Perjantaina 22. maaliskuuta 2013 | 3864 www.maaseuduntulevaisuus.fi | NRO 35 ‑ PERUSTETTU 1916 ‑ IRTONUMERO 1,50 e Rapsia viljelyyn. Kesko Maatilatalouden harjoittaja maksoi pääomaveroa keskimäärin 3 864 euroa vuonna 2011. Sivu 10 PÄÄKIRJOITUS Työllistämisen kynnystä on madallettava YLIÖ Maaseudulta löytyy vielä luontaista hämäryyttä KOLUMNI Hyvää halvalla? www.maaseuduntulevaisuus.fi MT kysyy kaavoituksesta kannustaa viljelijöitä öljykasvien viljelyyn. Ohran siemenet ovat vähissä. Sivu 13 2 418 Syntyneet – kuolleet 340 Väestö kasvaa. Maahanmuut- to kasvatti Suomen 5,4 miljoonan hengen väestöä tammi– helmikuussa selvästi eniten. Nettomaahanmuutto Kehysriihestä teollisuudelle tuntuvia verohelpotuksia Maaseudun kasvun edellytykset vähäiset Hallitus pudotti torstaina kehysriihessään yhteisöveron nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin ja alensi energiateollisuuden windfall-veroa 170 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon. Alkoholi-, makeis-, tupakka- ja sähköveroja korotetaan yhteensä 300 miljoonaa euroa. Arvonlisäveroja ei nosteta. Säästöjä tehdään 300 miljoonaa muun muassa kuntien valtionosuuksista, kehitysyhteistyörahoista ja yritystuista. MTK:n mukaan hallitus muisti teollisuutta mutta unohti maaseudun kasvumahdollisuudet. Maa- ja metsätalouden leikkaukset jäivät melko pieneksi maaja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) mukaan. Maatilojen energiaveron palautusta pienennetään 18 miljoonaa euroa ja pienpuun energiatukea 5 miljoonaa euroa. »Nyt satsataan uusiin työpaikkoihin, työhön ja tulevaisuudenuskoon. Työllisyys on avainsana.« PÄÄMINISTERI JYRKI KATAINEN (KOK.) Sivu 7 Pönttöjä tekemään. Suomen metsästysmuseossa Riihimäellä on huomenna pönttöpäivä. Takasivu Farmari uudistuneena Seinäjoella, vahvalla alkutuotantoalueella. www.farmari.net Yhtiömuotoiset tilat lisääntyvät Osakeyhtiömuotoisten maatilojen määrä on viime vuosina noussut parinkymmenen kappaleen vuosivauhtia. Tänä vuonna niitä arvioidaan perustettavan jo nelisenkymmentä. Viime vuonna oy-maatiloja oli Suomessa 616. Yhtiömuotoisten tilojen osuus tuotannosta on huomattavasti suurempi kuin tilamäärästä, sillä ne ovat selvästi keskimääräistä suurempia. Esimerkiksi Atrian sikatiloista 11 prosenttia on osakeyhtiöitä. 44 Janne Nousiainen prosenttia Atrian ketjussa välitettävistä porsaista tuotetaan oytiloilla ja sianlihasta 32 prosenttia tulee tällaisilta tiloilta, A-Tuottajien ja A-Rehun rahoituspäällikkö Leena Lampinen kertoo. Yhtiöittäminen vaatii perusteellista ajattelutavan muutosta. Arvoja on mietittävä tarkkaan, yrityskonsultti Martti Kolehmainen korostaa. ”Onko yrittäjäperheellä henkinen valmius siirtää ehkä ikiaikainen sukutila osakkeilla hallittavaksi aikaisemman suoran omistuksen sijaan?” Sivu 13 Tavoitteena kääntää energiankulutus laskuun Vuosikulutus, terawattituntia 400 Lähde: TEM 300 Tavoite 200 100 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Puu korvaa kivihiilen vuonna 2025 Hallituksen päivittämässä energia- ja ilmastostrategiassa luvataan edistää metsäpohjaisen biomassan käyttöä niin, että kivihiilen poltto voimalaitoksissa syrjäytyy vuoteen 2025 mennessä. Suomessa pyritään vähentämään energian käyttöä siten, että vuonna 2020 kulutus on enintään 310 terawattituntia. Vuonna 2010 kulutus oli 323 terawattituntia. Sivu 5 Fazer petrasi tulostaan Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta Fazer pärjäsi viime vuonna odotettua paremmin. Konsernin liikevaihto kasvoi liki 1,7 miljardiin euroon ja liikevoitto 69 miljoonan euroon. Konsernijohtaja Karsten Slotte näkee, että erittäin vakavaraisella yhtiöllä on nyt hyvät edellytykset jatkaa kasvuaan. Sivu 10 Hevosenlannan Matti-Esko Jämsän Hirvikartanon komein uroshirvi Matti-Esko tykkää perunoista. VIIKONVAIHDE energiakäyttö Sivut 15–19 helpottuu perso perunoille Niitä se ottaa vaikka kartanon emännän Susanna Partion suusta. Sivu 15 Sivu 12 Jaakko Kilpiäinen Pitkät puunkuljetusmatkat rassaavat metsäteollisuutta. Kesla esitteli koneitaan työnäytöksessä Joensuussa tiistaina. Lähipuu kiinnostaa teollisuutta Pelto ja metsä kävivät kaupaksi Lähellä tehtaita kasvava puu kiinnostaa metsäteollisuutta, sillä kuljetuskustannukset ovat nousseet parissa vuodessa 15 prosenttia. Metsänomistajille lähipuun kysyntä suo hakkuumahdollisuuksia. Päijät-Hämeessä nukkuvia metsänomistajia yritetään herätellä tilansa hoitoon ensi vuoden loppuun jatkuvan hankkeen avulla. Tilakoon kasvu vauhditti peltokauppoja viime vuonna. Niitä solmittiin melkein 600, mikä on lähes viidenneksen edellisvuotta enemmän. Kauppoja tehtiin vilkkaimmin Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Peltomaa halpeni kaksi prosenttia, hehtaarin keskihinta oli 7 500 euroa. Kalleimmat hehtaarit maksoivat lähes 12 100 euroa. Sivu 14 Metsäkauppojen määrän nousu taittui viime vuonna, mutta niitä solmittiin silti keskimääräistä enemmän. Metsämaa kallistui kolme prosenttia. Uudenmaan pienten puuhapalstojen hehtaarihinta nousi yli 6 000 euroon. Sivu 6 Peltokauppoja tehtiin viime vuonna 575 kappaletta. Kotimainen valkuainen voisi korvata tuonnin Maaseudun Tiede, sivu 16 15 Perjantaina 22. maaliskuuta 2013 VIIKONVAIHDE Ääni kuuluviin. Ortodoksisten kirkkojen kelloja voidaan soittaa pääsiäisenä ympäri vuorokauden. Sivu 18 Seinäjoelle teatteriin. Pohjanmaalla tehdään voimaannuttavaa teatteria. Myötätunto-näytelmä shokeeraa, sillä se kertoo todellisuudesta. Sivu 17 Kaunis kananmuna. Erilaiset munat kuuluvat erottamattomana osana pääsiäiseen. Sivu 19 Matkailuverkosto toimii erinomaisesti Jämsässä Janne Nousiainen Hirvikartanon matkailutila hyötyy Himoksen hiihtokeskuksen läheisyydestä. JÄMSÄ (MT) Hirvikartanolle läheinen hiihtokeskus ei ole kilpailija vaan kumppani. ”Kun asiakas saadaan Himokseen, hän käy varmasti meilläkin”, jämsäläisen Ravintola Hirvikartanon emäntä Susanna Partio sanoo. Asiakkaista ei tapella myöskään muiden jämsäläisten ravintoloiden kanssa. Todelliset kilpailijat ovat kauempana, esimerkiksi Tahko Nilsiässä. Viime vuonna Hirvikartano maksoi palkkaa yhdeksälle työntekijälle. Ympärivuotisesti palkkalistoilla on kaksi henkilöä keittiössä. Himoksen kanssa yritys vaihtaa työntekijöitä, jos tarvetta ilmenee. ”Olemme olleet onnekkaita, vaikka olemme toimineet taantumassa koko ajan. Olemme pystyneet työllistämään itsemme ja vieraita”, Partio sanoo. Susanna Partiolla ja hänen miehellään on vahva keittiö- ja matkailualan tausta. Himoksen mökit ovat merkittävä ravintolan työllistäjä. Mökkeihin viedään valmisaterioita säännöllisesti. Kiivain sesonki on kevättalvella. Hiljaista aikaa ovat kesäkuu sekä syys–lokakuu. Partiot ovat tiukasti pitäneet kiinni myös omasta lomastaan, koko perheen voimin irtaudutaan oman yrityksen ympyröistä joka vuosi. Liiketoimintaa synnyinkodissa Vuonna 1860 nykyiselle paikalleen siirretty hirsitalo on Susanna Partion synnyinkoti. Jyhkeä kiviuuni on alkuperäisessä asussaan. Keittiö on remontoitu palvelemaan suuriakin vierasjoukkoja. Päärakennuksessa on 80 asiakaspaikkaa, kahdeksan metriä korkeassa kodassa 25 lisää. Kesäisin lisätilaa on terassilla ja tanssipaviljongissa. Hirvikartanossa tarjoillaan konstailematonta maalaisruokaa. Himosienestäjäksi tunnustautuva emäntä poimii sienet lähimetsistä, marjoja ostetaan. ”Lähikala on ongelma”, emäntä sanoo. Sitä ei säännöllisesti ole saatavilla, vaikka melkein vieressä on Päijänne, yksi Suomen suurimmista järvistä. Riistaa ravintolaan ostetaan noin 30 000 eurolla vuodessa. Hirvet tulevat Rovaniemeltä, karhunliha Itä-Suomesta. Venäläinen vaatii mutta maksaa Ulkomaalaisista asiakkaista valtaosa tulee Venäjältä. Partion mielestä venäläinen asiakas on vaativa, mutta hän käyttää reilusti rahaa. Esimerkiksi konjakilla höystetty koskenlaskijan karhukeitto on kallein alkuruoka, mutta venäläisten mieleen. Susanna Partio esittelee viisivuotiaan tarhahirven Matti-Eskon jättösarvia. Ne painavat yhteensä 25 kiloa. Henkilökunnasta osa hallitsee venäjän kielen. Lisäksi yritys on painattanut esitteitä venäjäksi, mistä on tullut kiittävää palautetta. ”Matkamuistoissa pitää olla Suomen lippu, silloin se lähtee turistin kassissa Venäjälle”, Partio on huomannut. Matkamuistoja yritys myy vuosittain pienen erikoisliikkeen verran. Mutta hinta ei saa olla yli 15 euroa, muuten tuliainen jää hyllyyn. Majoitustilaa ei ole. Kuuden kilometrin päässä on 4 000 petipaikkaa, se riittää. Hirvikartanon päärakennus on pystytetty nykyiselle paikalleen vuonna 1860. Kotaan mahtuu ruokailemaan yli 20 ihmistä. Tuohivirsut ovat saaneet paikkansa tuvan seinältä. Tarhassa neljä hirveä Tarhassa on neljä kesyä hirveä. Tarhan perustaminen vaati kahdeksan kuukauden paperisodan, jonka tuloksena syntyi ainakin kolme hyllymetriä mappeja. ”Vaikka hirvi on märehtijä, sen hoito poikkeaa täysin nautakarjan hoidosta”, Partio sanoo. Ennen hirvien tuloa Partiot työskentelivät ruotsalaisessa hirvitarhassa. Heillä on lisäksi kokemusta maatalouslomittajan ammatista, eniten Norjasta. Kesäaikaan hirvet syövät 40 kiloa pajua päivässä. Hirvien ruokinta työllistää kaksi kesätyöntekijää. Lehtikerppuja ostetaan sopimustekijöiltä. Tarhan komein hirvi on viisivuotias Matti-Esko. Sen viimeisimmän sarvi kruunun kärkiväli oli 1,32 metriä ja sarvilla painoa ainakin 25 kiloa. Ensi kesänä tarhaa laajennetaan. Samalla otetaan myös uudenlaisia sarvipäitä, mutta talonväki ei vielä kerro, mitä ne ovat. REIJO VESTERINEN Valttina maailman suurin savusauna LAUKAA (MT) Matkailuyritys Laukaan Tupaswilla on valtaväyliltä syrjässä, omassa rauhassaan Vinninlammen rannassa. Luonnonkaunis paikka kiinnosti Erkki Kauppista jo pikkupoikana. Kymmenessä vuodessa lammen rantaan on noussut hirsinen päärakennus, saunoja, perinnetupa, paja ja varastorakennuksia. Päärakennuksen hirret löytyivät Hartolasta, missä rakennus toimi apteekkina, hammaslääkärin ja nimismiehen toimitiloina sekä asuinrakennuksena. Vanhoilla huonekaluilla kalustettuun päärakennukseen mahtuu noin 80 ihmistä ruokailemaan. Oma keittiö tarjoilee maistuvaa perinne- ja lähiruokaa. Uuteen 200 neliön perinnetupaan mahtuu jopa 150 ihmistä. Siinä ja päärakennuksessa järjestetään paljon perhejuhlia, häistä hautajaisiin, ristiäisistä syntymäpäiviin. Tupaswilla on avoinna vain tilauksesta. Yritysasiakkaat ulkomaisine vieraineen ovat suurin ryhmä. ”Jyväskylän yliopisto tuo vieraita paljon”, Kauppinen sanoo. Ruuhka-aikaa on kevät ja joulun seutu. Talvi on hiljaisempaa. Saunomista ja turvehoitoja Pienet saunat kävivät ahtaiksi, jos pihaan tuli yksi tai kaksi bussilastillista vieraita. Niinpä Kauppinen rakensi savusaunan, jonka lauteilla on enimmillään löylytellyt 150 vierasta. ”Olemme tuotteistaneet saunaa ensimmäisenä Keski-Suomessa”, Kauppinen arvelee. Löylyjen jälkeen on tarjolla pulahdus lammen veteen tai ”kannibaalipataan” eli kylpytynnyriin. Turpeesta on tutkittu lähes sata alkuainetta, joilla on terveysvaikutuksia. Tupaswillan savusauna on rakennettu jyhkeistä hirsistä. Löylyissä on ollut enimmillään 150 ihmistä yhtä aikaa. ”25 vuotta olen ohjannut ja väliin näytellytkin”, Tupaswillan isäntä Erkki Kauppinen sanoo. Huopahattu on ollut miehen tavaramerkki 1970-luvulta lähtien. Tupaswillan saunassa on joogattu ja zumbattu. Turvekylvyt ovat tavanomaisempia tapahtumia. Turpeeseen Kauppinen hurahti päästyään käymään Saksassa ja Itävallassa Geologian tutkimuskeskuksen suojaoston mukana. ”Turpeesta on tutkittu lähes sata alkuainetta, joilla on terveysvaikutuksia. Maatumisaste ratkaisee.” Rikkoutunutta polveaan Kauppinen hoitaa turvehauteella silloin kun tarvetta ilmenee. Koneita ja keskiaikaa Syyskuun ensimmäisessä viikonvaihteessa Tupaswillassa järjestetään perinnepäivät. Perjantaina paikalla ovat Laukaan kaikkien koulujen viidesluokkalaiset, 300–400 oppilasta. Perinnepäivillä on tarjolla muun muassa päreenhöyläystä, katontekoa, tervanpolttoa, maalinkeittoa, metsätöitä vanhaan malliin sekä vanhojen esineiden tunnistamista. Naiset kehräävät, kutovat, huovuttavat. Kauppisen mukaan oppilaat ovat ta vattoman innostuneita päästessään näkemään vanhoja koneita ja työtapoja. Koneista esillä on museoautoja ja vanhoja traktoreita, maamoottoreita ja puimakoneita. Järeämmistä koneista harvinaisimpiin kuuluu vuosimallin -52 amerikkalainen dumpperi, jollaisia on Suomessa vain kolme. Kauppisella itsellään on parikymmentä vanhaa traktoria. Keskiaikamarkkinat pidetään tänä vuonna kesäkuussa. Silloin sepät takovat ja muut käsityöläiset tekevät tuotteita puusta, luusta, nahasta, savesta ja villasta. Teatteria ja Pirunpeltoa Kuluvan vuoden kolmas iso yleisötapahtuma Tupaswillassa on luontoteatteri, uudenvuodenaattona. Neljän tuulen kansa -niminen musiikkinäytelmä esitetään talvisessa luonnossa, lammen rantamilla. ”Esityksessä on noin 50 ihmistä, muutama porokin pitäisi saada”, Kauppinen kertoo. Teatterissa Kauppinen on näytellyt ensimmäisen kerran vuonna 1973. Kuusan Kanavateatteria Kauppinen oli perustamassa 1990-luvun alussa. ”Olen ohjannut 25 vuotta ja väliin näytellytkin.” Miehen tavaramerkki vilttihattu on seurannut mukana ensimmäisistä teatteriesityksistä lähtien. Hattu oli päässä myös suositussa kotimaisessa televisiosarjassa Pirunpelto, missä Kauppinen näytteli Asseria. ”Idea Pirunpellosta syntyi Tupaswillan saunassa viisi vuotta sitten”, Kauppinen paljastaa. Sarjaa kuvattiin neljä vuotta ja Yle TV2:ssa sitä seurasi parhaimmillaan yli miljoona katsojaa. REIJO VESTERINEN jatkuu seuraavalla sivulla Olemme olleet onnekkaita, vaikka olemme toimineet taantumassa koko ajan. Olemme pystyneet työllistämään itsemme ja vieraita.