1. No category

Muuttuva metsäsuunnittelu
Joensuu 31.8.2015
Timo Pukkala
Taustoja
Muutoksia
Metsälainsäädäntö muuttunut


Jatkuva kasvatus luvalliseksi 2014
Uudet ohjeet tehty, mukana jatkuva kasvatus
Organisaatiot muuttuvat


Metsäkeskukset uudelleenorganisoitu, MHY-jäsenyys vapaaehtoiseksi
Uusia toimijoita, jotka käsittelevät metsiä eri tavoin kuin aiemmin

Innofor, Arvometsä, Suomen Sijoitusmetsät
Markkinat muuttuvat



Paperin kysyntä laskee, pakkausmateriaalien ei
Bioenergian kysyntä suurenee
Puuta käytetään monipuolisemmin (sellutehdas -> biojalostamo)
Tuhoriskit suurentuneet
Metsäsuunnittelun nykytilanne


Valtion tuki metsäsuunnittelulle poistunut
Ilmainen Metsään.fi -palvelu

Usein riittävä metsänomistajalle
Suunnitelmia tilataan paljon vähemmän kuin aiemmin
Suunnittelujärjestelmiä käytetään enenevästi:
 Hakkuiden suunnitteluun



Hakkuita suunniteltaessa tehdään ensin metsäsuunnitelma
Metsän arvon määritykseen


Nettotulojen nykyarvo, puuston arvo, arvokasvu, arvokehitys, kassavirrat
jne. saadaan metsäsuunnitelmasta
Olennaisesti parempi perusta metsäkaupoille kuin esim. summaarvolaskelma
Biohiiltä Alavieskasta
Samalla saadaan mm.:
•
•
•
•
•
Puunsuoja-ainetta
Kompostiaktivaattoria
Puun leikkuuhaavavoidetta
Ihonhoitoainetta
Rikkakasvien torjunta-ainetta
Varautuminen lisääntyneeseen epävarmuuteen
Hakkuilla ja hoitotoimilla ei pidä kaventaa
tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia
Erirakenteinen sekametsä mahdollistaa sopeutuvan puun myynnin





Pidä metsä sekametsänä
Pidä metsä erirakenteisena
Pidä eri metsiköt erilaisina, kasvata eri puulajeja
Myy puuta useammin mutta kerralla vähemmän
Vältä kaavamaisuutta
Muutama fakta
Viljelymetsätalouden kannattavuus heikkenee, kun








Kasvupaikka heikkenee
Siirrytään pohjoisemmas
Korkokanta (pääoman tuottovaatimus) nousee
Kustannukset suurenevat
Puun hinta laskee
Kannattavan viljelymetsätalouden nollaraja kulkee Suomessa
Siirtyy koron noustessa etelämmäs ja paremmille kasvupaikoille
Nollarajan takana vain laajaperäinen metsätalous on järkevää


Jatkuva kasvatus
Muu laajaperäinen metsätalous
Voimaperäinen - Laajaperäinen
 Voimaperäinen:
tehdään voimallisia toimenpiteitä
Avohakkuu, maanmuokkaus, ojitus, istutus, taimikon perkaus
 Tuloksena metsäammattilaisten ihannoimia hoitometsiä

 Voimaperäistä
nimitetty virheellisesti tehometsätaloudeksi
Se ei kuitenkaan ole taloudellisesti tehokasta
 Puuta tuotetaan periaatteella ”maksoi mitä maksoi”

 Laajaperäinen:
ei puututa yhtä paljon metsikön luontaiseen
kehitykseen
Luontainen uudistaminen, yläharvennus, jatkuva kasvatus
 Minimoidaan kustannuksia
 Yleensä kannattavampaa kuin voimaperäinen metsätalous

Laajaperäisen metsätalouden muotoja








Jatkuva kasvatus
Toistuvat yläharvennukset
Poimintahakkuut
Uudistaminen
pienaukkohakkuilla
Kaistalehakkuut
Ylispuiden poisto
Luontainen uudistaminen
Epähomogeeninen
metsänhoito
Epähomogeeninen metsänhoito

Yhdessäkin hakkuussa voidaan käyttää monia menetelmiä

Ajourat sinne, missä on suuria puita

Ajouraa voidaan paikoin laajentaa pienaukoiksi

Pienaukon reunat yläharvennetaan

Pienaukkoihin kannattaa jättää kuitupuita

Harvennus vaihtelevaan tiheyteen

Pienaukkojen lisäksi siemen- ja suojuspuulaikkuja

Ylispuiden poistoa tai harvennusta sieltä, missä on alikasvosta
Jatkuva kasvatus = peitteinen metsätalous
Kaikki menetelmät, joissa ei ole avohakkuuta eikä viljelyä

Dauerwald = kestometsämetsätalous




Metsä ja sen tuotto sekä muut hyödylliset vaikutukset ”kestävät”
Continuous cover management
Kiinnitetään huomiota käsittelyihin
Alfred Möller 1920:







Vältä avohakkuita
Poista puut, joiden elinvoima heikentynyt (eli suuret ja huonokuntoiset)
Maksimoi tuotos, minimoi pääoma
Tasaiset hakkuutulot ei ole itsetarkoitus
Ei tähdätä tiettyyn metsän rakenteeseen
Oksat ja latvat jätetään metsään, parantavat uudistumista
Uudistuminen tapahtuu yleensä itsestään
Dauerwald – vanhahko
keskieurooppalainen menetelmä
Eri-ikäismetsätalous – yksi jatkuvan kasvatuksen
muoto
13





Plenterwald
Uneven-aged management
Paljon pieniä puita ja vähän isoja,
laskeva läpimittajakauma
Hakkuussa palautetaan aina
sama rakenne
Hakkuu määrävälein



Hakkuukierto 10 – 50 v
Kiinnitetään huomiota metsän
rakenteeseen
Ei helppoa Suomessa


Karujen maiden männiköt
Korpikuusikot
Plenterwald – vanha
keskieurooppalainen menetelmä
Plenterwald – Dauerwald
Eri-ikäismetsätalous – Peitteinen metsätalous
15
Peitteinen metsätalous
Eri-ikäismetsätalous
Eri-ikäismetsätalous on
jatkuvan kasvatuksen yksi
muoto
Monesti peitteinen
metsätalous (jatkuva
kasvatus) ja eriikäismetsätalous
mielletään synonyymeiksi
Sanotaan että jatkuva
kasvatus ”ei onnistu
Suomessa”, kun luullaan,
että eri-ikäiskasvatus on
vaikeaa Suomessa
Eri-ikäistä männikköä
Eri-ikäistä hieskoivikkoa
Muuttuvia käytäntöjä
Esimerkkejä ”uusista” hakkuutavoista






Yläharvennus ilman pienpuuston poistoa
Yläharvennuksena tehty siemen- tai suojuspuuhakkuu
Määrämittahakkuu
Siemenpuuhakkuu ilman raivausta ja muokkausta
Alikasvoksen vapautus, ylispuiden poisto
Avohakkuu ilman viljelyä
 Taimikko syntyy



Reunametsän siemennyksestä
Valmiista alikasvoksesta
Voidaan istuttaa ”varmuuden vuoksi” 700 – 1000 tainta/ha
Yläharvennus ilman pienpuustoon kajoamista
Yläharvennus ilman pienpuustoon kajoamista
Yläharvennuksessa tukin laatu on joka hakkuussa parempi
kuin edellisessä hakkuussa
Alaharvennuksessa kasvu keskitetään kaikkein
huonolaatuisimpiin puihin
Määrämittahakkuu
•
•
Ennen: jyrkimmin kielletty
Tutkimukset ja laskelmat: usein kaikkein kannattavin
Yläharvennus pienpuustoon koskematta
Jäljelle jää hyvälaatuinen puusto
Jäävän puuston suhteellinen arvokasvu on hyvä
Yläharvennus/määrämittahakkuu. Jäljellä on
runsaasti lisävaltapuita, joiden suhteellinen
arvokasvu on lähivuosina suuri.
Yläharvennuksena tehty tiheä siemenpuuhakkuu
Ylispuiden poistona tehty hakkuu. Sama hakkuutulo kuin avohakkuussa.
Siemenpuuhakkuu pienpuustoon kajoamatta, ei muokkausta
Avohakkuu ilman viljelyä.
Taimikko syntynyt valmiista alikasvoksesta ja reunametsän siemennyksestä.
Vapautettu kuusialikasvos
Kaistalehakkuu
Uudistusalalle jätetty
pienilatvaisia kuitupuita
Niistä kehyttyy
huippulaatuista
sahapuuta
Yhteistä kaikille:
• Hakkuussa saadaan paljon tuloja
• Pieniä puita (kuitupuita) ei hakata
• Tilipäivää ei seuraa kulupäivä
Kannattavan metsätalouden perussäännöt:
1. Ole ahne
2. Ole laiska
Teoriaa
Hakkuukypsyys
Puun arvokasvuprosentti
Puu on hakkuukypsä, kun sen
suhteellinen arvokasvu painuu
”riittävän alas”
Arvokasvuprosentti
6
5
Rajakorko
4
3
2
1
0
Puita/ha
0
160
140
120
100
80
60
40
20
0
Punaiset läpimittaluokat
ovat hakkuukypsiä
15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35
Läpimittaluokka, cm
10
20
30
Läpimitta, cm
40
50
Rajakorko > markkinakorko
• Puustolle ja maalle pitää saada
riittävä tuotto
• Ison puun poisto parantaa pienten
puiden (ja siten koko metsikön)
tuottavuutta
 Puu kannattaa poistaa ennen kuin sen
arvokasvu painuu markkinakoron
alapuolelle
Yhden kuutiometrin arvo
Näissä puissa pääoma
tuottaa huonosti.
Ne kannattaa myydä!
60
€/m3
50
Mänty
40
Kuusi
30
Raudus
Hies
20
Nämä puut lisäävät
eniten arvoaan.
Jätä ne kasvamaan!
10
0
0
5
10
15
20
Läpimitta, cm
25
30
Puun arvokasvuprosentti
Arvokasvuprosentti 10 v
14
Mänty
12
Kuusi
10
Raudus
8
Hies
6
Hoida metsää niin,
että tämän kokoisia
puita jää jäljelle
jokaisessa hakkuussa
4
2
0
0
5
Huolehdi myös
täydennyksestä
10
15
20
Läpimitta, cm
25
30
Ylä- ja alaharvennuksen vaikutus
Yläharvennus
parantaa pääoman
tuottavuutta
enemmän kuin
alaharvennus
Kannattava harvennus = ?


Pienennä puuston arvoa mahdollisimman paljon
Pienennä arvokasvua mahdollisimman vähän
Optimaalisessa
harvennuksessa pyritään
palauttamaan keskiläpimitta
15–20 senttiin.
Pohjapinta-ala, m2/ha
Vapaa harvennus max 60 %
50
1%
40
3%
30
5%
Saadaan puusto, jonka
suhteellinen arvokasvu on
lähivuosina suuri
20
10
0
0
5
10
15
20
Keskiläpimitta, cm
25
30
Noin 15-senttinen puu on
taloudellisesti tuottavin
seuraavan 10 vuoden
aikana
Optimaalinen leimausraja
Pohjapinta-ala, m2/ha
Leimausraja 3%, mä-ku-sekametsä
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
10
15
20
25
Keskiläpimitta, cm
OMT
MT
VT
CT
30
Optimaalinen laillinen jäävä puusto
Jäävä PPA 3%, mä-ku-sekametsä
Pohjapinta-ala, m2/ha
30
25
20
15
10
5
0
10
15
20
25
30
Keskiläpimitta, cm
OMT
MT
VT
CT
Eivät juuri muistuta
virallisia
harvennusmalleja
Metsänhoidon kannattavuus
Investoinnin kannattavuus:



’Saatavien lisätuottojen nykyarvo’ – ’Kustannus’
Tai: ’Hakkuutulojen lisäys’ – ’Kustannuksen loppuarvo hakkuuvuonna’
Monesti kaikki hakkuutulot luetaan (virheellisesti) metsänhoitoinvestoinnin ansioksi
Esimerkki





Viljelykustannus 2000 €/ha
Korko 5%
Takaisinmaksuaika 60 v
Kustannuksen loppuarvo 60 vuoden päästä 2000×1.0560 = 37358 €/ha
Jos kuutiometristä saa 40€, lisäkasvun oltava 37358/40=934 m3/ha (16 m3/v)
Metsänhoito on harvoin taloudellisesti kannattavaa!
Kannattavassa metsätaloudessa pyrittävä välttämään kustannuksia
Monsu ja uudet käytänteet
Monsu, versio 6.x


Mukana sekä jatkuva että jaksollinen kasvatus
Uudet kasvumallit
Sopivat sekä tasa- että eri-ikäisiin metsiin
 Kasvu-, elossaolo- ja kynnyskasvumallit


Useita vaihtoehtoja käsittelyjen simulointiin
1.
2.
3.
4.
Jatkuvaa kasvatusta vain osoitetuilla kuvioilla
Sekä jatkuva että jaksollinen sallittuja kaikilla kuvioilla
Vain jatkuvaa kasvatusta
Vain jaksollista kasvatusta
Monsu, versio 6
Kasvumallit
Kasvu
Kuolleisuus
Kasvu- ja kynnyskasvumallit
tärkeimpiä
Kynnyskasvu
Kannattavan metsätalouden suunnittelu
Monsulla

Simulointiparametrit kohdalleen
 Sallitaan
jatkuva kasvatus
 Ei alaharvennuksia
 Metsiköille simuloidaan käsittelyvaihtoehtoja

Voidaan simuloida käsipelissä lisävaihtoehtoja
 Siemen-
ja suojuspuuhakkuut
 Ylispuiden poisto

Suunnitelma koostetaan tavalliseen tapaan
 Tavoitemuuttujana
käytetään nykyarvoa
JK-hakkuun simulointi Monsussa
Hakkuussa käytetään edellä esitettyjä malleja optimaaliselle
leimausrajalle ja jäävälle puustolle
 Vaihtoehtoja saadaan laskemalla rajat 1, 3, ja 5 % korolla
 Suurella korolla hakkuu on aiemmin ja jäävä PPA alempi
 Poistettavat puut valitaan optimointeihin perustuvalla mallilla
Käyrä riippuu
keskiläpimitasta ja
pohjapinta-alasta
Poistettavien puiden osuus

1
0.8
0.6
0.4
0.2
0
12
16
20
Läpimitta, cm
24
28
Selvinneitten osuus
Pienpuuston tuhoutumisen simulointi
Kertymä, m3/ha
Miten käsitellä sijoittajan metsää




Tee harvennukset yläharvennuksina
Pidennä (tämän seurauksena) kiertoaikaa
Käytä runsaasti ylispuiden poistoa
Suosi luontaista uudistamista




Käytä kaistalehakkuuta
Koeta välttää avohakkuuta ja viljelyä
Männyn kylvö joskus ok


Kuusen suojuspuuhakkuu
Jos puusto on hyvin järeää
Mahdollisimman vähän ennakkoraivausta
(näkemäraivausta)

Hävittää arvokkaita valmiita taimia
Sen pituinen se