1. No category

KARHULALAINEN
PINNALLA
9.12.2015
Tuottavuus parani turva
Unelma
Unelma on meille jokaiselle jossakin
elämänvaiheessa vastaan tuleva asia. Se
on niitä takaraivon asioita, joita ei tarvitse
myöntämiseen saakka tunnustaakaan. Se
vain on kaikessa mukana ehkä tiedostamatta, kun mennä taaperretaan kohti jotakin päämäärää, joka tuntuu jokapäiväiseen menoon kuuluvaksi ja joka on jopa
luonnollinen saavuttaa, etenkin kun se
on realistinen suhteessa siihen omaan
ympyrään.
Unelmahan alkaa jo ennen syntymääsi.
Sinua saatetaan unelmissa saatteen värinä valikoida, joskin nyt, kun tiedetään joissain asioissa jo melkeinpä liikaa, voidaan
jo aikaisessa vaiheessa antaa varma tieto,
että siniset vai punaiset.
Unelma voidaan ajatella periytyvänä asiana, sillä polvesta toiseen löytyy ajatuksia
ja tavoitteita jostakin, mitä sinulla ei ole ja
minkä haluaisit omaksesi. Tämä tavoittelu
seuraa meitä polvesta polveen.
Saavutetun unelman arvo jää joskus jopa
huomaamatta tai tiedostamatta, kun meinataan, että se nyt oli vaan sitä, ja tässä
se nyt on. Sehän oli vain tavallinen tavoite, ja unelmaosuus poksahtaa tajuntaan
useimmiten vasta, kun saavuttaminen on
vaikeudellaan pakottanut ajatuksen pysähtymään tavoitteen tärkeyden punnitsemiseksi, että jos kaikesta huolimatta
minä tuon haluan, niin unelman voima on
puuhassa mukana.
Sotaa pakenevien unelma on varmasti
löytää paikka, jossa henkikulta pysyy mukana. Kun pelko on todellinen, on unelman
voima se palkitseva voima. Ja kun kiitos
voi olla hyvinkin uskonnollinen osoite meistä useimmilla - sinne samaan korkeuteen, sisältää unelma täyttymyksen.
Unelma on se ihmiselämän pehmeämpi puoli. Unelma ei aina toteudu, eikä sen
tarvitse toteutuakaan, sillä ihmismieli sopeutuu ja ottaa ne arkiset sanat käyttöön:
yrittämiset, tavoitteet ja pettymykset, ja
mitä kaikkia niitä olikaan. Ja kun ojaa kaivetaan, sitä vaan kaivetaan. Ei siinä unelmoida kuin korkeintaan pienemmästä lapiosta. Mutta unelmoidaan kuitenkin.
Näinä päivinä tiedotusvälineet paasaavat suurin kirjaimin, että koko maailma on
käynyt ilmastosaasteen kimppuun. Kun
kuvia katselee, niin kameraan katsominen on yhteisesti opittu asia. Se on realistinen kuva.
Mutta onko tavoitteessa muuten liian
paljon unelmaa? Ihmisen voima luonnon
voimia vastaan on todella rajallinen, ja
omien voimien käyttö on vielä niin vastakkainen.
Nyt ne sitten Jumalniemen rampitkin
ovat valmiit, ja toivon, ettei kukaan minulta mielipidettäni kysy. Joskaan se ei ole
minkään arvoinenkaan mielipide. Nimittäin
kun tulee mieleen nykyinen tunnelitekniikka, niin oliskohan noilla betonimäärillä kanjoniinkin saatu alusta vaikka muutamalle
tulppaanipenkille.
Taitaa tämä unelma mennä perintönä
mihin lie.
Palloilun saralla me aina vaan yritetään,
ja isot kiitokset! Eivät kaikki ole hylänneet.
PS.
Aurinko suuressa ystävällisyydessään
on pysynyt pilvessä eikä ole paistellut silmiin sen sisäpuolelta likaisen tuulilasin
läpi. Vasten nousevaa tai laskevaa aurinkoa olet sokea. Pitkän pätkän vauhdista
riippuen: Hiljennä!
Seppo Rytkölä
Puheenjohtaja
Karhulan
Liikkeenharjoittajat ry
Ulkoa vanhassa entisessä sokeritehtaassa on uudistettu tuotanto- sekä toimistotiloja. Toimitusjohtaja Magnus Fagerstedt on
porvoolainen ja laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtaja Niina Lehtonen lähtöisin Haminasta, nykyisin kotkalainen.
Korelassa 25 vuotta toimineen Finex Oy:n kannattavuus on parantunut, ja yritys tarjoaa työtä 38 henkilölle.
Merkittävänä tekijänä Finexin
johto näkee yrityksen työturvallisuusohjelman, josta yritys
sai vuosi sitten Kemianteollisuuden turvallisuuspalkinnon
pk-yritysten sarjassa.
Miten työturvallisuusohjelma voi jopa ratkaisevasti vaikuttaa laatuun ja tulokseen?
Mitä Finexillä oikein valmistetaan?
Kaksi kemiantekniikan
diplomi-insinööriä, toimitusjohtaja Magnus Fagerstedt
(42) ja laatu-, ympäristö- ja
turvallisuuspäällikkö Niina
Lehtonen (36) ovat yhdessä
muun johtoryhmän kanssa olleet rakentamassa kannattavaa
liiketoimintaa vuoden 2012 lopulta lähtien.
Johtoryhmään kuuluvat
myös henkilöstö- ja talousjohtaja Anita Lehtinen, tuotantopäällikkö Kimmo Kamppinen ja kaupallinen päällikkö
Vili Ravanko.
Tehdas pyörii ympäri vuoden
kolmessa vuorossa, ja huollot
pystytään hoitamaan niin, ettei isoja seisokkeja tarvita.
Vuonna 2011 yritys vaihtoi omistajaa, kun sijoitusyhtiö Hartwall Capital Ventures osti enemmistöosuuden
osakkeista. Yksi perustajista,
Heikki Mononen ehti olla toimitusjohtajana 22 vuotta ja on
edelleen vähemmistöosakkaana
sekä hallituksen jäsenenä.
Finex toimii entisessä Suomen Sokerin/Cultorin tehtaassa,
josta Cultor ulkoisti 1970-luvulta asti kehitetyn tukituotantonsa
työntekijöidensä perustamalle
Finexille vuonna 1990.
Näin erikoisosaaminen jäi
suomalaiseen omistukseen, kun
Cultor myi kaikki toimintonsa
tanskalaiselle Daniscolle 1999,
jonka yhdysvaltalaisen nykyomistajan DuPontin kanssa on
edelleen yhteistyötä.
Tuotannosta noin 95 prosenttia menee vientiin, siitä puolet
Eurooppaan, 29 prosenttia Pohjois-Amerikkaan ja loput Aa-
Lämpösulku perusti akatem
Lämpösulku Oy on tehnyt suurinvestoinnin ja
muuttanut juuri Suurniitynkadulta Keltakalliolle. Yritys on hankkinut Mutterikatu
3:ssa pitkään tyhjänä olleen
4000 neliön teollisuushallin
Aberdeen-kiinteistösijoitusyhtiöltä ja keskittää toimintansa Malmingilta ja Neuvottomasta yhteen paikkaan.
Muutto oli viime viikonloppuna vielä kesken,
kun toimitusjohtaja Markku
Kuusisto sekä projektityönjohtajat Kari Hänninen ja
Marko Riihisaari esittelivät tyylikkäiksi sisustettuja
toimistotiloja rakennuksen
toisessa kerroksessa.
- Yläkertaan on kokonaan
uusittu hallinto- ja taloustoimistoksi noin 250 neliötä,
ja alakertaan on saneerattu
noin 250 neliön toimisto- ja
sosiaalitilat asentajien ja varastohenkilöstön käyttöön.
Muutoin rakennusta ei ole
tarvinnut remontoida, Kuusisto kertoo.
- Olemme jo pitkään haaveilleet pääsystä saman katon alle. Tämäkin rakennus
käytiin katsomassa, mutta loppukesästä sitten pääsimme yhteisymmärrykseen
hinnasta.
Suurniitynkadulta Keltakalliolle muutti eristysja telineosasto ja Mäkelän-
- Paljon positiivista tapahtuu, mutta sitä ei uutisoida, sanovat Kari Hänninen, Markku Kuusisto
ja Marko Riihisaari, jotka olivat lauantaina muuttohommissa Keltakalliolla. Lämpösulku muutti
hienoon Mutterikatu 3:n teollisuusrakennukseen, joka on ollut tyhjänä muutaman vuoden.
kankaalta putki- ja LVI-puoli.
Suurniitynkadun kiinteistö on
myyty NDT Kotka Oy:lle.
Lämpösulku on toiminut
vuodesta 1984. Sen perustivat Pekka Uimonen, Juhani
Luoma, Eero Nuuttila ja Kai
Walden. Kari Hänninen tuli
heille töihin jo silloin ja Markku
Kuusisto 15-vuotiaana seuraavana kesänä harjoittelijaksi.
- Sitten LVI-insinööriksi,
tarjouslaskijaksi ja lopulta toi-
mitusjohtajaksi sekä kolmanneksen omistajaksi, Kuusisto
kuvaa urakehitystään.
Omistajina on edelleen perustajien sukua: talossa töissä
oleva Marko Luoma kolmanneksella ja Olli ja Ulla Uimo-