1. No category

ASIAKKAAN ITSETUNTOON
VAIKUTTAVA KOHTAAMINEN
Jukka Oksanen 2015
Tavoitteena kansalaisuuden tukeminen
 Hyvässä
ammattikohtaamisessa ihminen
kohtaa ihmisen, varsinkin alkuhetkillä
tavoitteena on ihmisten välinen yhteys.
 Kohtaamisen tarkoitus on saatella toinen
ihminen (asiakas) kohtaamaan asia.
 Asia on hänen oman elämäntilanteensa
mahdollisimman realistinen havainnointi ja
tulkinta mahdollisuuksien suuntaan.
 Keskustelusta (haastattelusta) voi alkaa
asiakkaan oma voimaantumisen prosessi.
Behaviour Change Counselling Index = BECCI (Lane 2002)
Haastattelija:
- on tilanneherkkä ja rajaa tahdikkaasti käsiteltävän asian.
- rohkaisee asiakasta kertomaan nykytilanteestaan.
- kysyy asiakkaan ajatuksia ja tunteita toiminnastaan.
- vahvistaa muutospuhetta.
- kutsuu asiakasta muuttamaan toimintaansa.
- kuuntelee empaattisesti ja ilmaisee aitoa kiinnostusta.
- tekee yhteenvetoja sopivissa määrin.
- vaihtaa ajatuksia ja ideoita toiminnan muuttamisesta.
- tunnistaa ajattelun ja toiminnan muuttamisen vaikeudet.
- neuvoo ja informoi asiakasta saatuaan siihen luvan.
- kunnioittaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta.
ÄITI, ottaa kaiken vastaan, rauhoittaa ja
lohduttaa. Toinen rauhoittuu ja tyyntyy, syntyy
hyvä suhde.
 OPO, avaa uusia mahdollisuuksia, pohtii
merkityksiä, antaa uusia tavoitteita ja rohkaisee
yrittämään.
 VALMENTAJA, antaa keinoja, harjoituttaa,
kontrolloi ja varmistaa, että toinen alkaa toimia
uudella tavalla.
 ASIANTUNTIJA, joka vastaa siitä, että toimitaan
tieteen, normien ja etiikan mukaisesti.

Kohtaamisen tekijöitä
 Elämäntilanne









Elämäntapojen vaikutus
Persoonan rakenne (häiriöt/voimavarat)
Persoonallinen tietojen käsittely
Mielenterveyden oireet ja häiriöt
Sosiaalinen ympäristö
Köyhyys
Tuen puute
Tulevaisuuden ahdas näkymä
Käsitys omasta elämänhistoriastaan
AKATEEMINEN
ammatillinen
henkilökohtainen
tieto
tieto
AMMATTIMINÄ
KYLÄLÄINEN
ammatillinen
henkilökohtainen
aavistus
aavistus
INTUITIIVINEN
TYÖYKSIKKÖ LUO SOSIAALINEN KIELEN:
1. Tiedeajattelu (tiedejulkaisut)
- ilmiön yleistä tarkastelua.
2. Hoito- ja tukiajattelu (ammattikirjallisuus)
- tuen ja hoidon prosessin tutkimista.
3. Raportointi (journalismi)
- asiakkaan arviointikieli.
4. Juoruajattelu (7-päivää-lehti)
- ilmiön päivittelyä.
5. Rikosraportointi ja tekojen kauhistelu (Alibi-lehti)
- outojen ja ilkeiden tekojen seurantaa.
Toimintakyvyn arviointi perustuu taustatietojen,
testien, haastattelun ja havainnoinnin
yhteisnäyttöön.
 Useampi haastattelija saa paremman
kokonaiskuvan henkilöstä, mutta myös
useamman haastattelijan läsnäolo vaikuttaa
asiakkaaseen.
 Asiakkaan paineensieto ja kyky kestää ahdistusta
tulee esiin stressaavassa tilanteessa
(työhaastattelutilanne).
 Nämä liitetään usein työelämän taitoihin.

 Hankaluutena
voi olla tietyn ammattialan
tiedoston painottuminen muiden
kustannuksella (psykiatria, sosiaalityö ym.).
 Mahdollista on myös se, että ”kaikki tekevät
kaikkea” ja silloin työntekijät irtaantuvat
tietoalustastaan yhteiseen suuntaan. Tällöin
moninäkökulmaisuus kärsii.
 Haasteena on myös työryhmän yhteisen
ryhmädynamiikan vaikutus ”kyläläisyyden” ja
toisarvoisen tiedon suuntaan.
 Oman
tehtävän epäselvyys – sisältö ja rajat.
 Oikeiden sanojen puuttuminen.
 Oman persoonan rajat: viha ja pelko,oma
uupumus, riittämättömyys, umpimielisyys.
 Asiakkaan käytöksen vaikutus itsessä:
- valehtelun vaikutus
- ylimielisyyden vastareaktiot
- kiittämättömyyden vaikutus
- puhumattomuuden lamauttava vaikutus
 Elämäntilanteen
vaikutus toimintaan.
 Mielenterveys ja päihdeongelma.
 Perhetilanteiden ristiriitaisuus.
 Emotionaalinen haavoittuvuus,
minäkäsityksen häiriöt ja epävakaus.
 Itsetunnon kehityksen ja ydinminän tarpeet.
 Tunne-elämän häiriöiden vaikutus
toimintakykyyn.
 Sosiaalisen lähiympäristön asema.
 Työntekijän kyky toimia tunne-elämää
vahvistavasti ja osana asiakkaan yhteisöä.
Arvostava katse elämäntarinaan
(Mcadams & Singer)






Asiakkaalla usein heikko käsitys omasta osuudestaan
elämänsä ohjaajana.
Elämän virta on vienyt mennessään ja tuonut tapahtumia.
Tapahtumista täytyy selvitä ja niihin kuluu aikaa. Tämä ei
anna mahdollisuutta toteuttaa omia tarpeita.
Ydintarpeet luovat kuitenkin painetta ja vaativat
toteutumista: usko, toivo, rakkaus ja hyvä elämä.
Ihminen jää motiiviristiriitaan. Perheen, suvun, uskonnon
merkitys tukijana vähenee ja ihminen jää enemmän omien
rituaalien ja sisäisen arvontuotannon varaan.
Rituaalista voi muodostua maaginen apu, riippuvuutta ja
pakkotoimintaa.
•
•
•
•
•
•
•
Arvokeskustelu auttaa asiakasta liikkumaan nykyminästä
ihanneminään ja pohtimaan tulevia mahdollisuuksia.
Arvotarkastelu vie aiheet kielteisestä toiminnasta kohti
positiivista vaihtoehtoa, myös oman historian käsittelyssä.
Arvostus on myönteinen ajatus, joka toimijalla on
tavoitteestaan ja se näkyy kaikessa toiminnassa,
tavoitteissa ja motiiveissa.
Minkälaista elämäntapaa asiakas arvostaa?
Minkälaisia ihmisiä asiakas arvostaa?
Mitä asioita asiakas arvostaa itsessään?
Minkälainen työ sopisi omiin arvostuksiin?






Itsetunto tarkoittaa tässä myönteistä ja tasapainoista
kuvaa omasta itsestä.
Itsetunto tarvitsee rakennusaineekseen myönteistä viestiä
ydinminältä ja maailmalta, sisältä ja ulkoa.
Mieli ei aina tuota positiivista viestiä itsestä ja silloin
maailman antama arvostus korostuu/vääristyy.
Mikäli arvostusta ei tule sisältä, eikä ulkoa, on houkutus
hankkia voimaa riippuvuuksista.
Itsetunnon hoitaminen on keskustelua ydintarpeiden ja
maailman vaikutuksista omaan elämään ja toimintaan.
Riippuvuuden hoitamiseen kuuluu tämän lisäksi selkeä
harjoittelu pakonomaisen toiminnan analysoimiseksi.
Riittävän vahvan omakuvan turvin ihminen
pystyy havaitsemaan omia puutteitaan ilman
että itseluottamus romuttuu > kehitys.
 Omien puutteiden havaitseminen ei tuota
voittamatonta ahdistusta.
 Omat hyvät ominaisuudet ovat viime kädessä
huonoja ominaisuuksia tärkeämpiä.
 Kehitys edellyttää realismia = voimaa katsoa
kokonaisuutta itsessään ja tilanteessaan.

Itsetunnon laatu ei vaikuta arvoomme ihmisinä.
 Useimmat ihmiset ovat tottuneet pärjäämään
heikommallakin itsetunnolla.
 Käytännössä tämä tarkoittaa ahdistusta,
itsetarkastelun raskautta ja hitautta sekä uusien
asioiden omaksumisen vaikeutta.
 Perusturvallisuus on tärkeätä itsetunnon
ongelmissa (vrt päihde).
 Tärkeintä on kehittää itsetuntoa
mahdollisuuksien mukaan ja hyväksyä osa tästä
ominaisuudesta.

Subjektiivisen merkityksen alue:








Muistot itsestä ja omasta luonteesta.
Suunnitelmat, vaikeudet ja onnistumiset.
Rakkaus, mustasukkaisuus, kunnianhimo.
Kauneuden kokemukset.
Hengellisen uskon kokemukset.
Fantasiat
Ystävyydet
Paikkakunnat, työtehtävät, lapset.
 Ymmärrettävyyden
tunne, jossa omat
elämäntapahtumat nähdään laajempina
kokonaisuuksina, ei kaoottisina tai
sattumanvaraisina.
 Hallittavuuden tunne on usko siihen, että
asioita ja tapahtumia voi säädellä ja itse
voi vaikuttaa niihin muiden avulla.
 Mielekkyyden tunne on taipumusta
tulkita tapahtumat mielekkäiksi,
haasteellisiksi ja mielenkiintoa
herättäviksi.
 Mieti
elämääsi kirjana, joka jakautuu
lukuihin. Luvuissa on seuraavia asioita:
 1. Hieno kohta elämässä
 2. Vaikea kohta elämässä.
 3. Elämän käännekohta.
 4. Varhaisin muisto.
 5. Tärkeä lapsuuden tapahtuma.
 6. Tärkeä nuoruuden tapahtuma.
 7. Tärkeä aikuisuuden tapahtuma.
 8. Muu tärkeä tapahtuma elämän varrella.
1. Muisto on vähintään yhden vuoden takaa.
2. Muisto on mielessä selkeästi ja tuntuu yhä tärkeältä
ajatellessasikin sitä.
3. Muistoon sisältyy jokin elämääsi liittyvä teema, kysymys tai
ristiriita. Tämä selittää sinua ihmisenä ja haluaisit kertoa sen
jollekin toiselle, silloin kun haluat hänen ymmärtävän sinua
syvällisesti
4. Muistoon liittyy muita samankaltaisia muistoja, joissa esiintyy
yhteinen teema tai kysymys.
5. Muisto herättää sinussa myönteisiä ja/tai kielteisiä voimakkaita
tunteita. Olet ajatellut tätä muistoa monta kertaa, se on sinulle
tuttu kuin laulu, jonka opit ulkoa.
7. Tapaat henkilön, jonka kanssa syntyy vahva halu tutustua
paremmin ja haluat auttaa häntä tutustumaan ”todelliseen itseesi”.
Kerrot silloin tämän muiston, joka ilmaisee painavalla tavalla, miten
sinusta on tullut se ihminen, joka olet tällä hetkellä. Se on itseä
määrittävä muisto.