Rengasalan ergonomiaselvitys Loppuraportti
Rengasalan ergonomiaselvitys Loppuraportti Mika Nyberg & Vuokko Puro Työterveyslaitos Tampere 30.1.2015 2 (37) 30.1.2015 Esipuhe ja kiitokset Tämä rengasalan ergonomiaselvitys on tehty Työturvallisuuskeskuksen ja kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunnan aloitteesta. Tavoitteena oli selvittää rengasalan ergonomiatilannetta kahdeksassa eri rengasalan yrityksessä. Loppuraportissa on nostettu esiin myös keskeisimpiä havaintoja selvityskohteiden työturvallisuustilanteesta, koska monet ergonomiaan liittyvät asiat ovat myös osa työturvallisuutta sekä siksi, että työturvallisuus on merkittävä asia rengasalalla. Selvityksen toivotaan auttavan ymmärtämään ergonomian merkitys yrityksen toiminnassa ja erityisesti kehittämisen rooli niin ergonomian kuin työturvallisuuden osalta. Vastuu työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta kuuluu työnantajalle, mutta myös jokaisella työntekijällä on velvollisuus huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta. Hyvän ergonomian ja työturvallisuuden varmistaminen edellyttää, että jokainen työntekijä tietää oikeat työtavat ja noudattaa niitä. Työnantajan velvollisuutena on järjestää asianmukaiset työkalut ja työympäristö sellaiseksi, että työntekijöillä on mahdollisuus suorittaa työnsä terveellisesti ja turvallisesti. Työnantajan tehtävänä on myös varmistaa, että työntekijät saavat riittävästi perehdytystä ja ohjeistusta työn terveelliseen ja turvalliseen suorittamiseen sekä valvoa ohjeiden noudattamista. Rengasalalla on tapahtunut vakavia, myös kuolemaan johtaneita työtapaturmia ja runsaasti lievempiä tapaturmia. Merkittävin tapaturmatekijä on ollut paineen äkillinen purkautuminen eri tilanteissa ja sen aiheuttamat vahingot. Paineen purkautumisesta aiheutuvan merkittävän työturvallisuusriskin lisäksi rengasalalla on kiinnitettävä huomiota seuraaviin vaara- ja kuormitustekijöihin: siisteys ja järjestys, sisäinen liikenne, melu, lämpöolosuhteet ja vetoisuus, nosturit ja nostoapuvälineet, koneet, laitteet ja työkalut, tärinä, käsin tehtävät nostot ja siirrot, tulityöt, kemikaaliturvallisuus, ja työntekijöiden hyvinvointi ja jaksaminen sesonkiluonteisessa työssä. Rengasalalla on tehty jo useiden vuosien ajan työtä rengastöiden työturvallisuuden parantamiseksi. Työturvallisuuskeskus on julkaissut oppaan ”Työturvallisuus rengasasennuksessa – renkaan turvallisen paineistamisen opas” sekä ohjevideon ”Rengastöiden riskit hallintaan”. Lisäksi on kehitetty valtakunnallinen rengasturvallisuuskorttikoulutus. Tämä selvitys on jatkoa aiemmille rengasalan turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseen tähtääville toimenpiteille. Kiitos kaikille kahdeksalle rengasalan yritykselle, jotka toimivat selvityskohteina sekä heidän työntekijöille, jotka antoivat luvan havainnoida työskentelyään ja kertoivat avoimesti näkemyksiä työstään. Kiitos myös kumiteollisuuden ja autonrengasalan työalatoimikunnalle ja hankkeen työryhmälle asiantuntemuksesta ja asian eteenpäin viemisestä ohjein ja neuvoin. Hankkeen työryhmään kuuluivat Östen Brännäs Autonrengasliitto ry:stä, Erkki Heinonen Työturvallisuuskeskuksesta, Olli Heinonen Vianor Oy:stä, Jouko Muhli Vianor Oy:stä, Paavo Salo TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:stä ja Erkki Salmivalli Suomen Euromaster Oy:stä. Selvityksen rahoitti Työturvallisuuskeskus. Tampereella 30.1.2015 Mika Nyberg & Vuokko Puro 3 (37) 30.1.2015 Esipuhe ja kiitokset .................................................................................................... 2 1. Ergonomia .......................................................................................................... 4 2. Tavoitteet, aineisto ja menetelmät ..................................................................... 6 3. Ergonomiaselvityksen tulokset ........................................................................... 6 Nostovälineen käytön raskaus ............................................................................... 6 Renkaiden siirtäminen ......................................................................................... 6 Varastoinnin ergonomia ....................................................................................... 7 Kevyt puoli ....................................................................................................... 10 Raskas puoli ..................................................................................................... 15 Ergonomiaan liittyviä muita periaatteita rengasalalla ................................................ 21 Toimialan sesonkimaisen työn haasteita ................................................................. 22 Asiakkaan ohjaaminen ........................................................................................ 23 4. Työturvallisuushavainnot ................................................................................. 25 5. Pohdinta ja johtopäätökset............................................................................... 35 Lähteet ja lisätietoja ................................................................................................ 37 4 (37) 1. Ergonomia 30.1.2015 Ergonomia käsitetään nykyään laajana kokonaisuutena, enemmänkin ajattelutapana ja soveltavana tutkimusalueena (yhdistää monipuolisesti eri tieteitä, kuten tekniikkaa, fysiologiaa ja psykologiaa). Ergonomiatoiminnan lähtökohtana ovat erityisesti suunnittelun periaatteet ja ohjeet sekä erilaiset suunnittelumenetelmät sekä kehittämistavat. Suunnittelun avulla on tarkoitus muokata järjestelmiä, laitteita, työtehtäviä, työjärjestelyjä ja työympäristöjä käyttäjilleen sopiviksi. Lyhyt ergonomian määritelmä on tekniikan ja toiminnan sovittaminen ihmiselle. Ergonomiaa työpaikoilla tulee kehittää ja tarkastella kokonaisvaltaisesti. Ergonomiaan liittyviä tekijöitä voi hahmottaa ”Ergonomia-timantin” avulla (Nyberg 2014). Rengasalalla tämä tarkoittaa sitä, että työvälineitä, työtiloja, työasentoja ja työliikkeitä sekä työympäristöä yhtäaikaisesti kehittämällä päästään parhaaseen lopputulokseen. Lisäksi työn kuormittavuuteen vaikuttaa useita tekijöitä, joista työtapa ja osaaminen ovat keskeisempiä, ja niillä on myös suuri vaikutus ergonomiaan. Kaikilla edellä mainituilla tekijöillä on vaikutusta työn fyysiseen kuormitukseen, joten siitä syystä niiden kehittäminen erillään ei riitä vähentämään ratkaisevasti töiden kuormittavuutta rengasalalla. Ergonomiaan liittyy keskeisesti myös työn sujuvuuden käsite, eli töitä suunnittelemalla työt sujuu tehokkaammin ja täten myös tuottavammin. ”Ergonomia-timantti” (Nyberg M, 2014) 5 (37) 30.1.2015 Työvälineet Työvälineiden tulee olla kunnossa ja niiden käyttämiseen pitää olla perehtynyt. Näiden lisäksi on yleensä apuvälineitä työn tekemiseen. Apuvälineiden käyttämistä erityisesti nostamisen, siirtämisen ja kantamisen apuna suositellaan voimakkaasti. Kun varmistetaan, että esimerkiksi siirtoapuväline on tarkoitukseen sopiva ja se vähentää kuormitusta, tulee se otettua käyttöön. Ajatuksellisesti entisestä apuvälineestä tulee työväline. Käyttöönoton jälkeen työ opastetaan tehtäväksi kyseisellä työvälineellä ja valvotaan sen käyttöä. Työtilat Työtilojen tulee olla mitoitettu niin, että työtilat tukevat työn tekemistä. Työtilojen ahtaus ei saisi johtaa siihen, että joudutaan tarpeettomasti työskentelemään esimerkiksi selkä kumarassa tai kiertyneenä koska tilaa on liian vähän. Työtiloihin liittyy myös layout asiat voimakkaasti. Kun eri työtehtävät liittyvät toisiinsa, on erityisen tärkeää suunnitella layout niin, että eri toiminnot ovat mahdollisimman lähellä toisiaan ja ylimääräistä tavaroiden kuljettamista on mahdollisimman vähän. Työasennot ja työliikkeet Työasentoihin ja työliikkeisiin liittyvää työasentokuormitusta voidaan vähentää suunnittelemalla työt niin, että työasento ja työliikkeet ovat mahdollisimman lähellä perustyöasentoja, nivelten keskiasentoja. Kaikkia työasentoja ja työliikkeitä ei toki voida työstä poistaa, jolloin ensisijaisesti niiden toistoja ja ajallista kestoa tulee vähentää. Työympäristö Hyvä järjestys ja siisteys edistävät työn sujuvuutta ja tehostavat työskentelyä, kun aikaa ei kulu turhaan tavaroiden etsimiseen ja siirtelyyn. Kun tavaroita ei ole jätetty käytäville ja kulkuväylille tai työpisteisiin, työskentely ja liikkuminen esimerkiksi rengaskärryjen kanssa ovat sujuvaa ja nopeaa. Työtapa Työtapa on keskeinen asia yksilön kuormittumisessa. Työtapa voi olla hyvin kuormittava ja yksilölliset erot suuria, vaikka olisi kyse samasta työstä. Kuormittava työtapa voi johtua siitä, että työ on perehdytetty tehtäväksi sillä tavalla (= siirretään kuormittavia työtapoja) tai työntekijällä ei ole tietoa vähemmän kuormittavista työtavoista. Yksinkertaisimmillaan toinen työntekijä voi kantaa enemmän käsin, vaikka käytössä on työväline tavaran siirtämiseen. Osaaminen Kokemus ja ammattitaito tuo kokemuksen kautta myös osaamista tunnistaa miten kannattaa työskennellä itseään säästäen. Toisaalta ammattitaidon puute näkyy työn tekemisessä siten, että työtä tehdään kuormittavasti, koska ei ole malleja siihen miten työ tehdään. Joskus kokematon työntekijä, kun siihen annetaan mahdollisuus, on hyvä arvioimaan ja kyseenalaistamaan miksi joku työ tehdään sillä tavalla. Ergonomiassa osaamisen lisääminen toteutuu parhaiten osallistuvan suunnittelun avulla. Työntekijät osallistetaan suunnittelemaan omaa työtään suunnitelmallisesti, jolloin on mahdollista saada työstä esiin parhaat työtavat ja lisätä osaamista. 6 (37) 30.1.2015 2. Tavoitteet, aineisto ja menetelmät Tavoitteena on selvittää työympäristöä, työmenetelmiä, työvälineitä sekä työtapoja laajasti ottaen. Vuoden 2014 aikana tehtiin ergonomiaselvitys kahdeksassa eri autonrengasalan toimipaikassa eri puolilla Suomea. Selvityksen lähtökohtana on saada mukaan monipuolisesti erilaisia kohteita, jotta alasta saadaan mahdollisimman edustava ja kattava otos. Selvityskohteissa tehtiin myös työturvallisuushavaintoja, jotka on esitetty tässä raportissa luvussa neljä. Varsinaiset käynnit eri selvityskohteissa toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Selvitysmenetelminä kohteissa käytettiin valokuvausta, videointia ja havainnointia. Lisäksi haastateltiin mahdollisuuksien mukaan työntekijöitä, työnjohtoa sekä ylintä johtoa. Työterveyslaitos toteutti selvityskäynnit tutkijatyöparilla (ergonomia- ja työturvallisuusasiantuntija). 3. Ergonomiaselvityksen tulokset Tässä luvussa esitetään selvityskäynneillä esiinnousseita havaintoja työvaiheittain. Nostovälineen käytön raskaus Suurimmassa osassa rengasliikkeistä, joissa pyörät varastoitiin vaakatasossa, oli käytettävissä käsikäyttöinen nostoväline. Käsikäyttöisellä nostovälineellä rengassarjat nostettiin ja laskettiin ylös, jopa viidenteen kerrokseen varastohyllylle. Työntekijöiden kertoman mukaan nostovälineen käyttö on fyysisesti raskasta, koska sen liikutteleminen vaatii koko kehon voiman käyttöä, jotta sen saa kääntymään oikeaan suuntaan. Jos pyörien varastoinnin fyysistä kuormittavuutta halutaan vähentää, rengasvarastot on rakennettava siten, että pyörien varastointi on mahdollista suorittaa käsikäyttöisen nostovälineen sijaan trukilla. Renkaiden siirtäminen Rengassarjojen siirtämiseen varaston ja asennushallin välillä on olemassa erilaisia siirtovälineitä. Pyörien nostamis- ja käsittelytarvetta käsin vähentää, jos työpaikalle hankitaan rengaskärryt, joissa on käännettävät leuat. Tällöin pyöriä ei tarvitse siirrellä käsin, vaan kahvoja kääntämällä leukojen väli laajenee ja leuat kääntyvät rengaspinon ympärille. Käännettävä leukaiset rengaskärryt mahdollistavat lattialla pinossa olevan rengassarjan ottamisen suoraan rengaskärryjen kyytiin ja rengaspinon jättämisen kärryjen kyydistä haluttuun paikkaan. Pyörien siirtelyä käsin tulee tällöin huomattavasti vähemmän, kuin kärryissä, joissa pyörät sekä lastataan kärryn kyytiin että puretaan kyydistä yksitellen käsin nostamalla. Kun pyöriä nostellaan yksitellen tavalliseen kärryyn, selän kumaria ja kiertyneitä asentoja tulee useampi kerta, kun toistojen määrä kasvaa, kuormittaa se kumulatiivisesti myös selkää ja niska-hartiaseutua. Kaikissa selvityskohteissa ei ollut käytössä pyörien siirtämiseen rengaskärryä. 7 (37) 30.1.2015 Kuva: Rengaskärryjä, joilla on mahdollista nostaa rengaspino ilman käsin nostamista (oikeanpuoleisessa kuvassa muotoiltu kahva ja leuat) Varastoinnin ergonomia Kahteen tasoon, pystysuunnassa varastoitaville pyörille rakennetut varastohyllyt aiheuttavat hartiatason yläpuolisia nostoja. Kaikki yläraajoja kuormittavat käsin tehtävät nostot olisi lähtökohtaisesti suunniteltava niin, että mm. yläraajojen asennot ovat hartiatason alapuolella (kyynärpäät hartiatason alapuolella mahdollisuuksien mukaan). Tuki-ja liikuntaelimistön sairauksien ehkäisyssä on tärkeää tarkastella työtä monipuolisesti ja pyrkiä ensisijaisesti vähentämään siitä erityisen kuormittavia työvaiheita tai paljon toistoa vaativia työvaiheita. Suunnittelun ohjeena voidaan pitää sovellettua SFS-EN 1005 standardia, jossa on suositellut taakkarajat selän asennon perusteella (kuva alla). Mitä painavampaa nostetaan, sitä vähemmän suositellaan kilomääräisesti nostettavan etäisyydet huomioiden. Lisäksi suositeltavat taakkarajat vaihtelevat riippuen esiintyykö toistoa tai selän kiertoa (ensimmäinen kuva: ei toistoa/kiertoa, toinen kuva: toistoa tai kiertoa, kolmas kuva: toistoa ja kiertoa). Kuva: Suositellut taakkarajat selän asennon perusteella (sovellettu SFS-EN 1005) 8 (37) 30.1.2015 Kuvat: Pyörien käsittelyä varastossa (yli hartiatason menevät nostot ovat aina erityisen kuormittavia ja toistojen määrä lisää kuormitusta merkittävästi) Yläraajojen kohoasento, kyynärvarren voimakkaat, toistuvat kiertoliikkeet, ranteen ääriasennot ja sormien nopeat liikkeet ja puristaminen aiheuttavat yläraajojen rasittumista. Pitkään jatkuneen yläraajojen rasituksen tuloksena voi kehittyä jopa ammattitauteja ja rasitussairauksia. Yläraajojen rasituksesta johtuvia ammattitauteja ovat muun muassa jännetuppitulehdus, epikondyliitti (tenniskyynärpää, golfinpelaajan kyynärpää) ja rannekanavaoireyhtymä. Käsin työskennellessä myös hartiaseudun lihasten staattinen kuormitus voi lisääntyä. Lähtökohtaisesti hartioiden ja olkavarsien tulisi olla työskennellessä mahdollisimman lähellä vartaloa, koska mitä kauempana kädet ovat irti vartalosta, sitä suurempi jännitys on niska- ja hartialihaksissa. Ergonomiassa töitä suunniteltaessa työliikkeiden ja –asentojen suunnittelun lähtökohtana on mahdollisimman vähän keskiasennosta poikkeavat työliikkeet. Yläraajojen rasitussairauksien ehkäisy rengasalalla · · · · · Työliikkeiden toistuvuutta pyritään vähentämään Olkavarren kohoasentoja pyritään vähentämään Voiman käyttöä työliikkeissä vähennetään Ranteen keskiasennosta poikkeavia asentoja pyritään välttämään Yläraajoihin kohdistuvaa tärinää pyritään vähentämään 9 (37) 30.1.2015 Kuva: Yläraajoja kuormittavan työn suunnittelun lähtökohdat (keskiasennosta poikkeavat työliikkeet) Mitä tarkempaa työtä tehdään, sen enemmän on vaatimuksia yläraajojen tukemiselle, kun taas työ vaatii enemmän voimaa, mitoitetaan työtaso työstettävän kappaleen mukaan niin, että voimantuotto on optimaalinen (saadaan koko ylävartalon voima käyttöön, kun esimerkiksi joudutaan painamaan voimakkaasti alaspäin). Kuva: Suunnittelun lähtökohtia työn luonteen mukaan jaoteltuna (RT-kortit). 10 (37) 30.1.2015 Kevyt puoli Pyörien pesu Pyörien pesukäytännöt erosivat eri selvityskohteissa huomattavasti toisistaan. Pyörien pesu toteutettiin osassa selvityskohteista hallin nurkkaan, lattiatasolle järjestetyssä pesupaikassa, jossa pyörät pestiin painepesurin, pesurätin ja harjan avulla. Jossakin selvityskohteessa pyörien peseminen käsin toteutettiin hyvälle työskentelykorkeudelle nostetussa pesupisteessä (korkeus on noin vyötärön korkeus). Joitakin erityisen leveitä erikoisvanteita jouduttiin pesemään käsin myös niissä rengasliikkeissä, joissa oli erillinen pyöräpesuri. Pesua pesukoneissa kehitettäessä ja erityisesti nostamiseen liittyen, voisi ajatella erillistä lyhyttä luiskaa/tasoa (periaatekuva alla, keltainen osa) helpottamaan pyörän nostamista pesukoneeseen. Jolloin maasta ylöspäin pyörän nostokorkeus olisi vähempi ja pyörän voisi loppuvaiheessa työntää pesukoneeseen. Lisäksi tulisi nostaa pesukoneen edestä, jolloin vältetään selän kiertynyttä asentoa. Yksittäinen nosto voi tuntua kevyeltä, mutta nostojen määrä sekä pyörän paino vaikuttaa päivän aikana merkittävästi tuki-ja liikuntaelimistön kuormitukseen haitallisesti. Kuva: Keltaisella on piirretty lisäosa helpottamaan pyörän laittoa pesukoneeseen (periaatekuva). Markkinoilla on saatavilla useita erilaisia pyöräpesureita pyörien pesemiseen; valittavana on sekä pysty- että vaakamallisia pesureita. Pyöräpesurin sijoittamisen renkaiden asennuslinjan ensimmäiseksi osaksi havaittiin vähentävän pyörien siirtämistarvetta verrattuna ratkaisuihin, joissa pyöräpesuri tai muu pesupaikka oli sijoitettu kokonaan erilleen ja pyörät jouduttiin viemään sinne erikseen pestäviksi joko yksitellen pyörittämällä tai rengaskärryillä ja tuomaan pesun jälkeen takaisin. Joissakin selvityskohteissa pyörien pesu oli vakiotoimenpide, joka tehtiin aina ennen rengastöiden aloittamista myös asennuskoneiden säästämiseksi hiekalta ja lialta. Erityisen likaisten pyörien (esimerkiksi mutaisten) peseminen ennen asennustöiden aloittamista on tärkeää myös työympäristön siisteystason säilyttämiseksi. 11 (37) 30.1.2015 Asennustyöt Asennustyöt oli organisoitu eri tavoin eri työpaikoilla. Rengastyökoneiden asettaminen asennuslinjaksi on hyvä ratkaisu, sillä se nopeuttaa ja sujuvoittaa työtä sekä vähentää tarvetta nostella ja siirrellä pyöriä käsin. Asennuslinjan etuja ovat eri työvaiheiden tekeminen sarjassa. Suunnittelussa on otettava huomioon riittävä tila työntekemiseen, mahdollisimman vähäinen nostamisen, siirtämisen ja kannattelun tarve. Samoin pyörän käsittelyssä opeteltava työtapa, jossa pyörää esimerkiksi käännetään mahdollisimman vähän. Erityisesti kiireaikana tämä asia korostuu, koska lyhyessä ajassa tehdään nopealla tahdilla töitä. Mikäli esimerkiksi joutuu nostamaan päivän aikana ns. ylimääräisiä nostoja tai kannattelemaan, on se määrällisesti valtava lisäys tuki-ja liikuntaelimistön kuormitukselle. Ylimääräisten nostojen vähentäminen lisää myös työn sujuvuutta ja tuottavuutta. Selvityskohteissa havaittiin mm. seuraavia hyväksi koettuja käytäntöjä asennuslinjan kehittämisessä: · · · Asennuslinjan rullaratojen alapuolelle oli sijoitettu suuret kaukalot roskakoreiksi, jolloin esimerkiksi pyöristä irrotettavien tasapainotukseen käytettävien painotarrojen voitiin antaa vapaasti pudota roskakuiluun, mikä edisti myös työympäristön pysymistä siistinä. Kuminen matto jalkojen alla vähentää jalkojen ja selän rasittumista seisomatyössä, joten asennuslinjan työskentelyalue oli varustettu matolla. Lähelle asennuslinjaa, ergonomisesti hyvälle nostokorkeudelle noin vyötärön korkeudelle sijoitettu renkaiden pudottamiseen tarkoitettu pudotusaukko vähentää renkaiden nosto- ja siirtotarvetta käsin. Alla oleva kuva on ylätasolta, josta rengas pudotetaan alas asennuslinjojen läheisyyteen. Kuva: Renkaan pudotusaukko 12 (37) 30.1.2015 Renkaan ottoaukko lähellä asennuslinjaa vähentää siirtämisen tarvetta, sekä on turvallinen tapa siirtää renkaita ylemmältä varastotasolta alas linjalle. Rengas ei sinkoile pois aukosta pudotettaessa ja se on helppo ottaa pois aukosta, koska nostokorkeus on useampien henkilöiden vyötärönkorkeus. Kuva: Renkaan ottoaukko · · Joissakin asennuslinjoissa pyörien käsittelyn tarvetta oli vähennetty paineistusautomaatin rullaradan ja tasapainoituskoneen välisellä ”taittosillalla”, jonka avulla pyörä laskettiin tasapainotettavaksi. Rengasasennusrasvapurkki oli nostettu useimmissa työpaikoista lattiatasoa korkeammalle ja hyvään kohtaan, jolloin työntekijän ei tarvinnut kurottaa tai kumartua rasvaa ottaessaan. Kuva: Koneet on sijoitettu rinnakkain sarjaan. 13 (37) 30.1.2015 Kuva: Asennuslinja on U- muotoinen, tämä ratkaisu on erityisen hyvä silloin kun tilaa on vähän, mutta kuitenkin työ tehdään asennuslinjalla. Eräässä kohteessa asennuslinjalla työskentely oli suunniteltu niin, että linjalla työskenteli samanaikaisesti useampi työntekijä. Linjalla työskennellessään työntekijät vaihtoivat työtehtäviä aika ajoin ja näin tasasivat yksipuolista kuormitusta. Etuna tässä työskentelytavassa on, että työtehtäviin tulee vaihtelua erilaisten työliikkeiden ja voimankäytön suhteen. Kuva: Vaihtuvat työtehtävät asennuslinjalla 14 (37) 30.1.2015 Allelaitto Työtä tehtiin hyvin monenlaisissa ympäristöissä tilojen suhteen. Selvityskohteissa havaittiin ergonomian kehittämiskohteita, mutta myös työturvallisuusriskejä. Kuva: Lattiatasolla työskentely Kuva: Vyötärön korkeudella työskentely Nostimien nostokorkeus vaikuttaa eri tavalla liikuntaelimistön kuormittumiseen. Mikäli nostinta ei nosteta ylös jää renkaiden nostovaihe pois, mutta usein joudutaan työskentelemään polvillaan tai toispolviasennossa, selkä kumarassa ja kiertyneenä, samoin joudutaan nousemaan ylös useampaan kertaan. Mikäli nostin nostetaan noin vyötärön korkeudelle, niin selän kumarat ja kiertyneet asennot vähenevät merkittävästi, samoin alaraajojen kuormitus vähenee, koska erittäin kuormittavat polvillaan tai toispolviasennoissa työskentely jää kokonaan pois. Kuormittavaa seisten työskentelyssä on yhdellä jalalla seisominen, kun pyörää pidetään paikallaan. Samoin kuormitusta aiheuttaa pyörän hetkellinen kannattelu. Kuormittavaksi työvaiheen tekee myös se, jos pyörää joudutaan kantamaan pitempiä matkoja. Korkeamman nostokorkeuden nostimissa on lattianostimiin verrattuna se etu, että työtavan/asennon vaihtaminen on mahdollista. Esimerkiksi suurempien rengaskokojen asennukset on tehtävä pyörän suuren painon vuoksi lähellä lattiatasoa myös korkeamman nostokorkeuden nostimilla. Kun asennustyötä tehdään polvillaan tai toispolviasennossa matalan nostokorkeuden lattianostimilla, polvisuojaimet ovat tarpeen polvien rasituksen vähentämiseksi. Polvisuojaimet toimivat kylmään vuodenaikaan myös lämmöneristeenä kylmää lattiapintaa vastaan. Vaihtoehtoisesti polvillaan tehtävän työn suorituspaikat voidaan varustaa lattialle laitettavilla pehmustematoilla. Työpaikalle kannattaa hankkia myös nk. asennusjakkaroita tuomaan työasentoihin vaihtelua. 15 (37) 30.1.2015 Raskas puoli Rengastyöt Raskaan puolen asennustyön kehittäminen liittyy lähinnä pyörän nostamiseen ja siirtämiseen liittyvien apuvälineiden käyttämiseen ja edelleen kehittämiseen. Yhdessäkään selvityskohteessa ei ollut käytössä raskaan pyörän asennukseen tai kuljettamiseen apuvälinettä. Joillakin valmistajilla on myynnissä pyöräasennusvaunu (alla esimerkkikuva pyöräasennusvaunusta). Ennakkoon ajateltuna pyöräasennusvaunun käyttö vähentäisi merkittävästi kuormitusta raskaan pyörän siirtämisessä. Kuva: Pyöräasennusvaunu (esimerkkikuva, www-sivulta http://www.juhanirahkonen.fi/muuttuotteet/nb-pyoraasennusvaunu/) Kaikkia havaittuja raskaan puolen asennustöitä leimasi sama asia, rengastöitä tekivät työntekijät joilla oli todella vankka ammattitaito. Ammattitaito näkyy renkaan asentamisen vaivattomuutena, eli työ näyttää helpolta ja kevyeltä. Kuitenkin raskaan renkaan käsittely ja asentaminen sisältää runsaasti tuki-ja liikuntaelimistöä kuormittavia työasentoja. Samoin voidaan joutua käyttämään runsaasti voimaa käytettäessä mm. rengasrautaa, joka lisää tapaturmavaaraa (olkapään venähdys, repeämä). Tunkkia asentaessa ajoneuvon alle joudutaan olemaan polvillaan kovalla betonilattialla. Pyörää irrotettaessa ja kiinni laitettaessa joudutaan olemaan usein selkä kumarassa ja kiertyneenä. Tässäkin tapauksessa toistot lisäävät kuormitusta entisestään. Kuva: Polvillaan työskentely Kuva: Koko kehon käyttö, rengasrauta 16 (37) 30.1.2015 Ku Kuva: Raskaan pyörän asennuksessa työasennot ovat hankalia ja kuormittavat koko kehoa. Kehittämiskohteet liittyvät raskaalla puolella renkaan siirtämiseen, irrottamiseen sekä kiinnittämiseen. Kuormitusta vähentäisi merkittävästi pyörän asennusvaunu, koska pyörää ei jouduttaisi tukemaan käsin ja mahdollisesti polvillaan työskentely vähentyisi. Kuva: pyörän vaihto. Raskaan pyörän asennuksessa riittävä tila mahdollistaa apuvälineiden käytön ja sujuvan työskentelyn. Tilaa tarvitaan erilaisille työasennoille sekä työvälineille, kuten ”mutterimopo” ja mutteriväännin. 17 (37) 30.1.2015 Kuva: Riittävä työtila mahdollistaa ”mutterimopon” käyttämisen hyvässä asennossa. Kuva: Tilaa tarvitaan ihmisen toiminnan mukaan sekä erilaisille työvälineille. Alla on esitetty ohjeellisia suunnittelun lähtökohtia eri asentojen vaatimalle tilalle. Rengasalalla tilan tarvetta lisää erilaisten koneiden tai laitteiden käyttö, mikä pitää ottaa suunnittelussa huomioon. Tilan tarve tulee ottaa huomioon niin kevyellä kuin raskaalla puolella. Vaikka tilaa lähtökohtaisesti voi olla tarpeeksi työn tekemiseen, niin erilaiset toimintatavat, työtavat, työjärjestelyt voivat aiheuttaa sen, että työlle ei enää ole riittävästi tilaa. Tilan vähentyminen voi oleellisesti vaikuttaa työasentokuormitukseen, joudutaan työskentelemään kiertyneessä selän asennossa tai työvälineen käyttäminen hankaloituu. Myös ahtaat tilat voivat lisätä työturvallisuusriskejä, esimerkiksi kappaleiden putoamisvaaraa. 18 (37) 30.1.2015 Työtilojen ahtaus korostuu sesonkiaikoina, kun toimintaa, työntekijöitä ja asiakkaitakin on enemmän samoissa työtiloissa. Selvityskohteissa havaittiin, että jos autojen alta otettuja, rengashotelliin meneviä pyöriä ei saada siirrettyä heti pois työtiloista ja kulkureiteiltä, ne vähentävät työn sujuvuutta ja aiheuttavat työympäristössä turvallisuusriskejä. Asennuspaikkojen viereen pinotut renkaat ja pyörät hankaloittavat työskentelyä, aiheuttavat tilanahtautta itse asennustyöhön ja vaikuttavat sitä kautta myös työasentoihin. Ahtaiden kulkureittien varsille jääneet rengaspinot taas hidastavat huomattavasti liikkumista, ääriesimerkeissä rengasvaunuja työntävät työntekijät joutuivat jopa välillä pysähtymään ja siirtämään kulkureitillä ja sen reunoilla olevia tavaroita pois edestä. Työn sujuvuuden kannalta on tärkeää, että asennushallin ja rengashotellin välinen siirtymä toimii saumattomasti, eikä renkaita ”välivarastoida” asennushalliin tai kulkureiteille. Kuva: Suunnittelun lähtökohtia työasennon vaatimalle tilatarpeelle kun tarve on ylettyä tai polvillaan työskennellessä lattiaa kohden (RT-kortit). Kuva: Suunnittelun lähtökohtia työasennon vaatimalle tilatarpeelle kun tarve on mahtua tekemään töitä seisten ja polvillaan (RT-kortit). 19 (37) 30.1.2015 Kuva: Renkaat/pyörät kerääntyvät koko ajan töiden edetessä ja vaikeuttavat hyvän työasennon saamista. Alla on esitetty ergonomiaan liittyviä suunnittelun lähtökohtia tilan tarpeelle työtiloissa liikuttaessa, luonnollisesti tavaroiden tai vastaavien kuljettaminen lisää tilan vähimmäistarvetta. Kuva: Kuvassa on esitetty yhden, kahden tai useamman henkilön vaatima kulkutila. Mitat ovat suunnittelun lähtökohtia, eli vähimmäismittoja, suunniteltaessa tiloja täytyy lisäksi ottaa huomioon kuljetettavan tavaran vaatima tila (RT-kortit). 20 (37) 30.1.2015 Kuva: Ihmisen vaatima vähimmäistilatarve, kun tilassa on erilaisia esteitä kulkuteille, kuten työpöytiä, koneita tai laitteita ym. (RT-kortit). Tilantarpeen vähimmäisvaatimuksia Suunniteltaessa uusia tai kehitettäessä vanhoja tiloja ergonomisemmiksi ja turvallisemmiksi, alla on yleiseksi ohjeeksi yleisesti huomioitavia tilasuunnittelun periaatteita. Tilasuunnittelu • • • • • • • • • Perustana ovat tilassa tapahtuva toiminta (kuinka paljon eri toiminnot vaativat tilaa) Työskentely- ja liikkumistilojen järjestäminen tarkoituksenmukaiseksi edellyttää, että työtai toimintaprosessi tunnetaan Varsinaisen tuotantotyön lisäksi on otettava huomioon monia muita asioita, kuten varastointi, jätehuolto, siivous, kunnossapito ja asiakkaiden vierailut Prosessin eri vaiheet toimintoineen ja teknisine ratkaisuineen vaativat oman tilansa, toimintojen välillä on erilaisia yhteyksiä Lisäksi toiminnot vaativat usein kiinteää yhteydenpitoa. Siksi toimintojen loogisen järjestyksen pitäisi yleensä näkyä myös fyysisessä sijoittamisessa Yksittäisen työpisteen tarkoituksenmukaisilla järjestelyillä ja mitoituksella vaikutetaan ratkaisevasti siinä tapahtuvan toiminnan sujumiseen ja tehokkuuteen Työpisteen mitoitus perustuu toiminnan ja teknisten puitteiden analysointiin, asentojen ja liikkeiden optimointiin sekä käyttäjien kehonmittoihin Työpiste pitäisi mitoittaa käyttäjän mittojen mukaan, se on joko kiinteä, yksittäisen käyttäjän mittojen mukaan mitoitettu tai säädettävä Lähtökohtien määrittämiseksi on selvitettävä toimintakokonaisuus, työtehtävät ja käyttäjät 21 (37) 30.1.2015 Ergonomiaan liittyviä muita periaatteita rengasalalla Rengasalan ergonomiaa ja turvallisuutta voidaan siis viedä eteenpäin toteuttamalla ergonomiaan liittyvää keskeistä periaatetta, työn suunnittelua. Työn suunnittelu - - suunnitellaan työt niin, että esillä on vain työhön tarvittavat työvälineet ja tarvikkeet (esimerkiksi osallistuvan suunnittelun avulla) toimintojen sijoittelu, toiminnot suunnitellaan niin, että ne tukevat toisiaan, esimerkiksi pitkät kuljetusmatkat ja tarpeeton siirtäminen aiheuttavat kuormitusta ja haittaavat työn sujuvuutta (siisteys ja järjestys, ylimääräinen tavara pois) työpisteet suunnitellaan siten, että ne ovat tarkoituksenmukaisia siihen toimintaan (esimerkiksi pesupaikka, rengasasennus) ja huomioidaan niissä työskentelykorkeudet käytetään siirtämisen työvälineitä ja rengaskärryjä Työasentokuormitus Työasentokuormituksessa keskeinen periaate on välttää kaikkea ylimääräistä nostamista, siirtämistä ja kantamista. Samoin lyhytaikainenkin yläraajojen kannattelu, selän kiertynyt tai kumara asento tarpeettomasti lisää työn raskautta. Työn luonne vaatii nostamista, siirtämistä ja kantamista, mutta kyse on ns. ylimääräisen työn vähentämisestä työn suunnittelulla, oikeilla työasennoilla ja työtavoilla. Esimerkiksi jos ei ole tilaa nostamiselle, joutuu työskentelemään kumarassa tai selän kiertyneessä asennossa, mikäli työpistettä ei ole suunniteltu siihen tarkoitukseen saattaa tämä aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta, esimerkiksi pesupaikka: pyörien siirtelyä, nostelua tarpeettomasti. Samoin jos tilaa ei ole työn vaatimille työasennoille, esimerkiksi asennettaessa rengasta selän takana ei ole riittävästi tilaa, jolloin työntekijä joutuu olemaan sivuttain työn kohteeseen päin, ja tämä aiheuttaa selän tarpeetonta kuormittumista. 22 (37) 30.1.2015 Toimialan sesonkimaisen työn haasteita Rengasalalle on tyypillistä, että työt keskittyvät kahteen, suhteellisen lyhyeen sesonkiin. Sesonkeihin painottuva työ aiheuttaa haasteita sekä riittävien ja riittävän osaavien henkilöstöresurssien varmistamisessa, työntekijöiden kuormituksen hallitsemisessa ja jaksamisen varmistamisessa, kiireen hallinnassa ja työympäristössä. Koska suurin osa töistä tehdään sesonkiaikana, niin työ, työmenetelmät ja työympäristö tulee suunnitella sesongin mukaan eikä pitää sitä väliaikaisena poikkeustilanteena. Sesonkityövoiman saatavuus ja perehdyttäminen Riittävän ja osaavan henkilöstöresurssin saaminen suhteellisen lyhyeen sesonkikauteen on yksi rengasalan yritysten haasteista. Selvityskohteissa haastatellut kertoivat, että sesonkityöntekijöiden valinnassa suositaan esimerkiksi ammattikoulun autonasentajalinjan opiskelijoita tai muuten autoista kiinnostuneita. Työpaikoilla myös pyritään saamaan työntekijät rekrytoitua uudelleen seuraavaan sesonkikauteen, mikä helpottaa perehdyttämistä. Sesonkityöntekijät on perehdytettävä hyvin työhön ja siihen liittyviin riskeihin. Selvityskohteissa havaittiin hyvänä käytäntönä, että sesonkityöntekijät työskentelevät yleensä vain kevyellä puolella, ja aluksi kokeneemman työntekijän työparina. Esimerkillisenä käytäntönä havaittiin eräässä selvityskohteessa vakiintunut sesonkityöntekijöiden perehdytys- ja koulutusprosessi, jossa sekä perehdyttäjä että perehdytettävä kuittaavat allekirjoituksellaan perehdytettävien asioiden läpi käymisen. Kiire, kuormitus ja jaksaminen Selvityskohteissa tuli ilmi, että sesonkiaikoina rengasalan työpaikoilla joudutaan tekemään todella pitkiä työpäiviä ripeällä työtahdilla. Lisäksi on yleistä, että sesonkiaikana jäädään vielä liikkeen sulkeuduttuakin tekemään seuraavaa päivää varten valmiiksi rengastöitä asiakkaiden rengassarjoihin. Kiireisimpinä päivinä ei välttämättä tule pidettyä normaaleja taukojakaan. Työntekijöiden kertoman mukaan työtahti on sesongissa hektinen, kun jonossa olevia asiakkaita yritetään palvella mahdollisimman nopeasti. Pitkät työpäivät ja taukojen pitämisen laiminlyöminen heikentävät työntekijöiden jaksamista ja vaikuttavat myös työturvallisuuteen. Ylikuormittuminen vaikuttaa työntekijöiden kognitiivisiin toimintoihin, jolloin havainnointi-, päätöksenteko-, ja toimintakyky voi alentua, mikä heikentää työturvallisuutta. Ihminen tarvitsee päivittäin riittävästi lepoa palautuakseen työkuormituksesta ja säilyttääkseen työkykynsä ja -tehonsa. Työntekijöiden jaksamista tukee, kun taukojen pitämisestä huolehditaan kiireisinäkin päivinä ja mahdollisista ylitöistä sovitaan etukäteen, jolloin niihin on helpompi varautua. On tärkeää myös tarkastella kiireen ja sen kokemuksen syitä, ja pyrkiä poistamaan ne. Hyvä työn suunnittelu sujuvoittaa työtä ja vähentää kiireen tuntua. 23 (37) 30.1.2015 Asiakkaan ohjaaminen Jotta asiakkaiden käyminen ja työntekijöiden työskentely rengasliikkeessä olisi sujuvaa ja turvallista, on tärkeää, että asiakasta ohjataan toimimaan tarkoituksenmukaisesti riittävillä ja selkeillä opasteilla. On tärkeää, että toiminnan kannalta olennainen informaatio erottuu selkeästi, eikä merkintöjä ja opasteita ole liikaa. Eräässä käyntikohteessa nähtiin hyvänä käytäntönä selkeä ja informatiivinen opastetaulu jo liikkeen piha-alueella, josta kävi ilmi myymälän, parkkipaikan, henkilöauton asennuspaikkojen ja raskaiden ajoneuvojen asennuspaikkojen sijainnit. Jos työpaikalla halutaan ottaa käyttöön esimerkiksi toimintatapa, jossa asentaja siirtää asiakkaan ajoneuvon parkkipaikalta asennuspaikalle ja takaisin parkkipaikalle, se on hyvä ilmoittaa asiakkaalle selkeästi ulkona olevalla opastetaululla. Kuva: ajo-ohjeet ulkopuolella Sekä asiakkaan oman turvallisuuden että työn turvallisen ja sujuvan suorittamisen kannalta on tärkeää, että asiakkaat odottavat työn valmistumista myymälä-/odotustiloissa. Kaikissa selvityskohteissa oli kyltti/kylttejä, jossa asiakasta pyydettiin odottamaan työn valmistumista odotustilassa ja useimmissa odotustiloissa oli luettavaksi lehtiä ja tarjolla kahvia. Työntekijöitä oli useimmilla työpaikoilla myös opastettu kehottamaan asiakasta siirtymään kahville. Kylteistä ja suullisista kehottamisista huolimatta asiakkaita havaittiin viettävän aikaa muutenkin tilaltaan rajoitetun kokoisissa asennushalleissa. Selvityskohteissa havaittiin, että toimintatavat asiakkaan ohjaamisessa pois asennustiloista vaihtelivat. Asiakkaat jäävät luonnollisesti myymälä-/odotustilaan, jos myyjä pyytää asiakkaalta ajoneuvon avaimet jo myyntitiskillä, ja asentaja ajaa itse auton asiakkaan halliin ja asennuspaikalle. Joissakin yrityksissä asiakkaat kuitenkin ajoivat ajoneuvonsa itse halliin ja nostimille, jolloin he jäivät helposti myös seuraamaan työn suorittamista lähietäisyydeltä. Lisäksi tunnistettiin, että nostimille ajamiseen tottumattomat asiakkaat saattavat aiheuttaa asennushallissa vaaratilanteita. 24 (37) 30.1.2015 Hyväksi käytännöksi havaittiin myös se, että asiakkaille tarkoitetusta odotustilasta oli järjestetty hyvä näkyvyys (isot ikkunat) asennushalliin, jolloin asiakas pystyy halutessaan seuraamaan työn etenemistä turvallisesti ja muiden turvallisuutta vaarantamatta odotustilasta. Kuva: Odotustilan puolelta näkymä halliin 25 (37) 4. Työturvallisuushavainnot 30.1.2015 Tässä luvussa nostetaan esiin keskeisimpiä selvityskohteissa tehtyjä työturvallisuushavaintoja. Putoamisvaarat Joillakin rengasalan työpaikoilla rengasvarastot sijaitsivat ylemmällä varastotasolla portaiden päässä. Muutamissa työpaikoissa näihin paikkoihin johtavat portaat eivät täyttäneet niille asetettuja vaatimuksia, alla on kuva jossa on ohjearvoja portaiden suunnitteluun. Näillä useiden metrien korkeudessa olevilla varastotasoilla havaittiin useita putoamisvaarallisia kohtia huonokuntoisten, muuten puutteellisten tai kokonaan puuttuvien kaiteiden takia. Varastotasoille vievissä portaissa oli myös puutteita (mm. kokonaan puuttuvia kaiteita). Lisäksi tehtiin havaintoja jatkuvasti auki olevista trukkilavojen siirtämistä varten kaiteisiin tehdyistä porteista. Varastotasot tulee varustaa asianmukaisilla, riittävän tukevilla ja määräysten mukaisilla kaiteilla ja nousuteillä jo ennen niiden käyttöönottoa. Lisäksi on varmistettava, että kaiteiden portit suljetaan välittömästi käytön jälkeen. Kuva: Portaan suunnittelumittoja Kaide tulee rakentaa, kun putoamiskorkeus ylittää 500 mm ja putoamisen tai harhaan astumisen vaara on olemassa. Kaiteen tulee olla turvallinen ja tarkoitukseensa soveltuva. Kaide voi olla suojakaide tai avokaide. • • • Koneiden kulkuteissä kaide, jos putoamiskorkeus yli 500 mm Kaiteen minimikorkeus koneiden yhteydessä 1 100 mm, välipuu puolessa välissä ja jalkalista 100 mm korkea Liuskan ja portaiden kaiteen (käsijohde) korkeus 900 mm, lisäjohde 700 mm auttaa liikuntarajoitteisia 26 (37) 30.1.2015 Kuva: Suojakaide ja avokaide (F2 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA). Renkaita varastoidaan tyypillisesti useita sarjoja päällekkäin joko vaaka- tai pystytasossa. Tikkaita nähtiin käytettävän edelleen rengasvarastoissa niihin liittyvästä putoamisriskistä huolimatta. Nojatikkaita käytetään mm. renkaiden viemiseen yksitellen useiden metrien korkeudessa sijaitsevalle varastopaikalle ja renkaiden hakemiseen varastopaikalta kiipeämällä nojatikkailla ylös ja pudottamalla haettavat renkaat alas. Rengas kädessään kiipeävä työntekijä ei voi saada tukevaa otetta tikkaista, mikä lisää työntekijän putoamisriskiä. Renkaiden pudottamisessa tikkailla seisten on riski, että putoava tai maasta pomppaava rengas osuu tikkaisiin ja tikkaat kallistuvat/luistavat työntekijän alta. Nojatikkaita ei saa käyttää työalustana (VNa 403/2008) Nojatikkaita saa käyttää vain tilapäisinä kulkuteinä. Jos kohteeseen noustaan toistuvasti/säännöllisesti, sinne on järjestettävä kiinteä kulkutie. Nojatikkailta ei saa työskennellä, niitä voidaan käyttää vain lyhytaikaisiin ja kertaluonteisiin töihin, jotka voidaan tehdä niiltä turvallisesti (esimerkiksi putoamissuojainten kiinnittäminen ja irrottaminen). Taakan kantaminen käsin ei saa estää turvallisen otteen säilymistä tikkaista. Siirrettävien tikkaiden kaatuminen ja jalkojen luisuminen on estettävä kiinnittämällä tikkaiden ylä- tai alaosa, käyttämällä luisumisen estäviä laitteita tai muilla yhtä tehokkailla toimenpiteillä. Tikastyöskentelyyn liittyvää lainsäädäntöä: - VNa työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008 (12 §, 30 §), - VNa rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 (32 §). Selvityskohteissa havaittiin myös niin ahtaasti rakennettuja rengasvarastoja, ettei varastoapuvälineen käyttö renkaiden varastoimisessa ole mahdollista, vaan työntekijät kiipesivät usean metrin korkeuteen hyllyn rakenteita pitkin viemään ja hakemaan renkaita. Hyllyissä kiipeämisessä on suuri putoamisriski. Sesonkiaikana tilavienkin rengasvarastojen lattioilla, hyllyjen välissä on niin paljon erikorkuisia rengaspinoja, että varastoapuvälineen käyttö ei ole mahdollista, jolloin työntekijät kiipeilevät rengaspinojen päällä hakiessaan tarvittavia renkaita varastohyllystä. Varastotilavuuden maksimoimiseksi lattioille väliaikaisesti varastoitavista rengaspinoista tehdään mahdollisimman korkeita. Korkean rengaspinon tekemiseen ja purkamiseen matalampien rengaspinojen päällä seisten liittyy putoamisvaara. 27 (37) 30.1.2015 Pudotettavan tai putoavan renkaan alle jäämisen vaara Useassa selvityskohteessa varastoitavat renkaat nostettiin ylemmän tason rengasvarastoon trukkilavoilla kaiteessa olevasta aukkokohdasta. Alaspäin renkaat kuitenkin pudotettiin ylemmältä tasolta yksitellen, jolloin varaston alemmalla tasolla liikkuvat työntekijät ovat vaarassa jäädä putoavan ja maasta pomppaavan renkaan alle. Joissakin selvityskohteissa pudotettavan renkaan alle jäämisen riskiä oli yritetty pienentää sopimalla, että renkaita pudotetaan vain trukeillekin tarkoitetuista kaiteen aukkokohdista. Lisäksi yhdessä selvityskohteessa pudotuskohdan alle vedettiin pyörillä kulkeva rullakkohäkki, johon renkaat heiteltiin. Kahdella työpaikalla renkaat pudotettiin ylemmältä tasolta kiinteää renkaan pudotushäkkiä pitkin. Putoavan tai maasta pomppaavan renkaan alle jäämisen vaara liittyy myös pystyasentoon rakennetun rengasvaraston vakiintuneeseen työtapaan, jossa rengas ”nypätään” pois ylähyllyltä pitkällä rengaskoukulla ja annetaan pudota maahan. Lisäksi putoavien renkaiden alle jäämisen vaara liittyy korkeisiin, epävakaisiin ja kallistuneisiin rengaspinoihin, joita tehdään varastotilan maksimoimiseksi. Korkeiden rengaspinojen/rengaslavojen tukeminen kelmulla tekee niistä vakaampia. Varastotilojen kulkureitit tulee merkitä selkeästi ja pitää ne vapaana rengaspinoista, jolloin niihin törmäämisen ja siten niiden kaatamisen riski pienenee. Työntekijöiden kertoman mukaan renkaita saattaa pudota käsikäyttöisellä varastoapuvälineellä noston/laskun aikana, mutta koneen käyttäjä on itse suojassa apuvälineen pystytolppien takana. Nostovälinettä käytettäessä tulee varmistaa, että muut varastossa liikkuvat työntekijät eivät ole lähietäisyydellä, eivätkä ole vaarassa jäädä mahdollisesti putoavan renkaan alle. Pyörien pesukäytännöt Osassa selvityskohteista ei ollut käytössä erillistä pyöräpesuria, vaan pyörät pestiin käsin harjan/rätin ja painepesurin avulla. Pyörien pesemiseen painepesurilla liittyy vaara, että voimakas vesisuihku tai renkaan kuviointiin kiinnijäänyt kivi/hiekanjyvänen kimpoaa työntekijän silmään, jos suojalaseja ei käytetä. Työntekijä ei voinut kokonaan välttyä kastumasta pestessään pyöriä käsin/painepesurilla, ja märät vaatteet vetoisassa ja lämpötilaltaan suhteellisen alhaisissa halleissa lisäävät kylmälle altistumista. Pyörien pesuvesi myös levisi pakostakin ympäristöön valuessaan lattiakaivoihin ja märkiä pyöriä siirrettäessä aiheuttaen liukastamisvaaran. Pakkassäällä lattioille joutuva vesi voi lisäksi jäätyä isojen hallin ovien läheisyydessä. Selvityskohteissa havaittiin raskaan puolen pyöriä pestävän painepesurilla hallin syvennyksessä. Turvallisempi ja toimivampi ratkaisu raskaan puolen pyörien pesemiseen voisi olla esimerkiksi pyörillä kulkeva, helposti siirreltävä ”pesukaappi”. Pesukaapin aukosta ohjataan painepesurin letku sisään, ja likavesi tulee ulos määrätystä paikasta eikä roisku pesutyötä suorittavaa työntekijää kohti ja ympäriinsä. Pesukaappi edistää siten myös työympäristön siisteyttä. 28 (37) 30.1.2015 Asennuskoneet ja nostimet Joissakin selvityskohteissa havaittiin hyvänä käytäntönä se, että käytettävät koneet tarkistetaan, huolletaan ja puhdistetaan määrätyin väliajoin ennalta suunnitellun ohjelman mukaisesti (esimerkiksi aina ennen sesonkia ja/tai sesongin jälkeen). Yhdessä selvityskohteessa havaittiin hyvänä käytäntönä se, että asennuslinjan koneiden käyttöohjeet oli työntekijöiden välittömästi saatavilla siistissä kansiossa erillisessä seinälokerossa, ja työvaiheiden työohjeet laminoituina seinällä. Osassa selvityskohteista kevyen puolen paineistusautomaatin yläpuolella ei ollut ns. ”turvahäkkiä/kaarta”, jonka alla renkaan paineistaminen tehtäisiin. Molemmilta sivuiltaan avoin turvakaari estää renkaan sinkoamisen rullaradalta mahdollisessa paineen purkautumistilanteessa. Uudemmissa rengaslinjoissa paineistusautomaatti oli varustettu asianmukaisella turvakaarella, mutta eräässä kohteessa havaittiin, että työntekijä paineisti pyörää turvakaaren ulkopuolella, vaikka sellainen oli. Asennustyöhön näytettiin käytettävän useita erilaisia nostintyyppejä ja -malleja. Yleisimmin käytettyjä olivat ns. lattianostimet, joiden nostokorkeus on niin matala, että ne eivät kuulu lakisääteisten määräaikaistarkastusten piiriin. Näidenkin nostimien käyttökuntoisuus on kuitenkin varmistettava säännöllisellä tarkastamisella sekä huollolla ja kunnossapidolla. Selvityskohteissa havaittiin useita nostimia, joiden merkinnät olivat kuluneet ja joista oli poistettu sivusuojat, jotka estävät tavaroiden ja jalan jäämisen laskeutuvan nostimen alle. On myös tärkeää, että käyttämättömänä oleva lattianostin lasketaan ihan ala-asentoonsa, sillä muutamien senttien korkeudelle jätetty nostin lisää siihen kompastumisvaaraa tai takertumisvaaraa. Kuvat: Lattianostin, jossa sivusuojat ovat paikoillaan vasemmassa kuvassa ja oikealla lattianostin, josta sivusuojat on poistettu. Useimmille nostimille tulee tehdä lakisääteiset määräaikaistarkastukset valtioneuvoston asetuksen (403/20081) mukaisesti. Selvityskohteissa ei havaittu tarkastamattomia nostimia. 1 Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta. 29 (37) 30.1.2015 Paineilmakäyttöiset työkalut Asennustöissä käytetään paineilmakäyttöisiä työkaluja, joiden paineilmaletkujen kunto on varmistettava sekä ennaltaehkäisemällä niiden kulumista/vaurioitumista että tarkastamalla ne säännöllisesti. Usealla työpaikalla havaittiin, että paineilmaletkuja ei ollut suojattu mitenkään tai sijoitettu asennuspaikoilla siten, että ne eivät olisi työntekijöiden kulku- ja ajoneuvojen ajoreitillä, vaan niiden päältä ajettiin jopa ajoneuvoilla. Eräällä työpaikalla nähtiinkin vaaratilanne paineilmaletkun vaurioituessa asennustyön aikana. Turvahäkin käyttö Kaikille työpaikoille, joissa tehtiin raskaan kaluston renkaiden asennuksia, oli hankittu asianmukainen turvahäkki (yhdelle työpaikalle turvahäkki oli vasta tilattu). Selvityskohteissa tehtyjen havaintojen mukaan turvahäkkiä käytettiin lähes aina raskaan puolen pyörien paineistuksessa. Turvahäkkien päällysten ja sivustojen pitämisessä vapaana tavaroista oli kuitenkin puutteita suurimmalla osalla työpaikoista. Turvahäkin päälle oli laskettu papereita, juomapulloja ja jopa metallisia työkaluja kuten vasara, jotka voivat aiheuttaa vakavia seurauksia singotessaan paineaallon vaikutuksesta. Yhdessä selvityskohteessa turvahäkin päällyksen pysyminen vapaana irtotavarasta oli ratkaistu yksinkertaisella teknisellä ratkaisulla, eli valitsemalla päältä avoin turvahäkkimalli. Suurten työkoneiden pyörien asennuksia nähtiin tehtävän vain yhdessä selvityskohteessa. Pyörät olivat niin suurikokoisia, että ne eivät mahtuneet turvahäkkiin, mutta havaintojen mukaan työntekijä noudatti suhteellisen hyvin paineistuksen muita varotoimenpiteitä; pyörä kiinni asennuskoneessa, seisominen kulutuspinnan puolella, riittävä (vähintään 1,5-2 metrin) turvaetäisyys ja renkaan täytön seuraaminen. Kuva: Turvahäkin päällys pysyy vapaana tavarasta, kun valitaan päältä avoin turvahäkkimalli. 30 (37) 30.1.2015 Hyvä käytäntö on laittaa raskaan kaluston asennushalliin nähtäville oheinen Työturvallisuuskeskuksen juliste paineistuksen turvallisuudesta. Juliste on saatavilla osoitteesta: www.ttk.fi/files/2838/Turvallinen_paineistus_juliste.pdf. Useimmissa selvityskohteissa juliste olikin työntekijöiden nähtävillä. Kuva: Työturvallisuuskeskuksen ”Turvallinen paineistus” –juliste, mikä oli esillä useissa selvityskohteissa. Siisteys ja järjestys Työympäristön järjestys ja siisteys vaikuttavat ergonomian lisäksi myös työturvallisuuteen, sillä epäjärjestys ja epäsiisteys ovat usein osasyinä vaaratilanteissa ja työtapaturmissa kuten liukastumisissa, kompastumisissa ja esineisiin satuttamisessa. Lisäksi tarpeettomana lojuvat tavarat/roskat ja sähkölaitteiden pölyisyys lisäävät mm. paloriskiä. Selvityskohteiden siisteys- ja järjestystasot vaihtelivat huomattavasti. Työpaikkakäynneillä havaittiin useita puutteita siisteydessä ja järjestyksessä, kuten kulku- tai hätäuloskäyntireitille jätettyjä työkaluja ja rengaspinoja, lattialla ajelehtivia muttereita, holkkeja, roskia ja työkaluja sekä kulkureittien poikki kulkevia letkuja ja johtoja. Lisäksi lattioilla oli mm. öljyä ja vettä, joka voi kylmään vuodenaikaan myös jäätyä isojen hallin ovien läheisyydessä. Työpaikoilla tehtiin myös useita havaintoja asennushalleihin ja varastoihin kuulumattomista tavaroista, kuten harrastusvälineistä, grilleistä ja vanhoista, käytöstä poistetuista työkaluista ja koneista. 31 (37) 30.1.2015 Työympäristön turhan tavaran havaittiin aiheuttavan tilanahtautta ja vaikeuttavan järjestyksen ylläpitämistä. Eräässä selvityskohteessa havaittiin kuitenkin esimerkillisenä käytäntönä järjestelmä, jossa kaikki turha tavara oli poistettu työtiloista ja tarvittaville tavaroille oli sovittu omat paikkansa työkaluseinällä. Työkaluseinän vieressä oli laminoitu kuva työkalujen oikeasta järjestyksestä. Mallikuva toimi muistintukena työkalun oikean säilytyspaikan selvittämiseksi, mutta helpotti samalla myös tavaroiden oikealla paikallaan pysymisen seuraamista. Kuva: Työkalut järjestyksessä, järjestyksen ja siisteyden noudattaminen lisää työn tuottavuutta (tavarat löytyvät helpommin, vain tarvittava on esillä, 5S järjestelmä) Lähtökohtaisesti työtilat kannattaa pyrkiä suunnittelemaan niin, että vain työn kannalta oleelliset tavarat ovat esillä. Kuva: asennushalli, ylimääräiset tavarat on minimoitu 32 (37) 30.1.2015 Lämpöolosuhteet & veto Asennushallien nosto-ovien pitäminen auki aiheuttaa työtilaan vetoisuutta ja laskee kylminä kausina lämpötilaa. Eräässä kohteessa havaittiin, että työntekijät joutuivat lisäämään vaatetusta torjuakseen kylmää ja vetoa, koska avonaiset hallinovet laskivat lämpötilaa merkittävästi muutaman tunnin aikana, lämpötilan laskua ei mitattu, mutta oli useamman työntekijän kokemus. Erityisesti sesonkina asia voi olla hyvinkin merkityksellinen, kun liikennettä hallista sisään ja ulos on runsaasti, nosto-ovet jäävät helposti laittamatta autojen välillä kiinni, ja eräässä selvityskohteessa havaittiin nosto-ovi, joka oli jatkuvasti noin 25 cm alareunastaan auki. Nosto-oven käyttäminen helpottuu, jos sen pystyy avaamaan ja sulkemaan nousematta ajoneuvosta. Hallinovissa on hyvä olla myös pienemmät käyntiovet jalankulkijoille, mikä vähentää ison oven avaamistarvetta ja siten vetoisuutta. Joissakin selvityskohteissa jalankulkuovet puuttuivat hallinovista. Hallin lämpöolosuhteita voi parantaa halliovien ilmaverhopuhaltimilla, joista tuleva ilmaverho ohjaa ilmavirtoja siten, että hallin sisällä oleva lämmin ilma ei pääse poistumaan ulos eikä kylmä ilma tunkeutumaan sisään hallin oven ollessa auki. Osassa selvityskohteista oli käytössä ilmaverhopuhaltimia lämpöolosuhteiden parantamiseksi. Ovivedontorjunnalla voidaan saavuttaa viihtyisimpien lämpöolojen lisäksi merkittäviä säästöjä tilojen lämmityskustannuksissa, joten työsuojelutekijöiden lisäksi taloudelliset tekijät voivat useissa tapauksissa olla peruste investoida ovivedon torjuntaan. Riittävän lämmin vaatetus on olennainen työntekijän lämpötasapainon ylläpitäjä ja hyvät työkäsineet tekevät kylmien ajoneuvon osien käsittelystä miellyttävämpää. Selvityskohteissa tehtyjen havaintojen mukaan työkäsineitä oli hyvin käytössä. Altistuminen Ajoneuvojen pakokaasuille altistumisen minimoiseksi on tärkeää, että ajoneuvoja ei pidetä asennushallissa käynnissä tai asennushalli varustetaan pakokaasuputkella, joka kiinnitetään ajoneuvon pakoputkeen. Selvityskohteissa ei havaittu tarpeetonta ajoneuvojen käyttämistä sisätiloissa. Käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet pitää olla aineita käyttävien työntekijöiden saatavilla, missä havaittiin jonkin verran puutteita selvityskohteissa. Melu & kuulonsuojaus Melu on häiritsevää ja/tai kuulolle haitallista ääntä, joka on yksi laajimmista ja häiritsevimmistä työympäristöongelmista. Rengasalan työpaikoilla melua aiheuttavat mm. paineen purkaminen renkaista, paineilmakäyttöiset mutterinvääntimet ja muut työkalut, asennuskoneet, rengaspesuri ja viankorjauksessa käytettävät porat. Asennushalleissa havaittiin myös satunnaista iskumelua, jota syntyi renkaiden irrotus- ja asennustyön ongelmatilanteissa mm. lekalla lyömisestä. Lisäksi rengasalan työpaikoilla on aina olemassa riski renkaan räjähtämiseen, joka aiheuttaa 140 – 160 dB:n äänen. Monissa selvityskohteissa havaittiin puutteita kuulonsuojaimien käytössä sekä kevyen että raskaan puolen asennushalleissa. Haastateltujen työntekijöiden mukaan kuulonsuojainten käyttöastetta nostaa/nostaisi radiolla ja mikillä varustetut tai henkilökohtaiset korvaan valetut kuulonsuojaimet. 33 (37) 30.1.2015 Tarvittavien suojaimien käyttöä on valvottava ja käytön laiminlyönteihin puututtava selvittämällä ja poistamalla käyttämättömyyden syyt. Kuulonsuojainten ja muiden suojainten käyttäminen oli osalla työpaikoista haastateltujen työntekijöiden mukaan heidän omassa päätäntävallassaan, eikä sitä edellytetty työnantajan puolelta. Hyvä käytäntö on laittaa asennushalliin nähtäville oheinen Työturvallisuuskeskuksen juliste kuulonsuojauksesta, osassa selvityskohteista juliste olikin työntekijöiden nähtävillä. Juliste on saatavilla osoitteesta: www.ttk.fi/files/2837/Suojaa_kuulosi_juliste.pdf. Kuva: Työturvallisuuskeskuksen ”Suojaa kuulosi” –juliste, mikä oli esillä osassa selvityskohteista. Henkilönsuojaimet Edellä mainittujen kuulonsuojaimien lisäksi rengasalalla tarvitaan myös muita henkilönsuojaimia, kuten suojakäsineitä ja useissa töissä myös suojalaseja. Polvisuojaimet vähentävät rasitusta polvillaan tehtävässä työssä ja turvajalkineet ovat tarpeen rengasalan töissä. Selvityskohteissa tehtyjen havaintojen perusteella henkilönsuojaimien käytössä oli puutteita useilla työpaikoilla. Suojakäsineitä ja turvajalkineita käytettiin suhteellisen hyvin, niiden osalta havaittiin vain muutamia puutteita. Silmäsuojaimien käyttö taas oli hyvin harvinaista, eikä polvisuojaimiakaan ollut läheskään jokaisella työntekijällä. Näistä syistä johtuen erittäin tärkeää olisi kehittää hyvää suojainkulttuuria rengasalalle. Hyvä suojainkulttuuri on ohjeistusta suojainten käytöstä, ohjeiden ja toimintamallien omaksumista sekä 34 (37) 30.1.2015 sitä, että niiden käyttöä valvotaan, arvioidaan ja edelleen kehitetään. Työpaikalla vallitsee yhteisesti hyväksytty kulttuuri henkilösuojaimien käytöstä. Ensiapuvalmius, paloturvallisuus ja hätäpoistumistiet Selvityskohteissa havaittiin puutteita ensiaputarvikkeiden säilytyspaikan merkitsemissä, mutta haastatellut työntekijät kuitenkin tiesivät kohtuullisen hyvin niiden sijainnin. Työpaikoilla havaittiin puutteita myös ensiaputarvikkeiden täydentämisessä. Hyvä käytäntö on nimetä vastuuhenkilö(t) ensiaputarvikkeiden hankkimiseen, kunnon tarkistamiseen ja täydentämiseen. Useassa selvityskohteessa ensiaputaitoisten henkilöiden nimiä ei myöskään ollut listattu esimerkiksi ensiapukaapin oveen tai muualle työpaikalle työntekijöiden nähtäville, mikä on hyvä käytäntö. Selvityskohteissa havaittiin, että alkusammuttimien tarkastamisesta oli huolehdittu pääsääntöisesti hyvin, ja työtiloissa havaittiin ainoastaan joitakin yksittäisiä tarkastamattomia sammuttimia. Sammutuskaluston merkitsemisessä ja sijoittamisessa esteettömään paikkaan oli enemmän puutteita. Sammutin saattoi esimerkiksi olla korkeiden rengaspinojen ympäröimänä, sen opastekyltti irronnut paikaltaan tai likakerroksen peittämä. Mahdollisessa tulipalotilanteessa on tärkeää, että rakennuksesta pääsee poistumaan esteettömästi. Selvityskohteissa havaittiin, että hätäpoistumistiet oli merkitty keskimäärin hyvin, mutta niille ei välttämättä ollut esteetöntä kulkureittiä. 35 (37) 5. Pohdinta ja johtopäätökset 30.1.2015 Rengasalan selvityskohteissa havaittiin hyvin suunniteltuja työtiloja ja sujuvaa työskentelyä, mutta toisaalta puutteita ergonomiassa sekä työturvallisuusriskejä. Keskeiset havaitut asiat ergonomian kannalta ovat: - asennuslinja vs. erilleen sijoitetut koneet ja laitteet rengastöiden tekeminen seisten vs. kyykyssä/polvillaan pyörien säilytys ja varastointiin liittyvät asiat ”kevyen” ja ”raskaan” puolen kuormittavuus siisteyden ja järjestyksen merkitys työn sujuvuuteen ja turvallisuuteen on suuri rengasalalla. Ergonomian kannalta keskeiset kehittämiskohteet liittyvät työn luonteeseen liittyvien käsin tehtävien nostojen ja siirtojen vähentämiseen. Vähentämistä voidaan tehdä käyttämällä siirron apuvälineitä tai järjestämällä työtiloja siten, että siirtomatkat ovat työpaikalla mahdollisimman lyhyet. Pyörien asennuskorkeudella on merkitystä työn kuormittavuuteen, vyötärön korkeudelle nostettu nosturi ehkäisee selän kumaria ja kiertyneitä asentoja sekä polvillaan työskentely, mutta lisää pyörän kannattelua. Kannattelun aiheuttamaa kuormitusta voidaan kuitenkin vähentää tasojen sijoittelulla niin, että tässäkin tapauksessa siirtomatkat ovat lyhyitä. Kehittämiskohteiksi nousee myös työpisteiden suunnittelu, eri toimintojen työpisteet tulisivat suunnitella siten, että niissä on riittävästi tilaa työn tekemiseen ja ovat siihen tarkoitukseen sopivia. Mikäli toiminnot liittyvät toisiinsa tulisivat ne lisäksi sijoittaa mahdollisimman lähelle toisiaan. Selvityskohteissa tunnistetut työturvallisuusriskit eivät olleet uusia tai yllättäviä, vaan riskit ja niiden hallintakeinot on nostettu kattavasti esiin jo aiemmin Työturvallisuuskeskuksen oppaassa ”Työturvallisuus rengasasennuksessa” ja rengasturvallisuuskorttikoulutuksessa. Selvityskohteiden havainnot hallitsemattomista riskeistä kertovatkin siitä, että rengasturvallisuuskorttikoulutukselle ja työturvallisuusnäkökulmien esillä pitämiselle on jatkuvaa tarvetta. Merkittävimpiä hallitsemattomia työturvallisuusriskejä tämän selvityksen perusteella ovat: - - vakavat putoamisvaarat renkaiden varastoimisessa (ylätasanteiden puuttuvat kaiteet, puutteet portaiden kaiteissa, varastohyllyissä kiipeäminen ja tikkaiden käyttäminen varastoinnissa) turvahäkkien käyttöön liittyvät epäkohdat ja puutteet, esimerkiksi irtotavara turvahäkin päällä ja ympäristössä melu ja kuulonsuojaimien sekä silmäsuojainten alhainen käyttöaktiivisuus järjestys- ja siisteystason kehittäminen, hätäpoistumisteiden ja alkusammutuskaluston edustojen pitäminen vapaina. 36 (37) 30.1.2015 Turvallisen ja terveellisen työn perusedellytys on työhön liittyvien haittojen ja vaarojen tunnistaminen ja arviointi. Työnantajan on tunnistettava ja selvitettävä työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Työnantajan on pyrittävä ensisijaisesti poistamaan tunnistetut haitta- ja vaaratekijät tai pienentämään ne riittävän alhaiselle tasolle. Selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää rengasturvallisuuskorttikoulutuksen materiaalina ja muulla tilaajan kanssa sovitulla tavalla. 37 (37) 30.1.2015 Lähteet ja lisätietoja Ergonomia Työterveyslaitos 2014. Saatavilla: http://www.ttl.fi/fi/ergonomia/Sivut/default.aspx Ergonomia. Launis Martti, Lehtelä Jouni (toim.). Työterveyslaitos 2011 RT 09-11137. Ihmisen mitat ja ulottuminen (2014) Ympäristöministeriö. Saatavilla: http://www.ym.fi/rakentamismaaraykset Työturvallisuus Työterveyslaitos 2014. Saatavilla: www.ttl.fi/fi/tyoturvallisuus_ja_riskien_hallinta/Sivut/default.aspx Työturvallisuuskeskus. 2004. Työturvallisuus rengasasennuksessa – renkaan turvallisen paineistamisen opas. 46 s. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. TOT 3/11. Teematutkinta: Rengasräjähdykset. Tutkittujen kuolemantapausten taustat, keskeiset syyt ja vastaavien tapaturmien torjuntakeinot. Saatavilla: http://totti.tvl.fi/totcasepublic.view?action=caseReport&unid=898
© Copyright 2024