Esikaupungeissa tapahtuu!
K
Kansanjuhla Kannelmäen Sitratorilla
aikille avoimessa tilaisuudessa 12.11. klo 17.3019.00 juhlitaan taideteos Unelman tuloa Sitratorille. Tulitaideryhmä Polte tuo valoa marraskuiseen iltaan ja Kanneltalon kulttuurikahvilassa Tanja
Elomaa lämmittää vieraat yhteisellä naurujoogaharjoituksella. Sen jälkeen esiintyy laulaja, lauluntekijä
Saija-Reetta Kotirinta säestäjänään Mikko Piiroinen.
Juhlatilaisuuden järjestävät Helsingin kaupunki ja Kannelmäki-liike. Tilaisuuden juontaa tv-ohjelmista tuttu
Mikko ”Peltsi” Peltola.
Unelma
siirrettiin
Kannelmäkeen
▲
KUVA: TIINA NUTO
ILMOITUS
Julkistusjuhla tiistaina 12.11.
klo 17.30–19.00,
Sitratori ja Kanneltalo
Mikko ”Peltsi” Peltola juontaa
KUVA: TIINA SANDBERG
Onnistunut OMG-projekti
tuonut säästöjä
Rajusti kasvaneen nuorisotyöttömyyden vuoksi perustettu Olet Media Guru -projekti on saanut hyviä tuloksia
kolmen vuoden ajalta. Lähes jokaisen kurssin käyneen
elämäntilanne on parantunut.
Prosessin läpikäyneestä 30 kurssilaisesta 8 lähti opiskelemaan ja 10 työllistyi vapailla markkinoilla tai palkkatuetussa työssä. Työnhakuprosessin aloittaneita tai yhteistyökumppaneille ohjattuja oli 7.
”Yhteiskunnalle kertyy merkittävästi säästöjä jokaisesta
nuoresta, joka itse osallistuu yhteiskunnan toimintaan.
Joko töitä tekemällä, opiskelemalla tai olemalla muuten
aktiivinen oman elämänsä suhteen”, sanoo OMG-projektin koordinaattori Siru Sirén.
Alle 30-vuotiaat helsinkiläiset tulevat OMG:hen eri elämäntilanteista. Joidenkin kohdalla on lähdetty sen opettelusta, että on turvallista osallistua ryhmään ja ylipäänsä lähteä pois kotoa. Yhdistävä tekijä on mediataitojen
opettelu tai niiden parantaminen.
”Opin paljon uutta”
Anni Ruhanen valmistui lukion jälkeen muotoilijaksi ja
työharjoitteluakin oli takana. Vuonna 2011 Ruhanen oli
työttömänä ja kurssi toi rytmiä elämään sekä sen jälkeen
1 1/2 vuoden työn kaupungin asukastalo Saunabaarissa.
Hän veti savityö- sekä askarteluryhmiä.
”Kävelin allapäin Kallioon ystävien luo, näin Unelman
ja ilahduin. Mietin, että tuommoisen tarvitsisimme Sitratorille”, Fast kertoo. Hän tarttui tuumasta toimeen,
selvitti taideteoksen taustoja, kyseli asukkaiden mielipidettä Kannelmäki-liikkeen facebook-ryhmässä ja
kirjoitti Helsingin taidemuseoon.
”
”Arkkitehti Klas Fontell ilahtui yhteydenotostani, mutta
kertoi että Unelmalle oli jo mietitty muita sijoituspaikkoja. Hän kuitenkin lupasi suhtautua vakavasti meidän
toiveeseemme.”
Lopulta kaupunki päätti Unelman seuraavan sijoituspaikan olevan Kannelmäki. Teoshan ei ole pysyvä monumentti, vaan tarkoitettu siirrettäväksi. Maija Fast
on tyytyväinen väristä rosoisen kaupunkimaiseman
keskellä, Unelman tuomasta berliiniläisestä hengestä.
”Me olemme puhuneet Kannelmäessä unelmista ja
halunneet ajatella isosti parantaaksemme kaupunginosaamme entisestään. Nyt toteutui yksi unelmistamme.
Taideteos ei välttämättä ole kaikkien unelma, mutta
hyvä taide puhuttelee ja herättää tunteita.”
KUVA: TIINA SANDBERG
Unelma-teoksen siirto alkoi purkutöillä Siltasaarenkadulla.
ten mielestä hiukan pelottava.
Pääasiallisina käyttäjinä ovat
läpikulkijat ja laitapuolen kulkijat.
KUVA: TIINA SANDBERG
”Ensimmäinen ajatuksemme oli, että läpikulkureittejä
pitäisi parantaa. Tarvitaan lisää valoa, opasteita ja talvikunnossapitoa reiteille”, Taskinen kertoo.
Hän pääsi syksyllä opiskelemaan Stadin aikuisopistoon
ja valmistuu 1 1/2 vuoden päästä sisustajaksi.
Projekti ponnahduslautana
Asukasillan ideoinnin jälkeen
ryhmä esitti kaupungille toiveen, että puisto kunnostettaisiin asukkaiden yhteiseksi
virkistysalueeksi.
”Turvallinen ja tasapainoinen ryhmä tuo luottamusta
omiin kykyihin. Minä suunnittelen, annan aikaa ja tilaa
sekä tietoa, ja sen pohjalta osallistujat itse rakentavat
suuntaa elämälleen”, Sirén sanoo.
Ryhmäläisten mukaan uuden oppiminen ja positiiviset
kokemukset omasta osaamisesta ovat kannustaneet.
Päätoimittaja: Tiina Nuto/Lähiöprojekti
www.lahioprojekti.hel.fi
www.facebook.com/Lahioprojekti
ILMOITUS
Maija Fast ja
tytär Ebba Lindfors.
Maija Fast:
Kävelin allapäin Kallioon
ystävien luo, näin
Unelman ja ilahduin.
Mietin, että tuommoisen
tarvitsisimme
Sitratorille
”
Pohjoishaagalaiset haluavat Runar Schildtin puiston asukkaiden käyttöön Koululaisten maalaukset
”Parasta työssä oli se, että oli tekemistä ja ihmisiä ympärillä. Sai tehdä itseä kiinnostavia asioita ja opettaa niitä
taitoja muillekin”, Anni Ruhanen kertoo.
OMG on sosiaali- ja terveysviraston aluetyön yksikön
ja Lähiöprojekti yhteistyöhanke, jossa on ollut mukana myös työväenopisto, nuorisoasiainkeskus (Happi),
Maunulan mediapaja sekä Curly ry. Hanke päättyy
vuoden 2013 lopussa.
Viidennen luokan oppilaat koulun ympäristöpäivänä puistossa. Vasemmalla opettaja Tero Piipponen ja
kaupunkisuunnitteluviraston Maija Mattila (kesk.takana) sekä Lähiöprojektin Katariina Peltola (oik.).
Paikalliset asukkaat suunnittelevat ja ideoivat Pohjois-Haagassa Runar Schildtin puiston
kohennus- ja kunnostusprojektia yhdessä kaupungin kanssa. Keskeisellä paikalla oleva
puisto on tärkeä läpikulkureitti ja loistava vattumaasto,
mutta potentiaalia on paljon
enempäänkin.
Idea puiston ehostukseen lähti
Lähiöprojektin edellisessä teemaliitteessä ja
verkossa julkaistuun kyselyyn vastasi lähes sata
kaupunkilaista. Kaupunkilaisilta
kysyttiin mihin kaupunginosaan
Hakaniemessä sijaitseva Unelma-taideteos siirtyy. Yli puolet
tiesi, että uusi sijoituspaikka on
Kannelmäki. Kyselyyn vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotut elokuvaliput on toimitettu voittajille. Onneksi olkoon voittajille!
Lähiöistä kaupunginosiksi
Viime päivinä ja kuluneen vuoden aikana on keskusteltu aktiivisesti esikaupunkialueisiin liittyvistä sosiaalisista ja laadullisista ongelmista. Tyypillisenä kärjistyksenä
ja johtopäätöksenä on käytetty lähes yksinomaan sitä,
että asuinalue itsessään on ongelmien ydin. Itse näen,
että kaupunkiemme sosiaaliset ongelmat, kuten syrjäytymiskehitys ja huono-osaisuus ovat pitkälti yksilötasoisia haasteita, joihin meidän on puututtava entistä määrätietoisemmin. On kuitenkin väärin leimata tämän perusteella asuinalueita huonoiksi, ikään kuin ne itsessään
tuottaisivat pahoinvointia.
Oona Tikkaojan Unelma-taideteos siirtyi Kanneltalon
eteen Sitratorille Kalliosta. Ajatus Unelman siirtämisestä kotikulmille syntyi toukokuisena iltana Maija Fastin
päässä. Helsingin Lähiöprojektin tuella, eri hallintokuntien yhteistyöllä ja aktiivisen asukasyhdistyksen innostamana taideteos saatiin Kannelmäkeä kaunistamaan.
Anni Ruhasen kädessä hänen itsensä tekemä keramiikkamalli.
KYSELYYN VASTASI SATA
alueen liikennereittejä miettineiltä asukasaktiiveilta: Johanna Taskinen, Hanna Mäenpää
ja Ritva Jäättelä. Päiväsaikaan
ihan viehättävä puisto on varsinkin lapsiperheiden ja vanhus-
Syyskuusta lähtien puistosuunnitelmaa on ideoitu asukkaiden
työpajoissa, Pohjois-Haagan viidennen luokan ympäristökasvatuksen tunneilla sekä alueen
nuorisotalon ja palvelutalojen
kanssa. Yhteisiä tilaisuuksia
järjestää Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston vuorovaikutussuunnittelija Maija
Mattila.
Lasten ehdottomia suosikkeja
puistossa ovat prinsessakivi ja
linnoitukset, mutta moni ei ole
puistossa uskaltanut itsekseen
seikkailla.
KUVA: TIINA SANDBERG
Pukinmäen asemalle
KUVA: PIRJO RUOTSALAINEN
”Toivon, että puistosta tulee
viehättävä paikka kaikille, jotka puistoa haluavat käyttää,
ja että valmiissa puistossa on
mahdollisimman paljon näitä
lasten ja muiden asukkaiden
ideoita toteutettuna. Haasteena on tietenkin sovittaa erilaisia toiveita ja poimia mukaan
ne asukkaille tärkeimmät ideat”, Mattila miettii.
On tiedetty tosiasia, että lähes kaikissa maailman kaupungeissa ja kaupunginosissa on asemanseutuja ja ostareita, joissa julkisen ympäristön laatu on osin heikkoa
tai turvattomuuden tunne korostuu. Mielestäni tämä ei
tarkoita, että ongelma olisi kaupunginosalähtöinen, vaan
pitkälti tilallinen. Puhutaan klassisesta ja globaalista kaupunkisuunnittelun haasteesta, jonka eteen kaupungit tekevät jatkuvasti merkittäviä parantamistoimenpiteitä.
Yhtä kaikki, monipuolinen keskustelu on onneksi tehnyt myös hyvää. Olemme nostaneet tärkeän asian vielä
tarmokkaammin pöydälle niin päättäjien, asukkaiden
kuin virkamiestenkin suunnalta. Paljon hyviä asioita on
jo onnistuneesti toteutettu, mutta edelleen tarvitsemme
kaupunkirakenteemme tiivistämistä ja julkisen ympäristön kehittämistä, yksilötasolle kohdistuvia työ- ja sosiaalipoliittisia tukitoimenpiteitä sekä etenkin positiivista
ajattelua, tekemistä ja uutisointia.
Tämänkertainen aukeamamme kuvaa hyvin sitä, mitä
kaikkea positiivista kaupunginosissamme tapahtuu ja
miten yhdessä tekemällä olemme luoneet parempaa ympäristöä ja ymmärrystä toisistamme.
Tero Santaoja, Projektipäällikkö
Helsingin kaupungin lähiöprojekti
Malmin messuilla paljon väkeä
KUVA: TIINA NUTO
Runar Schildtin puiston yleissuunnitelma valmistuu 19.12.
Tarkoituksena on että rakennussuunnitelma ja toteutus tehdään tavallista nopeammalla
aikataululla Lähiöprojektin
tukemana.
Viimeisessä asukkaiden työpajassa maanantaina 18.11.
klo 17-20 on vielä mahdollisuus viilata FCG Oy:n tekemää yleissuunnitelmaa. Tilaisuus pidetään Pohjois-Haaga
seuran asukastilassa (Ilkantie 12) ja se on kaikille avoin.
Helsingin lähiöt eivät ole erillisiä saarekkeita kaupungissa, vaan elinvoimaisia asuinalueita, joissa merkittävin osa
väestöstämme asuu. Puhumme siis kaupunginosista siinä
missä Punavuorenkin osalta. Näillä hyvinvoivilla alueilla
asuu onnellisia ihmisiä, joille paikallinen identiteetti ja
yhteisöllisyys ovat tärkeä osa elämää. Varsinkin alueen
asukkaille median nostamat asuinalueensa leimaamiset
tuntuvat irrallisilta ja jopa loukkaavilta.
Seinämaalausten edessä tekijöitä Helsingin Uudesta yhteiskoulusta: Anna Havia, Hanna Silván ja Siiri Nykänen.
Johanna Taskinen
Eskolantien kevyen liikenteen alikulkuun avattiin juhlavasti
30.10. seinämaalaustyö ”Kohtaamisia rautatieasemalla”. Prosessi lähti liikkeelle Pukinmäessä syksyllä 2011 järjestetyllä
turvallisuuskävelyllä, jossa alikulkua pidettiin epäviihtyisänä.
Helsingin uuden yhteiskoulun kuvataidelinjan opiskelijat ja
Pukinmäen peruskoulun kuvataideryhmän oppilaat opettajineen ideoivat ja tekivät seinämaalaukset. Mukaan lähtivät
koulujen lisäksi Liikennevirasto, Vireä Pukinmäki -hanke, VR,
Turvallisuus- ja valmiusyksikkö sekä Lähiöprojekti.
Ensimmäistä kertaa järjestetyssä messutilaisuudessa useiden virastojen asiantuntijat esittelivät alueen suunnitelmia.
Asukkaat myös keskustelivat kaupungin asiantuntijoiden
kanssa itseään askarruttavista asioista. Malmitalolle tuli
myös Suur-Malmin alueella asuva Jani Jansson. Hänen
mielestään messuilla oli hyvät mahdollisuudet keskusteluun ja esitykset olivat sopivan lyhyitä. Hyvä tapahtuma kaipaa hänestä vielä sitä, että kaupunki julkistaa
mitä tapahtumasta jäi käteen. Mitkä asiat nousivat esiin
ja miten niitä huomioidaan.
ILMOITUS