näin saat hyvän taimikon
näin saat hyvän taimikon Hoida taimikko ajoissa se parantaa metsätaloutesi kannattavuutta Tämä käsikirja on tehty Taimikot tuottaviksi Uudellamaalla -hankkeessa 2014. Teksti ja kuvat: Annikka Selander Taitto: Katarina Maris Taulukot, graafit ja piirrokset: Hyvän metsänhoidon suositukset – METSÄNHOITO, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2014. Lisätietoja saat Metsäkeskuksen neuvojilta [email protected] | puh 0294 32 409 Johdanto Omat tavoitteesi ratkaisevat sen, miten hoidat ja käytät metsääsi. Siksi päätät miten näitä taimikonhoitosuosituksia sovelletaan sinun metsässäsi. Sinulla voi myös olla erilaiset tavoitteet eri metsikkökuvioille ja metsäsi eri osille. Puuntuotannon tavoitteena on olla kannattavaa toimintaa. Yksi metsänhoitosuositusten päätavoitteista on parantaa yksityismetsätalouden kannattavuutta. Useimmiten on varaa tehokkuuden lisäämiseen. Metsänuudistaminen ja taimikkovaihe vaikuttavat metsän kehitykseen aina kiertoajan loppuun saakka ja näin ollen myös metsästä saataviin tuloihin. Oikea toimenpide oikeaan aikaan on metsätalouden kannattavuuden perusta. Taimikonhoidon laiminlyöminen pienentää puumyyntituloja, mutta myös siirtää tuloja tuonnemmaksi. Mänty, kuusi ja kivennäismailla rauduskoivu ovat taloudellisesti kasvatuskelpoisimmat puulajimme. Eri puulajit viihtyvät erilaisilla kasvupaikoilla kehittyäkseen toivotusti. Käytä kasvupaikalle parhaiten sopivaa puulajia. Kun tiedät eri puulajien ominaisuudet ja kasvupaikkavaatimukset voit helpommin tehdä oikeita päätöksiä. Tässä käsikirjassa keskitytään uuden metsikön perustamiseen ja tasaikäisten metsiköiden taimikonhoitoon. Taimikonhoitoon kuuluvat heinäntorjunta, varhaisperkaus ja taimikonharvennus. Esittelemme ne menetelmät, jotka suurimmalla varmuudella antavat toivotun tuloksen. Saat tietoosi uusimmat tutkimustulokset täydennettynä käytännön kokemuksilla. Hyvän tamikon resepti Metsän uudistamisen tavoitteena on löytää kullekin kasvupaikalle sopivia nopeasti kasvavia ja kustannustehokkaita puulajeja. Tee päätöksesi kasvupaikan ja uudistettavan puuston perusteella. Valitse puulaji, joka hyödyntää parhaiten kasvupaikan mahdollisuudet (ravinteet ja vesivarat). Mänty on valopuu. Mänty sopii pääpuulajiksi kuiville ja kuivahkoille kankaille, karkeille tuoreille kankaille sekä rämeille ja ravinneköyhille korville. Hyvälaatuisen männyn kasvattaminen edellyttää, että puusto kasvaa nuoruusvaiheessaan riittävän tiheänä ja hitaasti. Kuusi kestää varjostusta ja se menestyy sekä vallitsevana puulajina että sekapuuna. Kuusi kasvaa hyvin lehdoissa, lehtomaisella kankaalla sekä keskikarkeilla ja hienojakoisilla tuoreilla kankailla. Se sopii myös ruohoturvekankaille ja mustikkaturvekankaille. Rauduskoivu menestyy lehtomaisilla kankailla ja sekapuuna tuoreilla kankailla. Hieskoivu soveltuu soistuneille kankaille, savimaille ja turvemaille. Valitse sopiva maanmuokkausmenetelmä Äestys tai laikutus sopii karkeajakoisille ja vettäläpäiseville kuivahkoille ja kuiville kankaille. Menetelmät soveltuvat männyn luontaisessa uudistamisessa, kylvössä ja istutuksessa. Laikkumätästys tai kääntömätästys soveltuu keskikarkeille ja hienojakoisille maille. Paras menetelmä kuusen istutuksessa. Naveromätästys maille, joilla on tarvetta johtaa pois pintavettä. Ojitusmätästys kun kuivatustarve edellyttää ojien kaivamista. Valitse varma uudistamismenetelmä Istutus ja kylvö ovat nopeampia ja varmempia kuin luontainen uudistaminen. Luontainen uudistaminen siemenpuiden avulla sopii kuivahkoille ja kuiville kankaille. Jätä tarpeeksi hyvälaatuisia siemenpuita, käsittele maanpinta äestämällä tai laikuttamalla ja poista siemenpuut 2–3 vuoden päästä. Koneellinen kylvö äestyksen yhteydessä on hyvä vaihtoehto. Tavoitteena on vähintään 4 000 kylvökohtaa hehtaaria kohti. Istuta tarpeeksi monta tainta hehtaarille, vähintään 1 600–2 000. Istuta mätästetyllä alueella taimi mättäälle. Istuta taimi tarpeeksi syvään niin, että juuripaakku yltää kivennäismaan läpi humuskerrokseen. Polje heinät (heinäntorjunta) Tarkista heinäntorjunnan tarve jo istutusta seuraavana syksynä, ja sen jälkeen vielä kahtena seuraavana vuonna. Heinä lisää tukkimiehentäin ja myyrien aiheuttamien tuhojen riskiä ja se voi jopa tappaa taimen. Poista taimia uhkaava lehtipuusto (varhaisperkaus) Taimikon perkaus 3–5 vuotta istutuksen jälkeen, viimeistään kun vesakko on yhtä pitkää kuin havupuun taimet. Havupuun taimet ovat tällöin noin metrin mittaisia. Reikäperkaus on vaihtoehto kuusentaimikoissa. Männyntaimikoissa kaikki vesakko poistetaan hirvituhoriskin vähentämiseksi. Harvenna taimikko oikeaan aikaan (taimikonharvennus) Taimikon harvennus kannattaa. Taimikonhoidon jälkeen kasvu ja järeytyminen keskittyvät parhaisiin puihin. Työ maksaa itsensä takaisin ensiharvennuksessa. Suositeltava ajankohta: kun kuuset ovat 3–4 metrin mittaisia ja männyt 5–7 metrin mittaisia. Harvenna aikaisemmin jos lehtipuut uhkaavat piiskata kuusta ja mäntyä. Taimikonhoidon oikea ajankohta säästää aikaa ja kustannuksia. Säästä luontokohteet Jätä reunavyöhykkeet ja muut erityiskohteet raivaamatta. Säästä ekologisesti arvokkaat pensaat ja puut (esimerkiksi paatsama, kuusama, metsälehmus). Säästä puumaiset raidat ja pihlajat, jos ne eivät kilpaile taimien kanssa. Mikä on metsätaloutesi tavoite? Riippumatta siitä, teetkö itse metsänhoitotöitä vai teetätkö ne ammattilaisilla, sinun pitää selvittää itsellesi mihin pyrit. Oikeiden toimenpiteiden valinta on helppoa, kun tavoite on selvillä. Metsäammattilaisen tehtävä on esitellä eri vaihtoehdot ja niiden todennäköiset vaikutukset metsikön kehitykseen. Keskustellen löytää yhteiset ratkaisut. Metsänhoitoon kuuluvat kaikki ne toimenpiteet, joilla ohjataan metsikön kehitystä metsänomistajan toivomaan suuntaan. Metsänhoitosuositukset perustuvat uusimpiin tutkimustuloksiin ja käytännön metsätaloudesta saatuihin kokemuksiin. Suositusten tarkoituksena on minimoida epäonnistumisen riski. Hyvä lopputulos edellyttää töiden huolellista suunnittelua ja toteuttamista. Metsän olosuhteet saattavat poiketa yleisesti kuvatusta, minkä vuoksi on tärkeää perehtyä kyseessä olevaan metsikköön. Metsikön kasvattaminen taimista tukkipuiksi muodostaa ketjun, jossa edellinen toimenpide vaikuttaa seuraavan toimenpiteen onnistumiseen ja sen kustannuksiin. Metsänhoidon tavoitteena on vähentää seuraavassa kehitysvaiheessa tarvittavaa työpanosta ja nopeuttaa hyvälaatuisen puun tuotantoa. Puiden nopea järeyskehitys aikaistaa puunmyynnistä saatavia tuloja. Eri puulajeilla on erilaiset kasvupaikkavaatimukset. Tuottava taimikko syntyy kullekin kasvupaikalle sopivasta puulajista. Taimikko on täystiheä ja se hyödyntää kokonaan maaperän puuntuotantomahdollisuudet. Tarvittavat taimikonhoitotyöt on tehty eikä välitöntä hoitotarvetta ole. Mieti tätä: voit lisätä pääoman tuottoa käyttämällä jalostettua siementä, joka antaa nopeakasvuisen ja korkealaatuisen metsikön voit lisätä metsätalouden tuloja tekemällä tai teettämällä metsänhoitotyöt ajallaan voit vähentää menoja perustamalla uusi metsikkö välittömästi päätehakkuun jälkeen. Näin saat paremman uudistamistuloksen, jolloin heinäntorjunnan, varhaisperkauksen ja taimikonharvennuksen kustannukset vähenevät. Istutus, kylvö tai luontainen uudistaminen? hakataan heti, kun uudistusalalla on tarpeeksi taimia. Maalajiltaan hienojakoiset kasvupaikat eivät sovellu uudistettaviksi luontaisesti tai kylvämällä, koska näille maille luonteenomainen voimakas rouste nostaa sirkkataimet maasta. Kylvö on istutusta edullisempi vaihtoehto uudistettaessa karkeita ja keskikarkeita kuivia ja kuivahkoja kankaita männylle. Sopivilla kohteilla ja oikein käytettynä kylvöllä on myös muita Luontainen uudistaminen on edullisin uudistamismenetelmä. Luontainen uudistaminen sopii männyn uudistamiseen kuivilla ja karuilla kankailla. Onnistuminen edellyttää tarpeellista määrää hyvälaatuisia siementäviä puita. Useimmissa tapauksissa tarvitaan kevyt maanmuokkaus, jotta taimikosta tulee täystiheä ja tasainen. Siemenpuut Puulajin ja uudistamismenetelmän valinta kivennäismailla eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Selite: vihreä = suositellaan, keltainen = suositellaan varauksin, 0 = muokkaamaton, P= maanpintaa paljastava maanmuokkaus, K = kohoumia muodostava maanmuokkaus. Karkea Keskikarkea P K P Mänty, siemenpuu P P P P/0 Kuusi, istutus K K K K K K K/P Kuusi, kaistale P/0 P/0 P/0 P/0 P/0 P/0 P/0 Kuusi, suojuspuu 0 0 0 0 0 0 0 Rauduskoivu, istutus P Karkea Keskikarkea P Hieno P Keski- P Hieno P/K Kuiva kangas tai sitä karumpi Mänty, kylvö Mänty, istutus Hieno Kuivahko kangas Karkea Tuore kangas Keskikarkea Maalaji Lehtomainen kangas tai sitä viljavampi Karkea Kasvupaikka 0 K/P Rauduskoivu, kylvö P Rauduskoivu, siemenpuu P Kasvupaikka ja maalaji ovat ratkaisevia puulajin ja uudistamismenetelmän valinnalle kivennäismailla. Taulukossa esitetään männyn, kuusen ja koivun suositeltavat uudistamismenetelmät. etuja. Kylvöä käyttämällä saat todella tiheän taimikon, jossa taimia on 4 000 – 5 000 hehtaaria kohti. Näin tiheä taimikko tarvitaan korkealaatuisen tukkipuun tuottamiseksi. Taimikkovaiheessa tiheässä kasvaneiden männyntaimien oksat jäävät ohuiksi ja alaoksien kuivuminen alkaa varhaisessa vaiheessa. Paras männynsiementen kylvöajankohta on heti lumen sulamisen jälkeen kun maa on vielä kostea. Kylvö ei onnistu rehevillä mailla eikä hienojakoisilla mailla. Kylvössä ja istutuksessa voit käyttää jalostettua siementä, minkä ansiosta puut kasvavat nopeammin ja niiden laatu on parempi. Istutus on kallein uudistamismenetelmä, mutta samalla nopein ja vähiten riskialtis. Rehevillä kasvupaikoilla istutus on myös varmin menetelmä. Kuusen uudistamisessa istutus on yleisin menetelmä. Vaadi taimien ostajana myyjältä tiedot taimierästä. Taimien ja siementen pitää olla hyvälaatuisia, ja niiden alkuperän on oltava uudistusalallesi sopiva. Tarkista taimien kunto ja laatu ennen istutusta. Pakastetut taimet pitää sulattaa hitaasti ennen istutusta. Taimet eivät saa kuivua kuljetuksen ja varastoinnin aikana. Taimi on sopivan kostea silloin, kun juuripaakkua puristaessa siitä tippuu vettä. Suurin osa taimista istutetaan käsin, mutta koneellinen istutus lisääntyy. Kun kone istuttaa taimen, se päätyy aina oikeaan syvyyteen ja tuoreeseen muokkausjälkeen. Mänty Mänty on valoa vaativa puulaji eikä se menesty muiden puiden varjossa. Mänty on sopeutunut pärjäämään vähällä vedellä ja vähillä ravinteilla. Siitä kasvaa hyvälaatuinen tukkipuu kuivahkoilla ja sitä karummilla kankailla sekä rämeillä ja vähäravinteisissa korvissa. Näillä kasvupaikoilla mänty on sopivin pääpuulaji. Mänty sopii pääpuulajiksi myös tuoreilla kankailla ja sekapuuksi kuusen ja koivun kanssa. Mäntytukin laatu riippuu oksaisuudesta, oksien järeydestä ja vuosirenkaiden leveydestä. Männikön pitää taimikkovaiheessa kasvaa tiheänä jotta oksat pysyvät hentoina ja luontainen karsiutuminen tapahtuu varhain. Kun mänty kasvaa harvassa tai rehevällä kasvupaikalla siitä tulee oksainen. Viljeltäessä mänty uudistetaan yleensä kylvämällä. Kylvö tehdään useimmiten koneellisesti äestyksen yhteydessä. Luontainen uudistaminen sopii karkearakeisille kuivahkoille ja sitä karuimmille kankaille. Lajittunut maa ja ohut kunttakerros antavat parhaat onnistumisen edellytykset. Siemenpuuhakkuussa jätetään 50–100 tervettä puuta, joilla on elinvoimainen latvusto. Maanmuokkaus parantaa merkittävästi siementen itämistä ja sirkkataimien juurtumista. Kivennäismailla maanmuokkaus tehdään äestyksenä tai laikutuksena ja turvemailla laikkumätäs- tyksenä tai kääntömätästyksenä. Kylvämällä siemenpuiden alle voit hyödyntää jalostetun kylvösiemenen paremman kasvun ja laadun ja samalla parantaa uudistamistulosta. Istutusta suositellaan hienojakoisille kuivahkoille kangasmaille sekä keskikarkeille ja karkeille tuoreille kankaille. Äestyksessä ja laikutuksessa kivennäismaa pitää paljastaa ja muokkausjäljen on oltava vähintään puoli metriä leveä, jotta se antaa tarvittavan suojan tukkimiehentäitä vastaan. Kuusi Kuusi on puolivarjopuu ja se kasvaa hyvin sekä vallitsevana puuna että alikasvoksena. Kuusi on veden ja ravinteiden suhteen vaateliaampi kuin mänty. Maan pitää olla ravinteikasta ja pohjaveden liikkuvaa. Puuntuotantoa ajatellen sopivammat kasvupaikat ovat keskikarkeat ja hienot tuoreet kankaat sekä lehtomaiset kankaat. Kuusi menestyy myös ruohoturvekankailla, mustikkaturvekankailla ja puolukkaturvekankailla, kunhan niiden ravinnetalous on kunnossa. Karuilla vettäläpäisevillä kasvupaikoilla kuusen kasvu on selvästi heikompaa kuin männyn. Taloudellisesta näkökulmasta katsottuna kuusi soveltuu näillä kasvupaikoilla ainoastaan sekapuuksi. Kuusen puutavaran laatu on tasaisempaa kuin männyn. Oksaisuudella ei ole yhtä suurta merkitystä sahatavaran laadulle kuin männyn kohdalla. Istutus on nopea ja varma tapa uudistaa kuusta. Laikkumätästys tai kääntömätästys on osoittautunut parhaaksi maanmuokkausmenetelmäksi varmistamaan taimien alkukehitys ja selviytyminen kilpailussa heinää ja lehtipuuvesakkoa vastaan. Nopea ja kerralla onnistunut uudistaminen tuottaa varmimmin täystiheän ja terveen taimikon. Rauduskoivu Rauduskoivu on valoa vaativa puulaji ja sen kasvu on nuoruusvaiheessa nopea. Rauduskoivu menestyy lehdoissa, lehtomaisilla kankailla ja tuoreilla kangasmailla, kun vesitalous on kunnossa. Näillä kasvupaikoilla se tuottaa järeää tukkipuuta. Korkealaatuisen koivutukin kasvattaminen onnistuu parhaiten sekapuuna kuusen kanssa. Koivu-kuusisekametsän koivut karsiutuvat tyviosastaan oksattomiksi, ja niiden tekninen laatu on muutoinkin parempi kuin puhtaissa koivikoissa. Myös koivun terveyden ja vähävikaisuuden kannalta kasvatus sekapuuna on hyödyllistä, koska ruskotäpläkärpästen aiheuttamat vioitukset ovat sekametsissä vähäisempiä. Suurimmat puunmyyntitulot saat korkealaatuisten oksattomien tai hieno-oksaisten koivutukkien myynnistä. Korkealaatuiset järeät tyvitukit ovat kaikkein arvokkaimpia. Rauduskoivu uudistetaan yleensä istuttamalla. Uudistusalan raivaus on syytä tehdä huolellisesti niin, ettei sinne jää koivuntaimia varjostavaa alikasvospuustoa. Maa muokataan laikkumätästyksellä tai laikutuksella. Hieskoivu Hieskoivu sietää märkiä ja vähähappisia olosuhteita ja menestyy siksi myös soistuneilla kivennäismailla ja turvemailla. Kivennäismailla on taloudellisesti kannattavaa kasvattaa hieskoivua vain havupuita täydentävänä puulajina. Kasvu hidastuu jo nuorella iällä ja järeyskehitys on paljon heikompi kuin rauduskoivulla, eikä se parane vaikka hieskoivulle annetaan lisää kasvutilaa. Hieskoivun kasvatuksessa joudutaan tavallisesti tyytymään pääosin kuitupuuhun heikomman kasvun ja laatuvikojen vuoksi. Heikon taloudellisen tuoton takia hieskoivua ei yleensä aktiivisesti uudisteta. Se uudistuu helposti luontaisesti siementen ja kantovesojen kautta. Tunnistatko rauduskoivun ja hieskoivun? Rauduskoivun lehti on kolmiomainen ja siinä on kapea kärki. Lehden reunat ovat toiskertaan sahalaitaiset ja versot ovat karheanystyiset. Hieskoivun lehdet ovat lyhytkärkiset ja vain kertaalleen sahalaitaiset. Versot ovat sileitä ja hienon nukan peittämiä. Kasvupaikkaluokat Lehto ja lehtomainen kangas Reheviä kasvupaikkoja, joissa on runsas ruoho- ja heinäkasvillisuus. Maaperä on usein ruskomaata ja ohuen kangashumuksen alta löytyy multamainen kerros. Maalaji on hienojakoinen. Tuore kangas Tuoreet kankaat ovat seinäsammal- ja varpukankaita. Kangashumuskerros on vain osittain hajonnut ja se on kivennäismaasta selvästi erillään. Mustikka on vallitseva kenttäkerroksessa. Tuoreet kankaat ovat keskihyviä, kohtalaisesti hienoja aineksia sisältäviä moreenimaita. Kuivahko kangas Maanpintaa peittää paksuhko, alustastaan selvästi erottuva raakahumuskerros. Seinäsammal ja puolukka muodostavat yhtenäisen pohjakerroksen. Kuivahkot kankaat ovat laihoja, vain vähän hienoja aineksia sisältäviä moreenimaita. Kuiva kangas Kuivat kankaat ovat jäkälä- ja varpukankaita. Kenttäkerroksessa kasvaa kanervaa, puolukkaa ja variksenmarjaa. Maaperä on hiekkaa tai someroa. Istutustiheys, taimia per hehtaari Mänty Kuusi Rauduskoivu 2 000-2 400 1 600-2 000 1 600 Tarkista istutustiheys ja taimikon tiheys taimikonhoidon jälkeen Voit tarkistaa istutustiheyden 3,99 metrin pituisen kepin avulla. Rajaa ympyrä pyörittämällä keppiä merkityn keskipisteen ympäri ja laske säteen sisäpuolelle jäävät kehityskelpoiset taimet. Yksi taimi koealalla vastaa 200:a tainta hehtaarilla. Jos koealalla on 10 tainta se tarkoittaa 2 000:ta tainta per hehtaari. Mittaa useita koealoja ja laske niiden keskiarvo. Käytä samaa menetelmää varhaisperkauksen ja taimikonharvennuksen työn jäljen seurantaan. Oikea maanmuokkaus tärkeä Maanmuokkaus on yhdessä puulajin ja uudistamismenetelmän valinnan kanssa uudistamisketjun tärkeimpiä lenkkejä. Muokkausmenetelmä valitaan maan ominaisuuksien perusteella. Maanmuokkaus vaikuttaa metsikön kehitykseen monta vuotta eteenpäin. Yksi maanmuokkauksen tavoite on nostaa maan lämpötilaa. Paljastettu kivennäismaa ja erityisesti kohoumat lämpiävät aikaisemmin keväällä ja ne ovat lämpimämpiä myös kesällä verrattuna muokkaamattoman maan istutuskohtiin. Juuret kehittyvät nopeammin, mikä edistää ravinteiden ja veden ottoa maasta, jolloin taimi kasvaa nopeammin. Voit merkittävästi vähentää pintakasvillisuuden kilpailua valitsemalla maanmuokkausmenetelmän, jossa syntyy kohoumia. Mättäillä kasvavat taimet saavat etumatkaa suhteessa pintakasvillisuuteen ja ne pärjäävät paremmin valosta, ravinteista, vedestä ja kasvutilasta käytävässä kilpailussa. Laikkumätästyksessä kivennäismaakerroksen alle muodostuu kaksinkertainen humuskerros ja näin ollen kompostointivaikutus: ravinteita vapautuu taimien käyttöön sitä mukaa kun humus hajoaa. Lajittuneilla ja vettäläpäisevillä mailla männyn luontainen uudistaminen onnistuu jättämällä hyvälaatuisia siemenpuita. Jätä siemenpuuhakkuussa 50–100 tervettä siemenpuuta, joilla on elinvoimainen latvus. Kevyt maanmuokkaus, kuten kuvan osoittama äestys, varmistaa tasaisen taimettumisen. Kivennäismaata paljastetaan vain sen verran mitä uudistaminen vaatii. Jos muokkauksessa paljastetaan liikaa kivennäismaata, siitä seuraa runsaasti heinää ja vesakkoa. Lyhyellä tähtäyksellä edullinen menetelmä, esimerkiksi äestys rehevällä kasvupaikalla, tulee pidemmällä aikavälillä kalliiksi. Äestysjälkeen istutetut taimet kasvavat huonommin kuin mättäälle istutetut taimet, ja heinäntorjunnan ja varhaisperkauksen tarve on suurempi verrattuna laikku- ja kääntömätästettyihin alueisiin. Oikein valitun maanmuokkausmenetelmän avulla voit säädellä uudistusalan vesitaloutta. Pienten istutettujen havupuutaimien vakavin tuhonaiheuttaja on tukkimiehentäi. Taimet suojataan taiMetsänomistaja osoittaa parasta istutuskohtaa. Se on keskellä mätästä missä tukkimiehentäin aiheuttamien tuhojen ja kilpailevan pintakasvillisuuden riski on pienin. Mättään alla on kaksinkertainen humuskerros ja humuksen päällä on 5–10 cm paksu kivennäismaa- tai turvekerros. Taimi saa mättään päältä kunnon etumatkan vedestä ja ravinteista käytävässä kilpailussa. mitarhalla torjunta-aineella. Tuhoriskin vähentämiseksi on tärkeä käyttää maanmuokkausmenetelmää, joka paljastaa kivennäismaata. Erityisesti laikkumätästyksestä on saatu hyviä tuloksia. Tukkimiehentäi karttaa avoimia pintoja. Etäisyys taimesta humuksen reunaan on ratkaiseva. Istutustaimen ympärillä on oltava paljastettua kivennäismaata vähintään 15 senttimetrin säteellä. Turve suojaa yhtä hyvin kuin kivennäismaa. Koholla olevat istutuskohdat suojaavat taimia myös myyrätuhoja vastaan. Maanmuokkaus voidaan tehdä 15– 20 prosenttia nopeammin jos hakkuutähteet, eli oksat ja latvukset, on korjattu energiapuuna. Maanmuokkausmenetelmät Kylvöä ja luontaista uudistamista edeltävä äestys Äestyksessä kylvöä tai luontaista uudistamista varten kivennäismaa paljastetaan, mutta muokkausjäljen pintaan tulisi jäädä siemenen itämistä edistävää humusta. Äesjälkeä tarvitaan 4 000–5 000 metriä hehtaarille, jotta syntyy riittävästi hyviä itämiskohtia. Istutusta edeltävä äestys Karkeilla ja keskikarkeilla vettäläpäisevillä kankailla äestys ja laikutus ovat sopivia maanmuokkausmenetelmiä. Äestyksessä istutusta varten muokkausjäljen tulee olla niin syvä, ettei sen pintaan jää humusta. Hyviä istutuskohtia syntyy äestyksessä paljon. Paras istutuskohta on korkea kohta muokkausjäljen keskellä. Taimen ympärillä on oltava vähintään 15 senttimetriä paljastettua kivennäismaata tukkimiehentäin aiheuttamien tuhojen torjumiseksi. Istutusta edeltävä laikutus Laikutuksessa tavoitteena on 4 000–5 000 laikkua hehtaaria kohti. Laikutuksessa istutusta varten laikun pintaan ei saisi jäädä humusta. Kylvöä ja luontaista uudistamista edeltävä laikutus Laikutuksessa kylvöä tai luontaista uudistamista varten kivennäismaata paljastetaan, mutta muokkausjäljen pintaan tulisi jäädä siemenen itämistä edistävää humusta. Laikkumätästys Laikkumätästyksessä pintamaa käännetään niin, että muodostuu kaksinkertainen humuskerros. Mättäät pitää tiivistää. Istutuksessa taimipaakun tulee ylettyä humukseen. Riittää, että puolet taimen vihreästä osasta on maanpinnan yläpuolella. Naveromätästys Mätäs tehdään matalasta vaosta eli naverosta saatavasta maasta. Naveron syvyys on 30–50 senttimetriä. Mättäät tehdään laakeiksi, 10–20 senttimetriä korkeiksi ja 60–80 cm levyisiksi, eikä niitä tarvitse tiivistää. Kääntömätästys Kääntömätästyksessä mätäs on laakea, alle 10 senttimetriä korkea ja ensimmäisen talven jälkeen se painuu lähes maanpinnan tasoon. Oikea maanmuokkaus antaa taimelle hyvät eväät kasvulle. Tee heinäntorjunta ajoissa Heinän torjunnalla varmistat taimien selviytymisen pintakasvillisuuden kanssa käytävässä kilpailussa. Mekaanisessa heinäntorjunnassa voit polkea heinän taimien ympäriltä tai leikata sen. Vapauta taimen ympäriltä niin iso alue, ettei heinä lakoontuessaan yllä taimen päälle. Kevät ja myöhäissyksy ovat hyviä ajankohtia tarkistaa kuusen- ja männyntaimikoiden kunto ja tarvittaessa torjua taimia uhkaava heinä. Silloin taimet näkyvät hyvin ruskean pintakasvillisuuden seassa. Varhaisperkaus ratkaisee taimikon jatkokehityksen Varhaisperkaus on tärkein hoitotyö taimikossa. Varhaisperkauksessa poistetaan kasvatettavien puiden kanssa kilpaileva lehtipuuvesakko. Perkaus On tärkeä seurata uudistamisen onnistumista ja tarpeen mukaan torjua taimia uhkaavaa pintakasvillisuutta. Heinä estää taimen kasvua ja pahimmassa tapauksessa se voi tappaa taimen. Tarkista istutustaimikko vähintään kerran vuodessa 2–3 vuoden ajan istutuksen jälkeen. varmistaa havupuiden kasvun ja estää ylitiheyden seurauksena syntyviä mekaanisia vaurioita. Oikea ajoitus on erittäin tärkeä. Varhaisperkaus tehdään kun taimet ovat noin metrin mittaisia, eli 3–5 vuotta istutuksen jälkeen. Oikein ajoitettu työ takaa, että istutettu puulaji säilyy metsikön pääpuulajina. Varhaisperkaus voidaan tehdä reikäperkauksena tai täysperkauksena. Männyntaimikot saavat alussa kasvaa tiheinä, 4 000–5 000 tainta per hehtaari, jotta syntyy hieno-oksaista puuta. Poista mäntyjen kanssa kilpailevat lehtipuut mutta jätä luontaisesti syntyneitä kuusia ja koivuja aukkoihin. Poista kuusentaimikoista kanto- ja juurivesoista syntyneet lehtipuut sekä ne siemensyntyiset lehtipuut, jotka kasvavat liian lähellä kuusia. Jätä seimensyntyisiä koivuja aukkoihin. Voit vähentää uuden vesakon muodostumista tekemällä varhaisperkaus kesällä. Vuodenaika ei kuitenkaan ole yhtä tärkeä kuin se, että työ tulee tehtyä. Taimikot, joihin syntyy voimakas vesakko, pitää perata kaksi kertaa. Koneellinen perkaus, jossa kone kitkee vesakon maasta juurineen, vähentää merkittävästi uuden vesakon syntymistä. Tästä varhaisperkausmenetelmästä on saatu hyviä tuloksia. Taimikon harvennus on kannattava investointi Taimikonharvennuksessa päätät taimikon jatkokehityksestä ja mahdollisuuksista tuottaa ainespuuta. Taimikonharvennus on yksi parhaita mahdollisuuksia parantaa metsätalouden kannattavuutta. Taimikonharvennuksessa jätetään metsänhoitosuositusten mukainen määrä taimia ja samalla järjestellään puulajisuhteita. Taimikonharvennuksen jälkeen kasvamaan jäävät taimet saavat enemmän kasvutilaa, valoa, vettä ja ravinteita. Sairaat ja paksuoksaiset puut poistetaan, samoin ne puut jotka voivat vahingoittaa kasvatettavia puita. Suosi laadullisesti parhaita, hyväkasvuisia puita. Ne voivat olla joko viljeltyjä taimia tai luontaisesti syntyneitä taimia. Muista, että koivu nuorella iällä kasvaa paljon nopeammin kuin mänty ja kuusi. Jätä havupuutaimikon aukkoihin mieluummin rauduskoivua kuin hieskoivua. Sopiva osuus rauduskoivua on 10–15 prosenttia. Jätettävien koivujen pitää olla mäntyjä ja kuusia lyhyempiä. Taimikonharvennus oikeaan aikaan varmistaa taimikon nopean kehityksen ja se säästää silkkaa rahaa. Työ maksaa itsensä takaisin jo ensiharvennuksessa. Taimikonharvennuksen tavoitteena on puuston järeytyminen niin, että ensiharvennuksessa metsikössä on myytävää ainespuuta. Jos taimikonharvennus viivästyy, ajanhukka ja kustannukset voivat olla kaksinkertaiset. Laiminlyöty taimikonharvennus tarkoittaa myöhempää ensiharvennusta ja pienempiä tuloja. Ilman varhaisperkausta taimikon pääpuulaji helposti vaihtuu vastoin suunnitelmia. Taimikon harvennus: ajankohta ja taimikon tiheys harvennuksen jälkeen Puulaji Kasvupaikka Mänty Tuore ja kuivahko kangas 5-7 2 000-2 200 Kuivahko kangas, tiheät kylvötaimikot 3-4 2 500-3 000 Kuiva kangas 3-5 2 000-2 200 Kuusi Lehtomainen kangas ja tuore kangas 3-4 1 800-2 000 Rauduskoivu Lehtomainen kangas ja tuore kangas 4-5 1 600 Hieskoivu Viljavat turvemaat 4-7 2 000-2 500 Hoida taimikkosi ajoissa Taimikon varhaisperkaus ja harvennus varmistavat taimikon toivotun kehityksen. Parhaat puut jätetään kasvamaan ja järeytymään ennen ensiharvennusta. Ammattilaiselta kuluu 6–10 tuntia yhden hehtaarin taimikonharvennukseen. Valtapituus, m Runkoluku kpl/ha Uudistamiskulut, euro/ha 1600 1400 1200 Taimikonharvennus 1000 Varhaisperkaus 800 600 Istutus 400 200 Maanmuokkaus 0 Äestys Laikkumätästys tai kääntömätästys on paras maanmuokkausmenetelmä kuusen istutuksessa. Edullisempi äestys on uudistamisketjun kokonaistarkastelussa kalliimpi, koska uudistusalalle syntyy enemmän vesakkoa ja taimikonhoito maksaa enemmän. Männyntaimikot on kasvatettava tiheinä, jotta rungoista kehittyy hieno-oksaisia ja jotta oksakulma on mahdollisimman lähellä 90 astetta. Kuivahkolla kankaalla männyllä on hyvät edellytykset tuottaa korkealaatuista sahatavaraa. Laikkumätästys Koivu kasvaa nuorella iällä paljon nopeammin kuin kuusi. Tässä on taimikon harvennuksessa jätetty koivuja liian lähelle kuusia ja koivu on piiskannut irti kuusen neulaset. Jätä aukkoihin vain siemensyntyisiä rauduskoivuja, jotka ovat selvästi lyhyempiä kuin kuuset. Älä säästä väärässä paikassa Puunmyynnistä saatuja tuloja kannattaa investoida nopeaan ja varmaan uudistamismenetelmään. Yleisimpien uudistamismenetelmien kokonaiskustannukset ovat 5–15 prosenttia päätehakkuusta saatavista puunmyyntituloista. Metsän uudistamisessa on hyvä miettiä kokonaisuutta ja metsikön kehitystä aina ensiharvennukseen asti. Uudistamisen tavoitteena on saada aikaan kasvupaikalle sopivia puulajeja kasvava uusi metsikkö mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti. Nopea ja kerralla onnistunut uudistaminen on paras tae siitä, että saat täystiheän ja terveen taimikon. Väärät valinnat, kuten maanmuokkauksen laiminlyöminen tai taimikonhoidon viivästyttäminen kustannussäätöjen toivossa, voivat myöhemmin aiheuttaa lisäkustannuksia. Lisäksi tästä seuraa puunmyyntitulojen menetyksiä. Halvimmat vaihtoehdot voivat merkitä suurempia kokonaiskuluja verrattuna siihen, että investoit vähiten riskialttiisiin uudistamisketjuihin. Kaikki toimenpiteet vaikuttavat metsikön seuraaviin kehitysvaiheisiin, sekä kasvuun että tuhoriskiin. Esimerkki: Kun istutat kuusentaimet mättäisiin heinäntorjunnan ja varhaisperkauksen tarve vähenee. Myös tukkimiehentäin aiheuttamien vahinkojen riski vähenee. Näin ajankohta vaikuttaa taimikonhoidon kustannuksiin Taimikon varhaishoidon ja taimikonharvennuksen viivästyminen yhdellä vuodella nostaa kustannuksia noin 10 prosenttia. Jos lykkäät työtä 4–5 vuotta, kustannukset siis nousevat 50 prosenttia. Turvaa luontoarvot Turvaa luonnon monimuotoisuus niin, että myös sinun metsästäsi löytyy monipuolisia ja lajirikkaita elinympäristöjä ja että myös erikoistuneilla ja vaateliailla lajeilla on hyvät elinolot. Metsikkökohtaisilla toimenpiteillä voit sekä turvata että lisätä monimuotoisuutta. Suojaa vedet jättämällä vesistöjen ja pienvesien varrelle suojavyöhyke ilman maanmuokkausta. Jättämällä vähätuottoisia metsikkökuvioita tai osia niistä metsänhoidon ulkopuolelle voit vähentää kustannuksia ja samalla edistää luonnon monimuotoisuutta. Säästä taloudellisesti vähäarvoisempia puita säästöpuina. Jätä katajat, pihlajat ja marjovat pensaat kasvamaan. Säästä myös pökkelöt ja maapuut. Monet linnut, sammalet ja käävät ovat riippuvaisia lahopuusta. Jätä kosteat painanteet ja kivikot raivaamatta. Metsän, suon, veden ja pellon vaihettumisvyöhykkeet ovat tärkeitä pienriistalle. Minimoi tuhoriski Tukkimiehentäin aiheuttamia vahinkoja voi torjua käyttämällä maanmuokkausmenetelmää, joka paljastaa tarpeeksi kivennäismaata. Haavanvesakko toimii väli-isäntänä ruostesienelle, joka aiheuttaa laatua alentavaa versoruostetta männyntaimilla. Kaulaamalla tai taskutuksella 2–3 vuotta ennen uudistushakkuuta voidaan ehkäistä haavan juurivesojen syntymistä. Myös tekopökkelöiden tekeminen voi vähentää juurivesoja. Vältä tyvikaarnaisten männyntaimien harvennusta talvella ja keväällä, jolloin on vaarana, että kaadetut männyt toimivat ytimennävertäjän lisääntymispaikkana. Tarpeeksi tiheät ja hyvin hoidetut taimikot kestävät parhaiten hirvituhoja. Männyn ja rauduskoivun uudistamisessa kannattaa suosia kylvöä ja luontaista uudistamista, jos kasvupaikka on sopiva. Istutetuissa koivuntaimikoissa tarvitaan usein suojaustoimenpiteitä. Nuorissa ja pienialaisissa männyn- taimikoissa varhaisperkaus estää hirvituhoja tehokkaasti. Männyn taimia haittaavan lehtipuuvesakon perkaaminen vähentää taimikon kiinnostavuutta hirvien ruokailupaikkana. Varhaisperkaus on suositeltavaa tehdä mäntyjen ollessa alle metrin mittaisia. Hirvien talvehtimisalueilla ja muualla missä esiintyy paljon tuhoja mänty- tai lehtipuuvaltaista taimikkoa on syytä kasvattaa vähintään viiden metrin pituuteen asti ennen taimikonharvennusta. Hirvet syövät mielellään ensiharvennuksessa syys- ja keskitalvella maahan jätettäviä männyn latvuksia. Jos on mahdollista ajoittaa hakkuu taimikon lähistöllä, se vähentää osaltaan taimikkoon kohdistuvaa syöntiä. Lahovikaisen kuusikon alikasvoskuusia ei kannata käyttää metsän uudistamisessa, sillä taimet ovat todennäköisesti juurikäävän saastuttamia. Jos tartunnan saaneiden puiden osuus on yli 10 prosenttia uudistettavan metsikön runkoluvusta, on syytä harkita puulajin vaihtamista. Mene metsään - tarkista mitä taimikoillesi kuuluu. Metsänhoitotöiden tilaajan ABC Määrittelee tavoitteesi ja kerro ne toimijalle. Pyydä kustannusarvio ja kysy aikataulusta. Pyydä selkeitä vaihtoehtoja ja vertaa niitä kesken. Laadi etukäteen muistilista. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä? Kysy omavalvonnasta ja pyydä raportti sen tuloksista. Kysy myös takuusta. Kyseessä on sinun metsäsi.
© Copyright 2024