#mpkkfi - Puolustusvoimat
Turvallisuusympäristön muutos 16.10.2015 Maanpuolustuskorkeakoulu, santahamina Puolustusvoimat @mpkkfi maanpuolustuskorkeakoulu #mpkkfi Yhteystiedot Suomen Sotatieteellinen Seura ry Puheenjohtaja Kenraalimajuri (evp) Pertti Salminen E-mail: [email protected] puh. 050 367 5860 Tapahtuman yhteyshenkilö Kommodori (evp) Kai Varsio E-mail: [email protected] puh. 044 588 7468 Maanpuolustuskorkeakoulu Tapahtuman yleisjärjestelyt Everstiluutnantti (evp) Kari Sainio E-mail: [email protected] puh. 0299 530 108 Koulutussuunnittelija Sanna Kantola E-mail: [email protected] puh. 0299 530 169 Viestintä Tiedottaja Suvi Manelius E-mail: [email protected] puh. 0299 530 121 Tiedotussihteeri Elina Vahtera E-mail: [email protected] puh. 0299 530 129 Turvallisuus Yliluutnantti Jari Chrons E-mail: [email protected] puh. 0299 530 112 Santahamina-talo Vahtimestari Timo Kaikkonen E-mail: [email protected] puh. 0299 540 313 2 Sotatieteiden päivät Suomen Sotatieteellinen Seura ry ja Maanpuolustuskorkeakoulu järjestävät kahdeksannet Sotatieteiden päivät Santahaminan Santahamina-talossa perjantaina 16.lokakuuta 2015. Tilaisuuden teemana on ”Turvallisuusympäristön muutos ja sotatieteet”. Sotatieteiden päivien 2015 tavoitteena on tarkastella syvällisemmin ympäröivän maailman muutoksia ja niihin liittyviä muutospaineita useista eri näkökulmista. Alustuksissa pohditaan muun muassa muuttunutta yhteiskuntaa, turvallisuusympäristöä ja moninaista teknistä kehitystä, joissa myös sotilaan odotetaan menestyvän. Ohjelma 09.00 Päivien avaus 09.15 Suomen Sotatieteellisen Seuran alustus Puheenjohtaja, kenraalimajuri (evp) Pertti Salminen 10.00 Kahvitarjoilu ja siirtyminen työryhmiin 10.30 Rinnakkaissessiot I 11.30 Rinnakkaissessiot II 12.30 Lounas (omakustanteinen) 13.30 Rinnakkaissessiot III 14.30 Kahvitarjoilu 15.00-16.00 Loppuyhteenveto keskusteluineen ja tilaisuuden päätös Vierasverkko @mpkkfi Käyttäjänimi: mpkk Salasana: mpkk2015 maanpuolustuskorkeakoulu 3 Työryhmien puheenjohtajat ja teemat Operaatiotaito ja taktiikka Hybridisodankäynti - Uutta potkua taktiikalle vai historiattomien hölynpölyä? Puheenjohtaja: Sotilasprofessori Jari Rantapelkonen Sotahistoria Yllätyksen varalle? Puheenjohtaja: Everstiluutnantti Yrjö Lehtonen Sotatekniikka, -talous ja huolto Järjestelmien digitalisoituminen ja Huoltovarmuus Puheenjohtaja: Eversti Pasi Pasivirta Sotilaspedagogiikka Sotilas ja heidän työssä oppimisensa perusyksiköissä Puheenjohtaja: Professori Juha Mäkinen Johtaminen Johtamisen uudet tuulet Puheenjohtaja: Everstiluutnantti, dosentti Torsti Sirén Sotilassosiologia Sotilassosiologian rajoista ja rakenteista Puheenjohtaja: Dosentti Vesa Nissinen Strategia Ukrainan kriisin merkitys ja vaikutukset Puheenjohtaja: Professori Pekka Sivonen Suomen asehistoriallinen seura Puheenjohtaja: Everstiluutnantti (evp) Kalle Seppälä 4 Operaatiotaito ja taktiikka Hybridisodankäynti - Uutta potkua taktiikalle vai historiattomien hölynpölyä? Puheenjohtaja: Sotilasprofessori Jari Rantapelkonen 10.15-11.15 Mille "hybridisodankäynti" näytti alivoimaisen taktiikan näkökulmasta? Kapteeni Juha Hollanti, Jalkaväkikoulu Suomalaisen taktisen ajattelun lähtökohtana oli määrällisesti alivoimaisen taktiikka. Kapteeni Hollanti tarkastelee Ukrainan sodan myötä esiinnousutta hybridisodankäyntiä suomalaisen taktisen ajattelun näkökulmasta ja kysyy mitä uutta hybridisodankäynti antaa taktiikalle vai onko kaikki keksitty jo aiemmin. 11.30-12.30 Venäläisen sodankuvan muutos ja sen merkitys Everstiluutnantti, ST Petteri Lalu, Puolustusvoimien tutkimuslaitos Venäläinen sodankuva on kiinnostanut suomalaisia operaatiotaidon ja taktiikan taitajia kautta historiamme. Esityksessä pohditaan venäläisen sodankuvan pysyvyyttä ja muutosta historiasta johdettavien taktisten perusajatusten ja periaatteiden valossa. 13.30-14.30 Taktiikan tulevaisuus, muutos ja pysyvyys Komentaja Auvo Viita-aho, Puolustusvoimien tutkimuslaitos ja sotilasprofessori Jari Rantapelkonen, Maanpuolustuskorkeakoulu Puolustusvoimien joukkojen määrää on supistettu huomattavasti. Aseteknologian kallistuminen haastaa pohtimaan kysymystä miten taktiikassa on mahdollista vastata toimintaympäristön asettamiin hybridimäisiin haasteisiin, jotka yllättävät. Esitelmässä pohditaan mikä lääkkeeksi. 5 Sotahistoria Yllätyksen varalle? Puheenjohtaja: Everstiluutnantti Yrjö Lehtonen 10.15-11.15 Puolustusvoimien suojatehtävä - suojajoukkokonseption synty ja kehittyminen 1920-30 -luvulla Yleisesikuntamajuri Markus Wahlstein Suojatehtävä oli yksi Puolustusvoimien tehtävistä sotia edeltävänä ajanjaksona. Yleisesikuntamajuri Markus Wahlsteinin esitelmässä tarkastellaan minkälainen ratkaisu itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä kenttäarmeijan perustamisen ja keskittämisen suojaamiseen puolustussuunnittelussa kehitettiin ja miten samalla pyrittiin varautumaan nopean tilannekehityksen uhkaan. 11.30-12.30 Panssarihälytys! Hyökkäysvaunukokeiluosaston ajokokeet Kannaksella 1934 Kapteeni Aleksi Lintunen, Panssariprikaati Kapteeni Aleksi Lintusen esitelmä tarjoaa alkuperäiseen asiakirja-aineistoon perustuvaa uutta tutkimustietoa aiemmin lähes tutkimattomattomasta aiheesta. Vuoden 1934 ajokokeiden tulosten perusteella kehitettiin Kannaksen alueen linnoittamista ja hankittiin Puolustusvoimille uusia panssarintorjunta-aseita. 13.30-14.30 Puolustusvoimat yleisen järjestyksen turvaajana: Pääesikunnan operatiivisen osaston suunnitelmat 1950-luvun alkuvuosina Kapteeni Jari Rikkonen, Kaartin Jääkärirykmentti Esitelmässä kapteeni Jari Rikkonen kertoo arkistolähteisiin perustuen millaisia olivat ne Pääesikunnan operatiivinen osaston 1950-luvun alussa laatimat suunnitelmat, joiden perusteella Puolustusvoimat valmistautui vallankaappauksen torjuntaan ja yleisen järjestyksen turvaamiseen. 6 Sotatekniikka, -talous ja huolto Järjestelmien digitalisoituminen ja huoltovarmuus Puheenjohtaja: Eversti Pasi Pasivirta 10.15-11.15 Tilannekuva ja tilannetietoisuus osana digitaalisia järjestelmiä Insinööriyliluutnantti Jussi Timonen, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus Esityksessä tarkastellaan teknisestä näkökulmasta tilannekuvan ja tilannetietoisuuden roolia digitaalisissa järjestelmissä. Keskeiset käyttötapaukset ovat rakennetun alueen taistelun tilannekuva sekä kriittisen infrastruktuurin tilannekuva. Osana tutkimusta on toteutettu konseptijärjestelmät käyttötapauksista ja tutkittu tilannetietoisuuden tasoa loppukäyttäjillä. Esitys pohjautuu meneillään olevaan väitöstyöhön Sotatekniikan laitokselle. Jussi Timonen on valmistunut 2011 Turun yliopistosta Tietotekniikan opintosuunnalta pääaineena ohjelmistotekniikka. Väitöskirjan aihepiirinä ovat tilannekuvaratkaisut ja tilannetietoisuus. Timonen on toiminut tutkijana Sotatekniikan laitoksella 2011-2013 ja tällä hetkellä työskentelee Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksessa Kyberiin liittyvien asiakokonaisuuksien parissa. 11.30-12.30 Resilienssi ja ketteryys johtamisjärjestelmäkehityksessä Filosofian maisteri Raine Kauppinen, Maanpuolustuskorkeakoulu Ohjelmistot ovat keskeinen osa johtamisjärjestelmää. Niiden kehittämiseen on Puolustusvoimien toimintaympäristössä määritellyt toimintatavat, joihin kuuluu esimerkiksi ARKKI-malli. Toisaalta suorituskyvyn rakentaminen ja ylläpito perustuu järjestelmä- ja systems engineering -ajatteluun, joka kytkee johtamisjärjestelmän kehittämisen osaksi koko puolustusjärjestelmän kehittämistä. Esityksessä käsitellään edellisten periaatteiden mukaisen ohjelmistokehityksen suhdetta ketteryyteen ja resilienssiin (sietokykyyn). Esityksen keskeisiä aiheita ovat miksi ja miten tehdä ketterää ohjelmistokehitystä Puolustusvoimien toimintaympäristössä ja saadaanko niin aikaan resilienttejä ohjelmistoja johtamisjärjestelmän ja puolustusjärjestelmän osaksi. Filosofian maisteri Kauppinen toimii sotatalouden opettajana Maanpuolustuskorkeakoulun Sotatekniikan laitoksella. 13.30-14.30 Meriliikenteelle asetettujen huoltovarmuustavoitteiden toteutuminen Lippueamiraali (evp) Bo Österlund Ulkomaankauppamme volyymista lähes 90 % kulkee meren yli. Hyvinä aikoina tavaraa riittää, teollisuuden ja kannaltamme kriittisen infrastruktuurin, tuotantolaitosten raaka-aineet ja komponentit ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kykenemmekö ylläpitämään yhteiskunnan taloudellisia ja teknisiä perustoimintoja myös kohtaamissamme häiriö-, keskeytys- ja poikkeusoloissa. Lippueamiraali Bo Österlund tarkastelee esityksessään Suomen lipun alla purjehtivan kauppalaivastomme kuljetuskykyä huoltovarmuuden edellyttämiin merikuljetuksiin, painopisteenä tuonnin energia- ja kemikaalikuljetukset. Valtioneuvoston tulo- ja menoarvio- 7 esitysten perusteluosissa on koko 2000-luvun kirjattu, että ”merenkulkupolitiikan tavoitteena on mm. turvata Suomen kauppalaivaston myönteinen kehitys ja huoltovarmuus. Oman lipun alla purjehtivan kauppalaivaston tarvetta korostaa Suomen syrjäinen sijainti ja ulkomaankaupan riippuvuus merikuljetuksista Itämeren yli. Jo pelkästään huoltovarmuusnäkökohdat edellyttävät riittävän suurta kotimaista tonnistoa”. Esityksessä haetaan vastausta kysymykseen: Onko kauppalaivastomme määrä ja kuljetuskyky riittävä tuontiin nojaavan huoltovarmuuden ylläpitämiseen? Lippueamiraali Bo Österlundin esitys nojaa hänen käynnissä olevaan otsikon aihetta käsittelevään väitöstutkimukseen. 8 Sotilaspedagogiikka Sotilas ja heidän työssä oppimisensa perusyksiköissä Puheenjohtaja: Professori Juha Mäkinen 10.15-11.15 Eri tausta – sama koulutus. Onko asevelvollisuusarmeijalla ammattietiikkaa? Kenttärovasti, ST-opiskelija JanneAalto Turvallisuusympäristön muuttuessa paineet ammattiarmeijamalliin kasvavat Suomessakin mutta miten niitä käsittelemme organisaatio ja yksilötasoilla? Esityksessä tarkastellaan eettisen kasvatuksen eroavaisuuksia ammattiarmeijaa ja asevelvollisuusarmeijaa koulutettaessa. 11.30-12.30 Perusyksikkö ja toimintaympäristön muutos: jotain vanhaa, uutta ja lainattua Kapteeni, KT-opiskelija Juha Tuominen Esityksessä tarkastellaan vertailevassa tutkimusasetelmassa (=perusyksikkö maa-, meri- ja ilmavoimista) toteutettua tutkimusta jossa verkostokeskeisestä näkökulmasta (SNA) tarkastellaan perusyksikköjen päälliköiden, päällystön ja henkilöstön toimintaa. 13.30-14.30 Aliupseerien työssä oppiminen perusyksikössä - kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian näkökulmasta Kapteeni, ST-opiskelija Otto Pekkarinen Esityksessä tarkastellaan aliupseerien työssä oppimista ja johdatellaan kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian perusperiaatteiden ja teorioiden soveltamisen pariin. 9 Johtaminen Johtamisen uudet tuulet Puheenjohtaja: Everstiluutnantti, dosentti Torsti Sirén Teeman idea linkittyy Sotatieteiden päivien yleiseen teemaan ”Turvallisuusympäristön muutos ja sotatieteet” jatkuvan muutoksen kautta. Toisin sanoen ihmisten ja asioiden johtaminen eivät ilmiöinä ja toimintatapoina operoi tyhjiössä, vaan joutuvat reagoimaan ja adaptoitumaan yhteiskunnallisiin muutoksiin ja muuttuviin toimintaympäristöihin uusilla tai ”päivitetyillä” ideoilla ja fokuksen kohteilla. 10.15-11.15 Kutsuntaikäisten ennakkoterveystarkastusten kehittäminen ja johtaminen Lääkintäeversti Matti Lehesjoki Alustus käsittelee kutsuntaikäisten ennakkotarkastusten kehittämistä ja johtamista sekä varusmiesten palveluksenaikaisen poistumisen vähentämistä. Alustuksessa keskitytään analysoimaan varusmiespalveluksen keskeyttämisen terveydellisiä syitä vuonna 2011. 11.30-12.30 Operatiivisen johtamisen uudet tuulet hybridisodankäynnin aikakaudella Everstiluutnantti, Valtiotieteiden tohtori Juha Mälkki Hybridisodankäynti, uudet johtamisen järjestelmät ja etenkin sosiaalisen median tuotteet muuttavat asevoimien operatiivisen johtamisen käytäntöjä ja konsepteja. Aihetta tarkastellaan kansalliselta mutta myös kansainvälisestä näkökulmasta. 13.30-14.30 Kuulustelutiedustelun uudistaminen Kapteeni Marko Uotinen Esityksessä käsitellään kuulustelutiedustelua tiedonhankinnan näkökulmasta. Esityksen aikana pohditaan kuulustelumenetelmän vaikutusta kerättävään tietoon, syitä viimeaikaisille väärinkäytöksille (mm. CIA:n raportti kidutuksesta), sekä vuorovaikutuksen ja tiedon paikkansapitävyyden arvioinnin merkitystä käyttökelpoisen tiedustelutiedon hankinnassa. 10 Sotilassosiologia Sotilassosiologian rajoista ja rakenteista Puheenjohtaja: Everstiluutnantti, dosentti Vesa Nissinen 10.15-11.15 Sotilassosiologia käsitteenä FT, Professori Teemu Tallberg, Maanpuolustuskorkeakoulu Sotilassosiologia on sotatieteiden osa-alue, joka tutkii asevoimia sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Sen ydinaluetta ovat asevoimien ja muun yhteiskunnan väliset suhteet sekä sotilasorganisaation sosiaaliset rakenteet ja prosessit. Sotilassosiologia on tieteenalana vakiinnuttanut asemaansa niin Suomen kuin ulkomaidenkin puolustusvoimissa varsin hitaasti, vaikka sotilassosiologista tutkimusta on tehty jo pitkään. Se on poikkitieteellinen tieteenala, joka tarkastelee sosiologisia ja sosiaalipsykologisia ilmiöitä asevoimiin liittyen. Painotukset sosiologian ja sosiaalipsykologian välillä vaihtelevat, mutta sotilassosiologian tavoite on yhdistää sosiologia ja sosiaalipsykologia toimintaympäristösidonnaisesti, eli sotilaallisissa toimintaympäristöissä. Sotilassosiologiassa on kaksi keskeistä osa-aluetta. Ensimmäinen tarkastelee asevoimien ja yhteiskunnan välisiä suhteita. Tällainen tutkimus voi käsitellä vaikkapa maanpuolustustahtoa ja kansalaisten mielipiteitä maanpuolustuksesta, siviili - sotilas -suhteita yhteiskunnassa, sotilasammatin kehitystä tai veteraanikysymyksiä. Toinen osa-alue keskittyy sotilasorganisaation sisäisiin suhteisiin. Tällaisessa tutkimuksessa voidaan tarkastella vaikkapa ryhmäkiinteyttä, taistelumotivaatiota, sosialisaatiota, sotilaskulttuuria, tai hierarkiaa ja auktoriteettia sotilasyhteisössä. Sotilassosiologiassa keskeinen tutkimuskohde on myös vuorovaikutus epävirallisen ja virallisen sotilasorganisaation välillä. Sosiaalisten ryhmien ja kategorioiden - kuten iän, sukupuolen ja etnisyyden - merkitystä asevoimien kontekstissa voidaan tarkastella sekä yhteiskunnallisella painotuksella että fokusoiden sotilasorganisaation sisäisiin suhteisiin. 11.30-12.30 Seminaariohjelma KT, ye-everstiluutnantti Vesa Nissinen, dosentti, Pääesikunta Sotilassosiologiaa on määritelty moneen otteeseen. Toisaalta tieteenala konstruoituu sosiaalisesti: sotilassosiologia on sitä mitä sotilassosiologit tekevät, Suomessa ja muualla. Esityksessä tarkastellaan sotilassosiologian luonnetta tieteenalana sitä määrittävien ulottuvuuksien ja painopisteiden näkökulmasta: Miten sotilassosiologia sijoittuu tieteiden kenttään ja mitkä tarkastelutasot tieteenalalla korostuvat? Sotilassosiologia ja muutoksen johtaminen KT, ye-everstiluutnantti, Dos Vesa Nissinen, Pääesikunta Sotilassosiologia tieteenalana tuottaa tietoa, jolla on kasvava merkitys sotilasjohtamiselle muuttuvissa toimintaympäristöissä. Millaista tietoa sotilasjohtajat tarvitsevat hybridisodankäynnin näkökulmasta? Millaisiin tutkimuskohteisiin sotilassosiologia voisi tulevaisuudessa pureutua tässä näkökulmassa? Miten sotilassosiologista tiedeyhteisöä kehitetään? 13.30-14.30 Motivaatio ja oppimiskonteksti vuorovaikutuksessa KT, Majuri Antti Pulkka, Maanpuolustuskorkeakoulu Esityksessä käsitellään Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoiden tavoiteorientaatioiden 11 yhteyttä heidän käsityksiinsä oppimisympäristöstä ja opintomenestykseensä. Tuloksien valossa pohditaan opettajien mahdollisuuksia kehittää opetustaan huomioiden sekä yksilöllisiä että ympäristöön liittyviä tekijöitä, jotka tuottavat erilaisia tulkintoja opetuksen ratkaisuista. 12 Strategia Ukrainan kriisin merkitys ja vaikutukset Puheenjohtaja: Professori Pekka Sivonen 10.15-11.15 Ukrainan kriisi osana kansainvälisen järjestelmän ja eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen muutosta Professori Pekka Sivonen, Maanpuolustuskorkeakoulu ETYKin loppuasiakirjassa vuonna 1975 sovittiin periaatteesta, jonka mukaan rajoja Euroopassa voidaan muuttaa vain rauhanomaisin keinoin. Ukrainan kriisissä Venäjän pyrkimys liittää Krimin niemimaa osaksi valtioaluettaan on suora hyökkäys tätä periaatetta vastaan, ja Venäjän suora sotilaallinen rooli Itä-Ukrainan taisteluissa täydentää kuvaa. Mitä koko tämä kriisi merkitsee kansainvälisen järjestelmän normien ja eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen kannalta? Ukrainan sota - jotain uutta vai paluuta vanhaan? Everstiluutnantti, dosentti Jyri Raitasalo, Helsingin ilmatorjuntarykmentti / Maanpuolustuskorkeakoulu Moni valtiomies ja strategian analyytikko on paikantanut meneillään olevasta Ukrainan kriisistä uusia sodankäynnin piirteitä. ”Hybridisodankäynti”, ”kyberhyökkäykset” ja ”informaatiosodankäynti” ovat nousseet uutisoinnissa pinnalle. Kuitenkin tapahtumien kulku Ukrainassa näyttäytyy varsin perinteisenä kulutussodankäyntinä ja laajamittaisena väkivallan käyttönä. Esityksessä tarkastellaan kriittisesti Ukrainan sodasta paikannettuja ns. uusia sodankäynnin elementtejä. 11.30-12.30 Ukrainan kriisin heijastumat Venäjän sotilasdoktriinissa Yhteiskuntatieteiden tohtori Katri Pynnöniemi, Ulkopoliittinen instituutti Esityksessä tarkastellaan Venäjän päivitettyyn sotilasdoktriiniin tehtyjä muutoksia ja arvioidaan niiden merkitystä Ukrainan konfliktin viitekehyksessä. Tämä kriisiajan sotilasdoktriini heijastelee Venäjän tulkintaa Ukrainan konfliktin syistä ja seurauksista, ja siten toimii viestinä lännelle. Oliko Ukrainan kriisi osoitus Venäjän sotilasstrategian muutoksesta? Everstiluutnantti Pentti Forsström, Maanpuolustuskorkeakoulu Sotilasstrategialla tarkoitetaan sotilaallisten voimavarojen käyttöä poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyökkäys on paras puolustus, sanotaan. Krimin niemimaan liittäminen Venäjään tapahtui ilman aseellisen taistelun menetelmien käyttöä. Taistelut itäisessä Ukrainassa ovat jatkuneet yli vuoden ajan, eikä kriisin ratkaisua ole nähtävissä. Mitä nämä kertovat Venäjän sotilasstrategian muutoksesta, vai kertovatko mitään? 13.30-14.30 Ukrainan kriisin merkitys informaatiosodankäynnin kannalta Sotatieteiden tohtori Saara Jantunen, Puolustusvoimien tutkimuslaitos Mitä Ukrainan kriisi on merkinnyt informaatiosodankäynnin kannalta? Se on paljastanut uusia keinoja ja suorituskykyjä, sekä sen että monet vanhat keinot ovat yhä suorituskykyisiä. Lisäksi voimme nyt todeta, että informaatiosodankäynnissä sotilasorganisaatiot eivät ole taistelun keskiössä. 13 Suomen Asehistroiallisen Seura Puheenjohtaja: Everstiluutnantti (evp) Kalle Seppälä 10.15-11.15 Vaikuttamisen keinot ja vastakeinot Keski-Afrikan Tasavallan konfliktissa ja EUFOR-operaatiossa 2014-2015 Everstiluutnantti (evp) Kalle Seppälä, Suomen asehistoriallinen seura 11.30-12.30 Asekaupan ja -teollisuuden näkymiä Euroopan muuttuneessa turvallisuustilanteessa Markkinointijohtaja Kari Kuparinen, Sako Oy ja Esa Salminen 13.30-14.30 Arms collectors' international cooperation and presentation of Federation of European Societies of Arms Collectors (FESAC) Stephen A. Petroni, FESAC. 14 Notes 15 mpkk.fi
© Copyright 2024