1. No category

LOUNAIS-HÄMEEN
MAAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT
LINTUALUEET
Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry
2015
Lounais-Hämeen maakunnallisesti tärkeät lintualueet
MAALI-hankkeen loppuraportti
Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry
www.lhlhry.fi
2015
Raportin laatijat: Jorma Kettunen, Reijo Leino, Juha Oravainen, Kauko Sippo,
Annika Tatterbach, Vesa Toivonen
Kuvat: Arto Nieminen (kansikuva, Pajula), Annika Tatterbach (Kortejärvi)
Pohjakartat: © Maanmittauslaitos 2015
Sisällysluettelo
1. Johdanto .................................................................................................................................................... 1
2. MAALI-hankkeen toteutus LHLH:ssa ......................................................................................................... 2
3. Alueet ja kuvaukset ................................................................................................................................... 3
3.1. FORSSA, Pienlentokentän-Tammelan suoran peltoalue ja Loimalammi (410045) ............................ 4
3.2. JOKIOINEN, Lintupaju (410008) .......................................................................................................... 5
3.3. JOKIOINEN, Pellilänsuo (410042)........................................................................................................ 6
3.4. SOMERO, Pajulan-Kapilon peltoalue (410044) ................................................................................... 7
3.5. SOMERO, Pajula-Torronsuo lentoreitti (410047) ............................................................................... 7
3.6. TAMMELA, Luoteis-Pyhäjärvi (410043) .............................................................................................. 9
3.7. TAMMELA, Pehkijärvi (410004) ........................................................................................................ 10
3.8. TAMMELA, Torronsuo-Kalliojärvi (410046) ...................................................................................... 11
3.9. URJALA, Kortejärvi ja kerääntymäpellot (410049) ........................................................................... 12
3.10. YPÄJÄ, Levän peltoalue ja Lavansuo (410048) ............................................................................... 13
4. Kiitokset ................................................................................................................................................... 14
Lähteet ........................................................................................................................................................ 14
1
1. Johdanto
Suomessa luontoarvot ovat tärkeä tekijä kestävän maankäytön suunnittelussa, onhan maamme sitoutunut
kansainvälisesti monimuotoisuuden säilyttämiseen. Alueiden luontoarvoja arvioitaessa linnustoselvityksillä
on yleensä suuri painoarvo. BirdLife Suomeen kuuluvien lintuyhdistysten toimesta on maassamme aiemmin
suoritettu kansainvälisesti (IBA) ja kansallisesti (FINIBA) tärkeiden lintualueiden kartoitus. LounaisHämeessä on IBA-alueiksi nimetty kaksi ja FINIBA-alueiksi kolme kohdetta. Natura-2000 alueisiin sisältyy
myös monia merkittäviä lintualueita.
Maakunnallisesti tärkeät lintualueet ovat tähän asti olleet pääosin kartoittamatta. BirdLife Suomen
maakunnallisesti tärkeät lintualueet -hankkeen (MAALI) tavoitteeksi on asetettu näiden alueellisesti
tärkeiden lintupaikkojen löytäminen ja selvittäminen, jotta ne välttäisivät niitä jatkossa kohtaavat uhat
(maankäyttö, tuulimyllyt yms.) ja säilyisivät linnuston pesimä-, ruokailu- ja levähdyspaikkoina myös
tulevaisuudessa.
MAALI-hankkeen myötä tehtiin tähän asti laajin selvitys Lounais-Hämeen arvokkaimmista lintualueista.
Valittujen MAALI-alueiden joukosta jäi pois yksi IBA-alue ja yksi FINIBA-alue, koska tuoreen linnustotiedon
perusteella ne eivät täyttäneet maakunnallisesti arvokkaan lintualueen kriteereitä. Toisaalta hanke toi esiin
monta uutta linnustolle tärkeää aluetta.
Tässä raportissa esitellään kymmenen maakunnallisesti tärkeää lintualuetta Lounais-Hämeen
lintuharrastajien (LHLH) toimialueelta (Forssa, Humppila, Jokioinen, Somero, Tammela, Urjala ja Ypäjä).
Kuva 1. Urjalan Kortejärvi on maakunnallisesti arvokas lintualue.
2
2. MAALI-hankkeen toteutus LHLH:ssa
Hanke käynnistyi aktiivisemmin yhdistyksessämme vuoden 2012 aikana. Hankevastaavana toimi
yhdistyksen hallitus.
MAALI-hanke toteutettiin käyttämällä hyväksi yhdistyksen havaintoarkistoa sekä kannustamalla alueen
lintuharrastajia kirjaamaan Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi) mahdollisimman paljon
havaintoaineistoa erityisesti jo etukäteen hyviksi tunnetuilta lintualueilta. Havaintoaineiston perusteella
laadittiin maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden kriteerit, joiden perusteella valikoituivat LounaisHämeen maakunnallisesti tärkeät lintualueet. Alueiden valinta tehtiin havaintoaineistotarkasteluna, ei
erillisten aluekohtaisten inventointien perusteella. Mukaan tarkasteluun otettiin havaintoaineisto vuosilta
2006-2014.
Yhdistyksellä ja alueen lintuharrastajilla on vuosikymmenten kokemus Lounais-Hämeen linnustosta, minkä
ansiosta yhdistyksen havaintotietokanta oli erinomainen työkalu erityisesti muutonaikaisten
kerääntymisalueiden osoittamiseksi. MAALI-kohteiksi valikoituneet alueet ovat perinteisesti olleet,
Pehkijärveä lukuun ottamatta, yhdistyksen parhaiten havainnoituja paikkoja. Näin niistä on kertynyt hyvin
tietoja. Lintuharrastajien tuottama havaintoaineisto LHLH:n alueella painottuu pääosin kevääseen ja
syksyyn, minkä vuoksi pesimäaikaista aineistoa on kertynyt niukasti.
Maakunnallisesti tärkeiksi lintualueiksi valittiin alueita, jotka ovat linnustollisesti erityisen arvokkaita. Vaikka
osa käytetyistä kriteereistä oli lajikohtaisia, tavoitteena oli valita alueita, jotka ovat tärkeitä usealle lajille.
Kaikilla MAALI-alueiksi valituksi tulleilla alueilla kriteeriarvot ylittyvät vähintään kahden lajin osalta.
Alueiden valinnassa pääpaino oli lintujen muutonaikaisissa levähdys- ja ruokailupaikoissa, jotka mm.
suojeluohjelmissa ovat jääneet pesimäalueiden varjoon. Levähdysalueiden kriteerilajien valinnassa ja
kriteerien määrittelyssä noudatettiin BirdLifen Suomen ohjeistusta, jonka mukaan huomioitavia lajiryhmiä
olivat joutsenet, hanhet, sorsalinnut, kuikkalinnut, uikut, nokikana, kurki, kahlaajat, lokit ja tiirat,
haarapääsky (yöpymis- ja ruokailukosteikot), keltavästäräkki ja kottarainen (yöpymiskohteet). Tarkastelun
ulkopuolelle jätettiin mm. petolinnut ja varpuslinnut. Kriteerilajien esiintymisen ja kriteerien ylittymisen
täytyi olla säännöllistä, jotta alue voitiin valita MAALI-alueeksi. Lähtökohtana pidettiin kriteeriarvon
ylittymistä vähintään kolmena tarkastelujakson vuotena.
Pesimälinnustolle ei voitu puutteellisten laskenta-aineistojen vuoksi luoda kattavia kriteerejä.
Pesimäaluekriteerit laadittiin kuitenkin neljälle lajille (mustakurkku-uikku, naurulokki, kalatiira ja
keltavästäräkki), joiden esiintyminen Lounais-Hämeessä tunnetaan hyvin. Puutteellisen
pesimälinnustotarkastelun vuoksi on todennäköistä, että alueella on tässä raportissa esiin tuotujen
alueiden lisäksi muitakin maakunnallisesti tärkeiksi luokiteltavissa olevia linnuston pesimäalueita. Myös
muutonaikaisten kerääntymisalueiden osalta on mahdollista, että joitakin tärkeitä alueita on toistaiseksi
tunnistamatta. Laaditut kriteeriraja-arvot auttavat alueiden tunnistamisessa tulevaisuudessa.
Varsinaisten linnuille tärkeiden kerääntymä- ja pesimäalueiden lisäksi Lounais-Hämeestä tunnistettiin yksi
maakunnallisesti tärkeä suurikokoisten lintujen lentoreittien keskittymäalue, Pajula-Torronsuon lentoreitti,
joka on maakunnan tärkein hanhien ja kurkien ruokailu- ja yöpymäalueiden välisen päivittäisten lentojen
keskittymäalue.
3
Taulukko 1. Lounais-Hämeen alueen kriteerilajit ja kriteerimäärät.
laji
kevät (yksilöä)
syksy (yksilöä)
laulujoutsen
hanhet
100
250
100
puolisukeltajat
240
sukeltajat
100
silkkiuikku
20
mustakurkku-uikku
pesintä (paria)
2
kurki
350
töyhtöhyyppä
100
naurulokki
1000
selkälokki
40
100
kalatiira
20
keltavästäräkki
2
kottarainen
500
3. Alueet ja kuvaukset
Lounais-Hämeen MAALI-alueiksi valittiin kymmenen kohdetta. Kohteista neljä on kosteikkoja, neljä
kulttuurimaisemia, yksi on metsä ja yksi selkävesialue. Aluekuvausteksteissä kriteerilajit on kursivoitu.
4
3.1. FORSSA, Pienlentokentän-Tammelan suoran peltoalue ja Loimalammi (410045)
Alue sijaitsee Forssan kaakkoisosassa Tammelan rajan tuntumassa. Loimalammi on lintukosteikko, joka on
pääosin luonnonsuojelualuetta. Ympäröivää peltoaluetta halkoo Loimijoki. Loimalammi ja sitä ympäröivän
peltoalueen muodostama kokonaisuus on tärkeä pesimä- ja yöpymisalue sekä muutonaikainen
levähdysalue.
Keväisin peltoalueella ruokailee töyhtöhyyppiä ja laulujoutsenia. Töyhtöhyyppiä on enimmillään ollut 250 ja
laulujoutsenia 150. Laulujoutsenia oleskelee pelloilla myös syksyisin. Syysiltoina peltoalueella parveilee
kottaraisia, jotka yöpyvät Loimijoen tai Loimalammin rantapensaikoissa. Enimmillään kottaraisia on ollut
3000.
Peltoalueen pesimälajistoon kuuluu keltavästäräkki, joita pesii alueella vuodesta riippuen yksi tai kaksi
paria. Loimalammin pesimälajeja ovat mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka ja luhtahuitti.
uhat: Loimalammin umpeenkasvu, asutuksen leviäminen peltoalueelle, häirinnän lisääntyminen alueelle
suunnitellun kaupunkipuiston myötä
pinta-ala: 253 ha
tasokoordinaatit: 6745656:318531
5
3.2. JOKIOINEN, Lintupaju (410008)
Lintupaju on niittyjen, viljelysten ja tulvapeltojen muodostama kokonaisuus Loimijoen jokilaaksossa
Jokioisten keskustaajaman länsipuolella. Alue on arvokas sekä luonnonarvoiltaan että maisemaltaan. Joen
rantaniityt ovat rehevää kosteikkoa. Kosteikko rajautuu laitumeen ja pääosin viljanviljelyssä olevaan
peltoalueeseen. Jokioisten kartanoitten hallinnassa olevalle luhta-alueelle on 1990-luvun puolivälissä ja
2000-luvun alussa kaivettu sorsalinnuille muutamia allikoita, joista ensin kaivetut ovat kasvamassa umpeen.
Rajauksen kohdalla Loimijoki tulvii keväisin niin, että alue kerää paljon vesilintuja ja kahlaajia lepäämään ja
myös pesimään.
Muutonaikaisten levähtäjien määrä riippuu kevättulvan laajuudesta. Enimmillään alueella on levähtänyt
340 laulujoutsenta, 440 metsähanhea, useita satoja puolisukeltajia (850 sinisorsaa, 500 tavia, 140
haapanaa) ja 290 töyhtöhyyppää. Syksyisin jokilaaksossa yöpyy kottaraisia. Suurin yöpymisparvi on ollut
1000 yksilöä.
uhat: allikoitten umpeenkasvu
toimenpidesuositukset: allikoitten avaus
pinta-ala: 147 ha
tasokoordinaatit: 6745668:306408
6
3.3. JOKIOINEN, Pellilänsuo (410042)
Pellilänsuo sijaitsee Jokioisilla, Forssan ja Jokioisten keskustaajamien välissä. Kyseessä on lintujärveksi
kunnostettu entinen turvetuotantoalue. Alueella pesivien vesilintujen pesinnän onnistuminen riippuu
pitkälti vedenpinnan korkeudesta kesäaikaan. Vedenpinnan ollessa alhaalla pienpedot pääsevät tuhoamaan
pesät. Toisaalta matalalla oleva vesi paljastaa lietteitä, jotka houkuttelevat muuttomatkalla olevia kahlaajia
levähtämään alueella.
Pellilänsuo on Lounais-Hämeen ainoa tunnettu mustakurkku-uikun pesimäpaikka. Parhaimmillaan alueella
on havaittu viisi mustakurkku-uikkuparia. Useana kesänä Pellilänsuolla on ollut naurulokkikolonia,
enimmillään 250 paria. Syksyisin alue on sorsalintujen kerääntymisalue, koska se on rauhoitettu
metsästykseltä.
uhat: umpeenkasvu ja pienpedot
toimenpidesuositukset: rantapuuston raivaus ja umpeenkasvun estäminen
pinta-ala: 56 ha
tasokoordinaatit: 6745468:311606
7
3.4. SOMERO, Pajulan-Kapilon peltoalue (410044)
Pajula on Someron koillispuolella sijaitseva laaja peltoalue, jonka läpi virtaava Pajulanjoki tulvii keväisin
pienelle osalle peltoa. Alue on keskellä kurkien kevät- ja syysmuuttoreittiä. Linnustoseurantaa on paikalla
tehty aktiivisesti vasta muutaman vuoden.
Keväisin ja syksyisin peltoalue on kurkien, hanhien ja laulujoutsenien kerääntymisalue. Laulujoutsenia on
keväällä ollut enimmillään 350, metsähanhia 1300 ja tundrahanhia 110. Syksyllä alueella levähtäviä kurkia
on ollut enimmillään 2000, laulujoutsenia 331. Myös syksyiset hanhimäärät ovat suuria, esim. LounaisHämeessä harvemmin tavattavia merihanhia on ollut parhaimmillaan 750. Syksyisin Pajulan-Kapilon
alueella ruokailee myös suuria kottarais- ja sepelkyyhkyparvia.
uhat: pellon poikki kulkevat sähkölinjat
toimenpidesuositukset: peltolinjojen pallotus, pesimälinnuston selvitys
pinta-ala: 1591 ha
tasokoordinaatit: 6729348:316749
3.5. SOMERO, Pajula-Torronsuo lentoreitti (410047)
Lentoreitti yhdistää Pajulan-Kapilon pellot Torronsuohon. Kurjet ja hanhet käyttävät tätä reittiä siirtymiseen
päiväaikaisten ruokailupaikkojen ja Torronsuon yöpymisalueen välillä.
uhat: lentoreitin länsipuolelle suunnitellut tuulivoimalat
pinta-ala: 2825 ha
tasokoordinaatit: 6733146:315436
8
9
3.6. TAMMELA, Luoteis-Pyhäjärvi (410043)
Alue sijaitsee Pyhäjärven luoteiskulmassa, josta lähtee Loimijoki kohti Forssaa. Alueeseen on rajattu
luoteiskulman saaria ja luotoja. Keskeisin paikka on jokisuun luusua, joka on keväisin ensimmäisiä
sulapaikkoja Lounais-Hämeessä. Sinne kerääntyy runsaasti lokkilintuja, joutsenia ja muita vesilintuja.
Naurulokkeja on säännöllisesti keväisin sadoittain huippulukemien ollessa 3240 ja 3000. Selkälokkeja on
parina vuonna ollut yli 100. Silkkiuikkuja esiintyy lahdella pesimäajan kynnyksellä, parhaimmillaan 23.
Sorsalinnuista runsaimpana esiintyy sinisorsa, joita parhaimmillaan on havaittu 150. Kalatiiroja pesii
luodoilla ja saarissa, enimmillään on laskettu 120 lintua.
uhat: Alueen läpi kulkee vilkas veneilyliikenne Forssan ja Pyhäjärven välillä.
pinta-ala: 244 ha
tasokoordinaatit: 6744127:320971
10
3.7. TAMMELA, Pehkijärvi (410004)
Tammelan kunnassa, valtatie 10:n pohjoispuolella sijaitseva Pehkijärvi kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Se
on 5 km pitkä, kapea ja matala järvi, jonka länsipäässä sijaitsevan luonnonsuojelualueen mukaisesti MAALIalueen rajaus on tehty. Alueella levähtää keväisin runsaasti laulujoutsenia (enimmillään 337) ja muita
vesilintuja, lähinnä puolisukeltajia 200 - 500. Pehkijärven pesimälajistoon kuuluvat mm. ruskosuohaukka,
kaulushaikara ja laulujoutsen.
uhat: umpeenkasvu
toimenpidesuositus: linnuston muutonaikaisen seurannan ja pesimälajiston selvityksen tehostaminen
pinta-ala: 142 ha
tasokoordinaatit: 6749410:330386
11
3.8. TAMMELA, Torronsuo-Kalliojärvi (410046)
Alue koostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä osa-alueesta: Torronsuo, Talpianjärvi ja KalliojärvenRiihivalkaman peltoalue. Näistä Torronsuo ja Talpianjärvi kuuluvat Torronsuon kansallispuistoon ja Natura
2000 -verkostoon. Torronsuo on Etelä-Suomen suurin keidassuo, joka on säilynyt lähes luonnontilaisena.
Talpianjärven kosteikko on syntynyt pinnanlaskun ja Kalliojärven peltoaukea järven kuivattamisen
seurauksena.
Keväisin Kalliojärven peltoaukealla lepää hanhia (metsähanhi 870, tundrahanhi 560). Tulvakeväinä
Kalliojärvellä viihtyy myös satoja puolisukeltajia (sinisorsa 700, tavi 300). Töyhtöhyyppiä on ollut
parhaimmillaan 350 ja naurulokkeja 3500.
Syksyisin Torronsuolla yöpyy tuhansia kurkia. Suurin havaittu yöpymään saapuvien kurkien määrä on ollut
lähes 3000 yksilöä. Päivisin osa näistä kurjista ruokailee Kalliojärven peltoaukealla (enimmillään 850).
Syksyinä 2012 ja 2014 peltoalueella on kierrellyt tuhansien valkoposkihanhien parvi. Syksyisin pelloilla
levähtää myös laulujoutsenia, enimmillään 141.
Talpianjärven ja Torronsuon 2000-luvun pesimälajisto on melko huonosti tunnettu, mutta havaintojen
perusteella alueella pesinee useampi keltavästäräkkipari.
uhat: Kiimassuon tuulivoimapuisto, Talpianjärven umpeenkasvu, Kiimassuon kaatopaikan vuoksi
runsastuneet varis- ja lokkilinnut tuhoavat muiden lintujen pesiä
toimenpidesuositus: Talpianjärven vedenpinnan nosto, jätteiden käsittely Kiimassuon kaatopaikalla niin,
että linnuille ei olisi siellä ravintoa tarjolla
pinta-ala: 4218 ha
tasokoordinaatit: 6741412:318063
12
3.9. URJALA, Kortejärvi ja kerääntymäpellot (410049)
Kortejärvi on pitkälle umpeenkasvanut Lounais-Hämeen ja Pirkanmaan rajaseudulla sijaitseva lintujärvi,
joka kuuluu Natura 2000-verkostoon. Järven runsas kasvillisuus luo hyvät edellytykset monimuotoiselle
linnustolle. Kortejärvi on sekä tärkeä muutonaikainen levähdyspaikka että monien rehevissä vesissä
viihtyvien lajien pesimäpaikka. Alueella pesii mm. kurki, laulujoutsen, kaulushaikara ja ruskosuohaukka,
kutakin ainakin 2-3 paria. Kortejärvellä on tavattu myös lukuisia Lounais-Hämeessä harvinaisia lajeja kuten
kyhmyhaahka, jalohaikara, mustatiira, viiksitimali ja pussitiainen.
Järvellä ja sen ympärillä olevilla pelloilla levähtää keväisin laulujoutsenia (enimmillään 210) ja metsähanhia
(enimmillään 930). Myös puolisukeltajasorsia levähtää järvellä yhteensä satoja (sinisorsa 330, tavi 230).
Silkkiuikkuja on keväällä ollut enimmillään 56. Laulujoutsenia levähtää alueella myös syksyisin, enimmillään
200.
uhat: umpeenkasvu
toimenpidesuositus: pesimälinnuston selvitys
pinta-ala: 511 ha
tasokoordinaatit: 6779670:309415
13
3.10. YPÄJÄ, Levän peltoalue ja Lavansuo (410048)
Levän suopellot sijaitsevat Loimaantien varressa Ypäjän keskustaajaman eteläpuolella ja Lavansuon
ympäryspellot taajaman ja laajojen hevoslaitumien kaakkoispuolella. Loimijoen eteläpuolella, Lavansuosta
luoteeseen oleva alava suopelto-osa jää usein keväisin joen tulviessa veden peittämäksi ja muodostaa
tärkeän kevätmuuton kerääntymisalueen. Levän suopellon alavimmille osille muodostuu myös keväisin
pieniä vesiallikoita, jotka houkuttelevat hanhia ja sorsalintuja.
Keväällä alueella levähtää metsähanhia (enimmillään 461) ja laulujoutsenia (enimmillään 145).
Puolisukeltajasorsia on keväisin parhaimmillaan tuhansia (sinisorsa 1700, tavi 700, haapana 144).
Töyhtöhyyppiä on paikallisena ollut enimmillään 308. Syksyllä alueella yöpyy kottaraisia. Suurimmassa
parvessa on ollut 1000 yksilöä.
pinta-ala: 361 ha
tasokoordinaatit: 6744654:299743
14
4. Kiitokset
Kiitos kaikille havaintojaan lintutietopalvelu Tiiraan ilmoittaneille. Hankkeen rahoituksesta kiitokset BirdLife
Suomelle. Hankekoordinaattori Timo Metsäselle kiitos avusta raportin laadinnassa.
Lähteet
http://www.tiira.fi/