Cleantech kasvun voimavarana
CLEANTECH KASVUN VOIMAVARANA Lahden seudun osaamiskeskus 2007–2013 Vientisiltaa hyvä rake Kiinaan on Mediamyynti Tilaajapalvelu Yleistä Yhteystiedot Kestotilaajalle Suomalainen KANTRI Ota yhteyttä Maaseutu Kolumnit n Kirjaudu sisää n: ”Ihminen Jukka Pasone ei ole kone.” Torstai 5.6.2014 Etsi: Metsä s Maatalou Etusivu Politiikka Maaseutu JA TALOUS POLITIIKKA Ferroplan Oy:n kompostointilaitos Binh Duonginiin t o: A Tekstin kok 0 Teemat Mielipitee hyvä Kiinaan on Vientisiltaarallista tietä vi a A A rakenta 05.09 17:43 ö Ympärist Ruoka ja talous AT LUETUIMM EET UUTISSÄHK • viime vuott... ii merellä ehkä Sinilevä kukk alais... vetivät suom ja Espanja Lappi, Viro ... aluetoimituks ttaa lope Kompost Sanomat ointilaitosta Vietnamiin TS: Turun än rakentava ntua Lähi-itä aikoo laajeFerroplan näkee tulevaisuuden Marimekko ympäristöteknologi a oiden kehittäjänä. jans si erityisavusta Lahden Rinne valit yrityspuiston kautta pienempikin utettu -laiva on toimija saarom jalansijaa markkino Georg Ots illa. isista h... oo irtisanom kert mat Globalisaati svoi o. Siinä perimmäine n... syy siihen, että Puolustu kuljetinratkaisuja rakentamisen nvalmistava Ferroplan Oy päätti ja haettiin enite laventaa Patentte liiketoimint Ferroplan tähtää maailmalle – kuljetin valmistajasta kompostointilaitoksen aansa alihankkijasta cleantech-alan kokonaistoimittajaksi. Orimattilalaisyhtiö toimittaa tilaitoksen Vietnamin Binh Duongiin. ”Olemme aiemmin olleet mukana vastaavanla isissa projekteissaOK A toimittajana, mutta emme komponentti EBO ISS FACsillä MT näe tiellä suuria kasvun mahdollisuu .5 826 tästäksia. Meillä on ta tykkäätte talon sisälläkin ja 5 826 muukokonaistoi idy ja näe, joten Sinä osaamista . Rekisterömituksiin, Tykkää tehdä tykkää tästä päätimme henkilöähypyn tulevaisuuteen”, Ferroplanin toimitusjohtaja Pentti Patosalmi sanoo. Projektissa onkin mukana alihankkijoi na useita päijäthämäläisiä yrityksiä. Myös Lahden tiede- ja yritysITTERISSÄ puisto on avustanut projektin suunnittelu ssa. Sen apua tarvitaan myös ensi keväänä, kun säkitettyä kasvumultaa tuottava laitos valmistuu. ”Käyttöönottoprosessi ja projektin luovuttamin en asiakkaalle on aina kriittinen vaihe”, Patosalmi sanoo. Hanke kompostointilaitoksen rakentamise ksi käynnistyi 2,5 vuotta sitten. 6,7 miljoonan euron projektin rakennustöihin päästiin tämän vuoden alussa. Hanke on Ferroplanin historian suurin yksittäinen kauppa. Projekti on edennyt hyvin ja kaikilta osin ollaan aikataulussa. Vietnamilaiset aliurakoitsij at ovat saaneet hiljattain rakennustekniset työt valmiiksi ja laitoskomponenttien asennustyöt ovat meneillään. Lue lisää kompostoin Vientiklusteri pyörii Suomella on pitkät perinteet jätealan kehitysyhteistyöhankkeissa Vietnamissa. Lahden seudun ympäristöteknologian osaamiskeskusjohtaja Esa Ekholm Lahden tiede- ja yrityspuistosta työskenteli Vietnamissa muun muassa Pöyryn palveluksessa jo 1990-luvull a. MT TW ttäjää Seuraa käy ALE PAULA TAIP vierailleet oseminaarissa U SÄÄPALVEL n. vesiosaamine äksi, suomalainen innissa hyv kiinnostaa ä markkino Kiinalaisia ti nattaa käyttä Ladecin Ka Cleantech kan seudun kehitysyhtiö den vinkkaa Lah t aiset yrittäjä Tuominen. Hellettä? ja katso! 8:28] .2014 13:2 tä-1.46464[5.6 a-virallista-tie -hyvä-rakenta aa-kiinaan-on lous/vientisilt kka-ja-ta aisuus.fi/politii Pakkasta? luun n sääpalve Kirjaudu MT: mal via, kun suo teetä että kah sekä vihreää @Maas a-ek i-Kiin Lahdessa Suom ä ongelma. ovat Pekingiss vesioppia. Ilmansaasteet at Suomesta kiinalaiset hakiv Tarjolla oli • aaseuduntulev http://www.m lua ja jitte en la tystä kierrä ja päällä lle. paikan yksi tkälti ville yrit set tä ai eet pi usjätt itä hyödyn sityiskoht nn ke n ni i ra in yk lajittel eteenpäi sa laaditti pohja. toimittieen kulues raportointi eämeessä aä tärk mateia t-Häm Hankk uohjeet ja yy yh Päijä purkumatersta. el n liitt rakennussenvalu jitt u ee la is tk en ja jä ö ja svattaa iaalien si a ty kentamtä poistuvi en. EU:n lleen 70 s ka ra y n it at on er ää ös de min Keh eppi sien mat aisiin korv tkimus st Kestäv ana käyt hyödyntä ämään uu vuoteen a av it uu . Tu os ä ”Seura ykäyttöä urske votamisessa lle”, opin pänä n tehokas ttuja käytt ujätteist öt om se rk ä lin hy kiksi kalli aanraken okehityk oo. riaalie at velvoite us- ja pu at viel m tk at ov ivataanEsimer etonilla a myös ja äkelä kert ityspuistiot ov ttia rakenn yr arkkin ka purkubaa suunta Aleksi M tiede- ja en, jonka prosen ennessä. ykäyttöm iä. Alalle ut m tt viitoi ä ohjann yy Lahden ankkeese äsittelyjen 2020 eiden hyöt ttymättömimintaa. vuosittain -h tt Jätt sen kehi keto ä syntyy näytett itystyö lii n MABU ateriaalik ssä. Tutäärä lli tt a ja lii jätem Selv nistämää mään m Hämee esuhteeää palveluj kennusjäte . Purettu en lähes yn omat ijätlisää ton kä pyritään iikkaa Pä ityisesti bi at sekä kin lis messa ra naa tonnia ää uudelle a löytyy rr it ”Suo miljoo käytt ökohte leksi avulla uita ja tekn na ovat er usjätevi ja ,5 la A ytt nn I el 24 . 14 palvel sen kohtee e- ja rake noin evää lajit i sopivia kä ällikkö, D a kertoo 20 sa st ät rk us lku kimuk , energiaj on jä an, mikäl projektipäityspuisto kesäku elanpo y. ”, riaali- n käsittel jen tilalle alo Onn ällinen kokonaäisyydeltä tiede- ja yr ut lo äv tuhkie ttujen ta ja palvel ristöyst hmisille toa lähiet ä Lahden se ty ti hi pä re äi na el ke ik ui Pu uutt ytännön ahMäk va as dessaan ymdollistaa kaan ta tu s is ti m ok ja kä yntämis lme valm naisuu joka mah giateh pilo er ko Purku tkimustietoa hyöd , kun ko maa assa on ko ushanke, malla en ettav eiden tu ista sa kään kenn kittärakenn ömän ja Uutta a purkujätt atiin vasti ätiön om ettavan aan ra er ön. nn sä esteett ympärist vojen muk netään m , kertoo ideoit uksista sa n asunto lalle rake ä” is ti te , yn su ar kö in lli us um as do nh hyöd -säh iden ällikkö ristöpuretti en va ”Vihre giatalossa ämpöä ja hittämispä ja ympä i yhden Lahd errostaloa tä. ke as nkol eener koulun nolla valla auri allistunut hden tied asuink utalon tiel korkea a Siri seur osalta ta atti La n os el nn m s lo n llä lv Sa Ijä vä pa uu tään ttita lija en am Vesa nittel Lahd ian opiske nielemen innäytetyö suun ehti SAFA og ti 95 beto a op arkkit istosta. teknol roksisen iaalivirta avia, perä styttiin pu yritys neliker yön mater olivat lupa eestä py ätt ut et uj rk ks rk y pu on O . Tulo een pu . varten ttia koht delleen inut Umac aisuja uu ia ratk prosen tämään ijana toim na on ikallis ts yn än pa Tavoittee rjota hyöd u-urakoi . etsitä a ta eessa jätevirroille llisuuksi Purk kk an do -h ess Lahd id sjätte ennu n rak itaa a tutk ja ah U MAB omassa- itysten m yr bi uiston yritysp ntyville ttää alueen kniikkaa. de- ja ueella sy kehi uita ja te al en tie a sekä lvel Lahd ämeen ointej ttyviä pa st t-H ve ijä lii in n Pä uusia ttelyy sbp.fi lisätä alien käsi ww.lahti ia w mater abu.fi • .m www e Ha SI K TU a lo IA Es ED TU ko nit m lu n io ok a ok ru sa un tj as ke 9 a m C- 0:0 aa oit ilij AB 2 ja s 3 to a ia 1 t k 0 m au ris IM ta 1.2 joh E fo oti U ia pä V a T in K . n 5 in R E m o ä 6 3 ss Ym TE m 1 ung LU en 8: itto an ae ä t M ta t e e N i p T ! T r it is n Ä A : all au i hd m rv na ko IV To M k 9 ht tu vii ite ah ta 44 to o i, PÄ TU La teu ja vä u p ne: 5:5 ko kk H on än 0: to si u ri tt ju tu an t ille PA tä 2 sy jo llä Uu uu An te 13 Ra ais til tku py du TA o he , ltt la a is , es .20 13 tto 3 m to po T e lä Ku a im as uu u 3 A 01 20 An oit en .1 V O pla air lto s k Vo .2 01 1. U , in 16 . u u tav s ie ik n K .1 t .2 lo li dio 17 nto am a tin ei .1 17 psik T Ta H illä a n 17 jo oll ek Ra A O i e a 8 E in t: t ta i la Te :2 n h pak e od ä ä nä ID ta aa 7 an a e V a rs äiv vu keit tä äm rj om s iv ka i io H a ip E To O aik pe es ka yyh at äva Ulk pp im ID d n ik n It v A P s N h e p n e ita A LI 3 lia in La Kr sai suu M in aa at IE 01 he 3 TI hy i: m pa ja M im O .2 n a pu 01 im ri EM ne 13 no K ot .1 aa Ä , .2 ksi, ss ato K in ta T Sa 17 ist SÄ t 13 os a - , m .20 än 7.1 tee va en ot ? m lu eit Lu kun .20 a o 7.1 mm 1 an O d a m u o t K t oit tie K rt 1 ne ri ? si on ht uo Lii 7.1 eis teu ro e ve yy ilij IE m ko ke na 1 -S k e o K a la V to t ik o u 3 elä ää to a p rv llä Va atk inf pp au tt us Et j 3 e 01 a LU y o t r u e I 2 lo m n n ia p 01 E h rs ie lu äm 1. e H om 7. M iiko pi ä u v am 1.2 R -H pe e lä t t 1 U it sa v ijä m isu än 17. om oit ! rt as T an Pä la tav Ku pp kä y na ko itä m SE am to o ta pu in kä tu vin sy TI 8 ta sa U t y ko ukk oit :0 a vä dik 13 ja U sin H on ailla jek hj ta sy jo 10 a hy en 20 uu te rk la ro 13 py iit y tr .1. oht o 0 t in a t 0 ip w is , in e 17 j V ik s 2 10 T A ite ev is .1. iras uu A lis ele a gin iv d t H o M k 7 ä n t e a j 1 p s u 3 v a ik 3 a: TI ar o O a irj ei lä li 01 r k pp aup 201 ed uv s K 9 k 0 K H s 3 u M 1 0 20 a o a il .2 k 1. e . 9: in et Te 7.1 Ten ak e: 17. ään .20 am hd 3 ih 1 ele ne i ok nn t n .1 La lo na 01 itt u ila u tu tä 17 ta in u a .2 on os Jim hir is t tk a lk os .1 kt sp aj ta Su rr lä to po sa an Jo je na 17 er in u la ke en n iss a: 13 alo i r ro k k O e p 0 s k in in kir pe sip tu lon io jalt 1.2 yi p ke ks 3 oih n siä a a a his H aam itta 17. ytt ka 3 nh TV la alu his ok tä s M va n ät 01 pa en is im ? li 0 ru ä ä v 2 e o 10 s ks siä ä To ttu ist 13 htä .1. oi oll un a o es le lk nö 3 ju litö .20 te 17 his tj n Y n a ia ä n in st e s a e 1 s n 13 ke en uus ki tt Tu 7.1 ien sa i ks loih är .20 Cga ite .20 nis 1 m u ä t ar s uu m 1 i n n a n B n e is e e 1 eliv 7. n ks . y A . uo oit st 80 1 Ku uod n r 13 si 17. t ut ia 13 kä hä ä lla rk ro ille S U a 20 yli v se a ra ta ker n ak 0 Tä . Lis udu a ge tön ek .1. ee ksi sa ton n t .1.2 ie in i. n R t e in it 7 e n o s e t s . o s u 6 s h ä in 1 e a o k o aa T nn so n k äm 1 nt lä up st j vu je oih vu oll den (e n T lle ST eljä L: I aa e ka - E en 09 n. pro nh : t m n n i en sa Lah in M te ite aha vii 20 taa ä - va y: kie kin s m ein lus ä KS los vä p O un tu le His ää ta is ist n m u s et tu ju tuu en uil n lis es um m mii EC up vii ata iöis nn IA m e n D ka Ra ais ain sa od ut tä tö V ke ja aik yht ä allin de U LA ä hj uas ja m ra vu ote ehit sit K s o in s ek t k his lo n yy n. a on o fi EN de ten ta ap m siä kk n ity s t ull llä n n JI S. aj n k er aku töm ine vii o i en is eh :n la uu ity ud he tö du t , j er TÄ t te rk ES ta ia ed aa .fi SS -E .fi M ie ot ik O .fi O N A A M 24 T O K tö M N II to is rk nia Tu Ää T A M llä he vo ta in n t a ek ta oj is pr m si tu s u i H te to i te lä im lt e K RA m u 0 n m yr se lä teis eu . es va ste ta an li 8 eilla s a un A aa a n en on iin n ss ut ty e ais et n la ud ja alk u y itt in et on ert hd ite n k de de st ka a n Se na k on ett un im ist ru mu ekä La vo i o ah uo a to nn ena sin en im pe t s ta iss ä L ä v sa nn su k hd no in ova tys tis ake on on käy itte ka H ät ss a k i s ih L e in i e r li iid a kt n vo än ii all ke ks dis oj n ita st je o ta är v im h pr ä o ke un sä äyh lo ä ro sta ka to o) up n li sij yt j nk Tu sip tee on n m ti ist N isse iha ka jie it ek pu his loit , j sie h iss us ta nö e oj s e h sk us än en a nk his pr ity ill ke ed a is jä. hd den ha nus n yr er i a e v j ö t L h 7 t n in ja ka es gin ys es La 01 se all e tä ais un ist ärj 2 lkia nn ied a. uk up hd j he jä ku T an m ka öy viä Lä lta en m in a ist tä Va hd itta all ss te is m , jo iin ed La ho ok k ä a n ä o r e m n tt b hd h e yy ce La öry allin öm Fa ty aik ett p ste e h A La SS/ E 7] 91 99 =3 cle rti ?a 3 01 .2 7.1 1 9[ 5:1 :2 13 T Y Ä K rakentajaksi ”Saimme Ferroplanin projektiin mukaan entuudestaan tuttuja paikallisia yhteistyökumppaneita. Sillä on suuri merkitys hankkeen onnistumise ssa”, kertoo Ekholm. Ekholm iloitsee siitä, että Ferroplan pääsee nyt rakentamaan referenssin, jolla päijäthämä läistä ympäristöteknologian osaamista voidaan myydä maailmalle. Yksin Vietnamissa on markkinoita useammalle vastaavanlaiselle laitokselle. ”Projekti toimii hyvänä kansainvälisenä referenssinä perusteilla olevalle kansalliselle jätehuollon vientiklusterille, jonka vientiponnisteluja haluamme edistää. Sitä paitsi nämä ovat kaikki pk-yrityksiä, jotka ovat hyviä paikallisiakin työllistäjiä”, Esa Ekholm sanoo. Ferroplanin on tarkoitus kasvattaa jatkossakin ympäristösektorin osuutta liiketoiminnassaan perinteisen kuljetinvalmistuksen rinnalla. ”Meillä on selvityksen alla useita uusia projekteja. Niiden edistäminen on aina helpompaa , kun toimiva yritysklusteri on jo kasassa”, Pentti Patosalmi sanoo. • • Projekti työllistää yli 100 henkeä, valmis laitos noin 60 henkeä. Kapasiteetti: käsittelee 30 tonnia raakajätettä tunnissa eli vuodessa noin 130 000 tonnia. Tästä saadaan noin 10 prosenttia lopputuotetta eli pussitettua kasvumultaa. Loput jätteet lajitellaan muihin jakeisiin. Hankkeessa mukana muun muassa orimattilalaiset Allu Finland Oy (murskaimet) ja HTR-Hydraulics Oy (nostinlaitteet), lahtelainen Penope Oy/Enerec (tuulierottimet) ja hyvinkääläinen Vimelco Oy (seulat). Suomalainen säkityslaitteiden toimittaja varmistuu myöhemmin. Orimattilalainen Ferroplan Oy perustettu 1983. Kuljetinratkaisuja valmistavassa yrityksessä työskentelee noin 55 henkeä. Sillä on valmistusyksikkö myös Latvian Jelgavassa. Cleantech kasvun voimavarana Lahden seudun osaamiskeskus 2007–2013 SISÄLLYS Lahden seudun osaamiskeskus 2007–2013.............................................................................4 Juha Määttä Asumisen osaamiskeskuksen toiminta 2007–2013...............................................................6 Vesa Ijäs Ympäristöteknologian osaamiskeskuksen toiminta 2007–2013.......................................8 Esa Ekholm ”OSKE on tarjonnut älykästä erikoistumista”......................................................................... 10 Juha Hertsi Lahti – Suomen cleantech-keskus.............................................................................................11 Vahvoja verkostoja tarvitaan........................................................................................................12 Kiinni kansainvälisiin arvoverkkoihin........................................................................................ 16 Yritysjärjestelyt ja kiristyvä kilpailu.............................................................................................21 Lisää panoksia kuntayhteistyöhön............................................................................................ 22 Materilaalitehokkuus...................................................................................................................... 26 Uusiutuva energia, materiaali- ja energiatehokkuus.......................................................... 30 Valtakunnallinen yhteistyö ja viranomaisyhteistyö............................................................. 36 Laaja-alaista korkeakouluyhteistyötä....................................................................................... 37 Tapahtumista virtaa........................................................................................................................ 38 Toimivaksi todetut toimintamallit eli Best Practices........................................................... 42 Raportteja, julkaisuja, selvityksiä ja diplomitöitä.................................................................. 44 Lahden seudun osaamiskeskuksen tuloksia lukuina.......................................................... 45 Suuret investoinnit alueelle......................................................................................................... 48 Lahden seudun Osaamiskeskuksen toiminnalla generoituja hankkeita...................... 49 Julkaisija Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Taitto ja graafinen suunnittelu: Petri Koivisto Design ISBN 978-952-5220-03-2 Loppujulkaisun tekijät: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Satu Clifford Sauli Zukale Pirjo Kuisma Juha Määttä Esa Ekholm Vesa Ijäs Aineiston yhteydessä pyydetään käyttämään seuraavaa lähdemerkintää: Cleantech kasvun voimavarana – Lahden seudun osaamiskeskusohjelma 2007–2013, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 3 Lahden seudun osaamiskeskus 2007–2013 L ahti on osallistunut Osaamiskeskusohjelman vuosina 2007–2013 Ympäristöteknologian ja Asumisen osaamiskeskusohjelmiin. Ympäristöteknologian osaamiskeskusohjelmassa Lahti on ollut kansallisen koordinaattorin roolissa ja asumisen osaamiskeskusohjelmassa mukana pääkaupunkiseudun vetämässä konsortiossa. Ohjelman lähtökohtana oli vahvistaa alueiden itsensä tunnistamia kasvualoja. Tunnistettuihin kasvualoihin kohdistettiin pitkäjänteisesti seitsemän toimintavuoden ajan tutkimus- ja kehittämispanostuksia. Alueiden kasvua rakennettiin näiden tulevaisuuden kasvualojen varaan. Jotta tutkimus- ja kehittämishankkeita saatiin liikkeelle, alueellisessa koordinaatioroolissa olevalle organisaatiolle varattiin merkittävä valmisteluresurssi. Lahden seudulla koordinaatioroolissa on toiminut Lahden seudun kehitys LADEC Oy, vuoteen 2012 asti nimellä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Ympäristöteknologiaklusterin osalta alan keskeiseksi kansalliseksi haasteeksi ohjelman valmisteluvaiheessa vuonna 2006 tunnistettiin alan vientitoiminnan kehittymättömyys. Alan yritykset olivat pääosin pieniä ja toimivat lähinnä kansallisilla tai alueellisilla markkinoilla. Näihin alan haasteisiin vastattiin ohjelmassa kahdella toimenpidekokonaisuudella. Suurimmat panostukset tehtiin ympäristöteknologian eli Cleantechin vientiponnisteluiden tukemiseen alan kasvaville markkinoille Kiinaan ja 4 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI Venäjälle. Toinen merkittävä panostuksen kohde oli ympäristöalan pääomasijoitustoiminnan vahvistaminen. Pääomasijoitusten avulla pyrittiin edistämään alan konsolidoitumista eli saamaan alalle suurempia ja vientitoimintaan kykeneviä yrityksiä. Näiden kansallisten tavoitteiden lisäksi toteutettiin suuri määrä kansallisia, alueellisia ja yrityskohtaisia kehitysprojekteja, joilla edistettiin ympäristöteknologian tutkimusta sekä yritysten kasvua ja kehittymistä. Ympäristöteknologian osaamiskeskusohjelman seitsemän hanketta generoi vuosina 2007–2013 yhteensä 35 kehittämisprojektia, joiden kokonaisvolyymi oli 32 milj. euroa. Lahden alueen yrityksiin ja organisaatioihin tästä rahoituksesta kohdistui 25,6 milj. euroa. Ohjelman puitteissa on panostettu noin 11 milj. euroa ympäristöteknologiayritysten kansainvälistymiseen. Summat sisältävät sekä julkisen että yksityisen rahoituksen. Merkittävimmät tulokset saavutettiin ympäristöalan pääomasijoitustoiminnan edistämisessä. Ohjelman aikana noin 40 ympäristöalan yritykseen saatiin pääomasijoitus. Ympäristöalan osuus Suomen pääomasijoituksista on voimakkaassa kasvussa. Pääomasijoitustoiminnan osalta merkittävimmät toimintamuodot olivat vuosittaisen Cleantech Venture Day:n järjestäminen oheistapahtumineen ja sparraustoimintoineen sekä Cleantechiin erikoistuneen sijoitusrahaston kokoamisen edistäminen. Asumisen osaamiskeskusohjelmassa painopiste on ollut Lahden seudun elinkeinostrategian mukaisesti asumiseen, rakentamiseen ja kiinteistöalaan liittyvän energia- ja materiaalitehokkuuden parantamisessa. Ala on merkittävä energian kuluttaja ja sektoriin kuuluvilla yrityksillä on merkittäviä haasteita tehostaa energian käyttöä. Asumisen osaamiskeskusohjelman seitsemän hanketta puolestaan generoi vuosina 2007–2013 yhteensä 20 kehittämisprojektia, joiden kansallinen kokonaisvolyymi oli 9 milj. euroa. Lahden seudun yrityksiin ja organisaatioihin tästä kohdistui 4,3 milj. euroa. Asumisen osaamiskeskusohjelman merkittävimmät tulokset liittyvät energiatehokkuuden parantamiseen. Alueella kehitetyt ja pilotoidut puu- ja matalaenergiarakentamisen ratkaisut ovat saaneet kansallista ja kansainvälistä huomiota. Ratkaisuja ja niissä mukana olleita yritystahoja on esitelty laajasti kansallisessa keskustelussa. Yritysten tarpeista kehitetyn rakentamisen hankesuunnittelumallin kehittäminen ja pilotointi alueellisesti on vaikuttanut rakennusprojektien suunnittelun ja projektin johdon laadun parantumiseen. Lisäksi ”Hissi on kiinteistön kehittämistä” toimintamalli on laajentunut alueellisesta valtakunnalliseksi ja siitä on tullut osa valtakunnallista IKÄ-ASKE ohjelmaa. Toiminnassa on vuosien 2007-2013 välillä ollut mukana eri tavoin noin 2900 yritystä sekä satoja muita tahoja. Toiminnan toteuttamiseen on seitsemän vuoden aikana käytetty 56 henkilötyövuotta. Ohjelman koordinaatio-osassa on toteutettu mm. 70 seminaaria koti- ja ulkomailla, noin 50 yritykselle neuvontaa ja ohjausta pääomasijoitus, omistusjärjestely ja rahoitusasioissa, noin 20 ulkomaan tutustumis- ja messumatkaa yrityksille ja noin 30 yritysverkostoa. Sidosryhmä- tai yritystahoille on toiminnan aikana valmisteltu yli 20 projektia. Alueella on vieraillut noin 30 ulkomaista asiantuntijaryhmää. Yrityskohtaisia tai julkisia selvityksiä, raportteja ja muita vastaavia on tuotettu toiminnan aikana noin 120 kpl. Osaamiskeskus toiminta on luonut vahvan perustan alueen kehitykselle, erityisesti Cleantechin ja kansainvälistymisen aloilla. Aloitettua työtä jatketaan yritysten parissa tulevaisuudessakin. Osaamiskeskuksen toimintaa johti asiantuntemuksella lähes koko toimintakauden LADECin toimitusjohtaja Lauri Ylöstalo. Kansallista ympäristöteknologiaklusteria koordinoi puolestaan Mari Pantsar-Kallio. Lahdessa 22. toukokuuta 2014 Lahden seudun kehitys LADEC Oy Juha Määttä Asiakkuusjohtaja LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 5 Lahden Seudun Asumisen osaamiskeskus 2007–2013 V uosien 2007–2013 välistä oske-aikakautta on leimannut rakentamis- ja kiinteistöalan kannalta kolme merkittävää tekijää niin kansallisesti, EU-tasolla kuin myös globaalisti. Ilmastonmuutoksesta johtuvat normimuutokset ovat pakottaneet rakentamis- ja kiinteistöalan prosessit merkittäviin muutoksiin, joista ei ole voitu eikä voida selvitä ilman panostuksia T&K-toimintaan. Toiseksi, vuonna 2008 alkaneesta lamasta tuli pitkälle integroituneesta maailmantaloudesta johtuen pitkäkestoisempi kuin osattiin ennustaa. Rakentaminen on ollut aina sisämarkkinoiden veturi, ja investoimalla uusiin kiinteistöihin ja korjausvelkaiseen rakennuskantaan selvisimme pahimmasta aallon pohjasta. Kolmantena tekijänä voidaan pitää yksityisellä ja julkisella sektorilla käynnissä olevaa nopeutuvaa rakennemuutosta. Yritykset ulkoistavat toimintojaan ja siirtävät valmistusta kustannussyistä niin sanottuihin halpatuotantomaihin, jolloin myös rakentamisinvestoinnit ovat siirtyneet kotimaasta ulkomaille. Julkisella sektorilla rakennemuutos on tarkoittanut esimerkiksi kuntien yhdistymistä ja valtion virastojen alueellistamista. Näissä osa-alueissa Lahden seudun asumisen osaamiskeskus on toiminut aktiivisena välittäjäorganisaationa saattaen yhteen yrityksiä, kaupunkeja ja kuntia sekä yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Tulokset ovat olleet monella tavalla merkittäviä ja niiden merkitys on samalla pitkäaikainen ja pysyvä. Lahdesta on kehittynyt oske-kauden aikana valtakunnallinen asumisen tutkimus- ja kehittämiskeskus, jonka toimintaa päästään vahvistamaan käynnistymässä olevan INKA-ohjelman puitteissa. Tärkeää on, että liiketoimintaperustainen kehittäminen yhdistetään PPP-mallin mukaisesti yhdyskuntalähtöiseen kehittämiseen. Osaamiskeskusohjelma (OSKE) oli valtioneuvoston erillisohjelma, jonka toiminta-ajatuksena oli korkeatasoisen osaamisen hyödyntäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta. Ohjelmakaudella (2007–2013) otettiin käyttöön klusteriperustainen toimintamalli, joka verkotti ja kokosi eri puolelle Suomea hajaantunutta osaamista ja osaajia. Osaamiskeskusohjelmaa toteuttivat alueilla valtioneuvoston nimeämät 22 osaamiskeskusta. Toimenpiteet kohdistuivat valtioneuvoston hyväksymien 13 kansallisen merkittävän osaamisklusterin kehittämiseen. Klusterit toivat ohjelmaan selkeän kansallisen ulottuvuuden, jossa voitiin hyödyntää osaamiskeskusten välistä yhteistyötä, jakaa hyviä käytäntöjä ja vähentää päällekkäistä työtä eri alueilla. Asumisen osaamisklusteri oli yksi 13 kansallisesti merkittävästä klusterista. Siihen kuuluneiden osaamiskeskusten toi- 6 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI minnasta vastasivat Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy (1.1.2013 Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy), Culminatum Innovation Oy, Innopark Programmes ja Joensuun Tiedepuisto Oy. Vuoden 2010 loppuun saakka Porvoon Posintra Oy oli Asumisen Osaamisklusterin liitännäisjäsenenä. Klusterin toiminnan painopisteiden suuntaamiseksi kutsuttiin klusterikoordinaation taholta koolle Advisoryboard, johon kuuluivat muun muassa Rakennusteollisuus RT:n, ARAn, Rakennustietosäätiön ja Suomen Kiinteistöliiton edustajat. Board kokoontui kaksi kertaa vuodessa ja sille raportoitiin osaamiskeskusten toiminnan tuloksista. Asumisen osaamisklusterille laadittiin toiminnan pohjaksi vuoden 2007 aikana ohjelma-asiakirja, jossa kuvattiin toiminnan yhteiset tavoitteet ja alueellisiin vahvuuksiin perustuvat osaamisalueet. Klusteri määritteli toiminnan perustakseen kolme megatrendiä, jotka olivat 1) ilmastonmuutos, 2) kaupungistuminen ja 3) väestön ikääntyminen. Klusteriin kuuluvilla osaamiskeskuksilla oli yhteisten tavoitteiden ohella omat osaamisaluevalintansa. Lahdessa kantavana teemana oli ”Cleantech Living Lab”, joka jakautui käytännössä kahteen osa-alueeseen: energia- ja materiaalitehokkuuteen ja puurakentamiseen. Lahden seudun asumisen osaamiskeskuksen toiminta lähti varsinaisesti liikkeelle vuoden 2007 elokuun alusta. Kansallisen klusterin ohella osaamiskeskuksen toiminnasta vastanneet kaksi henkilöä hoitivat myös alueellisen elinkeinoklusterin toiminnan koordinoinnin. Toiminta kasvoi ohjelmakauden aikana siten, että ohjelman päättyessä maaliskuussa 2014 asumisen osaamiskeskuksen tiimissä toimi kaikkiaan 9,5 henkilöä erilaisissa yrityslähtöisissä rakentamis- ja kiinteistöalan kehittämisprojekteissa. Klusteri synnytti neljä merkittävää EAKR-rahoitteista projektia, joiden avulla osaamiskeskusohjelmassa tunnistettuja kehittämisalueita edistettiin. Tunnusomaista projekteille on ollut merkittävien yritysverkostojen kokoaminen projektien toteutuksen piiriin ja tutkimuksen sekä yrityslähtöisen kehittämisen yhdistäminen. Tämä on toteutunut etenkin RYM Oy:n (Rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymä) kautta, joka uutena tutkimuksen rahoitusinstrumenttina siirsi akateemisen tutkimuksen yritysten tarpeista lähtevään kontekstiin. Lahden kaupunki liittyi vuonna 2009 perustetun RYM Oy:n perustajaosakkaaksi Lahden seudun asumisen osaamiskeskuksen toiminnan vaikutuksesta. SHOK-yhtiö on tarjonnut paitsi merkittävän verkostoitumismahdollisuuden etenkin metropolialueen yritysten ja muiden toimijoiden suuntaan myös kansainvälisen huippututkimuksen tuomat mahdollisuudet. Konkreettisina tuloksina Lahden seudun asumisen osaamiskeskuksen toiminnasta syntyi esimerkiksi matalaenergiarakentamisen teknologiaan perustuvia uusia asuinkerrostaloja Lahteen yhteistyössä Lahden Talot Oy:n kanssa. Niin sanottujen Lanssikadun rakennusten yhteydessä otettiin käyttöön ja edelleen kehitettiin hankesuunnittelumalli, jonka mukaisesti osaamiskeskuksen ja sen synnyttämien projektien toimenpiteitä on toteutettu. Malli on yksinkertainen ja hyvin tunnettu rakentamis- ja kiinteistöalalla, mutta tavanomaiseksi koetuissa rakennushankkeissa vähemmän käytetty. Monista alaa koskevista muutoksista johtuen rakentamisesta ei selvitä ilman, että ensin tehdään riittävä tarveselvitys hankesuunnittelun pohjaksi ennen varsinaisen suunnittelun aloitta- mista. Hankesuunnittelu on myös vaihe, jossa ilman merkittäviä kustannusvaikutuksia voidaan ottaa tarkasteluun erilaisia vaihtoehtoja. Tämä on myös yrityksille suuri mahdollisuus saada tuotteitaan mukaan rakennushankkeisiin ja tätä kautta referenssejä. Lopuksi haluan kiittää Päijät-Hämeen liittoa ja Etelä-Suomen EU-toimistoa koko ohjelmakauden ajan kestäneestä rakentavasta yhteistyöstä, joka on mahdollistanut Lahden seudun asumisen osaamiskeskuksen vaikuttavuuden kasvun ja tuonut esille rakentamis- ja kiinteistöalan merkityksen T&K-toiminnan kehittäjänä ja mahdollistajana. Kiitän myös Lahden Seudun asumisen osaamiskeskuksen toiminnan tuloksien saavuttamisesta hankekoordinaattori Satu Cliffordia, jonka kanssa olemme yhdessä vastanneet osaamiskeskusohjelman toteuttamisesta. Kiitos kuuluu myös asumisen osaamiskeskuksen tiimin projektipäälliköille ja assistenteille: Ville Uimonen, Johanna Veikkolainen, Mika Vanhanen, Tapio Kallioinen, Mervi Suni, Kati Korhonen, Eveliina Salo ja Niina Sipilä. TkT, arkkitehti Vesa Ijäs, Asiakkuuspäällikkö Lahden seudun asumisen osaamiskeskus Kuva: LADEC/ARA-Asunto 2049 kilpailu/Kuisma Rasilainen LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 7 Competition Site Area: 0,60 km² Amount of Residents: 4700 Ympäristöteknologian Lahden seudun osaamiskeskuksen toiminta 2007–2013 Lahden seudusta ympäristöosaamisen keskittymä Ympäristöteknologia otettiin Lahden alueen elinkeinostrategian ja myös Päijät-Hämeen maakuntaohjelman fokukseksi ja tulevaisuuden kasvualaksi jo 2000-luvun alkupuolella. Lahden seudun ympäristöteknologian osaamiskeskuksen avulla on toteutettu laaja-alaisesti tähän strategiseen tavoitteeseen johtavia toimenpiteitä yhteistyössä alueen yksityisten ja kunnallisten yritysten, kaupunkien ja kuntien sekä oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa. Ympäristöteknologian osaamiskeskuksen pitkän aikavälin tavoitteena on muodostaa Lahden seudusta maailmanluokan ympäristöosaamisen keskittymä. Lahden ympäristöklusteri on ollut vahvasti yritys- ja asiakaslähtöinen. Tutkimus- ja kehittämishankkeet on suunniteltu yritysten lähtökohdista ja hankkeiden käynnistämiselle on ollut selkeä liiketoiminnallinen tarve. Ympäristöteknologian osaamiskeskuksen tärkeimpiä tavoitteita on ollut löytää kansainvälisiä liiketoimintoja alueen ympäristöteknologian yrityksille. Tästä syystä keskityttiin erityisesti tukemaan yritysten vientihankkeita: Ferroplan Oy toimitti 2012–13 suuren sekajätteen käsittelyja kompostointilaitoksen Vietnamiin. Alihankkijoina toimituksessa oli useita muita alueen yrityksiä kuten Allu Finland Oy ja Dosetec Exact Oy. Galvatek Oy ja FinnSonic Oy saivat 2013 merkittävän kaupan Dubaista automatisoidun lentokonemoottoreiden pesulaitoksen toimittamisesta GE Aviationille. Kiinalaisen Wuxin kaupungin kanssa solmitun ystävyyskaupunkisopimuksen tiimoilta selvitettiin ympäristöliiketoimintojen mahdollisuuksia. Konkreettista hyötyä sopimuksesta saivat ainakin Ferroplan Oy, Galvatek Oy, Ramtec Oy ja Helsingin yliopisto. Allu Finland Oy:lle tehtiin useita kansainvälisiä markkinointiselvityksiä massastabiloinnin vientimahdollisuuksista. 8 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI Yhdistyneiden Arabiemiraattien markkinoille tehtiin 2014 keväällä fact finding matka, jonka aikana solmittiin kontakteja laitostoimitusten tarjouksia varten. Lahden alueen ja muiden suomalaisten yritysten verkottumista tuettiin, tavoitteena tarjota kokonaisratkaisuja jätteenkäsittelyyn Meksikoon. Käynnistettiin useita hankkeita toteutettavaksi LADECin muussa organisaatiossa: esimerkiksi Pietarin vesiosaamiskeskus, neljän yrityksen Venäjän vientirengas, 12 yrityksen Venäjän markkinaselvitys sekä EU-rahoitteinen kuuden maan käsittävä EcoPol-hanke. Lahden seudun jätehuoltokonseptia markkinointiin seminaareissa muun muassa Hongkongissa, Serbiassa, USA:ssa San Diegossa ja Kiinassa Wuxissa sekä suuressa määrässä Lahteen suuntautuneissa delegaatiovierailuissa. Paikalliset ympäristöteknologian yritykset tuottavat palveluja laajalti ja samalla työllistävät suuren joukon alueen asukkaita, joten niiden liiketoimintojen tukeminen on ollut yksi toiminnan kulmakivistä. Vuosien 2010–14 aikana investoitiin noin 200 miljoonaa euroa alueen jätehuollon laitoksiin, joiden materiaalivirtojen, teknologioiden ja partnereiden selvittämisessä Ympäristöteknologian osaamiskeskus on ollut aktiivisesti mukana: Kujalan jätekeskuksessa käynnistyy LaBIO Oy:n rakennuttama ja Suomen ensimmäinen kuivamädättämö kesällä 2014. Tuotettu biokaasu myös puhdistetaan ja syötetään Gasum Oy:n toimesta maakaasuverkkoon. Ympäristöteknologian osaamiskeskus koordinoi laitoksen selvityksiä. Tuotettiin markkina- ja materiaalitietoa Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:lle ja Lahti Energia Oy:lle vaiheessa, jolloin PHJ rakennutti Murre-jätelaitoksen ja Lahti Energia Oy kierrätyspolttoainetta käyttävän kaasutuslaitoksen. Tanskalainen yritys perusti Tarpaper Finland Oy:n Lahteen ja teki sopimuksen laitoksensa sijoittamisesta Kujalan jätekeskukseen. Ferroplan Oy: Vietnamin kompostointilaitoksen esi- ja jälkikäsittelylaitos Tärkeänä kehityskohteena nähtiin myös alueellisten materiaalivirtojen selvittäminen ja teknologioiden demonstronti paikallisesti, jotta käytännön kokemuksia saataisiin mahdollisimman taloudellisesti. Bussiyritys Reissu Ruoti Oy:n ja teknologiatoimittaja MovekoTech Oy:n kanssa kehitettiin dieselbussista muunnettu sähköbussi tavoitteena saada Lahteen sähköistä julkista liikennettä. Bussi koekäytettiin Hyvinkään asuntomessuilla kesällä 2013. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n kanssa aloitettiin vuoden 2014 kestävä kipsilevyjen- ja kattohuopien erilliskeräyksen demonstrointi. Paikallisten liiketoimintojen tueksi Mabu-hankkeessa tutkittiin biomassojen, energia ja rakennusjätteen sekä tuhkien materiaalivirtoja ja näiden paikallista hyödyntämistä. Ferroplan Oy osti NatWat Oy:n liiketoiminnot 2013 ja käynnisti vesihuollosta itselleen uuden liiketoiminnan. Syksyllä solmittiin yhteistyösopimus wuxilaisen yrityksen kanssa jätevesien teknologioiden demonstroimiseksi. Orfer Oy hankki Oilon Oy:n maalämpölaitoksen korvaamaan öljylämmitystä. Ympäristöteknologian osaamiskeskus on toiminut sateenvarjona ympäristöyritysten yhteisille messuosastoille ja -matkoille sekä kotimaassa että ulkomailla. Ympäristöteknologian osaamiskeskus oli mukana useissa oppija tutkimuslaitosten hankkeissa tarjoamassa markkina- ja liiketoimintaosaamista: Aalto yliopiston vetämä hulevesiprojekti. VTT:n, MTT:n ja Helsingin yliopiston Hidaspyro II -projekti biohiilen ja tisleiden valmistamisesta. ProAgrian vetämä Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuushanke, jossa oli mukana myös Metsäkeskus. Kehittämiskohteina olivat muun muassa Orimattilan hevosenlannan hyödyntäminen, ulkomainen pien CHP -teknologia ja Hollolan Kukonkoivun alueen energiajärjestelmä. Helsingin yliopisto, LAMK, HAMK ja VTT: kaksi levien hyödyntämishanketta. Murre-kierrätyspolttoaineen jalostus, kuva PHJ Oy Yritysten välinen verkostoituminen on korostunut Ympäristöteknologian osaamiskeskuksen toiminnassa: Nastolan kierrätyspuiston kehittäminen aloitettiin 2013 Nastolan kunnan, Lahti Energia Oy:n, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n, LSKT Oy:n ja LaBIO Oy:n yhteishankkeena. Alueella toimii useita mutta varsin pieniä vesialan yrityksiä, joiden mahdollisuudet tarjota tuotteitaan yksin etenkin ulkomaille ovat vähäiset. Vesiyritysten konsolidointia on kehitetty usean vuoden ajan. Ympäristöteknologian osaamiskeskus on tarjonnut vahvan pohjan alueen yritysten verkottumiseen ja luonut mahdollisuuksia laajentaa liiketoimintaa myös ulkomaille. Onnistuneita laitostoimituksia on toteutettu ja partnereita sekä ulkomaista osaamista löydetty. Yritysten välinen yhteistyö on lisääntynyt ja konkretisoitunut myös liiketoimintojen yhdistymisillä, alihankinnoilla ja kaupankäynnillä. Alueelle on syntynyt runsaasti sekä operatiivisia että teknologiaperusteisia työpaikkoja. Ympäristöteknologia-alan yritysten välinen yhteistyö on lisääntynyt alueella ja kansallisesti merkittävästi. Lahden seutu on noussut Suomen kärkeen ympäristöteknologian hyödyntäjänä ja tarjoajana. Ympäristöteknologian osaamiskeskuksen tuloksista on hyvä jatkaa uusilla teemoilla, joita ovat muun muassa Teolliset Symbioosit ja Resurssiviisaus. DI Esa Ekholm, Asiakkuuspäällikkö, Lahden seudun ympäristöteknologian osaamiskeskus LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 9 ALUEKEHITYSPÄÄLLIKKÖ JUHA HERTSI, PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO: ”OSKE on tarjonnut älykästä erikoistumista” PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON ALUEKEHITYSPÄÄLLIKKÖ JUHA HERTSIN MIELESTÄ YRITYKSET OVAT OLLEET HYVINKIN TYYTYVÄISIÄ VARSIN KONKREETTISISTA ASIOISTA, JOITA OSAAMISKESKUSOHJELMAN AVULLA ON VOITU TOTEUTTAA. ”Osaamiskeskusohjelma on tiivistänyt päijäthämäläistä ydinosaamista Lahden seudulla yritystoiminnan kannalta keskeisiin teemoihin. Ympäristöteknologia ja asumisen OSKE-hankkeet ovat synnyttäneet uutta tietoa, osaamista, verkostoja, yrityksiä ja lisäarvoa liiketoiminnalle”, Hertsi toteaa. Hänen mukaansa Päijät-Häme tunnetaan cleantech-maakuntana, jossa yritykset voivat löytää hyvistä verkostoista uusia kumppanuuksia ja innovaatioita. Esimerkkejä maailmanlaajuisista yritysten kohtaamispaikoista ovat Cleantech Venture Day ja OSKE-ohjelman EAKR-hankkeessa käynnistetty tunnustuspalkinto CleanDesign Award. ”Ympäristöteknologian toteuttaminen on ollut menestyksekästä. Onnistumiset ovat myös levinneet useamman toteuttajan ja toimenpiteiden avulla, sillä resursseja on ollut ohjelmakaudella riittävästi käytettävissä”, Hertsi sanoo. 10 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI Asumisen OSKE-ohjelma on toiminut käynnistysmoottorina muun muassa asumisen tutkimuksen sekä korjaus- ja puurakentamisen teemojen edistämisessä eteläisessä Suomessa. EAKR-toimintalinjaan kuului yhteensä viisi toteutettua hanketta. Hertsi korostaa, että ohjelman henkilöstörekrytoinnissa onnistuttiin ja Vesa Ijäksen tiimin panos asumisen osaamiskeskusohjelman toteuttamisessa on ollut huippusuoritus. ”OSKE-ohjelma on vaikuttanut vahvasti sekä puukerrostalojen uuteen tulemiseen että lisäkerroksien hallintaan, esimerkkinä vaikkapa Vierumäen puukerrostalohanke. Vastaavia rakennushankkeita on virinnyt esimerkin myötä valtakunnallisesti eri seuduille. Vaikka OSKE-ohjelma päättyikin, hyvät käytännöt ja tulokset vievät teemojen viestiä eteenpäin”, Juha Hertsi sanoo. ■ Kuva: LADEC Vahvoja verkostoja tarvitaan PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KEHITYSTYÖSSÄ VAHVAT VERKOSTOT OVAT AVAINASEMASSA, KUN TAVOITELLAAN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. LADEC ON OLLUT OSKE-KAUDEN AIKANA KESKEINEN TEKIJÄ USEIDEN TÄRKEIDEN VERKOSTOJEN RAKENTAMISESSA JA AUTTANUT ERI SIDOSRYHMIÄ OIKEIDEN KUMPPANIEN LÖYTÄMISESSÄ. LISÄKSI VIRANOMAISET OVAT HYÖDYNTÄNEET VERKOSTOJEN KAUTTA SYNTYNEITÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ JA KOKEMUKSIA UUSISTA TEKNOLOGIOISTA. Lahden Cleantech Board Lahden seudulla perustettiin yritysjohdosta koostuva Cleantech Board, jonka tehtävänä on ollut yritysten cleantech-liiketoiminnan laaja-alainen kehittäminen ja keskeisen painopistealueen eteenpäin vieminen alueella. LADEC on koordinoinut yritysryhmää ja toiminut sillanrakentajana yrityselämän ja julkisen puolen välillä. Cleantech-liiketoimintaa on edistetty Lahden seudulla useilla eri hankkeilla, jotka ovat liittyneet esimerkiksi jäte-, vesi-, sähköinen liikenne-, materiaalitehokkuus- sekä energiatehokkuus ja uusiutuva energia -teemoihin. Yhdessä maailmalle – verkostoissa on voimaa Kansainvälistyminen ja uusien markkinoiden huomaaminen edellyttää poikkeuksetta yhteistoimintaa. Kumppanuudet, toisten- 12 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI sa tunteminen ja yhdessä tekeminen on yhdistelmä, joka avaa myös pk-yrityksille tietä uusille markkina-alueille. LADEC on rakentanut OSKE-kauden aikana näillä periaatteilla useita vientiverkostoja, jotka tuottavat näkyvää tulosta. OSKE-kaudella rakennettiin muun muassa ilmailualan vientiverkosto sekä kolme muuta erilaista vientiverkostoa Venäjän markkinoille. Yritykset ovat hyödyntäneet laajasti Venäjälle suuntautuvassa vesi- ja jäteosaamisen viennissä LADECin tarjoamia palveluita ja verkostoja. Suomessa ja Lahdessa yhteisrintamaa tarvitaan, koska loppuasiakkaat haluavat entistä enemmän kokonaistoimituksia ja kilpailu on kovaa myös Venäjällä. Ilmailualan vientiverkosto on toiminut Lahdessa useamman vuoden ja siihen kuuluvat Galvatek ja Finnsonic tekivät vuonna 2013 merkittävän sopimuksen GE Aviation General Electric Internationalin kanssa. Sopimuksen mukaisesti yritykset toimittavat lentokonemoottorien kemiallisen puhdistus- ja säröntarkastuslaitteistoja Emirates Airlinesille Dubaihin. Biotalouden arvoketjut Työ- ja elinkeinoministeriön erillisrahoitteisessa Biotalouden uudet arvoverkot -hankkeessa kartoitettiin biotalouden arvoverkkoja. Hankkeen tuloksena nostettiin yhteisesti kehitettäviksi kohteiksi energiaterminaali, energiayrittäjyys, pyrolyysiöljy, KLUSTERIYHTEISTYÖ JA YHTEISHANKKEIDEN VALMISTELUVERKOSTOT Lahden OSKEssa sekä asumis- että ympäristöteknologiaklustereiden toiminta on ollut aktiivista ja tuloksekasta. Lisäksi valtakunnallisen ympäristöteknologian osaamiskeskusohjelman vetovastuu on ollut LADECilla koko ohjelmakauden ajan. LADECin vetämä kansallinen ympäristöteknologian osaamisklusteri on edistänyt Suomessa yli 60 uuden cleantech-yrityksen ja yli 500 alan työpaikan syntymistä. Sustainable World Capital valitsi Suomen cleantech-klusterin maailman kolmanneksi parhaaksi cleantech-klusteriksi. Ympäristöteknologian klusteriyhteistyötä on tehty muun muassa biotalousverkostojen sekä yhteishankkeiden puitteissa, esimerkkeinä Cleen-OSKE yhteistyömalli , suomalais-venäläinen vesialan osaamiskeskus (International Advanced Water Technologies Centre, IAWTC) ja Innovatiivisuutta julkisiin investointeihin (IJI) -hankkeet. Pietarissa sijaitsevan vesiosaamiskeskuksen kaltaisia laajoja usean toteuttajan yhteishankkeita kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin on valmisteltu LADECissa useita. Asumisen osaamisklusterissa on tehty tiivistä yhteistyössä muiden paikkakuntien osaamiskeskittymien kanssa. Yhteistyön puitteissa on Lahdesta valmisteltu sekä toteutettu useita LADECin koordinoimia suuria yhteishankkeita, joissa toteuttajina on ollut LADECin lisäksi useita muita asumisen osaamisklusteriin kuuluvia osaamiskeskuksia. Usealle paikkakunnalle levittynyt osaamiskeskusohjelma mahdollisti ylimaakunnallisten EAKR-hankkeiden synnyttämisen. Ohjelmakauden aikana toteutettiin muassa SouthWood-, Kestävä asuminen ja ympäristö (K-EASY), Tetraedri- sekä PuuRi-hankkeet. Suurten yhteishankkeiden suunnittelu ja toteutus vaativat ammattitaitoa ja kokemusta isojen asiakokonaisuuksien hallinnasta. Yhteistyökumppanit ovat luottaneet LADECin ammattitaitoon isojen hankkeiden vetovastuussa kerta toisensa jälkeen. rasvajätteet ja biodiesel. Mukana hankkeessa olivat Jyväskylä Innovation Oy, Lahden seudun kehitys LADEC Oy, Joensuun Tiedepuisto Oy sekä Merinova Oy Vaasasta. Tulevaisuudessa biotalouden osuus liiketoiminnasta kasvaa entisestään. Alueella toteutettu pohjatyö ja valmiit verkostot tukevat jatkossa myös tulevaisuuden työtä. Think tank Asumisen OSKEn toimenpiteenä käynnistettiin Asumisen Think tank -toiminta vuosien 2008–2012 aikana. Mukana on ollut yli 40 rakentamis- ja kiinteistöalan organisaatiota. Toiminta on vakiintunut osaksi kotimaista asuntosektoria. Tilaisuuksissa ovat mukana keskeiset toimijat Suomesta, muun muassa Rakennusteollisuus RT ry, Rakennusliitto, Suomen Kiinteistöliitto, RAKLI, SAFA, ATL, Kiinteistönvälitysalan keskusliitto, Suomen omakotiliitto, ympäristöministeriö, SuLVI ja Suomen Kuntaliitto. Asumisen Think tank on muodostunut puolueettomaksi tahoksi osana rakentamis- ja kiinteistöalaan liittyvää kehittämistoimintaa. Kokoukset: 22 kappaletta Esitykset: 54 asiantuntijaesitystä asuntosektorinajankohtaisista teemoista vuosina 2008–2013 Asumisen Think tank sai alkunsa vuoden 2008 lopulla LADECin tiedotustilaisuudesta liittyen asuntorakentamisen suhdannetilanteeseen. ”Oltiin menossa kohti lamaa ja rakentamisen eri sidosryhmätahot olivat tilanteesta huolestuneita”, toteaa Vesa Ijäs, Asumisen Think tankin alkuunpanija. ”Yhteisessä tiedotustilaisuudessa olivat lausuntoja antamassa Rakennusteollisuus RT ry, Rakennusliitto, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA sekä Suomen Kuntaliitto. Tiedotustilaisuudessa oli paikalla yhteensä yli 30 eri tiedotusvälineitten edustajaa. Kokouksen näkökulmat ja annetut lausunnot uutisoitiin laajasti.” Seuraavaan kokoukseen 19.12.2008 osallistui kaksitoista merkittävintä rakentamis- ja kiinteistöalan edunvalvontatahoa sekä ympäristöministeriön edustaja. Tälle rakentamisen suhdannetilannetta luodanneelle kokoukselle sovittiin tammikuulle 2009 jatkokokous ympäristöministeriön johdolla. ”Kokouksella oli kiire, sillä sen esille nostamia näkökulmia oli tarkoitus tuoda mahdollisuuksien mukaan osaksi laman elvytystoimenpiteitä. Yksi merkittävimmistä esille nostetuista asioista oli ASP-lainoitus. Tämän kokouksen yhteydessä nähtiin hyödylliseksi jatkaa eri osapuolten välistä yhteydenpitoa kokousten merkeissä”, kertoo Ijäs. ”Kokousten järjestäminen, organisointi sekä sisällön tuottaminen tulivat LADECin OSKEn vastuulle. Malli, johon päädyin, on osoittautunut toimivaksi: kokouksia on eri LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 13 VIENNIN KÄYNNISTÄMINEN KIINASSA ONNISTUI FinnSonicin asiakassuuntautunut ja elinvoimainen tapa toimia on kestänyt markkinoiden ravistelua. Yhtiö onkin vakiinnuttanut asemansa yhdeksi harvoista globaalisti toimivista teollisuuden osienpesuratkaisujen toimittajista. FinnSonic palvelee laajenevaa asiakaskuntaansa kaikilla mantereilla ja työllistää jakeluketjussaan noin 80 ammattilaista. Yhtiön päämääränä on alan johtavana toimijana kehittää tuotteita ja ratkaisuja, jotka perustuvat vahvaan ymmärrykseen teollisen pesun, särötarkastuksen ja ultraääniteknologian alalla toimivien asiakkaiden tarpeista. Toimitusjohtaja Tea Lehto kertoo, että merkittävimmät kasvunäkymät löytyvät korkeaa puhtaustasoa vaativista segmenteistä: kehittyneestä metalliteollisuudesta, kone- ja laitevalmistuksesta sekä ilmailusta. Terveellä pohjalla toimiva FinnSonic Oy kehittää ja monipuolistaa yrityksen toimintaa jatkuvasti uusille markkina- ja tuotesovellusalueille. Toimitusjohtaja Lehto kertoo olevansa erittäin tyytyväinen LADECin kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Kansainvälistymisen lisäksi LADEC on auttanut tunnettuuden kasvattamisessa myös kotimaassa. Tärkeimpänä yhteistyön saavutuksena Tea Lehto mainitsee Kiinan markkinoille kohdistetut toimenpiteet, jotka onnistuivat yhtiön kannalta hyvin. Projektiin osallistuivat LADECin puolelta osaavat ja hyvin verkostoituneet ammattilaiset. ”Olemme teettäneet LADECin asiantuntijoilla markkinointitutkimuksen Kiinan ilmailumarkkinoista. Hankkeen myötä Kiinasta löytyi myös sopiva jälleenmyyjä. Tällä hetkellä olemme mukana Venäjälle suuntautuvassa projektissa, jonka tarkoituksena on rakentaa omalla osaamisalueellamme kilpailuetua Venäjän markkinoilla.” FinnSonic Oy Toimitusjohtaja Tea Lehto Match making Wuxissa teemoilla neljä kappaletta vuodessa, puheenjohtajataho vaihtuu joka kokouksessa ja teema määräytyy puheenjohtajatahon mukaan. Itse kokoukset ovat vapaamuotoisia ja keskustelevia, neuvottelumuodossa järjestettyjä ja järjestämispaikkana on Helsinki. Teema ja kokousten keskustelunäkökulma liittyy aina asuntosektoriin, Ijäs kertoo. Klusteriyhteistyö ja yhteishankkeiden valmisteluverkostot Klusteriohjelmassa oli lähtökohtana osaamiskeskusten erikoistuminen alueen vahvuuksien mukaisesti. Lahti oli mukana ohjelmassa sekä ympäristö- että asumisen klustereissa. Ohjelman mahdollistamalla teknologian siemenrahoituksella on onnistuttu käynnistämään suuri hankemäärä, joka on tuottanut alueelle lisäarvoa ja palvellut yrityksien kehittämistä ja uusiutumista. Ohjelmalla on löydetty yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia verkostojen ja innovaatiotoiminnan kautta. Osaamis- 14 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI keskittymien välille on rakentunut myös luontevaa yhteistyötä, joka on tuonut lisäarvoa ja monitasoista tietotaitoa mukana oleville yrityksille. Lahdessa sekä asumis- että ympäristöteknologiaklustereiden toiminta on ollut aktiivista ja tuloksekasta. Lisäksi valtakunnallisen ympäristöteknologian osaamiskeskusohjelman vetovastuu on ollut LADECilla koko ohjelmakauden ajan. LADECin vetämä kansallinen ympäristöteknologian osaamisklusteri on edistänyt Suomessa yli 60 uuden cleantech-yrityksen ja yli 500 alan työpaikan syntymistä. Sustainable World Capital valitsi Suomen cleantech-klusterin maailman kolmanneksi parhaaksi cleantech-klusteriksi. Ympäristöteknologian klusteriyhteistyötä on tehty muun muassa biotalousverkostojen sekä yhteishankkeiden puitteissa, esimerkkeinä Cleen-OSKE yhteistyömalli, suomalais-venäläinen vesialan osaamiskeskus (International Advanced Water Technologies YLEMMÄN TASON TAUSTATUKI LISÄÄ USKOTTAVUUTTA Ensimmäisiä asiakastoimituksiaan tänä vuonna käynnistävä Maaseudun Voima Oy on saanut tuoteideansa kehittämiseksi kaipaamaansa asiantuntija-apua muutaman vuoden ajan ympäristöteknologian osaamiskeskuksen liiketoimintajohtaja Esa Ekholmilta. Yhtiön markkinoille tuoma tuote on ympäristön kannalta monella tapaa ainutlaatuinen. Maatilojen omaenergisyyteen tähtäävä lannankiertojärjestelmä ottaa talteen jopa 100 prosenttia lannan energiasta. Järjestelmä tarjoaa samalla turvallisen ratkaisun, jonka avulla maatilat voivat lisätä eläinten määrää ympäristöä kuormittamatta. Yrityksen perustaja ja tuoteidean keksijä Jarmo Järvinen arvostaa erityisesti osaamiskeskuksen tieteellistä otetta, jonka avulla tuotekehitysvaiheesta päästiin etenemään järjestelmän pilottivaiheeseen nopeasti ja joustavasti. Alkuvaiheessa yhtiön tähtäimessä on valloittaa hallitusti Suomen markkinat. Aputoiminimi Methator Oy on rekisteröity tulevaisuuden kansainvälistymistä silmällä pitäen. ”Ylemmän tason tuki on tarjonnut aloittavalle yrityksellemme tarvittavaa luottamusta ja uskottavuutta, jonka myötä meidän ollut helpompaa saada uudet asiakkaat vakuuttumaan keksinnön toimivuudesta.” Maaseudun Voima Oy Yrittäjä ja osakas Jarmo Järvinen AVOIMELLA VIESTINNÄLLÄ UUTTA TIETOA PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISESTA Centre, IAWTC) ja Innovatiivisuutta julkisiin investointeihin (IJI) -hankkeet. Laajoja usean toteuttajan yhteishankkeita kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin on valmisteltu LADECissa useita. Asumisen osaamisklusterissa on tehty tiivistä yhteistyössä muiden paikkakuntien osaamiskeskittymien kanssa. Yhteistyön puitteissa on Lahdesta valmisteltu ja toteutettu useita LADECin koordinoimia yhteishankkeita. Ohjelmakauden aikana toteutettiin muun muassa SouthWood-, Kestävä asuminen ja ympäristö (K-EASY)-, Tetraedrisekä Puu-Ri-hankkeet. Usealle paikkakunnalle levittynyt osaamiskeskusohjelma mahdollisti ylimaakunnallisten EAKR-hankkeiden synnyttämisen. Suurten yhteishankkeiden suunnittelu ja toteutus vaativat ammattitaitoa ja kokemusta laajojen asiakokonaisuuksien hallinnasta. Yhteistyökumppanit ovat luottaneet LADECin ammattitaitoon isojen hankkeiden vetovastuussa kerta toisensa jälkeen. Kaupunki- ja rakennussuunnitteluun erikoistunut lahtelainen vuonna 1980 perustettu arkkitehtitoimisto Arkkitehtityö Oy tekee yhteistyötä kaupunkien, kuntien ja yksityisten tahojen, kuten rakennusliikkeiden, kanssa. Arkkitehti Kari Lindström kertoo, että yhteistyö Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n ja Vesa Ijäksen kanssa on tuottanut projektien kohteina olleista hankkeista erittäin paljon välttämätöntä ja konkreettista asiatietoa. Vesa Ijäs on järjestänyt yhteyksiä ja yhteistyötapaamisia oman yhteysverkostonsa kanssa, jonka myötä toimiston suhdeverkosto on laajentunut. Lindström korostaa, että vuosien yhteistyö LADECin kanssa on ollut merkittävää. Erityisesti puukerrostalorakentamista koskeva tieto on toimistossa lisääntynyt. Ilman tätä yhteistyötä uudet yhteydet ja LADECin kautta järjestyneet ekskursiot olisivat jääneet toteutumatta. ”Osaamiskeskuksen tärkeintä antia on mielestämme puukerrostalorakentamiseen liittyvä erityisosaaminen ja kaiken siihen liittyvän tiedon avoin julkinen tiedottaminen. Aiheeseen liittyvät hankkeet ovat vielä kesken, mutta kaikki tähänastinen on onnistunut hyvin, pitkälti LADECin ansiosta.” Arkkitehtityö Oy Kari Lindström ■ LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 15 Kiinni kansainvälisiin arvoverkkoihin LADEC ON TEHNYT PITKÄJÄNTEISTÄ JA VAUHDIKASTA TYÖTÄ SUOMALAISTEN JA LAHTELAISTEN YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISEN TUEKSI. ETENKIN UUSIEN MARKKINOIDEN KARTOITTAMISESSA LADEC ON TOIMINUT LAHTELAISILLE YRITYKSILLE OSAAVANA KUMPPANINA TEKEMÄLLÄ MARKKINASELVITYKSIÄ, ETSIMÄLLÄ YHTEISTYÖKUMPPANEITA JA AUTTAMALLA RAKENTAMAAN JÄLLEENMYYNTIVERKOSTOA. LADEC ON TOTEUTTANUT USEITA KANSAINVÄLISTYMISHANKKEITA JUURI OSKE-OHJELMAN RAHOITUKSELLA. LADEC vie jätehuoltoa Venäjälle Venäjän merkittävimpiin cleantech-yrityksiin kuuluva Primex käynnisti muutama vuosi sitten hankkeen yhdyskuntajätteiden erilliskeräysprojektista. Vuosi sitten Primex kiinnostui teknologiaan ja asenteisiin panostavasta Lahden jätehuoltomallista, jossa on päästy jopa 95 prosentin hyödyntämisasteeseen. Primex pyysi Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:ltä apua nykyvaatimuksia vastaavan jätehuoltojärjestelmän kehittämissuunnitelman laatimiseksi Ostashkoviiin. LADECin kartoitustyön tuloksena Primex tilasi suunnitteluhankkeen toteuttajiksi Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n ja ympäristökonsultointiin erikoistuneen lahtelainen insinööritoimisto Gradientti Oy:n. Ostashkov on ympäröivine kuntineen 25 000 asukkaan alue, jonka jätteistä pääosa menee tällä hetkellä kaatopaikalle. Jätteestä lajitellaan vain 20 prosenttia. Primex haluaa kartoittaa jätevirrat, tehostaa erilliskeräystä, nostaa hyödyntämisastetta ja siirtyä jätteiden kuskaamisesta kierrätysliiketoimintaan. Suunnitelmissa on moderni kaatopaikka ja jätteenkäsittelylaitos. Tähän tehtävään Primex kutsui mukaan LADECin asiantuntijat. LADEC on kehittänyt suomalaisen jätehuolto-osaamisen vientimallia Venäjänmarkkinoille. Ostashkovissa yritystapaami- 16 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI sissa ja työpajoissa olivat mukana suomalaiset Doranova Oy, Enevo Oy, Ferroplan Oy, Ficote Oy, HABA Group Oy, OdorOff Oy, Molok Oy ja Tramel Oy. Hankkeeseen osallistuvien yritysten teknologiaa ja palveluita pyritään sovittamaan kehityssuunnitelmaan ja mukaan lähteneillä suomalaisyrityksillä on mahdollisuus tulla valituksi Ostashkovin jätehuoltoratkaisujen toimittajiksi. Vientiverkoston pk-yritykset edustavat samoja jätehuollon eri osa-alueita, joista myös Ostashkovissa ollaan kiinnostuneita. Vesiosaamiskeskus on toiminut neljä vuotta täydellä teholla LADECin ja Pietarin vesilaitoksen Vodokanalin perustaman Kansainvälisen vesiosaamiskeskuksen (IAWTC, International Advanced Water Technologies Center) toiminta on ollut aktiivista viimeiset neljä vuotta. Kyseessä on vesialan pk-yrityksille, yliopistoille, tutkimuslaitoksille sekä muille alan toimijoille suunnattu uudentyyppinen kohtaamispaikka, joka auttaa yhdistämään suomalaisen vesiosaamisen Itämeren alueen ja erityisesti Venäjän todellisiin tarpeisiin. Vesiosaamiskeskus sai alkunsa OSKEn siemenrahalla. Kuva LADEC/Esa Ekholm Vodokanalin tiloissa toimiva osaamiskeskus toimii edelleen venäläisten, suomalaisten ja muiden eurooppalaisten vesiasiantuntijoiden kohtauspaikkana. Koulutuksessa jaetaan parhaita käytäntöjä puhtaan veden tuotannosta ja jäteveden käsittelystä, painotetaan investointien välttämättömyyttä puhtaan veden varmistamiseksi sekä esitellään uusia vesisektorin teknologioita. Venäjää pidetään suomalaisen cleantech-alan yhtenä lupaavimmista kasvualueista, sillä luonnonvarojen säästäminen on jatkossa yhä tärkeämpi kilpailutekijä itänaapurin yrityksille. Eteläsuomalaisten vesialan yritysten kansainvälistymistä ja verkottumista tuetaan vienninedistämishankkeilla, joiden painopiste on jätevesien, juomavesien ja teollisuuden jätevesien uusissa prosesseissa ja sovelluksissa. Oske-kauden aikana tapahtumiin on osallistunut tuhansia vesialan asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivia henkilöitä. Henkilökohtaiset suhteet ovat Venäjällä tärkeitä. Ovien avaaminen ja oikeiden kontaktien etsiminen Venäjältä ja koko Itämeren alueelta on vesiosaamiskeskuksen tärkeimpiä palveluita. Toinen painopiste liittyy tutkimus- ja kehitystyöhön sekä tiedon jalostamiseen ja jakamiseen. Hanke tarjoaa kumppaniyhteistyön kautta yrityksille mah- dollisuuksia hyödyntää alan uusinta tutkimustietoa. Myös toimintaympäristöä analysoidaan. Hankkeessa valmistuu muun muassa markkinaselvitys, jossa esitellään sekä Venäjän että Itämeren alueen kunnallisten vesilaitosten ja puhdistamoiden jäteveden käsittelyyn liittyviä tarpeita. FECC – silta Kiinan cleantech-markkinoille FECC on kauppa- ja teollisuusministeriön aloitteesta vuonna 2006 syntynyt hanke, jonka koordinoinnista vastasi LADECin koordinoima Suomen ympäristöteknologiaklusteri. Se perustettiin edistämään suomalaisten ympäristö- ja energia-alan yritysten liiketoimintaa ja niiden tunnettuutta Kiinassa. FECC tarjosi palveluitaan sekä yritysryppäille että yksittäisille yrityksille. FECCin tehtävänä oli myös lisätä Suomessa tietämystä Kiinan ympäristö- ja energiamarkkinoista. FECC auttoi yrityksiä myös vientistrategioiden ja markkinaselvitysten laadinnassa sekä yhteistyökumppaneiden etsinnässä. FECC:n avulla useat kotimaiset yritykset ovat päässeet mukaan Kiinan ympäristöhankkeisiin joko yksittäisten yritysten tai valtion laitosten partnereina. FECC:n toiminnasta ja palveluista vastasi Suomessa ja Shanghaissa työskennellyt viisihenkinen tiimi. LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 17 Intia – pääomasijoitustoiminta ja partnerihaku YES BANKin kanssa LADECin koordinoima ympäristöteknologiaklusteri ja intialainen YES BANK aloittivat vuonna 2009 yhteistyön, jonka tavoitteena oli edistää suomalaisten ympäristö- ja energiateknologiayritysten kasvua ja etabloitumista Intiaan. Yhteistyö kattoi muun muassa Intiaan etabloitumiseen ja yhteisyrityksen perustamiseen liittyviä palveluita sekä strategiseen neuvonantoon, yrityskauppaan sekä pääoman hankintaan liittyvät palveluita. UPM-profi paviljonki ja Milano 2007 Vuoden 2006 lopulla UPM alkoi kehittää uuden puumuovikomposiitin tuotantoa. Uusien tuotteiden tulo markkinoille on ollut menestystarina. Keskeisessä roolissa on ollut markkinointitoimenpiteenä toteutettu paviljonki, joka rakennettiin Milanon kansainvälisille messuille 2007. Milanon jälkeen paviljonki pystytettiin Helsinkiin kuukauden ajaksi Design-museon ja Rakennustaiteen museon väliselle piha-alueelle, josta se matkasi Miamiin. Floridassa rakennus ylitti merkittävällä tavalla kansainvälisen uutiskynnyksen. Innovaatio toi Lahden seudulle vuodessa reilut 30 uutta työpaikkaa. Rakennus kantaa nyt nimeä Artek-paviljonki. Sen on suunnitellut ja- 18 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI panilainen arkkitehti Shigeru Ban, joka on saavuttanut töidensä kautta merkittävän aseman ekologisen ympäristön edistämisessä. Paviljonki valmistettiin Banin toimiston piirustusten pohjalta yhteistyössä UPMn, Artekin ja Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin kanssa. Puumuovikomposiitin perusraaka-aineena käytetään UPM Raflatacin tuotannosta hyödyntämättä jäävää tarralaminaattia, joka koostuu paperista ja muovista. Kierrätysmateriaalista valmistettu komposiitti on osoittautunut lujaksi ja kosteutta kestäväksi materiaaliksi. Komposiitti voidaan hävittää polttamalla tai se voidaan kierrättää tuotantoprosessiin uudelleen. Materiaalin tuotekehitys ja tuotanto sijaitsevat Lahdessa. Mukana matkalla ulkomaan markkinoille Rakennusliike Reponen Oy:n matalaenergiarakentamisen konsepti MERA on alusta asti kiinnostanut kansainvälisiä markkinoita. Asumisen osaamiskeskusohjelma tarjosi konseptille mahdollisuutta kasvaa kansainvälisesti. Vuosia kestäneen yhteistyön kuluessa tuotettiin mm. yhteistä markkinointimateriaalia eri kielillä (suomi, englanti, venäjä ja kiina), järjestettiin tilaisuuksia, tuotiin useita vierailuryhmiä MERA ja KANSAINVÄLINEN HUOMIONOSOITUS JA MERKITTÄVIÄ VIENTIKAUPPOJA Lahtelainen Galvatek on yksi alansa johtavia pintakäsittelylaitosten ja niiden rinnalla tarvittavien jätevedenkäsittelylaitosten projektitoimittajia maailmassa. Yhtiön kehittämille ratkaisuille löytyy kysyntää Euroopan ohella etenkin Lähi-idässä ja Aasiassa. LADEC on avustanut konsultin roolissa Galvatekia Lähi-itään, Kiinaan ja Venäjälle suuntautuvissa vientihankkeissa kartoittamalla paikallisia partnereita, rakentamalla vientiverkostoa sekä tarjoamalla asiantuntija-apua kansainväliseen mediaviestintään. LADEC on lisäksi osallistunut lentokoneiden laskutelineiden huoltoon ja korjaukseen liittyvän liiketoiminnan kehittämiseen. Aktiivinen markkinointityö on myös tuottanut yhtiölle tulosta. Yksi merkittävimmistä Galvatekin suurkaupoista oli viime vuonna GE:n kanssa solmittu lentokonemoottoreiden kemiallisen puhdistusja säröntarkastuslaitteistojen toimitus Emirates Airlinesille Dubaihin. Kaupan arvo oli 6 miljoonaa euroa. Yhtiön asiakaskuntaan kuuluu entuudestaan useita suuria lehtoyhtiöitä. Galvatek voitti vuonna 2013 kansainvälisen ympäristöteknologian Later Stage Awards -kilpailun omassa kategoriassaan. Global Cleantech Cluster Associationin (GCCA) järjestämän kilpailun palkinnoista vastasi LADECin koordinoima Suomen ympäristöteknologiaklusteri. Toimitusjohtaja Ulf Pråhlin mukaan kovatasoiseen kilpailuun osallistumisen ja siinä saavutetun menestyksen ansiosta Galvatekin kansainvälinen tunnettuus ympäristötekniikan osaajana kasvoi entuudestaan. ”LADEC on hakenut meille kansainvälisiä yhteistyökumppaneita uusista kohdemaista, minkä lisäksi he ovat auttaneet löytämään rahoituskanavia sekä viennin kehittämiselle että sisäisiin kehityshankkeisiin. LADECin liiketoimintakehittäjä osallistui sopivien ostajaehdokkaiden etsimiseen, kun Kemira päätti vuonna 2011 myydä Galvatekin liiketoiminnan uudelle omistajalle.” Oy Galvatek Ab Toimitusjohtaja Ulf Pråhl PuuEra -kohteisiin sekä mahdollistettiin kansainvälisille ja kansallisille ryhmille vierailut ja esittelyt työmaalla. Osaamiskeskusohjelman vetäjä oli mukana ensimmäisillä Venäjälle ja Kiinaan suuntautuneilla markkina-avausmatkoilla. Rakennusliike Reponen on ollut koko ohjelmakauden aktiivisesti mukana sekä ulkomaille että kotimaahan suunnatuissa toimenpiteissä. Yrityksen johtaja on myös ollut kysytty luennoitsija koskien MERA ja PUUMERA -aiheita osaamiskeskuksen ja sen sidosryhmien tilaisuuksissa. Lisäksi osaamiskeskusohjelma on ollut tuomassa alueen erityisosaamista ja MERA konseptia esille mm. FRESH-hankkeen kautta kansainvälisissä tilaisuuksissa. Vesi-biokaasuvientirengas Venäjälle Vuonna 2010 Venäjän puhtaan ja jäteveden käsittelylaitemarkkinoiden on arvioitu olevan noin 920 miljoonaa dollaria. Arviolta 75 % Venäjän vesihuollon infrastruktuurista tulisi saneerata seuraavan 5–10 vuoden aikana (Frost & Sullivan: Russian Water and Wastewater Treatment Market in Full Recovery, 31.8.2011). Viimeisen 20 vuoden aikana suomalaiset yritykset ovat olleet merkittävässä roolissa Pietarin vesihuollon kehittämisessä. Yritykset ovat osallistuneet mm. puhtaan ja jäteveden puhdista- moiden rakentamiseen ja saneeraukseen, vesi- ja viemäriverkostojen kehittämiseen ja saneeraukseen, laitosten automatisointiin ja vesilaitosten henkilöstön koulutukseen (Vesitalous 1/2012). Edellä kuvatut Venäjän vesihuollon vientinäkymät ovat vientirengasprojektin yritysten näkökulmasta merkittäviä. Mahdollisuuksien lisäksi on tunnistettu iso joukko vientiin liittyviä haasteita. Esimerkiksi julkisen sektorin investoinnit suunnittelusta toteutukseen vievät aikaa, investoinnit ovat kokoluokaltaan erittäin suuria, venäläisen rahoituksen järjestyminen on epävarmaa, korruptio ja vesihuollon hinnoittelu on tehotonta eikä se kannusta investointeihin. Toisaalta toimiminen Venäjällä edellyttää kielitaitoa, paikallisen businesskulttuurin tuntemusta sekä asiakas- ja kumppanisuhteiden pitkäjänteistä kehittämistä. Vientirengasprojektin tavoitteena oli madaltaa vientirengasyritysten riskiä lähteä tavoittelemaan järjestelmällisesti ja realistisesti osuutta Venäjän vesihuollon kasvavista markkinoista, huomioiden vientitoimintaan liittyvät haasteet sekä resursoimalla yritysten käyttöön yhteinen venäjänkielentaitoinen ja businesskulttuurin tunteva asiantuntijatiimi. Vuoden 2013 loppuun mennessä vientirenkaassa oli mukana neljä pitkäjännitteiseen toimintaan sitoutunutta yritystä. Vientirenkaan toiminnan suunniteltu kesto on 2013–2016. LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 19 YHTEISESIINTYMISET MESSUILLA HOUKUTTAVAT PK-YRITYSTÄ Laitosvierailu Ruotsissa, kuva LADEC/Esa Ekholm Kesto- ja erikoismuoveista altaita, säiliöitä, prosessilaitteistoja ja -putkistoja valmistava hollolalainen Ekomuovi markkinoi tuotteitaan sekä kotimaahan että lähialueille. Yritys keskittyy myös ympäristöteknologiaan liittyviin tuotteisiin ja valmistaa muun muassa erilaisia ilmanpuhdistuslaitteistoja. Ekomuovin tuotteita käytetään puhtaanveden- ja jätevedenkäsittelylaitoksissa, pintakäsittelylaitoksissa, kemianteollisuudessa ja laboratorioissa. Yksi merkittävistä asiakkaista on Pietarissa sijaitseva Vodokanalin jätevesilaitos, jonne Ekomuovi on toimittanut useita fosforin poistoon käytettäviä kemikaalisäiliöitä ja annostelulaitteistoja. LADECin järjestämät useamman yrityksen yhteiset messumatkat ovat tarjonneet vientiin panostavalle pk-yritykselle vaivattoman ja myös kustannustehokkaan keinon löytää potentiaalisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kotimaan lisäksi erityisesti Venäjällä ja Saksassa. Yrityksen hallinnosta ja markkinoinnista vastaava toimitusjohtaja Esa Pykälä on vuosien kuluessa tehnyt yhteistyötä useamman LADECin kansainväliseen liiketoimintaan erikoistuneen asiantuntijan kanssa. Hän sanoo olevansa hyvin tyytyväinen saamaansa palveluun. Yksin messuille lähteminen olisi työlästä ja kallista. ”Ilman osaamiskeskuksen ja LADECin tarjoamaa mahdollisuutta osallistua yhteisille messuosastoille emme olisi yhtä aktiivisesti kyenneet suuntaamaan vientimarkkinoille. Varsinkin Venäjällä LADECin kielitaitoiset ja paikallisia markkinoita tuntevat asiantuntijat ovat suureksi avuksi.” Ekomuovi Oy Toimitusjohtaja Esa Pykälä Verkostoitumis- ja markkinaselvitysmatka San Franciscoon ja San Diegoon Kotimaisille cleantech-yrityksille järjestettiin Yhdysvaltoihin verkostoitumis- ja markkinaselvitysmatka vuonna 2011. Yhdysvallat on merkittävä cleantechin vientimaa ja kohteeksi valittu länsirannikko on tärkeä cleantechin innovaatiokeskittymä, jossa hallinnoidaan myös yhtä maailman parhaaksi rankattua cleantech-klusteria. Matkan aikana suomalaisille yritykset pääsivät tutustumaan länsirannikon cleantech-hankkeisiin, mikä antoi hyvän mahdollisuuden benchmarkata teknologioita ja käytännön kehitystyöympäristöä. Kotimaiset yritykset verkostoituvat paikallisten yritysten kanssa kahdessa seminaarissa ja kahdessa match making -tilaisuudessa, jossa järjestettiin useita 1-to-1 -tapaamisia. Lisäksi matkan aikana järjestettiin useita räätälöityjä yritystapaamisia yhdysvaltalaisten yritysten kanssa. San Franciscon tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä paikallisen toimijan, Grant Thornton LLP:n kanssa. San Diegon seminaari ja toiminta toteutettiin osana suurempaa vuosittaista FinnFest-tapahtumaa, jossa oli esillä LADECin hallinnoimien Lahden seudun osaamiskeskuksen ja Suomen ympäristöteknologiaklusterin toiminta. Länsirannikolla tutustuttiin paikallisiin sähköisen liikenteen ratkaisuihin, minkä lisäksi paikallinen yritys järjesti oman ver- 20 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI kostoitumistilaisuuden suomalaisille alan yrityksille. Ohjelmassa oli myös tutustuminen levän tutkimuskeskukseen Algae Centeriin sekä vierailu San Diegon pormestarin toimistossa, jossa keskusteltiin yhteistyömahdollisuuksista San Diegon cleantech-projekteista vastaavan johtajan kanssa. Lisäksi korkeakouluja yritysedustajilla järjestettiin tutustumiskäynti University of Californiassa, jossa tutustuttiin kampuksen uusiutuvan energian menetelmiin ja älyverkkoihin. San Diegossa toimii CleanTECH San Diego -klusterin organisaatio, jolla on jäseninä useita satoja alan yrityksiä. LADEC on toiminut pitkään yhteistyössä CleanTECH San Diegon, cleantech-klustereiden kattojärjestön Global Cleantech Cluster Associationin (GCCA), ulkoministeriön ja TEKESin kanssa, joten tilaisuus tarjosi paljon arvokasta tietoa ja kontakteja yhteistyön lujittamiseksi. Yritykset loivat kontakteja sekä virallisissa että epävirallisissa tapaamisissa yhdysvaltalaisiin toimijoihin, mutta myös kotimaisiin tapahtumaan osallistuneisiin toimijoihin. Kaiken kaikkiaan kahteen järjestettyyn seminaariin osallistui noin 200 edustajaa. Matkan aikana useita suomalaisia yrityksiä, kuten BaseN:ää ja Nokia Siemens Networksia, haastateltiin ja esimerkiksi The Daily Energy Report -verkkojulkaisussa oli useita artikkeleita suomalaisista yrityksistä. San Diegon Cleantech Business Forum noteerattiin myös kotimaassa YLEn uutislähetyksessä. ■ Yritysjärjestelyt ja kiristyvä kilpailu Pk-yritysten kehittämistä ohjaavat nyt entistä selkeämmin liiketoiminnalliset lähtökohdat. Kansainvälistyminen ja kasvu edellyttävätkin pk-yritysten välistä tiivistä yhteistyötä. Myös yritysfuusiot ovat aikaisempaa useammin polku kasvu-uralle. Konsolidointiprojekteja hyödynnetään paljon erityisesti vihreän talouden alueella. Perinteisten toimialojen rajat hämärtyvät varsinkin silloin, kun cleantech-sektorilla asiakkaat hakevat laajoja kokonaisuuksia avaimet käteen -periaatteella. Suurin osa cleantech-yrityksistä on pk-yrityksiä. Tästä johtuen yritysten kokoluokka sekä niiden tuote- ja palveluvalikoima eivät useinkaan ole riittäviä kansainvälisille areenoille. Yrityksen hakevat yritysfuusioilla myös markkina-aseman ja kilpailukyvyn vahvistamista kotimaassa. Ydinliiketoimintaan keskittyminen ja oman organisaation osaamisen puute tietyiltä alueilta ovat yleisimmät tarpeet yritysjärjestelyille. LADEC on toiminut viimeisten vuosien aikana luotettavana yhteistyökumppanina etsimässä Lahden seudun yritysten ydinliiketoiminnan tueksi uusia kumppaneita ja täydentäviä liiketoiminta-alueita. Lisäksi LADEC on ollut tukemassa yritysfuusin jälkeen tarvittavaa muutosjohtamista, jotta synergiaedut saataisiin tuottamaan todellista lisäarvoa. ■ RAKENNUSJÄTTEITÄ TEHOKKAASTI KIERTOON Suomen ensimmäinen kattohuovan ja purkubitumin kierrätykseen keskittynyt yritys Tarpaper Recycling Finland Oy on käynnistänyt toimintansa Lahden Kujalassa. Tanskalais-suomalaisessa omistuksessa oleva yhtiö rakentaa vuoden 2014 aikana Kujalan jätekeskukseen kierrätyslaitoksen, jossa jalostetaan kattohuopatehtaiden ylijäämämateriaalit ja purkubitumit uusioraaka-aineeksi korvaamaan asfaltin valmistuksessa käytettävää bitumia. Yhtiö tarjoaa purku-, saneerausja rakennusurakoitsijoille sekä bitumikatteiden valmistajille myös materiaalien noutopalvelun. Maajohtaja Kati Tuominen kertoo, että LADEC on tukenut alusta lähtien sekä yhtiön perustamista että liiketoiminnan käynnistymistä yhteistyössä emoyhtiön kanssa. Myös perustamisen jälkeen LADECin asiantuntijat ovat osallistuneet monella eri tasolla yhtiön toiminnan kehittämiseen etsimällä yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Tarpaper on hyödyntänyt myös LADECin osaamista, joka liittyy rahoitukseen ja yritysten rakenteellisiin muutoksiin. ”Ilman LADECin aktiivisuutta ja paikallistuntemusta yhtiötä tuskin olisi perustettu juuri Lahteen. Emoyhtiöllä oli suunnitelmia sijoittua myös toisaalle. LADEC on jo vuosien ajan selvittänyt uusia liiketoimintamahdollisuuksia eri toimialojen materiaalien kierrätykseen, joten Tarpaperille oli luontevaa hyödyntää tätä osaamista ja suhdeverkostoa.” Tarpaper Recycling Finland Oy Maajohtaja Kati Tuominen LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 21 Lisää panoksia kuntayhteistyöhön VALTAKUNNALLINEN OSAAMISKESKUSOHJELMA (OSKE) PÄÄTTYI VUODEN 2014 KEVÄÄLLÄ. SEN TAVOITTEENA OLI KOKO OHJELMAKAUDEN AJAN KORKEATASOISEEN OSAAMISEEN PERUSTUVAN LIIKETOIMINNAN JA INVESTOINTIEN EDISTÄMINEN ALUEELLISEN VAHVUUKSIEN POHJALTA. TÄMÄN TAKIA LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS ON TOIMINTANSA AIKANA TOTEUTTANUT KUNNILLE JA NIIDEN ALUEELLA TOIMIVILLE YRITYKSILLE USEITA YHTEISIÄ KEHITTÄMISHANKKEITA, JOILLA ON SYNNYTETTY KULMAKIVIÄ PITKÄAIKAISELLE YHTEISTYÖLLE ERI SIDOSRYHMIEN VÄLILLE. Nastolan Taivaanrannan asuinaluetta on kehitetty energiaomavaraiseksi uuden lähienergiamallin myötä. Asuinalueen energiatehokkuutta hallitaan älykkäällä ja helppokäyttöisellä palvelulla, jonka ansiosta asukkaat voivat seurata ja ohjata asuntoonsa liittyvää energiankulutusta. Lisäksi LADEC toimi yhteistyössä yritysten ja Nastolan kunnan kanssa Taivaanrannan kaava-alueen kehittämistyössä. Tavoitteena on edesauttaa ja mahdollistaa uudenlaisten energiatehokkaiden asuinalueiden syntymistä. Taivaanrannan alueesta muodostuu Lahdessa cleantech-teknologiaa esittelevä esimerkkialue, jonka kokonaissuunnittelun taustalla on ympäristömiLADEC on tehnyt Lahden Messut Oy:n kanssa pitkäaikaista yh- nisteriön käynnistämään ERA17-toimintaohjelmaan kirjattuja teistyötä useiden eri tapahtumien kehittämisessä ja sisällön ra- toimenpidesuosituksia. kentamisessa. Yhteistyön tuloksena on syntynyt muun muassa Olo.Muoto- ja Cleantech Expo -tapahtumat. LADEC on ollut Henna on Orimattilan kaupungin uusi kaava-alue, jonne on järjestämässä seminaareja ja yhteisosastoja vuosittain RAKSA-, suunnitteilla noin 6 000 asukkaan asuin-, työpaikka- ja palveluRAKSAFoorumi-, Lahti BusinessDay- ja Puuntyöstö-tapahtumiin. kokonaisuus. Kaava-alueen valmistelusta on vastannut vuodesta Lahdessa Asumisen osaamiskeskuksen puitteissa on vuodesta 2007 toiminut Lahden alueellinen hissityöryhmä, jonka toiminta hyvin tulosten ansiosta laajeni osaamiskeskusohjelman loppuun mennessä valtakunnalliseksi hankkeeksi. Hanke on nyt osa ympäristöministeriön IKÄ-ASKE -ohjelmaa (2013–2017). Hankkeen tavoitteena on jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen valtakunnallisesti vuoden 2017 loppuun mennessä. Lisäksi asumisen osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö on toiminut pitkään yhteistyössä Lahden seudullisen asuntotoimen kanssa. 22 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI Kuva: Petri Koivisto 2007 lähtien Henna-työryhmä, jonka yhtenä asiantuntijana LADEC ja sen asumisen osaamiskeskus on toiminut. Alueelle on teetetty muun muassa energiakaava-tarkastelu vuonna 2009. Nastolan kierrätyspuisto Tavoitteena on synnyttää uusi alue, jolle voitaisiin kehittää uusia liiketoimintoja. LADECin aloitteesta on koottu työryhmä, jossa on ollut edustajat Nastolan kunnasta, Lahti Energia Oy:stä, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:stä, LaBIO Oy:stä sekä Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:stä. LADEC on toiminut hankkeen koordinaattorina. Jätehuoltoyhtiöiden ja Lahden Energian nykyiset jätehuoltotoiminnot tulevat osittain siirtymään vaiheittain Kujalasta pois tilanpuutteen vuoksi arviolta vuoden 2016 jälkeen. Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:llä on tarve kehittää toimintaansa maa-ainesten ja muiden vastaavien materiaalin tuotteistamisen suuntaan, johon heillä ei tällä hetkellä ole käytettävissä Lahden seudulla sopivaa tilaa. Nastolan kunta pyrkii hankkeen kautta hankkimaan tarjolle sopivia tontteja seudulle hakeutuvia yrityksiä varten. Ympäristöteknologian osaamiskeskusohjelman kautta teetettiin kierrätyspuiston kehitys- ja hallinnointisuunnitelma. Seuraavana vaiheena hankkeessa ovat muun muassa ympäristövaikutusten arviointi (YVA) sekä kaavoituksen ja liikennöintisuunnitelman laadinta. Hollolan Kukonkankaan ja Kukonkoivun alueelle on teetetty energiaselvitys. Tavoitteena oli tuottaa ehdotus toteuttamiskelpoisesta ja mahdollisimman paljon kotimaisiin energialähteisiin perustuvasta energiajärjestelmästä Kukonkankaan alueelle. Selvitykseen sisältyivät Kukonkankaan tuleva asuinalue sekä Kukonkoivun teollisuusalue ja sen yhteyteen kaavoitettava liikerakentamisen alue. Energiajärjestelmäehdotuksen toteuttamisen tueksi tuotettiin kaavoittajalle myös suosituksia, joiden avulla voidaan varautua energiajärjestelmän toteuttamiseen jo kaavoitusvaiheessa. Jatkona selvitykselle tekeillä on alueen hakelämpöjärjestelmää koskeva teknistaloudellinen tarkastelu. LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 23 Kariston alue jatkaa vanhojen puukaupunkien perinteitä. Sitä voidaan hyvin kutsua moderniksi puukaupungiksi. Kariston suunnittelussa on kannettu huolta Kymijärven vedenlaadusta ja varauduttu myös ilmastonmuutokseen rakentamalla kosteikkoja pintavesien viivyttämiseksi ja puhdistamiseksi ennen järveen laskemista. Karistoon on suunniteltu puurakenteisia tyyppitaloja, jotka ovat energiatehokkaita, muuntojoustavia ja esteettömiä. Tyyppitalosuunnitelman on laatinut Eriksson Arkkitehdit Oy yhteistyössä Lahden kaupungin Maankäytön kanssa LADECin SouthWood-hankkeen toimeksiannosta. Kariston mallitaloja on rakennettu parin viime vuoden ajan Purolaakson alueelle. LADECin vetämässä hankkeessa suunnitellun talomallin piirustukset ovat pientalorakentajille vapaasti käytettävissä. Koulutuskeskus Salpaus rakentaa Mallitalotyypin mukaan vuosien 2011–2019 aikana kolme paritaloa ja viisi erillistaloa. LADEC on ollut käynnistämässä Orimattilan Hevoskylän hevosenlannan materiaalin ja energian hyötykäyttöä. Orimattilan he- 24 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI voskylän lantahuoltoon on etsitty yhteistä kustannustehokasta ratkaisua usean vuoden ajan. Viimeksi asiaa on selvitetty talvella 2012–2013 Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n toteuttamassa MABU-hankkeessa. Selvitys kuvasi lannankäsittelyn nykytilanteen ja antoi suuntaviivoja lannan eri hyödyntämisvaihtoehtoihin joko materiaalina tai energiana. Antti Rusasen selvitystyössä 2013 syvennyttiin hevosenlannan energiahyötykäytön keinoihin ja mahdollisuuteen hyödyntää hevosenlannasta tuotettavaa energiaa Orimattilassa. Orivillen ja Sampolan teollisuusalueiden energiankäyttö kartoitettiin ja verrattiin lämmöntarvetta hevosenlannasta mahdollisesti tuotettavan energian määrään. Nastolan keskustielle ollaan tekemässä kolmen kerrostalon rakentamisen mahdollistavaa kaavamuutosta. Muutoksen aloite tuli Nastolalaiselta yrittäjältä LADECille/Asumisen oskelle. Järjestettyjen palaverien jälkeen kaava on edennyt Nastolan kunnan kanssa ja kaavatarkastelu on laajentunut koskemaan koko korttelialuetta. ■ Kuva: Petri Koivisto Lahden kaupunki arvostaa yhteistyötä ja verkostoitumisen mahdollisuuksia Hyvää elinympäristöä ja asumisen kestävään kehitystä edistävä Lahden kaupunki on tehnyt vuosien kuluessa läheistä yhteistyötä LADECin asumisen osaamiskeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Kariston puukaupunkialueen projektipäällikkö, kaupungin kaavoitusarkkitehti Päivi Airas kertoo löytäneensä osaamiskeskuksen kautta hyviä kontakteja muihin alan toimijoihin. LADECin ansiosta Karisto ja Karistonportin puukerrostalokorttelit ovat hankkeen myötä saaneet hienoa näkyvyyttä. Lahden kaupungin näkökulmasta Tetraedri-hankkeen tärkeimpiä toimenpiteitä ovat Päivi Airaksen mukaan olleet puukerrostalorakentamisen seminaarit ohjelmakauden aikana. Lisäksi hankkeen tuottama julkaisu ”Palaako puu kerrostaloihin” on hänen mielestään merkittävä väline puukerrostalorakentamisen edistämiseksi nyt ja jatkossa. LADECin kautta saatu suunnitteluapu Karistonportin havainnekuvien laatimisessa on Airaksen mukaan ollut merkittävä, sillä ilman laadukkaita kuvia markkinointiaineisto olisi jäänyt paljon vaatimattomammaksi. ”Ilman hanketta moni kontakti olisi jäänyt solmimatta sekä lukuisat yritys- ja kohdevierailut toteutumatta. Hankkeen julkaisut tarjosivat lisäksi sopivan foorumin useille artikkeleille. Niihin liittyvä ajatustyö olisi muutoin saattanut jäädä kirjaamatta.” Lahden kaupungin asuntoasiainpäällikkö Ari Juhanila toteaa, että asumisen osaamiskeskushanke yhdessä ARAn Lahteen sijoittumisen kanssa tarjosi kaupungille hyvän mahdollisuuden aktivoitua asumisen kehittämisessä. Lahden omat resurssit eivät Juhanilan mukaan olisi yksistään riittäneet kuluneina vuosina tehtyyn asumisen energiatehokkuutta edistävään kehittämistyöhön, joissa LADECilla on ollut näkyvä rooli. Yhteistyötä on tehty myös kaupungin vetämässä ja edelleen käynnissä olevassa hissiprojektissa, johon LADEC tuli Vesa Ijäksen johdolla mukaan. Tältä pohjalta sai alkunsa LADECin hallinnoima ja myöhemmin ARAlle siirtynyt valtakunnallinen hissiprojekti. ”LADECin Vesa Ijäksen ja hänen tiiminsä panos on ollut merkittävä muun muassa kahdessa lähiöohjelmassa, joista Liipolan alueen kehittäminen on vielä käynnissä. Lahti ja lahtelaiset yhtiöt pääsivät hankkeen myötä mukaan moniin energiatehokkuutta ja puurakentamista koskeviin kehittämishankkeisiin. Osaamiskeskuksen kanssa tehty yhteistyö on muuttanut samalla omaakin työnkuvaani kehittämispainotteiseksi.” Lahden kaupunki Kaavoitusarkkitehti Päivi Airas Lahden kaupunki Asuntoasiainpäällikkö Ari Juhanila LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 25 Materiaalitehokkuudesta lisäarvoa ja uutta liiketoimintaa MATERIAALITEHOKKUUS LIENEE YKSI TEOLLISUUDEN TÄRKEIMMISTÄ TALOUDELLISISTA KYSYMYKSISTÄ. JATKUVASTI KASVANUT KULUTUS ON AJANUT USEIDEN ERI MATERIAALIEN HINTOJA YLÖS, JA SEN VUOKSI YRITYKSET HAKEVAT KILPAILUETUA ENTISTÄ NIUKEMMALLA RAAKA-AINE KULUTUKSELLA. LADEC ON VETÄNYT USEITA ERI MATERIAALITEHOKKUUTEEN LIITTYVIÄ PROJEKTEJA, JAKANUT TIETOUTTA JA SAMALLA HOUKUTELLA MUKAAN UUSIA YRITYKSIÄ MIETTIMÄÄN OMALTA OSALTAAN MATERIAALITEHOKKUUDEN HYÖTYJÄ. SE ON KANNATTANUT, KOSKA MATERIAALITEHOKKUUS ON LUONUT MYÖS USEIN UUTTA LIIKETOIMINTAA LAHDEN SEUDULLE. Kymijärven voimalaitos, kuva LADEC/Esa Ekholm Yksi isoimmista voimalaitosuutista Suomessa kuultiin, kun Lahti Energia rakennutti maailman ensimmäisen kaasutusteknologialla toimivan energiajätevoimalaitoksen Lahteen. Kymijärven uusi voimalaitos käyttää polttoaineenaan energiajätteestä valmistettua kierrätyspolttoainetta 250 000 tonnia vuodessa. Prosessissa ei tarvita muita polttoaineita. Laitoksen teho on 160 MW ja se tuottaa sähköä 50 MW ja kaukolämpöä 90 MW. Jäte on Lahdessa arvokas polttoaine, joka hyödynnetään energiantuotannossa parhaalla mahdollisella teknologialla. Voimalaitoksessa jäte nyt kaasutetaan sekä tuotekaasut jäähdytetään ja puhdistetaan. Lahden pioneerityötä edistettiin monella rintamalla. Puu- ja energiajätteen murskauslaitos MURRE valmistui Kujalan jätekeskukseen joulukuussa 2011. MURRE valmistaa polttoainetta erilliskerätystä energia- ja puujätteestä, jota hyödynnetään muun muassa uudessa voimalaitoksessa. MURRElla on omat käsittelylinjansa muovi- ja kuitupitoiselle materiaalille sekä puuperäiselle materiaalille, jolloin jakeet pystytään prosessoimaan optimaalisesti ja lopputuotteille saadaan 26 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI paras mahdollinen lämpöarvo. Erilliskerätty energiajäte syötetään murskaimeen, josta murskattu jäte siirretään kuljettimilla magneettiasemalle. Siellä jätteestä erotellaan magneettiset ja ei-magneettiset metallit. Tämän jälkeen energiajäte on valmista polttoainetta. Toiselle jäte on siis raaka-aine. Lahden ympäristöteknologian osaamiskeskusohjelmassa tuotettiin markkina- ja materiaalitietoa Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:lle ja Lahti Energia Oy:lle vaiheessa, jolloin PHJ rakennutti Murre-jätelaitoksen ja Lahti Energia Oy rakennutti kierrätyspolttoainetta käyttävän kaasutuslaitoksen. LADECilla oli tärkeä rooli asiantuntijana ja verkostojen rakentajana, jotta uusien laitoksien toiminta palvelisi yhteisiä tavoitteita. Lahdessa tehtiin vuosien 2010–14 aikana merkittävää kehitystyötä alueen ympäristöasioiden kehittämisessä. Tämä tulee ilmi myös lukujen muodossa. Lahdessa investoitiin noin 200 miljoonaa euroa alueen jätehuollon laitoksiin, joiden materiaalivirtojen, teknologioiden ja partnereiden selvittämisessä Lahden ympäristöteknologian osaamiskeskus on ollut aktiivisesti mukana. YHTEISTYÖN AVULLA UUTTA LIIKETOIMINTAA Kuva: LADEC/Esa Ekholm Pienvoimalaitosten sähköntarpeisiin laitteistoja toimittava lahtelainen Nocart tähtää omassa segmentissään alan johtavaksi ratkaisu- ja palvelutoimittajaksi. Yhtiö keskittyy alle 1 MW -voimaloihin, joista monet perinteiset toimijat eivät ole kiinnostuneita tai heillä ei löydy niille soveltuvia tuotteita. Nocartin kehittämällä sähköntuotantoyksiköllä saadaan tuotettua sähköä kannattavasti lähes mistä tahansa uusiutuvan energian lähteestä kuten tuuli-, aurinko- ja vesivoimasta. Ratkaisua voidaan soveltaa myös erilaisiin biomassoja hyödyntäviin voimakoneisiin. Yksiköt voivat toimia yleisen sähköverkon rinnalla tai muodostaa itsenäisen saarekeverkon. Yhteistyö LADECin Esa Ekholmin kanssa on toimitusjohtaja Vesa Korhosen mukaan auttanut yhtiötä saamaan uusia kontakteja, jotka puolestaan ovat tuottaneet kaupantekomahdollisuuksia ja projektiaihioita. Yritysvierailujen ja niiden myötä käytyjen jatkokeskustelujen uskotaankin tuottavan liiketoimintaa, joka ilman yhteistyötä olisi jäänyt saavuttamatta. ”Olemme yhteistyössä Ferroplanin kanssa koettaneet löytää ratkaisua heidän kokoluokan tarpeeseen sopivalle CHP-laitokselle, joka kelpuuttaisi polttoaineeksi myös vaikeampia raaka-aineita kuten hevosenlantaa tai olkea. Laitoksen tehtävänä olisi tuottaa lämpöä ja sähköä teknistaloudellisesti järkevällä tavalla. Esa Ekholm on toiminut hankkeessa koordinaattorina ja samalla linkkinä yritystemme välillä. Hän on myös aktiivisesti pyrkinyt löytämään puuttuvia teknologiapalasia, joiden avulla laitoksesta saataisiin toimiva.” ”LADECin asiantuntijoiden kanssa käydyt keskustelut ovat synnyttäneet uudenlaisia ajatuksia ja ideoita myös kotimaan liiketoiminnan kehittämiseen sen rinnalla, että tavoittelemme lisää kasvua kehittyvistä maista.” Nocart Oy Toimitusjohtaja Vesa Korhonen Kierrätyspuuhaketta, kuva LADEC/Esa Ekholm Tutkimustyötä ja uutta liiketoimintaa Lahti Energian uuden voimalaitoksen ja PHJ:n Murre-laitoksen lisäksi Kujalan jätekeskuksessa käynnistyi LaBIO Oy:n rakennuttama ja Suomen ensimmäinen kuivamädättämö kesällä 2014. Päijät-Hämeessä syntyy useita tuhansia kuutioita hevosenlantaa vuosittain, josta iso osa Orimattilan Hevoskylässä. Tähän liittyen ympäristöteknologian osaamiskeskus tutki hevosenlannan käyttöä energiantuotannossa sekä sitä, mikä olisi lannalle kustannustehokkain energiakäyttömuoto. Selvityksessä tarkasteltiin muun muassa hevosenlannan hyötykäyttöä kompostoinnissa, mädätyksessä, kaasutuksessa ja polton raaka-aineena. LADEC ja Orimattilan kunta jatkavat hevosenlannan hyötykäyttömahdollisuuksien selvittämistä, mutta yksi hyvinkin potentiaalinen vaihtoehto on juuri kuivamädätys. Purkubetoni uusiokäyttöön Kestävään rakentamiseen liittyy yhtä tärkeämpänä osana käytöstä poistuvien rakennusmateriaalien tehokas hyödyntäminen. Suomessa rakennusjätettä syntyy vuosittain noin 24,5 miljoonaa tonnia. Purettu jätemäärä on järkevää lajitella ja käyttää uudelleen lähes kokonaan, mikäli sopivia käyttökohteita löytyy lähietäisyydeltä. LADEC on tällä alueella tutkinut erityisesti biomateriaali-, energiajäte- ja rakennusjätevirtoja sekä tuhkien käsittelyä. Yksi mielenkiintoinen tutkimuskohde on ollut purkubetonin hyödyntäminen maarakentamisessa, mikä toisi purkukohteissa materiaalitehokkuutta ja merkittäviä säästöjä. LADECin toteuttamat tutkimukset viitoittavat suuntaa eri alueiden jatkokehitykselle. Tutkimuslaitokset tarjoavat kannustavan ympäristön LADEC tarjoaa yritysten käyttöön omistamiansa tutkimuslaitoksia, joissa eri organisaatiot voivat pilotoida myös materiaalitehokkuuteen liittyviä teknologioita ja toimintamalleja. Jokimaalla toimii Pohjoismaiden ensimmäinen pilot-luokan maaperätutkimuskeskus, jossa tehdään maaperän, sedimenttien, pohja- ja pintavesien tieteellistä perus- ja yritystutkimusta. LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 27 KIERRÄTYKSEN AVULLA HYÖTYKÄYTTÖÄ KATTOHUOPAJÄTTEILLE JA KIPSILLE Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n (PHJ) vuonna 2014 käynnistämä kipsijätteen erilliskeräys juontaa juurensa MABU-hankkeeseen eli Materiaalien käsittelyllä lisää palveluja ja tekniikkaan Päijät-Hämeeseen (2009–2013). PHJ:n toimitusjohtaja Tuula Honkanen kertoo MABU-hankkeen tuoneen arvokasta tietoa ja osaamista 12 kunnan omistaman yhtiön liiketoiminnan kehittämiseksi. Lahden seudun ympäristöalan osaamiskeskuksen tuella toteutetut useat selvitykset ovat liittyneet energia- ja rakennusjätevirtoihin, joiden hyötykäyttöön haluttiin löytää uusia ratkaisuja. LADECin rooli korostui muun muassa opinnäytetöiden ohjauksessa ja organisoinnissa yhdessä hankkeeseen osallistuneiden yritysten kanssa. Energiajätteen käsittely ja hyödyntäminen herättää myös kansainvälistä kiinnostusta. PHJ:n toimintaan käykin vuosittain tutustumassa kymmeniä ulkomaisia vieraita. Yritysvierailujen tueksi PHJ:n ratkaisuja esittelevä video käännettiin englanniksi, venäjäksi ja kiinaksi. ”LADECin kontaktien avulla käynnistimme lisäksi kattohuopajätteiden keräyksen ja käsittelyn Päijät-Hämeen alueella. Vastaavaa toimintaa käynnistetään jatkossa mitä todennäköisesti muuallakin Suomessa kokemustemme pohjalta. MABU tarjosi meille erinomaisen väylän verkottua muiden alan toimijoiden kanssa entistä tiiviimmin. Hankkeen aikana saavutetut hyvät tulokset ovat luettavissa kattavasta loppuraportista.” Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Toimitusjohtaja Tuula Honkanen Kuva: Lahti Energia Oy Uusiutuvan energian tutkimuslaitos Energon tarjoaa puolestaan ainutlaatuiset puitteet monipuoliseen uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tutkimukseen sekä uuden teknologian pilotointiin. Kipsi- ja kattohuopajätteet kierrätykseen Kipsi- ja huopajätteen erilliskeräys vähentää merkittävästi kaatopaikkojen ympäristöriskejä. Osaamiskeskus toiminnan kautta alueelle saatiin 2013 erillisrahoitteinen demonstroiva pilotti koskien kipsi- ja kattojätteiden kierrätystä. Pilotilla haetaan ratkaisua kipsilevy- ja kattohuopajätteiden erilliskeräykseen, lajitteluun ja varastointiin ja selvitetään em. jätteiden kertymää, laatua, kustannuksia, järjestelmän liiketaloudellisia mahdollisuuksia ja monistettavuutta muualle Suomeen sekä testataan erilaisten keräysvälineiden soveltuvuutta kipsi- ja kattohuopajätteiden keräykseen ja kuljetukseen. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy järjestää kipsi- ja kattohuopajätteiden erilliskeräyksen kolmelle toimialueensa jäteasemalle, 28 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI rautakauppaan sekä rakennus- ja purkutyömaalle. HSY järjestää erilliskeräyksen kolmella asemallaan pääkaupunkiseudulla sekä Munkinmäen jäteasemalla. Aiheeseen liittyvän pilotin ja sitä edeltäneiden selvitysten ansiosta Lahteen sijoittui kansainvälinen Tarpaper Recycling Suomen ensimmäisellä toimipisteellään. Yritys tuottaa kattohuopajätteestä asfaltin raaka-ainetta ajatuksella ”from roof to road”. Päijät-Hämeen viljaklusterin sivuvirtojen hyödyntäminen – Hartwallin biojätteestä bioetanolia liikennepolttoaineeksi Lahden seudun aktiivisesti toimivan Viljaklusterin yritysten sivuvirtoihin liittyvän tutkimuksen tulosten pohjalta jatkettiin tekemällä selvitys, jonka tuloksena ST1 Oy perusti 2010 viidennen bioetanolilaitoksensa Lahteen Hartwallin tehtaan yhteyteen. Bioetanolilaitos käyttää raaka-aineenaan Päijät-Hämeen Viljaklusterin toimijoiden tuotannosta syntyviä sivutuotteita. Usean YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN VAIHTOEHTO JOUKKOLIIKENTEESEEN toimijan yhteistyöllä bioetanolilaitos saa riittävästi raaka-ainetta ja pystyy toimimaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Päijät-Hämeen Viljaklusteriin kuuluvat Fazer Leipomoiden Lahden leipomo, Fazer Mylly, Hartwall, Hollolan Hirvi, Lammin Sahti, Teerenpeli Yhtiöt, Polttimo Yhtiöt, Sinuhe sekä Vääksyn Mylly. Käymiskelpoiset tai alkoholia sisältävät sivuvirrat yhdistetään ja saadaan näin riittävä raaka-ainepohja polttoaineelle. Laitoksen vuosittainen tuotantokapasiteetti on noin miljoona litraa. ST1 Oy:n tuotantolaitos on integroitu Hartwallin tuotantoyksikköön. Jäähdytysveden, höyryn ja sähkön osalta hyödynnetään Hartwallin infrastruktuuria. Etanolix®-prosessin alhainen hiilidioksiditase on parantunut Lahden yksikössä entisestään. Hiilidioksidi otetaan käymisvaiheesta talteen ja puhdistetaan Hartwall Lahden hiilidioksidin talteenottolaitoksessa. Puhdistettua hiilidioksidia käytetään edelleen juomien valmistukseen. Päästöttömien sähköbussien markkinat ovat vasta kehittymässä. Jatkuvasti nousevat polttoaineiden hinnat lisäävät liikennöitsijöiden kiinnostusta paikallisliikenteeseen soveltuviin sähköbusseja kohtaan, sillä niiden käyttökustannukset ovat alle puolet vastaavan dieselbussin kustannuksista. MovekoTech Oy kehitti vuoden 2012 aikana liiketoimintakonseptia, jonka tavoitteena oli muuntaa käytettyjä dieselbusseja sähköbusseiksi. Reissu-Ruoti Oy antoi tarkoitusta varten bussin, josta kehitettyä sähköbussia demonstroitiin Hyvinkään asuntomessuilla kesällä 2013. Bussilla ajettiin messujen aikana yli 3000 kilometriä. Seppo Suur-Askola, yksi kolmesta MovekoTechin perustajasta kertoo, että yhtiön kehittämisessä ajauduttiin valitettavasti ristiriitaan, minkä seurauksena tarjolla olevia tilaisuuksia ei päästy hyödyntämään ja MovekoTech ajautui rahoituskriisiin. Yhtiön toiminta on toistaiseksi lepotilassa, mutta konseptin kehittämistä on jatkettu. Perustajien aikomuksena on käynnistää liiketoiminta uudelleen, mahdollisesti toisella nimellä. LADEC on koordinoinut sähköbussihankkeita vuodesta 2010 lähtien. Seppo Suur-Askola pitääkin LADECin roolia yrityksen neuvonantajana ja yhteistyökumppanina erittäin merkityksellisenä. LADECin asiantuntijat ovat avustaneet muun muassa bussin esittelyajon järjestämisessä Lahden kaupungin johdolle sekä medialle. Aiheen tiimoilta on järjestetty lisäksi seminaareja ja työryhmiä, joissa on pohdittu kaupungin liikenteen järjestämistä. ”Pienelle ja aloittavalle yritykselle on ollut tärkeää saada apua esimerkiksi yhteistyökumppaneiden löytämisessä ja hiilijalanjälkitutkimuksen toteutuksessa. Luultavasti uskomme olisi loppunut matkan varrella ilman LADECin kanssa tehtyä hyvää yhteistyötä.” MovekoTech Oy Toimitusjohtaja Seppo Suur-Askola ■ LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 29 LYÖMÄTÖN YHDISTELMÄ: Uusiutuva energia, materiaalija energiatehokkuus LADECIN LAHDEN SEUDUN ASUMISEN OSAAMISKESKUKSEN TAVOITTEENA ON OLLUT EDESAUTTAA YMPÄRISTÖ-, ENERGIAJA MATERIAALITEHOKKAIDEN ASUMISRATKAISUJEN JA -YMPÄRISTÖJEN TOTEUTUMISTA LAHDEN SEUDULLA. TAVOITTEENA ON OLLUT EDISTÄÄ RAKENNUSALAN YRITYSTEN KASVUA, UUSIUTUMISTA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. LAHDEN SEUDULLA ON OSKE-KAUDEN AIKANA VIETY LÄPI USEITA RAKENNUSKOHTEITA, JOISSA ON HUOMIOITU INNOVATIIVISESTI ENERGIATEHOKKUUTEEN, UUSIUTUVAAN ENERGIAAN SEKÄ MATERIAALITEHOKKUUTEEN LIITTYVIÄ ASIOITA. Kerinkallion Milkin talojen korjausrakentamissuunnitelmat Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtiopiskelijan Marja Vampoulaksen diplomityössä oli aiheena puun mahdollisuudet lähiösaneerauksessa. Ideointisuunnittelun kohteiksi valittiin eri puolilta Suomea kuusi tyypillistä, korjauksen tarpeessa olevaa lähiökohdetta, joista teetettiin arkkitehtikorkeakouluissa (TKK, TTY, OY) diplomityösuunnitelmat. Tehtävänä oli ideoida julkisivujen uudistamista, energiakorjausta, mahdollisten parvekkeiden ja hissien lisäämistä sekä koko 30 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI kunnostuksen kustantamiseksi tiivistämistä lisä- ja täydennysrakentamisen avulla. Tavoitteena oli myös alueen asumisilmeen eheyttäminen. Diplomityössään Vampoulas ideoi vaihtoehtoja, jotka mahdollisuuksien mukaan otetaan huomioon suunniteltaessa Milkin talojen saneerausta ja täydennysrakentamista. Lahden kaupunki, LADEC sekä Lahden Talot Oy kutsuivat asunto-osakeyhtiöitä mukaan yhteistyöhön asuinrakennusten suunnitelmallisen ja energiatehokkaan korjaustoiminnan edistämiseksi. Taloyhtiöille, isännöitsijöille ja suunnittelijoille tarjottiin mahdollisuus osallistua hankesuunnitteluprosessiin, jossa yhteistyössä eri rakennusalan asiantuntijoiden kanssa suunnitellaan Lahden Talot Oy:n omistaman kerrostalon peruskorjausta Kerinkallion kaupunginosassa. LADECin kehittämispäällikkö Vesa Ijäs toimi hyvien ideoiden lähteenä ja yhteyshenkilönä Lahden Talot Oy:n suuntaan. MERA-matalaenergiakerrostalo RKL Reponen Oy:n johdolla kehitetty MERA-matalaenergiakerrostalo on alan energiataloudellisin vaihtoehto kerrostalorakentamiseen ja -asumiseen. Ensimmäinen MERA talo on kolmikerroksinen betonirunkoinen asuinkerrostalo, jonka rakennuttajana oli Nuorisoasuntosäätiö ja urakoitsijana Rakennusliike Reponen PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISESTA UUTTA LIIKETOIMINTAA Kuva: LADEC / kuvaaja: Panu Rissanen Oy. Kerrostalo luokitellaan matalaenergiarakennukseksi, jonka energiankulutus on 70 prosenttia pienempi verrattuna perinteiseen ja kaikki rakennusmääräykset täyttävään kerrostaloon. MeraReponen-nimeä kantava konsepti perustuu lähes kymmenen vuoden tuotekehitykseen. Asumisen osaamiskeskus on toiminut hankkeessa mukana viestinnän ja kansainvälistämisen keinoin, tuoden innovaatiota esille niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin ja edistäen MERA rakentamisen ilosanomaa. Viisikerroksinen puukerrostalo – PuuEra Heinolan Vierumäelle valmistui 2011 Suomen ensimmäinen ja samalla korkein eli viisikerroksinen puukerrostalo, jota kutsutaan PuuEra-nimellä. Rakennuttajina olivat Rakennusliike Reponen Oy, Versowood Oy, Koskisen Oy ja Heinolan kaupunki. Urakoitsijana toimi Rakennusliike Reponen Oy. Rakennusprojekti oli merkittävä, koska kerrostalo oli Suomen ensimmäinen yli neljäkerroksinen puukerrostalo. Kerrostalon suunnittelussa huomioitiin laajasti ympäristöarvoja ja sen passiivitasoinen runko lämpiää uusiutuvalla energialla. Ensimmäisen kohteen rakentamiseen kului aikaa seitsemän kuukautta. Kilpailukykyisellä kerrostalojärjestelmällä on kysyntää markkinoilla, minkä ansiosta PuuEra-kerrostalo sai paljon Matalaenergiarakentamiseen erikoistunut heinolalainen Rakennusliike Reponen on viime vuosina panostanut voimakkaasti puukerrostalojen rakentamiseen soveltuvan PuuMera-konseptin kehitystyöhön. Yhtiö on myös pitkään tutkinut aurinkokeräinjärjestelmän mahdollisuuksia. Näyttävä esimerkki energiatehokkaasta ja ekologisesta puurakentamisesta on Heinolan Vierumäelle RKL Reposen johdolla vuonna 2011 rakennettu 5-kerroksinen puurunkoinen asuintalo, jonka kehitystyötä tehtiin pitkälti osaamiskeskuksen asiantuntijoiden kanssa yhdessä. Asumisen osaamiskeskus kokosi Heinolan kaupungin kanssa jo hankkeen suunnitteluvaiheessa alan parhaat asiantuntijat saman pöydän äärelle. Taustatyöhön liittyi puukerrostaloja koskeva markkinaselvitys, jossa kartoitettiin rakentamista hidastavia esteitä. Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela on ollut lähes koko hankekauden ajan myös jakamassa osaamistaan Lahdessa järjestetyissä alan seminaareissa ja tilaisuuksissa. Puukerrostalojen rakentamisesta onkin muodostumassa yhtiölle yksi tärkeä ja samalla kaupallisesti kannattava tukijalka. Vuoden 2015 Vantaan asuntomessuilla nähdään seuraavaksi Reposen toteuttamana Pohjoismaiden suurin puukerrostalo, asuinpinta-alaltaan noin 10 000 neliötä ja 186 asuntoa käsittävä kortteli, joka viitoittaa uutta suuntaa suomalaiselle asuntorakentamiselle. ”Vierailut Ruotsin puukerrostalokohteissa yhdessä asumisosaamiskeskuksen asiantuntijoiden kanssa saivat meidät innostumaan yritysvetoisesti tehtävästä matalaenergiatasoisten puukerrostalojen kehitystyöstä. LADECin Vesa Ijäs onnistui vakuuttamaan, että puu tarjoaa varteenotettavan vaihtoehdon rakentamiseen. Vierumäen puukerrostalo ja sen saama myönteinen julkisuus on herättänyt myös rakennuttajat, uusia tarjouspyyntöjä saapuu nyt eri puolilta maata. Ilahduttavaa on myös valtiovallan kasvanut kiinnostus puurakentamista kohtaan.” Rakennusliike Reponen Toimitusjohtaja Mika Airaksela LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 31 UUTTA AJATTELUA MATALAENERGIARAKENTAMISEEN Liki 6000 vuokra-asuntoa ja useita palvelutaloja Lahdessa omistava Lahden Talot Oy on yksi asumisen osaamiskeskuksen palveluita aktiivisesti hyödyntänyt taho. Kiinteistöjohtaja Eero Lukkarinen kertoo yhteistyön keskuksen ja erityisesti LADECin Vesa Ijäksen kanssa sujuneen erinomaisesti ja mahdollistaneen yhtiölle täysin uudenlaisten toimintamallien kehittämisen. Tärkeimmäksi Osken toimenpiteeksi Lukkarinen nostaa Lanssikadulla sijaitsevan matalaenergiatalon hankesuunnittelumallin luomisen ja toteutuksen. Hyvä Talo -hankkeen suunnitteluun varattiin totuttua enemmän aikaa ja siinä huomioitiin erityisesti kiinteistön loppukäyttäjät ja omistajat sekä laaja suunnitteluorganisaatio. Ilman asumisen osaamiskeskuksen tukea asiaa ei olisi osattu viedä läpi uudella ajattelumallilla. Lahden Talot on noussut hankkeen kuluessa useaan otteeseen esille mediassa, alan seminaareissa ja muissa yhteyksissä, joissa on käsitelty hyvää rakennustapaa, matalaenergiarakentamista ja vaikkapa maalämmön hyödyntämistä asuntorakentamisessa. ”Vesa Ijäksen ja koko osaamiskeskuksen arvomaailma ja tavoitteet osuivat yksiin omien ajatustemme kanssa. Kiitos kuuluukin LADECin asiantuntijoille, jotka ovat osaamiskeskuksen nimissä tuottaneet tekstejä ja sisältöä erilaisiin julkaisuihin, järjestäneet seminaareja sekä luoneet uusia yhteyksiä. Ilman tätä apua emme olisi pienenä rakennuttajaorganisaationa kyenneet toteuttamaan näin mittavia kehityshankkeita yksin.” Lahden Talot Oy Kiinteistöjohtaja Eero Lukkarinen julkisuutta rakentamisen aikana. Puukerrostalossa yhdistyvät Versowoodin, Koskisen ja Rakennusliike Reposen vahvuudet, jonka tuloksena syntyi sekä rakentamis- että asumiskustannuksiltaan kilpailukykyinen puurakenteinen kerrostalo. Ekotehokas puukerrostalo rakennettiin passiivienergiatasoiseksi. Lisäksi talon tarvitsema lämpöenergia saadaan uusituvilla polttoaineilla tuotetulla kaukolämmöllä. Rakentamis- ja passiivienergiaosaamista projektiin toi Rakennusliike Reponen, joka vastasi talon rakentamisesta ja kerrostalon nykyaikaisesta LVIS-talotekniikasta. Puurakenneratkaisut toimitti Versowood Oy ja Koskisen Oy, joilla molemmilla on erittäin vahva osaaminen puun jalostamisessa ja rakentamisessa. Heinolan kaupungin järjestelmällinen pyrkimys puurakentamisen osaamiskeskukseksi saa kerrostalosta mallikelpoisen esimerkin yritysten ja kunnan viranomaisten toimivasta yhteistyöstä. 32 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI Asumisen osaamiskeskuksella oli hankkeen suunnitteluvaiheen alussa merkittävä rooli sekä hankkeen liikkeelle lähdössä että hankesuunnittelumallilla toteutettuun suunnitteluun. PuuEra-puukerrostalo palkittiin vuoden 2012 puupalkinnolla. Lanssikadun matalaenergiatalot Lahteen rakennettiin vuonna 2009 kaksi kappaletta viisikerroksisia betonirunkoisia matalaenergiatasoisia asuinkerrostaloja. Rakennuttaja oli Lahden Talot Oy ja urakoitsija Skanska talonrakennus Oy. Talot valmistuivat vuoden 2011 alussa. Talojen hankesuunnittelua vietiin eteenpäin uudella, avoimella hankesuunnittelumallilla, jonka Lahden seudun asumisen osaamiskeskus yhteistyössä Lahden Talot Oy:n kanssa kehittivät. Asiantuntijatyöryhmät ovat kiinteä osa avointa hankesuunnittelumallia, kaikki alan asiantuntijat olivat tervetulleita mukaan suunnittelu- ja oppimis- prosessiin. Malli sai hyvää palautetta ja sitä on käytetty muissakin yhteisissä hankkeissa. Mukana oli muun muassa arkkitehtejä, rakenne- ja sähkösuunnittelijoita, tavarantoimittajia ja -valmistajia sekä rakennusliikkeitä. Rakentaminen onnistui yli odotusten. Talot ovat neljä kertaa tiiviimpiä kuin normitalot, sisäilma on paras mahdollinen ja myös äänieristys on hyvä. Taloissa käytössä oleva hybridilämmitys hyödyntää maalämpöä ja aurinkoenergiaa sekä ilmanvaihdon lämmön talteenottoa. Erikoisuutena talossa on maalämmöllä toteutettava vesikiertoinen lattialämmitysjärjestelmä, jota voidaan kesällä hyödyntää asuntojen viilennykseen. Energiatehokkuutta aurinkoisella tontilla haetaan katolle asennettavilla aurinkokeräimillä, jotka lämmittävät käyttövettä lähes ilmaiseksi. Lahden ensimmäiset matalaenergiatalot säästävät energiaa normitaloon verrattuna jopa 40 prosenttia. Energian säästöä haetaan rakennusmääräyksiä paremmalla ulkovaipan tiiviydellä sekä paremmilla vaipan eristeratkaisuilla. Lisäksi taloihin asennetaan normitaloja paremmin eristävät ikkunat ja parvekeovet. Taloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä, jossa on tehokas lämmön talteenotto. Järjestelmä varmistaa asunnoissa myös hyvän sisäilman. Kadun puoleinen julkisivu on suunniteltu muita seiniä paksummaksi katumelun estämiseksi. Talossa on yhteissauna ja terassi kattokerroksessa. Hissien jarrutusenergia muunnetaan talon sähköverkkoon. Puukerrostalokortteli, Kivistö, Vantaa (2014–2015) Rakennusliike Reponen Oy:n, Suomen Vuokrakodit Oy:n, TA-Asumisoikeus Oy:n ja Vantaan kaupungin yhteistyön tuloksena rakennetaan Kivistöön Suomen merkittävintä ja samalla Euroopan suurinta asuinkäyttöön tarkoitettua puukerrostaloa. Rakennus valmistuu Vantaan asuntomessuille 2015. LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 33 PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMINEN KIINNOSTAVA VAIHTOEHTO Rakentamisen ja kiinteistöjen energiatehokkuuden kasvattaminen nähdään YIT Rakennus Oy:ssä tulevien vuosien merkittävänä haasteena. Entistä ympäristöystävällisempien ratkaisujen kehittäminen on yksi yhtiön keskeisistä tavoitteista. Tästä syystä myös puukerrostalojen rakentaminen kiinnostaa ja siihen liittyvää suunnittelu- ja rakentamistapaa etsitään parhaillaan. Yhtiö suunnittelee kolmen puukerrostalon rakentamista Lahden puukaupunginosana tunnettuun Riihelään ja on siksi halunnut selvittää niiden rakentamiseen soveltuvia järjestelmiä. LADECin edustaja on osallistunut asiantuntijana yhdessä YIT:n, Lahden Talot Oy:n, Skanskan, ARAn ja eri alojen suunnittelijoiden yhteisiin puukerrostalohankkeita valmisteleviin kokouksiin. YIT:n rakennuttajapäällikkö Kari Lahti pitää LADECin puukerrostalojen rakentamista ja rakennuttamista käsitteleviä seminaareja sisällöltään erittäin antoisana. ”Olemme syventäneet eri rakentamisen osa-alueiden tietämystä, rakenteiden toimintaa, rakennusten energian kulutusta sekä miettineet perusteita rakentamisen käytännöille. Puukerrostalojen seminaarisarja on tarjonnut merkittävää perustietoa puukerrostalokohteen suunnitteluttamiseen.” YIT Rakennus Oy Rakennuttajapäällikkö Kari Lahti MERKITTÄVÄÄ TYÖTÄ PUUN KÄYTÖN EDISTÄMISEKSI Talonrakennusteollisuuteen suur- ja jättielementtejä tuottava Koskisen Oy on osallistunut aktiivisesti LADECin järjestämiin puukerrostalorakentamista edistäviin seminaareihin ja yritysvierailuihin. Yhtiön keskeisen tuoteryhmän muodostavat puisten seinä- ja kattoelementtien valmistaminen tehdasolosuhteissa Vierumäellä, hyvien kulkuyhteyksien päässä suurimmista rakennuskohteista. Kooltaan jopa 4 x 14 metriä pitkät elementit myös varustellaan mahdollisimman pitkälle muun muassa ovilla, ikkunoilla ja kulloinkin vaadituilla julkisivuilla. Yhtiön kattoristikko tehdas sijaitsee Järvelässä, jossa katot voidaan valmistaa myös tilaelementtityyppisinä kokonaisuuksina. Myyntipäällikkö Vesa Saarelainen korostaa, että LADECin järjestämät puukerrostalorakentamista koskevat tilaisuudet ovat jo sellaisenaan lisänneet merkittävästi alan toimijoiden välistä yhteistyötä. Tilaajatahot ja puukerrostalojen tuottajat ovat samalla päässeet keskustelemaan kasvokkain erilaisista vaihtoehdoista toteuttaa hankkeita. ”Puun vahvuuksien esilletuominen ja sen käytön edistäminen rakentamisessa on mielestämme erityisen arvokasta. Tämä näkyy käytännössä siinä, että eri hankkeissa puiset vaihtoehdot tai vähintäänkin puun lisääminen projektikohteissa otetaan nyt keskusteluissa yhä useammin esille. LADECin tuottama Palaako puu kerrostaloihin -julkaisu on erinomainen tietopaketti, jossa myös yrityksemme sai mukavasti huomiota.” Koskisen Oy, Taloteollisuus Myyntipäällikkö Vesa Saarelainen 34 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI Puukerrostalossa tulee olemaan 186 asuntoa. Rakennuksen kokonaisasuinpinta-ala on 10 120 m2 ja se on korkeimmalta kohdaltaan seitsemänkerroksinen. Kohde täyttää valmistuttuaan VTT:n määrittelemän passiivienergiatason. Tämän mahdollistaa esimerkiksi se, että lämpimästä käyttövedestä lähes puolet tuotetaan aurinkoenergiaa hyödyntäen. PuuMera on vahvoilla myös hiilijalanjälkivertailussa, asumisviihtyisyydessä ja kotimaisuusasteessa. Uusiutuvia energialähteitä hyödyntävä PuuMera-puukerrostalo viitoittaa suuntaa uudentyyppiselle kerrostalorakentamiselle ja kiinteistökehitykselle. Innovatiivinen elementtisuunnittelu ja työmaatekniikka pohjautuvat ratkaisuihin, joita Rakennusliike Reponen on kehittänyt yhteistyökumppaneidensa kanssa Vierumäelle valmistunutta Suomen ensimmäistä viisikerroksista puukerrostaloa varten. Asumisen osaamiskeskus ja sen hankkeet ovat vaikuttaneet sekä suunnitteluvaiheen t&k-asiantuntijatehtävissä että viestinnässä. Hankkeeseen osallistuu asiantuntijoina useita Lahden seudun yrityksiä. Pemco Oy Vuonna 1991 perustettu Pemco Oy on hollolalainen perheyritys, joka on erikoistunut teollisuuden ja isojen kiinteistöjen lämpöpumppujen, jäähdytys- ja ilmastointikoneiden valmistukseen. Pemco Oy on vastikään kehittänyt kustannustehokkaan lämpöpumppuun perustuva järjestelmän, joka soveltuu erityisen hyvin pienten ja keskisuurten jätevedenpuhdistamoiden käyttöön. ”Tarve ja aloite tuli asiakkaaltamme Orimattilan Vääräkosken jäteveden puhdistamolta. Puhdistettavasta jätevedestä talteen otetulla energialla voidaan laitteiston ansiosta korvata puhdistamorakennuksen lämmityksessä muutoin käytettävää suoraa sähköä”, järjestelmän kehittämiseen osallistunut toimitusjohtaja Tomi Mäkelä Pemco Oy:sta kertoo. LADEC ja Asumisen OSKE ovat auttaneet Pemcoa lämmön talteenottojärjestelmän markkinoinnissa vesilaitoksille. LADEC keräsi Suomesta 280 vesilaitoksen yhteystiedot ja toteutti suoramarkkinointia vesilaitoksiin. Jatkoneuvotteluja käydään viiden vesilaitoksen kanssa ja lisää on odotettavissa tulevaisuudessa. Onnelan polku, palvelutalo, Lahti (2013–2014) Palvelutalo on viisikerroksinen betonirunkoinen palveluasuntokohde erityisryhmille. Rakennuttajana toimi Lahden Vanhusten Asuntosäätiö LVAS ja urakoitsijana toimi YIT. Rakennus on suunniteltu erityisryhmien asumiseen ja se on tehostetun palveluasumisen esimerkkikohde. Rakennuksen tieltä purettiin pois kolme 1980-luvun taitteessa rakennettua rakennusta. Kohde valmisteltiin Asumisen osaamiskeskuksen järjestämällä RAKLI-klinikalla ja hankesuunnittelumallilla. Valmis rakennus on energiatehokkuudessaan ja uusiutuvan energian käytön osalta mallikohde. Puukerrostalot, Lahden Karisto (2014–2020) Lahden Karistoon on suunnitteilla seitsemän kuusikerroksista puukerrostaloa, joiden rakentamisen mahdollisuutta selvitetään Lahden kaupungin kaavoituksessa ja muiden sidosryhmien kanssa. Kohteen asemakaava on valmistumassa syksyksi 2014. LADEC avustaa alueen toteuttamisessa Lahden kaupunkia ja yrityksiä. ■ LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 35 Valtakunnallinen yhteistyö ja viranomaisyhteistyö LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUSTEN ASIANTUNTIJUUTTA ON HYÖDYNNETTY VIRANOMAISYHTEISTYÖSSÄ JA MUIDEN KAUPUNKIEN OSAAMISKESKUSTEN VÄLISESSÄ TYÖSSÄ LAAJASTI VUOSIEN VARRELLA. Asumisen osaamiskeskus on ollut mukana esimerkiksi tuottamassa Päijät-Hämeen liiton kanssa kahta eduskunta-aloitetta aiheesta ”Asumisen tutkimus- ja kehittämiskeskus Lahti” sekä ollut Eduskunnan talousvaliokunnassa kutsuttuna esittämässälausuntoa aiheesta ”Rakennetun kiinteistön energiatehokkuus”. Varsinaisia virallisia jäsenyyksiä osaamiskeskuksen edustajilla on useissa toimielimissä. Asumisen osaamiskeskus on edustettuna Rakennussuunnittelun toimikunta SAFA:ssa, ARA kehittämisrahoituksen työryhmässä ja RYM Oy:n hallituksessa. Ympäristöteknologian osaamiskeskus on edustettuna muun muassa Lahti Green City -ohjausryhmässä sekä Biolaitosyhdistyksen hallituksessa, Biosivujaetoimikunnassa ja Päijät-Hämeen Koulutuskonsernin ympäristöalan työelämäneuvottelukunnassa. Lisäksi yhteistyöstä on tehty valtakunnallisesti muiden tiedepuistojen sekä kehittämisorganisaatioiden ja eri toimialojen edustajien kanssa. ■ 36 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI HISSIT LISÄÄVÄT IKÄIHMISTEN MAHDOLLISUUTTA ASUA PIDEMPÄÄN KOTONA Suomessa lasketaan olevan edelleen noin 17 000 hissitöntä kerrostaloa. Vanhojen asuintalojen esteettömyyttä halutaan nyt parantaa hissien avulla, sillä laitospaikkojen vähentyessä ikäihmiset pystyisivät asumaan kodissaan useita vuosia pidempään kuin hissittömässä. Hissi lisää myös liikuntaesteisten ja lapsiperheiden asumismukavuutta. Alansa johtaviin hissitoimittajiin kuuluva KONE Hissit Oy on osallistunut asuintalohissien asentamiseen LADECin käynnistämässä valtakunnallisessa hissihankkeessa, joka on vastikään siirtynyt Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn hoidettavaksi. Myyntipäällikkö Reijo Salmi KONEen Lahden toimipisteestä kertoo, että ”Hissi on kiinteistön kehittämistä” -projekti on kasvattanut markkinoita hissittömien kerrostalojen jälkiasennushissien osalta Lahdessa ja sen ympäristökunnissa. ”LADECin Vesa Ijäksen panos valtakunnallisessa Hissi Esteetön Suomi 2017 -hankkeen käynnistämisessä on ollut merkittävä. Hankkeen tavoitteena on vuosittain kaksinkertaistaa rakennettavien jälkiasennushissien määrä vuoteen 2017 mennessä.” KONE Hissit Oy myyntipäällikkö Reijo Salmi Kuva: Petri Koivisto Laaja-alaista korkeakouluyhteistyötä KORKEAKOULUT JA MUUT OPPILAITOKSET OVAT OLLEET KIINTEÄ OSA OSAAMISKESKUSTOIMINTAA. OPISKELIJOILLE OSKE-OHJELMA ON AVANNUT OVIA TYÖELÄMÄN SUUNTAAN SEKÄ MIELENKIINTOISIIN HANKE- JA SELVITYSPROJEKTEIHIN, JOISSA OPISKELIJAT OVAT TOIMINEET MUUN MUASSA TUTKIJOINA JA AVUSTAJINA. LISÄKSI OSKEN KAUTTA ON TARJOTTU OPISKELIJOILLE LOPPUTYÖN AIHEITA JA TOTEUTETTU YHTEISTYÖSSÄ ERI TAPAHTUMIA, KUTEN IMIAD WORKSHOP LAHTI VUONNA 2008, LAHTI BIENNALE VUONNA 2009 JA PUUNSYY-NÄYTTELY FISKARSSISSA. Kuva: LADEC / kuvaaja: Panu Rissanen Keskeisen osan yhteistyötä ovat muodostaneet erilaiset diplomityöt, opinnäytetyöt ja väitöskirja sekä erilliset selvitykset. Näitä on tuotettu asumisen ja ympäristöteknologian OSKE-ohjelmissa ja niiden siemenrahalla startanneista hankkeissa kymmenittäin vuosien 2007–2013 välillä. Lahden asumisklusterin vetäjä, tohtori Vesa Ijäs väitteli työn ohessa tohtoriksi. Väitöskirjan aihe oli puukerrostalojen rakentamisen esteet ja mahdollisuudet, keskeisten suomalaisten rakentamis- ja kiinteistöalan sidosryhmien vertaileva asennemittaus. Ympäristöteknologia-ohjelmassa erilaisia diplomitöitä toteutettiin noin 20 kappaletta. Aiheet käsittelivät laajasti Päijät-Hämeelle tärkeitä aiheita, joissa tutkittiin muun muassa seudun biomassoihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia, jätevirtojen optimointia, energiajätteen potentiaalia tai energiajätteen luokittelua. ■ Kuva: LADEC / Vesa Ijäs LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 37 Tapahtumista virtaa YRITYSTEN TARPEESTA LÄHTENYT ERI MUODOISSA TOTEUTETTU YHTEISNÄKYVYYS ON VUOSIEN VARRELLA OLLUT OLENNAINEN OSA OSAAMISKESKUKSEN TOIMINTAA. OSA TAPAHTUMISTA ON KUVATTU ALLA. Ympäristötietoinen kuluttaja tapahtuma 2009 Päijät-Hämeen asukkaille ja kesäasukkaille suunnattu Sibeliustalossa ja Lahden Vesijärven satama-alueella järjestetty koko perheen yleisötapahtuma keräsi mukaan kymmeniä eri tuotteita ja palveluita myyviä ja esitteleviä yrityksiä. Tapahtumassa esiteltiin alueen yritysten puhtaan teknologian osaamista ja tuotteita asiakas- ja asukaslähtöisesti. Arkielämän ympäristöteknologiaa -teemassa pohdittiin muun muassa: Kuinka vaihtaa ympäristöystävälliseen energiaan? Miten hankkia ympäristöystävällisiä kodin laitteita? Miten pienentää kesäasunnon ympäristökuormitusta? Tilaisuudessa toteutettiin koululaisten taidenäyttely ja kysymyksiin perustuva asiantuntijapaneelikeskustelu. Tapahtuma järjestettiin Lahti Cleantech Boardin aloitteesta yhteistyössä Lahden kaupungin, LAKESin ja Vesijärvisäätiön kanssa. RAKSA-messut ja RAKSA Foorumit Asumisen osaamiskeskus on ollut ohjelman alkuvuosista lähtien vahvasti mukana RAKSA-messujen toiminnassa esimerkiksi Raksatoimikunnan jäsenenä, yhteistyökumppanina sekä yhteisosastoilla. RAKSA FOORUMI on vuosittain RAKSA-messujen yhteydessä Asumisen osaamiskeskuksen ja sen hankkeiden toimesta järjestettävä, ajankohtaisiin asioihin pureutuva ammattilaistapahtuma. Tapahtumaa on järjestetty jo ohjelman alkuvuosista asti. Järjestäjinä Raksatoimikunta yhteistyössä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n, Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen ja Rakennusteollisuus RT:n kanssa. Cleantech Expo – Puhdasta asiaa! 2011 Lahden Messujen kanssa järjestettiin yhteistyössä Cleantech Expo -messutapahtuma Lahden messukeskuksessa. Tapahtuman 38 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI suojelijana toimi Tasavallan presidentti Tarja Halonen. Tapahtuma kokosi cleantechin asiantuntijoita ja päättäjiä saman katon alle. Monipuolinen tapahtuma tarjosi kansainvälisen ilmapiirin ohella runsaasti tietoa, mielenkiintoisia esiintyjiä ja verkostoitumismahdollisuuksia. Messutapahtuma rakentui kolmen keskeisen cleantech-teeman ympärille: vesi, energia sekä jätehuolto ja kierrätys. Tilaisuudessa järjestettiin useita seminaareja. Cleantech kohteita Lahden seudulta -seminaarissa esiteltiin Lahden alueella toteutuneita ja toteutuvia kohteita: vihreä logistiikka, rakentamisen energiatehokkuus, fossiilisten polttoaineiden korvaaminen ja kaupunkikehityksen tulevaisuus. Lämpöä talteen maasta, vedestä ja ilmasta -seminaarissa kuultiin alueen yritysten esittelyjä alan sovelluksista lämmön talteenottoon. Muita tapahtumassa toteutettuja seminaareja olivat ETAP (Environmental Technology Action Plan) ja Elinkeinoelämän Keskusliiton ympäristöfoorumin syysseminaari. Lisäksi ulkoministeriö järjesti Suomessa oleville suurlähettiläille tarkoitetun seminaaritilaisuuden, jonka yhteydessä Finnish Cleantech Cluster järjesti vesialan ”Water Round Table” -tilaisuuksia. Alihankintamessut, Ympäristö ja Yhdyskunta -messut sekä Yhdyskuntatekniikka näyttely – alan ammattilaisten kohtaamispaikat LADEC ja osaamiskeskusohjelma sekä useat Päijät-Hämeen yritykset esittäytyvät yhteisosastolla vuoro vuosittain Ympäristö ja Yhdyskunta -messuilla Helsingin messukeskuksessa ja Yhdyskuntatekniikka-näyttelyssä Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa sekä vuosittain Alihankintamessuilla Tampereella. Osaamiskeskusohjelman puitteissa messuille kootaan yritysten yhteisosasto, jossa esitellään kattavasti Päijät-Hämeen ympäristöteknologiaosaamista. Lisäksi LADEC asiantuntijat ovat yhteisosastolla ker- tomassa liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksista ja yhteistyömahdollisuuksista. Lahti BIENNALE 2009 Ohjelma sisälsi muun muassa Lahden 17. kansainvälisen julistebiennalen, 3x1=1 Julistenäyttely Historiallisessa, Urheilu julistetaiteen innoittajana -näyttely, Risto Halme – 50 vuotta tuoleja tuhansille. Asumisen osaamiskeskus oli mukana toteuttajana Fennia Prize 2009 -palkittujen näyttelyssä Lahden Sibeliustalossa, jossa oli esillä kattava kooste huippumuotoilua aina raskaan sarjan teollisuudesta kodin tuotteisiin ja huipputeknologian ratkaisuihin. Lisäksi toteutettiin Kaupunkimuotoilunäyttely Lahden ydinkeskustassa, joka keskittyi teollisen muotoilun esittelyyn. OLO.MUOTO 2009 -messut OLO.MUOTO’ 09 on muotoiluteollisuuden ja sisustamisen erikoistapahtuma Lahden Messukeskuksessa, joka esitteli innovatiivista muotoiluosaamista. Tapahtuma koostui näyttelystä, muotoilun huippuosaajien kohtaamisista sekä luennoista, kansainvälisestä konferenssista ja sosiaalisen median foorumeista. Asumisen osaamiskeskus oli mukana toteuttamassa tapahtumaa Lahden Messujen kanssa. LAHTI – REILU YMPÄRISTÖKYLÄ -tapahtuma 2012 Lahden kauppatorilla toteutettu Ympäristökylä esitteli Lahden alueen ympäristö- ja kierrätystoimijoita. Yhtiöt ja yhteisöt esittelivät ympäristön hyväksi tehtyjä ja tekeillä olevia toimenpiteitä. Huippuseminaarit osana toimintaa TOIMINNAN OSANA ON TOTEUTETTU VUOSITTAIN USEITA, JOPA KYMMENIÄ AJANKOHTAISIIN AIHEISIIN PUREUTUVIA SEMINAAREJA. TAPAHTUMAT VAIHTELEVAT SATOJEN OSALLISTUJIEN SUURISTA KONFERENSSEISTA PIENIIN MUUTAMIEN OSALLISTUJAYRITYSTEN WORKSHOP- TILAISUUKSIIN. ALLA ESIMERKKEJÄ TILAISUUKSISTA: Cleantech Venture Day Vuodesta 2006 alkaen järjestetty Cleantech Venture Day on vakiinnuttanut paikkansa sijoittajien kalentereissa ja noussut yhdeksi tärkeimmistä Euroopan cleantech-alan tapahtumista. Päätapahtumaan ja moniin oheistapahtumiin osallistuu vuosittain noin 300 vierasta ja kymmenittäin sijoittajia eri puolilta maailmaa. Suurin osa sijoittajista edustaa pohjoismaisia ja eurooppalaisia riski- ja teollisuussijoitusyhtiöitä, mutta mukana on myös riski-, teollisuus- ja pääomasijoittajia muun muassa Kiinasta ja USA:sta. Mukana on runsaasti alan päättäjiä, vaikuttajia ja yritysten avainhenkilöitä eri puolilta maailmaa. Tapahtumassa esitellään alan lupaavimpia yrityksiä, kuullaan sijoittajien näkemyksiä sekä ennakoidaan tulevia teknologioita. Tapahtuma sisältää erityyppisiä tapaamisia, joissa kansainvälistymiseen tähtäävät cleantech-yritykset pääsevät esittäytymään alan pääomasijoittajille. Järjestelyistä ja tapahtuman brändistä vastaa Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Massastabilointi Konferenssi 2009 Lahdessa järjestetyn massastabilointikonferenssin tavoitteena oli satakunta osallistujaa, mutta varatut 250 paikkaa loppuivat LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 39 SEMINAARIEN AIHEET KIINNOSTAVIA Kansainväliseen Skanska-konserniin kuuluva Skanska Talonrakennus Oy vastaa yhtiön talonrakentamisesta ja talotekniikkapalveluista Suomessa. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen nähdään Skanskassa myös liiketoimintamahdollisuutena. Skanskan itäisessä alueyksikössä Lahdessa toimiva projektipäällikkö, DI Harry Koskela on osallistunut Asumisen osaamiskeskuksen ja LADECin Vesa Ijäksen järjestämiin rakentamisen energia- ja materiaalitehokkuutta käsitteleviin seminaareihin. Koskelan mukaan tilaisuudet ovat lisänneet samalla mahdollisuutta verkostoitua alan muiden toimijoiden kanssa. ”Yhteistyö osaamiskeskuksen kanssa on ollut mielestämme hyvää ja vahvistanut yrityksemme läsnäoloa Lahdessa ja Lahden lähiympäristössä.” Skanska Talonrakennus Oy Projektipäällikkö Harry Koskela kesken. Kaksipäiväisen konferenssin teoriaosuudessa olivat esillä laitevalmistajien ohella myös urakoitsijat, suunnittelijat, sideainetoimittajat sekä työn tilaajat. Konferenssissa esiteltiin massastabilointimenetelmää geotekniikan, projektisuunnittelun sekä laitteiston kannalta sekä alaan liittyvää rahoitusta. Case-tapausten esittely herätti kansainvälisessä kuulijakunnassa runsaasti huomiota. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen Hayward Baker Inc:n edustajat olivat erittäin tyytyväisiä konferenssin antiin. CleanWood – biotalouden huippuseminaari 2012 Tilaisuudessa esiteltiin skenaarioita biotalouden tulevaisuuden näkymistä, strategisten kärkihankkeiden toimenpiteitä sekä tuloksia, jotka liittyivät uusiutuvaan energiaan, puurakentamiseen ja puutuoteteollisuuteen. Seminaari kokosi biotalouden kasvattamiseen liittyviä näkemyksiä ja herätti keskustelua siitä, kuinka alueella voidaan edistää biotalouden kehittymistä. Seminaariin osallistui noin 120 liike-elämän, Lahden kaupungin, työ- ja elinkeinoministeriön, oppilaitosten ja Päijät-Hämeen liiton edustajaa. Järjestäjinä toimivat osaamiskeskusohjelma, MABU-, PuuRi- ja Tetraedri-hankkeet. ARA-päivä Perinteinen tammikuinen ARA-päivä kokoaa vuosittain yhteen noin 500 asumisen ja rakentamisen ammattilaista. ARA:n siirryttyä Lahteen tilaisuus on järjestetty joka toinen vuosi Lahdessa. Tapahtuman järjestelyistä on vastannut ARA, jonka yhteistyökumppanina Asumisen osaamiskeskus on toiminut. 40 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI Valtakunnallinen Puurakentamisen ministerifoorumi 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strateginen ohjelman ja Lahden seudun asumisen osaamiskeskuksen järjestämä puurakentamisfoorumi keräsi 31.1.2012 eduskunnan auditorion täyteen rakennusalan johtohenkilöitä. Ministeri Häkämiehen, Ihalaisen ja Koskisen linjauspuheenvuorojen sekä rakennusalan asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen käytiin vilkasta keskustelua puurakentamisen kehittämisestä. Tilaisuudessa esiteltiin myös kaksi puukerrostalojen rakentamiseen liittyvää tutkimusta. Sää ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen 2012 ja AurinkoATLAS - Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa 2013 -seminaarit Sää- ja ilmastolähtöiseen kaupunkisuunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä aiheita käytiin läpi Ilmatieteen laitoksella järjestetyissä seminaareissa. Suomen voimakkaasti vaihteleva sää ja muuttuva ilmasto vaikuttavat huomattavalla tavalla sekä kaupunkisuunnitteluun ja -rakentamiseen että rakennusten käytön energiatehokkuuteen. Hyödyllisiä työkaluja ovat esimerkiksi Tuuliatlas, ilmastolliset testivuodet, riskiennusteet ja päästöjen leviämismallit – tarvitaanko lisäksi esimerkiksi Aurinkoatlasta? Tilaisuudet oli suunnattu kaupunkisuunnittelun ja -rakentamisen ammattilaisille. Tapahtumien järjestäjinä olivat Ilmatieteen laitos, Helsingin kaupunki, Asumisen osaamisklusteri (TEM)/ Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry ja Rakennusteollisuus RT ry. OMIEN SEMINAARIENSA LISÄKSI LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUKSEN EDUSTAJAT OVAT 2007–2013 PITÄNEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA KYMMENITTÄIN PUHEENVUOROJA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN JA SIDOSRYHMIEN TILAISUUKSISSA LIITTYEN OSAAMISKESKUKSEN YDINOSAAMISEN AIHEALUEISIIN. KOTIMAISTEN TILAISUUKSIEN LISÄKSI ASIANTUNTIJAPUHEENVUOROJA ON PIDETTY KUTSUTTUINA PUHUJANA MYÖS KANSAINVÄLISESTI, MUUN MUASSA JAPANISSA KIOTON YLIOPISTOSSA, KANADASSA VANCOUVERISSA UBC YLIOPISTOSSA, KIINASSA SHANGHAISSA, BELGIASSA BRYSSELISSÄ, HONGKONGISSA (ECO ASIA EXPO), SERBIASSA (NOVI SAD ENERGIASEMINAARI), SAN DIEGOSSA USASSA JA KIINASSA WUXISSA. Valtakunnallinen hissiseminaari – uutta virtaa vanhojen kerrostalojen hissittämiseen 2011 ja 2012 Lahdessa järjestetyt Valtakunnalliset hissiseminaarit käsittelivät hissien rakentamista hissittömiin taloihin ja niihin liittyviä esteettömyystavoitteita, taloudellisia sekä rahoituksellisia näkökulmia sekä teknisiä ja inhimillisiä vaatimuksia. Tilaisuuden järjesti osaamiskeskusohjelma yhteistyössä ARAn ja Lahden kaupungin hissiprojektin kanssa. Jätehuollon tulevaisuuden logistiikka -seminaari 2012 Näkökulmia tulevaisuuden jätehuollon malleiksi Suomessa – keskustelutilaisuus ja Hankintamarkkinat - Teknologiaikkuna jätehuollon logistiikkaratkaisuihin -tilaisuuksissa kohtasivat sekä kunnalliset ja yksityiset hankkijat että teknologia- ja ratkaisumyyjät. Tilaisuudessa esiteltiin hankintaan liittyviä caseja ja pidettiin rinnakkaisia puheenvuoroja jätehuollon logistiikan nykyisistä ja tulevista ratkaisuista. Seminaarin toteutti yhteistyössä osaamiskeskusohjelma ja Ecopol-hanke. Biolaitosten tuotteet – lainsäädäntö, valmistustekniikka ja käyttö viherrakentamisessa 2012 Biolaitosyhdistys ry:n kaksipäiväinen ajankohtaisseminaari oli tarkoitettu viherrakentajille, biolaitosten toimijoille ja laitetoimittajille, tutkijoille ja viranomaisille. ARA-asunto 2049 – kilpailuseminaari 2013 Vuonna 2049 valtion tukema asuntotuotanto täyttää 100 vuotta. Suomi on tuolloin luultavasti varsin erilainen maa kuin tänään. Väestön ikärakenteen muutos, maahanmuutto, uudet liikennemuodot ja energian tuotannon muutokset tuovat uusia haasteita ja mahdollisuuksia asuntorakentamiseen. ARA-asunto 2049 -suunnittelukilpailu toteutettiin konseptuaalisena ideakilpailuna, jossa yksittäisten ideoiden ohella haettiin myös korttelitasoista kokonaiskonseptia tulevaisuuden asumiselle. Kilpailun kohdealueena oli Lahden kaupungin kilpailulle osoittama vanha tehdasmiljööalue läheltä keskustaa, Sopenkorvesta. Kilpailu toteutettiin 2012. Voittajat julistettiin tammikuun 2013 ARA-päivässä. ARA-asunto 2049 -suunnittelukilpailuun osallistui yli 400 opiskelijaa kotimaasta ja ulkomailta. Asumisen osaamiskeskus toimi yhtenä kilpailun järjestäjistä yhteistyössä ARAn kanssa. Puukerrostalorakentamisen seminaarisarja 2013–2014 Puukerrostalorakentamisen vauhdittamiseksi järjestettiin vuosina 2013 ja 2014 yhteensä kuusi asiantuntijaseminaaria, joissa käsiteltiin rakennuttajia ja rakentajia askarruttavia teemoja asiantuntijoiden opastuksella. Seminaarien lisäksi järjestettiin tutustumiskäyntejä Lahdessa Paavolan sekä Heinolassa Vierumäen puukerrostaloihin sekä puurakentamisalan yrityksiin. Toinen tutustumiskäynti kohdistui Ruotsin Växjöön, jossa asuinympäristön kehittämisen yhtenä painopisteenä on ollut puurakentamisen kehittäminen. ■ LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 41 Toimivaksi todetut toimintamallit eli Best Practices Rakentamisen hankesuunnittelumalli Rakennushankkeen suunnittelu- ja toteutusprosessi jakautuu vaiheisiin, jotka ovat hyvin tunnettuja mutta jostain syystä vähemmän käytettyjä tarkoitetussa muodossaan, etenkin asuntorakentamiskohteissa. Hankeprosessi kuvataan yleensä vain rakennushankkeen rakentamisen kannalta unohtaen rakentamisen varsinainen tarkoitus, eli rakennuksen käyttö. Vaiheet jaetaan 1) tarveselvitykseen 2) hankesuunnitteluun 3) suunnitteluun 4) toteutukseen ja 5) käyttöönottoon. Vaiheisiin on asumisen osaamiskeskuksen pilottikohteissa lisätty 6) rakennuksen käyttö ja huolto sekä 7) rakennuksen purku ja kierrätys. Asumisen osaamiskeskuksen toiminta on keskittynyt prosessin tarveselvitys- ja hankesuunnittelu vaiheisiin. Tämä siksi, että näissä vaiheissa on mahdollista saada hankkeisiin mukaan uusia t&k-näkökulmia ilman merkittäviä kustannusvaikutuksia. Mitä pidemmälle hankkeen valmistelu etenee prosessissa, sen kalliimmaksi ja vaikeammaksi muutosten tekeminen hankkeessa muodostuu. Taloyhtiöiden korjausrakentamisen hankesuunnittelumalli Kestävä asuminen ja ympäristö (K-EASY) -hankkeen ASTE-osahankkeessa luotiin yksinkertaistettu sisältömalli kiinteistöstrategiasta, mutta kuitenkin niin, että se sisältää kattavan läpileikkauksen taloyhtiön toimintaan ja johtamisen periaatteisiin. Käytössä olleen aineiston pohjalta syntyi esitys kiinteistöstrategian osa-alueista. Sen keskeiset osat ovat teknisen kunnon todentavat dokumentit, osakaskysely nykytilasta ja tulevaisuuden tahtotilasta sekä ympäristön analyysi. Kyselyn avulla osakkaat voivat ottaa kantaa muun muassa korjaustoiminnan periaatteisiin sekä ajankohdallisesti että laadullisesti. Osakaskyselystä ra- 42 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI Yksinkertaistettu mallli kiinteistöstrategian osa-alueista. Kaavio: Johanna Veikkolainen, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy kennettiin malli, joka sisältää kysymyspatteriston, malliraportin ja ohjeen vastausten hyödyntämiseen osana kiinteistöstrategian suunnittelua. Malli luovutettiin Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen käyttöön sen jatkotyöstämiseksi ja markkinoille saattamiseksi. Esteettömyysmittari työkaluna 360optimi on verkkosovellus, joka tekee elinkaaritehokkuuden mittaamisesta ja tarvittavien tietojen hallinnasta helppoa, nopeaa ja yhteistoiminnallista. Kyseessä on verkkopalvelu, jolla voidaan laskea ja optimoida rakentamisen ja kiinteistöjen kestävyysmittareita. Asuinrakennuksille suunniteltu esteettömyysmittari auttaa visualisoimaan hissin vaikutuksia asukkaiden liikkumiseen. Työkalu on kehitetty tilastointia helpottamaan LADECin toimeksiannosta. ■ PUUKERROSTALON RAKENTAMISESTA KATTAVASTI TIETOA Yleishyödyllisenä vuokra-asumisen tuottajana Lahdessa jo 50 vuotta toiminut Lahden vanhusten asuntosäätiö on merkittävä ikäihmisten asuntojen ja palvelujen tarjoaja. Säätiön omistamat viihtyisät ja esteettömät senioritalot sijaitsevat kaikki palvelujen äärellä, keskeisillä paikoilla. Säätiön uusin kohde, elämänkaariasumiseen suunniteltu palvelukeskus Onnelanpolku tarjoaa 130 ikääntyneille asukkaille suunnattua asuntoa ja 94 Lahden kaupungin tehostetun palveluasumisen asuntoa. Asumisen osaamiskeskuksen asiantuntija toi kiinteistökonseptin kehittämiseen merkittävää lisäarvoa osallistumalla energiatehokkaan uudisrakennuksen hankesuunnitteluvaiheen kokouksiin. Kiinteistöjohtaja Markku Tyrväinen seurasi kiinnostuneena myös osaamiskeskuksen järjestämää puukerrostalojen rakennuttamista koskevaa seminaarisarjaa syksyllä 2013. Tutustumismatkat alan tehtaille Suomessa ja Virossa sekä Ruotsin Växjössä ja Lahden alueella sijaitseviin valmiisiin kohteisiin tarjosivat hänen mielestään konkreettista esimerkkejä puukerrostalojen toteutusmuodoista. Tyrväinen kertoo, että puuvaihtoehto haluttiin tutkia huolella, sillä puukerrostalon esteettisesti miellyttävä arkkitehtuuri ja asumisviihtyisyys soveltuisivat hyvin säätiön toiminnan luonteeseen. Tarjouskierros tulevan Lepolan palvelukeskuksen osalta on edessä kesällä 2014, eikä puuta ole vieläkään suljettu kokonaan pois. ”Saimme hankkeen myötä puukerrostaloista todella kattavasti teknistä tietoa, taitoa ja ymmärrystä päätöksenteon pohjaksi. Tällä hetkellä vaikuttaisi kuitenkin siltä, että muun muassa kustannussyistä emme olisi päätymässä puurunkoiseen taloon. Annamme vielä tässä vaiheessa isompien toimijoiden kulkea edellä ja näyttää mallia.” Lahden vanhusten asuntosäätiö Kiinteistöjohtaja Markku Tyrväinen TIIVISTÄ YHTEISTYÖTÄ PUUKERROSTALON ARKKITEHTISUUNNITTELUSSA Arkkitehtitoimisto Vuorelma Arkkitehdit Oy on toimistona edelläkävijä puukerrostalojen suunnittelussa. Yhteistyötä LADECin kanssa toimisto on tehnyt muun muassa As Oy Heinolan PuuMeran suunnitteluvaiheessa ja tämän jälkeen Vantaan asuntomessuille vuonna 2015 valmistuvan 186 asuntoa käsittävän puukerrostalokorttelin osalta. LADECin järjestämiin puukerrostalojen rakentamista käsitteleviin seminaareihin osallistunut toimitusjohtaja Heikki Vuorelma näkee puukerrostalojen suunnittelun mielenkiintoisena tulevaisuuden vaihtoehtona, joka kiinnostaa myös Lahden alueen rakennuttajia. Puu otetaan yhä useammin tarkasteluun eri hankkeita suunniteltaessa. Vuorelma kertoo, että parhaillaan tutkittavana on puuelementeistä valmistettavien ns. konttikoulujen ja -päiväkotien suunnittelu yhdessä Lahden tilakeskuksen ja LADECin Vesa Ijäksen kanssa. Toteutuessaan helposti liikuteltavia kouluja voitaisiin perustaa uusille asuntoalueille, joista ne on mahdollista siirtää toiseen kohteeseen väestörakenteen muuttuessa. ”LADECilla on ollut tärkeä rooli toimia välittäjänä suunnittelijoiden ja tilaajien välillä koskien puukerrostalojen rakentamista. Saimme LADECilta pyynnön ehdottaa Lahden Karistonportin asemakaavaan soveltuvia kerrostaloja, joiden esikuvana toimi suunnittelemamme Suomen ensimmäinen viisikerroksinen puukerrostalo Vierumäellä. Ehdotuksemme on herättänyt positiivista innostusta kaupungin edustajissa, jotka ovat sen jälkeen pyytäneet vielä täydentämään mallikuvia.” Arkkitehtitoimisto Vuorelma Arkkitehdit Oy Osakas, arkkitehti Mika Ukkonen ”Puukerrostalorakentamista käsittelevät seminaarisarjat ovat olleet sisällöltään erittäin hyviä. Asioita on käsitelty monipuolisesti eri kantilta. Asiantuntijoiden puheenvuorot ovat tarjonneet paljon uutta tietoa puukerrostalojen hankesuunnittelun lähtökohdista.” Arkkitehtitoimisto Vuorelma Arkkitehdit Oy Toimitusjohtaja Heikki Vuorelma LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 43 LOIHIN ERROSTA O PUU K PALAAK tti Tietopake htia utta pu n ka – U ittelyy n paik Kasvu livirtojen käs a ja tekniikkaa aa palveluj uraportti materi käsittelyllä lisää ) -lopp -hanke isesta rakentam kerrostalo U alien en (MAB Materia ämeese Päijät-H LAUOHMETN I 4 2012–2 01 kaisu Loppujul S US CH-KESK CLEANTE udet hdollisu osryhmien t ja ma n estee nteistöalan sid ntamise s ja kii Vesa Ijä stalojen rake rakentamisro alaisten Puuker om su ten us Keskeis asennemitta va vertaile MABU itys portunity Op A Growth erial Flow Handling olm Esa Ekh Mäkelä Aleksi to Anna Aal st for Mat 19.6.2013 - New Boo Seudun Lahden Oy LADEC Kaavoitus nittelu n - Suun hittämine itus - Ke ho Ra s Tutkimu Keh e Region Päijät-Häm nology in siness MABU) In the and tech Bu es eloped. l ic ia rv er to be dev e se at g needs ss will increas More ling (M tinue ma te handlin local was petition for bio biomass will con erial hand generated in of com local a share future, re unless with mat rably, and are te flows s. While ss and was different context local of bioma ny ely at the Some A variety e Region in ma effectiv ers. äm processed found for oth Päijät-H . tions are to be some frac solutions need re for processing level, new taken elsewhe . s are fraction n set high of have bee sing ets ces pro targ order to climate ility and eased. In Regional tly, the availab as ntly incr be processed uen significa Conseq uld is why has to be rt, waste sho e, which biomass spo as possibl ess tran avoid exc generation site the near to 140 nce and Lahti Scie Business Park Ltd tu 73, FI-15 Niemenka AND LAHTI FINL Q XEOLFDWLR 3 -XONDLVX elsewhe conside improved. sported to be tran factors can be ate itive is to cre compet in BU project technology the MA vices and pose of dling ser The pur terial han more ma e Region. äm Päijät-H bu.fi www.ma .fi Tel. +358 3 8114 11 Fax +358 3 8833 000 htisbp.fi info@la isbp www.laht Raportteja, julkaisuja, selvityksiä ja diplomitöitä Lahden seudun osaamiskeskuksen hankkeista on toteutettu vuosien aikana useita selvityksiä, raportteja sekä loppujulkaisuja, yhteensä noin 120 kappaletta. Osa näistä on julkisia tuotoksia, osa osittain julkisia ja osa puolestaan yritysten tai yritysryhmien liiketoimintaan liittyviä luottamuksellisia selvityksiä tai raportteja. Julkisia raportteja on lisätty myös LADECin ISBN julkaisuiksi ja toimitettu kansalliskirjaston ISBN keskukseen. Julkista tuloksista esimerkkejä ovat SouthWood-mallitalojen suunnitelmat, jotka ovat saatavilla sähköisenä LADECin ja Lahden kaupungin sivuilta. Palaako Puu kerrostaloihin -kerrostalorakentamisen tietopaketti on Tetraedri-hankkeen julkaisu sekä loppujulkaisut Kestävä asuminen ja ympäristö -hankkeesta sekä MABU-hankkeesta. Lisäksi on tuotettu Östersundom-klinikan tulosraportti IJI-hankkeesta ja Lahti Cleantech keskus -esite osaamiskeskuksen toiminnasta. Lahden seudun osaamiskeskus on osallistunut lisäksi seuraaviin julkaisuihin: Metla – Puutuotetoimialalla toimivien klustereiden kilpailukykytekijät, Joensuun yliopiston Puurakentamisen osaajat (P. Heino) ja TEM/MSO:n kysely puurakentamisen kilpailukykytekijöistä. Ympäristöteknologian osaamiskeskuksen kautta on toteutettu lisäksi eri maita koskevia markkinaselvityksiä: Saksa – partnerikartoituksia, Kiina – partnerikartoituksia, rahoitusselvityksiä ja projektikartoituksia, Ruotsi – markkinaselvitys, Pohjois-Amerikka – partnerikartoituksia, Venäjä – markkina-, partneri- ja projektikartoituksia. Näiden lisäksi kotimaassa on toteutettu suppeampia markkinaselvityksiä, joiden aihealueet ovat tulleet joko yrityksiltä tai kummunneet alueellisista kehittämistarpeista. Eriaiheisia hankkeisiin liittyviä diplomi- tai lopputöitä on toteutettu noin 20 kappaletta. ■ 44 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI Tampere 2013 MARKKINASELVITYKSESTÄ MERKITTÄVÄÄ APUA Lahtelainen Flaaming Oy on yksi Suomen johtavista jätehuollon ja ympäristöalan tuotteiden myyntiin erikoistuneista yrityksistä. Yhtiön tuotevalikoima kattaa esimerkiksi erityyppisiä jäteastioita ja lavaratkaisuja. Yksi Flaamingin toiminnan kivijaloista muodostuu puisto- ja kiinteistöhuoltotuotteista. Liiketoiminnan kehittämisessä yhtiö on saanut apua muun muassa LADECin kanssa yhteistyössä toteutetusta mittavasta markkinaselvityksestä, joka valmistui vuonna 2010. Toimitusjohtaja Mikko Kärkkäinen pitää selvityksestä saatuja tietoa asiakkaiden tarpeista ja odotuksista hyvin arvokkaina. Kerättyjen faktatietojen pohjalta tuote- ja palveluvalikoimaa kyettiin suuntaamaan täsmällisemmin. Flaaming on osallistunut LADECin järjestämille ympäristöalan messumatkoille yhdessä useamman yrityksen kanssa. LADEC on lisäksi kartoittanut yhtiölle sopivia uusia yhteistyökumppaneita ja tuote-edustuksia sekä ollut apuna eri tuotekehitysprojekteissa. ”Markkinaselvitys olisi ollut liian iso ja kallis hanke yksin toteutettavaksi. Tulosten kannalta oli myös hyvä, että tekijänä oli ulkopuolinen taho. Vastaava selvitys pitäisi oikeastaan tehdä jossain vaiheessa uudestaan, sillä sen avulla saimme tietoa paitsi toimintaympäristöstä myös meistä itsestämme. Hanke oli kyllä rahansa väärti.” Flaaming Oy Toimitusjohtaja Mikko Kärkkäinen Lahden seudun osaamiskeskuksen tuloksia lukuina Lahden seudun osaamiskeskuksen kokonaisbudjetti oli vuosina 2007–2013 noin 4,67 milj. euroa. Asumisen osaamiskeskuksen osuus tästä oli n. 1,53 milj. euroa ja ympäristöteknologian osaamiskeskuksen osuus noin 3,13 milj. euroa. Kulujen jakautuminen kululajien kesken Palkat 51 % Muut kulut 13 % Ostopalvelut 36 % Osaamiskeskusohjelman rahoituksena on TEM:in osaamiskeskusohjelmarahoitus Päijät-Hämeen liiton kautta. Valtion tuki hankkeessa on 50 % ja alueellisen kuntarahoituksen osuus 50 %. Lahden seudun osaamiskeskushankkeiden kautta, kun mukaan lasketaan valtakunnalliset yhteishankkeet ja kansainväliset hankkeet, joiden hakemisessa tai toteutuksessa Lahdella on ollut merkittävä rooli, on alueelle generoitu rahoitus ollut yhteensä lähes 40 miljoonaa euroa. Osaamiskeskustoiminta on toiminut myös siemenrahoituksena koko kauden ajan siten, että suurempien kokonaisuuksien ja hankkeiden hakemiseen liittyvät esiselvitykset ja -työt tai muu tarvittava työ laajemman ”kuvion” toteuttamiseksi on tehty tai teetetty osana osaamiskeskus toimintaa. Toimintaan suunniteltiin osallistuvan vuosien 2007–2013 aikana noin 2900 yritystä. Tavoite saavutettiin, sillä toimintaan osallistui asumisen osaamiskeskuksen puitteissa noin 820 yritystä ja Ympäristöteknologian osaamiskeskuksen osalta noin 2080 yritystä. LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 45 22 % Toimintaan osallistuneiden yritysten ja osallistuneiden määrä kokoluokittain: 4% Yritykset, 1–249 henkilöä, 2514 kpl Yritykset, yli 250 henkilöä, 388 kpl Tutkimus- ja koulutuslaitoksia, 177 kpl Muita osallistuneita organisaatioita, 879 kpl Invest in -toiminnan tuloksena alueelle on sijoittunut kolmen suuren yrityksen lisäksi useita pienempiä yrityksiä, joiden kautta on syntynyt noin 160 uutta työpaikkaa. Tämän lisäksi hankkeessa on työstetty 53 sellaista invest in casea, joista osa ei toteutunut tai niiden alueelle sijoittumisesta ei ole toistaiseksi tehty lopullista päätöstä. Alueelle sijoittui toiminnan aikana ARA (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus), jonka kanssa käynnistettiin tiivis yhteistyö jo sijoittumisen suunnitteluvaiheessa. Lahden seudun osaamiskeskus ohjelmasta on syntynyt vuosien varrella noin kahdeksan verkkosivustoa ja kolme sähköisiä työkaluksi tarkoitettua ohjelmistoa: RT kortti, taloyhtiöiden korjaussuunnittelumaali ja esteettömyyskartoitustyökalu. Hankkeiden kautta on osallistuttu yritysten yhteisosastoilla vuosittain keskimäärin 2–5 messuille ja toteutettu muutamia suurempia tapahtumia, kuten Ympäristötietoinen kuluttaja 2009 ja Cleantech Expo 2011. Vuosittain messuilla on ollut mukana yhteensä noin 20–50 yritystä. Lisäksi vuosittain on toteutettu yrityksille 2-4 ulkomaille suuntautuvaa tutustumismatkaa kiinnostaviin kohteisiin tai osallistumismatkaa kansainvälisille messuille, joissa yrityksille on tarjoutunut mahdollisuus verkostoitua match making menettelyllä muiden kansainvälistymiseen tähtäävien alan toimijoiden kanssa. Merkittävimpiä matkoja olivat verkostoitumismatka Yhdysvaltoihin 2011 San Franciscoon ja San Diegoon sekä vuosittaiset matkat IFAT messuille Saksaan. Vuonna 2013 matkalle osallistui yhdeksän yritystä ja 27 henkilöä. Osaamiskeskushankkeet ovat toteuttaneet kaikkiaan 30 ulkomaisen ryhmän tutustumismatkat alueelle. Vierailut suuntautuivat kohteisiin, jotka ovat kansainvälisten toimijoiden mielestä olleet kiinnostavia, innovatiivisia ja merkittäviä. Suurinta kiinnostusta herätti alueen jätehuolto, kunnallinen vesiteknologia sekä matalaenergia- ja puurakentaminen. Osaamiskeskusohjelman henkilöstö on ollut vuosien aikana kutsuttuina puhujina erityyppisissä alueellisissa ja kansallisissa tilaisuuksissa useita kymmeniä kertoja. Kehittämispäälliköt ovat pitäneet puheenvuoroja myös ulkomailla alueellisesti merkittävistä kehityskohteista ja kehitystuloksista. Omia seminaareja on järjestetty noin 100, joista 70 isompaa ja 18 muutoin merkittävää. Esimerkkejä tapahtumista ovat 46 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 64 % 10 % vuosittain järjestettävä Cleantech Venture Day, RAKSA Foorumi ammattilaisseminaari ja joka toinen vuosi Lahdessa toteutettava ARA-päivä. Muita tapahtumia ovat olleet Massastabilointi konferenssi (2009), CleanWood seminaari (2012), Cleantech kohteita Lahden seudulla (2011), eduskunnassa Valtakunnallinen Puurakentamisfoorumi (2012), Modern Waste Management Technologies Day (2012), Jätehuollon logistiikka (2013) ja SAFA:n arkkitehtipäivät Lahdessa (2014). Toimintaa ohjaavia tai kehittämistoiminnoissa mukana olevia merkittäviä ryhmiä edustavat muun muassa Cleantech Board, Asumisen Think Tank ja Biotalousverkostot. Osaamiskeskusohjelmalla on luotu noin 27 erilaista tunnistettua yritysverkostoa, joiden toiminnassa on mukana noin 100 yritystä joko pysyvällä tai vaihtelevalla kokoonpanolla. Tärkeimpiä verkostoja ovat Mekatroniikkaklusteri, Viljaklusteri, Hissityöryhmät, Hankesuunnittelutyöryhmät sekä Vientiverkostot. Osaamiskeskusohjelman hankkeilla (ELITE hankkeet) on myös mahdollistettu useita merkittäviä professuureja alueelle 2007– 2013 aikana, kuten jätehuolto ja ympäristöteknologia professuurit sekä useita muita kummiprofessuureja. Asumisen osaamiskeskus hankkeessa on työskennellyt vuosittain pääsääntöisesti 2,5 henkilöä vuosina 2007–2013. Yhteensä toimintaan on käytetty 19,5 henkilötyövuotta. Vastaavasti Ympäristöteknologian osaamiskeskushankkeessa on työskennellyt keskimäärin 5 henkilöä vuosittain ja toimintaan on käytetty noin 36,5 henkilötyövuotta. Osaamiskeskusohjelman edustajat kuuluvat noin 20 merkittävään alueelliseen tai kansalliseen työryhmään. Toiminnan alkuvaiheessa toiminta kokonaan alueellista, mutta osaamiskeskusohjelman ja TEMin vaatimuksesta toiminnasta osa suunnattiin kansalliseen, klusterin tai klusterien yhteistoimintaan, mikä hankkeen loppuvaiheessa muodosti 30 prosenttia koko toiminnasta. Kansainvälisen toiminnan osuus nousi loppukaudella 10 prosenttiin. Laajempia kansallisia yhteishankkeita, joita on rahoitettu kansallisista ohjelmista, toteutettiin Asumisen osaamiskeskusohjelmassa seitsemän ja Ympäristöteknologian osaamiskeskus ohjelmassa 11 kappaletta. ■ UUSIUTUVAN ENERGIAN TUTKIMUSKESKUS OLI TERVETULLUT INVESTOINTI Energia- ja ympäristöteknologian yritys Oilonin tuotteet ja osaaminen perustuvat vahvaan tuotekehitykseen. Tästä syystä uusiutuvan energian tutkimus- ja kehityskeskus Energonin rakentaminen onkin lahtelaisen perheyhtiön näkökulmasta merkinnyt kenties tärkeintä hankekauden aikana saavutettua konkreettista tulosta. LADECin omistama Energon mahdollistaa siellä vuokralaisena toimivalle Oilonille nyt entistä laajamittaisemman tutkimus- ja tuotekehityksen. Yhtiö kehittää ja testaa keskuksen tiloissa muun muassa lämpöpumppuja, aurinkokeräimiä sekä uusiutuville nestemäisille ja kaasumaisille polttoaineille tarkoitettuja polttimia tai näiden laitteiden hybridiratkaisuja. Oilonin johto on osallistunut vuosien ajan LADECin järjestämiin Cleantech Venture Day -investointitapahtumiin ja toiminut vastavuoroisesti isäntänä lukuisilla lehdistö- ja asiakasvierailuilla Lahdessa ja Oilonilla. Kiinan Wuxissa järjestetty Cleantech-seminaari toi puolestaan lisää näkyvyyttä yhtiölle tärkeillä Kiinan markkinoilla. ”LADECin koordinoimat suomalaisyritysten yhteishankkeet, kuten jätteenpolttokonsepti Venäjällä, ovat tarjonneet meille arvokkaita liiketoimintamahdollisuuksia. Vastaavia kontakteja ei olisi ollut yhtä helppoa luoda puhtaasti omin voimin. Myös Energonin kaltainen investointi olisi tässä laajuudessa saattanut jäädä toteutumatta ilman osaamiskeskuksen panosta.” Oilon Oy Toimitusjohtaja Eero Pekkola KOMPOSTOINTILAITOKSIA MAAILMALLE Suomen johtava kuljetinratkaisuja suunnitteleva ja valmistava yritys Ferroplan Oy on kasvattanut viime vuosien aikana toimintaansa cleantech-alan kokonaistoimittajaksi. Voimakkaasti kasvavalle ympäristöteknologian toimialueelle Ferroplan tarjoaa ratkaisut sekä vesienkäsittelyyn että erilaisten materiaalien kierrätykseen, lajitteluun ja käsittelyyn. Ympäristöteknologian oske-ohjelman kuuluvan yritysklusterin tuella yhtiö on toimittanut muun muassa kompostointilaitoksen Vietnamiin. Projektiin osallistui alihankkijoina useita yrityksiä Päijät-Hämeen alueelta. Myös yhtiön vesiliiketoiminta käynnistettiin ohjelmakauden kuluessa. Toimitusjohtaja Pentti Patosalmi arvostaa yrityksen saamaa tukea erityisesti Vietnamin vientiprojektin kohdalla. Projekti onnistui vähintäänkin kiitettävästi myös taloudellisesti. Hän sanookin, että ilman yhteistyötä projektin kannattavuus olisi saattanut olla heikompi. Ferroplanin kiinteistön investointia koskeva energiaselvitys syntyi LADECin energiaselvitysohjelman ansiosta. Lähienergian hyödyntäminen on selvittelyvaiheessa. ”Projektiosaamisen puolelta olemme saaneet LADECista erittäin asiantuntevaa tukea erilaisten järjestelmätoimitusten prosesseihin. Yhteistyö on tuonut lukuisia ulkomaan kontakteja ja auttanut verkostoitumaan alan muiden osaajien kanssa. Yrityksemme investointeja koskevat energiaselvitykset ovat puolestaan tarjonneet näkemystä niistä osa-alueista, joihin tarvitaan lisää panostusta.” Ferroplan Oy Toimitusjohtaja Pentti Patosalmi LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 47 Suuret investoinnit alueelle Lahden seudun Asumisen osaamiskeskus vaikuttamassa: • Mera Reponen, matalaenergiakerrostalo, Heinola (2007) 3-kerroksinen asuinkerrostalo, rakennuttaja Nuorisoasuntosäätiö, urakoitsija Rakennusliike Reponen Oy. 4.000.0000 euroa. • Lanssikatu, hybridikerrostalo, Lahti (2009) 2 kpl 5-kerroksista matalaenergiatasoista asuinkerrostaloa, rakennuttaja: Lahden Talot Oy, urakoitsija: Skanska talonrakennus Oy. 8.000.000 euroa. • PuuMera, puukerrostalo, Vierumäki (2011) 5-kerroksinen puukerrostalo, rakennuttaja: Rakennusliike Reponen, Versowood Oy, Koskisen Oy, Heinolan kaupunki, urakoitsija: Rakennusliike Reponen Oy. 4.500.000 euroa. • Onnelan polku, palvelutalo, Lahti (2013–2014) 5-kerroksinen palveluasuntokohde erityisryhmille, rakennuttaja: Lahden Vanhusten Asuntosäätiö, urakoitsija: YIT. 45.000.000 euroa. • Puukerrostalot, Sykekatu, Lahti: Suunnitteilla (2014–2015) Kolme 6-kerroksista puukerrostaloa, rakennuttaja: Lahden Talot Oy. Kohde suunnitteilla, arvio 6.000.0000 euroa/rakennus. • Puukerrostalot, Riihelä, Lahti, Suunnitteilla (2014–2015) Kolme 5-kerroksista puukerrostalo/hybriditaloa, rakennuttaja: YIT. Kohde suunnitteilla, arvio 4.500.000 euroa/rakennus. • Kerrostalo, Lepolankatu, Lahti: Suunnitteilla (2014–2015) Kaksikerroksinen palvelutalo, rakennuttaja: Lahden Vanhusten Asuntosäätiö. Kohde suunnitteilla, arvio 15.000.000 euroa. • Puukerrostalot, Lahden Karisto (2014–2020) Seitsemän 6-kerroksisen puukerrostalon rakentamisen mahdollistava kaava-alue, asemakaava valmistumassa syksyksi 2014. Avustetaan toteuttamisessa Lahden kaupunkia/yrityksiä. • Puukerrostalokortteli, Kivistö, Vantaa (2014–2015) Euroopan suurin puukerrostalokohde, 5–7 kerrosta. Rakennuttaja: Suomen Vuokrakodit Oy ja TA-Asumisoikeus Oy, urakoitsija: Rakennusliike Reponen Oy. 36.000.000 euroa. Lahden seudun Ympäristöteknologian osaamiskeskus vaikuttamassa: • Kompostointilaitos Vietnamiin, Ferroplan Oy (2011–2013), 6.700.000 euroa. • Ympäristökampuksen 2.laajennusvaihe, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy (2009–2012), 15.000.000 euroa. •Kaasutusvoimalaitos, Lahti Energia Oy (2009–2012), 160.000.000 euroa. • Energiajätteen murskauslaitos, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (2010–2012), 4.300.000 euroa. • TVS Kierrätyksen uusioraaka-aineen käsittelylaitos Lahdessa (2011–2012), 1.000.000 euroa. • Orimattilan laitoksen laajennus ja lämmöntalteenotto, Ferroplan Oy, 1.000.000 euroa. • Kuivamädättämö sekä biokaasun puhdistus ja syöttö maakaasuverkkoon, LaBIO Oy (ent. Kujalan Komposti Oy) ja Gasum Oy. 18.000.000 euroa. • German Pellets investoinnin valmistelu alueelle (ei tot.) 21.000.000. 48 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI Kuva: LADEC/ARA-Asunto 2049 kilpailu/Kuisma Rasilainen •Maalämpöpumppu, Orfer Oy (2010–2011), 100.000 euroa. Lahden seudun Osaamiskeskuksen toiminnalla generoituja hankkeita ESIMERKKEJÄ YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN OSAAMISKESKUKSEN HANKKEISTA: Materiaalien käsittelyllä lisää palveluja ja tekniikkaa Päijät-Hämeeseen (MABU) (A31220) 01.09.2009–30.08.2011, budjetti: 833 333 €, päärahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hankkeessa selvitettiin mahdollisuuksia kasvattaa Päijät-Hämeessä syntyvien biomassa- ja jätevirtojen materiaali- ja energiahyödyntämistä omassa maakunnassa. Tavoitteena oli kasvattaa alueella toimivien jätehuoltoyritysten, materiaalien käsittelijöiden sekä laite- ja laitostoimittajien liiketoimintaa. STinno 01.12.2009–30.11.2012, budjetti: 1 023 783 €, päärahoittaja EU. The overall goal is to map technologies for industrial waste water treatment, to transfer sustainable technologies to olive mill waste water treatment. The project will lead to exhange of experience and knowledge between research and business. Mekatroniikkaklusterin murroksen hallintahanke (A546461) 01.01.2010–31.12.2011, budjetti: 253 237 €, päärahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hankkeen avulla kehitettiin teknologiateollisuuden yritysten toimintaa kilpailukykyisemmäksi nykyisessä murroksessa Päijät-Hämeen alueella. Keskeisinä toimintoina oli laajempien verkostojen kehittäminen, jolloin isompien toimituskokonaisuuksien tarjonta on mahdollista, sekä erityistoimena ns. cleantech-liiketoiminta, jonka avulla pyritään saamaan uusia markkina-alueita alueen mekatroniikkayrityksille. Ympäristöliiketoiminnan tilastoinnin kehittäminen 02.10.2007–29.02.2008, Päärahoittaja: Sitra. Hankkeessa valmistellaan säännönmukaisen ympäristöliiketoiminnan tilastoinnin aloittamista Suomessa. Ympäristöliiketoiminnan selkeä, kansainvälisiin suosituksiin pohjautuva määritelmä ja tilastointijärjestelmän kehittäminen edistäisi alan seuraamista ja kansainvälistä vertailukelpoisuutta. Storm Water – Hulevesien hallinta (A30116) 01.01.2008–30.09.2011, budjetti: 1 928 200 €, päärahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hankkeen päätavoite on ehkäistä ja vähentää taajamissa hulevesien haitallisia vaikutuksia ja luoda kaupallisesti sovellettuja ratkaisuja niiden hallintaan. Tämän kaupallisen potentiaalin hyödyntämisen arvioidaan tuovan merkittävästi uutta Cleantech -liiketoimintaa Etelä-Suomen alueelle. Innovaatioputkesta yritystoimintaa - Cleantech innovaatioiden kaupallistaminen (A30069) 02.01.2008–30.06.2011, budjetti: 2 475 241 €, päärahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanke tarjoaa ympäristömonitoroinnin ja materiaali- ja energiatehokkuuden alan yrityksille ja yksittäisille keksijöille yksilöllistä asiantuntijatukea innovaatioiden kehitykseen, kaupallistamiseen, yhteistyökumppaneiden ja rahoituksen etsimiseen sekä kansainvälistymiseen. ELITE – Elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa tukevan tutkimustoiminnan edistäminen (A30143) 20.12.2007–31.1.2010, budjetti: 630 000 €, päärahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). ELITE 2 – Elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa tukevan tutkimustoiminnan vahvistaminen (A31223) 1.1.2010–31.10.2014, budjetti: 2 545 316 €, päärahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Projekti on sateenvarjohanke Päijät-Hämeen maakuntaohjelman ja Lahden alueen elinkeinostrategian kannalta keskeisten kärkialojen yliopistotasoisen osaamisen vahvistamiseksi Lahden alueella. Hankkeen avulla resursoidaan kolmen Lahden alueen elinkeinostrategian toteutuksen kannalta keskeisen professuurin sekä niiden ympärille rakentuvien tutkimusryhmien toiminta alueella. Miksotrofiset organismit 01.01.2008–31.12.2009, budjetti: 170 010 € Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksella Lahdessa tutkittiin biodieselin tuotantoa. Ympäristöekologian laitoksella käynnistyi kevättalvella 2008 Fortumin säätiön ja Lahden tiede- ja yrityspuiston rahoittama hanke ”Miksotrofiset organismit biodieselin tuotannossa”. Hankkeen tutkimukset ovat osa FM Elina Peltomaan väitöskirjatyötä. Oske Invest 2008 01.04.–31.12.2008, budjetti: 32 000 €, päärahoittaja Päijät-Hämeen liitto, Maakunnan kehittämisraha. Tavoitteena oli lisätä yhteistyön kautta kansainvälisiä investointeja Lahden seudulle ja parantaa seudun valmiuksia houkutella osaamisintensiivisiä ulkomaisia yrityksiä. Kohdemarkkinoina mm. Pohjoismaat, USA, Kiina sekä invest in toiminta. REACH – palvelukonsepti 01.09.2008–31.08.2010, budjetti: 1 459 000 €, päärahoittaja TEKES. Hankkeessa kyseessä olevana palveluinnovaationa tullaan kehittämään yrityksille ja yritysten muodostamille konsortioille tarkoitettu EU:n kemikaalilainsäädännön mukainen aineen rekisteröintipalvelu, mikä kattaa koko aineen rekisteröintiin tarvittavan kokonaisuuden osapalveluihin jaettuna. EcoCluP, Eco-innovative cluster partnership for growth and internationalization 01.09.2009–30.09.2012, budjetti: 137 631 €, päärahoittaja EU. EcoCluP aims to adapt, validate, test and implement innovation services and tools supporting the growth and internationalisation of ecoinnovative companies organised in environemental clusters across Europe. Uusiutuvan energian keskus (A30162) 01.06.2008–31.12.2010, budjetti: 3 518 000 €, päärahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hankkeella toteutetaan fyysiset tutkimusolosuhteet, jossa kyetään käytännössä toteuttamaan monipuolisesti uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tutkimusprojekteja ja niihin liittyvän liiketoiminnan kehittämistä. Tutkimuskeskus sisältyy ympäristöteknologian osaamiskeskusohjelmaan ja sen tutkimustoiminnan käynnistysvaihetta tuetaan osaamiskeskusohjelman aktiivisella hankevalmistelutyöllä. Hanke on osa osaamiskeskusohjelman ympäristöklusterin toimintaa ja sitä toteutetaan aktiivisessa yhteistyössä asumisen klusterin ja energiaklusterin kanssa. Lahden alueen elinvoimaisuuspaketti (EVP) 01.04.2010–31.12.2011, budjetti: 378 400 €, päärahoittaja ELY. Projektilla haettiin ratkaisua taantuman vaikutusten vähentämiseen Lahden seudun yrityksissä neljällä toimialalla. Tämä tehdään kehittämällä alueen toimintaympäristöä siten, että kasvatetaan innovatiivista, vientivetoista Cleantech-liiketoimintaa olemassa olevissa yrityksissä välittömästi sekä taantuman jälkeisinä vuosina. Projektilla mahdollistettiin entistä tehokkaampi yritysten välinen klusteripohjainen yhteistyö vientipotentiaalin kasvattamiseksi. ESYLEP -Eteläsuomalaisen ympäristöliiketoiminnan edistäminen Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä (A31410) 01.10.2010–30.09.2013, budjetti: 1 982 710 €, päärahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Projekti edistää eteläsuomalaisten ympäristöalan yritysten ja tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden verkottumista ja yhteistyötä venäläisten toimijoiden kanssa ja avaa liiketoimintamahdollisuuksia eteläsuomalaisille pk-yrityksille. Toteuttajina Culminatum Innovation Oy Ltd (yhteishankeen hallinnoija), Green Net Finland ry, Lappeenrannan teknillinen yliopisto / LUT Energia, Lahden seudun kehitys LADEC Oy. Ecopol – Public innovation partnership for better policies and instruments in support of eco-innovation 01.01.2011–31.12.2013, budjetti: 700 305 €, päärahoittaja EU. ECOPOL’s mission is to foster transnational cooperation in the development and implementation of better eco-innovation policies and instruments. StarDust – Clean Water 01.01.2011–31.12.2013, budjetti 6 336 500 €, päärahoittaja EU. The strategic idea about Clean Water was to commercialize and brand it’s members’ innovations. That was supported by using all the levels of BSR countries national innovation systems from policy level to simple export tools. The platform not only provided information about business opportunities, legislation, financial instruments and cooperation tools and possibilities but also aimed to influence and change the background elements that are creating the current operating environment. LADEC Oy is a project partner. LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 49 Projektin nimi: Innovatiivisuutta Julkisiin Investointeihin (IJI) / Cleantech ja ERA 17 julkisissa innovaativissa hankinnoissa (CLEAR17) (A32168) 01.03.2012–30.06.2014, budjetti: 1 542 146 €, päärahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). CLEAR17-hankkeessa toteutetaan kansallisen ERA17 -toimintaohjelman (Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017) suosituksia, joilla edistetään innovaatioita ja korostetaan energiatehokkuutta julkisissa hankinnoissa. Cleantech-liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen Wuxissa 01.02.2012–30.09.2013, budjetti: 103 534 €, päärahoittaja Päijät-Hämeen liitto, Maakunnan kehittämisraha. Hankkeen tavoitteena on tuottaa konkreettisia hankeaihioita suomalaisille cleantech-yrityksille ja luoda yrityksille mahdollisuuksia tarjota osaamistaan Wuxin kaupungin toteutushankkeisiin ja/tai solmia t&k- ja jv-yhteistyöprojekteja kiinalaisten yritysten kanssa. Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) 01.05.2012–31.12.2014, budjetti: 160 000 €, päärahoittaja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Lämpöyrityskohteiden aktivointi, esiselvitykset ja biolämpölaitosten luonnossuunnittelu ovat keskeinen osa HUE-hankkeen toimintaa: HUE auttaa selvittämään miten lämpöyrittäjyys voisi toteutua kohteessa, kuinka nopeasti biolämpöinvestointi voisi maksaa itsensä takaisin ja miten eri polttoainevaihtoehdot vaikuttavat takaisinmaksuaikaan. Toteuttajina ProAgria Etelä-Suomi (yhteishankkeen hallinnoija), Suomen Metsäkeskus, Häme-Uusimaa, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Verkostoitunut innovaatiotoimintaa hyödyntävä yhteistyömalli – VIHI (A557267) 01.01.2012–31.12.2013, budjetti: 527 577 €, päärahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Tavoitteena on tuoda innovaatiotyökalut ja menetelmät mekatroniikkaklusterin yritysten tietoisuuteen ja hyödynnettäväksi sekä mekatroniikkaklusterin yritysten yhteistyön, vertaisoppimisen ja verkostoitumisen lisääminen. Lopullisena tavoitteena on luoda alueelle verkostoitunut innovaatiotyökaluja hyödyntävä yritysyhteistyömalli. Lahden innovaatiokeskittymä investointihanke (A32087) 1.1.2011–30.6.2013, budjetti: 355 000 €, päärahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hankkeen tavoitteena on huolehtia tiedepuiston toimijoille aikaisempina vuosina jo toteutettujen t&k&i-investointien laitekannan pysymisestä kilpailukykyisenä ja houkuttelevana. Tehtyjen investointien avulla kyetään monipuolisemmin käyttämään Energon Oy:n laitekantaa bioöljyjen, maalämmön ja aurinkoenergian tutkimukseen sekä kasvattamaan levätutkimusta Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella Lahdessa. Maaperätutkimusyksikön kenttämittausmahdollisuudet monipuolistuivat. TrioPlus Häme (HAMELY/288/05.02.07/2013) 1.6.2013–31.12.2014, budjetti: 218 355 €, päärahoittaja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Tavoitteena on auttaa Hämeen teknologiateollisuuden yrityksiä kasvuun ja vahvistaa alueella toimivien metalli-ja elektroniikka-alan yritysten mahdollisuuksien oman tuotannon kehittämiseen ja markkina-alueen laajentamiseen, kumppanina Innopark Programmes Oy. Kipsi- ja kattohuopajätteiden keräys kierrätykseen (199/00.01.05.20/2013) 1.1.–31.12.2014, budjetti: 179 800 €, päärahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanke edistää valtakunnallisen jätesuunnitelman ja alueellisen jätesuunnitelman tavoitteita lisätä rakennusjätteiden hyödyntämistä. Toteuttajina Päijät-Hämeen jätehuolto (hallinnoija), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY. Lahden innovaatiokeskittymä (552/00.01.05.20/2010) 1.4.2012–31.10.2014, budjetti: 1 111 100 €, päärahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). LAMK:n kampusalueen valmistelu ml. toimijoiden välisen yhteiskäyttöperiaatteiden ja palveluiden määrittely. Käytäntö lähtöisen innovaatiokärjen resursointi. Toteuttajina Lahden seudun kehitys LADEC Oy (yhteishankkeen hallinnoija), Helsingin yliopisto, Lahden ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Kansainvälinen vesiosaamiskeskus IAWTC - Lisää kilpailukykyä, liiketoimintaa, innovaatioita, osaamista ja puhdas Itämeri (A32138) 30.3.2012–30.9.2014, budjetti 1 450 600 €, päärahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hankkeen tavoitteena on Pietarin vesiosaamiskeskuksen temaattinen kehittäminen kunnallisista vesistä teollisiin jätevesiin ja maantieteellinen laajentaminen Pietarista muualle Venäjälle ja laajemmin Itämeren alueelle. Toteuttajina Lahden seudun kehitys LADEC Oy (yhteishankkeen hallinnoija), Lappeenrannan teknillinen yliopisto / Erotustekniikan keskus, Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy, Culminatum Innovation Oy Ltd. 50 LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI ESIMERKKEJÄ ASUMISEN OSAAMISKESKUKSEN HANKKEISTA: Muotoilun edistäminen osaamisklustereissa – MOK (1233/581/2008) 2008 Budjetti: 58 000 €, päärahoittaja TEM. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa muotoiluosaamisen keskeiset kansalliset osaajat ja -osaajaverkostot sekä laatia toimintamalli muotoiluosaamisen käyttöönotolle ja hyödyntämiselle läpileikkaavana toimintona osaamiskeskusohjelman klustereissa ja niihin osallistuvissa yrityksissä. OSSI – Asumisen osaamisklusterin osaamisen ja innovaatioiden siirto (S11081) 1.11.2010–31.5.2014. Bbudjetti: 500 000 €, päärahoittaja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Puhtia rakentamiseen energiatehokkuudesta. Osaamisen siirto -hanke mm. järjestää energiatehokkaan rakentamisen koulutuksia ja julkisia seminaareja. Ostari – Ostoskeskuksesta kaupunginosakeskukseksi) 2009–2011, YM Lähiöohjelma Lahden kaupungin hallinnoima hanke on mukana valtakunnallisessa lähiöiden kehittämisohjelmassa, joka tarkastelee ostoskeskusten palvelutarjontaa ja kehittämismahdollisuuksia. Selvitystyö keskittyy Riihelän, Metsäkankaan ja Tonttilan ostoskeskuksiin. Hissi on kiinteistön kehittämistä & Hissi – Esteetön Suomi 2017, 2007–2013 Budjetti: 230 000 €, päärahoittaja ARA ja kunnat ja kaupungit. Hissi – Esteetön Suomi 2017 -hankkeen tavoitteena on jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen valtakunnallisesti vuoden 2017 loppuun mennessä. Hissi on kiinteistön kehittämistä on laajempaa hanketta edeltänyt alueellinen hanke. Southwood (A30757) 1.12.2008–31.3.2012 Budjetti: 1 847 654€, päärahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hankkeen tavoitteena oli metsäteollisuusklusterin liiketoimintaedellytysten parantaminen. Ratkaisuna tarkasteltiin puutuotetoimialan ketjuja ja tunnistettiin kriittisiä pisteitä, joihin vaikuttamalla voidaan parantaa toimijoiden ja kilpailukykyä. Toteuttajina Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy (yhteishankkeen hallinnoijana), Posintra Oy, Teknologiakeskus Innopark Oy/Innopark Programmes Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvola Innovation Oy ja Lahden ammattikorkeakoulu. Kestävä asuminen ja ympäristö, K-EASY (A31452) 1.11.2010–31.5.2014 Budjetti: 2 276 121 €, päärahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanke pureutuu ratkomaan kiinteistöjen energiatehokkuuden ohella jätehuoltoa, kierrätystä sekä älykästä talotekniikkaa. Tarkastelun kohteena ovat myös kaavoitus ja kiinteistön elinkaaren optimointi. Toteuttajina Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy (yhteishankkeen hallinnoijana), Innopark Programmes Oy, Culminatum Innovation Oy Ltd, Posintra Oy ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. TETRAEDRI (Technology transfer edges in regional innovations) (A31879) 1.11.2011–31.5.2014 Budjetti: 1 260 400 €, päärahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Kestävän rakentamisen, käyttäjälähtöisyyden ja sähköisen liikkumisen kehittämisprojekti, jota yhdistää energiatehokkuus aluerakentamiskohteissa. Toteuttajina Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy (yhteishankkeen hallinnoijana), Culminatum Innovation Oy Ltd, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Posintra Oy. Puurikastamo PuuRi -hanke (A32028) 1.4.2012–30.6.2014 Budjetti: 1 748 840 €, päärahoittaja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanke kytkeytyy puun jatkojalostusteollisuuden kehittämiseen Etelä-Suomen alueella. Liiketoimintaa kehitetään uusiin innovaatioihin ja tuotemateriaaliyhdistelmiin asti. Tarkastelun kohteena ovat tuotteiden suojaukseen ja testaukseen liittyvät asiat sekä digitaalisten sisältöpalveluiden yhdistäminen eri tuoteratkaisuissa. Toteuttajina Lahden seudun kehitys LADEC Oy (yhteishankkeen hallinnoijana), Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden ammattikorkeakoulu, Työtehoseura ry ja Kouvola Innovation Oy. Ryhmärakennuttaminen hankkeet Hankkeessa kartoitetaan rakentajien käyttöön ammattitaitoista henkilöstöä sekä järjestetään rakentajille käytännönläheisiä työpajoja eri rakennusvaiheista. Hankkeen tavoitteena on koota yhteen rakentajia ja parantaa heidän verkostoitumista rakennusalan toimijoiden kanssa. Cleantech toimistotilakonsepti (530/31/2010) 1.3.2010–30.6.2012 Budjetti: 634 000 €, päärahoittaja TEKES. Projektin tavoite on rakentaa kustannustehokas ympäristöä vähemmän kuluttava tilakonseptit, joka samalla parantaa asiakkaan kokemaa palvelutasoa. RAHOITUS- JA AVAININDIKAATTORIT OSAAMISKESKUSOHJELMAN AVULLA SYNTYI SATOJA UUSIA YRITYKSIÄ OSAAMISKESKUSOHJELMA PÄÄTTYI 31.1.2013. Osaamiskeskusohjelma (OSKE) oli valtioneuvoston erillisohjelma, jonka toiminta-ajatuksena oli korkeatasoisen osaamisen hyödyntäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta. Ohjelmakaudella (2007-2013) otettiin käyttöön klusteriperustainen toimintamalli, joka verkotti ja kokosi eri puolelle Suomea hajaantunutta osaamista ja osaajia. Osaamiskeskusohjelmaa toteuttivat alueilla valtioneuvoston nimeämät 22 osaamiskeskusta. Toimenpiteet kohdistuivat valtioneuvoston hyväksymien 13 kansallisen merkittävän osaamisklusterin kehittämiseen. Klusterit toivat ohjelmaan selkeän kansallisen ulottuvuuden, jossa voi hyödyntää osaamiskeskusten välistä yhteistyötä, jakaa hyviä käytäntöjä ja vähentää päällekkäistä työtä eri alueilla. Osaamiskeskusohjelman vaikuttavuus ja lisäarvo syntyivät toimijoiden verkottamisen ja uusien kehittämishankkeiden ja liiketoiminta-avauksien kautta. Ohjelman rahoitus oli vuodessa 23 milj. euroa, josta valtion perusrahoituksen osuus oli puolet ja alueiden osuus puolet. Ohjelman vaikuttavuustavoitteiksi oli asetettu, että vähintään 8 000 yritystä aktivoitaisiin hyödyntämään tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Lisäksi välillisesti vaikutettiin 7 000 uuden työpaikan ja 700 uuden yrityksen syntymiseen vuoteen 2013 mennessä. Seurantatietojen mukaan osaamiskeskusohjelmassa oli käynnistetty vuoden 2010 loppuun mennessä yhteensä 902 hanketta, joista vähintään kahden osaamiskeskuksen välisiä hankkeita oli kolmannes. Hankkeiden kokonaisrahoitus oli yhteensä 110 milj. euroa, josta kilpaillun rahoituksen (Tekes, EU, muu kilpailtu) osuus oli 32 prosenttia. Vuonna 2010 OSKE -ohjelmaan osallistui yli 6 000 yritystä, joista valtaosa oli pieniä alle kymmenen henkilön yrityksiä. Uusia työpaikkoja syntyi välillisesti 1500 ja uusia yrityksiä 230. ■ Lähde: www.tem.fi LAHDEN SEUDUN OSAAMISKESKUS 2007–2013 LOPPURAPORTTI 51 Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Kestävän kasvun vauhdittaja LADECin tehtävänä on kehittää Lahden seudun elinkeinoelämän kasvun edellytyksiä, kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta. LADEC tarjoaa yrityksille monipuolisia yrittäjyys-, sijoittumis- sekä kasvu- ja kehittämispalveluita, jotka kattavat yrityksen elinkaaren eri vaiheet. Samalla edistämme Lahden alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä Etelä-Suomen ytimessä. Osaamiskärkinämme ovat cleantech ja teollinen muotoilu. Yhtiöllämme on laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto erityisesti cleantech- ja kasvurahoitussektoreilla. LADECilla on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan näkyvä rooli Suomen cleantechin kehittämis- ja kansainvälistymistyössä. Suomen kiinnostavimman teollisen muotoilun keskiössä yhtiöllä on myös merkittävä kansallinen rooli muotoilua hyödyntävän liiketoiminnan kehittäjänä. LADECin tavoite on rakentaa Lahdesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminnan ja -tutkimuksen sekä CleanDesignin osaamiskeskittymä. Ohjelmien avoimet raportit ja tulokset: • www.ladec.fi (Lahden seudun osaamiskeskus) • www.e-julkaisu.fi/OSKE (Osaamiskeskusohjelman loppujulkaisu)
© Copyright 2024