Vuosikertomus - Nousiaisten Lukio

2
1.YLEISKATSAUS
LUKUVUOSI 2014-2015
Tänään päättyy Nousiaisten lukion 39. lukuvuosi. Lukiossamme opiskeli lukuvuoden
aikana 186 nuorta. Joukossamme oli myös vaihto-oppilas Saksasta. Päätoimisia opettajia
lukiolla on 11 ja Henrikin koulun kanssa yhteisiä opettajia on kuluneen lukuvuoden aikana
ollut 7. Lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen saa tänään 63 lukiomme
abiturienttia. Lisäksi kolme nuorta on kevään aikana suorittanut lukion oppimäärän. He
saavat nyt lukion päättötodistuksen ja jatkavat YO-tutkinnon suorittamista vielä syksyllä.
Kaikki tänään valmistuvat nuoret ovat aloittaneet opiskelunsa Nousiaisten lukiossa
syksyllä 2012 eli he ovat suorittaneet lukion oppimäärän kolmessa vuodessa. Syksyllä
2014 itsenäisyyspäivänjuhlan yhteydessä saimme lakittaa 2 uutta ylioppilasta. Tämän
kevään jälkeen lukiostamme on valmistunut 2227 ylioppilasta. Onnittelut valmistuneille
ja uusille ylioppilaille sekä heidän kotiväelleen!
Viime syksynä lukion aloittaneet opiskelijat suorittavat abiturienttivuotenaan osan
ylioppilastutkinnostaan tietokoneilla. Syksyllä 2017 sähköinen tutkinto koskee saksan
kielen, maantieteen ja filosofian koetta. Keväällä 2018 mukaan tulevat ranskan kieli,
yhteiskuntaoppi ja filosofia. Sähköinen päättökoe tuo haasteita opetukseen ja koeviikoille.
Olemme ottaneet haasteen vastaan varovaisen innokkaana. Yhteiskuntaopissa on otettu
käyttöön Tablet-koulun sähköinen oppikirja ja kokeet. Saksan opiskelijat ovat harjoitelleet
Abitti-kokeella jo kahtena koeviikkona. Opiskelijoiden omia laitteita näkyy koko ajan
enemmän ja ne ovat käytössä lähes jokaisella tunnilla. Ongelmana on ollut verkon
kuormittuminen ja hiuksia on revitty Abitti-koejärjestelmän USB-tikkujen kanssa ja
koekoneiden buuttaamisessa. Ongelmat ovat ratkaisemista varten ja uskon, että syksyllä
meillä on tehokas verkko kantamaan kasvavan konemäärän ja Abitti-kokeiden
testaaminen tuo rutiinia koejärjestelyihin. Ensi keväänä matematiikan kokeissa on
ensimmäistä kertaa mukana laskimeton osuus. Tämä koerakenne on ollut meillä jo
käytössä kaikissa matematiikan kurssikokeissa.
Tiukka taloudellinen tilanne maassamme ja kuntakentällä ei ole jäänyt meiltäkään
huomaamatta. Nousiaisten kuntakin päätti lomauttaa koko henkilökuntansa mukaan lukien
opettajat. Koulun arjessa tämä ei näkynyt, mutta opettajien työssä se varmasti tuntui.
Maamme hallitus käynnisti toisen asteen lukiokoulutuksen uudistamisen antamalla
sivistysvaliokunnalle valmisteltavaksi toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon sekä
rahoituksen uudistamisen. Uudessa laissa rahoitus perustuisi enemmän tuloksellisuuteen
sekä vaikuttavuuteen ja valtion rahoitusosuus pienenee. Toisessa esityksessä jokaisen
toisen asteen koulutuksen järjestäjän olisi pitänyt hakea uutta järjestämislupaa. Ihan viime
metreillä kuitenkin järjestämis- ja ylläpitämisverkkoa ja -lupia koskeva hallituksen esitys
raukesi. Toisen asteen koulutusrahoitusta koskeneet muutosesitykset eduskunta kumosi
äänestyksessään. Näiden muutospaineiden alla siis työskenneltiin maaliskuun
3
puoleenväliin asti. Kiitos Nousiaisten kunnan päättäjille myönteisestä suhtautumisesta
lukiokoulutukseen. Täällä tehdään hyvää ja kustannustehokasta työtä. Nuoret hakeutuvat
aktiivisesti lukioomme ja voivat olla ylpeitä koulustaan täältä lähtiessään.
Itsenäisyyspäivän juhlassa 5.12. lakitettiin kaksi uutta lukiostamme valmistunutta
ylioppilasta. Juhlapuhujaksi saimme veteraanien tukijaoston aktiivisen toimijan Volmar
Tammen. Juhlaa varten ilmaisutaidon kurssilaiset olivat harjoitelleet loistavan näytelmän
Vain Suomalaista Elämää. Kiitos kaikille ihanille lukiolaisille, jotka olitte näytelmää
rakentamassa ja toteuttamassa. Iso kiitos myös äidinkielen opettajallemme Kaisa Ylitalolle
joka käsikirjoitti ja ohjasi näytelmän. Ajankohtainen aihe, tarkkaan suunnitellut osuvat
repliikit ja loistava roolitus olivat näyttö Kaisan lahjakkuudesta ja omistautumisesta
työlleen.
Syyslukukausi päättyi perinteiseen yökirkkoon Maskun kirkossa. Kiitos yökirkon esiintyjille,
osallistujille ja Maskun seurakunnalle tunnelmallisesta joulunajanaloituksesta!
Veteraanipäivänä saimme vieraaksemme sotiemme veteraanin Eeri Hyrkön. Kiitos Eerille
hienosta puheesta! Saimme tänä vuonna myös kutsun osallistua Nousiaisten kunnan
veteraanitilaisuuteen. Kymmenkunta lukiolaista edusti kouluamme Nousiaisten
hautausmaalla seppeleenlaskussa sankarihaudalla. Osa lukiolaisista osallistui myös
hienoon veteraanipäivänjuhlaan Nousiaisten seurakuntakodissa. Oli kunnia päästä
kutsuttuna mukaan seuraamaan päivän juhlallisuuksia.
Aktiiviset opiskelijakuntamme hallituksen jäsenet ovat järjestäneet lukiolaisille lukuvuoden
mittaan mukavia tempauksia arkisen aherruksen keskelle. Olemme saaneet nauttia
tarjoiluista ja hauskoista teemapäivistä. Perinteisen sählyturnauksen voitti ORJA. Opettajat
antoivat omalla joukkueellaan kovan vastuksen, mutta se ei tällä kertaa riittänyt voittoon.
Tutorit ovat huolehtineet lukiotulokkaista kiitettävästi ja järjestäneet heille ohjelmaa
ryhmäytymisen ja lukiolaisjoukkoon sulautumisen tukemiseksi. Tutorit ovat olleet mukana
vanhempainiltojen järjestämisessä ja lukiomme markkinoinnissa. Kiitos tämän lukuvuoden
tutoreille ja opiskelijakunnan hallitukselle hienosta työstä ja isosta avusta.
Lukuvuoden
hauskoista
tapahtumista
mieleeni on jäänyt sporttinen Abi-100 päivä ja
penkkaripäivän vankilapako, mikä innosti
opettajakin vaihtamaan hetkeksi rooliaan.
Vanhojentanssien pukuloisto tuntuu olevan
vuosi vuodelta hienompi. Kiitos kakkosille
hyvin
treenatusta vanhojentanssi-illasta.
Onnea teille syksyn kirjoituksiin ja tulevan
lukuvuoden koitoksiin. Tehkää hommanne
huolella ja tavoitteellisesti.
4
Yrittäjyyskurssi
toteutettiin
tänä
vuonna
kolmatta kertaa. Kurssilaiset perustivat kolme
NY-yritystä. Jaakko Mäkelän ja Roope Mäkisen
yrityksen JARO-koristeen valmistamia koristeesineitä
löytyy
nyt
minunkin
kotoani.
Toivottavasti pojat jatkavat hommiaan vaikka
yritys pitääkin lopettaa. Kurssista on varmasti
hyötyä tulevaisuuteen kaikille kurssilaisille.
Tapahtumistamme löydät lisää kuvia lukion
facebook-sivuilla ja instagramissa.
Tänään taas yksi ikäluokka lähtee koulustamme, kolme vuotta lukio-opintoja takana ja
toivottavasti paljon hyviä muistoja ja ystävyyssuhteita mukanaan. Abi-ikäluokkamme käytti
esimerkillisesti aikansa yo-kokeessa mikä saattaa olla yksi syy hyvään menestykseen.
Aloitettujen töiden loppuunsaattaminen tuotti muutamalle oppilaalle hieman tuskaa, mutta
patistaminen taas kannatti ja hommat tulivat tehtyä. Toivon, että tulevaisuudessakin heistä
jokainen osaa ottaa vastuuta tekemisistään eikä hommia hoideta aina helpomman kautta
ja luovuteta kun hauskuus ja hupi loppuvat. Ylioppilaat, onnea ja menestystä matkallenne,
olette rakkaita!
Tämä lukuvuosi on minulle ollut erilainen ja opettava. Oman esikoiseni osallistuminen
ylioppilastutkintoon lukiossamme jääväsi minut YO-tutkinnon järjestämiseen liittyvistä
tehtävistä. Nyt osaan ehkä paremmin nähdä lukiokoulutusta kotien ja huoltajien
näkökulmasta. Olen elänyt jännityksessä ja onnistumisen sekä harmituksen hetkissä ja
miettinyt huoltajan roolia lukiolaisensa opiskelun tukemisessa. Nostakaamme tänään malja
lapsillemme, heidän valmistumisensa kunniaksi!
Tuleva lukuvuosi on uuden opetussuunnitelman suunnittelua ja sähköisiin yo-kirjoituksiin
valmistautumista. Sitä ennen on aika ladata akut. Kiitän kuluneesta lukuvuodesta kaikkia
opiskelijoitamme,
hyvän
työrupeaman
tehneitä
opettajiamme
ja
kaikkia
yhteistyökumppaneitamme.
Aurinkoista ja rentouttavaa kesää!
Nousiaisissa 30.5.2015
Anett Blom
Nousiaisten lukion rehtori
5
OPISKELIJAKUNTA
Opiskelijakunnan hallituksen tehtävänä on järjestää hauskaa toimintaa koulutyön ohelle.
Tämänkin lukuvuoden aikana on ollut monenlaisia tapahtumia.
Opiskelijakunta ylläpitää kioskia ja limsakonetta, ja lisäksi pyörittää kirjakirppistä, joka on
toiminnassa koko lukuvuoden ajan.
Opiskelijakunta on järjestänyt teemapäiviä, keksinyt pientä toimintaa välitunnille ja myös
järjestänyt juhlia, kuten syksyiset bileet, jotka virkistivät opiskelijoita koeviikon päätteeksi.
Myös joulujuhla oli perinteisesti opiskelijakunnan järjestämä.
Keväällä järjestetty vuosittainen sählyturnaus sujui taas hienosti, ja sen voitti toistamiseen
ORJAt. Kevätkauden avajaisia vietettiin vapun aikoihin opiskelijakunnan tarjoamia
munkkeja ja simaa nauttien. Keväällä pidettiin valtapeli-päivä, jonka tarkoituksena oli
herätellä opiskelijoita miettimään omia oikeuksiaan, demokratiaa ja äänestämisen
tärkeyttä. Varjovaaleissa harjoiteltiin äänestämiskäytäntöjä ihan oikeiden vaalien tapaan.
Opiskelijakunta tukee rahallisesti historian kesäkurssia sekä wanhojen tansseihin
maksoimme orkesterin soittopalkkion.
Lukuvuoden 2014-2015 opiskelijakunnan jäsenet:
Nora Laaksonen,
puheenjohtaja
Anna Lounasaari
sihteeri
Suvi Salin
rahastonhoitaja
Venla Saarinen
Hermanni Härmälä
Jonne Kajala
Melina Vetikko
Pauli Ketola
Samuli Heininen
Santeri Puola
Valto Mäkinen
Viivi Vahtera
Vili Iisalo
Ville Tuhkanen
Jenni Palomäki
Opiskelijakunnan ohjaajana on toiminut Saara Kallajoki
6
TUTOR-VUOSI
Tänä lukuvuonna tutoreina toimivat: Jenni Palomäki, Milla-Maj Suvanto, Roosa Harju, Tiija
Tuomisto, Venla Saarinen, Hanna Nissilä, Laura Suvila, Essi Aulio, Viivi Vahtera, Ville
Waher, Roope Mäkinen sekä Sampo Pelto.
Tutorvuotemme alkoi oikeastaan jo ensimmäisen vuoden lopulla kun lähetimme Tarulle
tutorhakemuksen ja CV:n. Ennen koulun loppumista saimme viestin Wilmaan, että olimme
päässeet tutoreiksi ja viimeisellä viikolla tapasimme kaikki ensimmäistä kertaa fysiikan ja
kemian luokassa, jossa edelliset tutorit kertoivat heidän tutorvuodestaan ja antoivat ohjeita
tulevaan.
Seuraavan kerran tapasimme tutorkoulutuksen merkeissä ennen koulun alkua ja
suunnittelimme tulevia ykkösiä varten ensimmäisen koulupäivän, ykkösten päivän, sekä
nahkiaiset. Meille jaettiin myös tutorpassit, joita täydensimme aina jonkin tapahtuman
jälkeen. Lisäksi jokainen meistä teki oman tutortunnistimen ensimmäistä koulupäivää
ajatellen.
Kun ensimmäinen koulupäivä koitti olimme tulleet hyvissä ajoin koululle vastaanottamaan
tulevia ykkösiä ja ohjaamaan heidät koulun eteen. 8:50 kokoonnuimme perinteiseen
ykkösten nimenhuutoon, jonka jälkeen suuntasimme ykkösten ohjausryhmissä luokkaan
kuuntelemaan mitä opettajilla oli kerrottavana. Toivotimme kouluumme tervetulleeksi myös
Sebastianin, saksalaisen vaihto-oppilaan. 10 jälkeen aloitimme esittelemään koulua
ykkösille ja näytimme kaikki oleelliset paikat kuten luokat, ruokalan ja liikuntasalin,
kerroimme samalla muutamalla sanalla opettajistamme. Esiteltyämme koulun opastimme
ykköset auditorioon luennolle ja sen jälkeen suuntasimmekin jo syömään. Ruokailun
jälkeen ykköset suuntasivat takaisin auditorioon ja menimme itse tunneille.
Ykkösten päivää vietimme 14.8 Askaisten Pikisaaressa. Olimme järjestäneet ykkösille
monia ryhmähenkeä kasvattavia leikkejä joissa he saivat esimerkiksi kerrata toistensa
nimiä, sekä tietenkin evääksi makkaraa ja pillimehua. Ykköset osallistuivat ensimmäisenä
ohjausryhmä kerrallaan köydenveto kisaan jonka jälkeen he pääsivät rakentamaan
hiekkalinnoja, kaikkien leikkien
jälkeen suuntasimme syömään makkaraa, joiden paistamisen ryhmänohjaajat olivat
ottaneet vastuulleen.
Perinteiset nahkiaiset järjestimme 5.9.2014. Teemanamme toimi tänä vuonna
Nousten lukion olympialaiset.
Olimme aikaisemmin jakaneet
ykköset
valmiiksi
viiteen
joukkueeseen, joiden teema-
7
värit olivat tietenkin olympiarenkaiden värit. Aamulla värjäsimme ykkösten naamat
joukkueiden väreillä ja puimme heille jätesäkit. Päästyään sisälle he joutuivat vielä
ryömimään lattialla päästäkseen koulun aulaan. Saliin suuntasimme yhdeltätoista, jossa
aloitim-mekin ohjelmamme rankaisemalla niitä joiden jätesäkit olivat revenneet tai ne oltiin
otettu kokonaan pois, tämän jälkeen siirryimme varsinaiseen ohjelmaan: tukkihumalaan,
tarinankerrontaan sekä urheilulliseen esterataan. Esteradan jälkeen ykköset menivät omiin
ohjausryhmiinsä ja saivat kunnian piirtää oman ryhmänohjaajansa. Tämän jälkeen ykköset
saivat vielä nopean lihaskunnon ennen kuin he suuntasivat takaisin tunneille. 14:45
ohjasimme kaikki oppilaat ja opettajat koulun eteen, sillä oli vuorossa ykkösten
polvistuminen ja valan vannominen muun koulun edessä.
Ennen ensimmäistä jännittävää koeviikkoa pidimme pienet infotilaisuudet ykkösille, joissa
kerroimme koeviikon rakenteesta ja yleisesti niihin valmistautumisesta. Muistutimme myös,
että kokeeseen tuotavat eväät ovat sallittuja ja että tulevat välillä tarpeeseen vaikeissa
kokeissa.
Muita tutor-vuotemme tapahtumia on ollut osallistuminen vanhempainiltoihin, kahvitarjoilun
järjestäminen Hemmingin koulun ysiluokkalaisille sekä osallistuminen lukiomme esittelyiltaan, jossa vastasimme kahvitarjoiluista, sekä esittelimme aineita, joita lukiossamme
voi opiskella. Kokonaisuudessaan tutor vuotemme oli hyvin ainutlaatuinen kokonaisuus,
josta todella iso kiitos kuuluu ohjaajallemme Tarulle!
KOLMEN VUODEN PAKOSUUNNITELMA
Syksyllä tuoreiden abien mielessä pyörivät kirjoitukset, niille tarkoitetut lukulomat sekä
erilaiset abijuhlat, kuten penkkarit ja abi100-päivä. Kolme vuotta abiturientti on
valmistautunut tätä alkavaa vuotta varten. Nyt on aika lähteä. Syksyllä abi saa kokemusta
keväällä odottavasta ahertamisesta ja loppupuristuksesta, mahdollisuudesta lähteä ja
jatkaa eteenpäin. Mutta mitä tapahtui abivuonna ennen viimeistä koitosta?
Vuoden 2015 abien abi100-päivän teema oli urheilu. Päivä oli varsin perinteinen.
Abiturienteilla oli teeman mukainen varustus, liikuntasalissa teeman mukainen ohjelma ja
musiikki. Nuorempi ikäpolvi juoksi abien rakentaman esteradan läpi ja tottelivat heidän
käskyjään.
Tänä vuonna penkkareiden teema oli vankikarkurit. Abit päättivät paeta lukiosta kolmen
vuoden jälkeen, ja he tekivät sen tyylillä. Lukio koristeltiin vankilaksi mustien kaltereiden ja
valkoisten pakoköysien avulla. Osa opettajista pukeutui poliiseiksi. Itse pakopäivää varten
suunniteltu varustus valmistui juuri ajoissa. Penkkarirekkaa varten tehdyt lakanat
valmistuivat edellispäivänä ja osa karkureista viimeisteli vankiasujaan ennen lähtöä
vankilan käytävillä. Päivän teeman mukaiseen ohjelmaan sisältyi opettajien kahvitus,
radiopuhe ja saliohjelma. Salissa ykkösiä ja kakkosia nöyryytettiin ja sohvilla istuneita
8
rangaistiin. Opettajille annettiin läksiäislahjaksi
käsiraudat
ja
Abien
ryhmänohjaajat
"pidätettiin".
Seuraavaksi
abit
siirtyivät
odottamaan pakorekkaa ulos lähtösaattueen
seuraan. Rekan saavuttua lava täytettiin
vankikarkureilla, jotka olivat valmiina lähtöön.
Pakoreitti oli edellisvuoden pohjalta suunniteltu.
Rekan
tunnelmaa
värittivät
boomboxin
kappaleet, kuten Kaija Koon "Supernaiset".
Lähiseudun jälkeen karkurit pakenivat Turkuun,
jossa
kierreltiin
perinteistä
reittiä.
Kaupunkiseudulla Nousiaisten rekka kävi myös
karkkisotaa naapurirekan kanssa. Päivän
päätteeksi abikarkurit palasivat koteihinsa
onnistuneen lukiopaon jälkeen.
William Lindberg ja Tessa Lindqvist
KEMIAN TYÖKURSSI KEVÄÄLLÄ 2015
Nousiaisten lukion kakkosluokkalaiset aloittivat kemian työkurssin vierailulla Turun
yliopiston kemian laitokselle huhtikuussa 2015. Vietimme yhden kokonaisen päivän
tutustuen puolimikroanalyysin periaatteisiin. Aamu alkoi pienellä teoriaosuudella aiheesta,
mutta pian oppilaat pääsivät jo tositoimiin. Ensin harjoiteltiin erilaisten raskasmetallien
saostamista ja tunnistamista. Harjoittelun jälkeen oppilaat saivat analysoida erilaisia
silakkanäytteitä ja tutkia mitä raskasmetalleja näytteistä löytyy. Näytteiden joukossa oli
yksi aito, Turun torilta ostettua silakkaa sisältävä näyte. Aito näyte tunnistettiin sen
perusteella, että siitä ei löytynyt raskasmetalleja. Silakoita uskaltaa siis edelleen syödä ☺.
Työkurssi jatkuu ensi syksynä, mahtavalla porukalla!
Kurssin opettaja Taru Kervilä
9
FYSIIKAN TYÖKURSSI 2014-2015
Fysiikan työkurssi antaa valmiuksia
kokeelliseen työskentelyyn ja toimii
siltana lukion ja jatko-opiskelujen
välillä. Nämä tavoitteet saadaan
täytettyä parhaiten antamalla oppilaille
mahdollisuus työskennellä hyvissä
laboratorio-olosuhteissa
ja
vielä
mahdollisuuksien mukaan koulun
ulkopuolella. Näiden tavoit-teiden
saavuttamiseksi kurssin kokeelliset
osiot suoritettiin Turun Yliopistolla.
Ennen
kokeellista
työskentelyä
opiskeltiin
työturvalli-suutta
ja
mittaustulosten
käsittelyä.
Turun
Yliopiston Fysiikan laitos avasi
harjoitustyöosastona assis-tentti Martti
Montosen johdolla lukiolaisryhmien
käyttöön joulu-kuussa 2014 yhden
viikon ajaksi. Martti on myös koulumme entinen oppilas.
Kokeita tehtiin kolmen hengen ryhmissä, ja suoritettavat harjoitustyöt jakautuivat eri
fysiikan osa-alueille. Optiikan työssä tutkittiin aalto-opin lakeja laservalon avulla. Sähkön
kanssa oltiin tekemisissä resistanssimittausten työssä, jossa tutkittiin sähkökomponenttien
käyttäytymistä ja erilaisiin mittauksiin soveltuvia sähkökytkentöjä. Säteilyfysiikan työssä
tutkittiin radioaktiivisista aineista lähteviä säteilytyyppejä ja niiden ominaisuuksia. Yhdessä
työssä ohjattiin sähkökentällä kiihdytettyjä elektroneja magneettikentän avulla
ympyräradalle ja mittaustuloksista määritettiin elektronin ominaisvaraus. Kokeellisen
työskentelyn jälkeen jokainen teki työselostuksen kustakin työstä. Saatuja tuloksia käytiin
läpi vielä yhdessä ryhmän kanssa, jotta jokaiselle jäisi selkeä kuva siitä mitä on tutkittu ja
mitä tuloksista voidaan ymmärtää.
Kurssilla suoritetut työt saa luettua suoraan hyväksi Turun Yliopistossa fysiikan pääaine- ja
sivuaineopinnoissa. Kurssista saa myös todistuksen, minkä pohjalta useat muutkin
oppilaitokset ovat hyväksyneet kurssilla tehdyt suoritukset osaksi tutkintojaan.
Fysiikan kuulumisia tulevalle lukukaudelle
Tulevaisuudessa on tarkoitus jatkaa yhteistyötä Turun yliopiston kanssa ainakin
työkurssien suorittamisen muodossa. Mielenkiintoisin tulevan lukuvuoden projekti on
leirikoulun toteuttaminen CERNin hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa. Meidät on valittu
mukaan tiedehankkeeseen, jossa joukko lukiomme fysiikan opiskelijoita suuntaa osana 20
10
opiskelijan ryhmää viikoksi Sveitsiin Geneven vieressä sijaitsevaan maailman suurimpaan
hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen. Matka toteutetaan keväällä 2016 yhteistyössä
Mynämäen, Paimion ja Lauttakylän lukioiden kanssa.
Fysiikan opettaja Lassi Laamanen
LUKIOLAISET AVARUUSMATKALLA AMSTERDAMISSA
Huhtikuisena keskiviikkona 22.4. ryhmämme, joka muodostui viidestätoista fysiikasta
kiinnostuneesta opiskelijasta Mynämäen, Nousiaisten ja Lauttakylän lukioista, odotti
innostuneena lentoa Helsinki-Vantaan lentokentältä kohti Amsterdamia. Matkamme
tarkoituksena oli tutustua Amsterdamin tiedenähtävyyksiin sekä käydä Euroopan
avaruusjärjestön tutkimuskeskuksessa ESTEC:ssä Noordwijikissä.
Amsterdamissa majoituimme kävelymatkan etäisyydellä keskustasta olevaan kotoisaan
Shelter Jordan -nimiseen hosteliin. Ruokailun ja pienen levon jälkeen ehdimme illalla
kierrellä vielä keskustassa ihaillen hienoja rakennuksia, hämmästellen lukuisia kanavia ja
aistien kansainvälistä ilmapiiriä.
Torstainaamuna lähdimme minibussilla kohti Noordwijkissä sijaitsevaa Euroopan
avaruusjärjestön tutkimuskeskusta. Noordwijk on noin 70 kilometrin päässä Amsterdamista oleva 25 000 asukkaan kaupunki Atlantin rannalla. Mielenkiintoista oli nähdä
Amsterdamin ulkopuolista seutua. Silmiinpistävää näin keväisin olivat tietenkin kukkivat
tulppaanipellot, jotka olivat laajuudessaan ja väriloistossaan nähtävyys.
Noordwijikissä vierailimme Space Expo -avaruusnäyttelyssä, jossa esitellään avaruushistoriaa. Näyttelyssä oli esillä mm. luotaimien ja satelliittien mallikappaleita. Lisäksi
näyttely sisälsi paljon perustietoa fysiikasta, ja avaruusfysiikkaa oli havainnollistettu
toiminnallisin keinoin. Jotkut uskaltautuivat Sojuz-kapselin simulaattoriin, jossa oli
mahdollisuus kokea laukaisu avaruuteen ja laskeutuminen takaisin maahan. Sojuzkapselin eri versioilla on tehty onnistuneesti yli sata miehitetty lentoa avaruuteen.
Alunperin oli tarkoitus tutustua avaruusnäyttelyn lisäksi avaruustutkimuskeskukseen, mutta
valitettavasti tutkimuskeskuksen kiertoajelu kulki vain viikonloppuisin.
Tiedeosuuden jälkeen suuntasimme katsastamaan Noordwijkin yli kymmenen kilometriä
pitkät hiukkarannat. Rohkeimmat meistä kastoivat varpaansa Atlantin hyisessä vedessä.
Atlantin rannalla paljastuivat myös jättiläismäiset patorakennelmat. Hollannin pinta-alasta
noin kaksi kolmasosaa on vedenpinnan alapuolella.
Illalla nautimme vielä hostelin henkilökunnan vieraanvaraisuudesta. Meille tarjottiin
mahdollisuus tutustua tyypillisiin hollantilaisiin ruokiin ja makuihin. Kokoonnuimme
ravintolaan maistelemaan paikallisia ruokalajeja ja harjoittelimme lausumaan niiden nimiä
hollanniksi.
11
Perjantaina vierailimme tiedekeskus Nemossa, joka sijaitsee aivan Amsterdamin
keskustassa. Paljon suomen Heurekaa muistuttavassa tiedekeskuksessa oli
havainnollistettu fysiikan ja kemian ilmiöitä käytännössä. Lisäksi tiedekeskuksessa oli
esillä biologian keskeisimpiä ilmiöitä havainnollistettuna mikroskooppisen tarkasti,
esimerkiksi erilaisten solujen rakenne ja kehitys.
Matkalla tiedekeskukseen ihailimme kaupunkia ja sen kulttuurihistoriallisia monumentteja.
Tiedekeskuksen vieressä oli lisäksi nähtävillä kaupungin ja maan historian kannalta
merkittäviä virstanpylväitä. Suuren 1600-luvun kauppalaivan kopio ja 1900-luvun alun
laivat komistivat tiedekeskuksen julkisivua. Päätimmekin vierailla myös paikallisessa
merimuseossa. Näyttelyssä oli tarjolla runsaasti tietoa aina Hollannin merimahdin ajoilta
nykypäivän merenkäyntiin saakka.
Amsterdam on aina sijainnut merkittävien kulkuyhteyksien varrella ja sen vuoksi koko
vauras kaupunki on alunperin siihen syntynytkin. Nykypäivänäkin suuri osa hyödykkeistä
tuodaan edelleen rahtialuksilla. On siis tärkeää ymmärtää kaupungin historiaa, jotta
voimme ymmärtää täysin kaupunkia nykyään. Sillä on omanlaisensa kulttuuri, joka
varmasti eroaa Hollannin sisälläkin muista maan kaupungeista.
Lauantaipäivän vietimme kaupungilla ja tutustuimme muun muassa hollantilaisiin
juustoihin, kauppoihin ja nähtävyyksiin. Jokilaivamatka oli kuitenkin liian kallis ja päätimme
kävellä paikasta toiseen. Amsterdamin vierailijoiden kannattaisi kuitenkin matkata
kaupunkiin meriteitse. Kanaalien lomassa puikkelehtiminen tuo matkustamiseen varmasti
oman viehätyksensä.
Otto Sainio, Mynämäen lukio
Rasmus Raimoranta,
Nousiaisten lukio
12
VAIN ILMAISUTAIDON ELÄMÄÄ
Ilmaisutaidon kurssi aloitettiin syksyllä noin parinkymmenen innokkaan oppilaan voimin.
Ensimmäiset tunnit käytimme kurssin ohjelman suunnitteluun sekä toisiimme
tutustumiseen. Tämän jälkeen tartuimme tuumasta toimeen ja aloitimme tekemään
improvisaatioharjoituksia. Erilaisten leikkien ja harjoitteiden myötä ryhmän yhteishenki
kehittyi loistavaksi, ja itse kukin alkoi odottaa innolla seuraavan viikon tunteja.
Koko ajan kurssia väritti suuri projekti: suunnitella ja toteuttaa näytelmä koulun
itsenäisyysjuhlaan. Esitys “Vain suomalaista elämää” koottiin yhdessä kurssilaisten
ajatusten
pohjalta.
Käsikirjoituksen
valmistuttua
alkoi
intensiivinen
mutta
mukaansatempaava harjoittelujakso, jonka aikana vietimme jopa yhden lauantain koululla
harjoitellen. Esityksen tekoon kuului monia erilaisia ja tärkeitä tehtäviä, kuten
vuorosanojen opettelua, rekvisiitan tekemistä, tekniikan hoitamista,videoiden kuvaamista
sekä laulujen harjoittelua.
Näytelmää esitettiin kolmen näytöksen verran; yhdeksäsluokkalaisille, lukion
itsenäisyysjuhlan vieraille sekä kurssilaisten perheille ja ystäville. Jokainen esitys meni
suunnitelmien mukaan ja niistä saatiin paljon kiitosta. Oli hienoa huomata, miten alusta
asti itse kehittämämme näytelmä pääsi lavalle asti. Osa ryhmästä kävi myös
itsenäisyyspäivänä
laulamassa
opettelemiamme
lauluja
Nousiaisten
kunnan
itsenäisyyspäiväjuhlassa.
Talven aikana teimme retken Turun Linnateatteriin katsomaan Niko Kivelän ja Ilari
Johanssonin Salaojitusta -komediapläjäystä. Lähdimme koululta harjoitusten jälkeen
kimppakyydeillä, kävimme syömässä ja ajoimme Linnateatterille. Esitys takasi jokaiselle
makeat naurut, ja kokemuksesta jäi muistelemista pitkäksi aikaa. Kurssin lopussa pidimme
vielä yhden tunnin, jonka aikana katsoimme oman esityksemme videolta, muistelimme
kurssia ja söimme hyvin.
Ilmaisutaidon kurssi oli kaikin tavoin positiivinen kokemus. Oli palkitsevaa huomata työn
tuottavan tulosta, ja näytelmän kehittymisen seuraaminen oli antoisaa. Harjoituksista ei
puuttunut naurua ja yhdessä tekemisen meininki oli mahtava. Osa näytelmän repliikeistä
elää yhä porukan keskuudessa. Kaisan hyvässä opetuksessa opimme itsemme
voittamista sekä hetkeen heittäytymistä.
Anni Saari
13
YKKÖSTEN TEATTERIEKSKURSIO LINNATEATTERIIN
Turun Linnateatteri pääsi 10.11. esiintymään aivan uudenlaiselle katsojakunnalle, kun yli
viisikymmentä Nousiaisten lukion ykkösluokkalaista jonotti paikkojaan rakennuksen
rappusissa. Takit narikkaan ja istumaan katsomoon, osa jopa oikeille paikoille. Vaikka
näytelmän myöhäinen ajankohta ja jonotus myös turhauttivat, taisi kulttuurielämys olla
kaikille silti ihan tarpeen. Millainen näytelmä meille sitten haluttiin esittää?
(Varoitus! Sisältää juonipaljastuksia.) Meidän katsottavaksemme valittu komedia
Vadelmavenepakolainen oli mielestäni todella hyvä valinta. Stereotypiat puhuttavat aina, ja
niistä saa hyvin revittyä huumoria irti. Näytelmä kertoo ”suomalaismiehestä, joka on
päättänyt tulla ruotsalaiseksi”, ja näinhän siinä sitten käy. Kouvolalainen Mikko Virtanen on
pienestä pitäen ihannoinut Ruotsia ja vihannut Suomea. Suomalaiset miehet ovat
tunteettomia, alkoholiin meneviä mörököllejä, ruotsalaiset puolestaan idylliperheen isejä,
jotka ovat aina valmiita keskustelemaan. Mikko on vasten vanhempien ja lakien tahtoa
todellakin päättänyt tulla ruotsalaiseksi. Kansallisuuden saaminen ei kuitenkaan käy
pelkän kielitaidon ja yltiöpäisen fanittamisen avulla, joten on keksittävä jämerämmät
keinot. Paljon jämerämmät.
Aluksi Mikko ”lainaa” tyhjillään olevaa taloa ja palkkaa näyttelijöitä kokeakseen
ruotsalaisen joulun. Joulu kuitenkin keskeytyy pahasti talon omistajan palatessa yllättäen
Thaimaasta. Niinpä Mikko karkaa ja päätyy baaritiskille, jossa tapaa Mikael Anderssonin,
vanhan, epätoivoisen ja ruotsalaisen opettajan. Tämän yrittäessä itsemurhaa vielä
samana iltana Mikko keksii loistavan suunnitelman. Mikael saa vielä viimeisen
työtehtävän: Mikosta koulutetaan Mikael, ja hänestä tulee vihdoin ruotsalainen. Koulutus
14
käynnistyy, ja läpäistyään viimeisen haasteen, Skansenin yhteislaulutapahtuman, voi
Mikael kuolla ja Mikko muuttua Mikaeliksi. Mikaelin tehtyä itsemurhan Mikko hakee tämän
nimellä uuden passin ja paperit ”hukkuneen” tilalle ja alkaa elämään ruotsalaista
unelmaansa. Hän saa töitä atk-yrityksestä, löytää itselleen vaimon baarista ja menee
onnellisesti naimisiin, vaikkakin hänen on tapettava häissä vanha suomalainen
naapurinsa. Ruotsalainen perheidylli alkaa olla koossa, kun he saavat kaksoset ja viettävät
ensimmäisen joulun riitoineen kaikkineen.
On oikeasti, mutta myös ilmeisesti näytelmissä selvää, ettei valheista rakennettu elämä voi
muuta kuin luhistua. Ruotsalainen demokratian kansankoti alkaa Mikon silmissä menettää
loistoaan sosiaalidemokraattisen puolueen ongelmien sekä oman nolostuttavan tvesiintymisensä takia. Valheita alkaa olla vaikea pitää kasassa, eikä menneisyyttään voi
piilotella. Lopulta Mikko jää kiinni Mikaelina esiintymisestä ja joutuu vankilaan, jossa
hänellä on suomalainen sellikaveri. Koti alkaa kutsua yhä voimakkaammin, ja näytelmä
päättyy Mikon saadessa siirron suomalaiseen vankilaan. Tarina kootaan mielestäni
kauniisti Mikon tajutessa autossa istuessaan suomalaisen ja ruotsalaisen vanginvartijan
välissä, että siinähän hänen paikkansa onkin: Suomen ja Ruotsin välissä.
Vadelmavenepakolainen onnistui kaiken kaikkiaan hyvin komediana. Huumoria oli ripoteltu
tasaisesti kaikille, sivulauseista asustuksiin, ja hahmot pysyivät hauskoina muutamia
ylilyöntejä lukuun ottamatta. Jostain syystä rakas naapurimme Ruotsi jaksaa aina
naurattaa, ja näytelmässä vitsit tehtiin pitkälti yltiöpäisestä kansankoti-aatteesta
huolenpitoineen. Vaikka näytelmässä tehtiin itsemurha ja tappo, se pysyi silti riittävän
kevyenä komediana. Näyttelijät olivat ammattimaisia ja heittäytyivät, eivätkä takellelleet.
Juoni oli mielenkiintoinen ja kekseliäs, vähän epäuskottava tietysti, mutta se oli saatu
piilotettua
hyvin.
Näytelmä
ei
ehtinyt
käydä
myöskään
pitkäveteiseksi
euroviisutempauksineen ja taustakuvineen, ja sitä olikin ruokittu monilla erikoisuuksilla ja
efekteillä, mikä oli virkistävää.
Luulen, että Vadelmavenepakolainen oli tälle ryhmälle näytelmäksi juuri oikeanlainen. Itse
en ainakaan ollut käynyt Linnateatterissa ennen, ja monet mieltävät teatterin tylsäksi.
Tämä näytös oli kuitenkin loppujen lopuksi mukava, ja itse viihdyin ihan hyvin. Kuuntelin
kavereideni kommentteja näytöksestä, ja myös niistä voisi päätellä Vadelmavenepakolaisen onnistuneen hyvin. Ainakaan yhtään tyypillistä täystyrmäystä en kuullut.
Voi maanantai-illan siis viettää erikoisemminkin kuin telkkarin ääressä. Katselua teatteriesityksenkin katselu on, mutta aktiivisempaa ja virkistävämpää. Jos tekee mieli komediaa,
kannattaa käydä katsomassa tarina tästä “kansallisuustransvestiitista” ja valita itse, kumpi
maa olikaan mustikka ja kumpi mansikka. Borta bra, men hemma bäst, niin kuin meille
lukiossakin opetettiin.
Mirka Laakso
15
KISAKALLION LIIKUNTALEIRI 8.-.10.5.2015
Toukokuun alussa eräänä perjantaiaamuna alkoi lähes jokaisella LI5-kurssiin osallistuvalla
olla levoton olo kahdesta syystä: itse viikonlopusta Lohjan Kisakallion urheiluopistossa
sekä matkasta sinne kakkosluokkalaisten, untuvikko-kuskien kyydissä. Autot pakattiin
täyteen, ja kauan odotettu reissu saattoi alkaa.
Matka sujui leppoisasti. Koukkasimme Lohjan ABC:n kautta Kisakallioon, sillä täytyyhän
mukana aina olla makkaraa. Lähes heti pihalle päästyämme, jo ennen kuin autot olivat
edes ehtineet tuulettua, pojat kaivoivat jalkapallon esiin, samalla kun leaderimme Sampsa
hoiti huoneet käyttöömme. Pian näimmekin majoitus-paikkamme, jotka olivat odotettua
hulppeammat: huoneet olivat kohtalaisen suuria, telkkarista pystyi katsomaan iltaisin muun
muassa jääkiekkoa sekä terassilta avautui kaunis merinäköala. Voimme paljastaa tytöiltä
päässeen riemunkiljahduksia heidän nähtyään suuren ja valoisan valtakuntansa.
Huoneiden jaon jälkeen siirryimme harjoitussaliin ensimmäisen aktiviteetin pariin
pelamaan lennokasta kinballia, jossa jo ensimmäiset huono-onniset saivat osuman. Osalle
peli oli jo ennestään tuttu ja toisille hieman vieras, mutta siitä huolimatta yhteinen sävel
löytyi nopeasti.
Hiestä märkinä jatkoimme lähes välittömästi seuraavalle tunnille, Kisakallio crossiin, leirin
ehdottomasti raskaimpaan lajiin, jossa käytiin läpi monia erilaisia lihaskuntoliikkeitä
minuutin ajan. Voimme lähes vannoa, ettei yksikään siinä mukana ollut oppilas selvinnyt
tunnista ilman hikistä paitaa. Jopa kovakuntoisimmat klopit saivat uupumuksensa
näkymään kasvoillaan. Crossin jälkeen oli lyhyt hengähdystauko päivälliseen, jolloin
saimme nauttia kylmästä ja virkistävästä suihkusta. Ruokatiloihin päästyämme jo
ensimmäisen haarukallisen jälkeen silmämme pyörähtivät ympäri ja tajusimme
saapuneemme maanpäälliseen taivaaseen.
Päivällisen jälkeen saimme esitellä aterian jälkeistä turvotusta sauna- ja allasosastolla,
jonka jälkeen koko porukka linnoittautui huoneisiinsa, tytöt kikattamaan ja pojat pelaamaan
Fifaa. Osalla oppilaista ilta päättyi laiturille auringonlaskun katselemiseen, jossa fiilikset
hipoivat ihania kesäiltoja.
16
Aamiaisella oli käytävä ennen puolta
yhdeksää, jonka jälkeen lauantaiaamu
jatkui Kisakallion Speleillä. Kyseisessä
lajissa oppilaat keräsivät pienissä
ryhmissä pisteitä erilaisista taitolajeista,
kuten tikanheitosta ja minigolffista.
Kevyt aloitus päivälle, joka hetkeä
myöhemmin jatkui curlingin merkeissä
jäähallilla. Pelin edetessä kivet alkoivat
vihdoin löytää oikean nopeuden ja liu’ut
oikeat
asennot.
Vaikka
jäähallin
lämpötila sai monien sormet jäätymään,
mieltä lämmitti mielenkiin-toinen laji
sekä tietenkin hyvä urheiluhenki.
Curlingia seurasi taivaallinen lounas, jonka jälkeen pääsimme kokeilemaan
jousiammuntaa, kukin taitojensa mukaisesti; nuolia löytyi niin katosta kuin
napakympistäkin. Jousiammunnan jälkeen paikat saatiin kuntoon rentouttavalla
venyttelyllä, jonka jälkeistä ateriaa seurasi opettajan toimintatuokio. Oppilaat saivat
päättää mieleisensä liikuntalajit, futsalin ja sulkapallon, joihin sen päivän liikunnat
päättyivät. Tunnin päätyttyä niin tytöt, pojat kuin opettajakin löysi tiensä penkkiurheilun
ääreen seuraamaan Suomen jääkiekkopeliä. Myöhemmin Sampsa totesikin, että olisi
ilman tv:täkin tiennyt, milloin Suomi sai maalin;
naapurihuoneen kiljahdukset olivat sen mukaiset.
Vauhdikas
ja
mukava
päivä
päätettiin
huoneistojemme lähellä olevassa kodassa
musiikkia kuunnellen, urheilutietovisaa pelaillen ja
syöpäriskiä lisäillen makkaran grillaamisen myötä.
17
Sunnuntaina herättyämme tajuntaan alkoi Nousiaisten lukiolaisten moottoriajoneuvoista
jäisi vain pölypilvi Kisakallion pihaan. Tyttöjen huoneistossa ilmapiiri oli hieman
vaitonainen lähtiessämme aamiaiselle. Ennen lähtöä pääsimme kuitenkin vielä
kokeilemaan GPS-suunnistusta ja kirkkovenesoutua. Porukka jaettiin kahteen, osa
soutelemaan ja osa suunnistamaan. GPS-suunnistuksessa oppilaat saivat käyttää
jalkojensa lisäksi myös päätään pienien arvoitusten myötä, kun taas kirkkovenesoudussa
jalat ja mieli lepäsivät käsien tehdessä töitä. GPS-suunnistus oli erilainen ja leppoisa
kokemus. Vehkeen salat opittiin nopeasti ja rastit löytyivät helposti. Kirkkovenesoudussa
sai taas tovin miettiä, milloin soutaa ja milloin huopaa, sekä sitä, roiskiiko kenties takana
olevan märäksi. Viimeistenkin rantautuessa oli ryhmäkuvan aika, jonka jälkeen
suuntasimme kohti viimeistä ateriaa Kisakalliossa.
Lopuksi oli aika palauttaa huoneet ja saada tavarat mahtumaan takaisin laukkuihimme.
Sitten nokat käännettiin haikein mutta toisaalta iloisin mielin kohti kotia. Kurssin tavoite
saavutettiin: tutustuttiin uusiin ihmisiin, rikottiin ennakkoluuloja siitä, ottavatko pojat tyttöjä
huomioon peleissä, sekä luotiin yhteishenkeä ja saatiin kosketus uusiin ja ihmeellisiin
liikuntalajeihin. Isot kiitokset mieleenpainuvasta leiristä ja mahtavista kokemuksista
Sampsalle sekä kaikille matkassa mukana olleille!
Eevi Heilimö, Johanna Walve
18
KOTITALOUDEN KURSSI
Kotitalouskurssilla teimme paljon
erilaisia ruokia eri kulttuureista.
Tutustuimme mm. kiinalaiseen ja
ranskalaiseen
keittiöön.
Viimeisellä oppitunnilla saimme
myös suunnitella ja valmistaa
oman aterian. Tämä kurssi oli
mukavaa
vaihtelua
muiden
oppiaineiden ohella. Kurssi oli
mukava,
sillä
jokaisen
kotsantunnin jälkeen vatsa oli
tyytyväinen.
Anni-Sofia, Anniina, Maiju
USKONTOJEN LÄHTEILLÄ
Uskonnon opiskelijat ovat saaneet
tutustua oppiaineen saloihin myös
käytännön kokemuksin. Kursseihin on
sisältynyt vieraita eri uskontokunnista
sekä
lukiolaisten
vierailut
Turun
islamilaiseen
moskeijaan ja juutalaiseen synagogaan. Vierailut ovat tuoneet
piristystä opiskelun keskelle sekä paljon
uusia
näkökulmia
uskontoihin.
Perehtyminen niihin ei todellakaan ole
jäänyt pintapuoliseksi.
Lukioomme
omasta uskonnostaan
saapuivat kertomaan Pelastusarmeijasta pariskunta, helluntaiseurakunnan
koulutyöntekijä ja mormoni-opettaja sekä
kaksi
amerikkalaista
mormonilähetystyöntekijää, joista toinen oli ollut
Suomessa vasta kaksi viikkoa. Omas-ta
uskonnostaan kertoi
myös Jehovan
19
todistaja. Opiskelijatoverimme Helena piti meille esityksen lestadiolaisuudesta. Ensin
vierailijat kertoivat meille uskontonsa pääpiirteistä diaesitysten tukemana, jonka jälkeen
kyselimme heiltä meitä askarruttavia kysymyksiä. Kaikilla vierailijoilla oli myös mukanaan
havainnollistavaa materiaalia, kuten uskonnon pyhiä kirjoja, laulukirjoja sekä
toimintaesitteitä.
Uskonnon neljännellä kurssilla kävimme vierailulla Turun islamilaisessa moskeijassa.
Islaminuskoa kunnioittaen tytöt käyttivät päätä peittävää huivia. Vierailumme aikana
saimme paljon uutta tietoa islaminuskosta sekä saimme nähdä rukoushetken. Meillä oli
myös mahdollisuus saada vastauksia meitä askarruttaneisiin kysymyksiin. Kurssilla
tutustuimme myös muun muassa buddhalaisuuteen ja hindulaisuuteen.
Viidennellä kurssilla vierailimme synagogassa, jossa Turun juutalaisen seurakunnan
puheenjohtaja Tomer Huhtamäki kertoi meille syvällisesti juutalaisuudesta sekä esitteli
meille synagogarakennusta. Hän avasi meille Suomen juutalaisten sekä Turun juutalaisen
seurakunnan historiaa sekä kierrätti meitä katsomassa synagogan koristeellisia saleja.
Vierailun ajaksi pojat saivat päähänsä perinteisen kipa-päähineen.
Uskonnon opiskelu on ollut monipuolista, kiinnostavaa ja opettavaista. Olemme oppineet
paljon eri kulttuureista. Olemme perehtyneet myös paremmin siihen, miten uskonto
ilmenee Suomessa ja miten se on kehittynyt. Oppimistamme asioista on hyötyä
jokapäiväisessä elämässä, sillä niiden avulla on helpompi ymmärtää ja kunnioittaa muiden
kulttuurien edustajien toimintatapoja sekä näkemyksiä.
teksti: Anni Saari, Tiija Tuomisto ja Alli Aulio kuvat: Alli Aulio
20
Kielitiimin kuulumisia
Kielitiimin vuosi on vierähtänyt reippaissa merkeissä. Oppitunneilla on kokeiltu
vaihtelevia, toiminnallisia tapoja oppia kieliä ja ne ovat osoittautuneet sekä
tehokkaiksi, että hauskoiksi.
Saksan vaihtoprepositioita konkretisoiden: Hermanni ist
unter dem Stuhl = Hermanni on tuolin alla.
Englannin tunnilla keskusteltiin
"vanhempien" kanssa
teekupposen äärellä
ja tehtiin videoita vaihtooppilaille.
Ruotsin kappaleen sanat jäivät
hyvin mieleen juoksusanelussa
Hannun ja Kertun
espanjankielinen versio oli hitti.
RUA6, eli ruotsin kulttuurikurssilla käytiin jopa
oikeassa
teatterissa
katsomassa
Ronja
Ryövärintytärtä. Turun ruotsalaisen teatterin versio
oli mahtava.
21
Saksan 2. ja 3. kurssilla ennakoitiin tulevia sähköisiä yokokeita ja tehtiin osa kokeesta Abitti-järjestelmässä.
Sekä oppilaiden, että opettajan kokemukset olivat
positiivisia. Etenkin kirjoitelman tekeminen oli
huomattavasti miellyttävämpää koneella.
Saksalaiselta vaihto-oppilaaltamme Sebastianilta
saimme saksantunneilla apua ääntämisongelmissa ja
tuoreimpien puhekielen muotojen kanssa.
Kun oppitunneilla on saanut hyvän pohjan
kieliopintoihin, voi kielitaitoaan lähteä laajentamaan aitoon ympäristöön vaihtooppilaaksi. Toivotamme hyvää Saksankuukautta Santerille ja Saaralle, sekä
kokonaista vaihtovuotta Hermannille Saksaan ja Pepille Meksikoon.
Trevlig resa! Gute Reise! Bon Voyage! Buen Viaje!
прощание! Farewell!
22
2. OPPILAAT
Ohjausryhmä
Aaltonen
Ajosenpää
Almio
Annevirta
Antola
Antola
Anttila
Fagerström
Finnilä
Heilimö
Heininen
Heininen
Heinonen
Hellman
Henttula
Härmälä
Jussila
Karesto
Kirjavainen
Kuikko
Aija Blom
Johanna
Iina
Anton
Jonne
Amanda
Anni
Riku
Valtteri
Vili
Eevi
Samuli
Susanna
Aku
Mira
Matias
Hermanni
Hemmo
Linda
Oskari
Emilia
Masku
Masku
Nousiainen
Masku
Nousiainen
Nousiainen
Nousiainen
Masku
Nousiainen
Masku
Masku
Masku
Masku
Masku
Masku
Masku
Nousiainen
Masku
Masku
Masku
t 11, p 9, yht. 20
Ohjausryhmä Jukka Järvenpää
Kuivala
Saara
Masku
Kuusela
Sonja
Masku
Laakso
Mirka
Nousiainen
Laaksonen
Patrick
Nousiainen
Laurén
Camilla
Masku
Lehto
Iida
Masku
Lehtonen
Jere
Nousiainen
Lehtovaara
Vili
Masku
Leivo
Anna
Masku
Lipponen
Karoliina
Masku
Lounasaari
Anna
Masku
Lönnroth
Miko
Masku
Maanpää
Tuomas
Masku
Marjamaa
Julius
Masku
Miettinen
Wilma
Masku
Niemelä
Siiri
Masku
Nieminen
Milja
Masku
Noopila
Juho
Masku
Nyberg
Valtteri
Masku
t 11, p 9 yht. 20
Ohjausryhmä Taru Kervilä
Pirinen
Essi
Raimoranta
Riina
Ruoho
Emilia
Sainio
Sofia
Salin
Suvi
Seppä
Roni
Suominen
Anniina
Takkinen
Noora
Tammisto
Sofia
Tarvola
Valtteri
Valtanen
Ronja
Vironmäki
Jenni
Virtanen
Emilia
Virtanen
Eveliina
Walve
Johanna
Ylijoki
Minna
t 15, p 2 yht. 17
Masku
Masku
Masku
Masku
Nousiainen
Masku
Nousiainen
Nousiainen
Masku
Masku
Nousiainen
Nousiainen
Nousiainen
Masku
Masku
Nousiainen
23
Ohjausryhmä Jorma Ahonen
Ahde
Peppi
Antola
Anna
Aulio
Alli
Aulio
Essi
Axberg
Riku
Haarala
Veera
Hakala
Jussi-Pekka
Helminen
Milla
Hirvi
Jenna
Iisalo
Vili
Inkinen
Elizabeth
Kajala
Jonne
Ketola
Pauli
Kulju
Ania
Kuusi
Joonas
Laaksonen
Nora
Lassy
Onni
Latvala
Mikael
Lindberg
Werneri
t 11, p 9, yht. 20
Nousiainen
Nousiainen
Masku
Masku
Masku
Masku
Nousiainen
Nousiainen
Nousiainen
Masku
Turku
Masku
Masku
Masku
Masku
Nousiainen
Masku
Nousiainen
Masku
Ohjausryhmä Saara Kallajoki
Mantila
Veikko
Mäkelä
Jaakko
Mäkinen
Roope
Mäkinen
Valto
Nissilä
Hanna
Nurmi
Kimi
Palomäki
Jenni
Pelto
Sampo
Penttinen
Kiia
Porkola
Santeri
Pulkkinen
Esa
Puola
Santeri
Rantala
Eero
Rantasalo
Eemeli
Rasimus
Santeri
Saari
Anni
Saarinen
Venla
Saarinen
Vera
Salo
Severi
t 6, p 13, yht 19
Masku
Nousiainen
Masku
Masku
Masku
Masku
Nousiainen
Masku
Masku
Masku
Masku
Masku
Masku
Nousiainen
Masku
Masku
Masku
Masku
Nousiainen
Ohjausryhmä Jukka Vaajoensuu
Seppä
Henri
Nousiainen
Suojanen
Stella
Masku
Suotunen
Sanni
Nousiainen
Susi
Jesper
Nousiainen
Suvanto
Milla-Maj
Masku
Suvila
Laura
Nousiainen
Taimela
Teija
Nousiainen
Taka-Anttila
Vili
Nousiainen
Takkinen
Samu
Nousiainen
Tolonen
Tobias
Masku
Torniainen
Evert
Masku
Tuijula
Michel
Masku
Tuomisto
Tiija
Lieto
Urpo
Teemu
Nousiainen
Vahtera
Viivi
Nousiainen
Vetikko
Melina
Nousiainen
Vuokko
Teemu
Masku
Waher
Ville
Masku
Ylikoski
Jarkko
Nousiainen
Äähälä
Jukka
Masku
Österholm
Emil
Nousiainen
t 9, p 13, yht 22
24
Ohjausryhmä
Ahonen
Airikki
Anto
Arvio
Arvola
Asikainen
Auramo
Blom
Erkkola
Heikkilä
Heimola
Heininen
Heinonen
Hellevaara
Hujala
Ilta
Jokikivi
Jussila
Jämsén
Jäppilä
Kanerva
Anita Haverinen
Mirella
Maiju
Saku
Anniina
Janne
Toni
Joonas
Samuli
Antti
Rosa-Annina
Lotta
Petteri
Joonas
Teemu
Henri
Emma
Joona
Helena
Jerry
Mikael
Aleks
t 7, p 14, yht. 21
Masku
Nousiainen
Masku
Nousiainen
Masku
Masku
Masku
Nousiainen
Masku
Nousiainen
Masku
Masku
Nousiainen
Masku
Masku
Masku
Masku
Nousiainen
Masku
Masku
Masku
Ohjausryhmä Lassi Laamanen
Karjalainen
Elina
Nousiainen
Keppola
Sofia
Masku
Kirjavainen
Sanni
Masku
Kiviranta
Tuomas
Masku
Korppinen
Roosa
Nousiainen
Koskela
Sonja
Masku
Kunnari
Eveliina
Nousiainen
Laaksonen
Juho
Masku
Laine
Veera
Masku
Lainio
Aino
Turku
Lakkapää
Henrik
Nousiainen
Lammi
Ville
Masku
Lappalainen
Aku
Masku
Leini
Erik
Nousiainen
Lindberg
William
Masku
Lindqvist
Tessa
Nousiainen
Lindström
Milla
Turku
Luhtala
Anni-Sofia
Nousiainen
Matikainen
Pihla
Nousiainen
Miesvirta
Essi
Masku
Mäkelä
Tuomas
Masku
Mäkinen
Ulrika
Nousiainen
t 14, p 8, yht. 22
Ohjausryhmä Päivi Laakso
Niemelä
Lauri
Masku
Niemi
Reetta
Masku
Niittymäki
Onni
Nousiainen
Pahikkala
Noora
Masku
Pohjanpalo
Henna
Masku
Puolamäki
Justus
Nousiainen
Raimoranta
Rasmus
Masku
Raitanen
Jesse
Masku
Rantasalo
Roosa
Nousiainen
Rauhala
Iiro
Nousiainen
Saaranto
Otto
Masku
Seppä
Riku
Masku
Simolin
Pauliina
Masku
Sjöroos
Ossi
Nousiainen
Sorvisto
Essi
Nousiainen
Stenberg
Tiina
Nousiainen
Talola
Kaisu
Mynämäki
Tiensuu
Iiro
Masku
Tuhkanen
Ville
Masku
Tuominen
Karoliina
Masku
Vironmäki
Ville
Nousiainen
Virtanen
Oskari
Turku
Äähälä
Johanna
Masku
t 10, p 13, yht. 23
25
3. SIVISTYSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja
Varapuheenjohtaja
Jäsenet
Kähkönen Timo
Arvola Markku
Anttila Satu
Kojola Neea
Kuure Mika
Laaksonen Heli-Johanna
Mattila Hannu
Olli Maria
Talvitie Timo
Esittelijä
Lumiainen Jyrki, Sivistysjohtaja
Kunnanhallituksen edustaja lautakunnan kokouksissa
Lakkapää Katri
Sivistystoimisto
Sivistysjohtaja
Hallintosihteeri
Lumiainen Jyrki
Isotalo Anita
puh. 044 4355 300
puh. 044 4355 301
4. OPETTAJAT JA MUU HENKILÖKUNTA
Blom Anett FM
rehtori, kemia,
opinnonohjaus
Laamanen Lassi FM
apulaisrehtori
matematiikka, fysiikka
Blom Aija FM
englanti, ranska
Ahonen Jorma FM
historia, yhteiskuntaoppi
Heinonen Sini KM
liikunta,
sijaisena Uutela Johanna
Haverinen Anita FM
uskonto, psykologia,
terveystieto
Järvenpää Jukka FM
äidinkieli ja kirjallisuus
Lammi Pirkko KTAO
kotitalous
Kallajoki Saara FM
ruotsi, saksa
Lehto Aino TM,OPO
opinnonohjaus
Kervilä Taru FM
kemia, matematiikka
Länne Markus FM
musiikki
Kinnunen Laura FM
englanti, espanja
sijaisena Weckström
Rosa
Ranne Mikko TaM
kuvataide
Koivunen Sampsa KM
liikunta
Kuparinen Kati FM
venäjä
Laakso Päivi FM
maantiede, biologia
Tähtinen Emmi FM
ruotsi
Vaajoensuu Jukka FM
matematiikka, filosofia
Ylitalo Kaisa FM
äidinkieli ja kirjallisuus
26
MUU HENKILÖKUNTA
Kanslia:
Koulusihteeri
Heikkilä Anne-Maria
puh. 044 4355 315
Niittymäki Tomi
Nissi Marjo
Tuomi Satu
puh. 044 4355 413
puh. 044 4355 460
Kiinteistönhuolto:
Kiinteistönhoitaja
Siivoustyönohjaaja
Siistijä
Ruokahuolto:
Keskuskeittiö
Ruokahuoltopäällikkö
Suurtalouskokit
Ravitsemistyöntekijät
Honkavaara Sinikka
Laine Maija, Rauvola Sirpa
Kiuru Maija, Leino Riitta
Rintala Merita, Sarjanoja Eija
puh. 044 4355 441
puh. 044 4355 440
Terveydenhuolto:
Terveydenhoitaja
Puisto Leena
puh. 044 4357 511
27
5. OPETUSSUUNNITELMAN MUKAINEN TUNTIJAKO
Kurssi ja lyhenne
Äidinkieli ja kirjallisuus AI
Pakolliset
kurssit
6
Valtakunnallise Koulukohtaiset Soveltavat
t syventävät
syventävät
3
5
Ruotsi A-oppimäärä RUA
6
2
Ruotsi B1-oppimäärä RUB
5
2
1
Englanti A ENA
6
2
1
Saksa A SAA
6
2
1
Ranska B2 RAB2
8
Ranska B3 RAB3
10
Saksa B2 SAB2
8
Saksa B3 SAB3
10
Venäjä B3 VEB3
8
Ialia B3 IAB3
8
Espanja B3 EAB3
8
2
Matematiikka pitkä oppimäärä MAA
10
3
3
Matematiikka lyhyt oppimäärä MAB
6
2
1
Biologia BI
2
3
1
Maantiede GE
2
2
1
Fysiikka FY
1
7
2
2
Kemia KE
1
4
1
1
Uskonto UE
3
2
Filosofia FI
1
3
Historia HI
4
2
3
Yhteiskuntaoppi YH
2
2
2
Psykologia PS
1
4
Musiikki MU
2
3
Kuvataide KU
2
3
Liikunta LI
2
3
Terveystieto TE
1
2
Opinto-ohjaus OP
1
1
2
1
1
1
Tietojenkäsittely AT
2
Kotitalous KOT
2
Kansainvälisyyskurssi KVK
1
Työelämäkurssi TYÖ
1
28
6. YLIOPPILASTUTKINTO
Keväällä 2015 uusia ylioppilaita 63.
Kevät 2015 ka 4,6
A
6%
L
8%
B
15 %
E
18 %
C
26 %
M
27 %
Äänten keskiarvo pakollisissa ja ylimääräisissä kokeissa 4,6.
(L=7, E=6, M=5, C=4, B=3, A=2)
Arvosanojen määrä:
L
28
E
67
M
99
C
96
B
56
A
21
Yksittäisten kokeiden huippusuorittajat:
Äidinkieli:
Sonja Koskela, Eveliina Kunnari, Milla Lindström, Ulrika Mäkinen, Noora
Pahikkala, Johanna Äähälä
A-englanti: Emma Ilta, Iiro Rauhala, Riku Seppä, Johanna Äähälä
A-ruotsi:
Noora Pahikkala
C-ranska: Noora Pahikkala
C-venäjä: Erik Leini
Matematiikka, pitkä oppimäärä:
Noora Pahikkala, Henna Pohjanpalo, Otto Saaranto
Matematiikka, lyhyt oppimäärä:
Lotta Heimola, Helena Jussila, Aleks Kanerva, Milla Lindström, Pihla
Matikainen, Tuomas Mäkelä, Lauri Niemelä
Fysiikka:
Janne Arvola, Otto Saaranto
Kemia:
Janne Arvola
Biologia:
Eveliina Kunnari
Psykologia: Eveliina Kunnari
29
7. STIPENDIT JA MUUT TUNNUSTUSPALKINNOT 2014-2015
Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen Rahaston LÄNSIVOIMAN nimikkorahaston
1000 euron stipendi matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa kunnostautuneelle oppilaalle:
● Otto Saaranto
Nousiaisten Osuuspankin 100 euron stipendit erinomaisesta ylioppilastodistuksesta:
● Noora Pahikkala
● Eveliina Kunnari
Mietoisten Säästöpankin Maskun konttorin 100 euron stipendit lukiolaisille:
● Milla Lindström
● Mirka Laakso
Nousiaisten Lions Clubin 100 euron stipendit nousiaislaisille oppilaille:
● Pihla Matikainen
● Teemu Urpo
Maskun Lions Clubin 100 euron stipendit maskulaisille oppilaille:
● Janne Arvola
● Iina Ajosenpää
Lemu-Askaisten Lions Clubin 100 euron stipendi Lemusta tai Askaisista kotoisin olevalle
oppilaalle:
● Susanna Heininen
Nousiaisten Seudun Rotaryklubin 100 euron stipendi lukion opiskelijalle:
● Ossi Sjöroos
Nousiaisten Osuuspankin 85 euron stipendit eri kirjoitusaineissa erinomaisesti menestyneille:
Kielet
Johanna Äähälä
Kielet
Lotta Heimola
Reaaliaineet
Elina Karjalainen
Matematiikka
Henna Pohjanpalo
30
Maskun osuuspankin 85 euron stipendit maskulaisille ylioppilaille:
●
●
●
●
Emma Ilta
William Lindberg
Sonja Koskela
Riku Seppä
Maskun Osuuspankin 50 euron stipendit lukion toisen vuoden opiskelijoille:
● Michel Tuijula
● Jenna Hirvi
Nousiaisten Yrittäjien 50 euron stipendit hyvin suoritetusta yrittäjyyskurssista:
● Jaakko Mäkelä
● Roope Mäkinen
Nousiaisten lukion stipendirahastosta jaettavat 50 euron stipendit aktiiviselle oppilaalle:
●
●
●
●
●
Werneri Lindberg
Henri Hujala
Anni Antola
Henri Seppä
Melina Vetikko
Turun Aleksis Kivi -kerhon 50 euron stipendi kirjallisuuden harrastajalle:
● Joonas Heinonen
Nutturlan Makasiiniteatteri ry:n 50 euron stipendi suullisessa esitystaidossa kunnostautuneelle:
●
Anni Saari
Long Playn ja Hitaan journalismin yhdistyksen vuositilaus ja juttuarkiston käyttöoikeus (67€):
● Iiro Rauhala
Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu, Gasum Oy, Helsingin yliopiston kemian
laitos, Kemia-lehti, Kemianteollisuus ry, Kiilto Oy, Neste Oyj, Turvallisuus- ja
kemikaalivirasto Tukes ja UPM:n lahjoittama Kemia-lehden vuosikerta kemiasta laudaturin
kirjoittaneelle (105€):
● Janne Arvola
31
Saksan suurlähetystön palkintokirja erityisen hyvistä saavutuksista saksan kielen opinnoissa:
● Milla Lindström
Ruotsin kielen palkintokirja parhaasta yo-arvosanasta:
● Noora Pahikkala
Pohjola Nordenin palkintokirjat ruotsin kielen opinnoissa menestyneille oppilaille:
● Jukka Äähälä
● Juho Noopila
● Johanna Aaltonen
Kustannusyhtiö Tammen ja Finlandia-kirjailija Jussi Valtosen lahjoittama kirja uudelle
ylioppilaalle
 Ulrika Mäkinen
 Juho laaksonen
Matemaattisten aineiden liiton MAOL ry:n kunniakirja tunnustuksena hyvästä menestyksestä
lukion valtakunnallisen fysiikkakilpailun avoimessa sarjassa
 Otto Saaranto
Lukion oppilaskunnan 30 euron stipendit eri ikäluokkien reiluille ja rehdeille oppilaille:
Ylioppilaat:
● Milla Lindström
● Henri Hujala
● Tiina Stenberg
Toisen vuoden opiskelijat:
● Werneri Lindberg
● Jenna Hirvi
● Tiija Tuomisto
Ensimmäisen vuoden opiskelijat:
● Eevi Heilimö
● Hermanni Härmälä
● Hemmo Jussila
Lämpimät kiitokset stipendien antajille ja onnittelut stipendien saajille!
32
8. OPPIKIRJAT
Nousiaisten lukiossa käytettävien oppikirjojen luettelo on nähtävissä koulun Internetsivuilla. Käytettyjä oppikirjoja voi ostaa opiskelijakuntamme kirjakirpputorilta, jossa kaikki
oppilaat saavat myydä ja ostaa vanhoja lukiokirjojaan. Jokaisesta kirjasta otetaan pieni
välityspalkkio opiskelijakuntatoimintaan, mutta kirjojen hinnan saa myyjä päättää itse.
Kirpputori on aktiivisimmillaan alkukesällä lukioon ilmoittautumisen yhteydessä, sekä
elokuussa koulun alkaessa, mutta kirjoja kannattaa kysellä ympäri vuoden.
Kirjakirpputorille otetaan myyntiin vain kurssikirjalistassa olevia täyttämättömiä kirjoja.
Kirjakirpputori löytyy myös Instagramista (@nousiaistenlukionkirjakirppis), jonne
päivitetään uusin tarjonta säännöllisin väliajoin.
9. TYÖAIKA
Syyslukukausi alkoi tiistaina 12.8.2014 ja päättyi perjantaina 19.12.2014. Kevätlukukausi
alkoi keskiviikkona 7.1.2015 ja päättyi lauantaina 30.5.2015. Työpäiviä oli
syyslukukaudella 91 ja kevätlukukaudella 96, yhteensä 187. Päivittäinen työaika on ollut
klo 8.50 – 14.55. Oppitunnin pituus on 75 minuuttia. Lukion ruokailu on ollut klo 11.35 –
12.15 tai liukuvasti klo 12.00 eteenpäin.
10. ILMOITUSASIAT
Koulun puhelinnumerot:
Rehtori
044 4355 380
Kiinteistönhoitaja
Koulusihteeri
044 4355 315
Yläasteen rehtori
Opettajat
044 4355 381,044 4355 382 Keskuskeittiö
Terveydenhoitaja 044 4357 511
044 4355 413
044 4355 310
044 4355 441
Kesäkuun uusintakoepäivä on torstaina 4.6.2015 klo 15.00-18.00. Kesän uusintakuulusteluihin ja muihin suorituksiin tulee ilmoittautua Wilman kautta (tentit -sivu) tai
asianomaiselle opettajalle Wilma-viestillä viimeistään lauantaina 30.5.2015. Elokuun
korotus- ja uusintakoepäivä on maanantaina 24.8.2015. Korottaa voi edellisen lukuvuoden 2014-2015 aikana suoritettuja kursseja. Ilmoittautuminen on tehtävä viimeistään
edeltävän viikon perjantaina.
33
Lukuvuosi 2015-2016
Lukuvuoden tapahtumakalenteri löytyy lukion kotisivuilta.
➢
➢
➢
➢
syyslukukausi alkaa tiistaina 18.8.2015 klo 8:50 ja päättyy perjantaina 18.12.2015.
syysloma torstai 15.10.2015 ja perjantai 16.10.2015.
kevätlukukausi alkaa maanantaina 4.1.2016 ja päättyy lauantaina 4.6.2016
talviloma on 22.-26.2.2016 (viikko 8)
1. jakso
ti 18.08.2015 - to 8.10.2015
koeviikko to 1.10.- to 8.10.
2. jakso
pe 9.10.2015 - ke 2.12.2015, syysloma to 15.- pe 16.10.2015
koeviikko ke 25.11.- ke 2.12.
3. jakso
to 3.12.2015 - ti 9.2.2016, joululoma su 20.12.2015 – su 3.1.2016
koeviikko ti 2.2.- ti 9.2.
4. jakso
ke 10.2.2016 – ma 11.4.2016, talviloma ma 22.- pe 26.2.2016
koeviikko ma 4.4.- ma 11.4, pääsiäinen pe 25.3.- ma 28.3.2016
5. jakso
ti 12.4.2016 - la 4.6.2016,
koeviikko ke 25.5.- ke 1.6.
34
SYKSYN 2015 KOEPÄIVÄT
ma.7.9.
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä:
klo 8:45 ruotsi, A- ja B-taso
ti 8.9.
vieras kieli, pitkä oppimäärä:
klo 8:15 A-englanti
klo 11:00 A- saksa
ke 9.9.
vieras kieli, lyhyt oppimäärä:
klo 8:15 C-saksa
klo 11:00 C-ranska
klo 13:00 C-espanja
klo 14:00 C-englanti
klo 15:00 C-venäjä/italia
Kirjalliset kokeet
klo 9-15 (paikalla pitää olla klo 8:45)
pe 11.9.
äidinkieli, tekstitaidon koe
ma 14.9.
psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
ke 16.9.
vieras kieli, pitkä oppimäärä
pe 18.9.
toinen kotimainen kieli, ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ma 21.9.
äidinkieli, esseekoe
ke 23.9.
matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 25.9.
uskonto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto
ma 28.9.
vieras kieli, lyhyt oppimäärä
Ylioppilastutkinnosta perittävät maksut (lasku tulee postitse):
perusmaksu
koekohtainen maksu
14 €
28 €
Ilmoittautuminen syksyn tutkintoon rehtorille viimeistään 5.6.2015.
35
Nousiaisten lukio
Moisiontie 16
21270 Nousiainen
puh. 044 4355 380
[email protected]
http://www.nousiaistenlukio.fi/
Rehtori
Filosofian maisteri Anett Blom
puh. 044 4355 380
Apulaisrehtori
Filosofian maisteri Lassi Laamanen
puh. 044 4355 381
Nousiaisten lukio on saanut perustamisluvan 20.5.1976.
Koulu on saanut 12.10.1981 oikeuden antaa valtion oppikoulujen päästötodistuksia
vastaavia todistuksia.
Koulurakennuksen vanha osa valmistui v. 1979 ja laajennusosa 1985.
Lukiorakennus saneerattu 2010 – 2011.
Koulun ylläpitäjänä on Nousiaisten kunta.