2 1.YLEISKATSAUS LUKUVUOSI 2014-2015 Tänään päättyy Nousiaisten lukion 39. lukuvuosi. Lukiossamme opiskeli lukuvuoden aikana 186 nuorta. Joukossamme oli myös vaihto-oppilas Saksasta. Päätoimisia opettajia lukiolla on 11 ja Henrikin koulun kanssa yhteisiä opettajia on kuluneen lukuvuoden aikana ollut 7. Lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen saa tänään 63 lukiomme abiturienttia. Lisäksi kolme nuorta on kevään aikana suorittanut lukion oppimäärän. He saavat nyt lukion päättötodistuksen ja jatkavat YO-tutkinnon suorittamista vielä syksyllä. Kaikki tänään valmistuvat nuoret ovat aloittaneet opiskelunsa Nousiaisten lukiossa syksyllä 2012 eli he ovat suorittaneet lukion oppimäärän kolmessa vuodessa. Syksyllä 2014 itsenäisyyspäivänjuhlan yhteydessä saimme lakittaa 2 uutta ylioppilasta. Tämän kevään jälkeen lukiostamme on valmistunut 2227 ylioppilasta. Onnittelut valmistuneille ja uusille ylioppilaille sekä heidän kotiväelleen! Viime syksynä lukion aloittaneet opiskelijat suorittavat abiturienttivuotenaan osan ylioppilastutkinnostaan tietokoneilla. Syksyllä 2017 sähköinen tutkinto koskee saksan kielen, maantieteen ja filosofian koetta. Keväällä 2018 mukaan tulevat ranskan kieli, yhteiskuntaoppi ja filosofia. Sähköinen päättökoe tuo haasteita opetukseen ja koeviikoille. Olemme ottaneet haasteen vastaan varovaisen innokkaana. Yhteiskuntaopissa on otettu käyttöön Tablet-koulun sähköinen oppikirja ja kokeet. Saksan opiskelijat ovat harjoitelleet Abitti-kokeella jo kahtena koeviikkona. Opiskelijoiden omia laitteita näkyy koko ajan enemmän ja ne ovat käytössä lähes jokaisella tunnilla. Ongelmana on ollut verkon kuormittuminen ja hiuksia on revitty Abitti-koejärjestelmän USB-tikkujen kanssa ja koekoneiden buuttaamisessa. Ongelmat ovat ratkaisemista varten ja uskon, että syksyllä meillä on tehokas verkko kantamaan kasvavan konemäärän ja Abitti-kokeiden testaaminen tuo rutiinia koejärjestelyihin. Ensi keväänä matematiikan kokeissa on ensimmäistä kertaa mukana laskimeton osuus. Tämä koerakenne on ollut meillä jo käytössä kaikissa matematiikan kurssikokeissa. Tiukka taloudellinen tilanne maassamme ja kuntakentällä ei ole jäänyt meiltäkään huomaamatta. Nousiaisten kuntakin päätti lomauttaa koko henkilökuntansa mukaan lukien opettajat. Koulun arjessa tämä ei näkynyt, mutta opettajien työssä se varmasti tuntui. Maamme hallitus käynnisti toisen asteen lukiokoulutuksen uudistamisen antamalla sivistysvaliokunnalle valmisteltavaksi toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon sekä rahoituksen uudistamisen. Uudessa laissa rahoitus perustuisi enemmän tuloksellisuuteen sekä vaikuttavuuteen ja valtion rahoitusosuus pienenee. Toisessa esityksessä jokaisen toisen asteen koulutuksen järjestäjän olisi pitänyt hakea uutta järjestämislupaa. Ihan viime metreillä kuitenkin järjestämis- ja ylläpitämisverkkoa ja -lupia koskeva hallituksen esitys raukesi. Toisen asteen koulutusrahoitusta koskeneet muutosesitykset eduskunta kumosi äänestyksessään. Näiden muutospaineiden alla siis työskenneltiin maaliskuun 3 puoleenväliin asti. Kiitos Nousiaisten kunnan päättäjille myönteisestä suhtautumisesta lukiokoulutukseen. Täällä tehdään hyvää ja kustannustehokasta työtä. Nuoret hakeutuvat aktiivisesti lukioomme ja voivat olla ylpeitä koulustaan täältä lähtiessään. Itsenäisyyspäivän juhlassa 5.12. lakitettiin kaksi uutta lukiostamme valmistunutta ylioppilasta. Juhlapuhujaksi saimme veteraanien tukijaoston aktiivisen toimijan Volmar Tammen. Juhlaa varten ilmaisutaidon kurssilaiset olivat harjoitelleet loistavan näytelmän Vain Suomalaista Elämää. Kiitos kaikille ihanille lukiolaisille, jotka olitte näytelmää rakentamassa ja toteuttamassa. Iso kiitos myös äidinkielen opettajallemme Kaisa Ylitalolle joka käsikirjoitti ja ohjasi näytelmän. Ajankohtainen aihe, tarkkaan suunnitellut osuvat repliikit ja loistava roolitus olivat näyttö Kaisan lahjakkuudesta ja omistautumisesta työlleen. Syyslukukausi päättyi perinteiseen yökirkkoon Maskun kirkossa. Kiitos yökirkon esiintyjille, osallistujille ja Maskun seurakunnalle tunnelmallisesta joulunajanaloituksesta! Veteraanipäivänä saimme vieraaksemme sotiemme veteraanin Eeri Hyrkön. Kiitos Eerille hienosta puheesta! Saimme tänä vuonna myös kutsun osallistua Nousiaisten kunnan veteraanitilaisuuteen. Kymmenkunta lukiolaista edusti kouluamme Nousiaisten hautausmaalla seppeleenlaskussa sankarihaudalla. Osa lukiolaisista osallistui myös hienoon veteraanipäivänjuhlaan Nousiaisten seurakuntakodissa. Oli kunnia päästä kutsuttuna mukaan seuraamaan päivän juhlallisuuksia. Aktiiviset opiskelijakuntamme hallituksen jäsenet ovat järjestäneet lukiolaisille lukuvuoden mittaan mukavia tempauksia arkisen aherruksen keskelle. Olemme saaneet nauttia tarjoiluista ja hauskoista teemapäivistä. Perinteisen sählyturnauksen voitti ORJA. Opettajat antoivat omalla joukkueellaan kovan vastuksen, mutta se ei tällä kertaa riittänyt voittoon. Tutorit ovat huolehtineet lukiotulokkaista kiitettävästi ja järjestäneet heille ohjelmaa ryhmäytymisen ja lukiolaisjoukkoon sulautumisen tukemiseksi. Tutorit ovat olleet mukana vanhempainiltojen järjestämisessä ja lukiomme markkinoinnissa. Kiitos tämän lukuvuoden tutoreille ja opiskelijakunnan hallitukselle hienosta työstä ja isosta avusta. Lukuvuoden hauskoista tapahtumista mieleeni on jäänyt sporttinen Abi-100 päivä ja penkkaripäivän vankilapako, mikä innosti opettajakin vaihtamaan hetkeksi rooliaan. Vanhojentanssien pukuloisto tuntuu olevan vuosi vuodelta hienompi. Kiitos kakkosille hyvin treenatusta vanhojentanssi-illasta. Onnea teille syksyn kirjoituksiin ja tulevan lukuvuoden koitoksiin. Tehkää hommanne huolella ja tavoitteellisesti. 4 Yrittäjyyskurssi toteutettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. Kurssilaiset perustivat kolme NY-yritystä. Jaakko Mäkelän ja Roope Mäkisen yrityksen JARO-koristeen valmistamia koristeesineitä löytyy nyt minunkin kotoani. Toivottavasti pojat jatkavat hommiaan vaikka yritys pitääkin lopettaa. Kurssista on varmasti hyötyä tulevaisuuteen kaikille kurssilaisille. Tapahtumistamme löydät lisää kuvia lukion facebook-sivuilla ja instagramissa. Tänään taas yksi ikäluokka lähtee koulustamme, kolme vuotta lukio-opintoja takana ja toivottavasti paljon hyviä muistoja ja ystävyyssuhteita mukanaan. Abi-ikäluokkamme käytti esimerkillisesti aikansa yo-kokeessa mikä saattaa olla yksi syy hyvään menestykseen. Aloitettujen töiden loppuunsaattaminen tuotti muutamalle oppilaalle hieman tuskaa, mutta patistaminen taas kannatti ja hommat tulivat tehtyä. Toivon, että tulevaisuudessakin heistä jokainen osaa ottaa vastuuta tekemisistään eikä hommia hoideta aina helpomman kautta ja luovuteta kun hauskuus ja hupi loppuvat. Ylioppilaat, onnea ja menestystä matkallenne, olette rakkaita! Tämä lukuvuosi on minulle ollut erilainen ja opettava. Oman esikoiseni osallistuminen ylioppilastutkintoon lukiossamme jääväsi minut YO-tutkinnon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä. Nyt osaan ehkä paremmin nähdä lukiokoulutusta kotien ja huoltajien näkökulmasta. Olen elänyt jännityksessä ja onnistumisen sekä harmituksen hetkissä ja miettinyt huoltajan roolia lukiolaisensa opiskelun tukemisessa. Nostakaamme tänään malja lapsillemme, heidän valmistumisensa kunniaksi! Tuleva lukuvuosi on uuden opetussuunnitelman suunnittelua ja sähköisiin yo-kirjoituksiin valmistautumista. Sitä ennen on aika ladata akut. Kiitän kuluneesta lukuvuodesta kaikkia opiskelijoitamme, hyvän työrupeaman tehneitä opettajiamme ja kaikkia yhteistyökumppaneitamme. Aurinkoista ja rentouttavaa kesää! Nousiaisissa 30.5.2015 Anett Blom Nousiaisten lukion rehtori 5 OPISKELIJAKUNTA Opiskelijakunnan hallituksen tehtävänä on järjestää hauskaa toimintaa koulutyön ohelle. Tämänkin lukuvuoden aikana on ollut monenlaisia tapahtumia. Opiskelijakunta ylläpitää kioskia ja limsakonetta, ja lisäksi pyörittää kirjakirppistä, joka on toiminnassa koko lukuvuoden ajan. Opiskelijakunta on järjestänyt teemapäiviä, keksinyt pientä toimintaa välitunnille ja myös järjestänyt juhlia, kuten syksyiset bileet, jotka virkistivät opiskelijoita koeviikon päätteeksi. Myös joulujuhla oli perinteisesti opiskelijakunnan järjestämä. Keväällä järjestetty vuosittainen sählyturnaus sujui taas hienosti, ja sen voitti toistamiseen ORJAt. Kevätkauden avajaisia vietettiin vapun aikoihin opiskelijakunnan tarjoamia munkkeja ja simaa nauttien. Keväällä pidettiin valtapeli-päivä, jonka tarkoituksena oli herätellä opiskelijoita miettimään omia oikeuksiaan, demokratiaa ja äänestämisen tärkeyttä. Varjovaaleissa harjoiteltiin äänestämiskäytäntöjä ihan oikeiden vaalien tapaan. Opiskelijakunta tukee rahallisesti historian kesäkurssia sekä wanhojen tansseihin maksoimme orkesterin soittopalkkion. Lukuvuoden 2014-2015 opiskelijakunnan jäsenet: Nora Laaksonen, puheenjohtaja Anna Lounasaari sihteeri Suvi Salin rahastonhoitaja Venla Saarinen Hermanni Härmälä Jonne Kajala Melina Vetikko Pauli Ketola Samuli Heininen Santeri Puola Valto Mäkinen Viivi Vahtera Vili Iisalo Ville Tuhkanen Jenni Palomäki Opiskelijakunnan ohjaajana on toiminut Saara Kallajoki 6 TUTOR-VUOSI Tänä lukuvuonna tutoreina toimivat: Jenni Palomäki, Milla-Maj Suvanto, Roosa Harju, Tiija Tuomisto, Venla Saarinen, Hanna Nissilä, Laura Suvila, Essi Aulio, Viivi Vahtera, Ville Waher, Roope Mäkinen sekä Sampo Pelto. Tutorvuotemme alkoi oikeastaan jo ensimmäisen vuoden lopulla kun lähetimme Tarulle tutorhakemuksen ja CV:n. Ennen koulun loppumista saimme viestin Wilmaan, että olimme päässeet tutoreiksi ja viimeisellä viikolla tapasimme kaikki ensimmäistä kertaa fysiikan ja kemian luokassa, jossa edelliset tutorit kertoivat heidän tutorvuodestaan ja antoivat ohjeita tulevaan. Seuraavan kerran tapasimme tutorkoulutuksen merkeissä ennen koulun alkua ja suunnittelimme tulevia ykkösiä varten ensimmäisen koulupäivän, ykkösten päivän, sekä nahkiaiset. Meille jaettiin myös tutorpassit, joita täydensimme aina jonkin tapahtuman jälkeen. Lisäksi jokainen meistä teki oman tutortunnistimen ensimmäistä koulupäivää ajatellen. Kun ensimmäinen koulupäivä koitti olimme tulleet hyvissä ajoin koululle vastaanottamaan tulevia ykkösiä ja ohjaamaan heidät koulun eteen. 8:50 kokoonnuimme perinteiseen ykkösten nimenhuutoon, jonka jälkeen suuntasimme ykkösten ohjausryhmissä luokkaan kuuntelemaan mitä opettajilla oli kerrottavana. Toivotimme kouluumme tervetulleeksi myös Sebastianin, saksalaisen vaihto-oppilaan. 10 jälkeen aloitimme esittelemään koulua ykkösille ja näytimme kaikki oleelliset paikat kuten luokat, ruokalan ja liikuntasalin, kerroimme samalla muutamalla sanalla opettajistamme. Esiteltyämme koulun opastimme ykköset auditorioon luennolle ja sen jälkeen suuntasimmekin jo syömään. Ruokailun jälkeen ykköset suuntasivat takaisin auditorioon ja menimme itse tunneille. Ykkösten päivää vietimme 14.8 Askaisten Pikisaaressa. Olimme järjestäneet ykkösille monia ryhmähenkeä kasvattavia leikkejä joissa he saivat esimerkiksi kerrata toistensa nimiä, sekä tietenkin evääksi makkaraa ja pillimehua. Ykköset osallistuivat ensimmäisenä ohjausryhmä kerrallaan köydenveto kisaan jonka jälkeen he pääsivät rakentamaan hiekkalinnoja, kaikkien leikkien jälkeen suuntasimme syömään makkaraa, joiden paistamisen ryhmänohjaajat olivat ottaneet vastuulleen. Perinteiset nahkiaiset järjestimme 5.9.2014. Teemanamme toimi tänä vuonna Nousten lukion olympialaiset. Olimme aikaisemmin jakaneet ykköset valmiiksi viiteen joukkueeseen, joiden teema- 7 värit olivat tietenkin olympiarenkaiden värit. Aamulla värjäsimme ykkösten naamat joukkueiden väreillä ja puimme heille jätesäkit. Päästyään sisälle he joutuivat vielä ryömimään lattialla päästäkseen koulun aulaan. Saliin suuntasimme yhdeltätoista, jossa aloitim-mekin ohjelmamme rankaisemalla niitä joiden jätesäkit olivat revenneet tai ne oltiin otettu kokonaan pois, tämän jälkeen siirryimme varsinaiseen ohjelmaan: tukkihumalaan, tarinankerrontaan sekä urheilulliseen esterataan. Esteradan jälkeen ykköset menivät omiin ohjausryhmiinsä ja saivat kunnian piirtää oman ryhmänohjaajansa. Tämän jälkeen ykköset saivat vielä nopean lihaskunnon ennen kuin he suuntasivat takaisin tunneille. 14:45 ohjasimme kaikki oppilaat ja opettajat koulun eteen, sillä oli vuorossa ykkösten polvistuminen ja valan vannominen muun koulun edessä. Ennen ensimmäistä jännittävää koeviikkoa pidimme pienet infotilaisuudet ykkösille, joissa kerroimme koeviikon rakenteesta ja yleisesti niihin valmistautumisesta. Muistutimme myös, että kokeeseen tuotavat eväät ovat sallittuja ja että tulevat välillä tarpeeseen vaikeissa kokeissa. Muita tutor-vuotemme tapahtumia on ollut osallistuminen vanhempainiltoihin, kahvitarjoilun järjestäminen Hemmingin koulun ysiluokkalaisille sekä osallistuminen lukiomme esittelyiltaan, jossa vastasimme kahvitarjoiluista, sekä esittelimme aineita, joita lukiossamme voi opiskella. Kokonaisuudessaan tutor vuotemme oli hyvin ainutlaatuinen kokonaisuus, josta todella iso kiitos kuuluu ohjaajallemme Tarulle! KOLMEN VUODEN PAKOSUUNNITELMA Syksyllä tuoreiden abien mielessä pyörivät kirjoitukset, niille tarkoitetut lukulomat sekä erilaiset abijuhlat, kuten penkkarit ja abi100-päivä. Kolme vuotta abiturientti on valmistautunut tätä alkavaa vuotta varten. Nyt on aika lähteä. Syksyllä abi saa kokemusta keväällä odottavasta ahertamisesta ja loppupuristuksesta, mahdollisuudesta lähteä ja jatkaa eteenpäin. Mutta mitä tapahtui abivuonna ennen viimeistä koitosta? Vuoden 2015 abien abi100-päivän teema oli urheilu. Päivä oli varsin perinteinen. Abiturienteilla oli teeman mukainen varustus, liikuntasalissa teeman mukainen ohjelma ja musiikki. Nuorempi ikäpolvi juoksi abien rakentaman esteradan läpi ja tottelivat heidän käskyjään. Tänä vuonna penkkareiden teema oli vankikarkurit. Abit päättivät paeta lukiosta kolmen vuoden jälkeen, ja he tekivät sen tyylillä. Lukio koristeltiin vankilaksi mustien kaltereiden ja valkoisten pakoköysien avulla. Osa opettajista pukeutui poliiseiksi. Itse pakopäivää varten suunniteltu varustus valmistui juuri ajoissa. Penkkarirekkaa varten tehdyt lakanat valmistuivat edellispäivänä ja osa karkureista viimeisteli vankiasujaan ennen lähtöä vankilan käytävillä. Päivän teeman mukaiseen ohjelmaan sisältyi opettajien kahvitus, radiopuhe ja saliohjelma. Salissa ykkösiä ja kakkosia nöyryytettiin ja sohvilla istuneita 8 rangaistiin. Opettajille annettiin läksiäislahjaksi käsiraudat ja Abien ryhmänohjaajat "pidätettiin". Seuraavaksi abit siirtyivät odottamaan pakorekkaa ulos lähtösaattueen seuraan. Rekan saavuttua lava täytettiin vankikarkureilla, jotka olivat valmiina lähtöön. Pakoreitti oli edellisvuoden pohjalta suunniteltu. Rekan tunnelmaa värittivät boomboxin kappaleet, kuten Kaija Koon "Supernaiset". Lähiseudun jälkeen karkurit pakenivat Turkuun, jossa kierreltiin perinteistä reittiä. Kaupunkiseudulla Nousiaisten rekka kävi myös karkkisotaa naapurirekan kanssa. Päivän päätteeksi abikarkurit palasivat koteihinsa onnistuneen lukiopaon jälkeen. William Lindberg ja Tessa Lindqvist KEMIAN TYÖKURSSI KEVÄÄLLÄ 2015 Nousiaisten lukion kakkosluokkalaiset aloittivat kemian työkurssin vierailulla Turun yliopiston kemian laitokselle huhtikuussa 2015. Vietimme yhden kokonaisen päivän tutustuen puolimikroanalyysin periaatteisiin. Aamu alkoi pienellä teoriaosuudella aiheesta, mutta pian oppilaat pääsivät jo tositoimiin. Ensin harjoiteltiin erilaisten raskasmetallien saostamista ja tunnistamista. Harjoittelun jälkeen oppilaat saivat analysoida erilaisia silakkanäytteitä ja tutkia mitä raskasmetalleja näytteistä löytyy. Näytteiden joukossa oli yksi aito, Turun torilta ostettua silakkaa sisältävä näyte. Aito näyte tunnistettiin sen perusteella, että siitä ei löytynyt raskasmetalleja. Silakoita uskaltaa siis edelleen syödä ☺. Työkurssi jatkuu ensi syksynä, mahtavalla porukalla! Kurssin opettaja Taru Kervilä 9 FYSIIKAN TYÖKURSSI 2014-2015 Fysiikan työkurssi antaa valmiuksia kokeelliseen työskentelyyn ja toimii siltana lukion ja jatko-opiskelujen välillä. Nämä tavoitteet saadaan täytettyä parhaiten antamalla oppilaille mahdollisuus työskennellä hyvissä laboratorio-olosuhteissa ja vielä mahdollisuuksien mukaan koulun ulkopuolella. Näiden tavoit-teiden saavuttamiseksi kurssin kokeelliset osiot suoritettiin Turun Yliopistolla. Ennen kokeellista työskentelyä opiskeltiin työturvalli-suutta ja mittaustulosten käsittelyä. Turun Yliopiston Fysiikan laitos avasi harjoitustyöosastona assis-tentti Martti Montosen johdolla lukiolaisryhmien käyttöön joulu-kuussa 2014 yhden viikon ajaksi. Martti on myös koulumme entinen oppilas. Kokeita tehtiin kolmen hengen ryhmissä, ja suoritettavat harjoitustyöt jakautuivat eri fysiikan osa-alueille. Optiikan työssä tutkittiin aalto-opin lakeja laservalon avulla. Sähkön kanssa oltiin tekemisissä resistanssimittausten työssä, jossa tutkittiin sähkökomponenttien käyttäytymistä ja erilaisiin mittauksiin soveltuvia sähkökytkentöjä. Säteilyfysiikan työssä tutkittiin radioaktiivisista aineista lähteviä säteilytyyppejä ja niiden ominaisuuksia. Yhdessä työssä ohjattiin sähkökentällä kiihdytettyjä elektroneja magneettikentän avulla ympyräradalle ja mittaustuloksista määritettiin elektronin ominaisvaraus. Kokeellisen työskentelyn jälkeen jokainen teki työselostuksen kustakin työstä. Saatuja tuloksia käytiin läpi vielä yhdessä ryhmän kanssa, jotta jokaiselle jäisi selkeä kuva siitä mitä on tutkittu ja mitä tuloksista voidaan ymmärtää. Kurssilla suoritetut työt saa luettua suoraan hyväksi Turun Yliopistossa fysiikan pääaine- ja sivuaineopinnoissa. Kurssista saa myös todistuksen, minkä pohjalta useat muutkin oppilaitokset ovat hyväksyneet kurssilla tehdyt suoritukset osaksi tutkintojaan. Fysiikan kuulumisia tulevalle lukukaudelle Tulevaisuudessa on tarkoitus jatkaa yhteistyötä Turun yliopiston kanssa ainakin työkurssien suorittamisen muodossa. Mielenkiintoisin tulevan lukuvuoden projekti on leirikoulun toteuttaminen CERNin hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa. Meidät on valittu mukaan tiedehankkeeseen, jossa joukko lukiomme fysiikan opiskelijoita suuntaa osana 20 10 opiskelijan ryhmää viikoksi Sveitsiin Geneven vieressä sijaitsevaan maailman suurimpaan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen. Matka toteutetaan keväällä 2016 yhteistyössä Mynämäen, Paimion ja Lauttakylän lukioiden kanssa. Fysiikan opettaja Lassi Laamanen LUKIOLAISET AVARUUSMATKALLA AMSTERDAMISSA Huhtikuisena keskiviikkona 22.4. ryhmämme, joka muodostui viidestätoista fysiikasta kiinnostuneesta opiskelijasta Mynämäen, Nousiaisten ja Lauttakylän lukioista, odotti innostuneena lentoa Helsinki-Vantaan lentokentältä kohti Amsterdamia. Matkamme tarkoituksena oli tutustua Amsterdamin tiedenähtävyyksiin sekä käydä Euroopan avaruusjärjestön tutkimuskeskuksessa ESTEC:ssä Noordwijikissä. Amsterdamissa majoituimme kävelymatkan etäisyydellä keskustasta olevaan kotoisaan Shelter Jordan -nimiseen hosteliin. Ruokailun ja pienen levon jälkeen ehdimme illalla kierrellä vielä keskustassa ihaillen hienoja rakennuksia, hämmästellen lukuisia kanavia ja aistien kansainvälistä ilmapiiriä. Torstainaamuna lähdimme minibussilla kohti Noordwijkissä sijaitsevaa Euroopan avaruusjärjestön tutkimuskeskusta. Noordwijk on noin 70 kilometrin päässä Amsterdamista oleva 25 000 asukkaan kaupunki Atlantin rannalla. Mielenkiintoista oli nähdä Amsterdamin ulkopuolista seutua. Silmiinpistävää näin keväisin olivat tietenkin kukkivat tulppaanipellot, jotka olivat laajuudessaan ja väriloistossaan nähtävyys. Noordwijikissä vierailimme Space Expo -avaruusnäyttelyssä, jossa esitellään avaruushistoriaa. Näyttelyssä oli esillä mm. luotaimien ja satelliittien mallikappaleita. Lisäksi näyttely sisälsi paljon perustietoa fysiikasta, ja avaruusfysiikkaa oli havainnollistettu toiminnallisin keinoin. Jotkut uskaltautuivat Sojuz-kapselin simulaattoriin, jossa oli mahdollisuus kokea laukaisu avaruuteen ja laskeutuminen takaisin maahan. Sojuzkapselin eri versioilla on tehty onnistuneesti yli sata miehitetty lentoa avaruuteen. Alunperin oli tarkoitus tutustua avaruusnäyttelyn lisäksi avaruustutkimuskeskukseen, mutta valitettavasti tutkimuskeskuksen kiertoajelu kulki vain viikonloppuisin. Tiedeosuuden jälkeen suuntasimme katsastamaan Noordwijkin yli kymmenen kilometriä pitkät hiukkarannat. Rohkeimmat meistä kastoivat varpaansa Atlantin hyisessä vedessä. Atlantin rannalla paljastuivat myös jättiläismäiset patorakennelmat. Hollannin pinta-alasta noin kaksi kolmasosaa on vedenpinnan alapuolella. Illalla nautimme vielä hostelin henkilökunnan vieraanvaraisuudesta. Meille tarjottiin mahdollisuus tutustua tyypillisiin hollantilaisiin ruokiin ja makuihin. Kokoonnuimme ravintolaan maistelemaan paikallisia ruokalajeja ja harjoittelimme lausumaan niiden nimiä hollanniksi. 11 Perjantaina vierailimme tiedekeskus Nemossa, joka sijaitsee aivan Amsterdamin keskustassa. Paljon suomen Heurekaa muistuttavassa tiedekeskuksessa oli havainnollistettu fysiikan ja kemian ilmiöitä käytännössä. Lisäksi tiedekeskuksessa oli esillä biologian keskeisimpiä ilmiöitä havainnollistettuna mikroskooppisen tarkasti, esimerkiksi erilaisten solujen rakenne ja kehitys. Matkalla tiedekeskukseen ihailimme kaupunkia ja sen kulttuurihistoriallisia monumentteja. Tiedekeskuksen vieressä oli lisäksi nähtävillä kaupungin ja maan historian kannalta merkittäviä virstanpylväitä. Suuren 1600-luvun kauppalaivan kopio ja 1900-luvun alun laivat komistivat tiedekeskuksen julkisivua. Päätimmekin vierailla myös paikallisessa merimuseossa. Näyttelyssä oli tarjolla runsaasti tietoa aina Hollannin merimahdin ajoilta nykypäivän merenkäyntiin saakka. Amsterdam on aina sijainnut merkittävien kulkuyhteyksien varrella ja sen vuoksi koko vauras kaupunki on alunperin siihen syntynytkin. Nykypäivänäkin suuri osa hyödykkeistä tuodaan edelleen rahtialuksilla. On siis tärkeää ymmärtää kaupungin historiaa, jotta voimme ymmärtää täysin kaupunkia nykyään. Sillä on omanlaisensa kulttuuri, joka varmasti eroaa Hollannin sisälläkin muista maan kaupungeista. Lauantaipäivän vietimme kaupungilla ja tutustuimme muun muassa hollantilaisiin juustoihin, kauppoihin ja nähtävyyksiin. Jokilaivamatka oli kuitenkin liian kallis ja päätimme kävellä paikasta toiseen. Amsterdamin vierailijoiden kannattaisi kuitenkin matkata kaupunkiin meriteitse. Kanaalien lomassa puikkelehtiminen tuo matkustamiseen varmasti oman viehätyksensä. Otto Sainio, Mynämäen lukio Rasmus Raimoranta, Nousiaisten lukio 12 VAIN ILMAISUTAIDON ELÄMÄÄ Ilmaisutaidon kurssi aloitettiin syksyllä noin parinkymmenen innokkaan oppilaan voimin. Ensimmäiset tunnit käytimme kurssin ohjelman suunnitteluun sekä toisiimme tutustumiseen. Tämän jälkeen tartuimme tuumasta toimeen ja aloitimme tekemään improvisaatioharjoituksia. Erilaisten leikkien ja harjoitteiden myötä ryhmän yhteishenki kehittyi loistavaksi, ja itse kukin alkoi odottaa innolla seuraavan viikon tunteja. Koko ajan kurssia väritti suuri projekti: suunnitella ja toteuttaa näytelmä koulun itsenäisyysjuhlaan. Esitys “Vain suomalaista elämää” koottiin yhdessä kurssilaisten ajatusten pohjalta. Käsikirjoituksen valmistuttua alkoi intensiivinen mutta mukaansatempaava harjoittelujakso, jonka aikana vietimme jopa yhden lauantain koululla harjoitellen. Esityksen tekoon kuului monia erilaisia ja tärkeitä tehtäviä, kuten vuorosanojen opettelua, rekvisiitan tekemistä, tekniikan hoitamista,videoiden kuvaamista sekä laulujen harjoittelua. Näytelmää esitettiin kolmen näytöksen verran; yhdeksäsluokkalaisille, lukion itsenäisyysjuhlan vieraille sekä kurssilaisten perheille ja ystäville. Jokainen esitys meni suunnitelmien mukaan ja niistä saatiin paljon kiitosta. Oli hienoa huomata, miten alusta asti itse kehittämämme näytelmä pääsi lavalle asti. Osa ryhmästä kävi myös itsenäisyyspäivänä laulamassa opettelemiamme lauluja Nousiaisten kunnan itsenäisyyspäiväjuhlassa. Talven aikana teimme retken Turun Linnateatteriin katsomaan Niko Kivelän ja Ilari Johanssonin Salaojitusta -komediapläjäystä. Lähdimme koululta harjoitusten jälkeen kimppakyydeillä, kävimme syömässä ja ajoimme Linnateatterille. Esitys takasi jokaiselle makeat naurut, ja kokemuksesta jäi muistelemista pitkäksi aikaa. Kurssin lopussa pidimme vielä yhden tunnin, jonka aikana katsoimme oman esityksemme videolta, muistelimme kurssia ja söimme hyvin. Ilmaisutaidon kurssi oli kaikin tavoin positiivinen kokemus. Oli palkitsevaa huomata työn tuottavan tulosta, ja näytelmän kehittymisen seuraaminen oli antoisaa. Harjoituksista ei puuttunut naurua ja yhdessä tekemisen meininki oli mahtava. Osa näytelmän repliikeistä elää yhä porukan keskuudessa. Kaisan hyvässä opetuksessa opimme itsemme voittamista sekä hetkeen heittäytymistä. Anni Saari 13 YKKÖSTEN TEATTERIEKSKURSIO LINNATEATTERIIN Turun Linnateatteri pääsi 10.11. esiintymään aivan uudenlaiselle katsojakunnalle, kun yli viisikymmentä Nousiaisten lukion ykkösluokkalaista jonotti paikkojaan rakennuksen rappusissa. Takit narikkaan ja istumaan katsomoon, osa jopa oikeille paikoille. Vaikka näytelmän myöhäinen ajankohta ja jonotus myös turhauttivat, taisi kulttuurielämys olla kaikille silti ihan tarpeen. Millainen näytelmä meille sitten haluttiin esittää? (Varoitus! Sisältää juonipaljastuksia.) Meidän katsottavaksemme valittu komedia Vadelmavenepakolainen oli mielestäni todella hyvä valinta. Stereotypiat puhuttavat aina, ja niistä saa hyvin revittyä huumoria irti. Näytelmä kertoo ”suomalaismiehestä, joka on päättänyt tulla ruotsalaiseksi”, ja näinhän siinä sitten käy. Kouvolalainen Mikko Virtanen on pienestä pitäen ihannoinut Ruotsia ja vihannut Suomea. Suomalaiset miehet ovat tunteettomia, alkoholiin meneviä mörököllejä, ruotsalaiset puolestaan idylliperheen isejä, jotka ovat aina valmiita keskustelemaan. Mikko on vasten vanhempien ja lakien tahtoa todellakin päättänyt tulla ruotsalaiseksi. Kansallisuuden saaminen ei kuitenkaan käy pelkän kielitaidon ja yltiöpäisen fanittamisen avulla, joten on keksittävä jämerämmät keinot. Paljon jämerämmät. Aluksi Mikko ”lainaa” tyhjillään olevaa taloa ja palkkaa näyttelijöitä kokeakseen ruotsalaisen joulun. Joulu kuitenkin keskeytyy pahasti talon omistajan palatessa yllättäen Thaimaasta. Niinpä Mikko karkaa ja päätyy baaritiskille, jossa tapaa Mikael Anderssonin, vanhan, epätoivoisen ja ruotsalaisen opettajan. Tämän yrittäessä itsemurhaa vielä samana iltana Mikko keksii loistavan suunnitelman. Mikael saa vielä viimeisen työtehtävän: Mikosta koulutetaan Mikael, ja hänestä tulee vihdoin ruotsalainen. Koulutus 14 käynnistyy, ja läpäistyään viimeisen haasteen, Skansenin yhteislaulutapahtuman, voi Mikael kuolla ja Mikko muuttua Mikaeliksi. Mikaelin tehtyä itsemurhan Mikko hakee tämän nimellä uuden passin ja paperit ”hukkuneen” tilalle ja alkaa elämään ruotsalaista unelmaansa. Hän saa töitä atk-yrityksestä, löytää itselleen vaimon baarista ja menee onnellisesti naimisiin, vaikkakin hänen on tapettava häissä vanha suomalainen naapurinsa. Ruotsalainen perheidylli alkaa olla koossa, kun he saavat kaksoset ja viettävät ensimmäisen joulun riitoineen kaikkineen. On oikeasti, mutta myös ilmeisesti näytelmissä selvää, ettei valheista rakennettu elämä voi muuta kuin luhistua. Ruotsalainen demokratian kansankoti alkaa Mikon silmissä menettää loistoaan sosiaalidemokraattisen puolueen ongelmien sekä oman nolostuttavan tvesiintymisensä takia. Valheita alkaa olla vaikea pitää kasassa, eikä menneisyyttään voi piilotella. Lopulta Mikko jää kiinni Mikaelina esiintymisestä ja joutuu vankilaan, jossa hänellä on suomalainen sellikaveri. Koti alkaa kutsua yhä voimakkaammin, ja näytelmä päättyy Mikon saadessa siirron suomalaiseen vankilaan. Tarina kootaan mielestäni kauniisti Mikon tajutessa autossa istuessaan suomalaisen ja ruotsalaisen vanginvartijan välissä, että siinähän hänen paikkansa onkin: Suomen ja Ruotsin välissä. Vadelmavenepakolainen onnistui kaiken kaikkiaan hyvin komediana. Huumoria oli ripoteltu tasaisesti kaikille, sivulauseista asustuksiin, ja hahmot pysyivät hauskoina muutamia ylilyöntejä lukuun ottamatta. Jostain syystä rakas naapurimme Ruotsi jaksaa aina naurattaa, ja näytelmässä vitsit tehtiin pitkälti yltiöpäisestä kansankoti-aatteesta huolenpitoineen. Vaikka näytelmässä tehtiin itsemurha ja tappo, se pysyi silti riittävän kevyenä komediana. Näyttelijät olivat ammattimaisia ja heittäytyivät, eivätkä takellelleet. Juoni oli mielenkiintoinen ja kekseliäs, vähän epäuskottava tietysti, mutta se oli saatu piilotettua hyvin. Näytelmä ei ehtinyt käydä myöskään pitkäveteiseksi euroviisutempauksineen ja taustakuvineen, ja sitä olikin ruokittu monilla erikoisuuksilla ja efekteillä, mikä oli virkistävää. Luulen, että Vadelmavenepakolainen oli tälle ryhmälle näytelmäksi juuri oikeanlainen. Itse en ainakaan ollut käynyt Linnateatterissa ennen, ja monet mieltävät teatterin tylsäksi. Tämä näytös oli kuitenkin loppujen lopuksi mukava, ja itse viihdyin ihan hyvin. Kuuntelin kavereideni kommentteja näytöksestä, ja myös niistä voisi päätellä Vadelmavenepakolaisen onnistuneen hyvin. Ainakaan yhtään tyypillistä täystyrmäystä en kuullut. Voi maanantai-illan siis viettää erikoisemminkin kuin telkkarin ääressä. Katselua teatteriesityksenkin katselu on, mutta aktiivisempaa ja virkistävämpää. Jos tekee mieli komediaa, kannattaa käydä katsomassa tarina tästä “kansallisuustransvestiitista” ja valita itse, kumpi maa olikaan mustikka ja kumpi mansikka. Borta bra, men hemma bäst, niin kuin meille lukiossakin opetettiin. Mirka Laakso 15 KISAKALLION LIIKUNTALEIRI 8.-.10.5.2015 Toukokuun alussa eräänä perjantaiaamuna alkoi lähes jokaisella LI5-kurssiin osallistuvalla olla levoton olo kahdesta syystä: itse viikonlopusta Lohjan Kisakallion urheiluopistossa sekä matkasta sinne kakkosluokkalaisten, untuvikko-kuskien kyydissä. Autot pakattiin täyteen, ja kauan odotettu reissu saattoi alkaa. Matka sujui leppoisasti. Koukkasimme Lohjan ABC:n kautta Kisakallioon, sillä täytyyhän mukana aina olla makkaraa. Lähes heti pihalle päästyämme, jo ennen kuin autot olivat edes ehtineet tuulettua, pojat kaivoivat jalkapallon esiin, samalla kun leaderimme Sampsa hoiti huoneet käyttöömme. Pian näimmekin majoitus-paikkamme, jotka olivat odotettua hulppeammat: huoneet olivat kohtalaisen suuria, telkkarista pystyi katsomaan iltaisin muun muassa jääkiekkoa sekä terassilta avautui kaunis merinäköala. Voimme paljastaa tytöiltä päässeen riemunkiljahduksia heidän nähtyään suuren ja valoisan valtakuntansa. Huoneiden jaon jälkeen siirryimme harjoitussaliin ensimmäisen aktiviteetin pariin pelamaan lennokasta kinballia, jossa jo ensimmäiset huono-onniset saivat osuman. Osalle peli oli jo ennestään tuttu ja toisille hieman vieras, mutta siitä huolimatta yhteinen sävel löytyi nopeasti. Hiestä märkinä jatkoimme lähes välittömästi seuraavalle tunnille, Kisakallio crossiin, leirin ehdottomasti raskaimpaan lajiin, jossa käytiin läpi monia erilaisia lihaskuntoliikkeitä minuutin ajan. Voimme lähes vannoa, ettei yksikään siinä mukana ollut oppilas selvinnyt tunnista ilman hikistä paitaa. Jopa kovakuntoisimmat klopit saivat uupumuksensa näkymään kasvoillaan. Crossin jälkeen oli lyhyt hengähdystauko päivälliseen, jolloin saimme nauttia kylmästä ja virkistävästä suihkusta. Ruokatiloihin päästyämme jo ensimmäisen haarukallisen jälkeen silmämme pyörähtivät ympäri ja tajusimme saapuneemme maanpäälliseen taivaaseen. Päivällisen jälkeen saimme esitellä aterian jälkeistä turvotusta sauna- ja allasosastolla, jonka jälkeen koko porukka linnoittautui huoneisiinsa, tytöt kikattamaan ja pojat pelaamaan Fifaa. Osalla oppilaista ilta päättyi laiturille auringonlaskun katselemiseen, jossa fiilikset hipoivat ihania kesäiltoja. 16 Aamiaisella oli käytävä ennen puolta yhdeksää, jonka jälkeen lauantaiaamu jatkui Kisakallion Speleillä. Kyseisessä lajissa oppilaat keräsivät pienissä ryhmissä pisteitä erilaisista taitolajeista, kuten tikanheitosta ja minigolffista. Kevyt aloitus päivälle, joka hetkeä myöhemmin jatkui curlingin merkeissä jäähallilla. Pelin edetessä kivet alkoivat vihdoin löytää oikean nopeuden ja liu’ut oikeat asennot. Vaikka jäähallin lämpötila sai monien sormet jäätymään, mieltä lämmitti mielenkiin-toinen laji sekä tietenkin hyvä urheiluhenki. Curlingia seurasi taivaallinen lounas, jonka jälkeen pääsimme kokeilemaan jousiammuntaa, kukin taitojensa mukaisesti; nuolia löytyi niin katosta kuin napakympistäkin. Jousiammunnan jälkeen paikat saatiin kuntoon rentouttavalla venyttelyllä, jonka jälkeistä ateriaa seurasi opettajan toimintatuokio. Oppilaat saivat päättää mieleisensä liikuntalajit, futsalin ja sulkapallon, joihin sen päivän liikunnat päättyivät. Tunnin päätyttyä niin tytöt, pojat kuin opettajakin löysi tiensä penkkiurheilun ääreen seuraamaan Suomen jääkiekkopeliä. Myöhemmin Sampsa totesikin, että olisi ilman tv:täkin tiennyt, milloin Suomi sai maalin; naapurihuoneen kiljahdukset olivat sen mukaiset. Vauhdikas ja mukava päivä päätettiin huoneistojemme lähellä olevassa kodassa musiikkia kuunnellen, urheilutietovisaa pelaillen ja syöpäriskiä lisäillen makkaran grillaamisen myötä. 17 Sunnuntaina herättyämme tajuntaan alkoi Nousiaisten lukiolaisten moottoriajoneuvoista jäisi vain pölypilvi Kisakallion pihaan. Tyttöjen huoneistossa ilmapiiri oli hieman vaitonainen lähtiessämme aamiaiselle. Ennen lähtöä pääsimme kuitenkin vielä kokeilemaan GPS-suunnistusta ja kirkkovenesoutua. Porukka jaettiin kahteen, osa soutelemaan ja osa suunnistamaan. GPS-suunnistuksessa oppilaat saivat käyttää jalkojensa lisäksi myös päätään pienien arvoitusten myötä, kun taas kirkkovenesoudussa jalat ja mieli lepäsivät käsien tehdessä töitä. GPS-suunnistus oli erilainen ja leppoisa kokemus. Vehkeen salat opittiin nopeasti ja rastit löytyivät helposti. Kirkkovenesoudussa sai taas tovin miettiä, milloin soutaa ja milloin huopaa, sekä sitä, roiskiiko kenties takana olevan märäksi. Viimeistenkin rantautuessa oli ryhmäkuvan aika, jonka jälkeen suuntasimme kohti viimeistä ateriaa Kisakalliossa. Lopuksi oli aika palauttaa huoneet ja saada tavarat mahtumaan takaisin laukkuihimme. Sitten nokat käännettiin haikein mutta toisaalta iloisin mielin kohti kotia. Kurssin tavoite saavutettiin: tutustuttiin uusiin ihmisiin, rikottiin ennakkoluuloja siitä, ottavatko pojat tyttöjä huomioon peleissä, sekä luotiin yhteishenkeä ja saatiin kosketus uusiin ja ihmeellisiin liikuntalajeihin. Isot kiitokset mieleenpainuvasta leiristä ja mahtavista kokemuksista Sampsalle sekä kaikille matkassa mukana olleille! Eevi Heilimö, Johanna Walve 18 KOTITALOUDEN KURSSI Kotitalouskurssilla teimme paljon erilaisia ruokia eri kulttuureista. Tutustuimme mm. kiinalaiseen ja ranskalaiseen keittiöön. Viimeisellä oppitunnilla saimme myös suunnitella ja valmistaa oman aterian. Tämä kurssi oli mukavaa vaihtelua muiden oppiaineiden ohella. Kurssi oli mukava, sillä jokaisen kotsantunnin jälkeen vatsa oli tyytyväinen. Anni-Sofia, Anniina, Maiju USKONTOJEN LÄHTEILLÄ Uskonnon opiskelijat ovat saaneet tutustua oppiaineen saloihin myös käytännön kokemuksin. Kursseihin on sisältynyt vieraita eri uskontokunnista sekä lukiolaisten vierailut Turun islamilaiseen moskeijaan ja juutalaiseen synagogaan. Vierailut ovat tuoneet piristystä opiskelun keskelle sekä paljon uusia näkökulmia uskontoihin. Perehtyminen niihin ei todellakaan ole jäänyt pintapuoliseksi. Lukioomme omasta uskonnostaan saapuivat kertomaan Pelastusarmeijasta pariskunta, helluntaiseurakunnan koulutyöntekijä ja mormoni-opettaja sekä kaksi amerikkalaista mormonilähetystyöntekijää, joista toinen oli ollut Suomessa vasta kaksi viikkoa. Omas-ta uskonnostaan kertoi myös Jehovan 19 todistaja. Opiskelijatoverimme Helena piti meille esityksen lestadiolaisuudesta. Ensin vierailijat kertoivat meille uskontonsa pääpiirteistä diaesitysten tukemana, jonka jälkeen kyselimme heiltä meitä askarruttavia kysymyksiä. Kaikilla vierailijoilla oli myös mukanaan havainnollistavaa materiaalia, kuten uskonnon pyhiä kirjoja, laulukirjoja sekä toimintaesitteitä. Uskonnon neljännellä kurssilla kävimme vierailulla Turun islamilaisessa moskeijassa. Islaminuskoa kunnioittaen tytöt käyttivät päätä peittävää huivia. Vierailumme aikana saimme paljon uutta tietoa islaminuskosta sekä saimme nähdä rukoushetken. Meillä oli myös mahdollisuus saada vastauksia meitä askarruttaneisiin kysymyksiin. Kurssilla tutustuimme myös muun muassa buddhalaisuuteen ja hindulaisuuteen. Viidennellä kurssilla vierailimme synagogassa, jossa Turun juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Tomer Huhtamäki kertoi meille syvällisesti juutalaisuudesta sekä esitteli meille synagogarakennusta. Hän avasi meille Suomen juutalaisten sekä Turun juutalaisen seurakunnan historiaa sekä kierrätti meitä katsomassa synagogan koristeellisia saleja. Vierailun ajaksi pojat saivat päähänsä perinteisen kipa-päähineen. Uskonnon opiskelu on ollut monipuolista, kiinnostavaa ja opettavaista. Olemme oppineet paljon eri kulttuureista. Olemme perehtyneet myös paremmin siihen, miten uskonto ilmenee Suomessa ja miten se on kehittynyt. Oppimistamme asioista on hyötyä jokapäiväisessä elämässä, sillä niiden avulla on helpompi ymmärtää ja kunnioittaa muiden kulttuurien edustajien toimintatapoja sekä näkemyksiä. teksti: Anni Saari, Tiija Tuomisto ja Alli Aulio kuvat: Alli Aulio 20 Kielitiimin kuulumisia Kielitiimin vuosi on vierähtänyt reippaissa merkeissä. Oppitunneilla on kokeiltu vaihtelevia, toiminnallisia tapoja oppia kieliä ja ne ovat osoittautuneet sekä tehokkaiksi, että hauskoiksi. Saksan vaihtoprepositioita konkretisoiden: Hermanni ist unter dem Stuhl = Hermanni on tuolin alla. Englannin tunnilla keskusteltiin "vanhempien" kanssa teekupposen äärellä ja tehtiin videoita vaihtooppilaille. Ruotsin kappaleen sanat jäivät hyvin mieleen juoksusanelussa Hannun ja Kertun espanjankielinen versio oli hitti. RUA6, eli ruotsin kulttuurikurssilla käytiin jopa oikeassa teatterissa katsomassa Ronja Ryövärintytärtä. Turun ruotsalaisen teatterin versio oli mahtava. 21 Saksan 2. ja 3. kurssilla ennakoitiin tulevia sähköisiä yokokeita ja tehtiin osa kokeesta Abitti-järjestelmässä. Sekä oppilaiden, että opettajan kokemukset olivat positiivisia. Etenkin kirjoitelman tekeminen oli huomattavasti miellyttävämpää koneella. Saksalaiselta vaihto-oppilaaltamme Sebastianilta saimme saksantunneilla apua ääntämisongelmissa ja tuoreimpien puhekielen muotojen kanssa. Kun oppitunneilla on saanut hyvän pohjan kieliopintoihin, voi kielitaitoaan lähteä laajentamaan aitoon ympäristöön vaihtooppilaaksi. Toivotamme hyvää Saksankuukautta Santerille ja Saaralle, sekä kokonaista vaihtovuotta Hermannille Saksaan ja Pepille Meksikoon. Trevlig resa! Gute Reise! Bon Voyage! Buen Viaje! прощание! Farewell! 22 2. OPPILAAT Ohjausryhmä Aaltonen Ajosenpää Almio Annevirta Antola Antola Anttila Fagerström Finnilä Heilimö Heininen Heininen Heinonen Hellman Henttula Härmälä Jussila Karesto Kirjavainen Kuikko Aija Blom Johanna Iina Anton Jonne Amanda Anni Riku Valtteri Vili Eevi Samuli Susanna Aku Mira Matias Hermanni Hemmo Linda Oskari Emilia Masku Masku Nousiainen Masku Nousiainen Nousiainen Nousiainen Masku Nousiainen Masku Masku Masku Masku Masku Masku Masku Nousiainen Masku Masku Masku t 11, p 9, yht. 20 Ohjausryhmä Jukka Järvenpää Kuivala Saara Masku Kuusela Sonja Masku Laakso Mirka Nousiainen Laaksonen Patrick Nousiainen Laurén Camilla Masku Lehto Iida Masku Lehtonen Jere Nousiainen Lehtovaara Vili Masku Leivo Anna Masku Lipponen Karoliina Masku Lounasaari Anna Masku Lönnroth Miko Masku Maanpää Tuomas Masku Marjamaa Julius Masku Miettinen Wilma Masku Niemelä Siiri Masku Nieminen Milja Masku Noopila Juho Masku Nyberg Valtteri Masku t 11, p 9 yht. 20 Ohjausryhmä Taru Kervilä Pirinen Essi Raimoranta Riina Ruoho Emilia Sainio Sofia Salin Suvi Seppä Roni Suominen Anniina Takkinen Noora Tammisto Sofia Tarvola Valtteri Valtanen Ronja Vironmäki Jenni Virtanen Emilia Virtanen Eveliina Walve Johanna Ylijoki Minna t 15, p 2 yht. 17 Masku Masku Masku Masku Nousiainen Masku Nousiainen Nousiainen Masku Masku Nousiainen Nousiainen Nousiainen Masku Masku Nousiainen 23 Ohjausryhmä Jorma Ahonen Ahde Peppi Antola Anna Aulio Alli Aulio Essi Axberg Riku Haarala Veera Hakala Jussi-Pekka Helminen Milla Hirvi Jenna Iisalo Vili Inkinen Elizabeth Kajala Jonne Ketola Pauli Kulju Ania Kuusi Joonas Laaksonen Nora Lassy Onni Latvala Mikael Lindberg Werneri t 11, p 9, yht. 20 Nousiainen Nousiainen Masku Masku Masku Masku Nousiainen Nousiainen Nousiainen Masku Turku Masku Masku Masku Masku Nousiainen Masku Nousiainen Masku Ohjausryhmä Saara Kallajoki Mantila Veikko Mäkelä Jaakko Mäkinen Roope Mäkinen Valto Nissilä Hanna Nurmi Kimi Palomäki Jenni Pelto Sampo Penttinen Kiia Porkola Santeri Pulkkinen Esa Puola Santeri Rantala Eero Rantasalo Eemeli Rasimus Santeri Saari Anni Saarinen Venla Saarinen Vera Salo Severi t 6, p 13, yht 19 Masku Nousiainen Masku Masku Masku Masku Nousiainen Masku Masku Masku Masku Masku Masku Nousiainen Masku Masku Masku Masku Nousiainen Ohjausryhmä Jukka Vaajoensuu Seppä Henri Nousiainen Suojanen Stella Masku Suotunen Sanni Nousiainen Susi Jesper Nousiainen Suvanto Milla-Maj Masku Suvila Laura Nousiainen Taimela Teija Nousiainen Taka-Anttila Vili Nousiainen Takkinen Samu Nousiainen Tolonen Tobias Masku Torniainen Evert Masku Tuijula Michel Masku Tuomisto Tiija Lieto Urpo Teemu Nousiainen Vahtera Viivi Nousiainen Vetikko Melina Nousiainen Vuokko Teemu Masku Waher Ville Masku Ylikoski Jarkko Nousiainen Äähälä Jukka Masku Österholm Emil Nousiainen t 9, p 13, yht 22 24 Ohjausryhmä Ahonen Airikki Anto Arvio Arvola Asikainen Auramo Blom Erkkola Heikkilä Heimola Heininen Heinonen Hellevaara Hujala Ilta Jokikivi Jussila Jämsén Jäppilä Kanerva Anita Haverinen Mirella Maiju Saku Anniina Janne Toni Joonas Samuli Antti Rosa-Annina Lotta Petteri Joonas Teemu Henri Emma Joona Helena Jerry Mikael Aleks t 7, p 14, yht. 21 Masku Nousiainen Masku Nousiainen Masku Masku Masku Nousiainen Masku Nousiainen Masku Masku Nousiainen Masku Masku Masku Masku Nousiainen Masku Masku Masku Ohjausryhmä Lassi Laamanen Karjalainen Elina Nousiainen Keppola Sofia Masku Kirjavainen Sanni Masku Kiviranta Tuomas Masku Korppinen Roosa Nousiainen Koskela Sonja Masku Kunnari Eveliina Nousiainen Laaksonen Juho Masku Laine Veera Masku Lainio Aino Turku Lakkapää Henrik Nousiainen Lammi Ville Masku Lappalainen Aku Masku Leini Erik Nousiainen Lindberg William Masku Lindqvist Tessa Nousiainen Lindström Milla Turku Luhtala Anni-Sofia Nousiainen Matikainen Pihla Nousiainen Miesvirta Essi Masku Mäkelä Tuomas Masku Mäkinen Ulrika Nousiainen t 14, p 8, yht. 22 Ohjausryhmä Päivi Laakso Niemelä Lauri Masku Niemi Reetta Masku Niittymäki Onni Nousiainen Pahikkala Noora Masku Pohjanpalo Henna Masku Puolamäki Justus Nousiainen Raimoranta Rasmus Masku Raitanen Jesse Masku Rantasalo Roosa Nousiainen Rauhala Iiro Nousiainen Saaranto Otto Masku Seppä Riku Masku Simolin Pauliina Masku Sjöroos Ossi Nousiainen Sorvisto Essi Nousiainen Stenberg Tiina Nousiainen Talola Kaisu Mynämäki Tiensuu Iiro Masku Tuhkanen Ville Masku Tuominen Karoliina Masku Vironmäki Ville Nousiainen Virtanen Oskari Turku Äähälä Johanna Masku t 10, p 13, yht. 23 25 3. SIVISTYSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Kähkönen Timo Arvola Markku Anttila Satu Kojola Neea Kuure Mika Laaksonen Heli-Johanna Mattila Hannu Olli Maria Talvitie Timo Esittelijä Lumiainen Jyrki, Sivistysjohtaja Kunnanhallituksen edustaja lautakunnan kokouksissa Lakkapää Katri Sivistystoimisto Sivistysjohtaja Hallintosihteeri Lumiainen Jyrki Isotalo Anita puh. 044 4355 300 puh. 044 4355 301 4. OPETTAJAT JA MUU HENKILÖKUNTA Blom Anett FM rehtori, kemia, opinnonohjaus Laamanen Lassi FM apulaisrehtori matematiikka, fysiikka Blom Aija FM englanti, ranska Ahonen Jorma FM historia, yhteiskuntaoppi Heinonen Sini KM liikunta, sijaisena Uutela Johanna Haverinen Anita FM uskonto, psykologia, terveystieto Järvenpää Jukka FM äidinkieli ja kirjallisuus Lammi Pirkko KTAO kotitalous Kallajoki Saara FM ruotsi, saksa Lehto Aino TM,OPO opinnonohjaus Kervilä Taru FM kemia, matematiikka Länne Markus FM musiikki Kinnunen Laura FM englanti, espanja sijaisena Weckström Rosa Ranne Mikko TaM kuvataide Koivunen Sampsa KM liikunta Kuparinen Kati FM venäjä Laakso Päivi FM maantiede, biologia Tähtinen Emmi FM ruotsi Vaajoensuu Jukka FM matematiikka, filosofia Ylitalo Kaisa FM äidinkieli ja kirjallisuus 26 MUU HENKILÖKUNTA Kanslia: Koulusihteeri Heikkilä Anne-Maria puh. 044 4355 315 Niittymäki Tomi Nissi Marjo Tuomi Satu puh. 044 4355 413 puh. 044 4355 460 Kiinteistönhuolto: Kiinteistönhoitaja Siivoustyönohjaaja Siistijä Ruokahuolto: Keskuskeittiö Ruokahuoltopäällikkö Suurtalouskokit Ravitsemistyöntekijät Honkavaara Sinikka Laine Maija, Rauvola Sirpa Kiuru Maija, Leino Riitta Rintala Merita, Sarjanoja Eija puh. 044 4355 441 puh. 044 4355 440 Terveydenhuolto: Terveydenhoitaja Puisto Leena puh. 044 4357 511 27 5. OPETUSSUUNNITELMAN MUKAINEN TUNTIJAKO Kurssi ja lyhenne Äidinkieli ja kirjallisuus AI Pakolliset kurssit 6 Valtakunnallise Koulukohtaiset Soveltavat t syventävät syventävät 3 5 Ruotsi A-oppimäärä RUA 6 2 Ruotsi B1-oppimäärä RUB 5 2 1 Englanti A ENA 6 2 1 Saksa A SAA 6 2 1 Ranska B2 RAB2 8 Ranska B3 RAB3 10 Saksa B2 SAB2 8 Saksa B3 SAB3 10 Venäjä B3 VEB3 8 Ialia B3 IAB3 8 Espanja B3 EAB3 8 2 Matematiikka pitkä oppimäärä MAA 10 3 3 Matematiikka lyhyt oppimäärä MAB 6 2 1 Biologia BI 2 3 1 Maantiede GE 2 2 1 Fysiikka FY 1 7 2 2 Kemia KE 1 4 1 1 Uskonto UE 3 2 Filosofia FI 1 3 Historia HI 4 2 3 Yhteiskuntaoppi YH 2 2 2 Psykologia PS 1 4 Musiikki MU 2 3 Kuvataide KU 2 3 Liikunta LI 2 3 Terveystieto TE 1 2 Opinto-ohjaus OP 1 1 2 1 1 1 Tietojenkäsittely AT 2 Kotitalous KOT 2 Kansainvälisyyskurssi KVK 1 Työelämäkurssi TYÖ 1 28 6. YLIOPPILASTUTKINTO Keväällä 2015 uusia ylioppilaita 63. Kevät 2015 ka 4,6 A 6% L 8% B 15 % E 18 % C 26 % M 27 % Äänten keskiarvo pakollisissa ja ylimääräisissä kokeissa 4,6. (L=7, E=6, M=5, C=4, B=3, A=2) Arvosanojen määrä: L 28 E 67 M 99 C 96 B 56 A 21 Yksittäisten kokeiden huippusuorittajat: Äidinkieli: Sonja Koskela, Eveliina Kunnari, Milla Lindström, Ulrika Mäkinen, Noora Pahikkala, Johanna Äähälä A-englanti: Emma Ilta, Iiro Rauhala, Riku Seppä, Johanna Äähälä A-ruotsi: Noora Pahikkala C-ranska: Noora Pahikkala C-venäjä: Erik Leini Matematiikka, pitkä oppimäärä: Noora Pahikkala, Henna Pohjanpalo, Otto Saaranto Matematiikka, lyhyt oppimäärä: Lotta Heimola, Helena Jussila, Aleks Kanerva, Milla Lindström, Pihla Matikainen, Tuomas Mäkelä, Lauri Niemelä Fysiikka: Janne Arvola, Otto Saaranto Kemia: Janne Arvola Biologia: Eveliina Kunnari Psykologia: Eveliina Kunnari 29 7. STIPENDIT JA MUUT TUNNUSTUSPALKINNOT 2014-2015 Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen Rahaston LÄNSIVOIMAN nimikkorahaston 1000 euron stipendi matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa kunnostautuneelle oppilaalle: ● Otto Saaranto Nousiaisten Osuuspankin 100 euron stipendit erinomaisesta ylioppilastodistuksesta: ● Noora Pahikkala ● Eveliina Kunnari Mietoisten Säästöpankin Maskun konttorin 100 euron stipendit lukiolaisille: ● Milla Lindström ● Mirka Laakso Nousiaisten Lions Clubin 100 euron stipendit nousiaislaisille oppilaille: ● Pihla Matikainen ● Teemu Urpo Maskun Lions Clubin 100 euron stipendit maskulaisille oppilaille: ● Janne Arvola ● Iina Ajosenpää Lemu-Askaisten Lions Clubin 100 euron stipendi Lemusta tai Askaisista kotoisin olevalle oppilaalle: ● Susanna Heininen Nousiaisten Seudun Rotaryklubin 100 euron stipendi lukion opiskelijalle: ● Ossi Sjöroos Nousiaisten Osuuspankin 85 euron stipendit eri kirjoitusaineissa erinomaisesti menestyneille: Kielet Johanna Äähälä Kielet Lotta Heimola Reaaliaineet Elina Karjalainen Matematiikka Henna Pohjanpalo 30 Maskun osuuspankin 85 euron stipendit maskulaisille ylioppilaille: ● ● ● ● Emma Ilta William Lindberg Sonja Koskela Riku Seppä Maskun Osuuspankin 50 euron stipendit lukion toisen vuoden opiskelijoille: ● Michel Tuijula ● Jenna Hirvi Nousiaisten Yrittäjien 50 euron stipendit hyvin suoritetusta yrittäjyyskurssista: ● Jaakko Mäkelä ● Roope Mäkinen Nousiaisten lukion stipendirahastosta jaettavat 50 euron stipendit aktiiviselle oppilaalle: ● ● ● ● ● Werneri Lindberg Henri Hujala Anni Antola Henri Seppä Melina Vetikko Turun Aleksis Kivi -kerhon 50 euron stipendi kirjallisuuden harrastajalle: ● Joonas Heinonen Nutturlan Makasiiniteatteri ry:n 50 euron stipendi suullisessa esitystaidossa kunnostautuneelle: ● Anni Saari Long Playn ja Hitaan journalismin yhdistyksen vuositilaus ja juttuarkiston käyttöoikeus (67€): ● Iiro Rauhala Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu, Gasum Oy, Helsingin yliopiston kemian laitos, Kemia-lehti, Kemianteollisuus ry, Kiilto Oy, Neste Oyj, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ja UPM:n lahjoittama Kemia-lehden vuosikerta kemiasta laudaturin kirjoittaneelle (105€): ● Janne Arvola 31 Saksan suurlähetystön palkintokirja erityisen hyvistä saavutuksista saksan kielen opinnoissa: ● Milla Lindström Ruotsin kielen palkintokirja parhaasta yo-arvosanasta: ● Noora Pahikkala Pohjola Nordenin palkintokirjat ruotsin kielen opinnoissa menestyneille oppilaille: ● Jukka Äähälä ● Juho Noopila ● Johanna Aaltonen Kustannusyhtiö Tammen ja Finlandia-kirjailija Jussi Valtosen lahjoittama kirja uudelle ylioppilaalle Ulrika Mäkinen Juho laaksonen Matemaattisten aineiden liiton MAOL ry:n kunniakirja tunnustuksena hyvästä menestyksestä lukion valtakunnallisen fysiikkakilpailun avoimessa sarjassa Otto Saaranto Lukion oppilaskunnan 30 euron stipendit eri ikäluokkien reiluille ja rehdeille oppilaille: Ylioppilaat: ● Milla Lindström ● Henri Hujala ● Tiina Stenberg Toisen vuoden opiskelijat: ● Werneri Lindberg ● Jenna Hirvi ● Tiija Tuomisto Ensimmäisen vuoden opiskelijat: ● Eevi Heilimö ● Hermanni Härmälä ● Hemmo Jussila Lämpimät kiitokset stipendien antajille ja onnittelut stipendien saajille! 32 8. OPPIKIRJAT Nousiaisten lukiossa käytettävien oppikirjojen luettelo on nähtävissä koulun Internetsivuilla. Käytettyjä oppikirjoja voi ostaa opiskelijakuntamme kirjakirpputorilta, jossa kaikki oppilaat saavat myydä ja ostaa vanhoja lukiokirjojaan. Jokaisesta kirjasta otetaan pieni välityspalkkio opiskelijakuntatoimintaan, mutta kirjojen hinnan saa myyjä päättää itse. Kirpputori on aktiivisimmillaan alkukesällä lukioon ilmoittautumisen yhteydessä, sekä elokuussa koulun alkaessa, mutta kirjoja kannattaa kysellä ympäri vuoden. Kirjakirpputorille otetaan myyntiin vain kurssikirjalistassa olevia täyttämättömiä kirjoja. Kirjakirpputori löytyy myös Instagramista (@nousiaistenlukionkirjakirppis), jonne päivitetään uusin tarjonta säännöllisin väliajoin. 9. TYÖAIKA Syyslukukausi alkoi tiistaina 12.8.2014 ja päättyi perjantaina 19.12.2014. Kevätlukukausi alkoi keskiviikkona 7.1.2015 ja päättyi lauantaina 30.5.2015. Työpäiviä oli syyslukukaudella 91 ja kevätlukukaudella 96, yhteensä 187. Päivittäinen työaika on ollut klo 8.50 – 14.55. Oppitunnin pituus on 75 minuuttia. Lukion ruokailu on ollut klo 11.35 – 12.15 tai liukuvasti klo 12.00 eteenpäin. 10. ILMOITUSASIAT Koulun puhelinnumerot: Rehtori 044 4355 380 Kiinteistönhoitaja Koulusihteeri 044 4355 315 Yläasteen rehtori Opettajat 044 4355 381,044 4355 382 Keskuskeittiö Terveydenhoitaja 044 4357 511 044 4355 413 044 4355 310 044 4355 441 Kesäkuun uusintakoepäivä on torstaina 4.6.2015 klo 15.00-18.00. Kesän uusintakuulusteluihin ja muihin suorituksiin tulee ilmoittautua Wilman kautta (tentit -sivu) tai asianomaiselle opettajalle Wilma-viestillä viimeistään lauantaina 30.5.2015. Elokuun korotus- ja uusintakoepäivä on maanantaina 24.8.2015. Korottaa voi edellisen lukuvuoden 2014-2015 aikana suoritettuja kursseja. Ilmoittautuminen on tehtävä viimeistään edeltävän viikon perjantaina. 33 Lukuvuosi 2015-2016 Lukuvuoden tapahtumakalenteri löytyy lukion kotisivuilta. ➢ ➢ ➢ ➢ syyslukukausi alkaa tiistaina 18.8.2015 klo 8:50 ja päättyy perjantaina 18.12.2015. syysloma torstai 15.10.2015 ja perjantai 16.10.2015. kevätlukukausi alkaa maanantaina 4.1.2016 ja päättyy lauantaina 4.6.2016 talviloma on 22.-26.2.2016 (viikko 8) 1. jakso ti 18.08.2015 - to 8.10.2015 koeviikko to 1.10.- to 8.10. 2. jakso pe 9.10.2015 - ke 2.12.2015, syysloma to 15.- pe 16.10.2015 koeviikko ke 25.11.- ke 2.12. 3. jakso to 3.12.2015 - ti 9.2.2016, joululoma su 20.12.2015 – su 3.1.2016 koeviikko ti 2.2.- ti 9.2. 4. jakso ke 10.2.2016 – ma 11.4.2016, talviloma ma 22.- pe 26.2.2016 koeviikko ma 4.4.- ma 11.4, pääsiäinen pe 25.3.- ma 28.3.2016 5. jakso ti 12.4.2016 - la 4.6.2016, koeviikko ke 25.5.- ke 1.6. 34 SYKSYN 2015 KOEPÄIVÄT ma.7.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä: klo 8:45 ruotsi, A- ja B-taso ti 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä: klo 8:15 A-englanti klo 11:00 A- saksa ke 9.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä: klo 8:15 C-saksa klo 11:00 C-ranska klo 13:00 C-espanja klo 14:00 C-englanti klo 15:00 C-venäjä/italia Kirjalliset kokeet klo 9-15 (paikalla pitää olla klo 8:45) pe 11.9. äidinkieli, tekstitaidon koe ma 14.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ke 16.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä pe 18.9. toinen kotimainen kieli, ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ma 21.9. äidinkieli, esseekoe ke 23.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe 25.9. uskonto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma 28.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä Ylioppilastutkinnosta perittävät maksut (lasku tulee postitse): perusmaksu koekohtainen maksu 14 € 28 € Ilmoittautuminen syksyn tutkintoon rehtorille viimeistään 5.6.2015. 35 Nousiaisten lukio Moisiontie 16 21270 Nousiainen puh. 044 4355 380 [email protected] http://www.nousiaistenlukio.fi/ Rehtori Filosofian maisteri Anett Blom puh. 044 4355 380 Apulaisrehtori Filosofian maisteri Lassi Laamanen puh. 044 4355 381 Nousiaisten lukio on saanut perustamisluvan 20.5.1976. Koulu on saanut 12.10.1981 oikeuden antaa valtion oppikoulujen päästötodistuksia vastaavia todistuksia. Koulurakennuksen vanha osa valmistui v. 1979 ja laajennusosa 1985. Lukiorakennus saneerattu 2010 – 2011. Koulun ylläpitäjänä on Nousiaisten kunta.
© Copyright 2024