. Taukoihin voidaan liittää aktiivista työpaikkaliikuntaa. 1.2 Laboratorion psyykkiset tekijät 1.2.1 Henkinen hyvinvointi Työturvallisuuslaki korostaa työn ja ympäristön suunnittelun merkitystä siten, että sekä fyysinen että henkinen terveys huomioidaan. Psyykkisen työsuojelun tavoite on henkinen hyvinvointi työssä. Henkisellä hyvinvoinnilla ei kuitenkaan tarkoiteta henkisen kuormituksen vastakohtaa eikä henkiseen hyvinvointiin pääseminen näin ollen tarkoita kuormituksesta ja/tai lisääntyvistä vaatimuksista eroon pääsemistä. Tarpeidensa tunnistaminen on henkisen hyvinvoinnin edellytys. Hyvinvointiin pääsemiseksi tarpeet tulee tyydyttää, mikä edellyttää vaikutusmahdollisuuksia. Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavat työpaikan: * ulkoiset ja sisäiset vaatimukset * yksilölliset ja yhteisölliset voimavarat ja työnhallintamahdollisuudet 11 Työnhallinnassa keskeisiä ovat: * työn sisällöllinen monipuolisuus * vaikutusmahdollisuudet omaan työhön * osallistumismahdollisuudet oman työn suunnitteluun * työyhteisöstä saatava sosiaalinen tuki Jos sosiaalisessa tuessa tai oman työn hallintamahdollisuuksissa on puutteita, seurauksena on haitallinen psyykkinen kuormitus, stressireaktiot ja mahdollisesti fyysiset sairaudet. Hyvät hallintamahdollisuudet ja myönteinen sosiaalinen tuki saavat aikaan innostusta, mikä antaa hyvän pohjan uuden oppimiselle ja menestykselle. Molemmissa tilanteissa työntekijä kokee stressireaktioita ehkä yhtä paljon, mutta niiden sisältö ja merkitys ovat erilaiset. Tilanteessa, jossa hallintamahdollisuudet ovat huonot, koetaan turhautuneisuutta, epäonnistumisen pelkoa, ehkä toisaalta liian suuresta kuormituksesta johtuvaa riittämättömyyttä. Päinvastainen tilanne antaa onnistumisen iloa, iloa uusista asioista, varmuuden tuntua, jossa sosiaalinen tuki pienentää pelkoa epäonnistumisista. Hyvä työ(paikka) ja työyhteisö Jotta henkinen hyvinvointi työssä (työpaikalla) olisi mahdollista, on työn sisällettävä joitakin perusominaisuuksia: * työstä on saatava riittävä toimeentulo, palkka * sen on annettava turvaa esim. sairauden, ikääntymisen ja myös irtisanomisen varalle * työolojen on oltava turvalliset, terveelliset ja viihtyisät * työn on oltava riittävän haasteellista, motivoivaa ja kehittävää * työn tulisi joustaa yksilöllisten tarpeiden mukaan * hyvät ihmissuhteet niin esimiehiin kuin työtovereihin * tasa-arvo * työn on oltava tuottavaa, tuloksellista ja laatu kohdallaan Nämä vaatimukset on mahdollista täyttää oikealla työn jakamisella. Yksilöllisten tarpeiden yhteensovittamisessa syntyy ristiriitoja ja jännitteitä, jotka saattavat aiheuttaa ongelmia sosiaalisiin suhteisiin. Näiden välttämiseksi työnjakoa tulisi käsitellä yhteisesti, jotta koko työyhteisöä koskeva näkökulma tulisi käsitellyksi. Jotta henkinen hyvinvointi työpaikalla tulisi mahdolliseksi, täytyy hyvän työn ohella myös hyvän työyhteisön tunnusmerkkien täyttyä. Tällaisia ovat: • kyky tuottavaan, tulokselliseen ja laatuvaatimukset täyttävään työhön • ihmiskeskeinen, osaamiseen perustuva toiminta-ajatus • joustava organisaatio • kehittyvät, ajanmukaiset johtamisjärjestelmät • avoin tiedonkulku • henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen ja kannustaminen • terveellinen, turvallinen ja kehittävä työympäristö • toimiva henkilöstön osallistuminen • toimivat työpaikkatasoiset neuvottelusuhteet 12 Työolosuhteiden järjestäminen oppimiskykyä ja motivaatiota lisäävän hyvän työn ja työyhteisön periaatteiden mukaisesti vaatii oman työn hallintamahdollisuuksien ja sosiaalisen tuen lisäämistä. Se edellyttää työn vaatimusten ja paineita aiheuttavien tekijöiden jatkuvaa arviointia. Paineita saattavat aiheuttaa: • vastuu aineellisista vahingoista • vastuu ihmisten välittömästä turvallisuudesta • kemikaalien käsittelyyn liittyvät vaarat • työruuhkat • ongelmalliset ihmissuhteet • johtamisen ongelmat Työyhteisön kehittämiskeinoina voivat olla tulosjohtamiseen kuuluvat kehityskeskustelut, joissa voidaan keskustella yksilön tarpeiden ja tavoitteiden sekä työn vaatimusten yhteensovittamisesta. Tasa-arvon toteutumiselle on myös tärkeää, että työpaikan normaali arkipäivän kanssakäyminen ja keskusteluyhteys toimivat. Tasa-arvoon kuuluvat sukupuolisen tasa-arvon ohella ikä- ja rotutasa-arvo sekä ns. suosikkijärjestelmiin liittyvät kysymykset. Joustavasti toimiva työpaikka voi huomioida myös yksilöllisiä tekijöitä, kuten elämänkriisit, yksilön eri elämänvaiheet, uutena työssä aloittaminen jne. 1.2.2 Stressistä työn hallintaan Hallitsemattomat tai kielteiset kokemukset voivat käsittelemättöminä kehittyä stressireaktioksi. Stressireaktioon liittyy seuraavia oireita: • lisääntynyt ahdistuneisuus • ärtyneisyys • pelokkuus • keskittymiskyvyn heikentyminen • päätöksenteon heikentyminen Stressikokemukset ovat luonnollisia reaktioita, joita eri ihmiset voivat kokea eri tavoin. Hyvät stressin hallitsijat kokevat hankalat tilanteet mahdollisuuksina, haasteina jopa innostavina. Huonot stressin sietäjät tulkitsevat tilanteet katastrofeiksi, merkiksi omasta kyvyttömyydestä tai hävettäväksi heikkoudeksi. Hyvässä yhteisössä työntekijöillä on mahdollisuus työnsä haasteiden jatkuvaan käsittelyyn sekä stressikokemusten purkamiseen. Kun otetaan työn haasteet yhteisen arvioinnin kohteeksi, opitaan ehkäisemään työuupumusta ja loppuun palamista. Työn hallinnan parantaminen edellyttää kuitenkin tavoitteiden, vaatimusten ja resurssien uudelleenarviointia. On myös huomattava, että samalla kun haasteiden jatkuva muuttuminen tarjoaa mahdollisuuksia uuden oppimiseen, se asettaa vaatimuksia sekä työlle ja työnjaolle että koko työyhteisölle ja sen toimivuudelle. 13 2 KEMIKAALIT Suomen kemikaaleja koskevat säädökset perustuvat kemikaalilakiin (liite 1), mutta samalla ne täyttävät työturvallisuuslain vaatimukset. Suomen kemikaalilainsäädäntö perustuu EU:n kemikaalisäädöksiin, joita kehitetään jatkuvasti. Siksi myös Suomen kemikaalimääräykset muuttuvat koko ajan. Kemikaalilaki ja siihen liittyvät asetukset antavat määräyksiä terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemikaalien valmistuksesta, maahantuonnista, kaupasta ja säilytyksestä. Turvallista käyttöä varten kemikaalin käyttäjä tarvitsee tietoja kemikaalin koostumuksesta ja ominaisuuksista. Tietoja vaaraa aiheuttavasta kemikaalista antaa kemikaalin valmistaja, maahantuoja ja markkinoille tai käyttöön luovuttaja päällysmerkintöjen ja käyttöturvallisuustiedotteiden avulla. 2.1 Kemikaalien luokittelu 2.1.1 Yleiset käyttökemikaalit Laboratoriossa käytetään runsaasti yleisiä käyttökemikaaleja, jotka ovat sekä ympäristölle että terveydelle vaarattomia. Tällaisia ovat esim. puskuriliuokset ja suuri määrä epäorgaanisia (NaCl, KCl), orgaanisia (askorbiinihappo) ja biokemiallisia (tryptoni) aineita. Kemikaaliasetuksen (Liite2) mukaan kemikaalit jaetaan vaarallisten ominaisuuksiensa ja niiden voimakkuuden perusteella seuraaviin ryhmiin: 2.1.2 Terveydelle vaaralliset kemikaalit Kemikaali on 1. erittäin myrkyllinen, jos se aiheuttaa hyvin pieninä annoksina hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä välittömän tai pitkäaikaisen terveydellisen haitan tai kuoleman 2. myrkyllinen, jos se voi pieninä annoksina hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä aiheuttaa välittömän tai pitkäaikaisen terveydellisen haitan tai kuoleman 3. haitallinen, jos se hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä voi aiheuttaa välittömän tai pitkäaikaisen terveydellisen haitan tai kuoleman 4. syövyttävä, jos se voi tuhota elävän kudoksen ollessaan kosketuksessa sen kanssa 5. ärsyttävä, jos se ei ole syövyttävä mutta voi aiheuttaa tulehduksen välittömässä, toistuvassa tai pitkäaikaisessa kosketuksessa ihon tai limakalvojen kanssa 6. herkistävä, jos se hengitettynä tai ihon kautta imeytyneenä voi aiheuttaa immuunijärjestelmän reaktion (herkistymisen) siten, että altistuttaessa uudelleen kemikaalille siitä aiheutuu luonteenomaisia haittavaikutuksia 14 7. syöpää aiheuttava (karsinogeeninen), jos se hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä saattaa aiheuttaa syövän tai lisätä sen esiintymistä 8. perimää vaurioittava (mutageeninen), jos se hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä voi aiheuttaa periytyviä geneettisiä vaurioita (mutaatio) tai lisätä niiden esiintymistä 9. lisääntymiselle vaarallinen, jos se hengitettynä, nieltynä tai ihon kautta imeytyneenä voi aiheuttaa jälkeläisille muita kuin periytyviä haittavaikutuksia, lisätä niiden esiintymistä tai heikentää miesten tai naisten lisääntymistoimintoja tai kykyä. 2.1.3 Palo- ja räjähdysvaaralliset kemikaalit Kemikaali on 1. räjähtävä, jos se voi ilman ulkopuolista happea aiheuttaa reaktion, jossa vapautuu lämpöä ja kehittyy nopeasti kaasuja, ja joka määrätyissä koeolosuhteissa kuumennettaessa räjähtää 2. hapettava, jos kemikaali voi aiheuttaa voimakkaasti lämpöä vapauttavan reaktion muiden, erityisesti syttyvien aineiden kanssa. Hapettavat kemikaalit eivät itse pala, mutta voivat sytyttää muita aineita palamaan, jolloin reaktio voi olla räjähdysmäinen. 3. erittäin helposti syttyvä, jos kemikaalilla on erittäin alhainen leimahduspiste (<0oC) ja alhainen kiehumispiste (≤35oC) tai jos se muodostaa ilman kanssa syttyvän seoksen 4. helposti syttyvä, jos a. kemikaali voi kuumentua ja syttyä itsestään palamaan ilmassa ympäristön lämpötilassa ilman energian lisäystä b. kiinteä kemikaali voi syttyä välittömästi palamaan jouduttuaan lyhytaikaisesti kosketukseen sytytyslähteen kanssa ja jos se jatkaa palamista sytytyslähteen poistamisen jälkeen c. nestemäisellä kemikaalilla on hyvin alhainen leimahduspiste (<21oC) d. kemikaali veden tai kostean ilman vaikutuksesta muodostaa vaarallisia määriä helposti syttyviä kaasuja 5. syttyvä, jos nestemäisellä kemikaalilla on alhainen leimahduspiste. 2.1.4 Ympäristölle vaaralliset kemikaalit Kemikaali on ympäristölle vaarallinen, jos kemikaali ympäristöön jouduttuaan voi aiheuttaa välitöntä tai viivästynyttä vaaraa ympäristölle. 2.2 Vaarallisten kemikaalien varoitusmerkinnät Kemikaaliasetuksen mukaan vaaralliset kemikaalit luokitellaan ryhmiin, jotka kuvaavat kemikaalien vaarallisia ominaisuuksia ja niiden voimakkuutta (Sosiaali- ja terveysministeriön STM päätös 979/1997, ns. luokitusperustepäätös). Kemikaalin päällyksessä luokitus osoitetaan kemikaalin varoitusmerkillä ja sen kirjaintunnuksella sekä vaaraa osoittavilla standardilausekkeilla (R-lausekkeet). Luokitusperustepäätös määrää myös kemikaalien päällyksissä käytettävät turvallisuustoimenpiteitä osoittavat S-lausekkeet. (Liite 3) 15 E O Räjähtävä Explosiv Hapettava Oxiderande F F+ Helposti syttyvä Mycket brandfarlig Erittäin helposti syttyvä Extremt brandfarlig T T+ Myrkyllinen Giftig Erittäin myrkyllinen Mycket giftig Xn Xi Haitallinen Hälsoskadlig Ärsyttävä Irriterande C N Syövyttävä Frätande Ympäristölle vaarallinen Miljöfarlig Tavallisimmat vaaralliset aineet on lueteltu ns. aineluettelossa (STM:n päätös 164/1998). Tämä päätös vahvistaa varoitusmerkit, niiden nimet ja kirjaintunnukset sekä R- ja S-lausekkeet noin 3000 aineelle. Luetteloa täydennetään jatkuvasti. Syöpävaaralliset aineet on luetteloitu Työministeriön päätöksessä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä (838/1993). Työnantajan tulee minimoida työntekijöiden altistuminen näille aineille sekä rekisteröidä aineille altistuneet työntekijät (ASA-rekisteri). 16 2.3 Kemikaalien päällysmerkinnät Kemikaalin valmistajan, maahantuojan ja luovuttajan on huolehdittava siitä, että pakkaus, jossa kemikaali luovutetaan, on kestävä ja turvallinen. Kemikaalin päällyksen tulee olla tiivis ja tarvittaessa uudelleen suljettavissa, ja sen tulee kestää tavanomaisesta käytöstä ja säilytysolosuhteista aiheutuva rasitus. Päällyksessä on oltava turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot, varoitusmerkinnät ja käyttöohjeet. Kemikaalien päällysten varoitusmerkinnät koostuvat varoitusmerkeistä sekä R- ja S-lausekkeista. Alla on esimerkki erään tuotteen merkinnöistä. Vaarallisen kemikaalin päällyksessä olevaa merkintää ei saa poistaa tai turmella. Jos merkintä on käynyt epäselväksi tai päällys on vaihdettu, kemikaalia hallussaan pitävän on huolehdittava siitä, että päällykseen tehdään alkuperäistä vastaava merkintä, joka selvästi osoittaa pakkauksen sisältävän ko. vaarallista kemikaalia. 2.4 Käyttöturvallisuustiedotteet Kemikaalin valmistaja, maahantuoja tai muu luovuttaja on velvollinen hankkimaan kemikaalin ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista tiedot, jotka ovat kohtuudella saatavissa kemikaalin luokittelemiseksi, merkitsemiseksi ja käyttöturvallisuustiedotteen laatimiseksi, sekä antamaan tietoja vaaraa aiheuttavasta kemikaalista. Käyttöturvallisuustiedotteesta on määrätty työministeriön päätöksessä (779/1993). Käyttöturvallisuustiedote laaditaan, jos kemikaali on luokiteltu terveydelle tai ympäristölle vaaralliseksi tai palo- ja räjähdysvaaralliseksi tai jos sen ominaisuudet voivat muuten aiheuttaa vaaroja. Tiedotteen laatii kemikaalin valmistaja tai maahantuoja ja se sisältää tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida kemikaalin aiheuttama vaara ja ryhtyä toimenpiteisiin sen välttämiseksi. Käyttöturvallisuustiedote sisältää seuraavat tiedot: 1. Valmistajan ja maahantuojan tunnistustiedot 2. Koostumus ja tiedot aineosista 3. Vaarallisten ominaisuuksien kuvaus 4. Ensiapuohjeet 5. Ohjeet tulipalon varalta 6. Ohjeet päästöjen torjumiseksi 17 7. Käsittely ja varastointi 8. Altistumisen ehkäiseminen ja henkilökohtaiset suojaimet 9. Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet 10. Stabiilisuus ja reaktiivisuus 11. Terveysvaikutuksiin liittyvät tiedot 12. Tiedot kemikaalin vaarallisuudesta ympäristölle 13. Jätteiden käsittely 14. Kuljetustiedot 15. Kemikaalia koskevat määräykset 16. Muut tiedot (mm. käyttötarkoitus ja -ohjeet). Kemikaalin valmistaja, maahantuoja tai muu luovuttaja on velvollinen toimittamaan kemikaalin vastaanottajalle käyttöturvallisuustiedotteen kemikaalia ensimmäistä kertaa luovutettaessa. Liitteessä 4 on esimerkkinä metanolin käyttöturvallisuustiedote. 2.5 Kemikaalien säilytys ja säilyvyys Kemikaalit on säilytettävä ilmastoidussa tilassa. Varastoinnissa on huomioitava kemikaalien yhteensopimattomuus toisiinsa. Myrkylliset kemikaalit on säilytettävä erillisessä lukitussa ilmastoidussa kaapissa sekä etanolit omassa lukitussa kaapissa. Osa kemikaaleista vaatii jääkaappisäilytyksen. Kemikaalien säilytystilojen korkeuden tulee olla turvallinen. Raskaat, isot, kemikaaliastiat sijoitetaan alahyllyille. Tilojen tulee olla siistit ja hyllyissä oltava selvät merkinnät. Eri kemikaaleilla on eripituisia säilyvyysaikoja. Kiinteät kemikaalit säilyvät yleensä oikein säilytettynä viisi vuotta. Avattujen kemikaalipakkausten säilyvyys on ainekohtainen. 2.6 ADR- ja VAK- kuljetukset ADR-sopimus (European Agreement concerning the international carriage of Dangerous goods by Road) on sopimus vaarallisten aineiden kansainvälisistä tiekuljetuksista. Sopimuksessa on määritelty eri osapuolten vastuut ja velvollisuudet kuljetustapahtuman aikana. Myös Suomen sisäisissä kuljetuksissa noudatetaan vastaavia säännöksiä. ADR-sopimukseen ovat liittyneet lähes kaikki Euroopan valtiot. Suomessa käytetyn termin VAK voidaan katsoa tarkoittavan yleisesti vaarallisten aineiden kuljetuksiin viittaavaa lyhennettä. Kotimaisia vaarallisten aineiden kuljetusmääräyksiä kutsutaan myös VAK-määräyksiksi. 18 Kuljetettaessa vaarallisia aineita tiellä merkitään ne vaarallisten aineiden kuljetus eli VAK-tunnuksin. Tunnukset ovat saman tyyppisiä merkkejä kuin kemikaalien varoitusmerkit. Räjähteet Kaasupullot Palavat Nesteet Helposti syttyvät kiinteät aineet Helposti itsestään syttyvät aineet Veden kanssa reagoidessaan palavia kaasuja kehittävät aineet Hapettavat aineet Myrkylliset aineet Tartuntavaaralliset aineet Radioaktiiviset aineet Syövyttävät aineet Muut vaaralliset aineet Lähde: www.ekokem.ﬁ Lähde: Seaol 19 2.7 Kemikaalien akuutit (lyhytaikaiset) vaikutukset Laboratoriossa kemiakaalien vaikutuksille altistuminen on yleensä lyhytaikaista, kun niitä käsitellään asianmukaisesti vetokaapissa. Ärsyttävät aineet vaikuttavat pääasiassa hengityselinten ja silmien limakalvoihin sekä ihoon (oireita: yskiminen, silmien kirvely, ihon punoitus ja kirvely). Helposti veteen liukenevat aineet, esim. lipeäsumu, ammoniakki ja suolahappo, ärsyttävät pääasiassa silmiä ja ylempiä hengitysteitä. Vaikeasti veteen liukenevat aineet, esim. typpidioksidi, ärsyttävät keuhkojen perimmäisiä osia. Tässä tapauksessa vaikutus saattaa tuntua vasta jonkin ajan kuluttua altistuksesta. Syövyttävät aineet tuhoavat kudosta. Ärsyttävän ja syövyttävän aineen välillä on vain asteero. Kaikki vahvat hapot ja emäkset tarpeeksi väkevinä liuoksina ovat syövyttäviä. Huumaavat aineet lamauttavat keskushermoston toimintaa aiheuttaen eräänlaisen humalatilan. Huumaavat aineet ovat pääasiassa rasvaliuottimia (esim. hiilivedyt, alkoholit, eetterit). Suuret pitoisuudet voivat aiheuttaa tajuttomuuden ja hengityshalvauksen. Kemialliset hengitysmyrkyt lamauttavat hengitystoiminnan joko estämällä hapen kulkeutumisen elimistössä (esim. hiilimonoksidi, nitriitit) tai vaikuttamalla hengitystä säätelevään keskushermoston osaan (rikkivety). Vetysyanidi (HCN) estävät soluhengityksen. Ilman hapen syrjäyttävät kaasut (esim. typpi, vety, jalokaasut) laimentavat ilman happipitoisuutta. Hapenpuutteen ensimmäiset oireet ilmenevät, kun happipitoisuus laskee alle 16 %:n 2.8 Aineiden myrkyllisyyden vertailu Aineiden myrkyllisyyden vertailu tapahtuu tavallisesti eläinkokeiden perusteella. Myrkyllisyyttä kuvataan useimmiten oraalisella LD50 -arvolla (oraalinen = suun kautta tapahtuva altistus, LD = lethal dose). LD50 -arvo ilmaisee sen annoksen suuruuden milligrammoina koe-eläimen elopainokiloa kohden, joka tappaa puolet annoksen nielleestä koe-eläinjoukosta (tavallisimmat koeeläimet ovat rotta, marsu, kaniini) tietyn ajan kuluessa. Ihmiselle vaarallinen annos voidaan arvioida kertomalla LD50 -arvo ruumiinpainolla. Esim. As2O3:n LD50 (suun kautta) on 1,5 mg/kg. 70 kg:n painoiselle ihmiselle hengenvaarallinen annos on tällöin 70 x 1,5 mg eli 105 mg. LD50 -arvo voidaan määrittää myös ihon kautta tapahtuvalle altistukselle. LDLo-arvo tarkoittaa alhaisinta kuolettavaa arvoa. Myrkyllisille kaasuille käytetään yksikkönä LC50 -arvoa (LC = lethal concentration). Se ilmaisee pitoisuuden, joka tietyn aikaa hengitettynä tappaa määrätyn ajan kuluessa puolet koe-eläimistä. Ihmiselle vaarallinen pitoisuus on sama, koska keuhkojen pinta-alan voidaan katsoa olevan verrannollinen ruumiinpainoon. Aineiden luokittelussa erittäin myrkyllisiin ja myrkyllisiin huomioidaan LD50 - ja LC50 -arvojen lisäksi ihmisille sattuneista tapaturmista saatu kokemus sekä aineiden erityisominaisuudet, esim. nestemäisyys, haihtuvuus, imeytyvyys ihon läpi sekä biologiset erityisvaikutukset. 20 3 LABORATORIOLAITTEET JA -VÄLINEET Työhön hankittavien koneiden ja laitteiden on oltava niitä koskevien vaatimusten mukaisia, työhön sopivia ja turvallisia käyttää. Vuoden 1997 jälkeen valmistetuissa koneissa tulee olla CEmerkintä, jonka avulla koneen valmistaja vakuuttaa koneen täyttävän EU:n lainsäädännön turvallisuusvaatimukset. Koneet ja laitteet on pidettävä kunnossa koko niiden käyttöiän ajan. Niitä on käytettävä ja huollettava oikein, suojaukset on pidettävä käytössä ja esimerkiksi sähköjohdot ja hallintalaitteet on pidettävä kunnossa. 21 4 TURVALLINEN TYÖSKENTELY LABORATORIOSSA 4.1 Yleisiä ohjeita laboratoriossa työskenteleville Turvallinen työskentely laboratoriossa edellyttää mm. seuraavien yleisohjeiden noudattamista: • laboratoriossa ei saa koskaan työskennellä yksin • työohjeet tulee lukea huolellisesti ja asiaan kuulumattomien oma-aloitteisten kokeiden tekeminen on kielletty • tupakointi ja syöminen tai juominen laboratoriossa on kielletty • pitkät hiukset tulee sitoa tai peittää ja löysänä roikkuvia vaatteita tulee välttää • laboratoriossa ei saa juosta • liukkaita jalkineita tulee välttää ja lattialle joutunut vesi tulee kuivata huolellisesti • laboratoriossa työskentelevän tulee tietää hätäsuihkun, silmänhuuhtelulaitteen ja sammutusvälineiden sijainti 4.2 Suojavaatetus ja suojaimet Henkilösuojaimia käytetään erilaisten mekaanisten, kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten vaarojen torjumiseen. Henkilösuojainten valinta ja käyttö perustuvat riskiarviointiin. Työhön määrättyjä henkilösuojaimia on käytettävä. Suojainta valitessa on otettava huomioon sen suojaustaso, sopivuus käyttäjälle, sopivuus työn luonteeseen ja työpaikan olosuhteisiin, käyttömukavuus, näkyvyys sekä turvallinen käyttö mahdollisten muiden suojainten kanssa. 4.2.1 Työtakki Laboratoriotakki on yleisin henkilösuojain laboratoriossa. Takin materiaalin valintaan tulee kiinnittää huomiota. Luonnonkuidut, kuten puuvilla, on miellyttävä käyttää, mutta ne kestävät huonosti monia kemikaaleja (esim. happoja). Nailon ja muut tekokuidut kestävät kemikaaleja hyvin, mutta ne synnyttävät staattista sähköä, ja niiden tulenkestävyys on huono. Hyvä valinta voi olla esimerkiksi palosuojakäsitelty puuvillatakki. 22 4.2.2 Suojalasit Suojalaseja on käytettävä aina laboratoriossa työskenneltäessä. Omat silmälasit eivät ole riittävä suoja. Räjähdysvaarallisissa töissä käytetään kasvosuojainta. Töissä joissa esiintyy ärsyttäviä kaasuja tai höyryjä, voidaan käyttää yhdistettyä hengityksen ja silmiensuojainta. 4.2.3 Suojakäsineet Suojakäsineitä tarvitaan käsiteltäessä liuottimia, herkistäviä aineita, syöpävaarallisia aineita, myrkkyjä ja tartuntavaarallisia aineita. Kertakäyttökäsineitä voidaan käyttää lyhytaikaisissa töissä, joissa kädet eivät varsinaisesti joudu tekemisiin aineen kanssa, vaan suojaa tarvitaan lähinnä roiskeilta ja tartunnalta. Jos kädet joutuvat pitemmän aikaa kosketuksiin aineen kanssa, tarvitaan kumi- tai muovikäsineet. Ne on valittava huolella kutakin työtä varten, sillä kaikilta kemikaaleilta suojaavia käsinemateriaaleja ei ole. Esimerkiksi luonnonkumi kestää alkoholien, ketonien ja laimeiden happojen vaikutusta, mutta ei aromaattisia eikä kloorattuja hiilivetyjä. Nitriilikumi sopii useimpien liuottimien käsittelyyn. Suojakäsineiden valmistajilta ja kirjallisuudesta saa tietoa eri materiaalien kemikaalikestävyydestä. www.jokamuovi.ﬁ/ www.suojakasine.ﬁ/pvc.html www.tampereensuojainpiste.ﬁ/kasineet.htm www.tohtori.ﬁ/ihotautilaakari/115.html www.info2.info.tampere.ﬁ/eta/sote1/aseptiikka/suojamon.html www.karske.ﬁ/suojakasineet.html www.kemotukku.ﬁ/hakukonesivuja/kumimuovikasineet2.html www.witre.ﬁ/Tyoymparisto/Suojakasineet/Suojakasineet.html www.ttl.ﬁ/Internet/Suomi/Aihesivut/Rakennusterveys/Turvapakki/Suojak%C3%A4sineet.htm www.tays.ﬁ/ohjeet/Infektiotiedote82002.pdf 4.3 Työskentely-ympäristön siisteys ja järjestys Järjestys ja siisteys vaikuttavat olennaisesti työpaikan turvallisuuteen. Ylimääräiset aineet ja tavarat voivat aiheuttaa vaaratilanteita sekä tuottaa vahinkoa joutuessaan kosketuksiin varsinaisessa työssä käytettävien aineiden kanssa. Työpaikan järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen on tärkeä osa työtä ja kuuluu jokaiselle. 23 Jatkuva hyvä järjestys työpaikalla ehkäisee mm. työtapaturmia ja tulipaloja. Siihen kuuluu mm., että: • kemikaalit ja välineet pidetään niille tarkoitetuilla paikoilla • pöydät ja kulkureitit pidetään puhtaina ja siisteinä • astiat pestään huolellisesti ja rikkonaiset lasitavarat hävitetään asianmukaisesti • ylimääräisiä kemikaaleja ei kerätä työpisteeseen • kemikaalipullojen merkinnät ovat kunnossa ja pullojen ulkopinta puhdas. Laboratoriossa saadaan käyttää vain sellaisia koneita, työvälineitä ja muita laitteita, jotka ovat säännösten mukaisia sekä kyseiseen työhön ja työolosuhteisiin sopivia ja tarkoituksenmukaisia. Niiden oikeasta asennuksesta sekä tarpeellisista suojalaitteista ja merkinnöistä on huolehdittava. Koneita, työvälineitä ja muita laitteita on käytettävä, hoidettava, puhdistettava ja huollettava asianmukaisesti. 4.4 Kemikaalien käsittely Pidä tuntematonta kemikaalia aina vaarallisena. Ota selvää käyttämiesi kemikaalien mahdollisista vaarallisista ominaisuuksista (käyttöturvallisuustiedote) ja ryhdy tarpeellisiin varotoimenpiteisiin. Älä koskaan maista kemikaaleja ja vältä kehittyvien kaasujen haistelua. Jos haistaminen on aineen tunnistamiseksi tarpeen, suorita se varoen. Aineita, joista syntyy epämiellyttäviä tai myrkyllisiä höyryjä, täytyy aina käsitellä vetokaapissa. Vältä kemikaalien koskettelua paljain käsin. Myrkylliset aineet voivat myös imeytyä ihon läpi. Käytä analyysilusikkaa eli spaattelia. Pese kätesi, jos iholle on päässyt roiskahtamaan kemikaaleja. Nimilaput ja korkit Älä vaihda reagenssipullojen korkkeja. Pidä huoli siitä, että kaikissa käyttämissäsi reagenssipulloissa on kunnolliset nimilaput. Jos aine on myrkyllistä tai syövyttävää, pitäisi se näkyä nimilapusta. Älä käytä reagenssia, jonka nimilapusta et saa selvää. Nimilappuun merkitään selvästi aineen nimi, väkevyys, milloin ja kuka valmistanut ja missä työssä käytetään. Kemikaalien ottaminen varastopullosta Liuoksia otetaan pullosta pieneen dekantterilasiin sopiva määrä. Kiinteitä aineita kaadetaan esim. kellolasille tarpeellinen määrä. Kemikaaleja on sekä ympäristön että kemikaalikustannusten säästämiseksi pyrittävä ottamaan vain tarvittava määrä. Jos kemikaalia kuitenkin jää käyttämättä, sitä ei saa kaataa varastopulloon takaisin. 24 Väkevät hapot ja emäkset Pöydälle tai muualle roiskunut happo tai emäs on heti kuivattava ja puhdistettava vedellä. Suuremmat määrät happoa tai emästä on ensin neutraloitava. Happojen laimennus: Kaada aina laimennettava väkevä happo veteen. Veden kaataminen väkevään happoon aiheuttaa voimakkaan lämmönkehityksen ja roiskumisvaaran. Varsinkin rikkihappoa laimennettaessa tämä sääntö on ehdottomasti muistettava. Natrium- tai kaliumhydroksidia liuotettaessa kehittyy myös runsaasti lämpöä, joten niiden liuotus on tehtävä riittävän suuressa, kuumuutta kestävässä astiassa. 4.5 Lasiastioiden käsittely Laboratorioissa käsitellään runsaasti lasiastioita ja -laitteita, jotka voivat rikkoutua. Lasin tulee olla laadultaan laboratoriolasia (esim. pyrex). Lasiastiat ovat kalliita, varsinkin hioksilla varustetut astiat ja välikappaleet. Astioita ja laitteita on käsiteltävä varovasti jo oman turvallisuuden takia ja ennen työn aloittamista on tarkistettava, että lasiesineet ovat täysin ehjiä. Työturvallisuuden kannalta on tärkeää tuntea myös oikeat työmenetelmät. Väärä työtapa ja välineiden käsittely voi johtaa tapaturmaan mm. seuraavissa tilanteissa: • työnnettäessä lasiputkea korkkiin tai kumiletkuun • käytettäessä rikkinäisiä astioita • irrotettaessa kiinnijuuttuneita hioksia • kuumennettaessa suljettua laitteistoa • ravisteltaessa erotussuppiloa • käytettäessä viallisia laitteita Lasitavaroiden pesu: Yleensä riittää, että lasitavarat pestään kuumalla vedellä käyttäen apuna harjaa ja pesuainetta. Tosin ennen pesua tulee varmistua siitä, ettei astiassa ole kemikaaleja, jotka reagoivat kiivaasti veden kanssa (esim. natriumia). Normaalin huuhtelun jälkeen astiat huuhdellaan tislatulla vedellä ja asetetaan kuivumaan. Pinttynyttä likaa voi poistaa sopivalla orgaanisella liuottimella, lähinnä asetonilla. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan käyttää jotain seuraavista menetelmistä: • vahvaa happoa esimerkiksi väkevää rikkihappoa (typpihapon käyttöä tulee välttää räjähdysvaaran takia. • väkevää emästä, ei kuitenkaan sinttereihin. Pitkäaikainen emäskäsittely liuottaa lasia. • liotetaan astioita ns. Beckmannin liuoksessa (väkevää rikkihappoa ja kaliumdikromaattia). Ei sovellu sinttereille. 25 5 JÄTTEIDEN KÄSITTELY LABORATORIOSSA 5.1 Jätelainsäädännön perusperiaatteita Vuonna 1994 voimaan astuneen jätelain sekä jäteasetuksen tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle. Lain hengen mukaista on estää jätteen synty tai ainakin vähentää sen määrää. Syntyvä jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia. Jäte määritellään aineeksi tai esineeksi, jonka sen haltija on poistanut, aikoo poistaa tai on velvollinen poistamaan käytöstä. Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnanharjoittajan yleisiä velvoitteita ovat selvilläolo-, huolehtimis- ja tiedonantovelvollisuus. Niin käytettävien kemikaalien kuin syntyvien jätteidenkin ominaisuudet on tiedettävä, jätteiden asianmukaisesta hävittämisestä on huolehdittava sekä jätteet pakattava ja merkittävä niin, että niiden kuljetus ja käsittely voidaan tehdä turvallisesti. Jotta syntyvä jäte voitaisiin hyödyntää, on erilaiset jätteet kerättävä erikseen. Erityisesti ongelmajätteiden keräys erilleen on ehdoton edellytys muun jätteen hyötykäytölle. Ongelmajätteet saa luovuttaa vain hyväksytylle vastaanottajalle. Jätteen tuottajan vastuu jätteen hävittämisestä poistuu vasta sen jälkeen, kun oikein pakatun ja merkityn jätteen vastaanottaa käsittelijä, jolla on jätelupa (edellytyksenä on myös, että jätteestä on annettu oikeat tiedot). 5.2 Viemäriin laskettavat jätteet Vedenpuhdistamojen toiminnan takaamiseksi jokaisen velvollisuus on huolehtia siitä, ettei viemäriin lasketa mitä tahansa. Viemäriin saa kaataa vain vaarattomia vesiliukoisia nesteitä, joiden pH on 6-11. Viemäriin ei saa kaataa: • myrkyllisiä kemikaaleja • viemäriä syövyttäviä tai tukkivia aineita • veteen liukenemattomia liuottimia • viemärissä mahdollisesti kaasuuntuvia aineita eikä • jäteöljyä tai muita öljymäisiä aineita 26 5.3 Ongelmajätteet Jokaisessa laboratoriossa on ongelmajätevastaava, joka huolehtii laboratorion ongelmajätteiden oikeasta jatkokäsittelystä. Ongelmajätteet säilytetään sopivissa astioissa, joihin merkitään tarkkaan mitä astia sisältää. Samaan astiaan voidaan laittaa vain yhteensopivia kemikaaleja. Ongelmajätteet toimitetaan Ekokemille. Kuvan lähde: www.ekokem.ﬁ Laimeat happo- ja emäsliuokset sekä yleensä pienet liuosmäärät hävitetään viemäriin kaatamalla ja laimentamalla runsaalla vedellä. Väkevät hapot ja emäkset sekä yleensä suuret happoja emäsmäärät on ensin neutraloitava. Muut ongelmajätteet lajitellaan seuraavasti: 1. Orgaaninen jäte • Hiilivedyt, aldehydit, alkoholit, eetterit, esterit ja ketonit (CxHyOz) yhteen • Typpipitoiset liuottimet • Klooratut liuottimet • Kiinteä jäte 2. Epäorgaaninen jäte • Kiinteät ja liuokset erikseen • Kuiva kiinteä jäte muovi- tai lasiastioihin • Erikseen kerätään: syanidit (nitriilit), metallinen elohopea, arseeniyhdisteet, valokuvauskiinnitteet (Nitriili + happo => HCN, eli varmistu siitä että nitriilit eivät pääse kosketuksiin happojen kanssa) 3. Mikrobiologinen jäte • Jäte autoklavoidaan ennen viemäröintiä Ole selvillä siitä, mitä aineita käytät, jotta tiedät, mitä jätteitä syntyy. Pyri käyttämään mahdollisimman pieniä ainemääriä, jolloin minimoit jäteveden epäpuhtaudet ja säästät ympäristöä. 27 6 SÄHKÖTURVALLISUUS Sähkötapaturma on aina yllättävä, sillä sen vaaraa ei yleensä havaita aistein. Sähköiskut ovat kuitenkin mahdollisia työskenneltäessä laboratoriossa. Suomessa sattuu vuosittain noin 100 sähkötapaturmaa (0,1 % työtapaturmista), joista keskimäärin alle kymmenen päättyy kuolemaan. Lisäksi sähköpalon aiheuttamat tulipalot tuhoavat noin tuhat kiinteistöä vuosittain. Sähkölaitteiden käyttö ja käsittely laboratoriossa on turvallista, kun noudattaa seuraavia ohjeita: • sähkökeskusten edustat pidetään vapaina tavaroista • sähkölaitteiden ulkokuorien pyyhkimistä märällä rievulla tai sienellä vältetään; sähkölaitteiden pesu vesisuihkulla on ehdottomasti kielletty • sähkölaitteiden ulkokuoren ja maan kanssa yhteydessä olevien osien (vesijohto, tiskipöytä) samanaikaista koskettamista vältetään • ennen sähkölaitteiden käyttöönottoa varmistetaan, että liitäntä- ja jatkojohdot ovat ehjät • pistotulppaa ei irroteta pistorasiasta johdosta nykäisemällä, vaan ottamalla kiinni pistotulpasta • jos laitteen liitäntäjohdossa oleva pistotulppa ei sovi huoneessa olevaan pistorasiaan, laitteen käyttö siellä on kielletty • liitäntäjohdon vetämistä oviaukon tai kulkuväylän poikki vältetään • liitäntäjohtoa ei säilytetä lämpökojeiden läheisyydessä • lämpökojeita ei peitetä • jatkojohdot korvataan kiinteillä asennuksilla • laitteet sijoitetaan paikkaan, jossa ne ovat turvassa mekaanisilta vaurioilta • sähkölaitteiden turvallisuus tarkistetaan määräajoin erityisesti tiloissa, joissa käytetään syövyttäviä aineita • sähkötyöt jätetään ammattilaisille ja havaitut puutteet ilmoitetaan esimiehelle • lämmönkehitykseen käytettävissä laitteissa erityisesti räjähdysvaarallisissa tiloissa on oltava tarpeelliset suojaukset. 28 7 PALOTURVALLISUUS Laboratorioissa säilytetään ja käytetään runsaasti erittäin syttymisherkkiä ja tulenarkoja kemikaaleja. Niitä käsiteltäessä on noudatettava erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. Tulipalo voi alkaa vain, kun polttoaine, hapettava aine ja sytytyslähde ovat läsnä. Moni tulipalo voidaan välttää pitämällä polttoaine ja hapetin erillään kuumasta sytytyslähteestä. Laboratoriossa pääasialliset sytytyslähteet ovat tulitikut, bunsenlamput, kuumat sähkölevyt ja – hauteet, sähkökipinät sekä suojaamattomat ja rikkinäiset sähkölaitteet. Hapettimena on yleisemmin ilman happi, mutta myös monet hapettavat aineet voivat luovuttaa happea. Polttoainelähteitä ovat kaasut, palavat nesteet, monet kemikaalit ja kemikaalipölyt, paperit, pyyheliinat, hiukset ja vaatteet sekä kalusteet ja palavat rakennusmateriaalit. Bunsen-polttimen käyttö Pääsääntöisesti avotulen teko laboratoriossa on kielletty. Bunsen-poltinta käytetään vain eräissä analyyseissä. Nämä työt on tehtävä ehdottomasti vetokaapissa ja on varmistettava, että lähistöllä ei ole palavia nesteitä ja materiaaleja. Bunsen-polttimen sytyttäminen: • varmista, että polttimen kaasuhana ja ilmareiät ovat kiinni • kaasupullo avataan kääntämällä läpän liekki näkyviin • vetokaapin kaasuhana avataan • sytytetään tulitikku ja viedään se suuttimen viereen • avataan kaasuhana polttimesta ja säädetään ilmareiät. Polttimen sammuttaminen: • suljetaan polttimen kaasuhana • suljetaan vetokaapin kaasuhana • lopuksi suljetaan kaasupullon hana kääntämällä läppä (liekin kuva alaspäin). 29 Alkusammutuskalusto On erittäin tärkeää, että laboratoriossa on riittävä alkusammutuskalusto, joka on sijoitettu parhaaseen mahdolliseen paikkaan ja jonka sijainti on merkitty ja kaikkien tiedossa. Laboratoriossa pitäisi olla ainakin: • kiinteä paloposti ja sankoruisku • kemiallinen sammutin: hiilidioksidi- tai jauhesammutin • sammutuspeite ja -käsineet • hätäsuihku Palontorjuntasuunnitelma Laboratorioissa on varauduttava nopeaan palonalkujen sammuttamiseen. Tämän vuoksi on tiedettävä, mitä pitää tehdä ja mitä ei saa tehdä. Tarkoituksenmukainen toiminta edellyttää palontorjuntasuunnitelmaa, jonka laatimiseen saa apua palo- ja vakuutuslaitoksilta. Palontorjuntasuunnitelman lähtökohta on palon syiden selvitys, jossa otetaan huomioon laboratorion kemikaalit ja muut palovaaran aiheuttajat. Aineet on syytä ryhmitellä seuraavasti: • aineet, jotka sammuvat vedellä • aineet, joihin vesi ei vaikuta • aineet, joihin vesi vaikuttaa vaarallisesti Keskeinen osa suunnitelmaa on palokartta eli laboratorion pohjapiirros, johon on merkitty mm. poistumistiet, kemikaalien säilytyspaikat, sähköpääkytkimet, paineastiat, alkusammutuskalusto, kaasu- ja nesteputkistojen sulkuventtiilit, hätäsuihkut sekä kohteet, joissa ei saa käyttää vettä sammuttamiseen. Sähkölaitepalo Ennen sammutustyön aloittamista pistotulppa irrotetaan pistorasiasta tai katkaistaan virta laitteesta. Sähkölaitepaloihin käytetään vain niihin hyväksyttyä käsisammutinta tai sammutuspeitettä. Sähkölaitepalon sammuttamiseen ei saa käyttää vettä ennen virran katkaisemista. 7.1 Toiminta tulipalon sattuessa Tulipalon uhka oppilaitoksen työnopetustiloissa on aina olemassa. Laboratoriossa käsitellään usein avointa liekkiä ja palovaarallisia aineita yhtä aikaa. Jotkut kemikaalit ovat myös räjähdysherkkiä ja kaasuvuoto saattaa aiheuttaa vakavankin tulipalon. Jokaisella työpaikalla tulee olla palotarkastuksessa määritelty alkusammutuskalusto ja opiskelijoiden on tiedettävä laboratorion palosammutukseen liittyvien laitteiden sijainnit ja niiden toimintamekanismit. 30 Tulipalon sattuessa on hyvä muistaa seuraavat tärkeät toimenpiteet: PELASTA – SAMMUTA – HÄLYTÄ – RAJOITA – OPASTA Kokkolan ammattiopiston turvasuunnitelman sammutus- ja pelastussuunnitelman osassa 2 on annettu seuraavanlainen toimintaohje kiireellisyysjärjestyksessä: 1. Palon syttyessä se on pyrittävä nopeasti sammuttamaan sammuttimella, vedellä tai peittämällä tukahduttamalla. 2. Havaitessasi tulipalon, tee välittömästi hätäilmoitus numeroon 0 112 tai kännykällä 112 ja aloita alkusammutus. 3. Poista palava materiaali tulen ulottuvilta, erityisesti palavat nesteet, vaatteet, paperit, muovit ja kaasupullot. 4. Sulje ovet ja ikkunat. 5. Lähetä opiskelijoita opastamaan palokuntaa ja huutamalla tiedottamaan oppilaitoksen henkilökuntaa. 6. Sulje ilmastointi. 7. Varmista, että kaikki poistuvat mahdollisimman nopeasti ulos pakokaasujen tieltä. Joillakin pakokaasuilla voi olla yllättävän lamaannuttava vaikutus. 31 8 ENSIAPU Laboratoriossa voi sattua tapaturmia siinä missä muuallakin. Siksi pikaisella ja oikealla ensiavun antamisella on erittäin suuri merkitys potilaan kannalta. Puhutaankin auttamisketjusta: pelastaminen – ensiapu – ensihoito – kuljetus – lopullinen hoito. Pelastaminen tarkoittaa sitä, että potilas saadaan heti pois vaaratilanteesta oli sitten kysymyksessä tulipalo, kaasuvaara tms. Ensiavun tarkoituksena on pelastaa potilaan henki tapahtumapaikalla, estää hänen tilanteensa paheneminen, huolehtia asianmukaisen lisäavun saamisesta ja toimittaa hänet hoitoon. Pienissä tapaturmissa ensiapu on usein ainoa tarvittava hoito. Jokainen osaa tehdä jotakin loukkaantuneen auttamiseksi. Koulussa suoritettavalla ensiapukursseilla saadaan tietoa ja taitoa sekä rohkeutta ensiavun antamiseen. Ensihoito, kuljetus ja lopullinen hoito ovat jo sitten ammattiauttajien vastuulla. On erittäin tärkeää, että jokainen opiskelija on suorittanut ensiapukurssin sekä on perillä laboratorion työturvallisuudesta. Hänen tulee tietää ensiapukaappien sijainti ja sisältö, hätäsuihkujen paikat ja niiden toimintamekanismi, palosammuttimien (säiliöt, liinat, vesiletkut) sijainnit ja toimintamekanismit sekä varauloskäyntien sijainnit. Tapaturman sattuessa paikalla olijat antavat omien kykyjensä mukaisesti potilaalle hätäensiapua. Hätäensiavulla tarkoitetaan sellaista välitöntä ensiapua, jolla pelastetaan potilaan henki. Hätäensiavun tarkoituksena on palauttaa ja ylläpitää elintärkeät elintoiminnot, kuten hapen saanti siihen asti, kunnes potilas saadaan ammattimaiseen hoitoon. Hätäensiapu aloitetaan tapahtumapaikalla ja niin nopeasti kuin se on mahdollista. 8.1 Ensiavun tarve ja luonne • • • • 32 Tajuttomalta potilaalta on tutkittava, hengittääkö hän ja toimiiko sydän. Vain sydämen ja hengityksen pysähtyminen vaativat pikaisia toimenpiteitä. Potilasta ravistellaan varovasti ja hänelle esitetään kysymyksiä. Jos hän ei herää, huudetaan apua paikalle, avataan hengitystiet taivuttamalla potilaan päätä varovasti taaksepäin ja tunnustellaan kaulavaltimoa. Jos potilas hengittää, käännetään hänet kylkiasentoon. Jos sykettä ei tunnu, niin hälytetään apua aluehälytyskeskuksesta puh. 0 112 tai kännykällä 112 ja aloitetaan elvytys periaatteella kaksi puhallusta suuhun ja sen jälkeen pumppaamalla rintakehästä 15 kertaa nopeasti. Elvytystä jatketaan niin kauan kuin ammattimaista apua tulee paikalle. • • Tajuissaan olevalta potilaalta kysytään, mikä häntä vaivaa. Onko hänellä kipuja ja missä niitä on, pystyykö hän liikuttamaan raajojaan ja tuntuuko hengitys vaikealta. Huolehditaan opastuksesta, jotta ammattiapu löytäisi helposti perille. 8.2 Laboratoriossa sattuvia tavallisimpia tapaturmia ja niiden ensiapu 8.2.1 Silmävamma • • • Jos kemikaalia on mennyt silmään, huuhdellaan avointa silmää avoimena 15 – 30 minuuttia juoksevalla haalealla vedellä tai käytetään silmänhuuhtelupulloa. Jos silmävamma on syntynyt iskusta, laitetaan potilas makuuasentoon ja suojataan silmä(t). Tehdään hätäilmoitus puh. 0 112 tai kännykällä 112 ja odotetaan ammattiapua paikalle tai vaihtoehtoisesti viedään itse potilas lääkäriin. 8.2.2 Kemikaaliroiskeet • • • Riisutaan saastuneet vaatteet, jos se on mahdollista. Mennään hätäsuihkuun ja ollaan siellä vähintään 15 minuuttia. Huom! kaikissa kemikaalitapaturmissa ensiapuna on välitön vesihuuhtelu haalealla vedellä ainakin 15 minuutin ajan. Tehdään hätäilmoitus puh. 0 112 tai kännykällä 112 ja odotetaan ammattiapua paikalle tai vaihtoehtoisesti viedään itse potilas lääkäriin. 8.2.3 Haavat • • • • • • Painetaan sormin tai kämmenellä suoraan vuotokohdasta Jos vuoto on raajassa, nostetaan raaja sydämen tason yläpuolelle Asetetaan potilas pitkälleen Sidotaan vuotokohtaan paineside mikäli mahdollista Rauhoitetaan potilasta Tehdään hätäilmoitus puh. 0 112 tai kännykällä 112 ja odotetaan ammattiapua paikalle tai vaihtoehtoisesti viedään itse potilas lääkäriin. 8.2.4 Myrkytykset • • Jos henkilö on niellyt syövyttävää ainetta esimerkiksi vahvaa happoa tai vahvaa emästä, häntä ei saa oksettaa vaan hänelle annetaan vettä tai maitoa syövyttävän aineen laimentamiseksi. Nesteannos aikuiselle on noin 2 dl. Syövyttävää ainetta ei saa neutraloida kemiallisesti. Jos henkilö on hengittänyt myrkyllistä, keuhkoja ärsyttävää kaasua, viedään hänet vaara-alueen ulkopuolelle raittiiseen ilmaan ja asetetaan puoli-istuvaan asentoon. Jos hänellä on hengitysvaikeuksia tai tajunnan häiriöitä, toimitetaan hänet viipymättä lääkäriin. 33 8.2.5 Palovammat • • • • • • • • 34 Palovamma syntyy, kun kudoksen lämpötila ylittää + 45oC :n rajan. Kuumuuden vaikutuksesta iho ja mahdollisesti myös sen alaiset kudokset vaurioituvat. Ensiavulla pyritään suojaamaan vahingoittunut ihoalue epäpuhtauksilta ja tulehdukselta sekä estämään sokin synty. Pelasta potilas ja sammuta palavat vaatteet tukahduttamalla tuli jollakin vaatteella tai sammutuspeitteellä. Pidä potilas ammutuksen aikana pitkällään, etteivät liekit pääse polttamaan kasvoja. Jäähdytä palanut iho heti huuhtelemalla sitä juoksevalla, viileällä vedellä. Välitön jäähdytys on tärkeämpää kuin vaatteiden riisuminen. Peitä vammat puhtaalla liinalla tai sidoksella. Älä käytä mitään voiteita äläkä puhko rakkuloita. Jos potilaalla on hengitysvaikeuksia, aseta hänet lepoon puoli-istuvaan asentoon raittiiseen ilmaan. Pidä palanut raaja kuljetuksen aikana kohoasennossa ja suojaa kylmältä. Pidä tajuton potilas kuljetuksen aikana kylkiasennossa ja toimita hänet nopeasti sairaalaan. LIITE 1 35 LIITE 1 36 LIITE 1 37 LIITE 1 38 LIITE 1 39 LIITE 1 40 LIITE 1 41 LIITE 1 42 LIITE 1 43 LIITE 1 44 LIITE 1 45 LIITE 1 46 LIITE 1 47 LIITE 1 48 LIITE 1 49 LIITE 1 50 LIITE 1 51 LIITE 1 52 LIITE 1 53 LIITE 1 54 LIITE 1 55 LIITE 1 56 LIITE 1 57 LIITE 1 58 LIITE 1 59 LIITE 1 60 LIITE 1 61 LIITE 1 62 LIITE 1 63 LIITE 1 64 LIITE 2 65 LIITE 2 66 LIITE 2 67 LIITE 2 68 LIITE 2 69 LIITE 2 70 LIITE 2 71 LIITE 2 72 LIITE 2 73 LIITE 2 74 LIITE 2 75 LIITE 2 76 LIITE 2 77 LIITE 2 78 LIITE 3 79 LIITE 3 80 LIITE 3 81 LIITE 3 82 LIITE 3 83 LIITE 3 84 LIITE 3 85 LIITE 3 86 LIITE 3 87 kauppanimi METANOLI 08.09.2002, edellinen päiväys 15.06.2000 LIITE 4 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Metanoli Kemikaalin käyttötarkoitus Käyttötarkoitus sanallisesti ilmoitettuna Laboratoriokemikaali. Orgaaninen liuotin. Toimialakoodi K 73 Tutkimus ja kehittäminen Käyttötarkoituskoodi 34 Laboratoriokemikaalit Valmistajan, maahantuojan tai muun toiminnanharjoittajan tunnistustiedot Valmistaja, maahantuoja, muu toiminnanharjoittaja TAMRO MEDLAB OY Yhteystiedot Katuosoite Rajatorpantie 41 B Postinumero ja -toimipaikka 01640 Vantaa Postiosoite PL 11 Postinumero ja -toimipaikka 01641 Vantaa Puhelin 0204 45 11 Telefax 0204 45 4717 Y-tunnus 1558201-5 Hätäpuhelinnumero Numero, nimi ja osoite 112, yleinen hätänumero. 09-471977 tai 09-471 (keskus), Myrkytystietokeskus, Haartmaninkatu 4, 00290 HELSINKI (Huom! Postiosoite on: Myrkytystietokeskus, Meilahden sairaala, B kerros, PL 340, 00029 HUS) 1.2 1.2.1 1.2.2 1.2.3 1.3 1.3.1 1.3.2 1.4 1.4.1 2. KOOSTUMUS JA TIEDOT AINEOSISTA 2.1 Vaaraa aiheuttavat aineosat 2.1.1 2.1.2 CAS-numero Aineosan nimi tai muu koodi 67-56-1 Metanoli 2.1.7 88 Muut tiedot CH3OH MP = 32,04 Synonyymejä: Melyylialkoholi 2.1.3 2.1.4 Pitoisuus Varoitusmerkki, R-lausekkeet ja muut tiedot aineosasta n. 100 % F; R11; T; R23/24/25-39/23/24/25 LD50/suun kautta/rotta = 5628 mg/kg, LD50/ihon kautta/kani = 15800 mg/kg, LCLo/hengitysteitse/4h/rotta = 64000 ppm, LD50/suun kautta/hiiri = 7300 mg/kg EY-nro 200-659-6 LIITE 4 kauppanimi METANOLI 08.09.2002, edellinen päiväys 15.06.2000 3. VAARALLISTEN OMINAISUUKSIEN KUVAUS Aine on luokiteltu F - Helposti syttyväksi, T - Myrkylliseksi: Erittäin helposti haihtuva ja helposti syttyvä. Haihtuvat höyryt voivat ilman kanssa muodostaa helposti syttyviä/räjähtäviä seoksia. Myrkyllistä hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä. Myrkyllistä: erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä. Imeytyy ihon läpi. Lievästi vesiympäristöä vaarantavaa. Vaarallista otsonikerrokselle. 4. ENSIAPUOHJEET 4.1 Erityiset ohjeet Onnettomuuden sattuessa tai tunnettaessa oireita hakeuduttava heti lääkärin hoitoon (näytettävä etikettiä tai tätä käyttöturvallisuustiedotetta, mikäli mahdollista). Hengitys Siirrettävä välittömästi pois altistuksesta raittiiseen ilmaan. Jos esiintyy hengitysvaikeuksia, niin asiantuntevat henkilöt voivat antaa happea tai hengityksen pysähtyessä elvytystä. Iho Riisuttava tahriintuneet vaatteet ja kengät heti. Iho puhdistettaan perusteellisesti saippualla ja runsaalla vedellä vähintään 15 minuutin ajan. Roiskeet silmiin Huuhtelu heti runsaalla vedellä vähintäin 15 min ajan pitäen silmäluomet avoinna välillä silmäluomia nostellen. Nieleminen Huuhdotaan suu vedellä. Mikäli henkilö on tajuissaan ja virkeä, hänelle juotetaan 2-4 kupillista vettä tai maitoa. Oksennutettava toistuvasti. Tajuttomalle henkilölle ei saa koskaan antaa mitään suun kautta. Tietoja lääkärille tai muille ensiapua antaville ammattihenkilöille Hoito oireiden ja potilaan tilan mukaan. Oireet voivat tulla viivästyneinä. Koulutettu lääkintähenkilökunta voi antamalla etanolia estää metanolin metaboloitumista. 4.2 4.3 4.4 4.5 4.6 5. OHJEET TULIPALON VARALTA 5.1 Sopivat sammutusaineet Vesisumu, alkoholinkestävä vaahto, hiilidioksidi (CO2), jauhe. Sammutettaessa vedellä on sitä käytettävä runsaasti. Astioita jäähdytetään vesisuihkulla ja siirretään pois palon läheisyydestä. Sammutusaineet, joita ei pidä käyttää turvallisuussyistä Ei saa käyttää kiinteää vesisuihkua suoraan nesteeseen, koska se hajoittaa ja levittää tulipaloa. Erityiset altistumisvaarat tulipalossa Palava neste. Palossa muodostuu myrkyllisiä yhdisteitä sisältäviä höyryjä. Haihtuvat höyryt voivat ilman kanssa muodostaa helposti syttyviä/räjähtäviä seoksia. Höyryt ovat ilmaa painavampia ja voivat väkevöityen keräntyä kuoppakohtiin. Ne voivat 5.2 5.3 89 kauppanimi 5.4 METANOLI 08.09.2002, edellinen päiväys 15.06.2000 LIITE 4 myös levitä laajalti ja mahdollisesti syttyä kaukanakin aineen käsittelypisteestä. Varottava liekin takaisinlyöntiä. Kuumentuminen aiheuttaa paineen nousun suljetuissa astioissa ja siitä johtuvan säiliön särkymisriskin sekä aineen syttymis- ja räjähdysvaaran. Erityiset suojaimet tulipaloa varten Tulipalossa käytettävä paineilma- tai vastaavaa hengityslaitetta, täyttä suojavarustusta. 6. OHJEET ONNETTOMUUSPÄÄSTÖJEN VARALTA 6.1 Ohjeet henkilövahinkojen estämisestä Huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta. Käytettävä henkilökohtaista suojavarustusta, katso kohta 8.2. Poistettava kaikki sytytyslähteet. Ohjeet ympäristövahinkojen estämisestä Ei saa päästää leviämään viemäriin, maaperään tai vesistöön. Höyryjen määrää voidaan vähentää erikoisvaahdolla. Vesisumu vähentää myös höyryjä, mutta se ei ehkä syttymiskelpoisten höyry-ilma seosten muodostumista. Puhdistusohjeet Imeytetään hiekkaan, multaan, vermikuliittiin tms. inerttiin palamattomaan aineeseen, kerätään kipinöimättömiä välineitä käyttäen tiiviisiin kannella suljettaviin astioihin ja siirretään hävitettäväksi. 6.2 6.3 7. KÄSITTELY JA VARASTOINTI 7.1 Käsittely Tuotteen käsittelyssä tulee noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta, herkästi syttyvä myrkyllinen aine. Ainetta saa käsitellä vain kemikaaleille tarkoitetussa vetokaapissa. Vältettävä höyryn hengittämistä. Varottava kemikaalin joutumista iholle, silmiin tai vaatteisiin. Syöminen, juominen ja tupakointi kielletty ainetta käsiteltäessä. Peseydyttävä huolellisesti aineen käsittelyn jälkeen. Hätä- ja silmäsuihku tai muu vastaava vedensaanti tarpeen työpaikalla ja varastointitiloissa. Estettävä staattisen sähkön aiheuttama kipinöinti. Käytettävä kipinöimättömiä välineitä ja räjähdyssuojattuja laitteistoja. Ilmastoinnin tulee olla riittävän tehokas pitämään ainepitoisuudet työilmassa työskentelyalueilla selvässti alle kohdassa 8,1 mainittujen pitoisuuksien. Tyhjät astiat voivat sisältää räjähdyskelpoisia liuotinainehöyryjä, niitä tai niiden lähettyvillä ei saa hitsata tai polttoleikata. Varastointi Säilytettävä tiiviisti suljettuna kuivassa, viileässä ja hyvin ilmastoidussa lukitussa paikassa. Eristettävä avoliekeistä, kuumista pinnoista ja sytytyslähteistä. Palaville nesteille tarkoitettu varastotila. Tyhjät astiat saattavat olla vaarallisia, kaikkia varotoimenpiteitä on noudatettava, kunnes astiat on perusteellisesti puhdistettu. 7.2 90 LIITE 4 kauppanimi METANOLI 08.09.2002, edellinen päiväys 15.06.2000 8. ALTISTUMISEN EHKÄISEMINEN JA HENKILÖKOHTAISET SUOJAIMET 8.1 8.1.1 Altistuksen raja-arvot HPT-arvot CAS-numero Aineosan nimi 67-56-1 Metanoli 8.2 8.2.1 8.2.1.1 8.2.1.2 8.2.1.3 8.2.1.4 8.2.2 200 ppm (8 h) 270 mg/m3 (8 h) iho 250 ppm (15 min) 330 mg/m3 (15 min) Altistumisen ehkäiseminen Työperäisen altistuksen torjnta Suojaimet on valittava käsittelyn laadun ja käsiteltävän aineen määrän mukaan. Suojakäsineiden ja -vaatteiden materiaalien läpäisevyys on selvitettävä suojainten valmistajalta. Hengityksensuojaus Käytettävä sopivaa hengityslaitetta mikäli ilmastointi on riittämätön. Lyhyissä työvaiheissa tai matalissa pitoisuuksissa voidaan käyttää esim. AX-suodattimella varustettua hengityssuojainta. Voimakkaissa tai pitkäaikaisissa altistuksissa on käytettävä raitisilmasuojainta tai vastaavaa. Käsiensuojaus Kemikaaleja kestävät käsineet Silmiensuojaus Tiiviisti asettuvat suojalasit tai kasvot peittävä suojain. Ihonsuojaus Suojavaatetus. Riisuttava tahriintunut vaatetus ja pestävä se ennen seuraavaa käyttöä. Ympäristöaltistuksen ehkäiseminen Ei saa päästää leviämään viemäriin, maaperään tai vesistöön. 9. FYSIKAALISET JA KEMIALLISET OMINAISUUDET 9.1 Yleiset tiedot (olomuoto, väri, haju) Kirkas, väritön neste. Ominainen makeahko haju. Terveyden, turvallisuuden ja ympäristön kannalta tärkeät tiedot pH-arvo Kiehumispiste/kiehumisalue 64,5 oC Leimahduspiste 11 oC Räjähdysominaisuudet Alempi räjähdysraja 5,5 til.-% Ylempi räjähdysraja 36 til.-% Höyrypaine 12,8 kPa (20 oC) Suhteellinen tiheys 791 kg/m3 Liukoisuus Vesiliukoisuus sekoittuu täysin Rasvaliukoisuus (liuotinöljy, yksilöitävä) Jakaantumiskerroin: n-oktanoli/vesi log Pow=-0,74...-0,77. Viskositeetti 0,55-0,6 mPa.s (20 oC) Höyryntiheys 1.11 (ilma=1) 9.2 9.2.1 9.2.2 9.2.3 9.2.5 9.2.5.1 9.2.5.2 9.2.7 9.2.8 9.2.9 9.2.9.1 9.2.9.2 9.2.10 9.2.11 9.2.12 91 kauppanimi METANOLI 08.09.2002, edellinen päiväys 15.06.2000 LIITE 4 9.2.13 9.3 Haihtumisnopeus 5.90 (butyyliasetaatti=1) Muut tiedot itsesyttymislämpötila 455oC. Sulamispiste -98oC. 10. STABIILISUUS JA REAKTIIVISUUS 10.1 Vältettävät olosuhteet Palo- ja räjähdysvaara kuumuuden, avotulen tai kipinöiden vaikutuksesta. Hygroskooppinen. Pysyvä normaaleissa lämpötiloissa ja paineissa. Vaarallista polymeroitumista ei tapahdu. Vältettävät materiaalit Ei sovi yhteen happojen, happokloridien, happoanhydridien, metallien (esim. alumiini, magnesium, kalium, lyijy), jauhemaisen hafniumin tai nikkelin, hapettimien (esim. bariumperkloraatti, bromi, kloori, natriumhypokloriitti, vetyperoksidi), pelkistimien, alkalimetallien eikä dikloorimetaanin kanssa. Vaaralliset hajoamistuotteet Hiilimonoksidi, hiilidioksidi, formaldehydi 10.2 10.3 11. TERVEYSVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄT TIEDOT 11.1 Välitön myrkyllisyys Myrkyllistä hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä. Voi imeytyä ihon läpi, vaarallisin määrin. Nieltynä voi aiheuttaa sokeuden. Tuotteen myrkyllisyystietoja on esitetty kohdassa 2.2.4. Ärsyttävyys ja syövyttävyys Ärsyttää ihoa ja liuottaa sen luonnollisen rasvan. Roiskeet ärsyttävät silmiä. Höyry tai sumu ärsyttää silmiä, limakalvoja ja hengitysteitä. Ärsytystestejä (Draize): Kani/iho 20 mg/24 h -> kohtalainen ärsytys. Kani/silmät 100 mg/24h -> kohtalainen ärsytys. Kani/silmät 40 mg -> kohtalainen ärsytys. Herkistyminen Saattaa aiheuttaa tuskallista herkistymistä valolle. Subakuutti, subkrooninen ja pitkäaikaismyrkyllisyys Myrkyllistä: erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä. Aine vaurioittaa keskushermostoa, erityisesti näköhermoja. Vaikea myrkytys aiheuttaa sokeuden. Vahingoittaa maksaa, munuaisia ja sydäntä. Oireet saattavat ilmetä viivästyneinä. Metanolin aineenvaihduntatuotteet (muurahaishappo ja formaldehydi) muodostavat hitaasti, joten metanolin vaikutukset voivat olla kumuloituvia ja toistuva altistuminen pienehköillekin pitoisuuksille voi aiheuttaa oireita. Pitkäaikainen ja jatkuva ihoaltistus voi aiheuttaa ihon kuivumista ja ihottumaa. Saattaa aiheuttaa näön heikkenemistä ja sisäelinvaurioita. Ei mutageeninen (Ames-testi). Joillekin koe-eläimille aiheuttanut sikiövaurioita ja kehityksen häiriöitä. Kokemusperäinen tieto vaikutuksista ihmisiin Höyryjen hengittäminen voi aiheuttaa päänsärkyä, väsymystä, pahoinvointia ja limakalvojen ärsytystä. Altistuminen suurille pitoisuuksille aiheuttaa huumausta, keskushermosto-oireita ja ohimeneviä tai pysyviä näköhäiriöitä, kuten näkökenttään supistumista, kahtena näkemistä jopa sokeutta. 11.2 11.3 11.4 11.5 92 LIITE 4 kauppanimi METANOLI 08.09.2002, edellinen päiväys 15.06.2000 Altistuminen 66000 mg/m3:n (50000 ppm) pitoisuudelle voi aiheuttaa kuoleman tunnissa. 4 ml nielemisestä on aiheutunut sokeus. LDLo/suun kautta/ihminen = 143 mg/kg. TCLo/hengitys/ihminen = 300 ppm (silmät, keskushermosto, PUL). LDLo = alin tunnettu kuoleman aiheuttanut annos, TCLo = alin tunnettu hengitysteitse terveydelle haittaa aiheuttanut pitoisuus. 12. TIEDOT KEMIKAALIN VAARALLISUUDESTA YMPÄRISTÖLLE 12.1 12.1.1 Ekotoksisuus Myrkyllisyys vesieliöille Lievästi myrkyllistä vesieliöille. LC50/96h/kalat = 14000 - 29000 mg/l. LC50/48/äyriäinen = 2500-10000 mg/l. LC50/96h/iso aurinkoahven (Lepomis macrochirus, bluegill sunﬁsh) = 15400 mg/l, LC50/säyne (Leuciscus idus, ide) = 10000 mg/l, LC5096t/rasvapäämutu (Fathead minnows, Pimephtales promelas) = 28100 mg/l, LC50/48t/purotaimen (Salmo trutta, brown trout) = 8000 mg/l. LC50/24t/vesikirppu (daphnia) = 7600 mg/l Myrkyllisyys muille eliöille IK5/8d/viherlevä (Scenedesmus quadricauda) = 8000 mg/l, LOEC/sinilevä (Microcystis aeruginosa, blue-green algae) = 530 mg/l EC5/16h/bakteeri (Pseudomonas putida) = 6600 mg/l, EC50/30 min/bakteeri (Photobacterium phosphoreum) = 51000-320000 ppm (Microtex-testi). EC5/72h/alkueläin (Tetrahymena pyriformis) > 10000 mg/l. Pysyvyys ja hajoavuus Biologinen hajoavuus Hajoaa maassa biologisesti sekä aerobisissa että anaerobisissa olosuhteissa. Hajoaa vedessä biologisesti aerobisissa olosuhteissa. Biokemiallinen hapenkulutus 5 päivän aikana (BOD5) = 0,6-1,2 g/g, 73-76 % ThOD (sulj. pullotesti) Kemiallinen hajoavuus Hajoaa ilmassa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta. Puoliintumisaika T½ = 18 vrk. Kohtalaisen nopeasti hajoava. Kemiallinen hapenkulutus (COD) = 1,05-1,50 mg 02/ mg. Teoreettinen hapenkulutus (ThOD) = 1,50 mg 02/mg. Biokertyvyyspotentiaali log Pow=0,74...-0,77. Biokonsentraatiotekijä BCF/kultasäyne (Leuciscus idus - melanotus, golden orfe) < 10 mg/l, aine ei ole kertyvä. Muut haitalliset vaikutukset Ei saa päästää leviämään ilmaan, viemäriin, maaperään tai vesistöön. Heikosti vesistöjä saastuttava (WGK 1, saksalainen luokitus). Vaarallista otsonikerrokselle. 12.1.2 12.2 12.3.1 12.3.2 12.4 12.5 13. JÄTTEIDEN KÄSITTELY Hävitetään ongelmajätteenä paikallisten ja kansallisten säädösten mukaisesti esim. toimittamalla sopivaan ongelmajätteiden käsittelylaitokseen, jolla on vastaavilta viranomaisilta lupa (Ekokem Oy). 93 kauppanimi 14. METANOLI 08.09.2002, edellinen päiväys 15.06.2000 LIITE 4 KULJETUSTIEDOT 14.1 YK-numero 14.2 Pakkausryhmä 14.3 Maakuljetukset 14.3.1 Kuljetusluokka 14.3.2 Vaaran tunnunnumero 14.3.2.1 ADR/RID-Varoituslipukkeet 14.3.3 Rahtikirjan mukainen nimitys 14.3.4 Muita tietoja 14.4 Merikuljetukset 14.4.1 IMDG-luokka 14.4.2 Oikea tekninen nimi 14.5 Ilmakuljetukset 14.5.1 ICAO/IATA-luokka 14.5.2 Oikea tekninen nimi 14.5.3 Muita tietoja 1230 II 3 366 3 + 6.1 1230 Metanoli Luokituskoodi FT1 3.2/II UN 1230 Methanol 3/II UN 1230 Methanol IATA-ohjeet tarkistetaan vuosittain. Ota yhteys toimittajaan tai lentorahtitoimistoon. 15. KEMIKAALEJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 15.1 Varoitusetiketin tietoja EY-numero 200-659-6 Valmisteen varoitusmerkin kirjaintunnus ja varoitusmerkin nimi F Helposti syttyvä T Myrkyllinen Varoitusetikettiin merkittävien aineosien nimet Metanoli R-lausekkeet R11 Helposti syttyvä. R23/24/25 Myrkyllistä hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä R39/23/24/25 Myrkyllistä: erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä. S-lausekkeet S1 Säilytettävä lukitussa tilassa. S7 Säilytettävä tiiviisti suljettuna. S16 Eristettävä sytytyslähteistä - Tupakointi kielletty. S36/37 Käytettävä sopivaa suojavaatetusta ja suojakäsineitä. S45 Onnettomuuden sattuessa tai tunnettaessa pahoinvointia hakeuduttava heti lääkärin hoitoon (näytettävä tätä etikettiä mikäli mahdollista). 15.1.1 15.1.2 15.1.3 15.1.4 94 LIITE 4 kauppanimi METANOLI 08.09.2002, edellinen päiväys 15.06.2000 16. MUUT TIEDOT 16.1 Luettelo kemikaalia koskevista R-lausekkeista R11 Helposti syttyvää. R23/24/25 Myrkyllistä hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä. R39/23/24/25 Myrkyllistä: erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä. Koulutusohjeet Myrkyllisten aineiden käsittely. Palavien nesteiden käsittely. Lisätiedot Kohdassa 1.2.1 mainittu yhtiö. Käytetyt tietolähteet Ewa-KTT: 1) Edellinen tuotetta koskeva käyttöturvallisuustiedote 2) Valmistajien toimittamia käyttöturvallisuustiedotteita. 3) Tiedotteen uusimishetkellä voimassa oleva vaarallisia kemikaaleja ja niiden tiekuljetusta sekä käyttöturvallisuustiedotetta koskeva lainsäädäntö. 4) Ministry of the Enviroment (Finland): Enviromental Properties of Chemicals, 1990. Lisäykset, poistot ja muutokset Uuden muotoinen tiedote, useita muutoksia. 16.2 16.4 16.5 16.6 95 LÄHTEET Internet lähteitä: www.kuusamo.perusturva.ﬁ/laboratorio/ www.jokamuovi.ﬁ/ www.tukes.ﬁ/ www.suomenkaasuenergia.ﬁ/ www.suojakasine.ﬁ/pvc.html www.tampereensuojainpiste.ﬁ/kasineet.htm www.tohtori.ﬁ/ihotautilaakari/115.html www.info2.info.tampere.ﬁ/eta/sote1/aseptiikka/suojamon.html www.karske.ﬁ/suojakasineet.html www.kemotukku.ﬁ/hakukonesivuja/kumimuovikasineet2.html www.witre.ﬁ/Tyoymparisto/Suojakasineet/Suojakasineet.html www.ttl.ﬁ/Internet/Suomi/Aihesivut/Rakennusterveys/Turvapakki/Suojak%C3%A4sineet.htm www.tays.ﬁ/ohjeet/Infektiotiedote82002.pdf www.tyoturvallisuuskeskus.ﬁ www.ﬁnlex.ﬁ Kirjallisuuslähteet: Työterveyslaitoksen julkaisu: ” Laboratorio kehittyvänä työympäristönä” Prosessi – ja laboratorioalan oppikirjoja Anon., Työpaikan kemikaalilainsäädäntö, Oy Edita Ab, Helsinki 1998, 634 s. Anon., HTP-arvot 1998, Turvallisuustiedote Nro 25, Sosiaali- ja terveysministeriö, Kemian työturvallisuusneuvottelukunta, Tampere 1998, 50 s. Anon., Ensiapu, 2. painos, Suomen Punainen risti, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994, 161 s. Anon., Kemikaaliturvallisuus, http://www.occuphealth.ﬁ/internet/suomi/aihesivut/Kemikaaliturvallisuus, 24.11.2003. Anon., Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet -turvallisuusohjeet (OVA-ohjeet), http://www.occuphealth.ﬁ/ttl/osasto/tt/OVA/ainel.html, 1.12.1999. Heinonen, T., Ongelmajäteopas, Ekokem Oy Ab, Forssa 1997, 220 s. Karinen, K., Ongelmajätteiden keräys Kemian tekniikan osastolla, Orgaanisen kemian laboratorio, Espoo 1998, 3 s. Pöytsiä, J., Kemikaalilaki - opas valmistajille ja käyttäjille, 2. Uudistettu painos, Chemas Oy, Helsinki 1994, 476 s. Laboratorio kehittyvänä työympäristönä, toim. E. Yrjänheikki, 4. Uudistettu painos, Työterveyslaitos, Helsinki 1996, 168 s. Vaarallisten aineiden kuljetus tiellä, toim. R. Luhtanen, 1.-2. painos, Oy Edita Ab, Helsinki 1998, 1015 s. Käyttöturvallisuustiedotteet. Ajan tasalla olevaa tietoa ongelmajätealalta • • • • • • • 96 Ekokem-konserni julkaisee yrityskohtaisten esitteiden lisäksi erilaista opastavaa aineistoa asiakkaidensa, kotitalouksien sekä ongelmajätealan ammattilaisten käyttöön. EkoAsiaa on Ekokem Oy Ab:n asiakkaille ja muille sidosryhmille suunnattu lehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se on alan ainoa ammattijulkaisu. Lehti kertoo alan viimeisimmät uutiset ja lainsäädännön. Asiakaslehdessä julkaistaan keskiaukeamaliitteinä ongelmajätealaan liittyviä ohjeita, joita voit myös tilata käyttöösi veloituksetta. Konsernin vuosikertomuksen lisäksi Ekokem Oy Ab julkaisee myös EMAS-selontekoon pohjautuvaa ympäristöraporttia, joka antaa seikkaperäistä tietoa toimintamme tuloksista. Yhtiöiden palveluesitteistä löytää täsmätietoa Ekokemin tarjoamista palveluista. Turvallisuustiedote on jaettu vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen 29.1.1999/59 mukaisesti Ekokem Oy Ab:n Riihimäen tuotantolaitoksen lähiympäristön asukkaille. Ekokemin Ongelmajäteopas on käytännön tietopaketti ongelmajätteiden syntypaikkalajittelusta, merkinnöistä, pakkaamisesta ja muista toimenpiteistä.