1. No category

Pohjan
Puhuri
Pohjanmaan
Partiolaiset
perustettiin,
s. 10
Aikuiset
partiossa,
s. 4-5
Muista
sivukisa,
s. 6
Partiota vaaroilta lakeuksille
5/2007
Pääkirjoitus
Piirinjohtajien palsta
Kerran viikossa
Syksy on jo pitkällä ja sen myötä lippukunnat ovat saaneet viikoittaisen toimintansa kunnolla käyntiin.
simmäisiä lastenlastenlapsia, joihin tutustuin juhlaleirillä. Terkkuja vaan sinne
Patanaan tytöille, ootte ihkuja!
Silloin vuosia sitten (tai ei nyt ihan NIIN
monta vuotta sitten), kun vielä asuin
ympärivuotisesti kotipaikkakunnalla ja
olin aktiivisesti mukana lippukuntani
toiminnassa, oli välillä jopa pakkopullaa
raahautua kololle säännöllisesti torstaiiltaisin viikko toisensa perään. Johtajia
oli liian vähän, mutta myös vartiolaisista
oli pulaa. Onneksi kotilippukunnassani
onkin aikuisia – tai ainakin aikuinen, joiden harteilla lepää toiminnan jatkuvuus.
Aikuisia tarvitaan partiossa muulloinkin,
kuin leirin ruokahuoltoa hoitamaan.
Nyt muistelen sitä aktiivista lippukunnassa toimimista lämmöllä. Vaikka usein tie
oli kivinen, niin sitä on silti ikävä. Ihailen suuresti niitä, jotka jaksavat vuodesta toiseen toimia lippukunnassa ja tehdä
sitä peruspartiota. Kesäleirien turistina ja
retkien vierailijana ei käteen jää ihan yhtä
paljon, kuin niillä, jotka näkevät vartsalaisensa viikoittain.
Vaikka tilanteet lippukunnissa ovat erilaisia, ovat lapset ja nuoret erilaisen ainutlaatuisella tavalla samanlaisia. Viikoittaiseen toimintaan osallistumisen suolana onkin toimiminen lasten ja nuorten
kanssa. Ja jokaisella lapsella ja nuorella
pitäisi olla mahdollisuus harrastaa partiota. Voin vähän ylpeillä, että meidänpä
kunnassa partiolaisia 7-16 –vuotiaista on
11,6%. Tavoiteysi toteutuu, mutta kuinka kauan? Vaikka Vetelissä lippukunta
toimiikin, niin kaikissa naapurikunnissa
ei toimivaa lippukuntaa ole, joten seutukunnallisesti ajateltuna 9%:n tavoite on
vielä kaukana.
Toimituskunta
Päätoimittaja: Sanni Aho
sanni.aho(ät)pohjanmaa.partio.fi
Toimitussihteeri: Kaisa Holli
kaisa.holli(ät)epp.partio.fi
Taitto: Pekka Kuru
pekka.kuru(ät)partio.fi
Toimittajat:
Henna Kalliokoski, Iina Sippola,
Heini Pellinen, Anna Anttila,
Ulla Pirkola, Arttu Tanner,
Teija Valkeinen, Anssi Klemetti
Valokuvaaja:
Janne Seppänen, Jenna Simula
Toimituskunnan sähköposti:
pohjanpuhuri(ät)pohjanmaa.partio.fi
***
Aineisto
Jos joltain jäi huomaamatta, niin nyt se on
muuten sitten perustettu. Se piiri nimittäin. Minua huvittaa suunnattomasti Petterin viereisen sivun otsikko. Meidän Puhuriko tämän on saanut sitten aikaan?
Aineisto toimitetaan suoraan päätoimittajalle tai osoitteeseen aineisto(ät)pohjanmaa.partio.fi deadlineen mennessä.
Lähdetäänpä siis matkaan. Yhdessä.
Lehti ilmestyy kahden viikon kuluttua
deadlinesta.
Sanni
Vuoden 2007 aineiston deadlinet:
6/07 12.11.
”Perustetaan Pohjan Puhurille piiri!”
Otsikon sanat lausuttiin partioneuvoston ylimääräisessä
kokouksessa syksyllä 2006.
Kokouksessa neuvoteltiin eri
vaihtoehdoista, joiden mukaan
uudistuvaa piirijakoa mahdollisesti tehtäisiin. Tuossa kokouksessa Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan partiopiirien
piirinjohtajat totesimme, että
näemme viisaaksi syventää sitä
piiriemme hyvää yhteistyötä,
josta Pohjan Puhuri oli näkyvin
merkki. Partioneuvoston, ja sitä seuranneen Jäsenkokouksen
päätösten perusteella aloitettiin
uuden piirin perustamisen valmistelu.
Valmistelutyö huipentui Kokkolassa 29.9.2007, kun 57 lippukuntaa perusti Pohjanmaan
Partiolaiset -nimisen uuden
partiopiirin. Jo samana päivänä lippukuntien määrä nousi
62 kappaleeseen, joka on 70 %
alueen lippukunnista ja 77 %
partiolaisista. Lippukuntien
aktiivisuus ylitti rohkeimmatkin toiveeni! Hyvä lähtökohta
Pohjanmaan Partiolaisille on
myös se, että siihen liittyi jokaisen vanhan piirin alueelta
reilusti yli puolet lippukunnista
ja partiolaisista.
Vaikka Pohjanmaan Partiolaisten eteen on tehty paljon työtä,
on varsinainen urakka vasta
edessä. Paljon erilaisia asioita pitää saada valmiiksi, jotta
piiri voi olla mahdollisimman
suureksi avuksi ja hyödyksi lippukunnille. Pidän tavoitteena,
että vuoden 2008 alussa kaikki
on riittävän valmista, jotta lippukunnat saavat peruspalvelut
uudesta piiristä. Toivon, että
piirin normaalin toiminnan
taso saavutetaan vuoden 2008
loppuun mennessä.
Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset ry
Keski-Pohjanmaan Partiolaiset ry
Pohjois-Pohjanmaan Partiopiiri ry
Ilmestyminen: 6 numeroa vuodessa
Levikki: 4350 kpl
Painopaikka: Kalevaprint Oy, Oulu
ISSN: 1796-3699
Kannessa
***
Keski-Pohjanmaan Partiolaiset ry
kppartiolaiset(ät)kotinet.com
Meillä on lippukunnassa tapana kutsua entisiä
vartiolaisia lapsiksi ja
näiden entisten vartiolaisten – nykyisten
johtajien – omia vartiolaisia lastenlapsiksi.
Viime syksynä sain en-
Pohjois-Pohjanmaan Partiopiiri ry
toimisto(ät)p-ppp.fi
Uskon, että Pohjanmaan Partiolaisista
tulee Pohjan Puhurille upea
partiopiiri!
Nyt on siis tekemisen ja vaikuttamisen aika - tekijöitä ja
Sanni Mäkinen Merituulen syysleirillä,
kuva Markus Lehto
Piirien yhteystiedot
Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset ry
toimisto(ät)epp.partio.fi
TAI
Pohjanmaan Partiolaisten partiotoimisto:
toimisto(ät)pohjanmaa.partio.fi
Projektikuulumiset
Partion peruskirja uudistuu
Suomen Partiolaisten uuden peruskirjan ensimmäinen luonnosversio on valmistunut.
Siitä kerätään palautetta ja se toimii pohjana
keskustelulle sekä niiden pohjalta syntyville
seuraaville luonnosversioille. Uudistustyö
alkoi viime keväänä. Keskustelu ja palautekierrokset jatkuvat aina ensi vuoden syksyyn
asti, jolloin SP:n jäsenkokous päättää uudesta peruskirjasta marraskuussa 2008.
Nykyinen peruskirja on vuodelta 1977, ja se
tehtiin korvaamaan silloisten partiotyttö- ja
partiopoikajärjestöjen yhdistymissopimusta.
Osa peruskirjan tekstistä on vanhempaakin,
siirretty aikaisemmista järjestöjen yhteistyösopimuksista, esimerkiksi vuodelta 1956.
”Peruskirjan uusimisen lähtökohtana on,
että kaikki nykypäivänä ylimääräinen - niin
Pohjan Puhuri
Petteri Juusola
Kirjoittaja on Pohjanmaan Partiolaisten historian ensimmäinen piirinjohtaja
Julkaisija
On mukavaa, kun on toimivia naapurilippukuntia. Sen huomaa, kun
lukee juttuja kesän juhlaleireiltä.
Tutuksi tulleen lippukunnan
kanssa on mukava järjestää yhteisiä leirejä ja retkiä.
2
ideoita tarvitaan. Pohjanmaan
Partiolaisista tulee juuri niin
hyvä piiri, jollaisen me siitä yhdessä teemme.
Ota rohkeasti yhteyttä
piirihallituksen
jäseniin tai partiotoimistoon;
kaikille löytyy
varmasti haastavia ja mielenkiintoisia
pestejä.
kuin vaikkapa klausuuli entisten erillisten
tyttö- ja poikajärjestöjen omaisuudesta jätettäisiin uuden peruskirjan ulkopuolelle.
Jatkossa peruskirja ei olisi hallinnollinen
paperi, vaan selkeästi partion tärkein toiminnallinen asiakirja. Oleellista uuden peruskirjan sisällössä olisi määritellä partion
päämäärä ja olemus”, kuvailee työryhmän
puheenjohtaja, SP:n varapuheenjohtaja
Samuli Bergman työn tavoitteita.
Partion ydinasiat siis säilyvät tässäkin uudistuksessa, ehkä hieman ajanmukaisempaan
muotoon kuvattuina. Ydinasiat ovat pysyviä
siksikin, että niitä määrittää myös kansainvälinen partioliike.
Uudessa peruskirjassa on tarkoitus olla ainakin partiotoiminnan tiivis kuvaus ja liikkeen
tavoitteet, sekä kuvata partiomenetelmä ja
kasvatustavoitteet lyhyesti. Lisäksi määritellään perusasiat järjestön tehtävästä ja ruotsinkielisen toiminnan hoitaminen. Tavoitteena on että peruskirja on ajanmukainen,
lyhyt ja ymmärrettävä.
Peruskirjaluonnos on nähtävissä partion
kotisivuilla: www.partio.fi/peruskirjauudistus. Palautetta kerätään muun muassa
lokakuussa aukeavalla verkkokyselyllä, ja
sitä voi myös lähettää suoraan työryhmälle
peruskirjauudistus(ät)partio.fi -osoitteeseen.
Työn etenemisestä ja työryhmän mietteitä
voi lukea peruskirjablogista www.partiojohtaja.fi/blogit
Teksti: Katri Ahlgren
Pohjan Puhuri
3
käisellä ei vielä ole. Jossain tilanteissa
vanhempien apu on lippukunnalle
välttämätöntä. Ihanteellinen tilanne
on, jos kaikki osaavat kuunnella toisiaan ja oppia toisiltaan.
Teksti:
Iina Sippola
Kuvat:
Sanni Aho
Suomen suurimman nuorisojärjestön toiminnassa lasten vanhemmat eivät ole vieras näky. Partion
nettisivuilla toiminnassa mukanaolevien aikuisten tehtäväksi määritellään lasten ja nuorten partiotoiminnan tukeminen ja partio-ohjelman toteuttaminen sitä kautta.
Aikuiset toimivat usein sudenpentulauman vetäjinä. Kuvassa
sudareita johtajineen Pinjalla.
Aikuiset partiossa
Kaikkia vanhempia partiotoimintaan osallistuminen ei kiinnosta. On
ymmärrettävää, että kaikilla ei ole
mahdollisuuksia osallistua partiotoimintaan eikä ketään tulisi pakottaa
vastoin tahtoaan kesäleirin ruokakatosta pystyttämään. Jokaiselle vanhemmalle pitäisi antaa mahdollisuus
olla lapsen harrastuksessa mukana
haluamallaan tavalla. Jos lapsen harrastuksesta haluaa olla paremmin
selvillä, ainoa keino on silti olla itse
aktiivinen. Lippukunnan tehtävä on
tiedottaa vanhemmille ja olla tarvittaessa heihin yhteydessä, mutta yhteys
toimii paremmin kun molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita. Monilta
väärinkäsityksiltä ja ikäviltä tilanteilta
vältyttäisiin, jos yhteys lippukunnan
johtajiston ja kodin välillä toimisi paremmin.
Vimpelissä vanhemmat ovat
lippukunnan elinehto
Marjo Myllykoski toimii Vimpelin
Villikehrissä Etelä-Pohjanmaalla sekä
lippukunnanjohtajana että lauman- ja
vartionjohtajana. Villikehrissä kuudesta hallituksen jäsenestä neljä on partiolaisen vanhempaa. Osa heistä myös
vetää ryhmiä. Muut vanhemmat ovat
tarpeen vaatiessa mukana esimerkiksi
kuljetuksessa. ”Minusta on tärkeätä
tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa
ja meillä se on ollut alusta asti hyvin
luonnollista”, Marjo kertoo.
Marjon mielestä lapset voivat saada
lisää intoa toimintaan, kun vanhemmatkin ovat kiinnostuneita. Vimpelissä ei olisi partiotoimintaa lainkaan
elleivät vanhemmat olisi mukana
toiminnassa. Vasta vähän aikaa toimineessa lippukunnassa nuoria ei ole
vielä kovin paljon mukana. ”Varmasti
mukana olevat vanhemmat jatkavat
lippukunnassa myös nuorten johtajien kasvettua ainakin jollakin tavalla,
vaikka eivät ehkä ihan näin tiiviisti
kuin nyt”, miettii Marjo tulevaisuuden näkymiä. Huonona puolena vanhempien mukanaolossa Marjo näkee
korkeintaan sen, että lapsesta voi olla kiusallista, että partiojohtajana on
oma tai kaverin vanhempi.
Marjo sanoo, että innokkaat vanhemmat ilmaisevat kiinnostuksensa
yleensä itse. Hänen mukaansa vanhemmat osallistuvat hyvin kun heitä
vain huomaa pyytää mukaan. Monet
aktiivisesti mukanaolevat vanhemmat ovat olleet lapsenakin partiossa.
Ilman partiotaustaa mukaan tulee
vanhempia, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta ja partioaatteesta eivätkä
pelkää ottaa vastuuta. Useita vanhempia houkuttelee mukaan myös se, että
osallistumalla toimintaan he mahdollistavat lapsensa partioharrastuksen.
Vanhempien tehtävän hän näkeekin
olevan ennen kaikkea toimimisen tukijoina ja mahdollistajina.
Kannustusjoukot, keittäjät, sukanparsijat, kuljettajat, mahdollistajat ja osallistujat
Moni vanhempi on löytänyt itsensä myös märkiä retkivarusteita kuivailemasta ja ompelemasta taitomerkkejä partiopaitaan,
vaikka ei varsinaisesti toimintaan
osallistuisikaan. Vanhemmat toimivatkin partiolaisen tärkeinä
tukijoukkoina kotona.
Kesäleirin vierailupäivänä leirin
osallistujamäärä vähintäänkin
kaksinkertaistuu ja leiri vilisee
vanhemmilleen ja sisaruksilleen paikkoja esitteleviä partiolaisia. Lapsesta on tärkeää,
että vanhemmat ovat kiinnostuneita tämän harrastuksesta.
Vanhemmat voivat tukea lapsensa harrastusta monin tavoin.
4
Pohjan Puhuri
Harrastuksessa voi olla mukana
osallistumalla lapsen lupauksenantotilaisuuteen, johon perheet
usein kutsutaan mukaan tai vaikka tutustumalla partioaiheisiin
verkkosivuihin tai kotiin tuleviin
partiolehtiin. Osallistuminen
lippukunnan vanhempainiltaan
tai vanhempaintoimikunnan toimintaan voi selventää kuvaa lapsen lippukunnan toiminnasta.
Lippukunnat voisivat tässä tulla
vastaan järjestämällä enemmän
toimintaa, johon halukkaat vanhemmat voisivat osallistua.
On tärkeää, että vanhemmat tietävät, mitä oma lapsi partiossa
puuhailee. Utelut retkijärjeste-
lyistä vartionjohtajalta ennen
vartiolaisen ensimmäistä retkeä
eivät välttämättä ole osoitus
luottamuksen puutteesta vaan
siitä, että vanhempi haluaa tietää,
minne on lapsensa päästämässä.
Johtajille itse rakennettu laavu ja
hiihtoretki umpihangessa saattavat olla itsestäänselvyyksiä, mutta kannattaa varmistaa, että vanhemmatkin ovat suunnitelmien
tasalla. 13-vuotias vartionjohtaja
ei ehkä aikuisen silmissä vaikuta
kovin ammattitaitoiselta retken
järjestäjältä. Huolestunutta kotiväkeä saattaisi helpottaa tieto,
että nuorella johtajalla on takataskussaan vj-kurssin lisäksi erätaito- ja ensiapukurssit.
Lapsen ja vanhemman yhteinen
harrastus voi olla kummallekin palkitsevaa. Vanhempi saa
osallistua lapsen harrastukseen
ja näkee, miten tämä oppii pärjäämään luonnossa ja toimimaan
ryhmässä. Partiossa opeteltavan
oma-aloitteisuuden kehitystä voi
häiritä, jos äiti on leirillä tarkastamassa, onko jalassa joka hetki
kuivat sukat. Moni vanhempi
yllättyy huomatessaan, miten
hyvin oma lapsi pärjää kun saa tilaisuuden kokeilla omia siipiään.
Nuorta johtajaakin voi vanhempien huolehtiminen ja hössötys
välillä turhauttaa. Vanhemmilla
on kuitenkin lasten kasvattamisesta kokemusta, jota yläastei-
Aikuisen johtajan roolit
Johtaja tarvitsee tukea. Kaikkia tietoja, taitoja,
arvoja ja asenteita, joita tarvitaan näissä kuudessa roolissa, tulee kehittää. Tässä on muutamia esimerkkejä, mitä tämä kehittäminen voi
olla käytännössä:
Palvelija
Korostetaan johtajan merkitystä partioliikkeelle ja yksittäisen tehtävän onnistumiselle.
Kiitetään ja palkitaan hyvin tehdystä työstä.
Käytetään partiopestiä: se on keino jäsentää
omaa vapaaehtoistoimintaa, täsmentää mihin
on sitoutunut, sekä saada tukea omalle kasvulle
senhetkisessä tehtävässä.
Leaderi
Kerrotaan partion päämäärästä ja arvoista, ja
korostetaan niiden merkitystä kaikessa johtamisessa. Tuetaan myös epäonnistumisten sekä erilaisten arvojen ja käytäntöjen hyväksymisessä.
Manageri
Tarjotaan käytettäväksi erilaisia suunnittelu- ja
arviointimalleja sekä seurataan tehtyjä suunnitelmia yhdessä. Partiopestiin kuuluvat aikataulut, säännöllinen arviointi ja palaute tukevat
suunnitelmallista toimintaa.
Pomo
Tarjotaan hyvän ja selkeän tilannejohtamisen
malleja toisilta johtajilta, tilaisuuksia harjoitella
johtamista helpommissa ja tutummissa tilanteissa sekä taitokoulutusta asioista, joita voi
tarvita kriisitilanteissa. Sovitaan pestin rajat ja
annetaan johtajalle laaja toimintavapaus niiden
sisällä.
Mahdollistaja
Kerrotaan partiopestistä prosessina ja autetaan käytännön rekrytoinnissa. Kannustetaan
tehtävien jakamisessa esimerkiksi odottamalla
tekijäryhmän rekrytointia ennen varsinaisen
toiminnan aloittamista.
Kasvattaja
Annetaan tietoa lapsen ja nuoren kehityksen
vaiheista sekä partion kasvatustavoitteista. Kokeneemman johtajan esimerkki ja vertaistuki
sekä mahdollisuudet kokemusten vaihtoon ovat
aina tärkeitä. Siksi on erityisen tärkeää, että lippukunnassa yksin kasvatusvastuun kantava johtaja pääsee tapaamaan myös toisia aikuisia.
Monien lippukuntien voimavarana ovat aikuiset, jotka pyörittävät lippukunnan toimintaa siinä missä nuoretkin. Maija Salonen Kaustisen Kallionkoluajista on usein leireillä
pyörittämässä ruokahuoltoa.
© Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry, koulutusvaliokunta, www.liitypartioon.net
Pohjan Puhuri
5
Puutiset
lähetä puutinen
pohjanpuhuri(ät)pohjanmaa.
Uusi partiojohtaja
Tinja Halunen (Hanhikiven
Kiertäjät).
Mukaan
sivukisaan?
Partio Jylhä on Keski-Pohjanmaan Partiolaisten kurssi- ja leirikeskus Kannuksessa Jylhänjärven rannalla.
Partio Jylhä Partiotuelle?
Keski-Pohjanmaan Partiolaisten
tukiyhdistyksenä toimiva KeskiPohjanmaan Partiotuki ry päätti
syyskokouksessaan ottaa omistukseensa kurssi- ja leirikeskus
Partio Jylhän Kannuksesta, mikäli K-PP ry:n syyskokous päättää luovuttaa sen omassa syyskokouksessaan 30.10.2007.
Partiotuki ry on valmis vuokraamaan leirikeskuksen uudelle partiopiirille, Pohjanmaan
Partiolaisille, jotta se voi olla
edelleen partiolaisten käytössä
kuten tähänkin asti. Partio Jyl-
hä koetaan keskipohjalaisten
omana paikkana ja identiteetin
rakentajana.
Partiotuen tärkein tehtävä on
ylläpitää Partio Jylhä toimivana
partiokeskuksena. Jäsenhankintaa jatketaan edelleen, jotta jäsenmaksutuloilla voidaan huolehtia leirikeskuksesta.
Partiotuen puheenjohtajana
jatkaa edelleen seuraavan kaksivuotiskauden Juha Nivala
Kalajoelta ja varapuheenjohtajana Risto Pouttu Kannuksesta.
Varsinaisiksi hallituksen jäseniksi valittiin kaudelle 2008–2009
uutena Terho Tattari Kokkolasta sekä uudelleen Altti Seikkula Kaustiselta. Varajäseniksi valittiin Mikko Himanka
Kokkolasta ja uudelleen Matti
Lukkarila Kälviältä.
Hallituksessa jatkavat Jarmo
Piiponniemi Haapajärveltä,
Olavi Himanka Kalajoelta ja
Tuomo Jukkola Lohtajalta.
Varajäseninä jatkavat Birgitta
Savolainen Kokkolasta ja Sirpa
Kinnunen Toholammilta.
Verkkosivut ovat nykyään tärkeä
viestimisväline. On tärkeää, että
sivut sekä näyttävät hyvältä, että
niiltä löytyy sisältöä. Vuosittain
lippukunnat voivat osallistua jo
12. kerran järjestettävään Nettipartiolaisten Sivukisaan. Viime
vuonna kisan voitto meni Töölön Sinisille, jotka toimivat tämän vuoden kisan tuomareina.
Nettipartiolaisten organisoimaan Sivukisaan ilmoittautuminen on nyt käynnissä. Ilmoittautumisaika jatkuu 31.10. saakka ja
1.11. alkaa äänestys. Sivukisan
tulokset julkaistaan itsenäisyyspäivänä 6.12.
- Haluamme lahjoituksellamme
edistää toimia, joilla voidaan käytännönläheisesti ehkäistä ilmastonmuutosta. Partiolaisilla on
vankka kokemus nuorten kehittymisen ja kasvun tukemisessa. Heidän avullaan tärkeä viesti tavoittaa
erittäin laajan joukon nuoria kaik-
6
Pohjan Puhuri
kialla Suomessa, pääjohtaja Reijo
Karhinen OP-Pohjola-ryhmästä
sanoo.
Vastuu elinympäristöstä on yksi
uudistuvan partio-ohjelman kasvatustavoitteista. Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen on luonnollinen osa tätä tavoitetta, jonka keskeisiä tekijöitä on elinympäristön
säilyminen tuleville sukupolville
- Lahjoitus on mittava kädenojennus partion tekemälle vapaaehtoiselle työlle. Se mahdollistaa asiantuntevan ja laajan, eri puolelta
Suomea tulevan vapaaehtoistoimijoiden joukon osallistumisen
partio-ohjelman uudistamiseen.
Tällä hetkellä uudistusta työstää
yli 100 vapaaehtoista partiolaista
15 eri ryhmässä.
Uudistuksen perustana on partioliikkeen tahto toteuttaa entistä
paremmin tehtäväänsä lasten ja
nuorten kasvattajana, toiminnanjohtaja Liisa Sahi Suomen Partiolaisista toteaa.
Uusi partio-ohjelma 2010
Suomen Partiolaiset uudistaa parhaillaan ohjelmaansa. Uudistuksen
tavoitteena on rakentaa partiosta
Oulun Valppaat juhli
90-vuotista taivaltaan
Partiotyttölippukunta Oulun Valppaat ry täyttää tänä
vuonna 90 vuotta.
Oulun Valppaat on
Oulun vanhin lippukunta ja ainoa
tyttölippukunta Oulun alueella. Lippukunta on perustettu
vuonna 1917. Valppaisiin kuuluu noin
100 partiolaista.
Lippukunnanjohtajana toimii Nina
Nevala.
entistäkin kiehtovampi ja kasvattavampi matka lapselle ja nuorelle.
Uusi ohjelma ottaa entistä paremmin huomioon eri ikäisten kasvun
vaiheet. Nykyisen kolmen ikäkausiryhmän sijaan partiossa on jatkossa viisi ikäryhmää. Uutta ovat
myös yleiset ja ikäkausikohtaiset
kasvatustavoitteet, joiden pohjalle
ohjelma rakentuu.
muodostaa Merja ”Memmu” Pietilän (os. Marjalan)
vuonna 1998 valmistunut pro
gradu -tutkielma ”Tyttöenergiaa vuodesta 1917 –Partiotyttölippukunta Oulun Valppaat
1917-1980”. Jälkimmäinen
osio kertoo Oulun Valppaiden toiminnasta 80-luvulta
tähän päivään saakka. Sen
kirjoittamiseen on osallistunut pieni joukko lippukunnan
aktiivisia partiojohtajia Tytti
Rantalan johdolla. Lähteenä
on käytetty lippukunnan arkistoa ja arkistosta löytyneen
tiedon täydentäjänä on käytetty ”naismuistia”.
Valppaiden historiikin varsinainen julkaisu ajoittuu
loppusyksyyn. Historiikistä
löytyy lisätietoa uusituilta lippukunnan kotisivuilta.
Uusi partio-ohjelma otetaan käyttöön syksystä 2008 alkaen. Tavoitteena on, että ohjelma on käytössä
kaikissa partiolippukunnissa 2010,
jolloin Suomen Partiolaiset viettää
100-vuotisjuhlavuottaan.
90-vuotisjuhlan kunniaksi
Valppaat julkaisee tämän vuoden aikana kauan haaveissa
olleen historiikin. Tämä historiikki koostuu kahdesta
osasta. Ensimmäisen osan
Juhlassa jaettiin Suomen
Partiolaisten myöntämiä ansiomerkkejä. II-luokan Mannerheim-soljet jaettiin partiojohtajille Miira Leinonen ja
Maisa Nurminen. I-luokan
Sivukisa osoitteessa:
sivukisa.partio.net
Suomen 90-vuotissyntymäpäivien kunniaksi on tarjolla mahdollisuus tutustua
paremmin sotiemme veteraaneihin. Miltä
kuulostaisi makkaran paisto tai laulaminen
yhdessä veteraanin kanssa? Loka-marraskuussa se on mahdollista. Osallistu puolen
tunnin mittaiseen palvelutempaukseen veteraaneille. Tempaus on yksi juhlavuoden
timanteista.
Nettipartiolaiset ry kuuluu nykyään
virallisestikin partioliikkeeseen. Suomen
Partiolaisten partioneuvosto hyväksyi kokouksessaan yhdistyksen keskusjärjestön
B-jäseneksi. Käytännössä tämä tarkoittaa
esimerkiksi sitä, että Nettipartiolaiset ry voi
osallistua joka toinen vuosi järjestettävään
jäsenkokoukseen ja anoa jäsenilleen Suomen Partiolaisten ansiomerkkejä.
Sunnuntaina 9.9. Valppaat
viettivät 90-vuotisjuhlaansa
Raatin nuorisotalolla. Juhlaan
osallistui noin 140 henkilöä:
Valppaita ja heidän vanhempiaan, ystäviä ja tukijoita sekä
partioystäviä.
Juhlan juonsi Valppaiden varalippukunnanjohtaja Anniina
”Ninnu” Häyrynen. Vuosi
2007 on useiden juhlien vuosi.
Partioliike täyttää 100 vuotta,
Oulun Valppaat 90 vuotta ja
Valppaiden oma partiokämppä Kalime otettiin käyttöön
30 vuotta sitten. Eräänlaisen
juhlapuheen piti edellisen kerran 15 vuotta sitten esiintynyt
”Modern Group” eli Valppaiden silloisen vaeltajaryhmän
tytöt. Omintakeinen lausunta
ja rytmiset otteet saivat hymyn
juhlakansan huulille.
Uudistuvalle partiolle lahjoitus
OP-Pohjola-ryhmä antaa vuosittaisen hyväntekeväisyyslahjoituksensa tänä vuonna Suomen
Partiolaisille. 40 000 euron suuruinen lahjoitus käytetään ilmastomuutoksen huomioimiseen uuden partio-ohjelman tavoitteissa ja
toteutuksessa.
Partiouutiset
lähetä puutinen: pohjanpuhuri(ät)pohjanmaa.partio.fi
Mannerheim-soljet jaettiin
lippukunnan aktiivisille partiojohtajille Anna-Maija Juusolle ja Anne Kivilahdelle.
Suomen Partiolaisten pronssisia ansiomitaleja jaetiin kaksi.
Se oli todella historiallista, sillä
lippukunnan 90-vuotisen historian aikana se on jaettu vain
kerran aiemmin, vuonna 1997
silloiselle lippukunnanjohtajalle Kaisu Pirttilälle. Nyt ansiomitalit saivat Aila ”Ailu”
Kananen ja Tytti Rantala.
Ailu on toiminut Valppaiden
rahastonhoitajana 10 vuotta
yhtäjaksoisesti, ja sitä ennen
mm. lippukunnan sihteerinä.
Tytti on Valppaiden johtajiston tukipylväs ja kantava voima, joka osallistuu toiminnan
jokaiselle osa-alueelle.
Teksti: Ninnu Häyrynen
Kuva: Janne Seppänen
Suomen jamboreejoukkueen kaikki leiriteltat laitettiin myyntiin jamboreen jälkeen.
Mahtavan sinisille Haltin Big Fun 6- ja
8-teltoille löytyikin paljon halukkaita ostajia, mutta osa teltoista jäi myös ilman kotia.
Jos olet kiinnostunut teltoista, ota yhteytttä
jamboreen huoltopäällikköön. Ohjeita ja
lisätietoa teltoista löytyy Internetistä osoitteesta www.jamboree2007.fi. Jamboreella
myytiin myös lähes kaikki muu irtaimisto,
jota leirille oli hankittu. Kunnioitettavaa
kierrätystä vai mitä?
Mitä te voisitte tehdä kolon nurkassa
kesäleirin jälkeen kuivuville sormiväreille, askarteluilloista jääneille kartongin tai kankaan
palasille tai sille omituiselle tavararöykkiölle,
johon kukaan ei ole vuosiin koskenut? Syksy
on hyvää aikaa tehdä suursiivous kolollakin!
Antakaa hyvän kiertää.
Juhlavuoden Rauhanrakentaja-projekti
on saanut aikaan konkreettisia tuloksia. Eräs
vaihtoehto oli varojenkeruu UNICEF:n toteuttamalle Karjalan lapset ohjelmalle. Mm.
Suomen partiolaisten hankkimilla varoilla
ostettiin 6000 euron hintainen toimintavarustelu erityistukea tarvitsevien nuorten
opetus- ja hyvinvointikeskukseen Sortavalaan. Toki jo pienemmätkin summat olivat
avuksi, sillä Karjalassa 20 sentillä voitiin
tarjota voileipä lapselle, joka tuli kadulta
vastaanottosuojaan ja 25 eurolla koulutus
katulapsista huolehtivalle sosiaali- tai terveystyöntekijälle.
Lue lisää:
www.lpk.partio.fi/p-ppp/ov
Pohjan Puhuri
7
Hyvästit makaronimössölle
– erilaisia retkiruokakokeiluja
Tekstit:
Kaisa Holli,
Kuvat:
Sanni Aho
Kyllä likaiselle lautaselle taiteilulla
banaanista ja suklaapatukasta muotoillulla ampiaisella raitoineen, pikkiineen, kaikkineen on viimeistelty muutaman ruokarastin ja
kokkisodan huippupisteet.”
Trangia muuttuu grilliksi
Syksy on ollut hyvää retkeilyaikaa. Yksi retkenjärjestäjän ikuisista päänvaivoista on ruokailu – mitä helppoa ja hyvää sitä voisi syödä?
Ilmojen kylmeneminen asettaa eväille lisävaatimuksia, sillä rankemmissa olosuhteissa
tarvitaan enemmän energiaa. Joskus, kun
retki ei suuntaudu kaukaisille erämaille eikä
edes lähimetsässä ole tarkoitus selviytyä useita päiviä, on kuitenkin hauska kokeilla vähän
erikoisempia herkkuja.
8
Pohjan Puhuri
Monen partiolaisenkin herkkua ovat varmasti rasvaa tirisevät autogrillin hampurilaiset.
Hampparin voi tehdä myös trangialla! Tosipartiolainenhan leipoo toki sämpylätkin itse,
mutta se ei valitettavasti retkikeittimellä onnistu. Onneksi trangian pannulla lämmitetyt
kaupan sämpylät tai ruisleivätkin maistuvat
metsän siimeksessä herkullisilta. Täytteitä
voi tietysti varata oman maun, kantokyvyn ja
budjetin mukaan: ananasta, paprikaa, muita
kasviksia, tuorejuustoa, sinappia, ketsuppia
tai kurkkusalaattia. Pihvien itse tekeminen
onnistuu retkiolosuhteissakin ja se kannattaa, sillä itse leivottu pihvi palkitsee tekijänsä
herkullisella maullaan.
Jauhelihapihvit, 14 kpl:
1 dl korppujauhoja
2 dl vettä
1 sipuli
1 kananmuna
mausteita, esim. suolaa ja mustapippuria
400-500 g jauhelihaa
Sekoita korppujauhot
ja vesi ja sen jälkeen
muut aineet. Sekoita taikina tasaiseksi ja muotoile siitä pienehköjä
pihvejä. Paista pannulla molemmin puolin.
Samaa voit kokeilla nuotiolla ritilän päällä
tai jos olet todella seikkailunhaluinen, ehkä
jopa kivillä. On sitä kuulemma pitsaakin joku
metsässä kokkaillut.
”Teimme kerran vartiomme kokouksessa
kolon takapihalla hampurilaisia trangian
avulla. Seuraavana päivänä kuulin koulussa,
kun eräs opettaja, joka on yhden vartiolaiseni isä, kertoi tapauksesta innoissaan työtoverilleen.”
Makua vai näköä?
Herkkuateriaan kuuluu tietysti luonnollisena
osana myös jälkiruoka. Sen on tarkoitus olla
hyvää, mutta joskus on hauska panna parastaan myös ulkonäön suhteen! Erilaiset hedelmät antavat syötävän taideteoksen muo-
toilijalle
rajattomia
mahdollisuuksia, sillä erivärisiä ja
–muotoisia hedelmiä leikkaamalla herkusta saa vaikka minkä näköisen. Hedelmien kanssa kannattaa kuitenkin
olla tarkkana, sillä ne ovat yleisiä allergian
aiheuttajia. Juuri sinun vartiossasi tai laumassasi saattaakin olla useille eri hedelmille
allergisoituja partiolaisia.
Esimerkiksi banaaniamppariin saa makeat
raidat helposta suklaakastikkeesta; trangian kattilaan laitetaan vettä lämpiämään ja
muovipussin sisään pantu evässuklaapatukka laitetaan kellumaan veteen. Kun suklaa
tuntuu sulalta, nostetaan pussi pois, tehdään
kulmaan reikä ja sitten vain piirtelemään.
Kuvio kannattaa suunnitella etukäteen, sillä
suklaa jähmettyy nopeasti liian kankeaksi!
Hedelmistä tehty jälkkäri on paitsi hyvää,
myös (suklaan määrästä riippuen) vähän terveellisempää.
Pohjan Puhuri
9
Teksti:
Janne Hakkarainen
Kuva:
Sanni Aho
Allekirjoitus on tarkkaa puuhaa. Kokouksessa valtakirjan
omistaja sai allekirjoittaa piirin
perustavan asiakirjan.
Uuden partiopiirin siemen itää!
Pohjanmaan Partiolaiset ry aloittaa toimintansa 1.1.2008. alkaen.
Kokkolassa 29. syyskuuta järjestetyssä kokouksessa perustamiskirjan allekirjoitti 57 eri lippukuntien edustajaa, mikä vastaa 70
prosenttia alueen lippukunnista.
Vastaavasti allekirjoittaneiden
jäsenmäärä vastaa 75 prosenttia
alueen partiolaisista.
Kokouksen puheenjohtajaksi
päätettiin valita Jarkko Mäkinen
Tarmpereen Kotkista. Hämeen
Partiolaisten kokousmenettelytapasääntöjen taitoniekka luotsasi perustamiskokouksen vauhdikkaasti ja ammattimaisesti
kohti uuden piirin perustamista.
Kokouksen sihteeriksi valittiin
Eeva Junttila partiotoimiston
Oulun toimipisteestä.
Sateenkaarihallitus
edustaa kaikkia
Pohjanmaan Partiolaiset ry päätti hakea Suomen Partiolaisten
10 Pohjan Puhuri
jäsenyyttä ja hyväksyi sääntönsä
sekä toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2008. Myös
jäsenmaksu kaudelle 2008-2009
määriteltiin: I-jäseneltä jäsenmaksuosuus on 13 euroa ja IIjäseneltä 11 euroa. Sääntöjen
mukaan piirin kotipaikkana toimii Oulu ja kielenä suomi.
Nokela Haapaveden Salopartiosta, koulutusministerinä Sari
Koikkalainen Ahjopartiosta,
ohjelmaministerinä Annaliisa
Liinamaa Jurvan Saloveikoista,
talousministerinä Timo Ahonen Pohjolan Pirteistä ja viestintäministerinä Sanni Aho Vetelin
Koskenkävijöistä.
Pohjanmaan Partiolaisten piirinjohtajaksi valittiin Petteri Juusola
Pohjan Veikoista. Aikaisemmin hän
on toiminut Pohjois-Pohjanmaan
Partiopiiri ry:n piirinjohtajana.
Näin ollen hallitus edustaa piirin
joka kolkkaa ja jokaisella ministerillä on vankka kokemus omalta
toiminnanalaltaan. Hallituksen
muodostamisessa kunnioitettiin
niin sanottua 3 ja 1 –suositusta,
jonka mukaan jokaisesta vanhasta piiristä valitaan vähintään yksi
edustaja hallitukseen ja enimmillään kolme.
Piirin varajohtajana toimii Merja
Heikkilä Vetelin Koskenkävijöistä. Hän on niin ikään toiminut Keski-Pohjanmaan Partiolaiset ry:n piirinjohtajana.
Piirihallitukseen valittiin myös
eri toiminnanalojen ministerit.
Alueministerinä aloittaa Tiina
kilän ja viestintäministeri Sanni
Ahon toimikausi kestää vuoden
2008 loppuun. Muut ministerit
hääräilevät salkkujensa kanssa
vuosikymmenen vaihteeseen eli
vuoden 2009 loppuun asti.
Uutta piiriä on suunniteltu tosissaan kolmen nykyisen piirin
toiminta-alueelle kaksi vuotta.
Partiolaisten oman kuntauudistuksen tavoitteena on vähentää
hallinnon rasitteita ja keskittyä
toiminnan tukemiseen. Samalla
turvataan partiotoiminnan jatkuminen alueella myös tulevaisuudessa. Suomen Partiolaisten
jäsenkokous päätti viime vuoden
marraskuussa vähentää partiopiirien määrää kahdeksaan.
Vuosien työ
puhkeaa kukkaan
Piirinjohtaja Petteri Juusolan,
piirin varajohtaja Merja HeikPohjan Puhuri
11
Teksti:
Heini Pellinen
Kuvat:
Markus Niemistö
Joona Luomala
Parhaat lajinsa
viimeiset kisat ikinä
Kisassa ei paperitehtäviä näkynyt.
Kisavartio vastaamassa partion
historiaan liittyviin kysymyksiin
käsillään ja silmät sidottuna.
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan Partiolaisten viimeiset syyskisat vanhan piirijaon mukaan järjestettiin
15.–16.9. Kurikassa. Vartioita kisoihin osallistui 30, mikä oli kisanjohtaja Joonas Piitulaisen mukaan
enemmän kuin 15 vuoteen. Tämä
on kisajuttu erään paikalla olleen,
Tarkkailijan, näkökulmasta.
Yörastilla vartiot valmistivat lelulaatikot.
Oja ylitettiin
vauhdilla.
12 Pohjan Puhuri
Lauantaiaamuna Kampin koulun pihalla vilisee kisavartioita
ja tuoksuu muurinpohjalätylle.
Tarkkailija ihmettelee ihmisten
määrää. Liekö juuri viimeisten
kisojen ansiota, mutta kaikki
kynnelle kykenevät kisoja kolunneet ruskean ja harmaan sarjan
”veteraanit” ovat paikalla. Vanhemmissa sarjoissa onkin eniten
joukkueita, ruskeassa seitsemän
ja harmaassa yhdeksän. Hieman
huolestuttavasti punaisessa sarjassa on vain kaksi vartiota. Tarkkailija väistelee vaelluskenkiä, kumisaappaita, erikokoisia rinkkoja.
Tarvitseekohan sitä vielä sateensuojaa, Tarkkailija miettii.
Ei paperitehtäviä
Lähtötehtävän pienen häsläyksen jälkeen vartiot kirmaavat reitille. Tarkkailija
kiertelee vartioiden liepeillä
näiden taivaltaessa metsässä.
Hän melkein osuu pistesuunnistusrastia metsässä etsivään
kilpailijaan. Tarkkailija ehtii
ennen ensimmäistäkään vartiota Karhuvuoren huipulle ja
katselee kivennokalta kilpailijoita. Rankka nousu on saanut
posket punoittamaan. Kisailijat ratkovat perinnekysymyksiä kansiossa olevien kuvien
avulla. Ei ole paperitehtävä ei:
vastausvaihtoehdot ovat erivärisiä helmiä, jotka pujotetaan
lankaan ja päät solmitaan kiinni. Tarkkailija huomaa rasteilla kierrellessään, ettei kynää
todella ennakkomainostuksen
mukaisesti tarvita, sillä järjestäjät ovat keksineet erilaisia
vastaustyylejä paperitehtäviin.
Yhdellä rastilla kerätään paperilaput pussiin lajinsa viimeisiä arvuutellessa, toisella
järjestetään oikea lippukunta
oikean huivin alle pahvilappujen avulla, kolmannella nostellaan käsiä oikeiden vastausten
tahdissa. Kekseliäitä järjestäjiä,
Tarkkailija tuumaa siirtyessään
ilmojen halki ruokarastille.
Tekstit:
Marjo Myllykoski
Kuvat:
Maija Myllykoski
Kaikki mikä on
mustaa on kypsää!
Niin kai se sitten on, Tarkkailija
toteaa katsellessaan muutamia
palaneita kääretorttuja oksaltaan.
Kanelinen omenahillo tuoksuu,
vispilät – niin oikeat kuin koivun oksasta taitetutkin – vatkaavat taikinaa ja vartiot tuovat
näytille niin kauniita ja kiinteitä
omenakääretorttuja kuin niitä
palaneita viritelmiä. Tarkkailija nokkaisee suuhunsa yhden
palasen maasta. Ihan hyvältä
maistuu. Samaa voi sanoa yörastilla valmistetuista lihapullista, perunamuusista ja ruskeasta
kastikkeesta. Rasva tirisee pannulla Tarkkailijan ihmetellessä
laavukepin nokasta, kuinka kakkosnelosesta saa tuollaisen pesukurikan aikaan. Tosin Tarkkailija
on jo ihmetellyt päivän aikana,
kuinka diabeetikkoa ja epileptikkoa hoidetaan, kuinka kuparilevystä voi saada aikaan kuupan
tai kuka voi tietää, kuinka paljon
ikäeroa B-P:llä ja hänen vaimollaan oli. Yritteliäisyyttä ei ainakaan puutu, Tarkkailija miettii
neljältä aamuyöstä painaessaan
päänsä nukkumisasentoon tulen
rätinää kuunnellen.
Kiitos olkohon!
Kuinka ne jaksavat, Tarkkailija
miettii kuusennokassa katsellessaan kisavartioiden viimeisiä
spurtteja sunnuntain kiritaipaleella. Vähäisen yöunen, pitkän
vaelluksen ja lukuisten rastien
jälkeen luulisi, että on aivan
poikki. Mutta ei partiolainen.
Päivän aikana on annettu ensiapua miinan uhrille, räpelletty
ojan yli kuin lentokyvytön Dodo
ja väkerretty rehupihirit, matkamuisto ja salpa. Pihasaunan ja
ruokailun jälkeen tuloksia odotellaan jännittyneinä, ja niiden
selvittyä voittajia onnitellaan
reilusti. Tarkkailijamme pieni
talitintti istuu koivun oksalla ja
miettii: Olipa onnistuneet kisat!
Vimpelin Villikehrien lippu vihittävänä. Lippua pitää Vimpelin Lions Clubin
edustaja Jouko Nuolikoski ja
vihkijänä toimii hiippakuntapastori Jussi Peräaho.
Vimpelin Villikehrät ry
sai oman lipun
Partiolippukunta Vimpelin Villikehrät on vielä varsin uusi lippukunta. Se on toiminut aktiivisesti
vuoden 2003 alusta. Vimpelissä
oli partiota ollut ennemminkin,
mutta se oli aina kuollut hetken
toimittuaan vetäjäpulan takia.
Nyt toiminta on jatkunut jo
neljä ja puoli vuotta
ja lippukunta halusi
juhlistaa partioliikkeen 100-vuotista
juhlavuotta hommaamalla itselleen
lipun.
Lipun naulausvuorossa vartiolaisten edustaja
Henna Lehto.
Lipun suunnittelu
alkoi hallituksen jäsenten ideoinnilla
ja mukaan saatiin
paikallisen Rakennusarkkitehdit toimiston Arkkitehti
Seppo Tuomisalo. Seppo oli
osoittanut mielenkiintoa partiotoimintaa kohtaan ja hän koki
projektin erittäin mieluisana työnä. Lippuun rupesivat muotoutumaan selkeät elementit joita
olivat vesi, nuotio ja villikehrät.
Nuotio (liekki) tuli suoraan paikkakunnan vaakunasta ja villikehrät ovat paikkakunnan murteella
hyrriä. Hyrriä halusimme lippuun
neljä kuvaamaan partiolupauksessa luvattuja asioita rakastaa
Jumalaa, lähimmäistä, isänmaata ja ihmiskuntaa. Lisäksi neljä
on tällä hetkellä vielä voimassa
olevien ikäkausien määrä.Vesi
on tärkeä elementti paikkakunnan elämässä ja Savonjoki joka
virtaa keskustamme läpi, virtaa
myös kolomme vieritse.
Lippu valmistettiin Lapualaisessa Lippuvalmistamo Ojutkangas
Ky:ssä ja sen kustannuksiin osallistui myös Vimpelin Lions Club.
Lippu vihittiin käyttöön 6.6.2007
Hiippakuntapastori Jussi Peräahon vihkimänä. Naulaukseen
osallistuivat lipun suunnittelija,
lahjoittajien edustajat, seurakunnan edustaja, piirin edustaja, lippukunnan sudenpentujen, vartiolaisten ja johtajien edustajat sekä
koko hallitus. Ensimmäisen kerran
lippu oli käytössä partioliikkeen
100-vuotis juhlassa Tampereella
heti seuraavana viikonloppuna.
Pohjan Puhuri
13
Partio 100-vuotta. Yksi Maailma, Yksi Lupaus.
Lippukunnat leireilivät kesällä
Juhlaleirit viime kesän timanttina
Menneen kesän muistot ovat mielessä
kirkkaina näin syksylläkin. Heinä-elokuun
taitteessa sadat lippukunnat ympäri Suomen leireilivät kukin tyylillään. Pohjan
Puhuriin tupsahti juttuja kolmelta juhlaleiriltä, jotka nyt julkaistaan.
Haikilta saavuttiin takaisin leiriin kanooteilla.
Liekillä järviseutulaisia lippukuntia
Evipartio Evijärveltä, MarkkiPartio Kortesjärveltä ja Vimpelin Villikehrät pitivät heinä- elokuun vaihteessa yhteisen Liekkileirin Evijärven Kokkolahdessa.
Lippukunnat olivat tutustuneet
edellisen kesän piirileiri Pinjalla
Klapi-savussa. Leirille osallistui
noin 60 sudenpentua ja vartiolaista ja noin 20 eri-ikäistä johtajaa. Sade ei haitannut ensimmäisen leiripäivää, jolloin valmistettiin leirimerkki ja leikittiin
porukalla. Juhlapäivää vietettiin
ohjeiden mukaisesti huomionherättimen rakentamisella, 100
maata maastoleikillä, kakkukisalla ja juhlailtanuotiolla. Myös
päivän ruoat olivat ohjelman
mukaiset karibialaisine maissipuuroineen ja amerikkalaisine
iltapaloineen.
Leirillä keskityttiin kädentaitoi-
Haikki oli leirin kohokohta
Muhoksen Metsänkävijöiden
ja Utajärven Suomuurainten ja
Sutipurikoiden yhteinen juhlaleiri ”MuSu MeSu” järjestettiin
Suomussalmen Hossassa 1-5.8.
Ohjelmaa riitti jokaiselle päivälle. Kaikki leiriläiset saivat
painattaa omat leiripaidat ja
kokeilla melomista viereisessä
Jatkonjärvessä. Teimme myös
päiväretken Hossan luontokeskukseen, jossa tutustuimme mm.
jokamiehenoikeuksiin. Marjoja
ja sieniä poimiessa, uidessa ja
muutenkin luonnossa liikkuessamme tutustuimme oikeuksiin
mainiosti käytännössä.
14 Pohjan Puhuri
Leirin ehdoton kohokohta oli
yön yli kestävä haikki eli vaellus.
Edeltävänä iltana pakkasimme
mukaan tarpeelliset tavarat ja
saimme tärkeää opastusta matkaa varten. Perjantaiaamuna vartiolaiset ja me vaeltajat lähdimme
tarpomaan rinkat selässä. Aluksi
matkanteko tuntui melko raskaalta, mutta vähitellen rytmiin
alkoi tottua. Mahtavissa harju- ja
vaaramaisemissa sekä kirkkaissa
järvissä riitti ihailtavaa. Leirin
pienimmät eli sudenpennut liittyivät mukaan, kun yöpymispaikkaan Ala Ölkylle oli jäljellä muutama kilometri. Ala Ölkyltä osa
porukasta lähti vielä katsomaan
Julma Ölkky -kanjonijärveä. Yö saavutuksia parkkipaikalla. Tunvietettiin laavuissa tai teltoissa. tui luksukselta päästä ”oikeaan”
vessaan ja varsinkin saunaan!
Seuraavana aamuna ylitimme kapean joen rinkkalautalla. Täysin Iltanuotiolla leikittiin ja laulettiin
kuivana ja ongelmitta ei selvit- tuttuja ja tunnelmallisia partioty, mutta sehän vain entisestään lauluja. Tunnelma oli haikea,
nostatti seikkailumieltä! Pysäh- olihan mukava leiri päättymäidyimme matkan varrella katso- sillään. Leirin johtajat jakoivat
maan Värikallioiden tuhansia myös tunnustuksia mm. leirin
vuosia vanhoja kalliomaalauksia. herrasmiehelle sekä erittäin posiKallioitten jälkeen matka jatkui tiivisen asenteen omaavalle. Viimeloen hurjissa kosken kuohuis- meisenä päivänä kisailtiin vielä
sa ja välillä tyyntä järven pintaa leiriolympialaisten merkeissä.
pitkin. Kun leiripaikan ranta
vihdoin näkyi, oli kaikkien olo Teksti: Liina Hauru
helpottunut ja iloinen. Pojat huo- Kuva: Kati Tuunanen
kaisivat nähdessään teknologian
hin. Sudenpennut esimerkiksi
värjäsivät paperia ja tekivät kärpäslätkiä. Vartiolaiset rakensivat
korurasioita ja halstereita. Halstereilla tehtiin myös torstain
iltapala nuotiolla. Perjantaina
touhuttiin Sherlock Holmesin
salapoliisitehtävien parissa ja
käytiin kaikki tutustumassa Evijärveläisten tähtitieteilijöiden
Taivastelijoiden tähtitorniin. Lisäksi sudenpennut osallistuivat
luontopolkuun ja vartiolaiset
riihittivät. Illan huipentumana
oli perinteinen iltanuotio, jossa
nuotio oli laitettu lautalle järven
päälle.
seltä leiriltä, tyttöjen mukaan
tulosta partioon, partion rantautumisesta Suomeen, veriliitosta
ja tyttöjen ja poikien yhteisestä
liitosta Suomessa. Tätä kautta
luulen, että meistä moni oppi
uutta partion historiasta. En-
nen kotiin lähtöä jaoimme vielä
hurjan määrän luokkamerkkejä
ja taitomerkkejä joita olimme
leirin aikana suorittaneet.
Teksti: Marjo Myllykoski
Kuva: Eija Piippola
Vanhat leirihuivit esittelyssä juhlailtanuotiolla.
Lauantaina muistelimme vielä
erilaisia asioita partioliikkeen
historiasta. Esillä oli tonttutytön
mekko ja vartiotytön mekko ja
suikka. Näimme pieniä näytelmiä partioliikkeen ensimmäi-
Pohjan Veikot leirillä Lapissa
Oululaisten Pohjan Veikkojen
juhlaleiri järjestettiin 28.7.-3.8.
Inarissa Rááhá-järvellä ja leirin
päätteeksi lähdettiin vielä Lemmenjoelle viiden päivän vaellukselle.
Lauantai 28.7. Aamulla pakkasimme tavarat ripeästi bussiin ja
matka alkoi. Matka sujui nopeasti, välillä pysähdyttiin syömässä
jossain napapiirin pohjoispuolella. Rááhá-järvelle päästyämme
pystytimme muutamat teltat ja
aloitimme leirirakentelun.
Sunnuntai 29.7. Kokosimme
vartio- ja sudenpentuosastolle
ruokailukatokset. Iltapäivällä oli
vartiokohtaiset rakennelmien
tarkastus. Läpi meni. Illalla oli
iltanuotio.
Maanantai 30.7. Aamulla neljä
vartiota suuntasi PT-kisoihin.
Kisatehtävinä oli mm. onkivavan
valmistus, laavun ja puolijoukkueteltan pystytys, poronlihasopan keitto, pistesuunnistus, lappilaisten esineiden tunnistus ja
suopungin heitto. Sudenpennut
saapuivat leiriin. Illemmalla osa
vartio-osastosta kävi laskemassa
verkot Rááhá-järveen.
Tiistai 31.7. Vierailimme saame-
laismuseo Siidassa. Myöhemmin
päivällä oli leirikaste, jonka päätteeksi nimeltä mainitsemattomia
henkilöitä kaadettiin veteen.
Tästä alkoikin vesisota. Illalla/
yöllä nimeään julkisuuteen haluamattomat sankarit pelastivat
koko vartio-osaston leirin säätämällä kuivausteltan kuntoon.
Ohjelmassa oli lauluja, sketsejä
ja palkintojen jakoa.
Keskiviikko 1.8. Partioliikkeen
100-vuotisjuhlapäivä. Lipunnostossa meille puhui inarilainen
partiopappi. Pidimme myös
leiriolympialaiset ja sudenpennut, vartiolaiset ja vj:t kisasivat
suuressa maastoleikissä toisiaan
vastaan. Illalla oli juhlailtanuotio.
Perjantai 3.8. Telttojen kasausta ja siivousta. Pakkasimme bussin. Leiri oli saatu päätökseen,
mutta matka jatkui vielä kohti
Lemmenjokea ja vaellusta
Torstai 2.8. Aamulla suoritimme kalastustaitomerkin loppuun. Leirin purku ja vaellukselle valmistautuminen jatkui
myöhään yöhön, mutta lopulta
kaikki pääsivät nukkumaan.
Teksti: Johannes Miesmaa ja
Jussi Meriläinen
Pohjan Puhuri
15
Takkuaako adventtikalenterikauppa?
Supermyyjien salat
Suomen Partiolaisten perinteinen
adventtikalenteri juhlii tänä vuonna
60-vuotista taivaltaan. Kalentereiden myynti on jo vuosia ollut suomalaisten partiolaisten merkittävin
varainhankintakampanja. Mutta
miten kalenterit saadaan kaupaksi?
Pohjan Puhuri kyseli myyntikikkoja
kahdelta pohjalaiselta lippukunnanjohtajalta.
Mainetta ja makeisia
Viime vuonna EPP:n kalenterimyyntitilastojen ykkösenä
komeili seinäjokelainen tyttölippukunta Tasangon Talvikit
1380 myydyllä kalenterilla. Lippukunnanjohtaja Mirva Kurhela kertoo kampanjan tuoton
kohteista.
- Lippukunnalle jäävästä kahden
euron myyntipalkkiosta toinen
euro jää myyjälle itselleen ja toinen lippukunnan tilille. Myyjille
kertyneillä euroilla on edelleen
rahoitettu esimerkiksi vartioiden
retkiä. Lippukunnan kanssa emme ole keränneet rahaa mitään
tiettyä kohdetta varten.
Tasangon Talvikkien noin 170
jäsenestä suurin osa sudenpennuista aina johtajiin saakka ovat
olleet mukana myyntipuuhissa.
Helpoiten kauppa onnistuu
ryhmien kokoontumisten yhteydessä.
- Viime vuonna järjestimme
tempauksen, jossa jaoimme ryhmille myyntialueet ja kalenterit.
Tämän jälkeen myimme kalentereita porukoissa muutaman
tunnin ajan. Ryhmät jatkoivat
myyntiä seuraavien viikkojen
kokouksissaan, kertoo Kurhela.
- On tärkeää olla liikenteessä hyvissä ajoin ennen kuin muut järjestöt ja seurat aloittavat oman
joulumyyntinsä.
Mutta mikä motivoi seinäjokelaisia myymään adventtikalentereita aivan erityisen ahkerasti?
- Innokkuuden takana voi olla
lippukuntamme oma kiertopalkinto, joka lahjoitetaan joka
vuosi eniten kalentereita (suhteessa jäsenmäärään) myyneelle
ryhmälle, tuumii Kurhela.
Menestyksekkään vartion nimi
kaiverretaan karkeilla täytettyyn
myyntitykkipokaaliin. Myös
muille myyntitilastoissa hyvin sijoittuneille on luvassa herkkuja.
Kalenterirahoilla
Suurjuhlaan
Keski-Pohjanmaalla Nivalan
Partio vakuutti myyntiluvuillaan. Noin 90 hengen kokoinen
lippukunta myi viime vuonna
noin 530 adventtikalenteria, joi-
Teksti:
Teija Valkeinen
den tuotolle löytyi mainio käyttötarkoitus.
- Suurin osa kalenterirahoista
käytettiin kesäkuisen suurjuhlamatkan kuluihin, ja jonkin
verran tuotolla paikattiin myös
lippukuntaleirin leirimaksuja,
kertoo lippukunnanjohtaja Susanna Ylimäki.
Ahkerat kalenterimyyjät pääsivätkin tekemään Tampereen
reissun puoleen hintaan. Matkan
lisäksi lippukunnan hankkimat
palkinnot motivoivat myymään
kalentereita.
- Tietyn kalenterimäärän myytyään partiolainen sai jonkin
palkinnon, kuten kuksan. Viime
vuonna eräs partiolainen innostui myymään jopa 60 kalenteria,
iloitsee Ylimäki.
Nivalan partiolaiset ovat myyneet kalentereita sukulaisille,
tuttaville ja kiertämällä ovelta
ovelle. Tämän lisäksi ryhmät
ovat vuorotellen myyneet kalentereita paikallisten kauppojen
läheisyydessä.
- Etenkin paikallisen toiminnan
tukemiseen vetoaminen tuntuu
toimivan, Ylimäki vihjaa.
MANNERHEIM SOLKIA ANOTAAN NYT!
Vuoden viimeinen ansiomerkkien anomisaika lähestyy (15.11.) ja tässä yhteydessä käsitellään muiden
ansiomerkkien kanssa myös Mannerheim Soljet.
Ansiomerkki on huomionosoitus pitkäjänteisestä
ja tarmokkaasta toiminnasta partiossa, sekä kannuste jatkamaan edelleen. Anomuksia saat tarvittaessa
piiritoimistolta.
kerro huhuja
pohjanpuhuri(ät)pohjanmaa.partio.fi
16 Pohjan Puhuri
Pohjan Puhuri
17
Kolumni
Sählyturnaus
Sivustaseuraajana
Aktiivinen partiotaipaleeni päättyi vuosi sitten. Siitä saakka olen
ollut sivustaseuraaja – nettipartiolainen, joka nuuhkii savun hajua
vain www-sivujen uutisista.
Tätä kirjoittaessani on kulunut viikko siitä, kun sain lukea netistä
uuden piirin perustamisesta. Iloitsin siitä, ettei vuosien varrella tehty
työ valunut hukkaan. Sivustaseuraajana voin vain toivottaa onnea
uudelle piirille ja kaikille teille. Yhteinen partiojuna vie nyt pohjalaista partiotoimintaa eteenpäin. Enää junaa ei tarvitse ohjata kolmesta
kolkasta, vaan veturissa on yksi kuljettaja ja suunta on selvä.
Tuo juna on jyskyttänyt melkoisen matkan sen jälkeen, kun itse
pohdiskelin ystävieni kanssa, uskaltaako sen kyytiin hypätä. Uskallammeko luottaa siihen, että iso piiri tarjoaa paremman tuen
omille lippukunnillemme? Päätös oli vaikea, paljon vaikeampi kuin
päätös matkustaa joka viikonloppu opiskeluiden parista Etelä-Pohjanmaalle partion tapahtumiin. Omaan piiriin oli helppo tulla, vaikka
asuinpaikka oli satojen kilometrien päässä.
Päätin uskaltautua tuon junan kyytiin ja onneksi niin, sillä olen oppinut paljon sen jälkeen. Ymmärsin lopulta, ettei oma piiri ole maantieteellinen yksikkö, vaan joukko samaan päämäärään ponnistelevia
ihmisiä – on toimintaympäristö sitten pieni tai hiukan isompi.
Jos mietin nyt taakse jäänyttä partiotaivalta, nousevat ihmissuhteet
muistoissa ylitse muiden. Enää en kuitenkaan mieti vain ihmisiä eteläisellä Pohjanmaalla, vaan yhtä lailla pohdin, miten mahtaa mennä
niillä keskipohjalaisilla ystävillä, joihin tutustuin Pinjalla tai niillä
pohjoispohjalaisilla, joihin minulla oli ilo tutustua toisaalla matkan
varrella. Ilo siitä, että kuulumme samaan joukkoon on konkretisoitunut – juna on saavuttanut määräasemansa – Pohjanmaan Partiolaiset
on perustettu.
Oma partiotaipaleeni on nyt tauolla, mutta toivon, että te nykyiset ja tulevat aktiivitoimijat niin lippukunnissa kuin piiritasollakin
otatte ilon irti siitä, että voitte tukea toinen toistanne yli vanhojen
piirirajojen.
Määräasemaltaankin juna jatkaa matkaansa. Se mihin suuntaan ja
millä vauhdilla, on kiinni teistä nykyisistä ja tulevista piirin vastuunkantajista. Uusi piiri täyttää tehtävänsä, jos se onnistuu tukemaan
alueen lippukuntia ja lippukuntien vastuunkantajia tärkeässä työssään. Vanhassa piirissä se ei ollut aina mahdollista. Vaikka tiesimme, kuka tarvitsisi kipeiten apua, meillä ei ollut resursseja avun
tarjoamiseen.
Se, miten sudenpentu Roosa tai seikkailija Aleksi viihtyvät harrastuksensa parissa nyt ja tulevaisuudessa on pitkälti kiinni siitä, miten
johtajat jaksavat heitä innostaa. Uuden, ison piirin koulutus- ja ohjelmatoiminnanaloilla siihen voidaan vaikuttaa paljon paremmin kuin
vanhoissa piireissä. Paljon odotan myös aluetyöltä ja toivon, että se
ottaa tuulta siipiensä alle joka puolella uutta piiriä.
Vain luopumalla vanhasta, voi aloittaa jotakin uutta. Niin se on ollut
omalla kohdallani ja niin se on myös uudessa piirissä. Hienoa, että
olette uskaltaneet hypätä samaan junaan. Minä jään seisomaan radan
varrelle ja vilkutan teille. Hyvää matkaa ystävät!
Partiovasemmalla,
Terhi Mäkelä
Kirjoittaja on toiminut pitkään EPP:n koulutusvastaavana.
18 Pohjan Puhuri
10.11.2007 Nivalassa
Jenni Myllys
* 25.12.1988
† 29.7.2007
Sammuu loiste kynttilöiden,
tuuli laulaa ikävöiden,
hetki kaikkein kaunein kohta muisto vain on.
Tuli hiipuu nuotioissa,
käsi ystävän on poissa,
sisälläsi kaipaus soi sammumaton.
Nämä nuotiomessun laulun sanat ovat kuvanneet meidän Kelopoikien johtajien mietteitä tänä syksynä. Olemme aloittaneet uutta toimintakautta yhtä johtajaa pienemmällä joukolla. Jenni on pysyvästi
pois riveistämme. Tieto Jennin kuolemasta pysäytti meidät kesken
partioliikkeen 100-vuotisjuhlaleirien Koti-Suomessa ja Englannissa.
Tunsimme itsemme avuttomiksi kuoleman lopullisuuden edessä.
Tiesimme Jennin olleen sairas, mutta emme olleet osanneet varautua
hänen kuolemaansa. Viimeiset tapaamiset olivat antaneet meille
toivoa paranemisesta.
Nuoresta iästään huolimatta Jenni ehti toimia lippukunnassamme
monissa vastuutehtävissä. Jenni oli ilmiömäinen laumanjohtaja, joka
sai lapset innostumaan. Vartionjohtajaksi hän ajautui ensimmäisen
kerran lupautumalla tilapäiseksi sijaiseksi. Eipä aikaakaan kun hän jo
toimi vastuullisena johtajana kyseisessä vartiossa. Lisäksi hän toimi
valtermannina ja johtajana lukuisilla leireillä ja retkillä.
Jenni oli valloittava persoona. Häntä ei voinut ohittaa välinpitämättömästi. Jokainen kohtaaminen tuntui. Meille hänen kanssaan
samaa matkaa kulkeneille jäikin valtavasti ihania muistoja, jotka
rikastuttavat elämäämme myös tästä eteenpäin.
Muistamme Jennin tyttönä, jolle kaikki oli mahdollista. Päättäväisyys ja lahjakkuus veivät hänet läpi monenkin harmaan kiven.
Muistamme hänet ihmisenä, jolla ei ollut tapana hermoilla turhista.
Niin suuria vastuksia ei leireillä ja retkillä tullut vastaan, etteikö Jenni
olisi voinut istahtaa kaikessa rauhassa kivelle tai kannon nokkaan
tuumaamaan. Ja pääsipä siinä sitten joku hänen syliinsä lämmittelemäänkin.
Muistamme hänet myös hyvän ruuan ystävänä. Jennin gourmet retkieväät olivat sitä luokkaa, että moni katseli kateellisena vierestä.
Jennin kohdalla sana ainutlaatuinen saa aivan oman merkityksensä. Hän ei vaivannut päätään sillä, mitä muut hänestä ajattelivat.
Hän uskalsi olla juuri sitä mitä oli. Hän eli todeksi partiolupauksen
sanoja ”tahdon parhaani mukaan…” Jenni ei tehnyt asioita sinne
päin, vaan aina kaikella tarmolla ja tahdolla, olipa sitten kyse työstä
tai levosta.
Muistokirjoituksen alussa ei ole perinteistä ristiä, vaan meidän partiolaisten käyttämä maamerkki ”olen mennyt kotiin”. Lohtunamme
meillä on usko siihen, että Jenni on nyt päässyt taivaan kotiin.
Kiitoksella muistaen
Marja ja muu Kelopoikien johtajisto
Vip 26.10. kppartiolaiset(ät)kotinet.com
Maksu 40 euroa / 8 h joukkue (laskutetaan lippukunnalta).
Sarjat 10-15 v tytöt ja pojat (1992-1997
synt.), sekajoukkueet poikien sarjassa.
Partionäyttely Pohjois-Pohjanmaan
museossa 24.11.2007 - 20.01.2008
Kuka on Suomen ensimmäinen kunniapartiolainen?
Missä maassa partiotoiminta alkoi?
Miten partio tuli Pohjois-Pohjanmaalle?
Ovatko partioliikkeen arvot muuttuneet?
Nämä ja paljon muuta tietoa partiotoiminnasta sekä sen
historiasta 100-vuoden ajalta saat selville Suomen Partiomuseon kiertonäyttelystä partioliikkeen juhlavuotena 2007
Pohjois-Pohjanmaan Museossa.
Näyttely on jo kiertänyt useilla paikkakunnilla ja nyt marrastammikuussa on sitten meidän
vuoromme.
Oulussa esillä olevaan näyttelyyn
on valtakunnallisen Partiomuseon aineistoon liitetty paljon paikallista aineistoa.
Näyttely sopii mainiosti myös
koko lippukunnan tai jonkin sen
osaston tai muun ryhmän yhteiseksi käyntikohteeksi.Varaa
siis sydäntalven toimintakalenteriin aika partion juhlanäyttelyssä käyntiin. Opastuksesta yms. saat tietoa piiritoimistosta.
Aikataulu
23.11.2007 Näyttelyn avajaiset (avoinna vain kutsuvieraille)
24.11.2007-20.1.2008 Näyttely avoinna yleisölle museon
aukioloaikoina.
Valtakunnalliset sisujohtajapäivät eli
Valttikset
Sisujohtajapäivät on tarkoitettu kaikille sisutoimijoille ympäri Suomea sekä
kaikille sisutoiminnasta kiinnostuneille.
Mikäli olette suunnitelleet sisutoiminnan aloittamista lippukunnassanne, on
Valttikset hyvä paikka aloittaa.
Sisujohtajapäivät järjestetään KeskiSuomessa ensi helmikuussa 1.-3.2.2008. Tapahtuma
alkaa perjantai-iltana, mutta paikalle voi tulla myös lauantaiaamuna.
Valttiksilla aiheena on muun muassa ohjelmauudistus.
Keskustelemme myös työnohjauksesta ja pestissä jaksamisesta. Lisäksi luvassa on vinkkejä toimintaan ja rentoutumista hyvässä seurassa.
Tapahtuman hinta avoin.
Tapahtuman järjestää Järvi-Suomen Partiolaiset ry.
Ilmoittaudu 15.1.2008 mennessä puhelimitse 014 619
296 tai sähköpostitse jkl.partiolaiset(ät)kolumbus.fi. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset allergiat ja
ruokavaliot. Kerro myös tuletko paikalle perjantaina vai
lauantaina.
Jos sinulla on toiveita tai kysymyksiä Valttiksiin liittyen, ota yhteyttä tapahtuman johtajaan Tuija Kauttoon
tuijakautto(ät)luukku.com tai 040 503 2953
Tapahtuma järjestetään yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa.
Luulitko talvikisojen olevan helppo nakki?
Hoituvatko tehtävät leikiten?
Tule uhmaamaan pakkasherraa
ja näyttämään mitä osaat!
Lasten leikkiä? -08
Mustasaaren Sepänkylässä. Ensi helmikuussa.
Leikin varjolla.
Leikki sikseen. Vakavasti sanottuna:
seuraa ilmoittelua.
Kilpailunjohtaja:
Sannamaija Pellinen
sannamaija.pellinen(ät)epp.partio.fi
0400-924572
Pohjan Puhuri
19
Toimintakalenteri
Lokakuu
20.10.
20.-21.10.
26.-28.10.
26.-28.10.
27.10.
27.10.
Sisupäivä Vaasa (EPP)
IRC-lilja, JOTI & JOTA
Ohjelmaohjaajakurssi (SP)
Erätaito III (P-PPP)
EPP:n syyskokous Evijärvi
Kärppäkansan kiitosilta Evijärvi (EPP)
Marraskuu
4.11.
Hengellisten laulujen ilta (P-PPP)
9.-11.11.
Vj-jatkis osa II (P-PPP)
9.-11.11.
Hankeohjaajakurssi I-osa Vaasa (EPP)
10.11.
Sählyturnaus Nivala (K-PP)
15.11.
Ansiomerkkiehdotukset piiritoimistoihin
16.-18.11. Partiojohtajien peruskurssi #60 II-osa Teuva (EPP)
16.-18.11. Pj-peruskurssin II-osa (P-PPP)
16.-18.11. PT-kilpailujen johtajakurssi (SP)
16.-18.11. Partioneuvosto IV (SP)
23.11.-20.1. Partionäyttely Pohjois-Pohjanmaan museossa
24.11.
Pemaasu Lapua (EPP)
24.11.-31.12. Juhlavuoden kiertonäyttely Oulu
30.11.-2.12. Hankeohjaajakurssi II-osa Pietarsaari (EPP)
Joulukuu
2.12.
14.12.
Lippukunnan johtajien virkistyspäivä Kauhava (EPP)
Jouluhartaus (P-PPP)