PUHURI - Pohjanmaan Partiolaiset
Pohjan Puhuri Pohjanmaan Partiolaiset perustettiin, s. 10 Aikuiset partiossa, s. 4-5 Muista sivukisa, s. 6 Partiota vaaroilta lakeuksille 5/2007 Pääkirjoitus Piirinjohtajien palsta Kerran viikossa Syksy on jo pitkällä ja sen myötä lippukunnat ovat saaneet viikoittaisen toimintansa kunnolla käyntiin. simmäisiä lastenlastenlapsia, joihin tutustuin juhlaleirillä. Terkkuja vaan sinne Patanaan tytöille, ootte ihkuja! Silloin vuosia sitten (tai ei nyt ihan NIIN monta vuotta sitten), kun vielä asuin ympärivuotisesti kotipaikkakunnalla ja olin aktiivisesti mukana lippukuntani toiminnassa, oli välillä jopa pakkopullaa raahautua kololle säännöllisesti torstaiiltaisin viikko toisensa perään. Johtajia oli liian vähän, mutta myös vartiolaisista oli pulaa. Onneksi kotilippukunnassani onkin aikuisia – tai ainakin aikuinen, joiden harteilla lepää toiminnan jatkuvuus. Aikuisia tarvitaan partiossa muulloinkin, kuin leirin ruokahuoltoa hoitamaan. Nyt muistelen sitä aktiivista lippukunnassa toimimista lämmöllä. Vaikka usein tie oli kivinen, niin sitä on silti ikävä. Ihailen suuresti niitä, jotka jaksavat vuodesta toiseen toimia lippukunnassa ja tehdä sitä peruspartiota. Kesäleirien turistina ja retkien vierailijana ei käteen jää ihan yhtä paljon, kuin niillä, jotka näkevät vartsalaisensa viikoittain. Vaikka tilanteet lippukunnissa ovat erilaisia, ovat lapset ja nuoret erilaisen ainutlaatuisella tavalla samanlaisia. Viikoittaiseen toimintaan osallistumisen suolana onkin toimiminen lasten ja nuorten kanssa. Ja jokaisella lapsella ja nuorella pitäisi olla mahdollisuus harrastaa partiota. Voin vähän ylpeillä, että meidänpä kunnassa partiolaisia 7-16 –vuotiaista on 11,6%. Tavoiteysi toteutuu, mutta kuinka kauan? Vaikka Vetelissä lippukunta toimiikin, niin kaikissa naapurikunnissa ei toimivaa lippukuntaa ole, joten seutukunnallisesti ajateltuna 9%:n tavoite on vielä kaukana. Toimituskunta Päätoimittaja: Sanni Aho sanni.aho(ät)pohjanmaa.partio.fi Toimitussihteeri: Kaisa Holli kaisa.holli(ät)epp.partio.fi Taitto: Pekka Kuru pekka.kuru(ät)partio.fi Toimittajat: Henna Kalliokoski, Iina Sippola, Heini Pellinen, Anna Anttila, Ulla Pirkola, Arttu Tanner, Teija Valkeinen, Anssi Klemetti Valokuvaaja: Janne Seppänen, Jenna Simula Toimituskunnan sähköposti: pohjanpuhuri(ät)pohjanmaa.partio.fi *** Aineisto Jos joltain jäi huomaamatta, niin nyt se on muuten sitten perustettu. Se piiri nimittäin. Minua huvittaa suunnattomasti Petterin viereisen sivun otsikko. Meidän Puhuriko tämän on saanut sitten aikaan? Aineisto toimitetaan suoraan päätoimittajalle tai osoitteeseen aineisto(ät)pohjanmaa.partio.fi deadlineen mennessä. Lähdetäänpä siis matkaan. Yhdessä. Lehti ilmestyy kahden viikon kuluttua deadlinesta. Sanni Vuoden 2007 aineiston deadlinet: 6/07 12.11. ”Perustetaan Pohjan Puhurille piiri!” Otsikon sanat lausuttiin partioneuvoston ylimääräisessä kokouksessa syksyllä 2006. Kokouksessa neuvoteltiin eri vaihtoehdoista, joiden mukaan uudistuvaa piirijakoa mahdollisesti tehtäisiin. Tuossa kokouksessa Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan partiopiirien piirinjohtajat totesimme, että näemme viisaaksi syventää sitä piiriemme hyvää yhteistyötä, josta Pohjan Puhuri oli näkyvin merkki. Partioneuvoston, ja sitä seuranneen Jäsenkokouksen päätösten perusteella aloitettiin uuden piirin perustamisen valmistelu. Valmistelutyö huipentui Kokkolassa 29.9.2007, kun 57 lippukuntaa perusti Pohjanmaan Partiolaiset -nimisen uuden partiopiirin. Jo samana päivänä lippukuntien määrä nousi 62 kappaleeseen, joka on 70 % alueen lippukunnista ja 77 % partiolaisista. Lippukuntien aktiivisuus ylitti rohkeimmatkin toiveeni! Hyvä lähtökohta Pohjanmaan Partiolaisille on myös se, että siihen liittyi jokaisen vanhan piirin alueelta reilusti yli puolet lippukunnista ja partiolaisista. Vaikka Pohjanmaan Partiolaisten eteen on tehty paljon työtä, on varsinainen urakka vasta edessä. Paljon erilaisia asioita pitää saada valmiiksi, jotta piiri voi olla mahdollisimman suureksi avuksi ja hyödyksi lippukunnille. Pidän tavoitteena, että vuoden 2008 alussa kaikki on riittävän valmista, jotta lippukunnat saavat peruspalvelut uudesta piiristä. Toivon, että piirin normaalin toiminnan taso saavutetaan vuoden 2008 loppuun mennessä. Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset ry Keski-Pohjanmaan Partiolaiset ry Pohjois-Pohjanmaan Partiopiiri ry Ilmestyminen: 6 numeroa vuodessa Levikki: 4350 kpl Painopaikka: Kalevaprint Oy, Oulu ISSN: 1796-3699 Kannessa *** Keski-Pohjanmaan Partiolaiset ry kppartiolaiset(ät)kotinet.com Meillä on lippukunnassa tapana kutsua entisiä vartiolaisia lapsiksi ja näiden entisten vartiolaisten – nykyisten johtajien – omia vartiolaisia lastenlapsiksi. Viime syksynä sain en- Pohjois-Pohjanmaan Partiopiiri ry toimisto(ät)p-ppp.fi Uskon, että Pohjanmaan Partiolaisista tulee Pohjan Puhurille upea partiopiiri! Nyt on siis tekemisen ja vaikuttamisen aika - tekijöitä ja Sanni Mäkinen Merituulen syysleirillä, kuva Markus Lehto Piirien yhteystiedot Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset ry toimisto(ät)epp.partio.fi TAI Pohjanmaan Partiolaisten partiotoimisto: toimisto(ät)pohjanmaa.partio.fi Projektikuulumiset Partion peruskirja uudistuu Suomen Partiolaisten uuden peruskirjan ensimmäinen luonnosversio on valmistunut. Siitä kerätään palautetta ja se toimii pohjana keskustelulle sekä niiden pohjalta syntyville seuraaville luonnosversioille. Uudistustyö alkoi viime keväänä. Keskustelu ja palautekierrokset jatkuvat aina ensi vuoden syksyyn asti, jolloin SP:n jäsenkokous päättää uudesta peruskirjasta marraskuussa 2008. Nykyinen peruskirja on vuodelta 1977, ja se tehtiin korvaamaan silloisten partiotyttö- ja partiopoikajärjestöjen yhdistymissopimusta. Osa peruskirjan tekstistä on vanhempaakin, siirretty aikaisemmista järjestöjen yhteistyösopimuksista, esimerkiksi vuodelta 1956. ”Peruskirjan uusimisen lähtökohtana on, että kaikki nykypäivänä ylimääräinen - niin Pohjan Puhuri Petteri Juusola Kirjoittaja on Pohjanmaan Partiolaisten historian ensimmäinen piirinjohtaja Julkaisija On mukavaa, kun on toimivia naapurilippukuntia. Sen huomaa, kun lukee juttuja kesän juhlaleireiltä. Tutuksi tulleen lippukunnan kanssa on mukava järjestää yhteisiä leirejä ja retkiä. 2 ideoita tarvitaan. Pohjanmaan Partiolaisista tulee juuri niin hyvä piiri, jollaisen me siitä yhdessä teemme. Ota rohkeasti yhteyttä piirihallituksen jäseniin tai partiotoimistoon; kaikille löytyy varmasti haastavia ja mielenkiintoisia pestejä. kuin vaikkapa klausuuli entisten erillisten tyttö- ja poikajärjestöjen omaisuudesta jätettäisiin uuden peruskirjan ulkopuolelle. Jatkossa peruskirja ei olisi hallinnollinen paperi, vaan selkeästi partion tärkein toiminnallinen asiakirja. Oleellista uuden peruskirjan sisällössä olisi määritellä partion päämäärä ja olemus”, kuvailee työryhmän puheenjohtaja, SP:n varapuheenjohtaja Samuli Bergman työn tavoitteita. Partion ydinasiat siis säilyvät tässäkin uudistuksessa, ehkä hieman ajanmukaisempaan muotoon kuvattuina. Ydinasiat ovat pysyviä siksikin, että niitä määrittää myös kansainvälinen partioliike. Uudessa peruskirjassa on tarkoitus olla ainakin partiotoiminnan tiivis kuvaus ja liikkeen tavoitteet, sekä kuvata partiomenetelmä ja kasvatustavoitteet lyhyesti. Lisäksi määritellään perusasiat järjestön tehtävästä ja ruotsinkielisen toiminnan hoitaminen. Tavoitteena on että peruskirja on ajanmukainen, lyhyt ja ymmärrettävä. Peruskirjaluonnos on nähtävissä partion kotisivuilla: www.partio.fi/peruskirjauudistus. Palautetta kerätään muun muassa lokakuussa aukeavalla verkkokyselyllä, ja sitä voi myös lähettää suoraan työryhmälle peruskirjauudistus(ät)partio.fi -osoitteeseen. Työn etenemisestä ja työryhmän mietteitä voi lukea peruskirjablogista www.partiojohtaja.fi/blogit Teksti: Katri Ahlgren Pohjan Puhuri 3 käisellä ei vielä ole. Jossain tilanteissa vanhempien apu on lippukunnalle välttämätöntä. Ihanteellinen tilanne on, jos kaikki osaavat kuunnella toisiaan ja oppia toisiltaan. Teksti: Iina Sippola Kuvat: Sanni Aho Suomen suurimman nuorisojärjestön toiminnassa lasten vanhemmat eivät ole vieras näky. Partion nettisivuilla toiminnassa mukanaolevien aikuisten tehtäväksi määritellään lasten ja nuorten partiotoiminnan tukeminen ja partio-ohjelman toteuttaminen sitä kautta. Aikuiset toimivat usein sudenpentulauman vetäjinä. Kuvassa sudareita johtajineen Pinjalla. Aikuiset partiossa Kaikkia vanhempia partiotoimintaan osallistuminen ei kiinnosta. On ymmärrettävää, että kaikilla ei ole mahdollisuuksia osallistua partiotoimintaan eikä ketään tulisi pakottaa vastoin tahtoaan kesäleirin ruokakatosta pystyttämään. Jokaiselle vanhemmalle pitäisi antaa mahdollisuus olla lapsen harrastuksessa mukana haluamallaan tavalla. Jos lapsen harrastuksesta haluaa olla paremmin selvillä, ainoa keino on silti olla itse aktiivinen. Lippukunnan tehtävä on tiedottaa vanhemmille ja olla tarvittaessa heihin yhteydessä, mutta yhteys toimii paremmin kun molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita. Monilta väärinkäsityksiltä ja ikäviltä tilanteilta vältyttäisiin, jos yhteys lippukunnan johtajiston ja kodin välillä toimisi paremmin. Vimpelissä vanhemmat ovat lippukunnan elinehto Marjo Myllykoski toimii Vimpelin Villikehrissä Etelä-Pohjanmaalla sekä lippukunnanjohtajana että lauman- ja vartionjohtajana. Villikehrissä kuudesta hallituksen jäsenestä neljä on partiolaisen vanhempaa. Osa heistä myös vetää ryhmiä. Muut vanhemmat ovat tarpeen vaatiessa mukana esimerkiksi kuljetuksessa. ”Minusta on tärkeätä tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa ja meillä se on ollut alusta asti hyvin luonnollista”, Marjo kertoo. Marjon mielestä lapset voivat saada lisää intoa toimintaan, kun vanhemmatkin ovat kiinnostuneita. Vimpelissä ei olisi partiotoimintaa lainkaan elleivät vanhemmat olisi mukana toiminnassa. Vasta vähän aikaa toimineessa lippukunnassa nuoria ei ole vielä kovin paljon mukana. ”Varmasti mukana olevat vanhemmat jatkavat lippukunnassa myös nuorten johtajien kasvettua ainakin jollakin tavalla, vaikka eivät ehkä ihan näin tiiviisti kuin nyt”, miettii Marjo tulevaisuuden näkymiä. Huonona puolena vanhempien mukanaolossa Marjo näkee korkeintaan sen, että lapsesta voi olla kiusallista, että partiojohtajana on oma tai kaverin vanhempi. Marjo sanoo, että innokkaat vanhemmat ilmaisevat kiinnostuksensa yleensä itse. Hänen mukaansa vanhemmat osallistuvat hyvin kun heitä vain huomaa pyytää mukaan. Monet aktiivisesti mukanaolevat vanhemmat ovat olleet lapsenakin partiossa. Ilman partiotaustaa mukaan tulee vanhempia, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta ja partioaatteesta eivätkä pelkää ottaa vastuuta. Useita vanhempia houkuttelee mukaan myös se, että osallistumalla toimintaan he mahdollistavat lapsensa partioharrastuksen. Vanhempien tehtävän hän näkeekin olevan ennen kaikkea toimimisen tukijoina ja mahdollistajina. Kannustusjoukot, keittäjät, sukanparsijat, kuljettajat, mahdollistajat ja osallistujat Moni vanhempi on löytänyt itsensä myös märkiä retkivarusteita kuivailemasta ja ompelemasta taitomerkkejä partiopaitaan, vaikka ei varsinaisesti toimintaan osallistuisikaan. Vanhemmat toimivatkin partiolaisen tärkeinä tukijoukkoina kotona. Kesäleirin vierailupäivänä leirin osallistujamäärä vähintäänkin kaksinkertaistuu ja leiri vilisee vanhemmilleen ja sisaruksilleen paikkoja esitteleviä partiolaisia. Lapsesta on tärkeää, että vanhemmat ovat kiinnostuneita tämän harrastuksesta. Vanhemmat voivat tukea lapsensa harrastusta monin tavoin. 4 Pohjan Puhuri Harrastuksessa voi olla mukana osallistumalla lapsen lupauksenantotilaisuuteen, johon perheet usein kutsutaan mukaan tai vaikka tutustumalla partioaiheisiin verkkosivuihin tai kotiin tuleviin partiolehtiin. Osallistuminen lippukunnan vanhempainiltaan tai vanhempaintoimikunnan toimintaan voi selventää kuvaa lapsen lippukunnan toiminnasta. Lippukunnat voisivat tässä tulla vastaan järjestämällä enemmän toimintaa, johon halukkaat vanhemmat voisivat osallistua. On tärkeää, että vanhemmat tietävät, mitä oma lapsi partiossa puuhailee. Utelut retkijärjeste- lyistä vartionjohtajalta ennen vartiolaisen ensimmäistä retkeä eivät välttämättä ole osoitus luottamuksen puutteesta vaan siitä, että vanhempi haluaa tietää, minne on lapsensa päästämässä. Johtajille itse rakennettu laavu ja hiihtoretki umpihangessa saattavat olla itsestäänselvyyksiä, mutta kannattaa varmistaa, että vanhemmatkin ovat suunnitelmien tasalla. 13-vuotias vartionjohtaja ei ehkä aikuisen silmissä vaikuta kovin ammattitaitoiselta retken järjestäjältä. Huolestunutta kotiväkeä saattaisi helpottaa tieto, että nuorella johtajalla on takataskussaan vj-kurssin lisäksi erätaito- ja ensiapukurssit. Lapsen ja vanhemman yhteinen harrastus voi olla kummallekin palkitsevaa. Vanhempi saa osallistua lapsen harrastukseen ja näkee, miten tämä oppii pärjäämään luonnossa ja toimimaan ryhmässä. Partiossa opeteltavan oma-aloitteisuuden kehitystä voi häiritä, jos äiti on leirillä tarkastamassa, onko jalassa joka hetki kuivat sukat. Moni vanhempi yllättyy huomatessaan, miten hyvin oma lapsi pärjää kun saa tilaisuuden kokeilla omia siipiään. Nuorta johtajaakin voi vanhempien huolehtiminen ja hössötys välillä turhauttaa. Vanhemmilla on kuitenkin lasten kasvattamisesta kokemusta, jota yläastei- Aikuisen johtajan roolit Johtaja tarvitsee tukea. Kaikkia tietoja, taitoja, arvoja ja asenteita, joita tarvitaan näissä kuudessa roolissa, tulee kehittää. Tässä on muutamia esimerkkejä, mitä tämä kehittäminen voi olla käytännössä: Palvelija Korostetaan johtajan merkitystä partioliikkeelle ja yksittäisen tehtävän onnistumiselle. Kiitetään ja palkitaan hyvin tehdystä työstä. Käytetään partiopestiä: se on keino jäsentää omaa vapaaehtoistoimintaa, täsmentää mihin on sitoutunut, sekä saada tukea omalle kasvulle senhetkisessä tehtävässä. Leaderi Kerrotaan partion päämäärästä ja arvoista, ja korostetaan niiden merkitystä kaikessa johtamisessa. Tuetaan myös epäonnistumisten sekä erilaisten arvojen ja käytäntöjen hyväksymisessä. Manageri Tarjotaan käytettäväksi erilaisia suunnittelu- ja arviointimalleja sekä seurataan tehtyjä suunnitelmia yhdessä. Partiopestiin kuuluvat aikataulut, säännöllinen arviointi ja palaute tukevat suunnitelmallista toimintaa. Pomo Tarjotaan hyvän ja selkeän tilannejohtamisen malleja toisilta johtajilta, tilaisuuksia harjoitella johtamista helpommissa ja tutummissa tilanteissa sekä taitokoulutusta asioista, joita voi tarvita kriisitilanteissa. Sovitaan pestin rajat ja annetaan johtajalle laaja toimintavapaus niiden sisällä. Mahdollistaja Kerrotaan partiopestistä prosessina ja autetaan käytännön rekrytoinnissa. Kannustetaan tehtävien jakamisessa esimerkiksi odottamalla tekijäryhmän rekrytointia ennen varsinaisen toiminnan aloittamista. Kasvattaja Annetaan tietoa lapsen ja nuoren kehityksen vaiheista sekä partion kasvatustavoitteista. Kokeneemman johtajan esimerkki ja vertaistuki sekä mahdollisuudet kokemusten vaihtoon ovat aina tärkeitä. Siksi on erityisen tärkeää, että lippukunnassa yksin kasvatusvastuun kantava johtaja pääsee tapaamaan myös toisia aikuisia. Monien lippukuntien voimavarana ovat aikuiset, jotka pyörittävät lippukunnan toimintaa siinä missä nuoretkin. Maija Salonen Kaustisen Kallionkoluajista on usein leireillä pyörittämässä ruokahuoltoa. © Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry, koulutusvaliokunta, www.liitypartioon.net Pohjan Puhuri 5 Puutiset lähetä puutinen pohjanpuhuri(ät)pohjanmaa. Uusi partiojohtaja Tinja Halunen (Hanhikiven Kiertäjät). Mukaan sivukisaan? Partio Jylhä on Keski-Pohjanmaan Partiolaisten kurssi- ja leirikeskus Kannuksessa Jylhänjärven rannalla. Partio Jylhä Partiotuelle? Keski-Pohjanmaan Partiolaisten tukiyhdistyksenä toimiva KeskiPohjanmaan Partiotuki ry päätti syyskokouksessaan ottaa omistukseensa kurssi- ja leirikeskus Partio Jylhän Kannuksesta, mikäli K-PP ry:n syyskokous päättää luovuttaa sen omassa syyskokouksessaan 30.10.2007. Partiotuki ry on valmis vuokraamaan leirikeskuksen uudelle partiopiirille, Pohjanmaan Partiolaisille, jotta se voi olla edelleen partiolaisten käytössä kuten tähänkin asti. Partio Jyl- hä koetaan keskipohjalaisten omana paikkana ja identiteetin rakentajana. Partiotuen tärkein tehtävä on ylläpitää Partio Jylhä toimivana partiokeskuksena. Jäsenhankintaa jatketaan edelleen, jotta jäsenmaksutuloilla voidaan huolehtia leirikeskuksesta. Partiotuen puheenjohtajana jatkaa edelleen seuraavan kaksivuotiskauden Juha Nivala Kalajoelta ja varapuheenjohtajana Risto Pouttu Kannuksesta. Varsinaisiksi hallituksen jäseniksi valittiin kaudelle 2008–2009 uutena Terho Tattari Kokkolasta sekä uudelleen Altti Seikkula Kaustiselta. Varajäseniksi valittiin Mikko Himanka Kokkolasta ja uudelleen Matti Lukkarila Kälviältä. Hallituksessa jatkavat Jarmo Piiponniemi Haapajärveltä, Olavi Himanka Kalajoelta ja Tuomo Jukkola Lohtajalta. Varajäseninä jatkavat Birgitta Savolainen Kokkolasta ja Sirpa Kinnunen Toholammilta. Verkkosivut ovat nykyään tärkeä viestimisväline. On tärkeää, että sivut sekä näyttävät hyvältä, että niiltä löytyy sisältöä. Vuosittain lippukunnat voivat osallistua jo 12. kerran järjestettävään Nettipartiolaisten Sivukisaan. Viime vuonna kisan voitto meni Töölön Sinisille, jotka toimivat tämän vuoden kisan tuomareina. Nettipartiolaisten organisoimaan Sivukisaan ilmoittautuminen on nyt käynnissä. Ilmoittautumisaika jatkuu 31.10. saakka ja 1.11. alkaa äänestys. Sivukisan tulokset julkaistaan itsenäisyyspäivänä 6.12. - Haluamme lahjoituksellamme edistää toimia, joilla voidaan käytännönläheisesti ehkäistä ilmastonmuutosta. Partiolaisilla on vankka kokemus nuorten kehittymisen ja kasvun tukemisessa. Heidän avullaan tärkeä viesti tavoittaa erittäin laajan joukon nuoria kaik- 6 Pohjan Puhuri kialla Suomessa, pääjohtaja Reijo Karhinen OP-Pohjola-ryhmästä sanoo. Vastuu elinympäristöstä on yksi uudistuvan partio-ohjelman kasvatustavoitteista. Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen on luonnollinen osa tätä tavoitetta, jonka keskeisiä tekijöitä on elinympäristön säilyminen tuleville sukupolville - Lahjoitus on mittava kädenojennus partion tekemälle vapaaehtoiselle työlle. Se mahdollistaa asiantuntevan ja laajan, eri puolelta Suomea tulevan vapaaehtoistoimijoiden joukon osallistumisen partio-ohjelman uudistamiseen. Tällä hetkellä uudistusta työstää yli 100 vapaaehtoista partiolaista 15 eri ryhmässä. Uudistuksen perustana on partioliikkeen tahto toteuttaa entistä paremmin tehtäväänsä lasten ja nuorten kasvattajana, toiminnanjohtaja Liisa Sahi Suomen Partiolaisista toteaa. Uusi partio-ohjelma 2010 Suomen Partiolaiset uudistaa parhaillaan ohjelmaansa. Uudistuksen tavoitteena on rakentaa partiosta Oulun Valppaat juhli 90-vuotista taivaltaan Partiotyttölippukunta Oulun Valppaat ry täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Oulun Valppaat on Oulun vanhin lippukunta ja ainoa tyttölippukunta Oulun alueella. Lippukunta on perustettu vuonna 1917. Valppaisiin kuuluu noin 100 partiolaista. Lippukunnanjohtajana toimii Nina Nevala. entistäkin kiehtovampi ja kasvattavampi matka lapselle ja nuorelle. Uusi ohjelma ottaa entistä paremmin huomioon eri ikäisten kasvun vaiheet. Nykyisen kolmen ikäkausiryhmän sijaan partiossa on jatkossa viisi ikäryhmää. Uutta ovat myös yleiset ja ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet, joiden pohjalle ohjelma rakentuu. muodostaa Merja ”Memmu” Pietilän (os. Marjalan) vuonna 1998 valmistunut pro gradu -tutkielma ”Tyttöenergiaa vuodesta 1917 –Partiotyttölippukunta Oulun Valppaat 1917-1980”. Jälkimmäinen osio kertoo Oulun Valppaiden toiminnasta 80-luvulta tähän päivään saakka. Sen kirjoittamiseen on osallistunut pieni joukko lippukunnan aktiivisia partiojohtajia Tytti Rantalan johdolla. Lähteenä on käytetty lippukunnan arkistoa ja arkistosta löytyneen tiedon täydentäjänä on käytetty ”naismuistia”. Valppaiden historiikin varsinainen julkaisu ajoittuu loppusyksyyn. Historiikistä löytyy lisätietoa uusituilta lippukunnan kotisivuilta. Uusi partio-ohjelma otetaan käyttöön syksystä 2008 alkaen. Tavoitteena on, että ohjelma on käytössä kaikissa partiolippukunnissa 2010, jolloin Suomen Partiolaiset viettää 100-vuotisjuhlavuottaan. 90-vuotisjuhlan kunniaksi Valppaat julkaisee tämän vuoden aikana kauan haaveissa olleen historiikin. Tämä historiikki koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisen osan Juhlassa jaettiin Suomen Partiolaisten myöntämiä ansiomerkkejä. II-luokan Mannerheim-soljet jaettiin partiojohtajille Miira Leinonen ja Maisa Nurminen. I-luokan Sivukisa osoitteessa: sivukisa.partio.net Suomen 90-vuotissyntymäpäivien kunniaksi on tarjolla mahdollisuus tutustua paremmin sotiemme veteraaneihin. Miltä kuulostaisi makkaran paisto tai laulaminen yhdessä veteraanin kanssa? Loka-marraskuussa se on mahdollista. Osallistu puolen tunnin mittaiseen palvelutempaukseen veteraaneille. Tempaus on yksi juhlavuoden timanteista. Nettipartiolaiset ry kuuluu nykyään virallisestikin partioliikkeeseen. Suomen Partiolaisten partioneuvosto hyväksyi kokouksessaan yhdistyksen keskusjärjestön B-jäseneksi. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Nettipartiolaiset ry voi osallistua joka toinen vuosi järjestettävään jäsenkokoukseen ja anoa jäsenilleen Suomen Partiolaisten ansiomerkkejä. Sunnuntaina 9.9. Valppaat viettivät 90-vuotisjuhlaansa Raatin nuorisotalolla. Juhlaan osallistui noin 140 henkilöä: Valppaita ja heidän vanhempiaan, ystäviä ja tukijoita sekä partioystäviä. Juhlan juonsi Valppaiden varalippukunnanjohtaja Anniina ”Ninnu” Häyrynen. Vuosi 2007 on useiden juhlien vuosi. Partioliike täyttää 100 vuotta, Oulun Valppaat 90 vuotta ja Valppaiden oma partiokämppä Kalime otettiin käyttöön 30 vuotta sitten. Eräänlaisen juhlapuheen piti edellisen kerran 15 vuotta sitten esiintynyt ”Modern Group” eli Valppaiden silloisen vaeltajaryhmän tytöt. Omintakeinen lausunta ja rytmiset otteet saivat hymyn juhlakansan huulille. Uudistuvalle partiolle lahjoitus OP-Pohjola-ryhmä antaa vuosittaisen hyväntekeväisyyslahjoituksensa tänä vuonna Suomen Partiolaisille. 40 000 euron suuruinen lahjoitus käytetään ilmastomuutoksen huomioimiseen uuden partio-ohjelman tavoitteissa ja toteutuksessa. Partiouutiset lähetä puutinen: pohjanpuhuri(ät)pohjanmaa.partio.fi Mannerheim-soljet jaettiin lippukunnan aktiivisille partiojohtajille Anna-Maija Juusolle ja Anne Kivilahdelle. Suomen Partiolaisten pronssisia ansiomitaleja jaetiin kaksi. Se oli todella historiallista, sillä lippukunnan 90-vuotisen historian aikana se on jaettu vain kerran aiemmin, vuonna 1997 silloiselle lippukunnanjohtajalle Kaisu Pirttilälle. Nyt ansiomitalit saivat Aila ”Ailu” Kananen ja Tytti Rantala. Ailu on toiminut Valppaiden rahastonhoitajana 10 vuotta yhtäjaksoisesti, ja sitä ennen mm. lippukunnan sihteerinä. Tytti on Valppaiden johtajiston tukipylväs ja kantava voima, joka osallistuu toiminnan jokaiselle osa-alueelle. Teksti: Ninnu Häyrynen Kuva: Janne Seppänen Suomen jamboreejoukkueen kaikki leiriteltat laitettiin myyntiin jamboreen jälkeen. Mahtavan sinisille Haltin Big Fun 6- ja 8-teltoille löytyikin paljon halukkaita ostajia, mutta osa teltoista jäi myös ilman kotia. Jos olet kiinnostunut teltoista, ota yhteytttä jamboreen huoltopäällikköön. Ohjeita ja lisätietoa teltoista löytyy Internetistä osoitteesta www.jamboree2007.fi. Jamboreella myytiin myös lähes kaikki muu irtaimisto, jota leirille oli hankittu. Kunnioitettavaa kierrätystä vai mitä? Mitä te voisitte tehdä kolon nurkassa kesäleirin jälkeen kuivuville sormiväreille, askarteluilloista jääneille kartongin tai kankaan palasille tai sille omituiselle tavararöykkiölle, johon kukaan ei ole vuosiin koskenut? Syksy on hyvää aikaa tehdä suursiivous kolollakin! Antakaa hyvän kiertää. Juhlavuoden Rauhanrakentaja-projekti on saanut aikaan konkreettisia tuloksia. Eräs vaihtoehto oli varojenkeruu UNICEF:n toteuttamalle Karjalan lapset ohjelmalle. Mm. Suomen partiolaisten hankkimilla varoilla ostettiin 6000 euron hintainen toimintavarustelu erityistukea tarvitsevien nuorten opetus- ja hyvinvointikeskukseen Sortavalaan. Toki jo pienemmätkin summat olivat avuksi, sillä Karjalassa 20 sentillä voitiin tarjota voileipä lapselle, joka tuli kadulta vastaanottosuojaan ja 25 eurolla koulutus katulapsista huolehtivalle sosiaali- tai terveystyöntekijälle. Lue lisää: www.lpk.partio.fi/p-ppp/ov Pohjan Puhuri 7 Hyvästit makaronimössölle – erilaisia retkiruokakokeiluja Tekstit: Kaisa Holli, Kuvat: Sanni Aho Kyllä likaiselle lautaselle taiteilulla banaanista ja suklaapatukasta muotoillulla ampiaisella raitoineen, pikkiineen, kaikkineen on viimeistelty muutaman ruokarastin ja kokkisodan huippupisteet.” Trangia muuttuu grilliksi Syksy on ollut hyvää retkeilyaikaa. Yksi retkenjärjestäjän ikuisista päänvaivoista on ruokailu – mitä helppoa ja hyvää sitä voisi syödä? Ilmojen kylmeneminen asettaa eväille lisävaatimuksia, sillä rankemmissa olosuhteissa tarvitaan enemmän energiaa. Joskus, kun retki ei suuntaudu kaukaisille erämaille eikä edes lähimetsässä ole tarkoitus selviytyä useita päiviä, on kuitenkin hauska kokeilla vähän erikoisempia herkkuja. 8 Pohjan Puhuri Monen partiolaisenkin herkkua ovat varmasti rasvaa tirisevät autogrillin hampurilaiset. Hampparin voi tehdä myös trangialla! Tosipartiolainenhan leipoo toki sämpylätkin itse, mutta se ei valitettavasti retkikeittimellä onnistu. Onneksi trangian pannulla lämmitetyt kaupan sämpylät tai ruisleivätkin maistuvat metsän siimeksessä herkullisilta. Täytteitä voi tietysti varata oman maun, kantokyvyn ja budjetin mukaan: ananasta, paprikaa, muita kasviksia, tuorejuustoa, sinappia, ketsuppia tai kurkkusalaattia. Pihvien itse tekeminen onnistuu retkiolosuhteissakin ja se kannattaa, sillä itse leivottu pihvi palkitsee tekijänsä herkullisella maullaan. Jauhelihapihvit, 14 kpl: 1 dl korppujauhoja 2 dl vettä 1 sipuli 1 kananmuna mausteita, esim. suolaa ja mustapippuria 400-500 g jauhelihaa Sekoita korppujauhot ja vesi ja sen jälkeen muut aineet. Sekoita taikina tasaiseksi ja muotoile siitä pienehköjä pihvejä. Paista pannulla molemmin puolin. Samaa voit kokeilla nuotiolla ritilän päällä tai jos olet todella seikkailunhaluinen, ehkä jopa kivillä. On sitä kuulemma pitsaakin joku metsässä kokkaillut. ”Teimme kerran vartiomme kokouksessa kolon takapihalla hampurilaisia trangian avulla. Seuraavana päivänä kuulin koulussa, kun eräs opettaja, joka on yhden vartiolaiseni isä, kertoi tapauksesta innoissaan työtoverilleen.” Makua vai näköä? Herkkuateriaan kuuluu tietysti luonnollisena osana myös jälkiruoka. Sen on tarkoitus olla hyvää, mutta joskus on hauska panna parastaan myös ulkonäön suhteen! Erilaiset hedelmät antavat syötävän taideteoksen muo- toilijalle rajattomia mahdollisuuksia, sillä erivärisiä ja –muotoisia hedelmiä leikkaamalla herkusta saa vaikka minkä näköisen. Hedelmien kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä ne ovat yleisiä allergian aiheuttajia. Juuri sinun vartiossasi tai laumassasi saattaakin olla useille eri hedelmille allergisoituja partiolaisia. Esimerkiksi banaaniamppariin saa makeat raidat helposta suklaakastikkeesta; trangian kattilaan laitetaan vettä lämpiämään ja muovipussin sisään pantu evässuklaapatukka laitetaan kellumaan veteen. Kun suklaa tuntuu sulalta, nostetaan pussi pois, tehdään kulmaan reikä ja sitten vain piirtelemään. Kuvio kannattaa suunnitella etukäteen, sillä suklaa jähmettyy nopeasti liian kankeaksi! Hedelmistä tehty jälkkäri on paitsi hyvää, myös (suklaan määrästä riippuen) vähän terveellisempää. Pohjan Puhuri 9 Teksti: Janne Hakkarainen Kuva: Sanni Aho Allekirjoitus on tarkkaa puuhaa. Kokouksessa valtakirjan omistaja sai allekirjoittaa piirin perustavan asiakirjan. Uuden partiopiirin siemen itää! Pohjanmaan Partiolaiset ry aloittaa toimintansa 1.1.2008. alkaen. Kokkolassa 29. syyskuuta järjestetyssä kokouksessa perustamiskirjan allekirjoitti 57 eri lippukuntien edustajaa, mikä vastaa 70 prosenttia alueen lippukunnista. Vastaavasti allekirjoittaneiden jäsenmäärä vastaa 75 prosenttia alueen partiolaisista. Kokouksen puheenjohtajaksi päätettiin valita Jarkko Mäkinen Tarmpereen Kotkista. Hämeen Partiolaisten kokousmenettelytapasääntöjen taitoniekka luotsasi perustamiskokouksen vauhdikkaasti ja ammattimaisesti kohti uuden piirin perustamista. Kokouksen sihteeriksi valittiin Eeva Junttila partiotoimiston Oulun toimipisteestä. Sateenkaarihallitus edustaa kaikkia Pohjanmaan Partiolaiset ry päätti hakea Suomen Partiolaisten 10 Pohjan Puhuri jäsenyyttä ja hyväksyi sääntönsä sekä toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2008. Myös jäsenmaksu kaudelle 2008-2009 määriteltiin: I-jäseneltä jäsenmaksuosuus on 13 euroa ja IIjäseneltä 11 euroa. Sääntöjen mukaan piirin kotipaikkana toimii Oulu ja kielenä suomi. Nokela Haapaveden Salopartiosta, koulutusministerinä Sari Koikkalainen Ahjopartiosta, ohjelmaministerinä Annaliisa Liinamaa Jurvan Saloveikoista, talousministerinä Timo Ahonen Pohjolan Pirteistä ja viestintäministerinä Sanni Aho Vetelin Koskenkävijöistä. Pohjanmaan Partiolaisten piirinjohtajaksi valittiin Petteri Juusola Pohjan Veikoista. Aikaisemmin hän on toiminut Pohjois-Pohjanmaan Partiopiiri ry:n piirinjohtajana. Näin ollen hallitus edustaa piirin joka kolkkaa ja jokaisella ministerillä on vankka kokemus omalta toiminnanalaltaan. Hallituksen muodostamisessa kunnioitettiin niin sanottua 3 ja 1 –suositusta, jonka mukaan jokaisesta vanhasta piiristä valitaan vähintään yksi edustaja hallitukseen ja enimmillään kolme. Piirin varajohtajana toimii Merja Heikkilä Vetelin Koskenkävijöistä. Hän on niin ikään toiminut Keski-Pohjanmaan Partiolaiset ry:n piirinjohtajana. Piirihallitukseen valittiin myös eri toiminnanalojen ministerit. Alueministerinä aloittaa Tiina kilän ja viestintäministeri Sanni Ahon toimikausi kestää vuoden 2008 loppuun. Muut ministerit hääräilevät salkkujensa kanssa vuosikymmenen vaihteeseen eli vuoden 2009 loppuun asti. Uutta piiriä on suunniteltu tosissaan kolmen nykyisen piirin toiminta-alueelle kaksi vuotta. Partiolaisten oman kuntauudistuksen tavoitteena on vähentää hallinnon rasitteita ja keskittyä toiminnan tukemiseen. Samalla turvataan partiotoiminnan jatkuminen alueella myös tulevaisuudessa. Suomen Partiolaisten jäsenkokous päätti viime vuoden marraskuussa vähentää partiopiirien määrää kahdeksaan. Vuosien työ puhkeaa kukkaan Piirinjohtaja Petteri Juusolan, piirin varajohtaja Merja HeikPohjan Puhuri 11 Teksti: Heini Pellinen Kuvat: Markus Niemistö Joona Luomala Parhaat lajinsa viimeiset kisat ikinä Kisassa ei paperitehtäviä näkynyt. Kisavartio vastaamassa partion historiaan liittyviin kysymyksiin käsillään ja silmät sidottuna. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan Partiolaisten viimeiset syyskisat vanhan piirijaon mukaan järjestettiin 15.–16.9. Kurikassa. Vartioita kisoihin osallistui 30, mikä oli kisanjohtaja Joonas Piitulaisen mukaan enemmän kuin 15 vuoteen. Tämä on kisajuttu erään paikalla olleen, Tarkkailijan, näkökulmasta. Yörastilla vartiot valmistivat lelulaatikot. Oja ylitettiin vauhdilla. 12 Pohjan Puhuri Lauantaiaamuna Kampin koulun pihalla vilisee kisavartioita ja tuoksuu muurinpohjalätylle. Tarkkailija ihmettelee ihmisten määrää. Liekö juuri viimeisten kisojen ansiota, mutta kaikki kynnelle kykenevät kisoja kolunneet ruskean ja harmaan sarjan ”veteraanit” ovat paikalla. Vanhemmissa sarjoissa onkin eniten joukkueita, ruskeassa seitsemän ja harmaassa yhdeksän. Hieman huolestuttavasti punaisessa sarjassa on vain kaksi vartiota. Tarkkailija väistelee vaelluskenkiä, kumisaappaita, erikokoisia rinkkoja. Tarvitseekohan sitä vielä sateensuojaa, Tarkkailija miettii. Ei paperitehtäviä Lähtötehtävän pienen häsläyksen jälkeen vartiot kirmaavat reitille. Tarkkailija kiertelee vartioiden liepeillä näiden taivaltaessa metsässä. Hän melkein osuu pistesuunnistusrastia metsässä etsivään kilpailijaan. Tarkkailija ehtii ennen ensimmäistäkään vartiota Karhuvuoren huipulle ja katselee kivennokalta kilpailijoita. Rankka nousu on saanut posket punoittamaan. Kisailijat ratkovat perinnekysymyksiä kansiossa olevien kuvien avulla. Ei ole paperitehtävä ei: vastausvaihtoehdot ovat erivärisiä helmiä, jotka pujotetaan lankaan ja päät solmitaan kiinni. Tarkkailija huomaa rasteilla kierrellessään, ettei kynää todella ennakkomainostuksen mukaisesti tarvita, sillä järjestäjät ovat keksineet erilaisia vastaustyylejä paperitehtäviin. Yhdellä rastilla kerätään paperilaput pussiin lajinsa viimeisiä arvuutellessa, toisella järjestetään oikea lippukunta oikean huivin alle pahvilappujen avulla, kolmannella nostellaan käsiä oikeiden vastausten tahdissa. Kekseliäitä järjestäjiä, Tarkkailija tuumaa siirtyessään ilmojen halki ruokarastille. Tekstit: Marjo Myllykoski Kuvat: Maija Myllykoski Kaikki mikä on mustaa on kypsää! Niin kai se sitten on, Tarkkailija toteaa katsellessaan muutamia palaneita kääretorttuja oksaltaan. Kanelinen omenahillo tuoksuu, vispilät – niin oikeat kuin koivun oksasta taitetutkin – vatkaavat taikinaa ja vartiot tuovat näytille niin kauniita ja kiinteitä omenakääretorttuja kuin niitä palaneita viritelmiä. Tarkkailija nokkaisee suuhunsa yhden palasen maasta. Ihan hyvältä maistuu. Samaa voi sanoa yörastilla valmistetuista lihapullista, perunamuusista ja ruskeasta kastikkeesta. Rasva tirisee pannulla Tarkkailijan ihmetellessä laavukepin nokasta, kuinka kakkosnelosesta saa tuollaisen pesukurikan aikaan. Tosin Tarkkailija on jo ihmetellyt päivän aikana, kuinka diabeetikkoa ja epileptikkoa hoidetaan, kuinka kuparilevystä voi saada aikaan kuupan tai kuka voi tietää, kuinka paljon ikäeroa B-P:llä ja hänen vaimollaan oli. Yritteliäisyyttä ei ainakaan puutu, Tarkkailija miettii neljältä aamuyöstä painaessaan päänsä nukkumisasentoon tulen rätinää kuunnellen. Kiitos olkohon! Kuinka ne jaksavat, Tarkkailija miettii kuusennokassa katsellessaan kisavartioiden viimeisiä spurtteja sunnuntain kiritaipaleella. Vähäisen yöunen, pitkän vaelluksen ja lukuisten rastien jälkeen luulisi, että on aivan poikki. Mutta ei partiolainen. Päivän aikana on annettu ensiapua miinan uhrille, räpelletty ojan yli kuin lentokyvytön Dodo ja väkerretty rehupihirit, matkamuisto ja salpa. Pihasaunan ja ruokailun jälkeen tuloksia odotellaan jännittyneinä, ja niiden selvittyä voittajia onnitellaan reilusti. Tarkkailijamme pieni talitintti istuu koivun oksalla ja miettii: Olipa onnistuneet kisat! Vimpelin Villikehrien lippu vihittävänä. Lippua pitää Vimpelin Lions Clubin edustaja Jouko Nuolikoski ja vihkijänä toimii hiippakuntapastori Jussi Peräaho. Vimpelin Villikehrät ry sai oman lipun Partiolippukunta Vimpelin Villikehrät on vielä varsin uusi lippukunta. Se on toiminut aktiivisesti vuoden 2003 alusta. Vimpelissä oli partiota ollut ennemminkin, mutta se oli aina kuollut hetken toimittuaan vetäjäpulan takia. Nyt toiminta on jatkunut jo neljä ja puoli vuotta ja lippukunta halusi juhlistaa partioliikkeen 100-vuotista juhlavuotta hommaamalla itselleen lipun. Lipun naulausvuorossa vartiolaisten edustaja Henna Lehto. Lipun suunnittelu alkoi hallituksen jäsenten ideoinnilla ja mukaan saatiin paikallisen Rakennusarkkitehdit toimiston Arkkitehti Seppo Tuomisalo. Seppo oli osoittanut mielenkiintoa partiotoimintaa kohtaan ja hän koki projektin erittäin mieluisana työnä. Lippuun rupesivat muotoutumaan selkeät elementit joita olivat vesi, nuotio ja villikehrät. Nuotio (liekki) tuli suoraan paikkakunnan vaakunasta ja villikehrät ovat paikkakunnan murteella hyrriä. Hyrriä halusimme lippuun neljä kuvaamaan partiolupauksessa luvattuja asioita rakastaa Jumalaa, lähimmäistä, isänmaata ja ihmiskuntaa. Lisäksi neljä on tällä hetkellä vielä voimassa olevien ikäkausien määrä.Vesi on tärkeä elementti paikkakunnan elämässä ja Savonjoki joka virtaa keskustamme läpi, virtaa myös kolomme vieritse. Lippu valmistettiin Lapualaisessa Lippuvalmistamo Ojutkangas Ky:ssä ja sen kustannuksiin osallistui myös Vimpelin Lions Club. Lippu vihittiin käyttöön 6.6.2007 Hiippakuntapastori Jussi Peräahon vihkimänä. Naulaukseen osallistuivat lipun suunnittelija, lahjoittajien edustajat, seurakunnan edustaja, piirin edustaja, lippukunnan sudenpentujen, vartiolaisten ja johtajien edustajat sekä koko hallitus. Ensimmäisen kerran lippu oli käytössä partioliikkeen 100-vuotis juhlassa Tampereella heti seuraavana viikonloppuna. Pohjan Puhuri 13 Partio 100-vuotta. Yksi Maailma, Yksi Lupaus. Lippukunnat leireilivät kesällä Juhlaleirit viime kesän timanttina Menneen kesän muistot ovat mielessä kirkkaina näin syksylläkin. Heinä-elokuun taitteessa sadat lippukunnat ympäri Suomen leireilivät kukin tyylillään. Pohjan Puhuriin tupsahti juttuja kolmelta juhlaleiriltä, jotka nyt julkaistaan. Haikilta saavuttiin takaisin leiriin kanooteilla. Liekillä järviseutulaisia lippukuntia Evipartio Evijärveltä, MarkkiPartio Kortesjärveltä ja Vimpelin Villikehrät pitivät heinä- elokuun vaihteessa yhteisen Liekkileirin Evijärven Kokkolahdessa. Lippukunnat olivat tutustuneet edellisen kesän piirileiri Pinjalla Klapi-savussa. Leirille osallistui noin 60 sudenpentua ja vartiolaista ja noin 20 eri-ikäistä johtajaa. Sade ei haitannut ensimmäisen leiripäivää, jolloin valmistettiin leirimerkki ja leikittiin porukalla. Juhlapäivää vietettiin ohjeiden mukaisesti huomionherättimen rakentamisella, 100 maata maastoleikillä, kakkukisalla ja juhlailtanuotiolla. Myös päivän ruoat olivat ohjelman mukaiset karibialaisine maissipuuroineen ja amerikkalaisine iltapaloineen. Leirillä keskityttiin kädentaitoi- Haikki oli leirin kohokohta Muhoksen Metsänkävijöiden ja Utajärven Suomuurainten ja Sutipurikoiden yhteinen juhlaleiri ”MuSu MeSu” järjestettiin Suomussalmen Hossassa 1-5.8. Ohjelmaa riitti jokaiselle päivälle. Kaikki leiriläiset saivat painattaa omat leiripaidat ja kokeilla melomista viereisessä Jatkonjärvessä. Teimme myös päiväretken Hossan luontokeskukseen, jossa tutustuimme mm. jokamiehenoikeuksiin. Marjoja ja sieniä poimiessa, uidessa ja muutenkin luonnossa liikkuessamme tutustuimme oikeuksiin mainiosti käytännössä. 14 Pohjan Puhuri Leirin ehdoton kohokohta oli yön yli kestävä haikki eli vaellus. Edeltävänä iltana pakkasimme mukaan tarpeelliset tavarat ja saimme tärkeää opastusta matkaa varten. Perjantaiaamuna vartiolaiset ja me vaeltajat lähdimme tarpomaan rinkat selässä. Aluksi matkanteko tuntui melko raskaalta, mutta vähitellen rytmiin alkoi tottua. Mahtavissa harju- ja vaaramaisemissa sekä kirkkaissa järvissä riitti ihailtavaa. Leirin pienimmät eli sudenpennut liittyivät mukaan, kun yöpymispaikkaan Ala Ölkylle oli jäljellä muutama kilometri. Ala Ölkyltä osa porukasta lähti vielä katsomaan Julma Ölkky -kanjonijärveä. Yö saavutuksia parkkipaikalla. Tunvietettiin laavuissa tai teltoissa. tui luksukselta päästä ”oikeaan” vessaan ja varsinkin saunaan! Seuraavana aamuna ylitimme kapean joen rinkkalautalla. Täysin Iltanuotiolla leikittiin ja laulettiin kuivana ja ongelmitta ei selvit- tuttuja ja tunnelmallisia partioty, mutta sehän vain entisestään lauluja. Tunnelma oli haikea, nostatti seikkailumieltä! Pysäh- olihan mukava leiri päättymäidyimme matkan varrella katso- sillään. Leirin johtajat jakoivat maan Värikallioiden tuhansia myös tunnustuksia mm. leirin vuosia vanhoja kalliomaalauksia. herrasmiehelle sekä erittäin posiKallioitten jälkeen matka jatkui tiivisen asenteen omaavalle. Viimeloen hurjissa kosken kuohuis- meisenä päivänä kisailtiin vielä sa ja välillä tyyntä järven pintaa leiriolympialaisten merkeissä. pitkin. Kun leiripaikan ranta vihdoin näkyi, oli kaikkien olo Teksti: Liina Hauru helpottunut ja iloinen. Pojat huo- Kuva: Kati Tuunanen kaisivat nähdessään teknologian hin. Sudenpennut esimerkiksi värjäsivät paperia ja tekivät kärpäslätkiä. Vartiolaiset rakensivat korurasioita ja halstereita. Halstereilla tehtiin myös torstain iltapala nuotiolla. Perjantaina touhuttiin Sherlock Holmesin salapoliisitehtävien parissa ja käytiin kaikki tutustumassa Evijärveläisten tähtitieteilijöiden Taivastelijoiden tähtitorniin. Lisäksi sudenpennut osallistuivat luontopolkuun ja vartiolaiset riihittivät. Illan huipentumana oli perinteinen iltanuotio, jossa nuotio oli laitettu lautalle järven päälle. seltä leiriltä, tyttöjen mukaan tulosta partioon, partion rantautumisesta Suomeen, veriliitosta ja tyttöjen ja poikien yhteisestä liitosta Suomessa. Tätä kautta luulen, että meistä moni oppi uutta partion historiasta. En- nen kotiin lähtöä jaoimme vielä hurjan määrän luokkamerkkejä ja taitomerkkejä joita olimme leirin aikana suorittaneet. Teksti: Marjo Myllykoski Kuva: Eija Piippola Vanhat leirihuivit esittelyssä juhlailtanuotiolla. Lauantaina muistelimme vielä erilaisia asioita partioliikkeen historiasta. Esillä oli tonttutytön mekko ja vartiotytön mekko ja suikka. Näimme pieniä näytelmiä partioliikkeen ensimmäi- Pohjan Veikot leirillä Lapissa Oululaisten Pohjan Veikkojen juhlaleiri järjestettiin 28.7.-3.8. Inarissa Rááhá-järvellä ja leirin päätteeksi lähdettiin vielä Lemmenjoelle viiden päivän vaellukselle. Lauantai 28.7. Aamulla pakkasimme tavarat ripeästi bussiin ja matka alkoi. Matka sujui nopeasti, välillä pysähdyttiin syömässä jossain napapiirin pohjoispuolella. Rááhá-järvelle päästyämme pystytimme muutamat teltat ja aloitimme leirirakentelun. Sunnuntai 29.7. Kokosimme vartio- ja sudenpentuosastolle ruokailukatokset. Iltapäivällä oli vartiokohtaiset rakennelmien tarkastus. Läpi meni. Illalla oli iltanuotio. Maanantai 30.7. Aamulla neljä vartiota suuntasi PT-kisoihin. Kisatehtävinä oli mm. onkivavan valmistus, laavun ja puolijoukkueteltan pystytys, poronlihasopan keitto, pistesuunnistus, lappilaisten esineiden tunnistus ja suopungin heitto. Sudenpennut saapuivat leiriin. Illemmalla osa vartio-osastosta kävi laskemassa verkot Rááhá-järveen. Tiistai 31.7. Vierailimme saame- laismuseo Siidassa. Myöhemmin päivällä oli leirikaste, jonka päätteeksi nimeltä mainitsemattomia henkilöitä kaadettiin veteen. Tästä alkoikin vesisota. Illalla/ yöllä nimeään julkisuuteen haluamattomat sankarit pelastivat koko vartio-osaston leirin säätämällä kuivausteltan kuntoon. Ohjelmassa oli lauluja, sketsejä ja palkintojen jakoa. Keskiviikko 1.8. Partioliikkeen 100-vuotisjuhlapäivä. Lipunnostossa meille puhui inarilainen partiopappi. Pidimme myös leiriolympialaiset ja sudenpennut, vartiolaiset ja vj:t kisasivat suuressa maastoleikissä toisiaan vastaan. Illalla oli juhlailtanuotio. Perjantai 3.8. Telttojen kasausta ja siivousta. Pakkasimme bussin. Leiri oli saatu päätökseen, mutta matka jatkui vielä kohti Lemmenjokea ja vaellusta Torstai 2.8. Aamulla suoritimme kalastustaitomerkin loppuun. Leirin purku ja vaellukselle valmistautuminen jatkui myöhään yöhön, mutta lopulta kaikki pääsivät nukkumaan. Teksti: Johannes Miesmaa ja Jussi Meriläinen Pohjan Puhuri 15 Takkuaako adventtikalenterikauppa? Supermyyjien salat Suomen Partiolaisten perinteinen adventtikalenteri juhlii tänä vuonna 60-vuotista taivaltaan. Kalentereiden myynti on jo vuosia ollut suomalaisten partiolaisten merkittävin varainhankintakampanja. Mutta miten kalenterit saadaan kaupaksi? Pohjan Puhuri kyseli myyntikikkoja kahdelta pohjalaiselta lippukunnanjohtajalta. Mainetta ja makeisia Viime vuonna EPP:n kalenterimyyntitilastojen ykkösenä komeili seinäjokelainen tyttölippukunta Tasangon Talvikit 1380 myydyllä kalenterilla. Lippukunnanjohtaja Mirva Kurhela kertoo kampanjan tuoton kohteista. - Lippukunnalle jäävästä kahden euron myyntipalkkiosta toinen euro jää myyjälle itselleen ja toinen lippukunnan tilille. Myyjille kertyneillä euroilla on edelleen rahoitettu esimerkiksi vartioiden retkiä. Lippukunnan kanssa emme ole keränneet rahaa mitään tiettyä kohdetta varten. Tasangon Talvikkien noin 170 jäsenestä suurin osa sudenpennuista aina johtajiin saakka ovat olleet mukana myyntipuuhissa. Helpoiten kauppa onnistuu ryhmien kokoontumisten yhteydessä. - Viime vuonna järjestimme tempauksen, jossa jaoimme ryhmille myyntialueet ja kalenterit. Tämän jälkeen myimme kalentereita porukoissa muutaman tunnin ajan. Ryhmät jatkoivat myyntiä seuraavien viikkojen kokouksissaan, kertoo Kurhela. - On tärkeää olla liikenteessä hyvissä ajoin ennen kuin muut järjestöt ja seurat aloittavat oman joulumyyntinsä. Mutta mikä motivoi seinäjokelaisia myymään adventtikalentereita aivan erityisen ahkerasti? - Innokkuuden takana voi olla lippukuntamme oma kiertopalkinto, joka lahjoitetaan joka vuosi eniten kalentereita (suhteessa jäsenmäärään) myyneelle ryhmälle, tuumii Kurhela. Menestyksekkään vartion nimi kaiverretaan karkeilla täytettyyn myyntitykkipokaaliin. Myös muille myyntitilastoissa hyvin sijoittuneille on luvassa herkkuja. Kalenterirahoilla Suurjuhlaan Keski-Pohjanmaalla Nivalan Partio vakuutti myyntiluvuillaan. Noin 90 hengen kokoinen lippukunta myi viime vuonna noin 530 adventtikalenteria, joi- Teksti: Teija Valkeinen den tuotolle löytyi mainio käyttötarkoitus. - Suurin osa kalenterirahoista käytettiin kesäkuisen suurjuhlamatkan kuluihin, ja jonkin verran tuotolla paikattiin myös lippukuntaleirin leirimaksuja, kertoo lippukunnanjohtaja Susanna Ylimäki. Ahkerat kalenterimyyjät pääsivätkin tekemään Tampereen reissun puoleen hintaan. Matkan lisäksi lippukunnan hankkimat palkinnot motivoivat myymään kalentereita. - Tietyn kalenterimäärän myytyään partiolainen sai jonkin palkinnon, kuten kuksan. Viime vuonna eräs partiolainen innostui myymään jopa 60 kalenteria, iloitsee Ylimäki. Nivalan partiolaiset ovat myyneet kalentereita sukulaisille, tuttaville ja kiertämällä ovelta ovelle. Tämän lisäksi ryhmät ovat vuorotellen myyneet kalentereita paikallisten kauppojen läheisyydessä. - Etenkin paikallisen toiminnan tukemiseen vetoaminen tuntuu toimivan, Ylimäki vihjaa. MANNERHEIM SOLKIA ANOTAAN NYT! Vuoden viimeinen ansiomerkkien anomisaika lähestyy (15.11.) ja tässä yhteydessä käsitellään muiden ansiomerkkien kanssa myös Mannerheim Soljet. Ansiomerkki on huomionosoitus pitkäjänteisestä ja tarmokkaasta toiminnasta partiossa, sekä kannuste jatkamaan edelleen. Anomuksia saat tarvittaessa piiritoimistolta. kerro huhuja pohjanpuhuri(ät)pohjanmaa.partio.fi 16 Pohjan Puhuri Pohjan Puhuri 17 Kolumni Sählyturnaus Sivustaseuraajana Aktiivinen partiotaipaleeni päättyi vuosi sitten. Siitä saakka olen ollut sivustaseuraaja – nettipartiolainen, joka nuuhkii savun hajua vain www-sivujen uutisista. Tätä kirjoittaessani on kulunut viikko siitä, kun sain lukea netistä uuden piirin perustamisesta. Iloitsin siitä, ettei vuosien varrella tehty työ valunut hukkaan. Sivustaseuraajana voin vain toivottaa onnea uudelle piirille ja kaikille teille. Yhteinen partiojuna vie nyt pohjalaista partiotoimintaa eteenpäin. Enää junaa ei tarvitse ohjata kolmesta kolkasta, vaan veturissa on yksi kuljettaja ja suunta on selvä. Tuo juna on jyskyttänyt melkoisen matkan sen jälkeen, kun itse pohdiskelin ystävieni kanssa, uskaltaako sen kyytiin hypätä. Uskallammeko luottaa siihen, että iso piiri tarjoaa paremman tuen omille lippukunnillemme? Päätös oli vaikea, paljon vaikeampi kuin päätös matkustaa joka viikonloppu opiskeluiden parista Etelä-Pohjanmaalle partion tapahtumiin. Omaan piiriin oli helppo tulla, vaikka asuinpaikka oli satojen kilometrien päässä. Päätin uskaltautua tuon junan kyytiin ja onneksi niin, sillä olen oppinut paljon sen jälkeen. Ymmärsin lopulta, ettei oma piiri ole maantieteellinen yksikkö, vaan joukko samaan päämäärään ponnistelevia ihmisiä – on toimintaympäristö sitten pieni tai hiukan isompi. Jos mietin nyt taakse jäänyttä partiotaivalta, nousevat ihmissuhteet muistoissa ylitse muiden. Enää en kuitenkaan mieti vain ihmisiä eteläisellä Pohjanmaalla, vaan yhtä lailla pohdin, miten mahtaa mennä niillä keskipohjalaisilla ystävillä, joihin tutustuin Pinjalla tai niillä pohjoispohjalaisilla, joihin minulla oli ilo tutustua toisaalla matkan varrella. Ilo siitä, että kuulumme samaan joukkoon on konkretisoitunut – juna on saavuttanut määräasemansa – Pohjanmaan Partiolaiset on perustettu. Oma partiotaipaleeni on nyt tauolla, mutta toivon, että te nykyiset ja tulevat aktiivitoimijat niin lippukunnissa kuin piiritasollakin otatte ilon irti siitä, että voitte tukea toinen toistanne yli vanhojen piirirajojen. Määräasemaltaankin juna jatkaa matkaansa. Se mihin suuntaan ja millä vauhdilla, on kiinni teistä nykyisistä ja tulevista piirin vastuunkantajista. Uusi piiri täyttää tehtävänsä, jos se onnistuu tukemaan alueen lippukuntia ja lippukuntien vastuunkantajia tärkeässä työssään. Vanhassa piirissä se ei ollut aina mahdollista. Vaikka tiesimme, kuka tarvitsisi kipeiten apua, meillä ei ollut resursseja avun tarjoamiseen. Se, miten sudenpentu Roosa tai seikkailija Aleksi viihtyvät harrastuksensa parissa nyt ja tulevaisuudessa on pitkälti kiinni siitä, miten johtajat jaksavat heitä innostaa. Uuden, ison piirin koulutus- ja ohjelmatoiminnanaloilla siihen voidaan vaikuttaa paljon paremmin kuin vanhoissa piireissä. Paljon odotan myös aluetyöltä ja toivon, että se ottaa tuulta siipiensä alle joka puolella uutta piiriä. Vain luopumalla vanhasta, voi aloittaa jotakin uutta. Niin se on ollut omalla kohdallani ja niin se on myös uudessa piirissä. Hienoa, että olette uskaltaneet hypätä samaan junaan. Minä jään seisomaan radan varrelle ja vilkutan teille. Hyvää matkaa ystävät! Partiovasemmalla, Terhi Mäkelä Kirjoittaja on toiminut pitkään EPP:n koulutusvastaavana. 18 Pohjan Puhuri 10.11.2007 Nivalassa Jenni Myllys * 25.12.1988 † 29.7.2007 Sammuu loiste kynttilöiden, tuuli laulaa ikävöiden, hetki kaikkein kaunein kohta muisto vain on. Tuli hiipuu nuotioissa, käsi ystävän on poissa, sisälläsi kaipaus soi sammumaton. Nämä nuotiomessun laulun sanat ovat kuvanneet meidän Kelopoikien johtajien mietteitä tänä syksynä. Olemme aloittaneet uutta toimintakautta yhtä johtajaa pienemmällä joukolla. Jenni on pysyvästi pois riveistämme. Tieto Jennin kuolemasta pysäytti meidät kesken partioliikkeen 100-vuotisjuhlaleirien Koti-Suomessa ja Englannissa. Tunsimme itsemme avuttomiksi kuoleman lopullisuuden edessä. Tiesimme Jennin olleen sairas, mutta emme olleet osanneet varautua hänen kuolemaansa. Viimeiset tapaamiset olivat antaneet meille toivoa paranemisesta. Nuoresta iästään huolimatta Jenni ehti toimia lippukunnassamme monissa vastuutehtävissä. Jenni oli ilmiömäinen laumanjohtaja, joka sai lapset innostumaan. Vartionjohtajaksi hän ajautui ensimmäisen kerran lupautumalla tilapäiseksi sijaiseksi. Eipä aikaakaan kun hän jo toimi vastuullisena johtajana kyseisessä vartiossa. Lisäksi hän toimi valtermannina ja johtajana lukuisilla leireillä ja retkillä. Jenni oli valloittava persoona. Häntä ei voinut ohittaa välinpitämättömästi. Jokainen kohtaaminen tuntui. Meille hänen kanssaan samaa matkaa kulkeneille jäikin valtavasti ihania muistoja, jotka rikastuttavat elämäämme myös tästä eteenpäin. Muistamme Jennin tyttönä, jolle kaikki oli mahdollista. Päättäväisyys ja lahjakkuus veivät hänet läpi monenkin harmaan kiven. Muistamme hänet ihmisenä, jolla ei ollut tapana hermoilla turhista. Niin suuria vastuksia ei leireillä ja retkillä tullut vastaan, etteikö Jenni olisi voinut istahtaa kaikessa rauhassa kivelle tai kannon nokkaan tuumaamaan. Ja pääsipä siinä sitten joku hänen syliinsä lämmittelemäänkin. Muistamme hänet myös hyvän ruuan ystävänä. Jennin gourmet retkieväät olivat sitä luokkaa, että moni katseli kateellisena vierestä. Jennin kohdalla sana ainutlaatuinen saa aivan oman merkityksensä. Hän ei vaivannut päätään sillä, mitä muut hänestä ajattelivat. Hän uskalsi olla juuri sitä mitä oli. Hän eli todeksi partiolupauksen sanoja ”tahdon parhaani mukaan…” Jenni ei tehnyt asioita sinne päin, vaan aina kaikella tarmolla ja tahdolla, olipa sitten kyse työstä tai levosta. Muistokirjoituksen alussa ei ole perinteistä ristiä, vaan meidän partiolaisten käyttämä maamerkki ”olen mennyt kotiin”. Lohtunamme meillä on usko siihen, että Jenni on nyt päässyt taivaan kotiin. Kiitoksella muistaen Marja ja muu Kelopoikien johtajisto Vip 26.10. kppartiolaiset(ät)kotinet.com Maksu 40 euroa / 8 h joukkue (laskutetaan lippukunnalta). Sarjat 10-15 v tytöt ja pojat (1992-1997 synt.), sekajoukkueet poikien sarjassa. Partionäyttely Pohjois-Pohjanmaan museossa 24.11.2007 - 20.01.2008 Kuka on Suomen ensimmäinen kunniapartiolainen? Missä maassa partiotoiminta alkoi? Miten partio tuli Pohjois-Pohjanmaalle? Ovatko partioliikkeen arvot muuttuneet? Nämä ja paljon muuta tietoa partiotoiminnasta sekä sen historiasta 100-vuoden ajalta saat selville Suomen Partiomuseon kiertonäyttelystä partioliikkeen juhlavuotena 2007 Pohjois-Pohjanmaan Museossa. Näyttely on jo kiertänyt useilla paikkakunnilla ja nyt marrastammikuussa on sitten meidän vuoromme. Oulussa esillä olevaan näyttelyyn on valtakunnallisen Partiomuseon aineistoon liitetty paljon paikallista aineistoa. Näyttely sopii mainiosti myös koko lippukunnan tai jonkin sen osaston tai muun ryhmän yhteiseksi käyntikohteeksi.Varaa siis sydäntalven toimintakalenteriin aika partion juhlanäyttelyssä käyntiin. Opastuksesta yms. saat tietoa piiritoimistosta. Aikataulu 23.11.2007 Näyttelyn avajaiset (avoinna vain kutsuvieraille) 24.11.2007-20.1.2008 Näyttely avoinna yleisölle museon aukioloaikoina. Valtakunnalliset sisujohtajapäivät eli Valttikset Sisujohtajapäivät on tarkoitettu kaikille sisutoimijoille ympäri Suomea sekä kaikille sisutoiminnasta kiinnostuneille. Mikäli olette suunnitelleet sisutoiminnan aloittamista lippukunnassanne, on Valttikset hyvä paikka aloittaa. Sisujohtajapäivät järjestetään KeskiSuomessa ensi helmikuussa 1.-3.2.2008. Tapahtuma alkaa perjantai-iltana, mutta paikalle voi tulla myös lauantaiaamuna. Valttiksilla aiheena on muun muassa ohjelmauudistus. Keskustelemme myös työnohjauksesta ja pestissä jaksamisesta. Lisäksi luvassa on vinkkejä toimintaan ja rentoutumista hyvässä seurassa. Tapahtuman hinta avoin. Tapahtuman järjestää Järvi-Suomen Partiolaiset ry. Ilmoittaudu 15.1.2008 mennessä puhelimitse 014 619 296 tai sähköpostitse jkl.partiolaiset(ät)kolumbus.fi. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset allergiat ja ruokavaliot. Kerro myös tuletko paikalle perjantaina vai lauantaina. Jos sinulla on toiveita tai kysymyksiä Valttiksiin liittyen, ota yhteyttä tapahtuman johtajaan Tuija Kauttoon tuijakautto(ät)luukku.com tai 040 503 2953 Tapahtuma järjestetään yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Luulitko talvikisojen olevan helppo nakki? Hoituvatko tehtävät leikiten? Tule uhmaamaan pakkasherraa ja näyttämään mitä osaat! Lasten leikkiä? -08 Mustasaaren Sepänkylässä. Ensi helmikuussa. Leikin varjolla. Leikki sikseen. Vakavasti sanottuna: seuraa ilmoittelua. Kilpailunjohtaja: Sannamaija Pellinen sannamaija.pellinen(ät)epp.partio.fi 0400-924572 Pohjan Puhuri 19 Toimintakalenteri Lokakuu 20.10. 20.-21.10. 26.-28.10. 26.-28.10. 27.10. 27.10. Sisupäivä Vaasa (EPP) IRC-lilja, JOTI & JOTA Ohjelmaohjaajakurssi (SP) Erätaito III (P-PPP) EPP:n syyskokous Evijärvi Kärppäkansan kiitosilta Evijärvi (EPP) Marraskuu 4.11. Hengellisten laulujen ilta (P-PPP) 9.-11.11. Vj-jatkis osa II (P-PPP) 9.-11.11. Hankeohjaajakurssi I-osa Vaasa (EPP) 10.11. Sählyturnaus Nivala (K-PP) 15.11. Ansiomerkkiehdotukset piiritoimistoihin 16.-18.11. Partiojohtajien peruskurssi #60 II-osa Teuva (EPP) 16.-18.11. Pj-peruskurssin II-osa (P-PPP) 16.-18.11. PT-kilpailujen johtajakurssi (SP) 16.-18.11. Partioneuvosto IV (SP) 23.11.-20.1. Partionäyttely Pohjois-Pohjanmaan museossa 24.11. Pemaasu Lapua (EPP) 24.11.-31.12. Juhlavuoden kiertonäyttely Oulu 30.11.-2.12. Hankeohjaajakurssi II-osa Pietarsaari (EPP) Joulukuu 2.12. 14.12. Lippukunnan johtajien virkistyspäivä Kauhava (EPP) Jouluhartaus (P-PPP)
© Copyright 2024