KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA
KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA Timo Pukkala Tahko 13.3.2015 Sisältö Termejä Metsän dynamiikkaa Historiaa Jatkuvan kasvatuksen ”teoriaa” Jatkuvan kasvatuksen kannattavuus Ekosysteemipalvelut ja ulkoisvaikutukset Termejä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan raivaus (-) Maanpinnan käsittely (-) Istutus (-) Joskus ruohous (-) Varhaisperkaus (-) Taimikonhoito (-) Ensiharvennus (± 0) Toinen harvennus (+) Avohakkuu (+) Paljon menoeriä (-) ja vähän tuloeriä (+) Menot aiemmin kuin tulot Negatiivinen nykyarvo jos korko > 3–4 % Ekosysteemipalvelut notkahtavat avohakkuussa Puun laatu on toisinaan huono Uudistaminen: Luontaisesti tai viljellen Männikössä •Siemenpuuhakkuu •Maanpinnan käsittely Kuusikossa •Suojuspuuhakkuu •Pienpuuston raivaus •Avohakkuu •Maanpinnan käsittely •Kylvö tai istutus Eri-ikäismetsätalous (erirakenteiskasvatus) Plenterwald Uneven-aged management Paljon pieniä puita ja vähän isoja, laskeva läpimittajakauma Hakkuussa palautetaan aina sama rakenne Hakkuu määrävälein Hakkuukierto 10 – 50 v Kiinnitetään huomiota metsän rakenteeseen Ei helppoa Suomessa Karujen maiden männiköt Korpikuusikot Plenterwald – vanha keskieurooppalainen menetelmä Jatkuva kasvatus = peitteinen metsätalous Dauerwald = kestometsämetsätalous Metsä ja sen tuotto sekä muut hyödylliset vaikutukset ”kestävät” Continuous cover management Kiinnitetään huomiota käsittelyihin Alfred Möller 1920: Vältä avohakkuita Poista puut, joiden elinvoima heikentynyt (eli suuret ja huonokuntoiset) Maksimoi tuotos, minimoi pääoma Tasaiset hakkuutulot ei ole itsetarkoitus Ei tähdätä tiettyyn metsän rakenteeseen Oksat ja latvat jätetään metsään, parantavat uudistumista Uudistuminen tapahtuu yleensä itsestään Dauerwald – vanhahko keskieurooppalainen menetelmä Plenterwald – Dauerwald Eri-ikäismetsätalous – Peitteinen metsätalous Peitteinen metsätalous Eri-ikäismetsätalous Eri-ikäismetsätalous on peitteisen metsätalouden yksi muoto Monesti peitteinen metsätalous (jatkuvan kasvatus) ja eriikäismetsätalous mielletään synonyymeiksi Sanotaan että jatkuva kasvatus ”ei onnistu Suomessa”, kun uskotaan, että eri-ikäiskasvatus on vaikeaa Suomessa Peitteisen metsätalouden muotoja Eri-ikäismetsätalous Toistuvat yläharvennukset Uudistaminen pienaukkohakkuilla Ryhmäpoiminta Ylispuiden poisto Luontainen uudistaminen Siemen- ja suojuspuulaikut Harvennus vaihtelevaan tiheyteen Useimmissa näistä ei ole mitään erityisen vaikeaa! Voimaperäinen - Laajaperäinen Voimaperäinen: tehdään voimallisia toimenpiteitä Avohakkuu, maanmuokkaus, ojitus, taimikon perkaus Tuloksena rakenteeltaan yksinkertaisia hoitometsiä Voimaperäistä nimitetty virheellisesti tehometsätaloudeksi Se ei aina ole ollut taloudellisesti tehokasta Puuta on tuotettu periaatteella ”maksoi mitä maksoi” Monet ”tehometsätalouden” toimet (karujen soiden ojitus, pohjoisen metsien avohakkuut ja istutukset) ovat olleet tappiollisia, ts. taloudellisesti tehottomia Laajaperäinen: ei puututa yhtä paljon metsikön luontaiseen kehitykseen Luontainen uudistaminen, yläharvennus, jatkuva kasvatus Minimoidaan kustannuksia Laajaperäistä ja kannattavaa metsänhoitoa Pohjois-Suomessa (ryhmäpoimintaa) Epähomogeeninen metsänhoito Yhdessäkin hakkuussa voidaan käyttää monia menetelmiä Ajourat sinne, missä on suuria puita Ajouraa voidaan paikoin laajentaa pienaukoiksi tai avokaistaleiksi Pienaukon reunat yläharvennetaan (Pien)aukkoihin voi jättää kuitupuita Harvennetaan tarkoituksella vaihtelevaan tiheyteen Pienaukkojen lisäksi hakataan siemen- ja suojuspuulaikkuja Ylispuiden poistoa tai harvennusta sieltä, missä on alikasvosta Tämä osattiin ennen. Nykymetsänhoito tähtää homogeenisuuteen. Miksi? Pienaukkoja ja suojuspuuhakkuuta Metsän dynamiikka Miksi puhun tästä asiasta? Metsänhoito, joka noudattaa metsän luontaista kehitysdynamiikkaa, on Edullista Ekologisesti kestävää Tuottaa samantapaisen metsän rakenteen kuin luontainen dynamiikka Luo hyvät edellytykset lajien säilymiselle talousmetsissä Suositeltu avohakkuu–viljely -metsätalous Taistelua luontoa vastaan, luonnon kesyttämistä Sen vuoksi kallista Avoalalle istutetaan kuusta (kliimaksi-puulaji) Luonnondynamiikassa avoalalle tulee mäntyä ja lehtipuuta (pioneerilajeja) Kuusi ilmaantuu myöhemmin alikasvokseksi Viljelymetsätaloudessa lehtipuuta on myrkytetty, raivattu ja kitketty Lehtipuuvaihe tervehdyttäisi metsää ja parantaisi kasvupaikkaa Tilanne muutaman vuoden päästä Istutetut kuuset kaivetaan esiin ensin horsmikosta, sitten koivikosta, maksoi mitä maksoi Avohakkuu, maanmuokkaus, kuusen istutus Nykymetsänhoidolla saadaan huonolaatuista puuta kalliilla Tähdätään nopeaan alkukehitykseen kustannuksista piittaamatta Monesti olisi mahdollista tuottaa hyvälaatuista puuta halvalla Pitäisi tähdätä hitaaseen alkukehitykseen ja kustannusten minimointiin Yläharvennuksessa tukin laatu on joka hakkuussa parempi kuin edellisessä hakkuussa Alaharvennuksessa kasvu keskitetään kaikkein huonolaatuisimpiin puihin Nuorena harvassa kasvanut, alaharvennettu – sahatavaran arvo 120 €/m3 Nuorena tiheässä kasvanut, sitten vapautettu – sahatavaran arvo 400 €/m3 Kuutiometrejä vai kuiva-ainetta? Kuivatiheys, tonnia/m3 Metsätehon raportti 7/1996 600 500 400 300 Kuusi nopea (50 v) 200 Kuusi hidas (100 v) 100 Koivu (60 v) 0 0 10 20 Läpimitta, cm 30 40 Nopeakasvuisessa kuusessa on 40% vähemmän kuiva-ainetta kuin koivussa Viljellyn puun tukkiosuus on pieni Verkasalo ym. 2013: Tukkivähennys, % 50 Läpimitta 26 - 30 cm 40 30 Mänty 20 Kuusi 10 0 Luontainen Istutus Kylvö Tukkivähennys: osuus, joka vähennetään tukista huonon laadun vuoksi Metsien luontainen kehitys Luultu/luuloteltu/opetettu seuraavaa: Häiriön (myrsky, palo) jälkeen syntyy tasaikäinen puusto Itseharveneminen poistaa eniten pieniä puita Puusto rappeutuu ja tuhoutuu kerralla myrskyssä tai metsäpalossa (ellei sitä hakata kiireesti) Luonnontilainen metsä on keloutuvaa itsemurhametsää Alaharvennus–Avohakkuu –malli seurailee luontaista kehitystä Vihreä väittämä: oikein Punainen väittämä: väärin Valter Keltikangas (1973): ”Minulla oli tilaisuus 40 vuotta sitten kulkea valtakunnanmetsiä arvioitaessa sen aikainen pisin linja … Tällä matkalla minä en nähnyt ainoatakaan keloontuvaa metsikköä … enkä myöskään nähnyt paloalueita. Ylipäänsä ne kyllä olivat vanhoja metsiä. Minä en oikein voi yhtyä käsitykseen, että luonnontilainen metsä olisi pystyyn kuoleva ja metsikkönä kerrallaan kuoleva.” Metsän kehitys – oikea malli Vaiheet suurtuhon, esim. avohakkuun jälkeen: 1. 2. 3. 4. Syntymisvaihe Itseharvenemisvaihe Alikasvoksen muodostumisvaihe Vanhan metsän vaihe Vaiheessa 2 metsikkö alaharvenee Vaiheissa 3 ja 4 yläharvenee Vaiheet 3 ja 4 kestävät usein 200–400 vuotta Klikkaa huviksesi tästä! Alikasvoksen muodostumisvaihe Luonnontilainen metsä = ? Kuva: Tommi Taipale Useimmiten erirakenteista sekametsää, joka elää ja voi hyvin Luonnontilaisen metsän tuho Vastaa useimmiten voimakasta yläharvennusta Avohakkuun kaltaista täystuhoa on harvemmin Hoitometsä tuhoutuu helposti kokonaan Avohakkuu Ei vastaa luonnossa tapahtuvia häiriöitä Kuva: Olavi Laiho Hoitometsät Vaiheet 3 (alikasvoksen syntyminen) ja 4 (vanha metsä) sivuutetaan Avohakkuita on monta kertaa enemmän kuin avonaisia aloja olisi luonnonmetsissä Alikasvoksia ei hyödynnetä – vaan ne raivataan pois! Luontainen taimiaineskin raivataan pois! Luonnonmetsissä suurin osa metsiköistä olisi erirakenteisia Hoitometsät ovat raketeeltaan paljon yksinkertaisempia kuin luonnonmetsät tai luonnonmukaisesti käsitellyt hoitometsät Luonnonmukaista ja kustannustehokasta metsänhoitoa: Luontaisesta koivikosta tullaan sekametsän kautta erirakenteiseen kuusikkoon. Historiaa Historiaa Poimintahakkuut ja alikasvoksen vapautus olivat ennen vallitseva käytäntö Tilanne muuttui 1920-luvulta alkaen Harsintajulkilausuma v 1948 Tarvittiin halpaa puuta massateollisuudelle Edistettiin alaharvennuksia, avohakkuuta ja viljelyä Ei ollut tutkimuksia uuden menetelmän paremmuudesta Tutkimuksia ei käynnistetty myöhemminkään vaan ne pyrittiin estämään Yläharvennus (poiminta) oli yleisin syy metsän rauhoitukseen Nyt yläharvennusta suositellaan (selvästi alaharvennusta kannattavampaa) Jatkettu yläharvennus on jatkuvaa kasvatusta Jatkuva kasvatus (”erirakenteiskasvatus”) luvallista vuoden 2014 alusta Mitä tapahtuu muualla? Ruotsissa samantapaista keskustelua kuin Suomessa Sloveniassa avohakkuut on kielletty kokonaan Keski-Euroopassa pyritään erirakenteisiin sekametsiin Saksassa avohakkuut on kielletty Italiassa metsäpuiden taimituotanto lopahtanut Kiinassa avohakkuut on kielletty Virallinen metsäpolitiikka: Pyritään erirakenteisiin sekametsiin Monissa trooppisissa maissa avohakkuut on kielletty Teoriaa Puun hakkuukypsyys Puita/ha Puu on hakkuukypsä, kun sen suhteellinen arvokasvu painuu markkinakoron alapuolelle 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Arvokasvuprosentti 6 5 Markkinakorko 4 3 2 1 0 0 10 20 30 Läpimitta, cm 40 Optimaalinen hakkuu: •Poista punaiset kokoluokat •Jätä pienemmät kokoluokat 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 Läpimittaluokka, cm 50 Yhden kuutiometrin arvo 60 Näissä puissa pääoma tuottaa huonosti. Ne kannattaa myydä! €/m3 50 Mänty 40 Kuusi 30 Raudus Hies 20 Nämä puut lisäävät eniten arvoaan. Jätä ne kasvamaan! 10 0 0 5 10 15 20 Läpimitta, cm 25 30 Puun arvokasvuprosentti Arvokasvuprosentti 10 v 14 Mänty 12 Kuusi 10 Raudus 8 Hies 6 Hoida metsää niin, että tämän kokoisia puita jää jäljelle jokaisessa hakkuussa 4 2 0 0 5 Huolehdi täydennyksestä 10 15 20 Läpimitta, cm 25 30 Ylä- ja alaharvennuksen vaikutus Yläharvennus parantaa pääoman tuottavuutta enemmän kuin alaharvennus Jatkuvan kasvatuksen periaate Poistetaan puita, joissa pääoma tuottaa huonosti Ei poisteta puita, joissa pääoma tuottaa hyvin 12 – 20 cm:n havupuut Hyvälaatuiset 16 – 20 cm:n koivut Edistetään alikasvoksen syntymistä Hakataan melko harvaksi Varotaan alikasvoksen vahingoittamista Poistetaan huonolaatuisia ja taloudellisesti hakkuukypsiä puita Jatkuvan kasvatuksen kannattavuus Ensiharvennusvaiheen metsiköt 6710 Nettonykyarvo, €/ha 7000 6036 6000 5000 5768 5265 6018 7070 6931 6420 6356 5698 5289 4598 4000 3000 2000 1000 0 Männikkö Alaharvennus Kuusikko Tasaharvennus Sekametsikkö Yläharvennus Jk-harvennus Nykyarvo = NettotuloHakkuu1 + NykyarvoHakkuu 2 + NykyarvoJääväPuusto o o Tutkimustuloksia on runsaasti ja ne ovat samansuuntaisia Nämä tulokset ovat Lea Hokkasen kandidaatin tutkielmasta Toisen harvennuksen vaiheen metsiköt 10000 8990 Nettonykyarvo, €/ha 9000 8000 7000 6597 6953 7480 7806 6739 7194 7665 7686 8097 8460 9013 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Männikkö Alaharvennus Kuusikko Tasaharvennus Yläharvennus Sekametsikkö Jk-harvennus Nykyarvo = NettotuloHakkuu1 + NykyarvoAvohakkuu + NykyarvoPaljaanMaanArvo Jatkuvassa Harvennus + Harvennus + Jäävän puuston arvo Nykyarvo 3%, € ha-1 Lehtomaisen kankaan kuusikko 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Jos metsä on varttunut (suuri vaihtoehtoiskustannus) ja istutetut puut kasvavat paremmin kuin luonnontaimet, kannattaa tehdä yksi päätehakkuu (avo/smp/sjsp). Tasa x 1.2: Kasvumallin ennuste kerrottu 1,2:lla eli oletetaan saatavan jalostushyötyä Jatkuva Tasa x 1.0 Tasa x 1.2 Tasa: Jossain vaiheessa tehdään avohakkuu ja istutus. Harvennukset ovat yläharvennuksia. Hyvä muistaa Ei ole tehty ainoatakaan tieteellisen kritiikin läpäissyttä tutkimusta, jossa avohakkuu + viljely olisi osoitettu Suomessa jatkuvaa kasvatusta kannattavammaksi tavanomaisia korkokantoja (3% tai enemmän) käytettäessä Ei ole yhtään tutkimusta, jonka mukaan alaharvennus olisi yläharvennusta kannattavampaa Ei ole yhtään tutkimusta, joka osoittaisi, että jatkuvan kasvatuksen tuotosta (kasvua ja uudistumista) olisi yliarvioitu taloudellisissa laskelmissa Tärkein syy yläharvennusmetsätalouden paremmuudelle on kuidun ja tukin suuri hintaero. Puut kannattaa kasvattaa tukkimittaan. Kuitupuita ei kannata myydä. Mitä voidaan päätellä tutkimatta Viljelymetsätalouden kannattavuus heikkenee, kun Kasvupaikka heikkenee Siirrytään pohjoisemmas Korkokanta (pääoman tuottovaatimus) nousee Kustannukset suurenevat Puun hinta laskee Kannattavan viljelymetsätalouden nollaraja kulkee Suomessa Siirtyy koron noustessa etelämmäs ja paremmille kasvupaikoille Nollarajan takana vain laajaperäinen metsätalous on järkevää Jatkuva kasvatus Muu laajaperäinen metsätalous Arvometsän leimikko Pohjois-Pohjanmaalla Istutuskuusikon ensimmäinen yläharvennus Tasaikäismetsätalouden tuet Tasaikäismetsätaloutta tuetaan veronmaksajien rahoilla (Kemera) Tukia perustellaan ”kansantaloudellisella kannattavuudella” Tahvonen 2013: ”Puuntuotannossa yksityistaloudellinen kannattavuus on sama asia kuin kansantaloudellinen kannattavuus” Eronen 2009: ”Kansantaloudellisiin syihin vetoaminen kuuluu metafysiikkaan” Ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalvelut, ulkoisvaikutukset Puuntuotannon arvo 150–200 €/ha vuodessa Muiden hyötyvaikutusten arvo voi olla monin verroin suurempi Niitä vähätellään, koska niille ei ole markkinoita Niiden vapaaehtoinen vaaliminen on vastuullista metsätaloutta Kulttuurinen kestävyys Metsää tulee käsitellä menetelmillä, jonka kansalaiset hyväksyvät Suurin osa suomalaisista vastustaa avohakkuita Sosiaalinen kestävyys Ei aiheuteta haittaa perinteisille metsän käyttötavoille Ulkoilu, marjastus, metsästys, sienestys Ulkoisvaikutukset notkahtavat avohakkuussa Peitteinen metsätalous Tasaikäismetsätalous Pätee mm. seuraaville ulkoisvaikutuksille ja ekosysteemipalveluille Mustikka- ja sienisato Maisema- ja ulkoiluarvot Eroosion ehkäisy, hiilen sidonta 54 Hiilitase (sidottu – vapautettu hiili) Hilitase, tonnia sidottua hiiltä/v 600 500 400 300 200 100 0 Suositeltu Tasa Optimaalinen Tasa 350 hehtaarin tila Pohjois-Karjalassa Peitteinen Paras yhdistelmä Hiilitaseen parannuskeinoja Hiilitase, tonnia hiiltä/ha vuodessa Avohakkuutähteet energiaksi Kaikki kuitu energiaksi Harvennukset yläharvennuksia Ensiharvennukset myöhemmin Kuusikuitu energiaksi Mäntyvaltainen metsä Kuusivaltainen metsä Suositeltu alaharvennus -0.3 -0.2 -0.1 0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 Hiilitaseesta Metsät ainoa realistinen tapa poistaa ilmakehästä merkittäviä määriä hiilidioksidia Hiiltä voidaan kerryttää: Puustoon Maaperään Puusta valmistettuihin tuotteisiin Lisäksi Puun käyttö energiaksi vähentää päästöjä Puutuotteiden käyttö pienentää energian kulutusta ja vähentää päästöjä Yksi tonni lisää sahatavarana (4 m3 tukkia) vähentää CO2-päästöjä 3,9 tonnia teräsbetonin käytön vähentymisen kautta Tämän päästövähennyksen arvo on 20–40 € (5–10 €/m3) Massateollisuus kuluttaa paljon energiaa, ennen kaikkea mekaaninen massa Hiilen sidonta maksimoituu, kun korjataan vain sahatukkia ja energiapuuta Loppuuko massateollisuuden raakaaine Latvaosa energiaksi 1/3 Sahatavara puolet tukista Sahausjätteet massateollisuuteen 1/3 1/3 Kuusikuidun käyttö energiaksi parantaa hiilitasetta 2.5 kertaa enemmän kuin männyn ja koivun käyttö energiaksi Hiiltä sitoutuu 60% kuusikuitupuun sisältämän hiilen määrästä (hiilen sidonnan arvo 5 €/m3) Massateollisuus voi käyttää sahausjätteitä Mekaanista massateollisuutta on Suomessa enemmän kuin missään muualla (35%) Tukipolitiikka ja ulkoisvaikutukset Yhteiskunta voi ohjata puuntuotantoa lakien lisäksi tukien ja verojen avulla Pigouvian instruments Periaate: haitallisista ulkoisvaikutuksista verotetaan, hyödyllisiä tuetaan Metsätalouden kohdalla menetellään juuri päinvastoin (Kemera) Tahvonen 2013: ”Puuntuotannon tukemiselle verovaroista ei ole taloudellisia perusteluja” Luonto- ja monikäyttöarvojen vaalimisen tukeminen verovaroilla on perusteltua Nyt saa kysyä helppoja kysymyksiä
© Copyright 2024