4
Taiteilijaresidenssi Hupelin taiteilijat esillä!
Hupeli on saanut olla vaikuttamassa
Suomen kärkitaiteilijoiden työskentelyyn.
Useat heistä ovat olleet vahvasti esillä sekä
valtakunnallisesti, että paikallisesti.
Vuosi sitten poisnukkuneen taidegraafikon muistonäyttely pidettiin viime vuonna
Forum Box:ssa Helsingissä, jossa oli useita
Hupelissa tehtyjä töitä. Kesän ajan Tapani
Mikkosen töitä oli esillä Lieksan näyttelyssä. Lieksan näyttelyn kokosi Tapanin tytär
Mercedes. Tapani Mikkosen Hupelille
lahjoittamia töitä on edelleen myynnissä
Taiteilijatalolla.
Lieksan näyttelyssä oli Mikkosen taiteen
lisäksi kuvanveistäjä Matti Peltokankaan
töitä. Peltokangas oli esillä myös Ilomantsin taidenäyttelyssä niin ikään Lieksassa ja
Hupelissa vaikuttaneen Kuutti Lavosen
kanssa. Täällä Peltokangas tunnetaan Heikki
Turusen reliefin tekijänä, jota taiteilija työsti
Hupelissa.
Matti Peltokankaan Suuri sydän
voitti Meilahden sairaala-alueen
taideteoskilpailun
HUS julisti tammikuussa 2015 kilpailun,
jonka tavoitteena oli tuottaa Meilahden
sairaala-alueen keskuskalliolle ympäristöön
sopiva, valtakunnallisesti merkittävä taideteos. Voittajaksi valittiin kuvanveistäjä Matti
Peltokankaan teos Suuri sydän.
sanoo palkintolautakunnan puheenjohtaja
Markku Valkonen.
Teoksessa on lämmin ja empaattinen
tunnelma, ja se toimii rikkaasti eri katselukulmista ja korkeuksista. Teos synnyttää
ympäristöönsä iloa ja positiivista energiaa.
Kilpailuun jätettiin 13 työtä kymmeneltä
kutsutulta taiteilijalta. Taiteilijoista 6 oli
suomalaisia.
Tolpin työt avautuvat Art Fridassa
Helsingissä
Palkintolautakunta otti arviossaan
huomioon kunkin ehdotetun teoksen
soveltuvuuden juuri kyseiseen, monessa
suhteessa vaativaan paikkaan: teoksen
tulee olla tarkasteltavissa niin katutasosta
kuin myös ylhäältä sairaaloiden ikkunoista,
sen tulee olla näkyvä/näyttävä kaikkina
vuorokauden- ja myös vuodenaikoina.
Arkkitehtonisesti hajanaisessa ympäristössä
sen tulee olla kokoava voima.
- Suuri sydän on teos, jossa nämä ehdot
täyttyvät. Palkintolautakunnan näkemys
on, että voittajateos luo paikalle hengen,
Kuvataiteilija Anna Emilia Tolppi työsti
kaksi vuotta sitten parin kuukauden ajan
töitä Hupelissa suuntana oma näyttely. Nyt
erinäisten vaiheiden jälkeen näyttely avataan
Art Fridassa Helsingissä 5.9.2015.
Tolppi on tekstiiliartesaani. Luova elämä,
uteliaisuus, ihmettely, ilo, tarinat, onni ja
arjen kauneus ovat suunnitteluni lähtökohtia, kuvaa Tolppi itseään. Visuaalisesti
herkullinen teos voi olla myös toimiva tuote.
Tekstiilitaide, taidetekstiilit, käyttötaide, tuotesuunnittelu, taidekäsityö, kuvataide; siinä
jo valikoimassani olevat luomisen välineet,
sanoo taiteilija.
Kuutti Lavosen taiteellinen elämä
on vilkasta, hän opettaa ja hänellä on töitä
esillä eri puolilla Suomea. Lavosen tämän
Tue Taiteilijatalo Hupelin toimintaa!
kiehtoivat Evaa lapsuudesta lähtien.
Lastut lentelivät ja syntyi satoja teoksia.
Puusta, pronssista, marmorista.
Evalla kaikkialla oli kauneutta.
Tärkeintä on katsoa kuinka valo lankeaa.
Evalle rakkain oli Paavo,
maanviljelijä ja kuvanveistäjän puoliso.
He loivat taiteilijakoti Paaterin
Pielisen rannalle Vuonislahteen.
Eva iloitsi siitä, että Paavo ymmärsi
ja joskus oli hyvä mennä piiloon
Paavon hiljaisen selän taa.
Taiteilija astui vieraiden elämään,
uskalsi lähelle, tuli tutuksi.
Hän yllätti ja ihastutti.
Syntyi monta tarinaa kohtaamisista,
Evan teosten teistä maailmalle.
Taiteilijana oleminen on ainaista tekemistä, ikuista etsimistä.
kuvanveiStäjä eva Ryynänen
kaikkialla on kauneutta – kuvanveiStäjä eva Ryynänen
Lapset, eläimet ja luonto
Sirpa Sulopuisto
Talvi-iltoina kun miehet nikkaroivat puhdetöitä, tyttö istui lastuissa ja leikki.
kaikkialla on kauneutta
Paaterin joulu
Kaikkialla on kauneutta – Kuvanveistäjä Eva Ryynänen
Kustantaja: Vuonislahden Taiteilijatalo ry
Toimitus: Sirpa Sulopuisto
Ulkoasu: Leea Wasenius
ja!
Sivukoko 220 x320 mm Uutuuskir
Sivumäärä: 176
Hinta: 45 €
Tilausosoite: [email protected]
Myynnissä Paaterissa, Kukossa, Herranniemessä ja kirjakaupoissa.
Paaterin joulu DVD juhlistaa
osaltaan kahden Vuonislahden
kylän suuren taiteilijan juhlavuosia, Eva Ryynänen 100 v. ja Heikki
Turunen 70 v. Heikki Turunen
muistelee videolla Eva Ryynästä
ja hänen merkitystään taiteilijana
sekä lapsuutensa jouluja Vuonislahdessa ja vierailujaan kotitalonsa
lähellä asuneiden Eva ja Paavo
Ryynäsen luona runossaan Paaterin joulu.
DVD on myynnissä hintaan 25
euroa mm. Vuonislahden taiteilijatalolla, puh. 0400 170 255.
Sibelius 150 – juhlalevy
Tapani Mikkonen
(1952-2014)
Kuutti Lavonen
Koli II – litografia (v. 2012)
Hinta 500 € (kehystettynä) ja
460 € (kehystämättömänä). Hinta
sisältää arvonlisäveroa 10%.
Paperin koko 44 cm x 43 cm
Kuva-alan koko 30 cm x 30 cm
Teos on tehty nuorten taiteilijoiden residenssitoiminnan tukemiseen Hupelissa.
Creuset – offset –litografia
(v. 2014)
Hinta 480 € (kehystettynä) ja
450 € (kehystämättömänä).
Hinta sisältää arvonlisäveroa 10%.
Paperin koko 47 cm x 34,5 cm
Kuva-alan koko 37 cm x 25 cm
Teos on tehty Vuonislahden Taiteilijatalon Hupelin hyväksi
Jussi Makkonen, sello
Nazig Azezian, piano
Annastiina Tahkola, mezzosopraano
Esa Ruuttunen, baritoni
Susanna Mieskonen-Makkonen,
viulu
Levyä on myynnissä hintaan 20
euroa mm. Paaterissa ja Vuonislahden taiteilijatalolla, puh. 0400
170 255.
Osa levyjen tuotosta luovutetaan
Lieksa-Pielisjärvi-seuralle Lieksan Monolan Sibeliuksen hääaitan
kunnostusrahastoon.
hetken yksi keskeinen työ on valmisteilla
Viron Tarton kaupungin Pauluksen kirkkoon, jonne hän tekee suuren alttaritaulukokonaisuuden. Myös Lavosen Hupelille
lahjoittamia töitä on edelleen myynnissä
Taiteilijatalolla.
Kirjailija Heikki Turunen täyttää
loppuvuodesta 70 vuotta. Vireän ”vanhuksen” työtahti on kova. Piakkoin häneltä
ilmestyy romaani siirtokarjalaisista. Tällä
hetkellä hän on kirjailija Antti Heikkisen
otteessa, sillä Heikistä ilmestyy elämäkerta
jo tänä syksynä.
Turjailija on kirjailija Heikki Turusen
elämäkerta ja henkilökuva. Se on kertomus lieksalaisen sotaveteraanipienviljelijän
pojasta, joka ei päässyt Ateneumiin, mutta
sai sen sijaan Kekkoselta kaksi myllykirjettä,
rintaansa Pro Finlandia mitalin ja lähti
pääkaupungin kulttuurikapakoista käskyn
käydessä kotipuoleen heinätöihin. Se kuvaa
kohdettaan rehellisesti, karkeasti, lämpimästi, aidosti ja rakastaen eli samalla tavalla
kuin Turunen itse on kuvannut pohjoiskarjalaista elämää ja sen eläjiä läpi tuotantonsa.
Turusen itsensä lisäksi kirjassa pääsevät
ääneen myös hänen ystävänsä ja perheenjäsenensä.
Tekstin lisäksi tänä vuonna 70 vuotta
täyttävän kirjailijan sielunmaisemaa avaavat
Laura Malmivaaran tuoreet valokuvat.
Ajattelun jättiläisiä ja viisauden vaalijoita
Olet varmaan ollut tilanteessa, jossa joku ihminen on käyttäytynyt oudosti
tai sanonut kummallisen asian. Eikö niin, että silloin lipsahtaa helposti
ajatus mieleen ”onkohan tuo ihan järkevä tyyppi” tai ”se on ihan hullu”.
Mitä me oikeastaan tarkoitamme tällaisilla lausahduksilla? Kenties vain
hetken ihmetystä toisen ihmisen toiminnasta. Toisaalta taustalla on kyllä
ajatus siitä millainen ihminen on järkevä ja miten on hyvä toimia. Viisaus
on kaunista ja yleensä yhdistämme sen vanhoihin ihmisiin. Ajattelemme,
että ihminen viisastuu vanhetessaan. Näin ei tietenkään aina tapahdu, mutta
kyllä elämän tuomaa kokemusta voidaan pitää viisautena. Kokemustieto
on sana, jota käytämme kun tiedämme jollain ihmisellä olevan sellaisia
tietoja ja taitoja, joita voi hankkia vain tekemällä ja elämällä. Nämä taidot
ovat arvokkaita esimerkiksi työelämässä tai arjen käytännöissä. Viisauteen
liittyy paljon muutakin.
Antiikin kreikkalaiset filosofit arvostivat viisautta hyveenä. Ymmärrettiin, että ihmisellä ei syntyessään ole viisauden valmiuksia, vaan niitä pitää
harjoitella koko ajan. Filosofien mielestä viisas ihminen oli sellainen, joka
kaikissa toimissaan osasi edistää hyvää elämää. Hän osasi elää kohtuullisesti
ja tehdä valintoja, jotka kaikki tukivat hyvää. Todennäköisesti viisauden
harjoitteleminen oli koko elämän projekti. Filosofit myös totesivat, että
tähtien katselu on hyvä harjoitus. Tähtiä tuli katsoa niin kauan, että ihminen ymmärtäisi oman pienuutensa. Hyvä harjoitus myös nykyihmiselle.
Viisauden vaalijoita eivät onneksi ole vain filosofit, vaan meidän kaikkien
kannattaa sitä harjoittaa. Tarvitaanko viisauteen älykkyyttä? Ovatko ne kaksi
samaa asiaa? Varmasti viisauteen tarvitaan jonkin verran myös älykkyyttä,
kyky ajatella. Älykkyys on monin verroin hankalampi sana kuin viisaus.
Tutkimusten mukaan ihmisillä on paljon erilaisia älykkyyden lajeja. Monet
tuntevat mensan testin ja siitä saatavan numeraalisen älykkyysosamäärän.
Tämä ei kuitenkaan kerro kuin yhdenlaisesta älykkyydestä, yleensä loogisen
päättelyn ja numeraalisen ymmärtämisen taidoista. Älykkyyttä vaaditaan
monessa työtehtävässä. Ihmiset ratkovat työssään monia haastavia asioita,
kehittävät uusia asioita ja luovat yllättäviä asioita. Näissä tehtävissä vaadittu
älykkyys on yleensä yhdistelmä opiskelua (tiedon kartuttamista vähitellen)
ja kokemusta (vuosien myötä kehittyvää osaamista). Älykkyyttä voi olla
myös erityisen hyvä kyky oppia uusia asioita, kuten kieliä. Monimutkainen
elämä vaatii meiltä ihmisiltä erityisen paljon sopeutumista ja siten myös
älykkyyden käyttämistä.
Todennäköisesti erityisälykkäiden ja nerojen älykkyys on ohjautunut
yhden taidon alueelle ja jossakin toisessa asiassa he ovat kuten muut ihmiset. Luin jostain, että ihailemme Edisonia sähkölampun keksimisestä,
mutta jos tapaisimme hänet juhlissa, voisimme todeta hänen olevan
varsin tylsää seuraa.
Olen monta kertaa miettinyt millaista viisautta tai älykkyyttä tarvitsemme
nykypäivän elämässä, erityisesti töissä. Yhä useammat meistä joutuvat
vaihtamaan työpaikkaa monta kertaa elämänsä aikana. Jatkuvasti uuden
työn ja työpaikan käytäntöjen opetteleminen vaatii joustavaa älykkyyttä.
Työssä tapahtuu nykyään myös niin paljon uusien asioiden opettelua,
että kyetessään selviytymään näistä kaikista, on ihmisen käytettävä älynsä
lahjoja. Ei kannata kuitenkaan pelästyä, jos jonkun uuden tietotekniikkajärjestelmän oppiminen ei heti onnistu (et ole tyhmä). Kyse saattaa olla
kognitiivisesta kuormituksesta. Ihmisen aivot tarvitsevat myös lepoa,
huoltoa ja hyvää ravintoa. Ne eivät ole kone, joka kykenee jatkuvasti
koodaamaan uutta tietoa. Minusta olisi arvokasta, jos pohtisimme työyhteisöjen viisautta. Miten meidän työyhteisössä osattaisiin vaalia viisautta,
tehdä hyvää elämää tukevia valintoja. Miten itse osaisin olla viisas toisia
ihmisiä kohtaan, huomata omia virheitä ja pyrkiä kehittämään itseäni –
ei ainoastaan ulkoisesti näkyvässä älykkyysnäppäryydessä, vaan sisäisesti
viisauden jyviä vaalien.
Pia Houni
TeT, dos., filosofinen praktikko, kirjailija
Erikoistutkija, Työterveyslaitos