1. No category

Henkilöstöpalveluyritysten Lii2o HPL 5.11.2015 Asta Raami, PhD ”Muistan yhden rekrytoin11lanteen, jossa intui1o sanoi hyvin voimakkaas1 e7ä ei kannata rekrytoida, mu7a si7en taas järkiperusteet sanoi, e7ä kanna7aa. Ja mun intui1o oli oikeassa siinä. Se tapahtui aika monta vuo7a si7en. Opin siitä sen, e7ä tästä läh1en en toista kertaa tee rekrytoin1päätöstä vastoin intui1ota. Ja to7a kai mulla on välillä intui1ivisia tunteita ja ne voi mennä sit pieleen myöskin. Ei ne aina ole oikeassa. Mu7a sanotaan näin, e7ä yhden tapauksen aika 1ukas1 kokeneena, mä en tee sitä toista kertaa niin päin.” Tietäminen voi perustua Auktoritee2in Pää4elyyn Kokemukseen Noee2seen 9etoon (mahdollinen – todennäköinen – tarkka – mahdoton) Miten tehdä hyvä päätös? (jos eläisimme yksinkertaisessa maailmassa) 1. 
2. 
3. 
4. 
5. 
Tutki kaikki vaihtoehdot Lue2eloi mahdolliset seuraukset Lisää todennäköisyydet ja hyöty Laske Valitse se, jossa paras hyöty
(todennäköisesJ) = Hyvä päätös Intui9o on ylivertainen kun… Tietoa on liikaa Tietoa on liian vähän Samanaikainen 9edollinen yli– ja alikuorma Aikakrii2syys Intui9o on joukko 9etämisen tapoja. Tietyissä 9lanteissa ja oikein käyte4ynä ne ovat ylivertaisia pää4elyyn verra4una. Intui9on sijaan voisimme puhua laajennetusta älykkyydestä. Tietoinen pää4ely 5-­‐10% IntuiJo 90-­‐95% Sisältää erilaisia prosesseja kuten: hahmontunnistusta, asiantunJjaJedon sanatonta hyödyntämistä, suoraa Jetämistä, vaistoja, automaaJota ja assosiaaJoita Talon ostaminen vaaJi n. 6,6 miljardin biJn prosessoinJa, mikä veisi Jetoiselta pää2elyltä noin 4 vuo2a. (Dijksterhuis, Aarts & Smith 2005) Kahneman: IntuiJo toimii silJ “Intuitiosta tulee suuri osa päätöstemme virheistä, mutta niin myös suuri osa oikeista päätöksistä. “ “Tietoinen järkeily ei myöskään ole rationaalisuuden timantti. Se on kyvyiltään rajallista, kuten ovat myös sen tietovarannot.” “Ajatteluamme ja tekojamme ohjaa ensisijaisesti intuitio ja se on pääosin oikeassa.” Miten tehdä parempia päätöksiä nopeammin? Tiedon kerääminen ympäriltä + analysoinJ mm. Exel, neliken2ä, painoarvot, trendit RaJonaalisuuden harha – intuiJo vaiku5aa mu7a sitä ei tunnisteta, eroteta vinoumista eikä osata hyödyntää Laajennetun aja4elun käy4ö Tiedon kerääminen intui9on ja itsen kau2a. RaJonaalisen pää2elyn o4aminen mukaan päätöksenteon loppuvaiheessa Lähteet mm. Nobelis(en tutkimus: Keller, 1983; Larsson, 2002; Shavinina, 2003, 2009. Intui(otutkimus: Monsay, 1997; Boucouvalas, 1997; Glöckner & Wi2ermann, 2010. Intui(on case-­‐tutkimukset: Davis-­‐Floyd & Davis, 1997; Raami & al., 2008 Miten lisätä radikaalia innovoin9a? Ulkoa tukeminen ”Päälleliimatut” työkalut Ideoiden generoin1, analysoin1, näkökulmien lisääminen ja arvioin1 esim. brainstorming, six hats, ideaboksit, lumipalloefekJ, kuvien käy2ö jne. Sisäisen löytäminen Luovuuden mekanismien tukeminen Intui1on 1etoinen käy7ö ja oman asiantun1juuden yli7äminen, esim. hahmontunnistus, alitajunnan hyödyntäminen, hiljaiset signaalit, Jedon merkityksen arvioinJ, suora Jetäminen jne. Lähteet mm. Nobelis(en tutkimus: Keller, 1983; Larsson, 2002;Shavinina, 2003, 2009. Bisnestutkimus: Crossan & al, 1999, 2011; Dane & Pra2, 2007, 2009; Dane & al., 2012; Day, 2006 ; Mabey & Finch, 2008. Intui(otutkimus: Monsay 1997; Raami & Mielonen, 2011; Raami, 2013, 2014 Miten ratkaista yhä vaikeampia ongelmia? Ongelman kanssa työskentely mm. lisäJedon hankinta, aineiston luoki2elu, datan analysoinJ, pää2elyn tehostaminen, laskeminen jne. Itsen kanssa työskentely mm. intuiJon kau2a Jedon hakeminen, sisäinen työskentely, oman fokuksen siirtäminen, heikot signaalit tai ryhmäintui(on hyödyntäminen Lähteet mm. Nobelis(en tutkimus: Keller, 1983; Larsson, 2002; Shavinina, 2003, 2009. Intui(otutkimus: Monsay, 1997; Boucouvalas, 1997; Glöckner & Wi2ermann, 2010. Intui(on case-­‐tutkimukset: Davis-­‐Floyd & Davis, 1997; Raami & al., 2008, Raami 2014 Millaista aja4elua tarvitaan NYT? Analyy2nen + Nyt tarve4a Fakta-­‐ orientoitunut (ei metsää puilta) Laajenne4u älykkyys: koko kuva + ymmärrys Mitä aja2elua tarvitaan NYT? Intui9ivinen – Nyt pyrimme Isoa kuvaa Vähän aja4elua: ymmärtävä reakJivinen (vain isot linjat) tuuliviiri – Analyy2nen G.P. Hodgkinson and I. Clarke, 2007, ‘Exploring the cogniJve significance of organizaJonal strategizing: A dual-­‐process framework and research agenda,’ Human Rela1ons, 60, 243-­‐255. Intui9ivinen + IntuiJo voi tarkoi2aa erilaisia prosesseja, erilaista Jetoa Suora 9etäminen Ylitajunta Vastaano7aminen Asiantun9juus Alitajunnan 1etopankki Hahmontunnistus Arki-­‐intui9o Assosiaa1ot Fiilikset Radikaali visionäärisyys Itsensä kanssa työskentely Ykseys kohteen kanssa IntuiJon kehi2äminen uusien kaukaisten mahdollisuuksien näkeminen mahdo7omat tavoi7eet lupaavuus vaikeissa ongelmissa ei pää7elevä äly riitä idut 1etoisuus rohkeus ”itsen lukeminen” mielikuvitus alitajunnan ”esteet” tuntemus vibat oivallus pelkojen vapaut-­‐ taminen jae7u asiantun1juus kehollinen 1eto jakaminen ilo yhdessä tekeminen yhteisöllinen oppiminen sanallistaminen ryhmäintui1o itsen laajentaminen yhteistyö Onko oma intui9o luote4avaa? Havainnoi itsessä Kehoa Tunteita Tuntemuksia Mieltä Huomioita Erota intui9o Peloista Toiveaja4elusta Tarinoinnista Mielikuvituksesta Miten sinun 9imisi voisi sanallistaa intui9ot hyväksy4äväs9? INTUITIO Voi hyödyntää 9etoises9 Luote4avuu4a voi arvioida Kykyä voi kehi4ää IntuiJon kehi2äminen [Raami, 2015] [email protected] References 1/2 • 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
Agor, W. H. (1989). Intui1on in Organiza1ons: Leading and Managing Produc1vely. Newbury Park, Calif.: Sage PublicaJons. BasJck, T. (2003). Intui1on: Evalua1ng the construct and its impact on crea1ve thinking [Hardcover] [2003] (Author) Tony Bas1ck. Stoneman & Lang. Boucouvalas, M. (1997). IntuiJon: The Concept and the Experience. In R. Davis-­‐Floyd & P. S. Arvidson (Eds.), Intui1on: The Inside Story: Interdisciplinary Perspec1ves (pp. 3–18). New York: Routledge. Bunge, M. A. (1962). Intui1on and science. Englewood Cliffs, N.J: PrenJce-­‐Hall. Crossan, M. M., Lane, H. W., & White, R. E. (1999). An OrganizaJonal Learning Framework: From IntuiJon to InsJtuJon. The Academy of Management Review, 24(3), 522. Crossan, M. M., Maurer, C. C., & White, R. E. (2011). ReflecJons on The 2009 AMR Decade Award: Do We Have A Theory of OrganizaJonal Learning? Academy of Management Review, 36(3), 446–460. Dane, E., & Pra2, M. (2007). Exploring IntuiJon and its Role in Managerial Decision Making. The Academy of Management Review ARCHIVE, 32(1), 33–54. Dane, E., & Pra2, M. G. (2009). Conceptualizing and Measuring IntuiJon: A Review of Recent Trends. In Interna1onal Review of Industrial and Organiza1onal Psychology (Vol. 24, pp. 1–40). Wiley. Dane, E., Rockmann, K. W., & Pra2, M. G. (2012). When should I trust my gut? Linking domain experJse to intuiJve decision-­‐
making effecJveness. Organiza1onal Behavior and Human Decision Processes, 119(2), 187–194. Davis-­‐Floyd, R., & Davis, E. (1997). Intuion as AuthoraJve Knowledge in Midwifery and Homebirth. In Looking intuit: A Phenomenological Explora1on of Intui1on and A7en1on (pp. 145–176). New York: Routledge. Day, G. S. (2006). Peripheral vision: detec1ng the weak signals that will make or break your company. Boston, Mass: Harvard Business School. Dijksterhuis, A., Aarts, H., & Smith, P. K. (2005). The Power of the Subliminal: On Subliminal Persuasion and Other PotenJal ApplicaJons. In R. R. Hassin, J. S. Uleman, & J. A. Bargh (Eds.), The new unconscious (pp. 77–106). New York, NY, US: Oxford University Press. Dunne, B. (1997). SubjecJvity and IntuiJon in the ScienJfic Method. In R. Davis-­‐Floyd & P. S. Arvidson (Eds.), Intui1on: The Inside Story: Interdisciplinary Perspec1ves (pp. 121–128). New York: Routledge. Fischbein, E. (1987). Intui1on in Science and Mathema1cs: An Educa1onal Approach. Dordrecht: D. Reidel. Gigerenzer, G. (2007). Gut Feelings: The Intelligence of the Unconscious. New York: Viking. Glöckner, A., & Wi2eman, C. (2010). FoundaJons for tracing intuiJon: Models, findings, categorizaJons. In A. Glöckner & C. Wi2eman (Eds.), Founda1ons for tracing intui1on: Challenges and methods (pp. 1–23). Hove, East Sussex, New York, NY: Psychology Press & Routledge. References 2/2 • 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
Kahneman, D. (2011). Thinking, fast and slow (1st ed.). New York: Farrar, Straus and Giroux. Kahneman, D., & Tversky, A. (1982). Judgment under uncertainty: HeurisJcs and biases. In D. Kahneman & A. Tversky (Eds.), Judgment Under Uncertainty: Heuris1cs and Biases (pp. 3–22). Cambridge: Cambridge University Press. Keller, E. F. (1983). A feeling for the organism: the life and work of Barbara McClintock. San Francisco: W.H. Freeman. Klein, G. (2004). The Power of Intui1on: How to Use Your Gut Feelings to Make Be7er Decisions at Work. Crown Business. Larsson, U. (2001). Cultures of crea1vity: the centennial exhibi1on of the Nobel prize. Canton, MA: Science History Publ. Mabey, C., & Finch, T. (2008). Management & Leadership Development. Sage s, Paperback. Mielonen, S., & Raami, A. (2011, May 1). Kouluissa tulisi ope2aa intuiJon käy2öä. Helsingin Sanomat, p. A2. Helsinki. Mielonen, S., Raami, A., Keinänen, M., & Rouhiainen, L. (2009). Designer’s Highly Personal Experiences of IntuiJon -­‐ Modeling for Developing IntuiJon. In IASDR 2009 Proceedings, 18-­‐22 September 2009. Seoul: COEX. Monsay, E. H. (1997). IntuiJon in the Development of ScienJfic Theory and PracJce. In R. Davis-­‐Floyd & P. S. Arvidson (Eds.), Intui1on: The Inside Story: Interdisciplinary Perspec1ves (pp. 103–120). New York: Routledge. Raami, A. (2015). Intui1on Unleashed. Doctoral dissertaJon, Aalto University. Raami, A. (2013). Experiences on Developing IntuiJve Thinking among University-­‐level Teachers. In Proceedings of the Interna1onal Conference 2013 of the Design Research Society Special Interest Group on Experien1al Knowledge (pp. 345–
357). Loughborough University , UK. Raami, A., Celen, R., & PunJla, P. (2008). A case study of intuiJon and design: Building a tool for parents of premature babies and the nursing staff who care for them. In Undisciplined! Design Research Society Conference 2008. Sheffield Hallam University, Sheffield, UK, 16-­‐19 July 2008: Design Research Society. Raami, A., & Mielonen, S. (2011). Kokemuksia intuiJovalmennuksesta – IntuiJon implisiivsestä oppimisesta kohJ Jetoista kehi2ämistä. Aikuiskasvatus, 31(4), 167–174. Raami, A., Mielonen, S., & Keinänen, M. (2010). Designers’ Experiences of IntuiJon: Coaching IntuiJve Skills as part of CreaJve Design Process. In Melbourne, Cumulus Working Papers. (pp. 52–57). Aalto University, School of Art and Design. Shavinina, L. V. (Ed.). (2009). ScienJfic Talent: The Case of Nobel Laureates. In Interna1onal Handbook on Gijedness (pp. 649–669). Dordrecht: Springer Netherlands. Retrieved from h2p://www.springerlink.com/content/kk0t0781810vu322/ Zimmermann, M. (1989). The Nervous System in the Context of InformaJon Theory. In R. F. Schmidt & P. D. D. G. Thews (Eds.), Human Physiology (pp. 166–173). Springer Berlin Heidelberg. Retrieved from h2p://link.springer.com/chapter/
10.1007/978-­‐3-­‐642-­‐73831-­‐9_7